Ilmastotutkija Tero Mustonen vetää pipoa syvemmälle. Ohi ajavien rekkojen jylinä kantautuu kolmostieltä. Ollaan Luoteis-Pirkanmaalla, lähellä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaa. Täällä Parkanon Kuivasjärvellä Mustonen on kalastanut pikkulapsesta lähtien. Täällä hän on myös kehitellyt monet luonnon ennallistamiseen liittyvät ajatukset ja käytännön toimet.
– Tässä ajatellaan vuosikymmeniä eteenpäin. Ilmastonmuutoksen ja luonnonmuutoksen vaikutuksiin pitää puuttua, jos haluamme jättää tuleville sukupolville paremmat vesistöt.
Tero Mustonen on Kuivasjärven pelastamiseksi perustetun Pro Kuivasjärvi ry:n puheenjohtaja, tunnettu ilmastotutkija ja dosentti Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksella. Hän asuu Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa ja pyörittää puolisonsa Kaisu Mustosen kanssa Lumimuutos-osuuskuntaa, joka ennallistaa luonnonelinympäristöjä. Toiselta ammatiltaan hän on kalastaja.
Mustonen on valittu mukaan kirjoittamaan YK:n ilmastopaneelin IPCC:n kuudetta raporttia. Raportti julkaistaan ensi vuonna. Mustosen vastuulla on Eurooppa-luku, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista.
Yhdessä yössä globaaleille kentille
Lokakuussa 2019 Mustonen sai sähköpostin, joka mullisti hänen ja hänen johtamansa Lumimuutos-osuuskunnan kuviot. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tuottaja halusi kuulla Mustoselta, kuinka Suomessa ennallistetaan vanhoja turvemaita. BBC tuli Pohjois-Karjalaan. Juttu julkaistiin tammikuussa 2020. Yhtäkkiä Mustoselle alkoi sadella yhteydenottoja. Eräänäkin päivänä Mustonen laski 230 puhelua ja viestiä.
– BBC:n uutisointi muutti kaiken. Se nosti ennallistamistyömme uudelle tasolle. Yhdessä yössä luonnonsuojelun globaaleille kentille siirtyminen on tehnyt vuodesta hyvin kiireisen.
Julkisuus poiki lisää julkisuutta. Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi tammikuussa Mustosen saamasta puhelinsoittojen tulvasta. Koronapandemiasta huolimatta osuuskunnan ennallistamiskohteissa Suomessa on käynyt tänä vuonna useita kansainvälisiä tiedotusvälineitä, muiden muassa Australian yleisradioyhtiö ABC, Tanskan TV2, uutistoimisto AFP, Outdoor Magazine, saksalaiset sanomalehdet Stern ja Sud Deutsche Zeitung ja Ecologist-julkaisu. BBC kävi Suomessa toisenkin kerran – tällä kertaa aiheena oli saamelaisalueella tehty ennallistamistyö.
Uusia yhteistyömuotoja on syntynyt Mustosen mukaan satoja. Parikymmentä on lähtenyt toteutumaan.
Kotimaassa suurin on ollut luonnonsuojelualueen perustaminen Muhoksen Kivisuolle, Pohjois-Pohjanmaalle. Toinen iso aloite on Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueella virtaava Koitajoki, jossa käynnistettiin kuuden vuoden ennallistamis- ja kulttuuriperintötyö.
Venäjällä on käynnistetty seuranta- ja ympäristötoimet Murmanskin Ponoi-joella, joka on seudun parhaita atlantinlohen kutujokia. Uudessa-Seelannissa osuuskunta on sopinut suuren Poutama-puiston ennallistamisyhteistyöstä. Työ on alkamassa myös Australiassa Tasmaniassa ja Queenslandissa sekä Kanadassa Brittiläisen Kolumbian Stikine-joella.
Illuusio Suomen puhtaista vesistä
Palataan maailman ääriltä Parkanoon Kuivasjärven rannalle. Täällä Tero Mustonen on nähnyt, kun järvi sairastuu. Vielä 1980-luvun alussa perheen kalaverkkoihin saatiin esimerkiksi siikaa, mutta sitten arvokala hävisi. Järvi on pahasti rehevöitynyt ja levät ovat riesana kesäisin.
– Kuivasjärven niin sanottu kuoleman kesä oli 2013. Täällä oli 50 sentin sinilevä- ja leväpatja. Puhdasta vettä ei näkynyt oikeastaan lainkaan.
Mustosen mukaan Suomen joet ja järvet ovat huonommassa kunnossa kuin yleisesti ajatellaan.
