Kesän uusista koronavirustapauksista suurin osa on tullut 20–49-vuotiailta aikuisilta. Viime viikolla tämän ikäryhmän osuus positiivisista testituloksista oli noin 80 prosenttia.
Kysyimme asiantuntijoilta kuusi kysymystä nuorten aikuisten koronatilanteesta.
1. Miksi juuri tämä ikäryhmä?
20–49-vuotiaat elävät liikkuvaista elämänvaihetta, jossa he kohtaavat paljon ihmisiä. Työt ja harrastukset edellyttävät liikkumista ja taudille voi altistua vaikkapa joukkoliikenteessä, työpaikoilla tai oppilaitoksissa.
— Nyt on purettu nimenomaan sellaisia rajoituksia, jotka liittyvät juuri nuorten aikuisten tai aktiivisesti työiässä olevien elämänpiiriin. Minua ei hirveästi yllätä, että toisen aallon alku näkyy nimenomaan aktiivista ikää elävissä ihmisissä, sanoo YTHS:n ylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Rajoitusten purkaminen on voinut antaa monille nuorille aikuisille vääränlaisen viestin tai turvallisuuden tunteen.
— Höllennykset antavat luvan lähteä ulkomaille, työmatkalle, yleisötilaisuuteen ja harrastuksiin. Eihän kukaan tee tahallaan väärin toimiessaan nykyisten rajoitusten mukaan.
Nuorten aikuisten korostumiseen tilastoissa vaikuttaa myös se, että altistukset ja tartunnat ikäihmisillä ovat laskeneet koronaturvatoimien parannuttua.
Espoo on yksi kaupungeista, jossa koronavirustartuntojen määrä on viime päivinä ollut kasvussa. Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan tartuntojen syynä on se, että nuoret liikkuvat paljon ja osallistuvat erilaisiin tapahtumiin.
— Nuorten työpaikat ovat usein sellaisia, joissa etätyö ei ole mahdollista, Metso lisää.
2. Mistä nuoret aikuiset ovat saaneet tartuntoja?
Juha Metson mukaan ei ole yksittäistä selkeää tartunnanlähdetyyppiä.
— Jonkin verran tartuntoja on tullut ulkomaanmatkoilta sekä erilaisista tilaisuuksista. Tällä hetkellä ei niin paljon työpaikoilta, Metso kuvaa.
HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan viime viikontartuntojen lähteistä tunnistetaan alle puolet. Ruotsalaisesta se on huolestuttavaa, ja tilannetta tulee nyt tarkkaan seurata.
Matkustusrajoitusten höllennysten jälkeen ulkomailla tartunnan saaneiden määrä on selvästi noussut.
3. Missä nuori aikuinen voi altistua nyt koronavirukselle?
Nuoria aikuisia ja työikäisiä on ollut mukana joukkoaltistuksissa koko kesän ajan. Ruotsalaisen mukaan joukkoaltistuksia ja sairastumisia on tapahtunut muun muassa rakennustyömailla, kuntosalikeskuksissa, mökkijuhlilla ja terveydenhuollossa työskennelleiden keskuudessa.
Ruotsalainen on huolissaan myös festivaaleista, koska niissä ei hänen mukaansa ole aina pidetty turvaväleistä kiinni.
— Yökerhot ovat nyt todella suuri riski, Ruotsalainen sanoo.
Riski ne ovat siksi, koska siellä ei pidetä turvavälejä ja joudutaan puhumaan voimakkaasti ympäröivän melun takia. Tämä taas lisää hengitysteitse leviävän pisaratartunnan riskiä huomattavasti.
4. Ovatko nuoret aikuiset unohtaneet, että koronatilanne on yhä päällä?
Julkisuudessa on keskusteltu siitä, miksi nuoret aikuiset saavat tartunnan. Esimerkiksi eilen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori totesi infossaan, että nuoremmat sukupolvet eivät tunnu aina muistavan, että koronatilanne on yhä päällä. Juha Metso toteaa, ettei kyse ole vain nuorista ja nuorista aikuisista.
— Vaikuttaa siltä, että kansalaiset ovat yleisesti siirtyneet normaalimpaan elämäntapaansa, ja nuorten elintapa normaalitilanteessa on yleisesti sosiaalista, Metsoo sanoo.
HUSin Eeva Ruotsalainen peräänkuuluttaa nuorten ja nuorten aikuisten vastuuta siitä, ettei virus pääse leviämään riskiryhmäläisiin ja ikäihmisiin. Vanhusten suojaamisen tulee yhä jatkua.
— Nyt näkee jo kaupoissa, että nuoret ja nuoret aikuiset liikkuvat ikäihmisten kanssa kuten ennenkin ilman turvavälejä tai ilman ikääntyneen suojausta kasvomaskilla. Koska nuorten aikuisten osuus sairastuneista on lisääntynyt ja myös oireeton voi tartuttaa, tämä olisi tärkeä huomioida ikäihmisten kontakteissa, Ruotsalainen huomauttaa.
5. Lisääntyykö sairaalahoidon tarve nuorten aikuisten koronavirustartuntojen takia?
Ruotsalaisen mukaan maailmalta on tullut jo paljon viitteitä siitä, että myös nuoret ja nuoret aikuiset joutuvat tehohoitoon.
— Nuoruus ei suojaa vakavalta sairastumiselta, vaikka valtaosa tehohoidon tarvitsijoista kuuluu ikääntyviin ja riskiryhmiin, Ruotsalainen sanoo.
— Kun rajoituksia purettiin, ihmiset ajattelevat rauhallisen kesän ajan sen tarkoittavan paluuta normaaliin. Näin ei ole, vaan olemme edelleen pandemian keskellä, joka on maailmanlaajuisesti lisännyt taas voimakkuuttaan.
6. Mitä pitäisi tehdä?
— Näkisin hirveän tärkeänä, että etätyösuositusta jatketaan. Juuri nuorten aikuisten ikäryhmässä julkisten kulkuneuvojen käyttö on aivan tyypillinen altistustilanne, sanoo YTHS:n Päivi Metsäniemi.
Metsäniemen mukaan nuoret aikuiset tarvitsevat selkeitä ohjeita, joita on helppo tulkita. Suosituksissa pitäisi olla jämäkkä, kertoa selvästi mitä vaaditaan ja mikä on sallittua.
— Ihmiset hirveästi tarkkailevat toistensa tekemisiä ja kommentoivat hyvin kärkevään sävyyn milloin Linnanmäellä käyntiä, milloin syntymäpäiville menoa. Tätä asiantuntemusta tuntuu olevan tällä hetkellä liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi.
Erityisesti yliopistojen pitäisi kertoa selvästi mitä ollaan tekemässä ja miksi.
— Jokaisella yliopistolla tuntuu olevan omat sääntönsä ja ohjeensa. Toiset ovat sanoneet, että vasta elokuussa linjataan, miten toimitaan. Jotkut yliopistot ovat täysin etäopetuksessa, jotkut ovat palaamassa normaaliin ja jotkut sanovat, että noin puolet opetuksesta tapahtuu etänä ja puolet lähiopetuksena. Etäopetusta on hyvä edelleen suosia niissä tilanteissa, joissa se on vähintään yhtä hyvää kuin lähiopetus. Niissä tilanteissa, joissa lähiopetus on pakollista, pitää miettiä turvajärjestelyt fiksusti.
Juha Metson mukaan kokoontumisrajoitusten kiristämistä tulisi harkita valtakunnallisesti.
Lue lisää: