Ritva Hämäläinen makaa sängyllään Etelä-Karjalan keskussairaalan sisätautien ja kardiologian vuodeosastolla. Hän tuli sairaalaan viisi päivää sitten sydämen rytmihäiriöiden takia.
Saman oireen vuoksi hän on ollut täällä ennenkin, mutta päässyt vielä samana päivänä hoidon jälkeen takaisin kotiinsa, reilun 100 kilometrin päähän Parikkalaan.
– Lauantaiaamuna sydämen rytmi käännettiin täällä normaaliksi, mutta sitten siinä tapahtuikin jotain ja minut siirrettiin tänne osastolle, kertoo Hämäläinen.
Parin osastolla vietetyn päivän jälkeen Hämäläiselle asennettiin sydämentahdistin. Vaikka Hämäläisellä on takanaan jo viisi yötä sairaalassa, ei aika ole tullut pitkäksi.
– Niin hyvää huolta pitävät. Syömistä on tullut ja palvelu pelaa. Hoitajat ja lääkärit ovat tosi mukavia, jopa hauskoja. Täällä on viihtynyt erittäin hyvin.
Viihtyvyyttä on parantanut etenkin se, että hänellä on sairaalassa oma huone. Hänen yksiönsä onkin kuin hotellissa konsanaan: oma TV, WC, suihku, pesuallas sekä ikkunasta avautuva näkymä Saimaalle.
– Minulla on tässä hieno yksiö, jossa on kaikki mukavuudet. Mikäs tässä on ollessa. Tämä on aivan loistava keksintö, kertoo Ritva Hämäläinen.
Etelä-Karjalan keskussairaalan uusi sisätautien ja kardiologian vuodeosasto otettiin käyttöön vuonna 2018. Isoja potilashuoneita ei enää ole.
– Suurin osa potilashuoneista on yksiöitä. Meillä on vain 5–6 huonetta, joihin sijoitetaan pysyvästi kaksi potilaspaikkaa, kertoo vuodeosaston palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo.
Potilaspaikkoja osastolla on 32.
Isoista huoneista eroon
Vaikka Etelä-Karjalan keskussairaalan uudessa sairaalasiivessä potilaat pääsevätkin yksiöihin, on Suomessa vielä lukuisia sairaaloita, joissa potilaat odottavat toipumista usean hengen huoneessa. Silloin vaarana on potilaiden yksityisyyden suoja.
Naapurisängyssä makaavan vaivat ja yksityiset tiedot tulevat helposti muiden huoneessa olevien tietoon. Omaisten ja potilaan keskustelut kantautuivat kaikkien korviin. Myös silloin, kun sairaanhoitajat käyvät jakamassa lääkkeitä tai tekemässä hoitotoimenpiteitä, niiden laatu paljastuu muille. Näin ei kuitenkaan saisi tapahtua.
Tähän on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
– Potilaan terveystiedot ovat salaisia. Niitä ei saa luovuttaa sivullisille, millä tarkoitetaan muun muassa muita potilaita, kertoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.
Jo vuonna 2018 antamassaan lausunnossa eduskunnan oikeusasiamies totesi, että terveydenhuollon toimintayksikössä tulee huolehtia potilaan yksityisyyden suojasta niin, etteivät salassa pidettävät potilastiedot paljastu sivullisille.
Juuri usean potilaan potilashuoneet olivat oikeusasiamiehen ongelmallisia, koska niissä potilaan yksityisyyttä ei yrityksistä huolimatta pystyä täysin turvaamaan.
Trendi kohti yksiöitä
Useat Suomen sairaalat on rakennettu aikakaudella, jolloin tapana oli laittaa monta potilasta samaan huoneeseen. Nyt trendinä on rakentaa yhden hengen potilashuoneita.
