– Onhan se tavattoman mielenkiintoista. Sanat kantavat mukanaan paljon menneisyyttä ja niiden kautta saadaan tietoa siitä, minkälaisissa olosuhteissa suomen kieli on kehittynyt ja minkälaisten kielten kanssa suomen kieli on ollut tekemisissä.
Näin kuvailee etymologian viehätystä Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Ulla-Maija Forsberg. Pitkän uran kielitieteen ja erityisesti etymologian parissa tehnyt Forsberg työstää parhaillaan ensi vuonna ilmestyvää stadin slangin etymologiaa.
Aloite kirjaan tuli joukolta slangiaktivisteja.
– Minulle luovutettiin adressi, tavallaan haaste. Siinä oli arvovaltaisia allekirjoittajia. Tiedettiin, että olin tutkinut aikaisemminkin etymologiaa ja sanojen alkuperää. Eräät oli tavoittanut, että olen syntyisin Helsingistä ja tällaiselle kirjalle oli kysyntää.
Adressin alkuunpanijoina olivat muun muassa muusikot Paleface, Tuomari Nurmio, Anna Karvonen ja slangiaktivisti Panu Hallamaa. Arvovaltaisista allekirjoittajista mainittakoon presidentti Tarja Halonen, sekä Helsingin entinen pormestari Eeva-Riitta Siitonen ja laulaja Matti Siitonen.
Slangi eroaa murteista siten, ettei sillä ole samalla tavalla omaa muoto-oppia tai äänneoppia, se on vain sanoja, jotka ovat erityisiä. Kielimuoto on myös melko nuori.
– Me tiedämme aika tarkkaan, milloin Helsingin slangi on syntynyt: 1890-luvun lopulta alkaen, eli se on alle 150-vuotias. Se syntyi silloin, kun Helsingin väkiluku alkoi kasvaa ja tänne muutti paljon erityisesti suomenkielistä väestöä. Helsinki oli vielä 1800-luvun puolivälissä hyvinkin ruotsinkielinen kaupunki, Forsberg sanoo.
Venäläiset sanat ovat vanhinta kerrosta
Slangi sai alkunsa Pitkänsillan pohjoispuolisten kortteleiden suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten puheena ja valtaosa slangin lainasanoista tuleekin ruotsista.
Slangista löytyy myös noin parisataa venäjästä tullutta sanaa, lähinnä autonomian ajalta. Tuolloin Helsingissä asui etenkin venäläisiä sotilaita ja kauppiaita, joiden kanssa koulupojat joutuivat ja hakeutuivatkin tekemisiin.
Itse asiassa ehkä vanhin slangisana, josta on kirjallinen merkintä jo 1800-luvun puolivälistä tulee venäjästä. Sana "narinkka" tulee venäjän ilmaisusta "na rynke" (kauppatorilla).
– Se on hieno sana. Sana liittyy venäläisiin kauppiaisiin. Kauppapaikka sijaitsi alun perin Unioninkadulla, niillä main, missä nykyään on Suomen Pankki. Siellä oli rivi kauppakojuja, joissa myytiin vaatetavaraa ja muuta. Se oli ensimmäinen, myöhemmin perustettiin toinen kauppapaikka Kamppiin, missä nykyään on Narinkkatori.
Venäjästä lainatuille sanoille on ominaista, että ne ovat usein muuttaneet matkan varrella merkitystään toisin kuin esimerkiksi ruotsista tulleet. Samoin verbejä on enemmän.
Tyypillinen esimerkki tästä on sana "bamlata", joka ei suinkaan venäjässä tarkoita puhumista. Se tulee venäjän sanonnasta "gospodi pomiluj" – "Herra armahda".
"Daiju" on slangissa naama, mutta tulee venäjän sanasta "daju", antaa (turpaan).
"Karoosi" tarkoitti vanhassa slangissa jäätelöä. Sana tuli venäläisten jäätelökauppiaiden myyntihuudosta "horosheje morozhenoje" (Hyvää jäätelöä!).
Monilla venäjästä lainatuilla ihmistä kuvaavilla sanoilla on negatiivinen sävy. Esimerkkinä tästä venäläistä tarkoittava "slusi" (venäjän sanasta "slushat" – kuunnella).
On toki sellaisiakin lainasanoja, joilla on sama merkitys molemmissa kielissä, kuten paikkaa tarkoittava "mesta" (ven. "mesto"). Tai "safka", joka on peräisin venäjän aamiaista tarkoittavasta sanasta "zavtrak".
"Staijaa" on seistä ("stoju" – seison), "znaijaa" taas ymmärtää ("znaju" – tiedän). Vanhassa slangissa "stara" ei ollut tähti, vaan "vanha mies" (ven. "starik, staryj").
Slangista on tullut nuorison yleiskieltä
Suomen itsenäistyttyä venäläisten lainasanojen siirtyminen Helsingin slangiin lakkaa. Venäläinen sotaväki ja virkamiehet poistuvat maasta, useimmat kauppiassuvut omaksuvat suomen tai ruotsin kielen. Kaduilla ei enää kuulu venäjää.
Slangikin muuttuu aikojen ja sen puhujien myötä. Etenkin 1990-luvulta lähtien englannin kieli on ollut aivan ylivoimainen. Toisaalta Helsinki monikielistyy ja se näkyy jo jonkin verran esimerkiksi itähelsinkiläisten nuorten puheessa, johon on ilmestynyt jonkin verran arabian- ja somalinkielisiä sanoja. Mielenkiintoista on, että vaikka venäjänkieliset ovat nykyään suurin maahanmuuttajaryhmä, ei venäjästä lainattuja sanoja välttämättä löydy.
Ulla-Maija Forsberg keskittyy omassa työssään vanhempaan slangiin, joka on noin 1960-luvulta.
– Vanha slangi on se tyypillinen, mitä stadin slangilla varsinaisesti tarkoitetaan. Se on sittemmin levinnyt yleisenä nuorisokielenä. Stadin slangia käytetään kaikkialla nuorison keskuudessa. Mutta se on sitten aika erilaista.
Lue myös: Testaa tunnistatko lainasanan – suomen kielen sanastosta suurin osa on lainattua
Osallistu keskusteluun aiheesta kirjautumalla Yle Tunnuksella. Keskustelu on avoinna keskiviikkoon kello 23 saakka.