Helsingin Ullanlinnaan on avattu uusi huoltoasemamyymälä. Se näyttää tavalliselta ympäri vuorokauden auki olevalta pieneltä kaupalta.
Sisään pääsevät kuitenkin vain rekisteröityneet asiakkaat. Tämä johtuu siitä, että kauppa on täysin automatisoitu eli siellä käy henkilökuntaa vain täydentämässä hyllyjä ja siivoamassa.
– Asiakkaan täytyy ensin kirjautua applikaatioomme, tehdä vahva tunnistautuminen, ja sitä kautta pystymme päästämään asiakkaan kauppaan sisään, Nesteen automatisoiduista palveluista vastaava Jukka Peltoniemi kertoo.
Neste pyytää rekisteröinnin yhteydessä puhelinnumeron, maksukortin tiedot ja tunnistautumisen verkkopankissa. Lisäksi sovellukselle on sallittava sijainnin paikannus, jotta kaupan oven saa auki.
Tuotteet leimataan ilman viivakoodia
Itsepalvelukioskit ja -kaupat ovat vanha keksintö, mutta Nesteen myymälässä toteutustapa on uusi.
Se perustuu etälukuteknologiaan: jokaiseen tuotteeseen liimataan RFID-tunniste, jonka avulla ostokset yksilöidään ja voidaan lukea etäältä ilman näköyhteyttä. Samankaltaista radiosignaaliin perustuvaa teknologiaa käytetään kulkukorteissa ja lähimaksamisessa.
– Verrattuna viivakoodipohjaiseen kassaan, maksaminen on huomattavasti nopeampaa. Koko ostoskassi voidaan lukea kerralla, toimitusjohtaja Juuso Lehmuskoski Nordic ID:stä kertoo.
Tulevaisuudessa kaupassa ei välttämättä ole kassaa lainkaan.
– Voisimme yhtä hyvin rakentaa tämän niin, että tuotteet luetaan ja veloitetaan, kun kuluttaja poistuu kaupasta.
Neste on avannut kaksi Easy Deli -myymälää pääkaupunkiseudulle kylmäasemien yhteyteen, ja pian on aukeamassa kolmas. Jukka Peltoniemi vakuuttaa, ettei suunnitelmana ole korvata perinteisiä Nesteen huoltoasemia itsepalvelulla.
Ison kaupan automatisointi on vaikeaa
Automatisoitujen kauppojen pioneeri on verkkokauppajätti Amazon. Sillä on muutamassa kaupungissa Yhdysvalloissa kassattomia ruokakauppoja. Ne ovat osittain automatisoituja, sillä vaikkei niissä ole myyjiä, niissä on silti työntekijöitä palvelemassa.
Myös vakiintuneet ruokakauppaketjut, kuten Walmart, Sainsbury’s ja Tesco ovat kokeilleet automatisointia.
Aalto-yliopiston tutkijan Mikko Hännisen mukaan ison ruokakaupan muuttaminen automatisoiduksi ei ole aivan helppoa ja esimerkiksi Tescon ja Walmartin kokeilut jäivät torsoksi.
– Jos valikoima on laaja, on hyvin hankalaa löytää ratkaisua automatisointiin, koska esimerkiksi tuoretuotteet sopivat siihen huonosti, Hänninen kertoo.
Hänninen uskoo, että automatisointi voi olla toimivampi ratkaisu pieneen huoltoasemamyymälään kuin isoon päivittäistavarakauppaan.
Automatisointi etenee Suomessa hitaasti
Kotimaassa ruokakauppojen automatisointi on alkanut näkyä itsepalvelukassoina. Joissakin kaupoissa on myös käytössä käsiskannereita, joilla asiakas voi itse leimata tuotteet poimiessaan niitä hyllystä.
Tutkija Mikko Hännisen mukaan Suomi tulee kuitenkin perässä. Kehitystä jarruttaa vähäinen kilpailu. Automatisointiin lähteminen voisi olla kauppaketjuille hukkainvestointi.
– Ongelma Suomessa on tietenkin kaupan rakenne. Kun meillä on vain kaksi isoa ketjua, niin totta kai he tekevät investointeja hitaammin, kuin jos olisi enemmän pieniä kirittäjiä.
Hänninen arvioi, että myös suomalaiset kuluttajat lämpenevät hitaasti uusille kokeiluille ja haluavat käydä kaupassa kuten ennenkin.
– Suomalaiset tykkäävät edelleen pitää kiinni arkirutiineistaan. Ajetaan kerran viikossa Prismaan ostamaan perustavarat viikoksi kerralla.
Lue myös:
Korona kasvatti ruuan verkkokauppaa pysyvästi – huippuaika oli huhti–toukokuussa
Automaattinen ruokakauppa aloitti Forssassa: Katso kuinka ostokset hoituvat ilman myyjää