– Viime vuosina kun keskussairaaloita on uudistettu, ja niihin on rakennettu pääsääntöisesti vain yhden hengen huoneita, kertoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Parhaillaan esimerkiksi Kuopiossa on menossa Puijon sairaalan peruskorjaus. Siellä lähes kaikki 400 sairaansijaa tulevat olemaan yksiöitä. Jyväskylään valmistuvaan Keski-Suomen keskussairaalaan tulee vuodeosastolle noin 360 yksiötä.
Yhden hengen huoneita ei Keistisen mukaan tehdä vain yksityisyyden takia, vaan ne ehkäisevät tehokkaasti myös infektioiden leviämistä.
Suomessa menee kuitenkin vielä kauan siihen hetkeen, kun kaikissa sairaaloissa olisi tarjota potilaille täydellinen yksityisyys oman yksiön muodossa.
Keistisen mukaan sairaalarakennuksen ikä on reilut 50 vuotta, minkä takia monella paikkakunnalla joudutaan vielä uudistuksia odottamaan.
– Muutos on hidas. Tosin nyt on menossa iso sairaalarakennuskannan muutos. Viidessä vuodessa Suomessa on käytetty 5 miljardia euroa uusiin sairaalarakennuksiin, kertoo Keistinen.
Potilaskierrokset uusiksi
Potilaiden yksityisyyden turvaaminen ja tautien leviäminen on ollut ensisijainen lähtökohta myös Lappeenrannassa, kun uusia potilashuoneita on suunniteltu. Yksityisyys toteutuu parhaiten silloin, kun jokainen voi olla yksin omassa huoneessaan.
– Jos meillä jostain syystä on kaksi potilasta samassa huoneessa, ammattilaisten tulee katsoa, mitä tietoa me kerromme toisen kuullen. Intimiteetti ja tietosuoja pitää pystyä turvaamaan, kertoo Etelä-Karjalan keskussairaalan vuodeosaston palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo.
Tapiola-Huomo kertoo, että mikäli samassa huoneessa on kaksi potilasta, voidaan potilas viedä äänieristettyyn huoneeseen, jossa henkilökohtainen asia hänelle kerrotaan. Myös huoneessa oleva toinen potilas voidaan keskustelun ajaksi siirtää toiseen huoneeseen.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistisen mukaan sairaaloissa yritetään nyt monin tavoin parantaa potilaiden yksityisyyttä.
Esimerkiksi useilla paikkakunnilla on luovuttu perinteisistä potilaskierroista. Niissä lääkäri on käynyt isossa potilashuoneessa jokaisen potilaan luona, jolloin naapurisängyssä makaava on kuullut, mitä lääkäri toisen potilaan terveydestä kertoo.
Nyt pyrkimys on viedä potilas rauhalliseen paikkaan kuulemaan hoidostaan.
– Perinteisissä potilaskierroissa on kuitenkin hyvät puolensa, kun niissä yksinkertaiset asiat hoituvat nopeasti. Syvällisemmät keskustelut kannattaa kuitenkin käydä esimerkiksi lääkärin kansliassa, kertoo Keistinen.
Intimiteettisuoja oli koetuksella
Etelä-Karjalan keskussairaala on alkujaan yli 60 vuotta vanha. Parhaillaan sairaalan vanhaa A-siipeä puretaan uusien sairaalarakennusten tieltä.
– A-siivessä valtaosa huoneista oli kolmen hengen potilashuoneita. Emme pystyneet millään tavalla turvaamaan potilaiden intimiteettisuojaa, kertoo vuodeosaston palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo.
Vanhassa A-siivessä potilaita jouduttiin välillä pitämään jopa käytävillä, jolloin yksityisyys oli enemmän kuin koetuksella.
Aivan kaikkialla Etelä-Karjalan keskussairaalassakaan ei ole täydellistä yksityisyyttä pystytty turvaamaan. Esimerkiksi päivystykseen saapuvat potilaat joutuvat ilmoittautumaan niin, että aulassa odottelevat ihmiset saattavat kuulla päivystykseen ilmoittautuvien ihmisten yksityisiä asioita.
