Postilaatikossa odotti iloinen yllätys, kun palasin kuukausi sitten Suomesta Washingtoniin. Siellä oli kirje presidentti Donald Trumpilta: 2,2 biljoonan dollarin koronatukipaketista Yhdysvaltain veronmaksajille oli liiennyt muutama satanen minullekin.
Se tuntui hyvältä, sillä Yhdysvaltain pääkaupungissa todella tietää olevansa veronmaksaja.
Texasin, Floridan, Nevadan, Etelä-Dakotan, Wyomingin, Tennesseen ja New Hampshiren osavaltioissa ei tarvitse maksaa ollenkaan tuloveroa. Ei myöskään Washingtonin osavaltiossa länsirannikolla.
Washington D.C.:ssä pitää maksaa. Jos ansaitsee 40 000–50 000 dollaria vuodessa, kokonaisveroprosentti nousee kevyesti 30:een ja ylikin.
Tuo kokonaisveroprosentti muodostuu eri lähteistä. Siihen on laskettu liittovaltion tulovero, 12 prosenttia. Kunnallisvero on kuusi prosenttia. Näiden päälle tulee vielä kuusi prosenttia sosiaaliturvaveroa, saman verran arvonlisäveroja ostoksista sekä useita veronluonteisia maksuja.
Tämä sopisi kyllä, jos verodollareilla tuntisi saavansa jotain vastineeksikin. Washingtonissa ei kirjastoja lukuunottamatta tunne.
Kaupungin julkinen liikenne ja terveydenhuolto eivät ole lähelläkään Suomen tasoa, koululaitoksesta ja puhtaanapidosta puhumattakaan. Puhtaanapito-ongelmista voit lukea lisää tästä jutusta: Jättiläisrotat riivaavat Washingtonia – Kasvavia laumoja nitistetään kuivajään ja erikoiskoulutettujen kissojen avulla
Erityisesti meitä washingtonilaisia ärsyttää se, että maksamme tuplasti enemmän liittovaltion tuloveroa kuin kunnallisveroa, jolla esimerkiksi jätehuoltoa rahoitetaan.
Itse asiassa maksamme liittovaltion tuloveroa asukasta kohti toiseksi eniten koko Yhdysvalloissa ja ilman että meillä on päätösvaltaa noiden verotaalojen käyttöön. Joudumme siis rahoittamaan satojen miljardien aseostoja, kun samanaikaisesti kaupungin kouluilla ei ole varaa hankkia liituja ja lyijykyniä.
Monien autojen rekisterikilpiin onkin kirjattu protestilause Taxation without representation – verotusta ilman edustusta.
Tästä epäreiluudesta päästäisiin sillä, että pääkaupungista tehtäisiin osavaltio. Silloin se saisi edustajansa päättämään liittovaltion rahankäytöstä.
Tällä hetkellä Washington saa lähettää Yhdysvaltain 435-paikkaiseen edustajainhuoneeseen yhden edustajan, jolla ei ole äänioikeutta.
Washingtonin erityisasema osittain itsehallintoisena pääkaupunkina on määritelty perustuslaissa. 86 prosenttia kaupunkilaisista pitää lakia aikansa eläneenä ja nykyistä pääkaupunkia osavaltiostatuksen arvoisena.
Perustelut erikoisaseman säilyttämiselle ovat yhteiskunnan muuttuessa ja kaupungin kasvaessa murentuneet. Washington on muuttovoittoinen kaupunki, jossa on nykyisin jo reippaasti yli 700 000 asukasta.
Se on enemmän kuin Vermontin ja Wyomingin osavaltioissa. Ero Delawareen, Alaskaan ja Montanaan pienenee koko ajan.
Mistä se sitten on kiinni?
Puoluepolitiikasta!
Kesäkuun lopussa kongressin edustajainhuone äänesti Washingtonin osavaltioasemasta 27 vuoden tauon jälkeen. Äänestystulos statuksen puolesta oli selvä, 232–180.
Kansa ei kuitenkaan tavannut torilla eikä samppajapullon korkkeja poksauteltu, koska kaikki tiesivät hankkeen kaatuvan senaatin ratkaisevassa äänestyksessä. Se johtuu siitä, että republikaaneilla on senaatissa enemmistö.
Osavaltiohanke eteneekin aikaisintaan ensi vuoden puolella ja sillä edellytyksellä, että demokraatit voittavat marraskuun vaaleissa enemmistön koko kongressissa. Muuten hanke siirtyy takaisin pöytälaatikkoon pölyttymään.
Republikaanit vastustavat Washingtonin korottamista Yhdysvaltain 51. osavaltioksi siksi, että he menettäisivät valtaansa.
Pääkaupunki on aina ollut niin selvästi demokraattien puolella, että republikaanit eivät ole edes yrittäneet käännyttää sen äänestäjiä.
Trump sai vuoden 2016 vaaleissa 4,1 prosenttia Washingtonin äänistä, hänen kilpailijansa Hillary Clinton 90,5 prosenttia. Barack Obaman äänisaalis kaksissa edellisissä vaaleissa oli sitäkin suurempi.
Ensi syksyn vaalien rekisteröityneistä äänestäjistä Washingtonissa vajaat 77 prosenttia on demokraatteja. Republikaaneja on vain alle kuusi prosenttia. Loput ovat muita, kuten osavaltiostatuksen puolesta kampanjoivia vihreitä ja riippumattomia.
Jos pääkaupungista tulisi osavaltio, se saisi oman äänivaltaisen demokraattisenaattorinsa, joka voisi muuttaa koko Yhdysvaltain poliittista tasapainoa. Siihen republikaanit eivät taistelutta suostu.
Niinpä marmatus epäreilusta verotuksesta saa jatkua todennäköisesti vielä pitkään.