Jonot aikuisten eli yli 18-vuotiaiden kiireettömään hammashoitoon ovat lyhentyneet merkittävästi pääkaupunkiseudulla.
Helsingissä kiireetöntä hammaslääkäriaikaa saattoi joutua vuonna 2015 odottamaan lähes kuusi kuukautta, mutta nyt jonotusaika on onnistuttu lyhentämään jo alle kolmeen kuukauteen.
Johtava ylihammaslääkäri Merja Auero Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta kertoo, että aivainasemassa jonojen lyhentämisessä on ollut hammaslääkäriasemien käyttämä niin sanottu monihuonetyöskentelymalli. Siinä potilas pyritään saamaan yhdellä käynnillä kuntoon.
– Potilas pysyy huoneessa paikallaan ja eri suun terveydenhuollon ammattilaiset käyvät potilaan luona. Tällöin käyntejä ei tarvita kuin yksi ja se säästää potilaiden välissä tehtäviä toimenpiteitä. Heidän ei tarvitse käydä vastaanotolla useita kertoja, Auero avaa.
Aueron mukaan Helsingissä on tavoitteena, että kiireettömään hoitoon tulee päästä kahdessa tai kolmessa viikossa. Tavoitteen toteutumiseen on silti matkaa.
– Hammashoidon kysyntä kasvaa koko ajan. Huhtikuussa keskitettyyn ajanvaraukseen tuli 20 prosenttia enemmän soittoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Kiireetön aika yhä kuukausien päässä
Vantaalla puolestaan katsotaan, että kaupunki on päässyt tilanteeseen jossa jonot ovat jopa hävinneet kokonaan. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen ylihammaslääkäri Pirjo Rissa kertoo, että kaupungin kiireetön hammashoito on ollut jonoton yli vuoden päivät.
Rissa kuitenkin huomauttaa, että jonottomuus ei tarkoita sitä, että ajanvaraukseen soittava asiakas saisi kiireetöntä hammashoitoa vaikkapa heti seuraavana päivänä.
Käytännössä jonottomuustilanne tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että asiakkaan pyytäessä hammaslääkäriaikaa hänelle annetaan se heti, mutta ajankohta määritellään hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan. Puhtaassa jonotustilanteessa taas asiakas näkyy vain pelkkänä nimenä jonossa ilman minkäänlaista merkittyä aikaa.
– Kyllä kiirettömät ajat saattavat mennä vielä tässäkin tilanteessa muutaman kuukauden päähän, mutta kaikki riippuu aina siitä minkälainen on hoidon tarve, Rissa sanoo.
Rissa sanoo, että Vantaallakin hammashoitojonoja on onnistuttu purkamaan Helsingistä tutulla monihuonetyöskentelymallilla. Lisäksi Vantaa on onnistunut palkkaamaan lisää hammaslääkäreitä purkaakseen jonoja.
Auero tähdentää, että Helsingissäkään ei ole enää varsinaisia hammashoitojonoja. Ne saatiin purettua hänen mukaansa vuonna 2015.
– Eri asia sitten on, kuinka pian voidaan antaa ensimmäinen tutkimusaika potilaalle. Jos esimerkiksi tänään haluaa soittaa ajan kiireettömään hammashoitoon, sen saa elokuulle.
Jonot pois urakkatyönä
Myös Espoossa kiireettömässä hammashoidossa sanotaan nautittavan jonotonta aikakautta. Näin on ollut jo vuodesta 2007 lähtien, kertoo Espoon johtava ylihammaslääkäri Heli Yli-Knuuttila. Hänen mukaansa Espoossa jonot on onnistuttu purkamaan työtapoja muuttamalla.
– Karsimme tuolloin muun muassa ensiapuaikoja, joita oli liikaa. Asiakkaita alettiin myös muistuttamaan ajanvarauksista. Lisäksi osa asiakkaista lähetettiin ostopalveluihin ja osa hoidoista tehtiin ikään kuin urakkatyönä, Yli-Knuuttila selittää.
Yli-Knuuttila kertoo, että Espoossa hampaiden tarkastusajat menevät tällä hetkellä keskimäärin 56 kalenteripäivän päähän. Hän silti korostaa, että painetta kunnalliseen hammashoitoon on "ihan kiitettävästi", koska yksityisillä hammaslääkäriasemilla on tällä hetkellä hiljaista.
– Kyllä me vieläkin joudumme seuraamaan koko ajan, että tarkastusaikoja on riittävästi, koska kyselyjä on niin paljon.
Hoitotakuun mukaan kiireettömään hammashoitoon pitää päästä viimeistään kuudessa kuukaudessa yhteydenotosta.