Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii, voitaisiinko Suomessa ottaa käyttöön koronaepidemian hallinnassa Tanskassa käytössä oleva väestötestausmalli.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan Tanskan mallia tutkitaan parhaillaan aktiivisesti ja keskusteluja eri toimijoiden kanssa käydään. Hän kuvailee asian olevan vielä alkuvaiheessa. Salminen ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta nostivat aiheen esille aiemmin Helsingin Sanomien kirjoituksessaan.
– Epidemia pyritään pitämään syksyä kohden hallinnassa kaikin keinoin. Keväällä tehty laajamittainen yhteiskunnan sulkeminen ei ole houkutteleva vaihtoehto, joten muitakin keinoja pitäisi keksiä ja harkita. Tätä mallia kannattaisi ainakin pohtia. Se on eri asia, onnistuuko tämä meidän yhteiskunnassa, Salminen pohtii.
Tanskan väestötestausmalli perustuu kahteen linjaan: ensimmäinen on terveydenhuollon linja, jossa koronaoireita saanut pääsee testiin lääkärin lähetteen kautta. Toinen linja koostuu 17 eri näytteenottopisteestä ympäri Tanskaa. Pisteelle voi mennä koronatestiin, vaikka olisi oireeton, mutta arvelee altistuneensa virukselle. Tämä niin sanottu toinen linja on osaltaan luotu sen vuoksi, ettei terveydenhuolto tukkeutuisi, selvittää Salminen.
– Ideana tässä on löytää mahdollisimman nopeasti tartunnat, estää mahdollisia jatkotartuntoja ja estää epidemian kiihtymistä.
Salmisen mukaan kevään ja kesän mittaan on käynyt selväksi, että koronaviruksen oireettomien taudinkantajien edelleentartuttamisessa on omat riskinsä, vaikka oireettomien taudinkantajien määrän suuruutta ei tiedetä.
– Mahdollisille oireettomille tämä olisi yksi polku, mitä kautta hakeutua testiin. Esimerkiksi ulkomaanmatkan jälkeen voisi käydä tätä kautta testissä tai muissa tilanteissa, joissa nyt on epäselvää, miten toimitaan.
Salmisen mukaan Suomessa terveydenhuolto on pirstaloitunut ja vaikka tälläkin hetkellä testauskapasiteetti on 13 000 testiä päivässä, se on jakautunut pieniin osioihin ympäri Suomea.
– Terveydenhuolto on kuntien vastuulla ja rahoitetaan verovaroin. Jos sanoisimme, että myös oireettomia pitäisi testata laajasti, niin se ei terveydenhuollon mandaattiin oikein sovi.
Malli vaatisi lisää testauskapasiteettia
Salmisen mukaan väestötestaukseen siirtyminen vaatisi testauskapasiteetin nostamista. Suomessa testauskapasiteetti on tällä hetkellä noin 13 000 testiä päivässä.
Malli myös luultavasti lisäisi "turhaa" testaamista, mutta sitä Salmisen mukaan on jo nyt. Positiivisten tulosten osuus tehdyistä testeistä on tällä hetkellä matala, hän pohtii.
Koronatestaus on viime päivinä ruuhkautunut monin paikoin Suomessa ja pahimmillaan testiin pääsyn ja tuloksen odottelussa kestää viikko. Salmisen mukaan testauskapasiteettia pitää syksyllä joka tapauksessa kasvattaa.
– Syksyllä tyypillisesti muitakin hengitystieinfektioita on paljon liikkeellä ja jossakin vaiheessa voi tulla vieläkin pahempia ruuhkia. Jos kestää viikon oireiden alkamisesta tulosten saamiseen, niin se on aivan liian pitkä aika. Se ei palvele epidemiantorjuntaa ollenkaan.
Ei halpa ratkaisu
Tanskassa väestötestausmallin kulut maksaa valtio. Salmisen mukaan väestötestauksen käyttöönotto Suomessa ei olisi halpa ratkaisu, mutta hän uskoo, että yhteiskunnan sulkeminen uudelleen tulisi vieläkin kalliimmaksi.
Tanskassa malli on toteutettu yhdessä valtion ja yhden yksityisen toimijan kanssa. Salmisen mukaan THL:ssä on pohdittu erilaisia vaihtoehtoja, joissa julkinen ja yksityinen sektori voisivat tehdä yhteistyötä kansallisen edun nimissä.
Salmisen mukaan väestötestausmalli ei saisi syödä terveydenhuollon kapasiteettia vaan rinnakkaisen testausjärjestelmän pitäisi keventää julkisen terveydenhuollon testauspainetta.
– Se on varmasti kaikkien etu sekä yrityselämän että kansalaisten, ettei epidemia lähtisi sellaiseen nousuun, jota pahimmissa skenaarioissa on esitetty.
Salmisen mukaan Tanskassa väestötestausmalli laitettiin pystyyn kahdessa viikossa.
– Jos tällaiseen päätettäisiin Suomessa lähteä, niin kohtuullisen pian pitäisi päätöksiä tehdä.
Lue myös: