BRYSSEL EU-maat kokoontuvat tänään torstaina Brysseliin huippukokoukseen samaan aikaan, kun Aleppon kaupungista Syyriasta paljastuu yhä uusia raakuuksia. Unioni on pysynyt sivussa lähialueellaan raivoavasta sodasta, eikä huippukokoukselta odoteta uusia avauksia.
Mitä unioni voi nyt tehdä Syyrian sodalle?
Se voi kehottaa Syyrian hallitusta tukevaa Venäjää ja oppositiota tukevia Yhdysvaltoja pyrkimään tosissaan kohti tulitaukosopimusta. EU:lla itsellään ei kuitenkaan ole juuri vaikutusvaltaa sodan osapuoliin.
Toisaalta se voi myös neuvotella humanitaarisen avun saamiseksi perille Aleppoon ja muihin saarrettuihin kaupunkeihin.
Voiko EU painostaa Venäjää pakotteilla?
Aiheesta keskusteltiin lokakuussa Venäjän pommituskampanjan ollessa kiivaimmillaan. Ajatus pakotteista kuitenkin kaatui jäsenmaiden erimielisyyteen.
Tuolloin unioni päätyi lisäämään uusia syyrialaisia nimiä pakotelistalleen. Nykyistenkin Venäjä-pakotteiden takana oleva yksimielisyys on hauras.
Miten EU suhtautuu Syyrian sotaan?
Jäsenmaat ovat olleet erimielisiä sodan suhteen koko ajan. Ensin kiisteltiin siitä, voidaanko kapinallisille toimittaa aseita. Sitten kiisteltiin Geneven rauhanprosessista. Vuonna 2015 jäsenmaita jakoi suhtautuminen syyrialaisiin pakolaisiin.
Yhteiseksi nimittäjäksi on löytynyt humanitaarisen auttajan rooli. Sitä toteutetaan etenkin rahoittamalla Syyrian naapurimaissa toimivia pakolaisleirejä.
Vaatiiko EU, että Bashar al-Assad luopuu vallasta?
Aiemmin unioni edellytti, että Syyrian presidentti luopuu vallasta, mutta näitä lausuntoja ei ole kuultu enää viime viikkoina.
Nyt EU vetoaa YK:n päätöslauselmaan 2254, joka määrittelee sodanjälkeisen siirtymisen demokraattiseen hallintoon. Lauselma ei sulje pois Assadin jatkoa Syyrian johtajana.
Eikö Eurooppa siis puutu itse sotaan?
Vaikka unionilla ei ole konfliktissa osaa, yksittäiset jäsenmaat ovat mukana koalitiossa, joka on tehnyt iskuja Isis-järjestöä vastaan myös Syyriassa. Mukana on koneita esimerkiksi Belgiasta, Saksasta ja Britanniasta.
Artikkelia varten on haastateltu vanhempi tutkija Steven Blockmansia brysseliläisestä CEPS-tutkimuslaitoksesta.