Helsingin kaupungin ja Helsingin poliisin paperittomia käsitellyt "Helsinkiin kadonneet" -seminaari on nostattanut äläkän sosiaalisessa mediassa poliisin tavasta esittää erilaisia esimerkkitapauksia paperittomista ulkomaalaisista.
Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen kertoi poliisin tekemästä ulkomaalaisvalvonnasta Aleksis Kiven päivän kunniaksi Seitsemän veljeksen esimerkein.
Esityksen kuvissa luonnehditaan esimerkiksi Juhania näin: "Vironvenäläinen duunari, veljeksistä vanhin, luonteeltaan äkkipikainen, määräilevä ja viinaan menevä, ollut töissä 6 kk suomalaisella rakennusfirmalla, asuu Tattarisuolla olevassa teollisuushallissa, josta on tehty 'luvaton asuntola', maksaa verot Suomeen".
Timo on puolestaan somali, jolla on kolme vaimoa. Hän on yksi veljeksistä, joille viina maistuu, joskin harvemmin. Hän on tullut Suomeen vaimon perässä (vaimo perheenkokoaja ja nykyään Suomen kansalainen), saanut oleskeluluvan ja hakenut avioeron. Tämän jälkeen Timo on hakenut uuden vaimonsa Suomeen (perheenkokoajana) ja tämä on saanut oleskeluluvan. Sen jälkeen Timo on tuonut kolmannen vaimonsa Suomeen ensimmäisen vaimon papereilla, hänellä ei ole lupaa eikä papereita. Lapsia Timolla on kaikkien kolmen vaimon kanssa.
Ja niin edelleen, voimalla seitsemän miehen – ja Ainon.
Veljekset ei enää supisuomalaisia
– Toin esille, minkälaisia esimerkkitapauksia meille tulee, ja että näin Aleksis Kiven päivänä jos kirjoitettaisiin Seitsemän veljestä uudelleen, niin veljekset saattaisivatkin olla maahanmuuttotaustaisia henkilöitä eikä suinkaan supisuomalaisia, kuvailee komisario Heli Aaltonen esitystään.
Muutama seminaarissa ollut pahoitti mielensä ja julkaisi Aaltosen esityksestä kuvia muun muassa Twitterissä. Nopeasti Aaltosen esitystä syytettiin etnisestä profiloinnista ja kuulutettiin rikosilmoituksen tekemistä.
Aaltonen sanoo, että hänen esityksensä kuvat on otettu sosiaalisessa mediassa täysin irti asiayhteydestään.
– Ennen kuin esitin ne, tein kaikille selväksi, että en halua millään tavalla olla rasisti enkä profiloida näitä ihmisiä.
– Nämä ovat vain satunnaisia esimerkitapauksia, ja jonkun ulkomaalaisen kansallisuus ja joku ammatti on keksitty hänelle, että minkälaisessa ympäristössä hän toimii. Luonnekuvaus on Juhanin niin kuin Aleksis Kivi on sen kirjoittanut.
Tarkoitus auttaa ymmärtämään erilaisia tilanteita
– Avasin tämän, kun pidin luentoani. Minkälaisia tapauksia valvonnan kautta löytyy: minkälaisia ihmisiä, minkälaisilla taustoilla – kansalaisuus voi olla mitä tahansa. Pointtina oli minkälaisesta ympäristöstä näitä löytyy.
Aaltonen kertoo, että useaan kertaan esityksen aikana hän toi esille sen, että esimerkkejä ei pidä ymmärtää väärin. Hän sanoi, että ne on tehty vain, jotta asia avautuisi paremmin, ja että asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä.
– Näiden tarkoitus ei ole mitään kansalaisuutta tai henkilöa profiloida, Aaltonen oli tähdentänyt.
Jo seminaaritauolla rauhoiteltiin mieliä
Aaltonen kertoo saaneensa seminaarissa palautetta heti henkilöiltä, jotka olivat pahoittaneet mielensä. Hän oli tauolla keskustellut heidän kanssaan erikseen.
– Mielestäni päästiin tauon aikana varsin hyvään yhteisymmärrykseen. Keskusteluun osallistui moni eri toimija ja seminaarissa ollut taho ja saatiin erinomaisen hyvä keskustelu ja ymmärrettiin toinen toisiamme – mutta se jäi varmaan näissä nettikeskusteluissa kokonaan kertomatta.
Kun Aaltosen esityskuvia on katsottu sosiaalisessa mediassa ilman, että luonnehdintoja on selitetty, myräkkä oli valmis.
– Ymmärrän, että asia on aiheuttanut kovastikin pahaa mieltä, mutta se ei todellakaan ollut tarkoitus, päinvastoin.
Nastarenkaiden käytöllä on jopa kohtalokas merkitys ihmisten terveydelle. Uuden ruotsalaistutkimuksen mukaan jopa niin iso, että nastarenkaan haitat ajavat niiden hyötyjen yli.
Chalmersin teknillisen yliopisto tutkimuksen mukaan pelkästään nastarenkaiden nostattama katupöly ja sen ikävät terveysvaikutukset riittävät perustelemaan nastojen hylkäämistä. Haittoja tulee vielä lisää, kun nastarenkaissa käytettävä koboltin louhinta aiheuttaa jopa kaivoskuolemia Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Göteborgilaisten tutkijoiden mukaan nastarenkaiden käyttöä ei voi perustella sillä, että ne ovat niin paljon parempia kuin kitkarenkaat talviliukkailla. Liukkauden torjuntaan on tutkijoiden mukaan olemassa myös muita inhimillisempiä keinoja.
Tutkijat varmoja terveysriskeistä
Chalmersin yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa vertailleet vielä vajavaista tietoa nastojen todellisista terveysvaikutuksista ihmisten terveydelle. Tämän hetkinen tieto ja heidän tutkimuksensa lopputulos on kuitenkin sen verran selvä, että he eivät suosittele nastoja niiden aiheuttamien sydän- ja verisuonisairauksien sekä hengityssairauksien takia.
– Vaikka tutkimustulokset terveysvaikutuksista vielä tarkentuvat, se ei tule muuttamaan tutkimuksen tulosta haitoista, täydentää ympäristövaikutuksia tutkiva professori Sverker Molander Chalmersilta.
Nastarenkaat ovat osa joka talvista katupölyongelmaa. Pakokaasujen ja katupölyjen epäpuhtauksien terveysvaikutuksia on tutkittu jo pidemmän aikaa, mutta nimenomaan nastarenkaiden aiheuttamaa pienen pienistä hiukkasista syntyvää pölyä on ollut vaikea erottaa joukosta. Tulokset ovat yksittäisiä ja suuntaa-antavia, muun mussa sen suhteen, että nastojen aiheuttama katupöly voi aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia.
Esimerkiksi Tukholman kaupunki on kieltänyt terveyssyistä nastarenkaiden käytön osalla keskustan vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Helsingin ilmansuojelusuunnitelmissa suositellaan ilmanpuhtauden takia kitkarenkaita.
– Nastarenkaiden vaikutus näkyy ihan selvästi syksyn ja kevään kuivina päivinä ilmanlaadussa, ilmastoasiantuntija Anu Kousa päivittää tilannetta Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Nastoja ei voi perustella turvallisuudella
Sen sijaan ero nasta- ja kitkarenkaiden ajoturvallisuudessa ei Molanderin mukaan ole niin ratkaiseva, että nastoja pitää turvallisuuden takia käyttää. Renkaiden takia tapahtuvia kuolonkolareita tapahtuu Suomessa harvoin, eikä kitka- ja nastarenkaiden välillä ole suuria eroja.
Liukkaudentorjuntaan on professori Molanderin mukaan olemassa vaihtoehtoja, joista yksinkertaisin on kaasujalan hellittäminen ja varovaisuus haastavammalla kelillä. Nastarenkaat lisäävät katupölyn määrää, mutta pölyä voi vähentää selvästi esimerkiksi kastelulla.
