Hauhon Eteläisten koulun kuudesluokkalaisilla on uusi projekti: löytöretket. Joku oppilaista muistaa Marco Polon, toinen Kolumbuksen. Sen jälkeen kerrataan maanosat. Kun perusasioita on käsitelty yhdessä opettajan kanssa, oppilaat alkavat etsiä lisää tietoa netistä. Myöhemmin on tarkoitus piirtää tutkimusmatkoja kuvaavia karttoja.
Tällaisesta eri oppiaineita yhdistävästä "ilmiöoppimisesta" on tullut parissa vuodessa koulujen arkea. Samaan aikaan digilaitteiden hyödyntämistä on lisätty ja opetusta on viety entistä enemmän luokkahuoneiden ulkopuolelle. Uusi opetussuunitelma on tuonut mukanaan myös oppilaiden yksilölliset tavoitteet ja oppilaista on tullut entistä enemmän aktiivisia tiedonetsijöitä.
Uudistuksen tavoite on motivoida jokaista oppimaan. Ylen kyselyn perusteella monen opettajan kokemus on kuitenkin se, että oppilaiden väliset tasoerot ovat luokissa kasvaneet:
“Heikoimmat tipahtavat kärryiltä, lahjakkaat ja viitseliäät tekevät ryhmätyöt.” (alakoulun opettaja, Kymenlaakso)
“Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen projektityyliseen ja itseohjautuvaan opiskeluun.” (yläkoulun opettaja, Etelä-Savo)
“Uudet tilaratkaisut, opetusmenetelmät ja sähköiset materiaalit sopivat parhaiten niille lapsille, jotka oppisivat muutenkin hyvin. Heikommassa asemassa olevat lapset harhautuvat entisestään.” (alakoulun opettaja, Uusimaa)
Opettajilla rehtoreita synkempi näkemys tasoeroista
Ylen kyselyyn vastanneista opettajista 61 prosenttia on sitä mieltä, että uusi opetussuunnitelma on lisännyt oppilaiden välisiä tasoeroja. Vain 4 prosenttia vastanneista ajattelee, että tasoerot ovat uudistuksen myötä vähentyneet.
Rehtoreilla on muutoksesta myönteisempi kuva. Kyselyyn vastanneista rehtoreista 56 prosenttia on sitä mieltä, ettei uudistus ole vaikuttanut oppilaiden välisiin tasoeroihin. Heistä neljäsosa ajattelee, että tasoerot ovat uuden opetussuunnitelman myötä kasvaneet.
Ylen tekemään kyselyyn vastasi 427 peruskoulun opettajaa ja 180 rehtoria. Kysely lähetettiin opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ja Suomen Rehtorit ry:n kautta.
Kyselyn perusteella moni opettaja ajattelee myös, ettei uusi opetussuunnitelma ole vienyt opetusta oikeaan suuntaan. Rehtorit näkevät uudistuksen paljon myönteisemmin.
Uuden opetussuunnitelman mukaisesti on opiskeltu alakouluissa syksystä 2016 lähtien. Yläkouluihin uudistus on tullut portaittain, tähän mennessä seitsemänsille ja kahdeksansille luokille.
Alakoulun rehtori: Opetuksen ydin ei saa hukkua
Hauhon Eteläisten koulussa rehtorina ja kuudesluokkalaisten opettajana toimivan Joonas Rokkasen mielestä opetustapojen muuttuessa on pidettävä tarkasti huolta siitä, että jokainen oppilas saa yhä koulussa vankat perustaidot. Niitä ovat esimerkiksi hyvä luku- ja kirjoitustaito sekä matemaattiset taidot.
– Jos lähdemme muuttamaan opetusta niin, että ydin hukkuu eikä perusta ole riittävän vahva, on riski, että erot kasvavat, Joonas Rokkanen sanoo.
Rokkasen mielestä nykyinen opetussuunnitelma on kokonaisuutena hyvä pohja, kunhan opetus pystytään toteuttamaan hyvin. Oppilaiden itseohjautuvuutta ei hänen mielestään saa painottaa liikaa. Opettajan on tuettava oppilaita ratkaisemaan ongelmia itse, mutta samalla ohjattava oppilaita oikeaan suuntaan.
– Jos korostamme liikaa itseohjautuvuutta, tasoerot voivat kasvaa. Jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan. Meille kaikille aikuisillekaan itseohjautuvuus ei ole itsestäänselvä asia.
Vanhempien malli ja tsemppi entistä tärkeämpiä
Moni Ylen kyselyyn vastannut opettaja ja rehtori mainitsee, että oppilaiden välisiä tasoeroja lisäävät monet asiat. Siksi uusien opetusmenetelmien vaikutusta on vaikeaa arvioida.
Luokissa voi olla paljon erityistä tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa riittävää ohjausta. Lasten ja nuorten maailma on muuttunut entistä hektisemmäksi ja oppilaiden keskittymiskyky voi olla heikko. Joidenkin oppilaiden suomen kielen taito on hatara. Myös oppilaiden perheiltään saama tuki vaihtelee.
“On vielä mahdotonta arvioida opetussuunnitelman vaikutusta tasoeroihin. Jo jonkin aikaa on ollut havaittavissa se, että ekaluokalle tullessa osa lapsista on erittäin taitavia ja osa erittäin heikkoja.” (yläkoulun opettaja, Etelä-Savo)
“Perheiden keinottomuus sekä rajattomat lapset näkyvät kouluarjessa.” (alakoulun opettaja, Uusimaa)
Osaamisen erot ovat olleet vahvasti näkyvissä myös ennen uutta opetussuunnitelmaa. Edellisessä Pisa-tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien osaamisen erot olivat aiempaa selvempiä, samoin alueelliset erot olivat suuria.
Peruskoulusta valmistuvien taidoissa on vaikkapa äidinkielessä tälläkin hetkellä valtavia eroja. Uuden opetussuunnitelman vaikutukset eivät niissä vielä näy.
Myös perheen tuen vaikutus oppimiseen on tällä vuosikymmenellä kasvanut. Vanhempien mallilla ja kiinnostuksella lapsen koulutyötä kohtaan on yhteyttä oppimistuloksiin, sanoo yksikön päällikkö Elina Harjunen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.
– Esimerkiksi kodin kielellinen ympäristö voi olla virikkeinen ja siellä on lukevan aikuisen, lukevan miehen malli. Tai vanhemmat pystyvät auttamaan lapsia vaikka matematiikan tehtävissä, Harjunen sanoo.
Opetushallitus: "Arvokasta palautetta"
Mitä sitten Opetushallituksessa ajatellaan siitä, että moni opettaja kokee lahjakkaiden oppilaiden loistavan ja heikkojen putoavan kyydistä?
– Uudistus on tietysti alkuvaiheessa, koska kaikki vuosiluokat eivät vielä opiskele uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Toki tämä on arvokasta palautetta jo tässä vaiheessa, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta sanoo.
Nissilä kuitenkin toteaa, ettei mielipiteiden perusteella voi tehdä johtopäätöstä tasoerojen kasvusta.
Uudistuksen tavoitteena on nimenomaan tasa-arvoinen peruskoulu eikä tasoerojen kasvu. Nissilän mukaan opetuksen uudistuksessa korostettiin sitä, että jokaiselle, hitaamminkin oppivalle, löytyisi oma tapa oppia. Paikallisille opetuksen järjestäjille, kouluille ja opettajille annettiin uudistuksessa aiempaa enemmän vapautta siihen, millä tavalla koulutyötä käytännössä toteutetaan.
Nissilä painottaa, että yhteiskunnassa on käynnissä nopeita muutoksia ja tasoeroihin vaikuttaa myös moni koulun ulkopuolinen asia. Esimerkiksi kouluun tullessa oppilaiden lähtökohdat ovat vaihtelevampia kuin aiemmin.
– Perusopetuksen haaste näiden erojen tasaamiseen on aiempaa suurempi, Nissilä sanoo.
Leena Nissilän mukaan on selvää, että tasa-arvoisuus on suomalaisessa peruskoulussa jatkossakin hyvin tärkeä tavoite.
Niin ajattelee myös hauholaiskoulun rehtori Joonas Rokkanen.
– Se on ihan eri asia kuin tasapäistäminen. Jos lahjakkaat haluavat mennä pidemmälle, heitä täytyy tukea. Kokonaiskuvan pitää kuitenkin olla sellainen, että kaikki pysyvät mukana, Rokkanen sanoo.
Mikä nykykoulussa mietityttää? Mitä et ymmärrä uudesta opetussuunnitelmasta? Kysy tämän jutun keskustelussa - poimimme aiheita ja etsimme vastauksia myöhemmin ilmestyvään juttuun. Huomioithan, että keskusteluun osallistuminen vaatii Yle-tunnuksen.
Lue lisää:
Yle Areena: Miten uusi ilmiöoppiminen toimii kouluissa?
HS: Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi