Virolaisten maahanmuutto on helpottanut varsinkin pääkaupunkiseudun työvoiman tarvetta lähes koko tämän vuosituhannen ajan. Suomi ei kuitenkaan enää houkuttele virolaisia entiseen tapaan, ja samalla yhä useampi heistä on päättänyt lähteä takaisin synnyinseudulleen.
– Viron talous kasvaa nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin ja nopeammin kuin Suomessa. Palkat ovat nousseet, koska kilpailu työntekijöistä on kova, Viron Suomen-suurlähettiläs Harri Tiido selittää.
– Kun ero Suomessa ja Virossa maksettavan palkan välillä alkaa joillakin aloilla olla muutamia satoja euroja, alkavat suomalaiset asumiskustannukset ja jatkuvan reissaamisen aiheuttamat perhe- ja alkoholiongelmat pohdituttaa monia.
Helsingin kaupungilla väestötrendejä tutkiva Pekka Vuori näkee yhtenä muuttovirran kääntymisen syynä myös Viron väestörakenteen.
– Virossa talous ja työmarkkinat ovat kehittyneet aika hyvin. Työllisyysaste on Suomea korkeammalla. Toinen puoli on työmarkkinoille tulevien nuorten aikuisten määrän väheneminen. Se on pudonnut noin kolmanneksella vuosituhannen alusta.
– Eli kun työmarkkinat vetävät eikä työikäisiä enää samalla tavalla ole, virolaisia palaa kotimaahan kaikkialta Euroopasta, Vuori kertoo.
Historiallinen käänne kaksi vuotta sitten
Virolaisten muutto Suomeen alkoi toden teolla tämän vuosituhannen alkuvuosina. Ensimmäinen muuttohuippu koettiin vuonna 2006, jolloin Virosta Suomeen asettui lähes 4500 ihmistä.
Sen jälkeen Viron oma voimakas talouskasvu ja palkkojen nousu alkoivat tosin vähentää muuttoliikettä ja lisäsivät hetkeksi paluumuuttoa.
Vuosien 2007-2009 kansainvälistä finanssikriisiä seurannut lama kuitenkin täytti Tallinnasta Helsinkiin lähtevät laivat taas muuttokuormilla. Vuosina 2012-2013 koettiin kaikkien aikojen ennätys sekä muuttosaldossa (eli Virosta Suomeen muuttaneiden ja Suomesta Viroon muuttaneiden määrän erotuksessa) että muuttajien kokonaismäärässä.
Trendi kuitenkin muuttui ratkaisevasti vuonna 2014. Siitä lähtien Virosta Suomeen muuttaneiden määrä on laskenut lähes parinkymmenen prosentin vuositahtia. Paluumuuttajien määrä on samalla kasvanut.
Historiallinen käänne tapahtui vuonna 2017, jolloin muuttosaldo kääntyi ensimmäisen kerran päinvastaiseksi.
Lue lisää: MDI Väestöennuste 2040
Enemmän kotouttamista ja koulutusta
Viron Suomen-suurlähettilään Harri Tiidon arvion mukaan virolaisten määrän vähenemisen veturi on ennen kaikkea rakennusala. Hän kertoo nähneensä tilastoja, joiden mukaan Suomessa töissä olevien virolaisten rakennusmiesten määrä on vähentynyt huippuvuosista kolmanneksella.
Tallink-varustamo on puolestaan arvioinut lahden yli sukkuloivien virolaisten määrän vähentyneen ainoastaan tämän vuoden tammikuussa noin tuhannella.
Pekka Vuori sanoo pääkaupunkiseudun, jonne suurin osa virolaisten muuttoliikkeestä on suuntautunut, olevankin nyt tyystin uudenlaisessa tilanteessa.
– Täällähän on tietyillä aloilla työvoimapulaa, jota on pakko paikata ulkomaisella työvoimalla. Tähän asti ollaan päästy aika helpolla, kun huomattava osa siitä työvoimasta on ollut virolaisia. He ovat sopeutuneet työmarkkinoille aika hyvin sekä äidinkielensä ansiosta että muutenkin. Tästedes joudumme panostamaan kotouttamiseen ja koulutukseen vastaavasti enemmän, Vuori toteaa.
Hän ei usko, että pääkaupunkiseutu pystyisi houkuttelemaan virolaista työvoimaa enää huippuvuosien tahtiin.
– Virossa maaseutu ja pienemmät kaupungitkin ovat aika lailla tyhjentyneet työikäisestä väestöstä. Palkkatasokin nousee Virossa suhteellisesti nopeammin kuin Suomessa. Aika vähän on tehtävissä.
Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla asiallisesti maanantaina kello 22 saakka.