Ymmärrän, että osa nastarenkaisiin tottuneista autoilijoista saattaa kokea tämän loukkaavana Sverker Molander
– Valitettavasti nastarenkaiden käytöllä on ikäviä sivuvaikutuksia, joita voidaan välttää monella tavalla. Esimerkiksi uudemmissa autoissa on liukkaudenestojärjestelmät ja ennakoiva automatiikka, Molander kertoo.
Molander kumppaneineen ei ole hävittämässä kokonaan nastarenkaita, vaan kääntämässä suuntaa nastarenkaista selvästi enemmän kitkarenkaiden suuntaan.
Elinvuodet lyhenevät enemmän kuin henkiä pelastuu
Talvirengasvalmistaja Nokian Renkaan johtaja Jarmo Sunnarion pitänyt Kauppalehden haastattelussa ruotsalaistutkijoiden työtä puuta heinänä. Hänen mukaan tutkimuksessa ei ole huomioitu katupölyn osalta sitä, että nastarenkaita käytetään vain osan vuodesta. Sen takia nastojen vaikutus on pienempi kuin tutkimuksessa on haarukoitu.
Tutkimuksessa käytetään Etelä-Ruotsin Göteborgista ja Keski-Ruotsin Uumajasta saatavia katupölyn terveystietoja. Myös Göteborgissa käytetään nastarenkaita, mutta ei niin paljon kuin esimerkiksi Helsingissä. Suomessa noin viidennes autoilijoista käyttää kitkarenkaita.
Tutkimuksen mukaan nastarenkaiden käyttö lyhentää Ruotsissa elinvuosia karkeasti vajaasta kuudestasadasta 2 200 vuoteen, kun vastaavasti nastat pelastavat elinvuosia moninverroin vähemmän.
Professori Sverker Molanderin mukaan tutkimuksessa on huomioitu se, että nastarenkaita käytetään vain osan aikaa vuodesta.
– Ymmärrän, että osa nastarenkaisiin tottuneista autoilijoista saattaa kokea tämän loukkaavana. Yritämme tutkimuksella havainnollistaa vaikutuksia.
Tutkimuksen mukaan noin kolmannes nastarenkaiden terveysvaikutuksista näkyy valmistusvaiheessa, lähinnä kobolttikaivoksilla Kongossa.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman otti aiemmin tällä viikolla yhteyttä Valkoiseen taloon puhuakseen Istanbulissa kadonneen ja murhatuksi väitetyn saudijournalistin tapauksesta.
Uutiskanava CNN:lle puhunut, Yhdysvaltain tiedustelulähteitä lähellä oleva viranomainen kertoo, että kruununprinssi teki yhteydenoton, kun kävi selväksi, että syyttävä sormi katoamistapauksessa osoittaa Saudi-Arabian kuningashuoneen suuntaan.
Viranomaislähteen mukaan kruununprinssi soitti kiistääkseen väitteet siitä, että saudeilla olisi mitään tekemistä Jamal Khashoggin katoamismysteerin kanssa.
Hän oli lähteen mukaan tiedustellut erityisesti sitä, että olisi saanut keskustella asiasta presidentti Donald Trumpin vävyn ja neuvonantaja Jared Kushnerin kanssa, johon kruununprinssillä on hyvät suhteet.
Lopulta kuitenkin puheluun osallistui myös kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton. Lisäksi ulkoministeri Mike Pompeo kävi erillisen puhelinkeskustelun prinssi bin Salmanin kanssa.
Viranomaislähteen mukaan tällä haluttiin viestittää bin Salmanille, ettei tämä voi ohittaa Trumpin hallinnon keskeisiä jäseniä.
The Washington Postin ja CNN:n mukaan Yhdysvaltain tiedustelulla on salakuuntelumateriaalia, jossa saudiviranomaiset keskustelevat maanpaossa eläneen Jamal Khashoggin houkuttelemisesta Saudi-Arabiaan. Siellä Khashoggi oli määrä vangita.
Operaatio, jossa Yhdysvaltain Virginiassa asunut Khashoggi oli määrä houkutella Saudi-Arabiaan, oli Washington Postin mukaan kruununprinssin määräämä.
