Eveliina Ketko on maaliskuisena aamuna pakannut Tampereen Lielahden Prisman kassalla ostoksensa neljään erilaiseen ostoskassiin.
– Minulla oli mukana reppu ja kangaskassi, mutta kun ostoksia tuli vähän enemmän, piti ostaa paperikassi. Ja kun banaanit eivät mahtuneet minnekään, piti ottaa vielä pieni pussi.
Satunnainenkin muovikassin osto ärsyttää nuorta naista.
– Jos tulee suoraan töistä, sitten täytyy ottaa se muovikassi. Onhan se vähän ärsyttävää, kun pitäisi säästää luontoa.
Aamuostoksilla ollut Timo Eskola on pakannut ostoksensa muovipussiin.
– Se oli tuossa lähellä, helppo ottaa. Kai se on tullut tavaksi. En ole ajatellut asiaa sen enempää.
En käytä turhaan muovipussia. Vaatekaupassa tai apteekissa en koskaan ota tarjottua pientä pussia. Pienet ostokset mahtuvat laukkuun. Saara Kauste
Eskola kuljetti aiemmin jonkin aikaa mukanaan kangaskassia, mutta se osoittautui hankalaksi.
– Taskuihin ei oikein mahdu, pitäisi olla jokin reppu mukana. Sitten voisi oikeastaan reppuunkin pakata. Jossain vaiheessa mietin, että olisihan se halvempaa, kun näitä muovikasseja kertyy aika paljon, hän tuumii.
Timo Eskolan ostama muovikassi päätyy roskapussiksi. Valtamerten muovipyörteet eivät herätä huonoa omaatuntoa.
– Olen aika varma, ettei tämä muovipussi mene mihinkään valtamereen.
Perusmuovikassi on suosituin
Prisman kassan alla hyllyssä on monenlaisia pakkausvaihtoehtoja. Palvelupäällikkö Saara Kauste kertoo, että aika harvalla on ostoksilla mukana oma kassi.
– Kyllä se muovipussi aika usein ostetaan. Yli 90 prosenttia kaikista myydyistä pakkaustarvikkeista on muovipusseja. Suosituin on perusmuovikassi. Toisaalta kestokassien myynti kaksinkertaistui meillä viime vuonna, vaikka niiden menekki on pientä muovikasseihin verrattuna.
Hyllystä löytyy myös biomuovipusseja, puuvillakasseja ja paperipusseja.
– Paperikassia ostetaan tosi vähän. Silloin, kun ne tulivat, ne olivat hyvin suosittuja. Kestokassit ovat tosi kivoja, ja meillä tehdään niille aika ajoin uusi kuosi, Kauste kertoo.
Omalla kohdallaan Kauste on tarkka muovin käytössä.
– En käytä turhaan muovipussia. Vaatekaupassa tai apteekissa en koskaan ota tarjottua pientä pussia. Pienet ostokset mahtuvat laukkuun.
Ei kauppaan ilman omaa kassia
Ahti ja Paula Välimaan kestokassi on ostettu ulkomailta, marketista Teneriffalta.
– Se oli edullinen. Ja on muuten ollut kestävä, ollut meillä jo pari vuotta, kertoo Ahti Välimaa.
Paula Välimaan mukaan pariskunnalla aina mukana oma ostoskassi.
– Emme osta muovikasseja kuin ihan äärimmäisessä hädässä. Me haluamme säästää luontoa, ja muovia on liikaa maailmassa. Meret tukehtuvat siihen, hän sanoo.
– Muovia on ihan liikaa ja turhaan. Kaikki lihatkin on pakattu muoviin, joten siitä on aika vaikea päästä eroon. Miten ne ostettaisiin? Pitäisikö tulla omien astioiden kanssa kauppaan?
Joskus tuliaiskassi kuitenkin on päässyt unohtumaan kotiin. Se tietää muutosta suunnitelmiin, sanoo Ahti Välimaa.
– Ei tulla kauppaan! On näin tehtykin. Tullaan toisena päivänä sitten. Aikaa on, kun ollaan eläkkeellä.
Kestokassien suosio kasvussa
S-ryhmän myymälöissä kestokassien suosio ja hedelmä ja vihannestiskien biopussien käytön kasvu ovat selkeitä trendejä, kertoo viestintäpäällikkö Outi Hohti SOK:n Vähittäiskaupan ketjuohjauksesta.
