Paikallisen jouston lisääminen ohi työehtosopimusten ei saa tukea suomalaisilta – vaikka työnantajan taloustilanne olisi huono. Näin kertoo Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely, jossa haastateltiin yli 1 400:aa suomalaista.
Tasan puolet eli 50 prosenttia on sitä mieltä, ettei työehtojen heikentämisestä pitäisi voida sopia suoraan työpaikoilla. Suoran sopimisen kannattajien osuus on pienempi eli 39 prosenttia. Loput 11 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Heikennyksiin kuuluisivat esimerkiksi lomarahojen tai sunnuntailisien leikkaaminen yhdessä työntekijöiden kanssa sopien, kun yrityksellä menee huonosti. Sitä miten "huonosti meneminen" tarkasti rajattaisiin, ei kyselyssä määritelty.
Vielä kriittisemmin suomalaiset suhtautuvat siihen, että koko palkka voisi joustaa yrityksen taloustilanteen mukaan, hyvinä aikoina ylös ja huonoina aikoina alas. Täysin tai melko samaa mieltä tästä on 37 prosenttia ja täysin tai melko eri mieltä 61 prosenttia.
"Kriittisimpiä ovat ne, joita leikkaukset kipeimmin koskisivat"
Kysymys on ajankohtainen vaaliteema. Ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä paikallisen sopimisen lisääminen on tärkein keino työllisyysasteen nostamiseksi kohti 75:tä prosenttia.
Kuten ylläolevista graafeista näkyy, suopeimpia paikallisen sopimisen lisäämiselle ovat yrittäjät ja miehet, kriittisimpiä työntekijäporras ja naiset.
– Siltä tämä näyttää, että työntekijät eivät lämpene joustoille. Mieluummin halutaan tasainen ja turvallinen toimeentulo. Kriittisimpiä ovat ne, joita leikkaukset kipeimmin koskisivat, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Ammattiryhmittäin kannatuksen ja vastustuksen raja menee jossain ylempien ja alempien toimihenkilöiden välissä.
Alemmat toimihenkilöt vastustavat paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijatehtävissä toimivat kannattavat. Tulos heijastelee Rahkosen mukaan sitä, että asiantuntijatehtävissä on monesti enemmän valtaa omiin töihin kuin alemmilla toimihenkilöillä, esimerkiksi sairaanhoitajilla.
Vaikka kyselyn tulos on selvä, murskalukemista ei ole kyse, Rahkonen sanoo.
– Tästä näkee myös sen, ettei paikallinen sopiminen ole enää aivan sellainen punainen vaate kuin aiemmin. Työntekijöistä 23 prosenttia eli lähes joka neljäs sanoo, että lisistä leikkaaminen yhteisellä päätöksellä voisi olla ok.
Eduskuntapuolueista kokoomus ja keskusta ovat vahvimmin kannattaneet paikallisen sopimisen lisäämistä. Niiden keskuudessa yleinen ajatus on, että 75 prosentin työllisyysasteeseen ei päästä ilman paikallisen sopimisen lisäämistä.
Tulitukea on tullut elinkeinoelämän edustajilta, kun taas palkansaajajärjestöt ovat olleet pääosin asiaa vastaan.
Katugallup: Voisi harkita, jos vältetään konkurssit
Kysyimme ohikulkijoilta kävelykadulla Vantaan Tikkurilassa, mitä mieltä he ovat asiasta.
– Jos palkkajousto oikeasti toimisi reilusti molempiin suuntiin, myös positiivisesti, niin sitten se voisi olla hyvä asia. Olen itse sosiaalialalla, ja tuntuu että matalapalkka-aloilla lisiä on jo alunperinkin leikattu. Minun mielestäni niistä ei pitäisi luopua. (Jaana Sielunahjo, jutun pääkuvassa)
– Vaikea kysymys. En kyllä välttämättä lähtisi laskemaan lisiä tai lomarahoja, jos yrityksellä menee huonosti. Kyllä siinä pitäisi joku turva olla. (Marisa Kaarimaa)
– Olen samaa mieltä. Mutta jos on kyse siitä, että pelastetaan yritys ja työpaikat konkurssilta, niin sitten sitä voisi harkita. (Anne Kaarimaa)
– Näistä pitäisi pystyä sopimaan paikallisesti firman tilanteen mukaan, mutta totta kai niin että kuunnellaan työtekijöitä. Ei mitään pakkosopimista. Nythän jousto tapahtuu sitä kautta, että laitetaan ihmisiä kilometritehtaalle. Jos jokainen tinkisi huonoina aikoina pikkuisen omastaan, saataisiin pidettyä ihmisiä paremmin kyydissä mukana. (Ilpo Koivisto)
– Olen ikäni tehnyt vuorotyötä, ja siellä sunnuntailisillä on eletty aika pitkälle. Sikäli se on vaikea paikka. Mutta ehkä niiden merkitys on hiukan vähentynyt, sikäli huonoina aikoina niistä voisi vähän tinkiä. (Aija Koivisto)
– Itse kannatan yleissitovuutta, että työehtojen mukaan mennään. Jos paikallisella joustolla voidaan välttyä irtisanomisilta, niin silloin se voisi olla paikallaan, mutta vain silloin. Ja yrityksen taloustietojen eli todellisen tilanteen täytyisi olla näkyvillä ja kaikkien tiedossa. (Tapio Salomaa)
– Kyllä saa palkkoja laskea, kun menee huonosti. Mutta niitä pitää sitten nostaa, kun menee hyvin, ja roimalla kädellä. (Jouni Luukkonen)
– Eikö se bonuksissa yleensä mene noin, että ne menevät taloustilanteen mukaan? Mutta se, että palkka voisi mennä ylös ja alas, niin ei ole hyvä. (Rene Hokkanen)
Ylen työaiheinen vaalitentti TV1:ssä tänään tiistaina 9.4. kello 21 alkaen.