CNN:lle puhunut tiedusteluviranomainen ei kertonut, milloin Yhdysvallat on saanut kyseisen salakuuntelumateriaalin, mutta hänen mukaansa sitä ryhdyttiin käymään uudelleen läpi Khashoggin katoamisen jälkeen.
Protestoija pitää kädessään saudijournalisti Jamal Khashoggin kuvaa Saudi-Arabian konsulaatin edessä Istanbulissa 5.10.2018.EPA
Siitä, määräsikö saudiprinssi todella operaation Khashoggin eliminoimiseksi, ei ole todisteita, kuten ei toistaiseksi siitäkään, onko journalisti todellakin murhattu.
Amerikkalaisen tiedusteluviranomaisen mukaan tämänkaltainen operaatio ei voisi kuitenkaan tapahtua ilman prinssin suostumusta.
Selvänä pidetään sitä, että kruununprinssi halusi kyllä vaientaa tästä kriittisesti kirjoittaneen Khashoggin. Nyt pohditaan sitä, aliarvioiko bin Salman katoamistapauksen maailmanlaajuiset vaikutukset.
Trump: Ei rajoituksia Saudi-Arabian asekauppaan
Presidentti Trump ilmoitti torstaina, ettei hän suunnittele rajoituksia Yhdysvaltain asekauppaan Saudi- Arabian kanssa.
Trump toisti jälleen torstaina haluavansa vastauksia Khashoggin kohtalosta, mutta korosti, ettei ole valmis uhraamaan työpaikkoja, joita maiden väliset asesopimukset tuovat amerikkalaisille.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat myös maaliskuussa 2018 Washingtonissa.Kevin Dietsch / EPA
Valkoisen talon ovaalihuoneessa toimittajille puhunut presidentti totesi, että asekaupparajoitukset johtaisivat siihen, että saudit siirtyisivät tekemään kauppaa Venäjän, Kiinan ja jonkin muun tahon kanssa.
Saudi-Arabia kuuluu maailman suurimpiin aseiden ostajamaihin. Se hankkii valtaosan aseistaan Yhdysvalloilta.
Tytöt menestyvät hyvin lukion kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa, mutta jatko-opinnot tekniikan alalla eivät silti oikein kiinnosta. Aalto-yliopiston Shaking Up Tech -päivään kutsuttiin jokaisesta Suomen lukiosta kaksi tyttöä.
Kaksisataa päätti osallistua ja saada rautaisannoksen tekniikan alan opinnoista ja uramahdollisuuksista.
Aamupäivän luennoilla tekniikan eri aloilla menestyneet naiset kertoivat omasta urastaan lukiolaisille ja ainakin kempeleläiseen Seela Peltolaan Linda Liukas ja kumppanit tekivät vaikutuksen. Tilastotieteen professori Pauliina Ilmonen sai väliaplodit kertoessaan mitä kaikkea tilastoista ja asioista voi kertoa väärin.
– Tosi hieno aamupäivä, kun oli sellaisten johtotehtävissä olevien naisten puheenvuoroja, jotka ovat tekniikan alalla saavuttaneet jotakin. Tosi inspiroivia, voi olla että itsekin suuntaudun tälle alalle, Seela Peltola arvioi iltapäivän sykemittarityöpajassa.
Seela ja kymmenen muuta tyttöä rakenteli Heta Närhen johdolla toimivan sykemittarin ja keskittyminen tehtävään oli silmin nähden antaumuksellista.
Heta Närhen johdolla rakennettiin sykemittari ja saatiin selville mittaustekniikan salaisuuksia.Juha Kivioja / Yle
Nastolalaiselle Silja Lehmustolle sykemittarien rakentaminen oli uutta, mutta kemiasta ja luonnontieteestä kiinnostuneelle nuorelle päivä Aalto-yliopistossa oli antoisa.
Tavoitteena onkin tyttöjen houkuttelu tekniikan alalle entistä enemmän. Mallia tähän Shaking up Tech -tapahtumaan on saatu Norjasta, missä vastaava markkinointi on tuottanut tulosta.
Kempeleläinen Seela Peltola (oik.) aikoo harkita vakavasti tekniikana alalle suuntautumista, vaikka lääketieteellinenkin kiinnostaa.Juha Kivioja / Yle
Tottakai tekniikka sopii naisille!
Litiumakkutyöpajan ovea aukaistessa kuuluu jysäys. Nappipariston osat lyödään yhteen jämäkällä laitteella ja tohtorikoulutettava Katja Lahtinen kertoo akkujen tuotannosta ja testauksesta.
Viisi tyttöä kuuntelee keskittyneesti valkoiset takit ja suojalasit päässä, ollaanhan laboratoriossa.
Miten akkua ladataan ja puretaan millaisellakin virralla, Katja Lahtinen opastaa. Miten syntyy isompi kennosto ja kuinka sitä testataan.
– Käyttäkää aina hidasta latausta, sillä mitä nopeammin lataat, sen nopeammin akku purkautuu, kuuluu tohtorikoulutettavan neuvo.
Merikarvilainen Maarit Nurmi tuli juuri akkujen vuoksi tähän työpajaan.
Maarit Nurmi (keskellä) voisi opiskella vaikka insinööriksi.Juha Kivioja / Yle
– Kyllä tämä ihan kädentarkkuutta vaatii, en ole aikaisemmin tehnyt akkuja. Ihan uusi juttu, Maarit sanoo nappiparistoa kootessaan.
Hänellä luonnontieteelliset aineet kuten kemia, fysiikka, biologia ja matematiikka sujuvat lukiossa ja vanhemmat ovat kannustaneet.
– Tulevaisuus on aika lailla vielä hakusessa, voisihan sitä lähteä vaikka insinööriksi, Maarit Nurmi sanoo.
Osa ylioppilaskirjoituksista on jo tehty, keväällä sitten loput.
Rautalammilta Aalto-yliopistoon tullut Petra Peltola yllättyi nappipariston yksinkertaisesta rakenteesta.Juha Kivioja / Yle
– Nappiparisto oli kyllä aika yksinkertainen koota ja tämän pitäisi vielä toimiakin, miettii Petra Peltola.
Hän tuli Rautalammin lukiosta Otaniemeen tutustumaan ja ehkä löysi tulevan ammattialansa.
– Luonnontieteet kiinnostavat ylipäätään ja kemia. Olen miettinyt, että tästä voisi ammattikin tulla itselle, insinööri tai tutkija tai kunhan se liittyi luonnontieteisiin. Nyt vielä avoimin mielin, Petra sanoo ja kuuntelee tarkasti, mitä tohtorikoulutettava Katja Lahtinen kertoo akkulaboratorien toiminnasta.
Matematiikka taipuu ihan kaikkeen
Yliopistonlehtori Kirsi Peltonen vetää Aalto-yliopiston Design Factoryyn sijoitettua geometriatyöpajaa. Aika lailla mennään matematiikka ja taide -kurssin hengessä.
Tuo kurssi kerää Aalto-yliopiston opiskelijoita laidasta laitaan. Tasapuolisesti miehiä ja naisia, on taideopiskelijoita, kauppatieteilijöitä kuin opiskelijoita muiltakin linjoilta.
Paperien taittelun kautta päästään syventymään matematiikan mahdollisuuksiin.Juha Kivioja / Yle
Shaking up Tech -päivän osallistujia on neljässä pöydässä ja paperi rapisee jokaisessa.
– Siellä tehdään taittelua, se on mahtava poikkitieteellinen väline, hehkuttaa Kirsi Peltonen.
Peltonen on aivan innoisssaan taiteen ja matematiikan kohtaamisesta.
– Esimerkiksi taittelua voi katsoa niin monesta suunnasta. Matematiikka on kliseillä täytetty, vaikka se ei ole ollenkaan totta. Matematiikka taipuu ihan kaikkeen. Tämän puolen olen saanut esiin taiteen avulla, Peltonen sanoo.
