Kevään aikana koronan takia syntyneiden hoitojonojen purkaminen saattaa viedä jopa kaksi vuotta.
Näin arvioi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Jonoja on syntynyt erityisesti kiireettömiin hoitoihin, kuten silmäleikkauksiin, sillä leikkaussalien henkilökuntaa siirrettiin kevään aikana työskentelemään teho-osastoille.
Sairaanhoitopiireissä jonojen purkuun on jo ryhdytty ja purkua on tarkoitus tehostaa entisestään, kun henkilökunta palaa lomiltaan. Tehokas jonojen purkaminen vaatisi kuitenkin enemmän henkilökuntaa.
Hoitojonojen purkamiseksi on ehdotettu kolmea eri ratkaisua: ylimääräisen työn teettämistä nykyisellä henkilökunnalla, palveluiden ostamista yksityisiltä yrityksiltä ja potilaiden jakamista sairaanhoitopiirien kesken.
Varhilan mukaan kaikkia näitä keinoja oletettavasti käytetään tapauskohtaisesti.
– Yksityisellä ei ole kapasiteettia kaikkiin sairausryhmiin, mutta osaan ilman muuta on. Sairaanhoitopiirien välilläkin on kapasiteetti- ja kyvykkyyseroja eri sairauksien kohdalla.
Hoitotakuu tuskin pitää
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman raportin mukaan Suomessa oli huhtikuun lopussa yli 123 000 potilasta, jotka odottivat hoitoon pääsyä sairaalaan.
Heistä hoitotakuun enimmäisajan eli yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli noin 7 700, kun vielä joulukuussa määrä oli hieman reilu 3 000.
Hoitotakuulain mukaan potilaan tulee päästä hoitoon kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, mutta viime keväänä voimassa olleen valmiuslain nojalla tästä sai poiketa. Hallitus kuitenkin luopui valmiuslaista kesäkuun puolivälissä.
Tällä hetkellä yli kuuden kuukauden odottaminen on siis periaatteessa lainvastaista.
STM:n Varhila ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että jo hoitotakuun yli odottaneet potilaat joutuisivat odottamaan edelleen.
– Näin saattaa käydä, mikäli mahdollinen toinen aalto viivästyttää hoitoa vielä lisää, mikä ei ole toivottavaa, Varhila vastaa Ylelle kirjoittamassaan sähköpostissa.
Hoitojonot saattavat myös pidentyä entisestään.
Sairaanhoitopiirien välillä suuria eroja
Koronapandemia on vaikuttanut hoitojonoihin vaihtelevasti sairaanhoitopiireissä. Erot ovat suuria.
Eniten yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS), missä jonot ovat olleet lähes poikkeuksetta pisimpiä koko 2010-luvun. HUSin alueella myös koronatartuntoja on todettu eniten.
HUSin jälkeen eniten hoitotakuurajan yli odottaneita potilaita on Pohjois-Savon ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Antti Hedmanin mukaan hoitojonojen kasvu Pohjois-Savossa johtui siitä, että sairaanhoitopiirin tehohoitokapasiteetti kaksinkertaistettiin ja erityisesti leikkaussalien henkilökuntaa siirrettiin muihin tehtäviin.
– Leikkaussalin henkilökunta on lähimpänä tehohoitoa. Se tarkoitti silloin sitä, että suunniteltua leikkaustoimintaa ajettiin alas, Hedman toteaa.
Ihmiset eivät siis päässeet kiireettömiin leikkauksiin, koska henkilökuntaa ei ollut tarpeeksi.
Hedman muistuttaa, että päivystyspotilaat ja esimerkiksi kiireellistä hoitoa vaativat syöpäpotilaat ovat päässeet koko ajan hoitoon normaalisti.
Silmätaudit aiheuttaneet paljon jonoja
Pohjois-Savossa hoitojonoja ovat Hedmanin mukaan aiheuttaneet pääosin luu-, nivel- ja tukielinsairaudet, silmätaudit sekä kuulo-ongelmat. Myös Satakunnassa suurin osa hoitojonoista on aiheutunut silmätautien hoidon, erityisesti kaihileikkausten, viivästymisestä.
Hoitojonojen purkaminen on jo aloitettu.
– Näitä on lähdetty tietenkin purkamaan, ja ensimmäiset toimet tehtiin jo keväällä, kun tartuntatilanne lähti helpottamaan. Silloin palattiin niin normaaliin toimintaan kuin pystyttiin, Hedman sanoo.
– Vie kuitenkin oman aikansa, että hoitojonot saadaan purettua. Se edellyttää, että meillä on myös koulutettua henkilökuntaa.
Hedmanin mukaan esimerkiksi leikkaussalihenkilökunnasta on Pohjois-Savossa edelleen pulaa, mikä hankaloittaa hoitojonojen tehokasta purkamista.
Osa jonoista voitaisiin purkaa jakamalla potilaita eri sairaanhoitopiirien kesken. Tämä tapahtuisi keskussairaaloiden kautta. Hedman muistuttaa kuitenkin, että myös keskussairaaloilla on hoitojonoja purettavana pandemian takia.
Potilasta ei voida myöskään pakottaa hoitoon muualle, jos potilas ei sitä itse halua.
Työikäinen ei mene automaattisesti eläkeläisen edelle
Hoitojonoja purettaessa potilaita ei myöskään priorisoida esimerkiksi iän perusteella.
Hoidon kiireellisyyttä arvioidaan ainoastaan lääketieteellisin kriteerein, ja jonoja puretaan lähtökohtaisesti saapumisjärjestyksessä. Työssäkäyvä ei esimerkiksi mene automaattisesti eläkeläisen edelle hoitojonossa.
– Voi tuntua, että näin voitaisiin tehdä, mutta ei se kuitenkaan toimi niin, Hedman toteaa.
Kiireetöntä hoitoa voidaan kuitenkin kiirehtiä, ja hoitoon pääsy voi nopeutua esimerkiksi kovien kipujen vuoksi.
Aiheesta voi keskustella maanantai-iltaan klo 23.
Lisää aiheesta: