Kaipiaisten koulun ovista kulkivat ensimmäiset pienet koululaiset jo 1800-luvun loppupuolella.
Koulu on yhä tänä päivänä täydessä toiminnassa, joskaan ei samassa paikassa kuin aloittaessaan. Koulun uusi päärakennus hohtaa hyväkuntoisena, historiasta muistuttaa vieressä oleva vanha puukoulu.
Kouvolaan nykyään kuuluva Kaipiaisten kylä on yksi harvoista paikoista Kouvolassa, josta vielä löytyy perinteinen kyläkoulu.
– Ja varmaan tämä on myös tällä hetkellä Kouvolan pienin koulu. Kääpälän koulu on sitten toiseksi pienin, hymyilee koulun rehtori ja luokanopettaja Veikko Valve.
Kaipiaisten koulun lapset hyppivät vielä hyppynarulla välitunnilla ennen uskonnon tunnin alkua. Eri-ikäiset lapset tulevat hyvin toimeen keskenään.
– Yhdysluokassa on monia hyviä puolia. Oppilaat oppivat tulemaan toimeen eri-ikäisten kanssa ja työskentelemään yhdessä.
Opettajia koulussa on Valveen lisäksi kaksi. Erityisopettaja on paikalla yhden päivän viikossa.
Ei pelkoa lopettamisesta
Tilastokeskuksen mukaan peruskoulujen määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt koko maassa neljänneksellä. Peruskoulut ovat myös aiempaa suurempia, ja alle 100 oppilaan koulujen määrä on pudonnut lähes puolella.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa on lakkautettu yhteensä 30 peruskoulua. Oppilaiden määrä on pudonnut reilusta 19 000:stä reiluun 16 000:een.
Kyläkoulujen lakkauttamiset nousevat tasaisin väliajoin otsikoihin. Kaipiaisissa tilanne on kuitenkin jokseenkin valoisa, sillä koulurakennus on juuri peruskorjattu. Satsauksia tuskin halutaan heittää hukkaan heti.
– En usko, että tätä olisi syytä lopettaa vähään aikaan. Tilat ovat erittäin hyvät. Kaksi vanhaa koulurakennusta korjattiin sisätiloilta täysin, sanoo rehtori Veikko Valve.
Alaluokilla yhdistetyt ryhmät vielä toimivat
Kaipiaisten koululla on yhteensä noin 40 oppilasta kolmessa luokassa. Pienessä koulussa yhdysluokkina ovat eka- ja tokaluokkalaiset omassa ryhmässään, kolmas- ja neljäsluokkalaiset omassaan sekä viides- ja kuudesluokkalaiset omana ryhmänään.
– Yleensä opetan jommalle kummalle ryhmälle ja pyydän myös muita seuraamaan opetusta. Kun asia on opetettu, ensimmäinen ryhmä alkaa tehdä työtään ja jatkan opetusta toisille.
Rehtori ei näe ongelmaa eri tasoisten ryhmien opettamisessa.
– Ei se ihan kaaosta ole, naurahtaa Valve.
Oppilaiden mielestä eri-ikäisten yhteisissä oppitunneissa on myös hyvät puolensa.
– Jos ensin opetetaan vaikka viidesluokkalaisia ja sen jälkeen meitä, se toimii hyvänä kertauksena, sanoo kuudetta luokkaa käyvä Taru Kankainen.
Kyläkouluissa vahva yhteishenki
Kello lyö tasalyöntinsä, merkkiääni säestää taustalla. Koulun oppilaat tulevat porukalla ulkoa takaisin luokkahuoneeseen. Opetus jatkuu hetken kuluttua.
Selvin ero ison koulun ja kyläkoulun välillä on sosiaalisessa yhteenkasvamisessa.
– Kaikki lapset tuntevat toisensa. Kaikenikäiset leikkivät keskenään esimerkiksi välituntisin, sanoo Valve.
Pitkät matkatkaan eivät nouse esteeksi. Kaipiaisten koulun oppilaista noin puolet on kuljetusoppilaita. Oppilaita tulee muun muassa Tirvan ja Enäjärven suunnalta.
– Pisimmät matkat ovat vähän alle 20 kilometriä.
Iso koulu pelottaa
Suuriin kouluihin siirryttäessä tiivis yhteisö hajoaa. Viidesluokkalainen Matias Nevalainen siirtyy ensi vuonna isompaan kouluun yläluokille.
– Vähän pelottaa mennä sinne, kun siellä on niin paljon porukkaa. Toisin kuin täällä, hän sanoo.
Kaipiaisten koulu toimii täysin kunnan varoin.
– Jos maaseutua halutaan pitää asuttuna, pitäisi olla kouluja suhteellisen lähellä. Että koulumatkat olisivat inhimillisiä, sanoo rehtori Valve.
Valveen mukaan oppilaiden kuljettamisen kustannukset nousisivat, jos kunta päättäisi jossain vaiheessa luopua koulusta.
– Toisekseen, lähteekö veronmaksajia pois, jos koulua ei ole lähellä? Kaikkea ei voi rahalla mitata. Pitäisi myös ajatella niitä, jotka asuvat syrjäseudulla. Että sielläkin on joitakin palveluita tallella.
Saako lapsi sitten pienestä kyläkoulusta paremmat – tai kenties huonommat – eväät elämälle kuin isosta koulusta suurine luokkineen? Kaipiaisten koulun rehtori uskoo, ettei koulun muodolla ole suurta väliä.
– Uskon, että ihan hyvin kaikki selviävät tulevaisuudessa. En usko, että siinä on mitään isoa eroa. Valtakunnallisissa oppimistuloksissa mitattuna kyläkoulut ovat pärjänneet ihan yhtä hyvin kuin muutkin.
Pienten koulujen tulevaisuus nousee myös yhdeksi kuntavaaliteemaksi. Esimerkiksi Miehikkälässä on kuultu toisenlaisia äänenpainoja kyläkoulujen tulevaisuudesta.