Tiibetiläisen viljelijäperheen poika Lhamo Thondup oli kaksivuotias ja osasi joten kuten puhua, kun hänen kotikyläänsä ilmestyi dalai-laman seuraajan etsintäpartio.
Tiibetinbuddhalaisten uskonnollinen johtaja, 13. dalai-lama oli kuollut muutama vuosi aiemmin, ja nyt etsittiin hänen uudelleensyntynyttä seuraajaansa.
Myöhemmin on kerrottu, että pieni Lhamo vakuutti etsintäpartion muun muassa tunnistamalla eteensä tuoduista esineistä ne, jotka olivat kuuluneet edelliselle dalai-lamalle. Tässä oli pitkään ja hartaasti etsitty hengellinen johtaja!
Lhamo siunattiin 14. dalai-lamaksi nelivuotiaana tasan 80 vuotta sitten, 22. helmikuuta 1940 maailman korkeimmaksi kutsutussa Potalan palatsissa Lhasassa. Samalla hän luopui vanhasta nimestään ja sai tilalle hallitsijanimen Tenzin Gyatzo.
Hän on itse kertonut muistavansa seremoniasta vain sen, että tuolloin hän sai ensimmäistä kertaa kiivetä taidokkaasti veistetylle, jalokivin koristellulle puiselle valtaistuimelle, leijonaistuimelle.
Nykyään 84-vuotias dalai-lama on yksi maailman tunnetuimmista henkilöistä. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989 väkivallattomasta rauhantyöstä.
– Hänellä on samanlainen asema kuin paavilla. Hän on hengellinen johtaja, mutta oli aikoinaan myös Tiibetin maallinen johtaja, kertoo Helsingin yliopiston Itä-Aasian kielten ja kulttuurien professori Juha Janhunen.
Vaikka dalai-lama luopui poliittisesta vallasta vuonna 2011, moni näkee hänet edelleen tiibetiläisten tosiasiallisena johtohahmona. Kiina pitää Tiibetin hengellistä johtajaa Kiinan hajottajana. Dalai-lama on usein korostanut, että hän tavoittelee Tiibetille itsenäisyyden sijaan vankkaa autonomiaa.
Vuosikymmenten valtakausi
Kiinan ja Tiibetin jännitteinen suhde on värittänyt lähes koko dalai-laman elämää.
Lapsuutensa talvet hän vietti Potalan palatsissa, jossa elämä oli nykyajan mittapuulla ankeaa. Sähköä, juoksevaa vettä tai lämmitystä ei ollut. Ilmaan oli pinttynyt satoja vuosia vanhan palatsin hämyssä lepattavista voilampuista peräisin oleva tunkkainen haju. Eri puolille palatsia uhrialttareille jätetyt ruoat tarkoittivat sitä, että palatsissa oli tuhansia hiiriä.
Hiljaiselo päättyi, kun dalai-lama oli 14-vuotias. Naapuriin muodostui uusi jättivaltio, Kiinan kansantasavalta, Mao Zedongin johdolla. Vuotta myöhemmin Mao ilmoitti Tiibetin “vapauttamisesta” ja myöhemmin samana vuonna 1950 Kiina miehitti Tiibetin.
Teini-ikäisestä dalai-lamasta tehtiin Tiibetin täysivaltainen poliittinen johtaja, ja hän ryhtyi käymään neuvotteluja kiinalaisten kanssa. Neuvottelut osoittautuivat hedelmättömiksi ja jännitteet kiristyivät.
”Lähde! Lähde, tänä iltana!”
Dalai-lama oli 24-vuotias, kun hän naamioitui sotilaaksi, sujautti tavaramerkikseen muodostuneet paksusankaiset silmälasinsa taskuunsa ja lähti matkaan. Hän heilautti olalleen kiväärin ja kääri toiselle olalle vanhan buddhalaisen maalauksen.
Vuonna 1959 Tiibet ja Kiina olivat täysimittaisen sodan partaalla. Kiinan armeijan joukot hätyyttelivät jo dalai-laman kesäpalatsia, jonka ympäristöön oli kerääntynyt kymmeniä tuhansia tiibetiläisiä. He pelkäsivät, että Kiina yrittäisi napata heidän nuoren johtajansa.
Dalai-lama itse on sanonut pohtineensa pakoa pitkään. Mutta lopullisen lähtöpäätöksen hän on sanonut tehneensä vasta sen jälkeen, kun valtion asioissa neuvova oraakkeli antoi käskyn:
– Lähde! Lähde, tänä iltana!
Seurue pakeni jalan Pohjois-Intiaan, Dharamsalaan. Kulku vuoristojen halki oli vaikeaa.
Korkeita vuoristosolia halkovan seurueen matkaa hidastivat huono sää ja lumipyryt.
– Kun pääsimme Intian rajalle, olimme lopen uupuneita ja kuumeisia. Olin liian sairas ratsastaakseni hevosella, joten minut laitettiin jakin selkään. Se kantoi minut kotimaastani, dalai-lama on myöhemmin muistellut Time-lehden kirjoituksessa.
