Tarkat kävijätilastot ilmestyvät vasta keväällä, mutta jo nyt tiedetään, että monissa maamme taidemuseoissa on tahkottu kaikkien aikojen kävijäennätyksiä vuonna 2016.
Museonjohtajien mukaan kansan ovat saaneet liikkeelle loistavat sisällöt. Museoliitto korostaa toissakeväänä lanseeraamaansa Museokorttia museokäyntien lisääjänä. Kadunmies arvelee Guggenheim-pöhinällä olleen silläkin oma osuutensa kuvataiteen nosteeseen.
Totuus on arvatenkin yllä mainittujen tekijöiden summa. Harvoin kuvataide tai taidemuseomaailma on ollut niin paljon ja näkyvästi esillä kuin edesmenneen Guggenheim Helsinki -hankkeen aikana. Toisaalta vuonna 2016 museot ovat myös satsanneet harvinaisen vetovoimaisiin, maailmankuuluihin taiteilijoihin. Museokortista on puolestaan tullut supersuosittu, vuodenvaihteesssa lienee jo ostettu 100 000 korttia.
Museoliiton viestintäpäällikkö Tuuli Rajavuori uskoo suomalaismuseoiden yhteiskortin madaltaneen kynnystä piipahtaa museoissa.
– Museossakäymisestä on tullut trendi. Museokortin käyttäjät jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa vilkkaasti ja moni mainitsee museot jopa harrastuksekseen. Se on uusi ilmiö, Rajavuori sanoo.
Kansallisgalleriassa kaikkien aikojen kävijäennätys
Ilman mielenkiintoisia sisältöjä museot eivät kuitenkaan vetäisi yleisöä Museokortillakaan. Tänä vuonna moni taidemuseo on totisesti onnistunut näyttelystrategiassaan.
Kansallisgallerian museot, Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoff, yltävät kaikkien aikojen ennätykseensä, yli 700 000 kävijään. Ateneumissa vieraili runsaat 350 000, Kiasmassa yli 300 000 ja Sinebrychoffilla 50 000 ihmistä.
Vertailun vuoksi: Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvun aikana kaikissa Helsingin taidemuseoissa yhteensä on ollut keskimäärin 680 000 kävijää vuosittain, eli vähemmän kuin nyt kolme museota yhteensä keräsi.
Ateneumin taidemuseon suurimmat vetonaulat ovat olleet klassikkoteosten uusittu kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina, sekä vielä puolitoista kuukautta esillä oleva italialaistaiteilija Amedeo Modiglianin retrospektiivi. Se on vetänyt runsaasti myös ulkomaisia kävijöitä.
Nykytaiteen museo Kiasmassa kulunut vuosi oli paras sitten museon alkuvuosien 1998-1999. Yleisöä vetivät etenkin brasilialaisen, Amazonin alkuperäiskansan kanssa yhteistyötä tekevän Ernesto Neton, eteläkorealaisen, muun muassa muoviastioista taidetta tekevän, Choi Jeong Hwanin sekä palestiinalais-brittiläisen Mona Hatoumin poliittisluonteinen näyttely.
Pilkut ja pallot HAMin yleisömagneettina
Myös Helsingin kaupungin taidemuseo HAM on tehnyt kaikkien aikojen ennätyksensä, yli 230 000 kävijää.
Museojohtaja Maija Tanninen-Mattilan mukaan suurin yleisömagneetti on ollut pilkuistaan ja palloistaan kuulun japanilaistaiteilija Yayoi Kusaman In Infinity -näyttely. Se jatkuu tammikuun loppupuolelle asti.
– Yayoi Kusaman näyttelyyn on kynnys matalalla. Se on ollut erityisesti perheiden ja nuorison suosiossa. Ihmiset ovat tulleet pilkullisissa vaatteissa, ottaneet itsestään kuvia taideteosten edessä ja jakaneet niitä sitten. Näyttelyn somenäkyvyys on ollut valtava, Tanninen-Mattila kertoo.
Ikoniset mieskuvat ja rehevät naiset vetivät Taidehalliin
Helsingin keskustan museoryppääseen kuuluvan Taidehallin ovi on sekin käynyt tiuhaan. Vierailijoita on ollut 70 000, mikä on enemmän kuin museossa on käynyt väkeä pariinkymmeneen vuoteen.
Taidehallissa ovat eniten kiinnostaneet maamme kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Tom of Finlandin teokset sekä ranskalaisen, ensimmäisiin feministitaiteilijoihin kuuluneen, Niki de Saint Phallen värikkäänmuodokkaat naishahmot.
Amos Andersonin museo on elänyt näyttelyllisesti hienoista suvantokautta, pääpaino on ollut Amos Rex -taidemuseon rakentamisessa Helsingin ydinkeskustaan. Taidemuseossa ollaan kuitenkin tyytyväisiä saavutettuun 30 000 kävijään. Huomattavasti suurempaa yleisömäärää odotetaan vuonna 2018, kun Amos Rex avataan.
Espoon modernin taiteen museo EMMAssa keramiikkataiteemme uudistajan, Rut Brykin Taikalaatikko -näyttely veti yleisöä jonoksi asti. Kaikkiaan EMMAssa kävi vuoden aikana noin 120 000 vierailijaa. Se on taidemuseon paras tulos kahdeksaan vuoteen.
Tampereella jätti-ihmiset aiheuttivat ennennäkemättömän yleisöryntäyksen
Särkänniemellä huvipuiston kupeessa sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo löysi kultasuonen hankkiessaan näytille australialaisen kuvanveistäjä Ron Mueckin taidetta. Miehen kaikkiaan kymmentä ylisuurta, hyperrealistista ihmishahmoa kävi ihmettelemässä yli 115 000 ihmistä. Se on museon lähes nelikymmenvuotisen historian kaikkien aikojen ennätys; normaalivuosina Sara Hildénin taidemuseossa käy noin 30 000 ihmistä.
– Vaikka Ron Mueckin taide on teknisesti taiturimaista, se on myös helposti lähestyttävää ja puhuttelee jokaista ihmistä, taidemuseon tiedottaja Helena Yli-Kerttula pohtii yleisömenestystä.
Tampereen taidemuseossa kulunut vuosi ei tuonut ennätyksiä, vaikka hyvin menikin. Vuoden 2016 yleisömäärä, 27 000, on taidemuseolle keskivertoluku.
Turun taidemuseossa puolestaan vieraili vuonna 2016 runsaat 50 000 ihmistä. Museo on lukuun tyytyväinen, yleisömäärä vaihtelee Turussa vuosittain näyttelyistä riippuen 25 000:sta 85 000:een.
Mäntässä Serlachius-museoilla vuosi ei ollut ennätyksellinen. Kävijöitä oli kaikkiaan 97 000, kun edellisvuonna heitä oli 110 000. Museo on huomannut etenkin ryhmäkävijöiden ilmaantuvan kolmen vuoden sykleissä. Erityisen runsaasti heitä oli pari vuotta sitten Gösta-museon Paviljonki-laajennusosan valmistuttua. Ensi vuodesta odotetaan Mäntässä jälleen yleisöpiikkiä.