Ensi- ja turvakotien liitto on huolestunut kaupunkien tavasta järjestää valvottuja perhetapaamisia. Liiton asiantuntijan mukaan palveluiden kilpailuttaminen tuo ongelmia ja myös oleellisten tietojen saamiseen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.
– Maksetaan seinistä, mutta ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota tapaamisten laatuun. Turvallinen tapaaminen vaatii paljon järjestelyjä varsinaisen tapaamisajan ulkopuolella. Tätä ei ole huomioitu kilpailuttamisessa, sanoo asiantuntija Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta.
Perhetapaamisten turvallisuus nousi esiin runsas viikko sitten, kun mies hyökkäsi entistä vaimoaan, tämän ystävää ja omia lapsiaan vastaan valvotun tapaamisen jälkeen. Mies puukotti heitä tapaamispaikan ulkopuolella, kadulla Helsingissä Pohjois-Haagassa.
Ensi- ja turvakotien liiton Vaitomaan mukaan kaupungit maksavat vain tapaamisajasta, esimerkiksi 2–3 tunnista, mutta eivät muusta työaikaa vievästä osuudesta. Tällaista työtä ovat esimerkiksi tapaamisten lakisääteinen kirjaaminen sekä puhelut vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa.
Puheluissa sovitaan vanhempien kanssa aikatauluista, mahdollisista niihin tulevista muutoksista ja keskustellaan muutoinkin toiveista. Viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa puolestaan vaihdetaan puhelimessa tietoja ja sovitaan käytännönjärjestelyistä.
Vaitomaa nostaa esimerkiksi tilanteet, joissa vanhempi saa tavata lapsiaan vain päihteettömänä. Päihteettömyyden varmistamiseen tarvitaan yhteistyötahoja, jotka testaavat vanhemman kunnon ennen tapaamista.
Tapaamisjärjestelyihin tarvitaan riittävät taustatiedot
Vaitomaa painottaa tilaajatahon eli kaupungin tai kunnan vastuuta välittää riittävät taustatiedot perhetapaamisia järjestäville tahoille.
– Jos tiedossa on väkivaltaa, mielenterveysongelmia, lähisuhdeväkivaltaa tai muuta vastaavaa, tietoja ei tule riittävästi eikä tarpeeksi nopeasti, hän toteaa.
Vaitomaa muistuttaa, että ennakointi on todella tärkeää. Tapaamisjärjestelyt vaativat kunnollisen turvasuunnitelman tekemistä. Tämä takaa erityisesti lasten, mutta myös vanhempien ja työntekijöiden turvallisuuden.
Turvasuunnitelmaa varten tarvitaan tarkat tiedot siitä, miksi ja millaisia erityisjärjestelyitä on syytä tehdä ja millaista moniammatillista yhteistyötä tarvitaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi vanhempien tulon ja lähtemisen porrastaminen, turvanapin käyttö eli mahdollisuus hälyttää apua ja riittävä työntekijämäärä tapaamisen aikana. Tarvittaessa on varauduttava yhteistyöhön myös poliisin tai vartiointiliikeen kanssa.
Liiton laskelmien mukaan perhetapaamisen järjestelyt vaativat keskimäärin 1,8-kertaisen ajan varsinaisen tapaamisen kestoon nähden. Mikäli kilpailuttamalla maksetaan vain kahdesta tunnista, kaikki muu työ jää korvaamatta.
– Kun vanhemmat käyvät useamman kerran, he oppivat luottamaan työntekijöihin. He kertovat asioistaan työntekijöille ennen tapaamista ja niiden jälkeen. Myös lapsilla ja vanhemmilla on tarve keskustella tutun työntekijän kanssa, Vaitomaa kommentoi.
Ensi- ja turvakotien liitolla on tapaamispaikkatoimintaa 16:lla paikkakunnalla. Valtaosa tapaamisista sujuu Vaitomaan mukaan hyvin. Vain ääritapaukset tulevat ilmi.
– Kun ikäviä tapauksia tulee esille, ne antavat mahdollisuuden ja myös velvollisuuden kaikille toimijoille tarkastella omia työkäytäntöjään ja yhteistyön toimivuutta eri tahojen kanssa. Miten moniammatillista vuoropuhelua käydään, miten saadaan riittävät tiedot turvallisten tapaamisten varmistamiseksi?
Lue lisää:
Haagan puukotusjutussa rikosepäilynä jo kaksi murhan yritystä – epäiltyä etsitään Turusta
Poliisi: Haagan puukotuksia tutkitaan murhan yrityksenä – tekijä edelleen karkuteillä
Käräjäoikeus on vanginnut Haagan puukotuksista epäillyn poissaolevana