– Meillä on illuusio siitä, että Suomen järvet ja joet voivat hyvin. Ensimmäinen askel on myöntää, kuinka valtavan huonosti ne voivat napapiirin etelänpuoleisella alueella. Ne ovat rehevöitymisen ja elinympäristöjen menetyksen pahassa syöksykierteessä.
Mustosen mukaan tärkeimmät syyt järvien ja jokien huonolle voinnille ovat turvetuotanto, metsien ojittaminen ja maatalouden päästöt. Ne tuottavat vesiin ravinteita, kiintoaineksia ja raskasmetalleja. Ojitusten vuoksi vesi virtaa niin nopeasti, että luonto ei ehdi puhdistaa sitä matkalla jokiin ja järviin. Mustonen ei kuitenkaan halua etsiä syyllisiä vaan löytää ratkaisuja.
– Tänä päivänä on tärkeää, että katsotaan eteenpäin. Tässä ei haeta syyllisiä. Menneet päätökset ovat tapahtuneet. Meillä on nyt uusi tieto siitä, miksi meidän järvet ja joet voivat huonosti. Hyvää on se, että meillä on keino puuttua niihin kustannustehokkaasti.
Kosteikko – luonnon oma suodatin
Ratkaisu Kuivasjärven kunnon kohentamiseen löytyy järven valuma-alueelta eli sieltä, mistä järvi ottaa vetensä. Pro Kuivasjärvi ry on kunnostanut puroja ja rakentanut kosteikkoja. Kosteikot ovat altaita, joissa turvealueelta, ojitetuista metsistä ja maataloudesta tuleva vesi kiertää hitaasti ja puhdistuu. Mittausten mukaan parhaimmillaan 70 prosenttia vedessä olevista ravinteista ja muista haitoista jää kosteikkoon, josta vesi jatkaa matkaansa kohti Kuivasjärveä.
– Kuivasjärven selkä on katkennut ihmisen aiheuttaman kuormituksen seurauksena. Toisaalta meidän ensimmäiset tuloksemme osoittavat, että olemme oikealla tiellä. Yhteistyö on ainoa mahdollisuus päästä maaliin.
Pro Kuivasjärvi on tehnyt isoja ja pieniä kosteikkoja sekä yksityisille että yhdistyksen ostamille maille. Esimerkiksi Satakunnan puolelle turvatuotantoalueen kupeeseen on perustettu iso, 36 hehtaarin kosteikko. Sen rakentaminen maksoi noin 25 000 euroa.
– Kosteikkoon on saatu aikaan lintujen elinympäristö. Siellä on harvinaisia kahlaajia ja sorsalintuja. Kosteikko myös pysäyttää isolta alalta kuormitusta alapuoliseen vesistöön.
– Lisäksi, kun aikaa kuluu, siitä muodostuu niin sanottu hiilinielu. Se alkaa napata ilmasta hiilidioksidia ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Kuivasjärven kolmevuotinen valuma-aluehanke on nyt puolessa välissä. Valtio maksaa 150 000 euron kuluista puolet. Muita rahoittajia ovat esimerkiksi Landscape Rewilding -ohjelma, Parkanon kaupunki sekä Pro Kuivasjärvi ry.
Kuivasjärvi osana Itämeren suojelua
Tero Mustosen mukaan luonto kykenee palautumaan, jos sillä on tilaa ja aikaa tehdä se. Kuivasjärven ympäristössä tehtävä valuma-aluetyö on alkusysäys, ja luonto hoitaa loput.
– Me itse olemme aiheuttaneet Suomen järvien tuhon. Nyt sitten vaan kaikkialla talkoisiin. Haetaan vaikka EU:lta iso kansallinen ohjelma, joka alkaa korjata asiaa.
Kuivasjärven hyvinvoinnilla on laajempaakin vaikutusta. Se on Kokemäenjoen reitin latvavesistö. Kokemäenjoki puolestaan laskee Itämereen.
– Jos me onnistumme täällä ja jatkamme työtä täältä alaspäin, kansallisesti merkittävä Kokemäenjoki voisi voida hyvin 15–20 vuoden päästä.
Mustonen uskoo, että valuma-alueella tehtävä työ on tehokkain keino Itämereen laskevien jokien ja lopulta Itämeren tilan korjaamiseen. Siksi Kuivasjärvellä on kokoaan suurempi painoarvo.
– Voisi ajatella, että Kuivasjärvi on ikään kuin pyhä järvi. Luonto kuulee, kun ponnistelemme.
Lue lisää:
Talkooväki käytti 10 000 työtuntia ja kunnosti järven – rautapitoisuus löi ällikällä