On huolehdittava perheestä, on pärjättävä töissä, on vaalittava ystävyyssuhteita. Urheillakin pitäisi, vaikka sitten väsyneenä. Kaikki vie oman aikansa, mutta millekään sitä ei tahdo riittää tarpeeksi.
Kuulostaako tutulta? Niin – ihminen kokee eniten kiirettä elämässään, kun käy töissä ja kotona on pieniä lapsia, vahvistaa erikoistutkija Hannu Pääkkönen Tilastokeskuksesta. Kiirettä voi pitää ilman jälkikasvuakin. Ruuhkavuosia ei kutsuta "ruuhkavuosiksi" syyttä suotta.
Se, miten arkensa järjestää, on itse kunkin oma asia. Mutta yksi asia on selvä, kiire vaikuttaa niin yksilön omaan elämään kuin laajemmin koko yhteiskuntaankin: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puolueilla on ollut vaikeuksia saada ruuhkavuosia eläviä listoilleen. Taustalla on toki myös muita tekijöitä kuin vain kiire.
Miten ruuhkavuosia voisi sitten helpottaa?
Yle kysyi tätä asiaa Satu Pihlajalta, elämäntaidon valmentajaksi opiskelevalta psykologilta ja psykoterapeutilta. Hänen neuvonsa oli yksinkertainen.
"Tärkeintä on keskittyä olennaiseen"
Henkisessä valmennuksessa kaiken ydin on se, että alkaa kuunnella omaa ääntään: omia tarpeitaan ja toiveitaan, Pihlaja sanoo.
– Tärkeintä on keskittyä olennaiseen.
– Varsinkin ruuhkavuosi-iässä tulee paljon odotuksia, lähipiiriltä ja koko yhteiskunnalta. Tällaisten ulkoisten odotusten liiallinen kuuntelu johtaa siihen, että ei enää tiedä, mitä itse haluaa.
Viime aikoina palstatilaa on kerännyt muun muassa niin sanottu KonMari-menetelmä. Siinä kodin turhasta tavarapaljoudesta luopumisen ajatellaan johtavan myönteiseen elämänmuutokseen myös mielen tasolla.
Satu Pihlaja tunnustautuu KonMarin kannattajaksi.
– Konmarituksen ajatus on todella hyvä: Täytyy pysähtyä kuulostelemaan, mitkä asiat tuottavat iloa ja mitkä on syytä pitää ja säilyttää elämässä. Sitten on opeteltava luopumaan niistä asioista, jotka eivät enää palvele itseä.
Hän havainnollistaa, miten KonMaria voi soveltaa arkielämässäkin.
– Jonkun päivän kohdalla voi miettiä, mitkä asiat olivat olennaisia juuri minulle – mitä sellaisia asioita tein, mitkä olivat elämäni kannalta olennaisia ja mistä toisaalta voisin luopua. Voi myös miettiä, millä näistä nyt tekemistäni asioista on merkitystä vaikkapa vuoden kuluttua.
"Jollekin siivoaminen voi olla tärkeä asia"
Olennaiseen keskittyminen voi olla tärkeää, mutta jotkut asiat elämässä ovat pakollisia.
Arkipäivän isoja ajankäyttöryhmiä ovat nukkuminen, ansiotyö, kotityöt ja opiskelu, luettelee Tilastokeskuksen Hannu Pääkkönen. Se, mikä jää jäljelle, on vapaa-aikaa.
Pääkkönen on tutkinut suomalaisten ajankäyttöä muun muassa väitöstutkimuksessaan. Hänen mukaansa ihmisellä on vuorokaudessa keskimäärin yli kuusi tuntia vapaa-aikaa. Arvio sisältää koko vuoden, myös lomat.
Aikasyöppöjä löytyy jokaiselta elämänalueelta. Jos vapaa-aika on kortilla, kannattaa miettiä kahdesti, käyttääkö sen vaikkapa siivoamiseen vai laatuaikaan perheen kanssa. Toinen aikavaras voi olla kännykän, etenkin sosiaalisen median selailu.
– Jokainen meistä on kuitenkin yksilö. Jollekin siivoaminen ja kotona puuhailu voivat olla oikeasti tärkeitä asioita, muistuttaa Satu Pihlaja.
"Kuvittele millaista unelmaelämäsi on"
Omaa arkea voi tarkastella esimerkiksi niin, että kirjoittaa unelmaelämäänsä parin sivun verran, Pihlaja vinkkaa.
– Kuvittele millaista unelmaelämäsi on. Mieti mitä sellaisia elementtejä siellä on, mitä haluaisit lisätä elämääsi.
Myös arvojen pohtiminen on tärkeää: vaikka arvostaisi perhettä, onko kuitenkin niin että sille ei tahdo jäädä aikaa tai energiaa työpäivän jälkeen?
– Sellainen ihminen, joka on panostanut paljon vain työhön, tipahtaa korkealta, jos työpaikka menee.
Pihlaja kannustaa olemaan hetkessä läsnä – tässä ja nyt.
– Usein kun teemme jotain, meillä on sellainen olo, että itse asiassa meidän pitäisi olla tekemässä jo jotain muuta. Se on stressaavaa. Mieli ei kestä sellaista kovin hyvin vaan rasittuu.
Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tutkijoiden toteuttamassa kyselyssä selvisi marraskuussa, että moni suomalainen kokee itsensä väsyneeksi vähintäänkin usein sen jälkeen kun on herännyt.
Jos omaa hyvinvointia ei tule pohtineeksi edes ruuhkavuosina, edessä voi olla vaikea tulevaisuus. Pihlaja sanookin olevansa huolissaan etenkin siitä, että uupumisen ja masennuksen takia eläköityneiden määrä on suuri.
Pelkkiin velvollisuuksiin keskittyminen ei hänen mukaansa toimi.
– On tärkeää antaa itselle lupa siihen, että aina ei tarvitse tehdä jotain hyödyllistä. Joskus voi olla todella hyödyllistä, että ei tee mitään hyödyllistä.