Floyd-koira oikaisee jalkojaan verkkojulkaisu KIT:in sohvalla. Tukholman keskustassa sijaitsevassa KIT:in toimituksessa on keskittynyt tunnelma. Kuuluu vain hiljaista puheensorinaa ja näppäimistön naputusta.
Politiikan ja talouden toimittaja Erik Olsson viimeistelee vaaliaiheista juttuaan, jossa paljastetaan kuinka paljon ruotsidemokraattien kannattajista on naisia.
Erik on ollut Bonnier-konserniin kuuluvassa KIT:ssä sen perustamisesta lähtien, kolme vuotta. Tällä hetkellä hän keskittyy neljän kuukauden päässä oleviin valtiopäivävaaleihin ja kohdistaa juttunsa 25-35-vuotiaille niinkuin muutkin kitläiset.
Erik sanoo, että maahanmuutosta on ensimmäistä kertaa tullut yksi tärkeimmistä vaalikysymyksistä. Ja vaikka puhuttaisiin aivan muusta, kuten työpaikoista tai sosiaaliturvasta, päädytään aina maahanmuuttoon.
– Poliitikot puhuvat todella paljon siitä, Erik sanoo.
Hänen mielestään yksi selitys on käännekohta, vuosi 2015, jolloin tulijoita oli Syyrian sodan takia erityisen paljon.
Ruotsin television kokenut kommentaattori Mats Knutson on Erikin kanssa samaa mieltä. Maahanmuutto on toistaiseksi hallinnut vaalivuoden keskustelua Ruotsissa ja se on myös SVT:n ja muun median kyselyissä noussut yleisön tärkeimpinä pitämien asioiden top kolmoseen.
– Maahanmuuttokysymys on poliittisesti jännittynyt. Monet puolueet ovat vaihtaneet siinä täysin linjaansa. Mats Knutson sanoo.
Tiukin keskustelu sosiaalidemokraateissa
Asia jakaa näkemykset puolueiden sisällä ja niiden välillä, mutta viime päivien tiukin keskustelu on käyty sosialidemokraattisessa puolueessa.
Pääministeri Stefan Löfven sanoi vaalitentissä, että töihin, joissa ei ole työvoimapulaa, ei kannata hakea työntekijöitä toiselta puolen maailmaa.
Puolue myös julkaisi tiukentuneet maahanmuuttolinjauksensa juuri ennen ensimmäisiä vaalitenttejä.
Yksi sosialidemokraattien kansanedustaja ilmoitti eroavansa ryhmästä ja osa jäsenjärjestöistä pitää Löfvenin puheita ja tiukentuneita maahanmuuttokantoja puolueen arvojen vastaisena.
Muut puolueet pelkäävät ruotsidemokraattien vaalimenestystä
Tiukentuneiden kantojen taustalla on osin se, että muut puolueet pelkäävät ruotsidemokraattien vaalimenestystä ja kalastavat tukijoitaan takaisin omiin riveihin.
Ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson on ehdottanut, että eduskuntapuolueet voisivat tehdä yhteisen linjauksen maahanmuuttopolitiikasta vaalien jälkeen, jotta se ei halvaannuttaisi muuta politiikkaa ja hallitustyöskentelyä.
Hallituksen muodostaminen tulee olemaan vaalien jälkeen joka tapauksessa vaikeaa, arvelee Mats Knutson.
– Suuret puolueet, sosialidemokraatit, kokoomus ja ruotsidemokraatit, eivät ainakaan ennen vaaleja tunnu olevan kiinnostuneita yhteistyöstä vaan luottavat omaan perinteiseen blokkiin, vaikka ne ovat nyt heikkoja.
Epäilyksenä on, ettei visioita tarjota
Yllätyksiäkin voi vielä Knutsonin mielestä tapahtua. Hän uskoo, että maahanmuuttokysymys pysyy suurena puheenaiheena, koska se aiheuttaa puolueiden keskinäistä kähinää ja sisäistä kuhinaa, kuten sosialidemokraateissa.
Kysymys sisäisestä turvallisuudesta voi menettää merkitystään jos ampumistapaukset vähenevät dramaattisesti tai rikoksia onnistutaan selvittämään nykyistä enemmän.
Näin kävi kouluaiheelle Knutsonin mielestä. Parantuneet Pisa-tulokset veivät sen terävyyttä vaalikysymyksenä.
Verkkojulkaisu KITissä työskentelevä Erik Olsson toivoo, että poliitikot eivät puhuisi vaan seuraavasta eduskuntakaudesta vaan kertoisivat visionsa siitä Ruotsi on menossa.
Olssonin omassa verkkovideossa kysytään ovatko ruotsalaiset poliitikot mielikuvituksettomia.
Hän epäilee, että ruotsalaiset puolueet eivät juuri visioita tarjoa.