– Kestokassien myynti kasvoi lähes 30 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Muovikasseja myytiin noin 160 miljoonaa kappaletta ja kestokasseja noin 1,3 miljoonaa.
Hohdin mukaan tätä nykyä vain joka kolmas asiakas ostaa muovikassin ruokakaupasta.
– Toisaalta roskapussirullien myynti on kasvussa, koska asiakkaat tulevat yhä useammin omien ostoskassiensa kanssa kauppaan.
Hedelmä ja vihannespusseja S-ryhmä myymälöissä kului viime vuonna noin 250 miljoonaa, Hohti kertoo.
– Hevipusseista noin 4,3 prosenttia oli biohajoavia, ja niiden määrä kasvoi 16 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Marras-joulukuussa 2016 biohevipussien käyttö kasvoi yli 50 prosentilla, kun biohevipussit laitettiin vaihtoehtona tarjolle kaikkiin ruokakauppoihimme.
Myynnissä olevissa muovikasseissa kierrätysmateriaalin määrä vaihtelee muun muassa materiaalin saatavuuden vuoksi, sanoo Hohti.
– Eniten kierrätysmateriaalia käytetään Prisman harmaassa muovikassissa, jossa sen osuus on 90 prosenttia. Keskimäärin kierrätysraaka-aineen osuus myytävissä muovikasseissa on noin 56 prosenttia.
Muovikassit maksullisiksi
Keskon myymälöissä muovikassin osuus ostoskassien myynnistä oli viime vuoden lopussa 95 prosenttia, kestokassin kolme prosenttia ja paperi- ja biokassin kaksi prosenttia, kertoo päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.
– Laitamme kaikki muovikassit maksullisiksi vuoden 2017 alussa kaikissa K-ryhmän ruokakaupoissa, rautakaupoissa, maatalous- ja konekaupoissa sekä huonekalukaupoissa.
Jäsken mukaan Kesko pyrkii tarjoamaan entistä enemmän vaihtoehtoja muovikasseille: kestokasseja, puuvillakasseja ja juuttikasseja sekä paperikasseja ja kierrätysmuovikasseja.
Ohuita pikkupusseja ei enää ole vuoden 2017 loppuun mennessä kassalinjastoilla esillä. Timo Jäske
– Kierrätysmateriaalista valmistettujen muovikassien osuus on merkittävässä kasvussa. Uutuutena tarjoamme kiertokasseja, joiden valmistukseen käytetään kotitalouksien RINKI-ekopisteisiin palauttamaa pakkausmuovia. Olemme ottaneet ensimmäisenä kaupan alan toimijana Suomessa kiertokassit kauppamme valikoimiin tammikuussa 2017.
Erityisesti ohuiden muovipussien käyttöä pyritään vähentämään, Jäske korostaa.
– Ohuita pikkupusseja ei ole enää vuoden 2017 loppuun mennessä kassalinjastoilla esillä. Pyydettäessä ohuen pikkupussin saa esimerkiksi vettä valuvaa kukkakimppua tai lihasnestettä valuvaa lihatuotetta varten.
Sitoumus muovin vähentämisestä
Sekä S-ryhmä että K-ryhmä kannustavat asiakkaitaan vähentämään muovijätettä.
S-ryhmä on mukana Kaupan liiton sitoumuksessa muovijätteen määrän vähentämiseksi. Muutokset näkyvät jo nyt kauppojen arjessa: markettien muovikassit ovat olleet maksullisia jo pitkään, mutta hiljan myös Sokoksen muovikassit muuttuivat maksullisiksi. Lisäksi S-ryhmä on luopunut markettien kassoilla ohuiden muovipussien jakelusta itsepalveluna.
K-ryhmä on julkistanut muovilinjauksen, jonka tavoitteena on vähentää muoviroskan päätymistä vesistöihin ja muualle luontoon. K-ryhmä on myös sitoutunut Green Deal -sopimukseen ja sen muovikassien kulutuksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kesko haluaa, että vuoteen 2025 mennessä muovikasseja kulutetaan vuosittain korkeintaan 40 kassia asukasta kohti.
Kesko ohjaa asiakkaita myös muovin kierrätykseen. RINKI-muovinkeräyspisteitä löytyy jo 161 K-ruokakaupan yhteydestä.