Tilannetta on yritetty korjata akustiikkalevyillä, mutta siinä ei ole täysin onnistuttu.
Heräämössä vierekkäin
Leikkaussalit ovat Etelä-Karjalan keskussairaalassa toiminnassa ympäri vuorokauden.
Operaation jälkeen potilaat saapuvat heräämöön, joita täällä on kaksi. Toisessa on 13 potilaspaikkaa ja toisessa 10. Usein kaikki paikat ovat käytössä.
– Tämä on yhtä yhteistä tilaa. Potilaspaikat erotetaan väliverhoilla, erillisiä huoneita ei ole, kertoo toimintayksikön esimies Susanna Niinimäki.
Avonaisesta tilasta johtuen täydelliseen yksityisyyteen ei täällä pystytä.
– Pyrimme siihen, että ihmisten tunnistetietoja ei kerrota ääneen. Yritämme myös puhua hiljaisella äänellä. Joskus kuitenkin tulee nopeita tilanteita, jolloin tarkkakorvainen potilas voi kuulla muiden asioita, kertoo Niinimäki.
Sänkyjen välissä olevilla väliverhoilla pyritään heräämöön luomaan yksityisyyttä. Ääntä ne eivät kuitenkaan estä.
– Naapurisängyn potilas voi vaikka kuulla, että verhon takana olevalla potilaalla on esimerkiksi matala verenpaine. Hän ei kuitenkaan tiedä kuka tai millainen ihminen verhon takana on, kertoo Niinimäki.
Niinimäki myös muistuttaa, että heräämössä valvonnan tarve on suuri. Siksi potilaita ei edes kannata laittaa yksittäisiin huoneisiin.
– Järkevämpää olisi, että olisi jaettavat tilat. Maailmalla on esimerkiksi lasiseinillä tai lasiovilla jaettuja heräämöitä ja tehovalvontatiloja.
Omaiset samaan huoneeseen
Omassa potilashuoneessaan makaava Ritva Hämäläinen kuluttaa aikansa ratkomalla ristikoita ja katsomalla TV:tä. Välillä hän puhuu puhelimessa ystäviensä ja sukulaistensa kanssa. Vieraitakin on käynyt.
Hän muistelee aikaa, jolloin sairaalassa oli vielä useita potilaita samassa huoneessa. Niitä aikoja ei ole ikävä.
– Saa olla omassa rauhassa, eikä tarvitse väkisin jutella kenenkään kanssa. Kukaan ei kuule, mitä minä hoitajien tai vierailijoiden kanssa juttelen. Eikä tarvitse kuunnella kenenkään muun sairauksia tai henkilötietoja. Tämä on tosi loistava keksintö, sanoo piakkoin kotiutusta odottava Ritva Hämäläinen.
Jos aika käy pitkäksi, voi aulassa käydä tapaamassa muita potilaita. Sen lisäksi omaisille on annettu mahdollisuus yöpyä sairaalassa. Tarkkoja vierailuaikoja vuodeosastolla ei ole, vaan omaiset voivat tulla milloin vain.
– Mahdollisuuksien mukaan voidaan tuoda toinen sänky omaiselle. Potilaspalautteista olemme lukeneet, miten potilaat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat saaneet rauhassa sairastaa ja levätä, kertoo vuodeosaston palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo.
Jos sairaalassa kokee, ettei oikeus yksityisyyteen toteudu, kannustaa Etelä-Karjalan keskussairaalan palvelupäällikkö Kirsi Tapiola-Huomo potilaita olemaan aktiivisia ja vaatimaan yksityisyyttä.
– Potilas helposti kokee, että tämä on laitos ja hän vain menee laitokseen sisään. Hän saattaa luulla, että hän muka jotenkin menettäisi itsemääräämisoikeutensa, kertoo Tapiola-Huomo.