Samana vuonna Tiibetissä puhkesi orastava kansannousu, jonka Kiina tukahdutti verisesti.
Arviolta kymmenet tai jopa sadat tuhannet tiibetiläiset kuolivat.
Leikkisä ja spontaani tiedefani
Dalai-lama on elänyt maanpaossa siitä lähtien. Hän perusti Intian Dharamsalaan tultuaan pakolaishallituksen, joka toimii siellä yhä. Hän on valtakautensa aikana riisunut itseltään poliittista valtaa.
– On hyvä, että kansaa johtaa demokraattisesti valittu johtaja. Kaiken vastuun asettaminen dalai-lamalle, yhdelle henkilölle, on vaarallista, dalai-lama sanoi vuonna 2009 uutistoimisto Reutersin mukaan.
Vuonna 2011 hän ilmoitti luopuvansa kokonaan poliittisesta vallasta.
Dalai-lama on myös matkustellut ahkerasti ja tuonut aktiivisesti esille Tiibetin asiaa. Suomessa hän on Janhusen mukaan vieraillut kuusi kertaa.
Dalai-laman Suomen-vierailulla vuonna 2011 tavannut Janhunen kuvailee dalai-lamaa hyvin välittömäksi, spontaaniksi ja leikkisäksi.
– Hän on hyvin sympaattinen henkilö kaikin puolin. Hän ei ole millään tavalla virallinen tai byrokraattinen, hän osaa puhua erityyppisten ihmisten kanssa, Janhunen sanoo.
Suomalais-tiibetiläisen kulttuuriseuran puheenjohtajana dalai-laman kahden viime vierailun aikana toiminut Janhunen uskoo, että dalai-laman sovitteleva persoona on yksi syy siihen, miksi hänelle annettiin rauhan-Nobel.
– Hän on profiloitunut yleisenä maailmanrauhan ja suvaitsevan uskonnollisen näkökulman puolustajana. Hän on sanonut, että jokainen saa pitää uskontonsa ja kulttuurinsa ja että myös muut näkökulmat tulee hyväksyä, Janhunen sanoo.
Muiden uskontojen arvostamisen ohella dalai-lama on hyvin kiinnostunut tieteestä, kertoo tiibetiläisen uskontohistorian tutkija.
– Hän on sanonut, että jos hänelle annettaisiin buddhalaista näkemystä vakuuttavampi malli todellisuudesta, hän seuraisi sitä, sanoo filosofian tohtori Albion M. Butters Turun yliopistosta.
Viimeinen dalai-lama?
Buddhalaiset uskovat, että dalai-lama on syntynyt uudelleen lähes 600 vuoden ajan.
Nykyinen dalai-lama on sanonut, että jos Tiibet ei löydä rauhaa ennen hänen kuolemaansa, hän aikoo syntyä Tiibetin ulkopuolella. Hän on myös sanonut, että ei välttämättä synny uudelleen lainkaan.
– Jos sillä hetkellä Tiibetin kansa ei tarvitse dalai-lamaa, minua on turha etsiä. Voin syntyä uudelleen vaikka hyönteisenä tai eläimenä, hän kirjoittaa muistelmissaan.
Dalai-lama on sanonut, että hän voi syntyä uudelleen myös naisena. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa hän sanoi, että mikäli hänen seuraajansa on nainen, tulisi tämän olla viehättävä. Myöhemmin hän pahoitteli ja sanoi yrittäneensä vitsailla.
Miksi Kiina pelkää nauravaa munkkia?
Kiina katsoo Tiibetin kuuluvan erottamattomasti osaksi Kiinaa ja on toistuvasti vihjannut, että se voisi nimittää seuraavan dalai-laman.
– On hyvä, että siinä roolissa on joku henkilö, johon tiibetiläiset luottavat. Yhtä lailla kiinalaiset pitävät tärkeänä, että siinä roolissa on joku henkilö, jota he voivat kontrolloida, Janhunen sanoo.
Kiinalle tärkeää on kontrolloida erityisesti sitä, mistä puhutaan, muistuttaa Butters.
– Sama on nähty nyt koronaviruksen osalta. Kiinan strategia on kontrolloida kertomusta, Butters sanoo.
Kiinan kommunistinen puolue on virallisesti ateistinen. Se katsoo perineensä Kiinaa hallinneilta keisareilta oikeuden nimittää seuraavan dalai-laman.
Nykyistä dalai-lamaa Kiina pitää vaarallisena separatistina.
Tutkijat arvioivat, että tiibetiläiset eivät tule hyväksymään Kiinan valitsemaa dalai-lamaa.Todennäköistä on, että tulevaisuudessa dalai-lamoja on kaksi: yksi Kiinan ja yksi tiibetiläisten valitsema.
Janhunen muistuttaa, että nykyinen dalai-lama on hyvin valovoimainen henkilö, joka onnistunut pitämään Tiibetin asian esillä sekä tiibetiläisten keskuudessa että kansainvälisesti. Seuraava dalai-lama on hyvin nuori ja hän tulee tarvitsemaan tehtävässään apua.
– Se voi olla hyvin vaikea paikka täyttää. Siinä tulee pitkä välikausi, jota Kiina voi käyttää hyväkseen, Janhunen sanoo.
Kun tiibetinbuddhalaiset valitsivat valitsivat dalai-laman “kakkosmiehen” eli uuden panchen-laman vuonna 1995, Kiina toimi nopeasti. Kiina pidätti kuusivuotiaan tiibetiläisten tunnustaman pojan ja nimitti tilalle oman panchen-lamansa.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kutsuneet tiibetiläisten valitsemaa poikaa maailman nuorimmaksi poliittiseksi vangiksi. Hänestä tai hänen perheestään ei ole kuultu sen jälkeen.
Seuraavan dalai-laman nimittämiseen on puuttunut myös Yhdysvallat. Edustajainhuone hyväksyi tammikuun lopulla lakialoitteen, jossa säädetään pakotteista kiinalaisviranomaisille, jotka sekaantuvat dalai-laman seuraajan valintaan.
Laki pitää vielä hyväksyä senaatissa, ennen kuin presidentti Donald Trump voi allekirjoittaa sen lainvoimaiseksi.
Kiinan ulkoministeriö pitää lakia törkeänä Kiinan sisäisiin asioihin sekaantumisena.
Suomen johto vältellyt tapaamasta
Aikanaan dalai-lama matkusti herkeämättä, ja hänen hyväntuuliset luentonsa myötätunnosta ja onnellisuudesta vetivät salit täyteen eri puolilla maailmaa. Viime vuosina vauhti on hiipunut. Viimeksi dalai-lama vieraili Intian ulkopuolella vuonna 2018.
Alati vahvistuvan Kiinan varjossa myös innokkuus tavata hengellistä johtajaa tuntuu hiipuneen.
Viime vuonna Intian hallinto peruutti dalai-laman maastapaon 60-vuotispäivälle kaavaillut juhlallisuudet, sillä he pelkäsivät Kiinan suuttuvan merkkipäivän juhlinnasta.
Useat valtionpäämiehet tai merkkihenkilöt eivät ole suostuneet tapaamaan dalai-lamaa virallisesti. Esimerkiksi paavi Franciscus on kieltäytynyt tapaamasta häntä.
Tapaamisia on leimannut myös pyrkimys pitää ne epävirallisina.
Kun presidentti Barack Obama tapasi dalai-laman vuonna 2010, tapaamisen jälkeen verkossa kiersi kuvia dalai-lamasta poistumassa Valkoisen talon sivuovesta roskaläjän vieritse.
Obama tapasi dalai-laman useita kertoja, hänen seuraajansa Trump ei ole tavannut kertaakaan.
Myös Suomen-vierailujen vastaanottajista on puuttunut maan korkein poliittinen johto.
– Suomi ei ole koskaan uskaltanut ottaa kantaa Tiibetin asiaan. Tämä on tällaista suomalaista pelkuruutta, joka tietysti tässä tapahtuu liike-elämän ehdoilla, Janhunen sanoo.
Koti-ikävä pysyy
Dalai-lama ei ole käynyt entisen kotimaansa alueella 61 vuoteen.
Intian Dharamsalaan, Himalajan lumihuippuisen vuoriston kupeeseen on luotu Lhasan Potalan palatsia muistuttava pyhiinvaellusalue. Setrimetsästä kantautuva varisten raakunta säestää temppelistä kantautuvia rukouksia. Buddhalaisia rukouspyöriä pyörittävät ikääntyvät tiibetiläiset maanpakolaiset ovat siellä tuttu näky.
Dalai-lama on kutsunut Intiaa henkiseksi kodikseen, mutta hän haluaisi palata Tiibetiin, jos se joskus on mahdollista.
Kiinalaiset eivät ole halukkaita neuvottelemaan dalai-laman kanssa. Yksi syy voi olla myös se, että Tiibetissä on laajoja kupari-, mineraali- ja rautamalmiesiintymiä sekä useita Kiinan ohjustukikohtia.
Dalai-lama itse uskoo yhä, että hän voi vielä joskus palata kotimaahansa. Tulevaisuuteensa hänen kerrotaan suhtautuvan jopa leikkisästi.
– Aion elää seuraavat 15–20 vuotta. Tulen kestämään pidempään kuin Kiinan valtionjohto, dalai-lama sanoi viime vuoden marraskuussa Yhdysvaltojen uskonnonvapauden lähettiläs Sam Brownbackille uutistoimisto AFP:n mukaan.
Jutussa on käytetty lähteenä myös seuraavia teoksia:
Freedom in exile : the autobiography of the Dalai Lama of Tibet, Dalai Lama
The noodle maker of Kalimpong : my untold story of the struggle for Tibet, Thondup, Gyalo
My Spiritual Journey, Dalai Lama, Sofia-Stril-Rever