Suomalaisnainen siepattiin majapaikastaan Kabulissa lauantai-iltana.
Viranomaiset ovat turvallisuussyistä ja naisen yksityisyyttä varjellakseen vaitonaisia tapahtumista. Afganistanilainen toimittaja Esmat Kohsar kertoo Ylelle, mitä Kabulissa on kerrottu tapahtumien kulusta.
Hyökkääjät surmasivat ensin majapaikan vartijan ja nousivat sitten suomalaisnaisen huoneeseen toisessa kerroksessa. Nainen siepattiin ja hänen saksalainen huonekaverinsa surmattiin.
Mitä hyökkääjistä tiedetään?
Toimittaja Esmat Kohsarin mukaan kukaan ei ole ilmoittautunut hyökkääjäksi.
Afganistanissa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä, että kaappaajat olisivat terroristeja. Terroristit pyrkivät aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa. Mikäli hyökkääjät olisivat olleet terroristeja, he olisivat surmanneet kaikki talossa.
Hyökkääjien uskotaan kuuluvan johonkin Kabulin rikollisjengeistä.
Mikä hyökkääjien motiivi on?
Mikäli hyökkääjät todella kuuluvat rikollisjengiin, todennäköinen motiivi sieppaukselle on lunnasvaatimus.
– Jengit sieppaavat ulkomaalaisia, pyytävät heistä lunnaista ja yleensä vapauttavat heidät lunnaat saatuaan, kertoo afganistanilainen toimittaja Esmat Kohsar Kabulista.
Hän kuvailee rikollisjengejä Kabulin mafiaksi.
Mitä ulkoministeriö tekee?
Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan, että viranomaiset tekevät kaikkensa varmistaakseen oletetusti siepatun suomalaisen turvallisuuden. Yksityiskohdista vaietaan, eikä mahdollista lunnasvaatimusta haluta kommentoida.
– Emme voi ollenkaan kommentoida tämän tapauksen yksityiskohtia, sanoo viestintäpäivystäjä Heli Pietilä ulkoministeriöstä.
Suomessa työtä naisen vapauttamiseksi tekevät ulkoministeriön johdolla poliisi ja puolustusvoimat, Kabulissa siitä vastaa Suomen suurlähetystö.
Millaisella alueella suomalaisnainen asui?
Suomalaisnainen asui Kabulin seitsemännessä poliisipiirissä. Alueella sijaitsevat muun muassa Afganistanin parlamentti ja kauppaministeriö. Siellä asuu paljon viranomaisia.
– Sitä pidetään turvallisena alueena. Se ei ole vaarallinen. Alueella asuu mukavia ihmisiä, kuvailee Esmat Kohsar.
Mediatietojen mukaan naisen majapaikkaa ei vartioitu tiukasti. Taloa vartioi kaksi turvamiestä, jotka eivät olleet aseistautuneita.
Suomalaisnainen on kansainvälisen avustus- ja kehitysjärjestö Operation Mercyn -palveluksessa. Samassa rakennuksessa asuu muitakin avustusjärjestötyöntekijöitä.
Miten julkisuus vaikuttaa?
Suomalaisviranomaiset ja ruotsalainen avustusjärjestö ovat olleet vaitonaisia sieppauksen yksityiskohdista. Julkisuus voikin vaikuttaa neuvotteluihin naisen vapauttamisesta.
– Mitä vähemmän tietoa jaetaan julkisuuteen, sitä paremmin asianomaiset pystyvät työskentelemään. Vähennetään huhuja ja väärinkäsityksiä. Olen vähän pahoillani, että tästä on tullut näin suuri mediajuttu, kertoo Susanna Inkinen International Media Support -järjestöstä.
Julkisuus voi nostaa rikollisjengin lunnasvaatimusta.
Kabulin turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina, ja ulkomaalaisten määrä kaupungissa on vähentynyt.
Vielä muutama vuosi sitten Kabulissa työskenteli parisataa suomalaista. Nyt Afganistanissa on ulkoministeriön mukaan 35 suomalaista siviiliä ja noin 30 sotilasta.