Dark Buddha Risingin Vesa Ajomo ja Marko Neuman. Jo vuosikymmenen suomalaisessa äärimetallissa vaikuttanut Dark Buddha Rising julkaisi äskettäin EP:n, jolla on kaksi pitkää kappaletta, Mahathgata I ja Mahathgata II. – Okkultismi voi tuoda elämään perspektiiviä: jos menee tarpeeksi kauas, voi nähdä kokonaisuuden. Ja kokonaisuuden voi nähdä myös, jos menee tarpeeksi lähelle, Vesa Ajomo toteaa. – Meidän musiikkimme kuvastaa ehkä enemmänkin kuoleman jälkeistä valaistumista: sellaista valaistumista, jossa se valo on hyvin valkoista, Ajomo jatkaa.Jussi Mankkinen / YleLukuisista marginaalisemmista bändeistä tunnettu Marko Neuman siirtyi Dark Buddha Risingin vokalistiksi vuonna 2015. – Vokaaleilla on nykyään Dark Buddha Risingin musiikissa aika isokin merkitys. Laulu on yhtyeessä tietynlainen riivattu uudestaannousemus ja vahvuus. Jos instumentit ovat musiikin muskeli ja sielu, niin minä olen siinä välissä oleva rikkinäinen sydän, joka sylkee verta hengen päälle, Neuman pohtii.Jussi Mankkinen / YleDark Buddha Risingilla on kuulijakuntaa etenkin keskisessä Euroopassa. – Kysyntä tällaiselle musiikille on loppujen lopuksi melko vakio – se ei siitä ole juuri noussut tai laskenut mihinkään suuntaan. Muualla Euroopassa on tietenkin enemmän ihmisiä, jotka pystyvät samastumaan tällaiseen taiteeseen, jota me teemme, Vesa Ajomo sanoo. Kuvassa Jussi Saarivuori.Jussi Mankkinen / YleBlow Up That Gramophone -tuotantotoimiston promoottorin Esa Valkeajärven mukaan Blowup-tapahtumassa on kyse etenkin yhteisöllisyydestä. – Ryhdyin tuomaan tällaisia artisteja Suomeen, koska tällä saralla ei oikeastaan ollut minkäänlaista tarjontaa. Tilanne on nyt muuttunut, ja se on tällaisen musiikin suhteen Suomessa hyvä, Valkeajärvi sanoo. Blowup-tapahtumaa on toisinaan kutsuttu Suomen Roadburniksi, ja hollantilaisfestivaalilla on vieraillut myös tiuhaan kotimaisia yhtyeitä Atomikylää ja Oranssi Pazuzua myöten. – Roadburn on hieno festivaali ja olen käynyt siellä useana vuonna. Onhan se tavallaan Blowupin esikuva, mutta emme me ole mitenkään halunneet sitä lähteä apinoimaan. Roadburn on kuitenkin maailman paras festivaali ja jokaisen kannattaisi käydä siellä ainakin kerran.Jussi Mankkinen / YleVenäjäläis-ukrainalainen Kauan-yhtye esiintymässä. Yhtyeen musiikki on sekoitus doomia, neoklassista ja ambientia. Sanoitukset se tekee suomeksi.Jussi Mankkinen / YleMark Lamb, Lori S., ja Joey Osbourne Acid King -yhtyeestä. Blowupin yksi pääesiintyjistä, sanfranciscolainen psykedeelinen doom- ja stoner-metalliyhtye Acid King kuuluu genren ehdottomiin pioneereihin. Lori S.:n luotsaaman trion tuoreimman levyn julkaisijana on toiminut kotimainen, vaihtoehtometalliin keskittyvä Svart Records, ja yhtye on kiertänyt ahkerasti Eurooppaa. Nimi Acid King viittaa Ricky Kassoon, joka murhasi ystävänsä Gary Lauwersin vuonna 1984. Murhasta kohistiin aikoinaan paljon, koska siihen liittyi LSD:n käyttöä ja viitteitä satanismiin. – Ricky Kasso on tällä hetkellä varsin ajankohtainen persoona, koska kirjailija Jesse Pollack teki hänestä äskettäin kirjan, jonka nimi on The Acid King. En ole kiinnittänyt Rickyyn juurikaan huomiota viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta nyt hän on tullut takaisin, Lori S. kertoo. Hän on itse kokeillut LSD:tä yhden ainoan kerran joskus nuorempana: – Kokemukseen liittyi paljon, paljon naurua ja valvomista.Jussi Mankkinen / YleAcid Kingin musiikkia luokitellaan toisiaan myös occult rockiksi. – Olen kylläkin kiinnostunut okkultismista ja olen lukenut siihen liittyvää kirjallisuutta, mutten harjoita sitä millään tavalla, laulaja-kitaristi Lori S. toteaa. Acid King perustettiin vuonna 1993 San Franciscossa, mutta yllättäen luovasta ilmapiiristään tunnetulla kaupungilla ei Lori S.:n mukaan ole ollut Acid Kingin musiikille mitään vaikutusta. – San Franciscon merkitys musiikillemme on täysi nolla.Jussi Mankkinen / YleBlowup houkuttelee vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaisia vieraita. Tanskalaiset Tori Nielsen ja Eva Hauerslev kehuvat tapahtumaa: – Tunnelma täällä on kiva, rento ja rauhallinen. Ihmiset ovat mukavia ja heitä on helppo lähestyä. Lisäksi on mielenkiintoista, että tällainen tapahtuma järjestetään kultturikeskuksessa. Tavallisesti tällaista musiikkia soitetaan ihan toisenlaisissa paikoissa, Hauerslev sanoo. – Tanskan vaihtoehtometalliskene on melko samanlainen kuin Suomessa, tosin olemme ehkä kallistuneet enemmän black ja death metalliin. Mutta löytyy meiltäkin yhtä lailla sludgea ja doomia, Nielsen toteaa. Hauerslev ja Nielsen haluavat suositella suomalaisille paria tuoretta tanskalaisbändiä: Konvent on neljän nuoren naisen muodostama doom-yhtye, Sunken taas soittaa atmospheric black metallia.Jussi Mankkinen / YleDark Side of Zenin eli Tuomas Valtasen taideteoksista huokuu okkultismi. Niitä on ollut esillä useissa vaihtoehtometallitapahtumissa.Jussi Mankkinen / YleThe Other Recordsin myyntipöytä. Netissä toimiva levykauppa on erikoistunut kaikenlaiseen undergroundimpaan ja harvinaisempaan musiikkiin. Esimerkiksi Brighter Death Now on ruotsalainen industriaaliprojekti.Jussi Mankkinen / YleKun häijyyn keitokseen pistetään Motörheadia ja black metallia ja kokonaisuus kiillotetaan hardcore-punkilla, saadaan aikaan varsin tinkimätöntä musiikkia tekevä norjalaisorkesteri Okkultokrati. – Olemme ottaneet vaikutteita Stoogesilta, Emperorilta, Motörheadilta ja Darkthronelta, eli hyvästä kamasta. Tämä tällainen on kaoottista musiikkia kaoottisille ajoille, yhtyeen laulaja Black Qvisling toteaa.Jussi Mankkinen / Yle– Meidän musiikkiamme kuuntelevat kaikenlaiset friikit ja luuserit, sellaiset ihmiset joilla on ulkopuolisuuden tunnetta, ja jotka ovat yhteiskunnan laitamilla, Okkultokratin Black Qvisling pohtii. – Tässä terveisiä suomalaisille faneillemme: keep raising hell!Jussi Mankkinen / YleBlowup-festivaalilla on ollut esillä myös tunnelmaan ja musiikkiin sopivaa taidetta. Promoottori Esa Valkejärven tavoitteena on tuoda tapahtumaan yhä enemmän koettavaa. – Haluaisin että tällä festivaalilla olisi sekä kuvataidetta, musiikkia että leffoja, mutta tietenkin sillä periaatteella, että tietynlainen punainen lanka olisi löydettävissä, Valkeajärvi toteaa. Esimerkiksi tänä vuonna festivaalilla nähtiin Mathieu Kassowitsin La Heine -elokuva (1995) rap-artisti Noah Kinin livesäestyksellä. Kuvassa Juha Arvid Helmisen valokuvataidetta.Jussi Mankkinen / Yle