Autoilija kohtaa Mikkelin Haukivuorella varmuudella kaksi asiaa. Toinen on tien pinnan kuopat ja toinen on tien reunassa juokseva mies. Hänen nimensä on Pertti Issakainen.
Näky on ollut sama vuosikymmeniä ja saattaa olla jatkossakin. Teräsvaarit, joille liikunta on tullut jo äidinmaidossa, juoksevat maratoneja – ja vieläpä kovia aikoja. On ihme, jos nyt 69-vuotias Issakainen ei ole vuonna 2038 yksi maratonin juoksevista yhdeksänkymppisistä.
Miten se onnistuu? Muutamalla helpolla jujulla, mies kertoo.
Ensimmäinen juju on liikkuva lapsuus. Koko homma alkoi silloin, kun kansakouluun tuotiin omat eväät voipaperissa ja maito pullossa.
Kouluun oli matkaa vajaat viisi kilometriä ja koulukyyti omat jalat. Itse sai valita ajoiko pyörällä, juoksiko vai hiihtikö. Pertti Issakainen valitsi ne kaikki, eivätkä opettajat pidätelleet nuorukaista, päinvastoin. Sen koommin mies ei ole lakannut liikkumasta.
Vaikka menneet kilometrit eivät ole tae tulevasta, hyvän ennusteen niistä saa.
Nykyisellä tahdilla Issakainen on parinkymmenen vuoden kuluttua kuntoillut niin paljon, että kilometrit riittävät kuuhun. Kuu on 380 000 kilometrin päässä.
Laskutoimitus menee näin: Tähän mennessä Issakainen on juossut ensimmäisestä kouluvuodesta lukien 190 000 kilometriä, hiihtänyt 45 000 kilometriä ja pyöräillyt 74 000 kilometriä. Se tekee viisituhatta kilometriä vuodessa.
Vanhemmiten kilometrin vähenevät, totta, mutta eivät ehkä dramaattisesti. Vielä viime vuonna Issakaiselle kertyi 5600 pyöräiltyä, hiihdettyä ja juostua kilometriä. Ylen epävirallisen ennusteen mukaan yhdeksänkymmentävuotiaana Issakaisella on takanaan 400 000 kilometriä.
Toinen juju on ruoka. Ruokaa saa autolla kaupassa. Ruokaa saa myös metsistä ja järvistä jalkapelillä ja soutamalla. Marjat ja kalat ovat todistetusti terveellisiä ja vielä terveellisempiä, jos ne noukkii itse. Jokainen marja- ja kalareissu tuo lisää kilometrejä.
Issakaisilla aamu lähtee käyntiin näin: Edellisenä iltana tehosekoittimeen laitetaan desi kauraryynejä, desi rahkaa, desi maitoa, desi itse kerättyjä marjoja, kourallinen saksanpähkinöitä ja hiukan hilloa. Jääkaapissa viettämänsä yön jälkeen aamupala on valmis.
Iltapäivällä Issakaisten ruokalistalla on useimmiten kalaa, joka ei ole uinut Norjan vesissä vaan läheisessä järvessä. Joskus tarjolla on lähimetsissä samonneen hirven lihaa.
"Pitää Pystyä Puhumaan"
Kolmas juju on kolme peetä. Moni uskoo vauhtiin: Mitä kovempaa juoksee, sitä kovempi syke ja kunto. Ei kannattaisi, sillä sykkeen pitää pysyä alle 135, mikä tarkoittaa kolmea peetä: Pitää Pystyä Puhumaan. Verenmaku suussa ei kannata juosta, koska paras kestävyyskunto syntyy niin sanotulla aerobisella eli matalalla tehotasolla.
Neljäs juju on seura ja sopivat varusteet. Elämä olisi yksinäistä, jos puoliso pitäisi juoksua hullun hommana. Askel on kevyempi, kun jokaisesta lenkistä ei tarvitse tehdä tiliä vaan ne voivat olla yhdessäkin vietettyä aikaa. Erityisesti yhteisellä lenkillä kannattaa pitää sellaista vauhtia, että pystyy puhumaan.
Kuusisataa kilometriä ja sen jälkeen uudet tossut, siitä ei kannata tinkiä. Kolmet neljät tossut vuodessa, niillä Issakaisen jalat pysyvät kunnossa.
Välineisiin ei tarvita muutenkaan suuria summia, mutta kokeilemalla kannattaa etsiä oikeat. Perinteisessä hiihdossa riittää kaksi suksiparia. Skini- tai nanosukset nollakelille ja voideltavat pakkaskelille. Pyöräksi aloittelijan kannattaa ottaa maastopyörä.
Kunto ei löydy Googlesta
Pertti Issakaiselle juokseminen ja muukin liikunta on aina ollut helppoa. Harmikseen hän on huomannut yhä useamman nuoren liikkuvan nykyään aivan liian vähän. Tilalle on tullut ruudun tuijottaminen.
Miten liikunnasta tulisi taas suosittua, siihen Issakainen ei suoraan osaa vastata. Mutta hän arvelee muutoksen löytyvän vain kodin ja koulun avulla. Kun kannustetaan esimerkin voimalla, malli tarttuu.
Issakainen suosittelee rohkaisemaan nuoria mahdollisimman monen lajin pariin. Joku niistä varmasti tuntuu lopulta omimmalta. Motivaatio syntyy siitä, että itse havaitsee, kuinka kunto, ja sitä kautta myös olo, paranee.
– Liikunta on kuin Pokémonin peluu. Yksi onnistuminen innostaa toiseen.
Vaaraksi on vauhti, ei matkan pituus
Liika kuntoilu voi olla yhtä haitallista kuin liian vähäinen. Omaa kehoa pitää osata kuunnella ja maltti on tässäkin valttia, Pertti Issakainen muistuttaa. Pitkät juoksulenkit eivät tietenkään sovi kaikille.
"Terveyttä on hauskempi hoitaa kuin sairautta"
Kun liike tuntuu hyvältä, siitä tulee mielekästä lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä.
– Terveyttä on paljon hauskempi hoitaa kuin sairautta.
Hulluako? Ei lainkaan.
Tutkimukset viittaavat siihen, että liikunta on hyväksi nimenomaan keski-iän ylittäneiden aivoille. Ei siis ole syytä epäillä Issakaisen väitettä siitä, että monen lenkin aikana ajatuskin on alkanut juosta ja ongelmiin löytynyt vastauksia.
Tulevan teräsvaarin hoksottimet koetuksella
Liikkuvainen ikämies Pertti Issakainen sanoo olevansa edelleen kovassa vedossa, ja ilman muuta miehen sanaan voi luottaa. Yle ei kuitenkaan jätä epäilykselle sijaa vaan kutsuu tulevan teräsvaarin laboratorioon testattavaksi.
Jyväskylässä Kilpa- ja huippu-urheilun, Kihun, laboratoriossa mitataan ensin, miten mies ottaa happea. Sitten testataan hoksottimat Jyväskylän yliopiston aivotutkimuslaboratoriossa.
Testaajana Kihun laboratoriossa on Sports Lab Jyväskylän kuntotestaaja Tero Joutsen. Tarkkaavaisuustestin tekee aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.
Hapenottokyky testataan juoksumatolla ja samalla saadaan testattavalle oikea harjoitussykealue. Tämä auttaa pitämään sykkeen oikealla tasolla peruskuntoharjoituksissa.
Testiä varten koehenkilöllä on naamari ja sykealuemittausta varten otetaan muutama verikoe juoksun aikana.
Tulos: Pertti Issakaisen hapenottokyky on n. 50 millilitraa, mikä on 69-vuotiaalle erinomainen tulos. Vielä 40-vuotiaallekin tulos olisi erinomainen, ja 20-30-vuotiaissa keskimääräinen. Peruskuntoharjoittelun sykkeen ylärajaksi saadaan 140.
Tarkkaavaisuutta mitataan aivotutkimuslaboratoriossa. Ruudulla näkyy pieni kala ja haikalat sen molemmin puolin. Issakaisen tehtävä on painaa sen puoleista nappia, mistä hai yrittää syödä pikkukalan. Kalan katseesta voi yleensä päätellä, kumpi hai hyökkää.
Tulos: Kokeesta saadaan vain viitteellinen tulos, sillä vielä ei ole käytössä viiteryhmää, johon testattavaa voitaisiin verrata. Summittaisen arvion perusteella, Issakaisen reaktiokyky näyttää kuitenkin hyvältä eli tarkkaavaisuus on kunnossa.
Lue myös: Aivotutkijat: Kestävyysliikunta suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta
Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta
Petri "Elmo" Keskitalon, 50, todellinen kunto paljastui testissä – "Ura on jättänyt minuun jälkensä"