Paperin taittelun geometriaa joutui pohtimaan raumalainen Pihla Koivisto.Juha Kivioja / Yle
Päivän antina raumalainen Pihla Koivisto piti monipuolisia puhujia, jotka avasivat näkökulmia tekniikkaan. Siinä ei olekaan kyse aina pelkistä koneista, vaan paljon laajemmasta.
Vaikka Pihla Koiviston omat tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä tarkentumatta, hän vastaa tekniikan alan sopivan naisille siinä kuin miehillekin.
Luonnontieteet on mun juttu, hämeenlinnalainen Emilia Rauhala sanoo kootessaan kolmiulotteista rakennelmaa.Juha Kivioja / Yle
Moni nyt Aalto-yliopistoon tutustumaan tullut nuori miettii jatkossa vakavammin opiskelupaikkaansa. Pietarsaarelainen Maisa Laakso sanoo Otaniemen olevan yksi mahdollisuus, mutta tulevaisuus näyttää.
Tottakai tekniikan ala sopii naisille, sanoo Maisa Laakso.Juha Kivioja / Yle
Maisa Laakson on hieman yllättänyt aamupäivän luentojen jälkeen se, miten tekniikka ja koodaus nykyään hallitsevat maailmaa.
Tavoitteena saada lisää naisia tekniikan alalle
Tämänvuotinen yksipäiväinen tapahtuma toimii Aalto-yliopiston pilottina laajemmalle hankkeelle, jonka tavoitteena on rohkaista nuoria naisia hakemaan tekniikan alalle opiskelemaan.
Pitkäjänteisen toiminnan kautta halutaan tasapainottaa sekä tekniikan alalle hakevien että sieltä valmistuvien diplomi-insinöörien sukupuolijakaumaa.
Tänä vuonna Shaking up Tech -tapahtumaan sai kutsun kaksi pitkässä matematiikassa ja luonnontiedeaineissa menestynyttä nuorta naista jokaisesta Suomen lukiosta.
200 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtui mukaan. Tapahtumaan osallistujille maksettiin matkat ja majoitus. Aalto-yliopisto järjesti suurimman osa työpajoista, mutta mukana oli myös eri yritysten hoitamia työpajoja.
Aamunpäiväisten kurssien hienoisen nousun jälkeen, torstain Dow Jones -indeksi päätyi miinuksella 2,1 prosenttia. Viimeisen kahden päivän tappiot ovat suurimmat sitten helmikuun. Myös Nasdaq-indeksi päätyi miinukselle 1,3 prosenttia.
Wall Streetin laskijoita tänään olivat muun muassa Exxon Mobil, McDonalds, lääkeyhtiö Pfizer sekä Proctor & Gamble. Kaikki laskivat ainakin 2 prosenttia.
Helsingin pörssi sulkeutui torstaina reilun kahden prosentin laskussa. Pörssi päätyi 2,22 prosentin laskuun 9353 pisteeseen.
Päivän kaksi kovinta nousijaa olivat positiivisen tulosvaroituksen antanut Sanoma, jonka osake päätyi 3,06 prosentin nousuun. Lisäksi urheiluvälinevalmistaja Amer Sportsin A-osake kipusi 2,72 prosenttia plussalle sen jälkeen, kun yhtiö vahvisti käyvänsä keskusteluja kiinalaisen Antan kanssa.
Laskijoiden listalla kärjessä keikkui Turkisyhtiö Saga Furs yli 10 prosentin laskusuunnassa, lisäksi pudotuksessa olivat Digia ja Sotkamo Silver.
Britannian FTSE 100 -indeksillä oli laskua 1,9 prosenttia, puolestaan euroalueen Stoxx-indeksi laski 1,7 prosenttia.
Yhdysvalloissa sijoittajat hermoilivat korkojen noususta
Sijoittajia on hermostuttanut Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kommentit Yhdysvaltain keskuspankin Fedin koronnostosuunnitelmista.
Torstaiaamuna uutiskanava Foxin haastattelussa presidentti Trump jatkoi keskuspankin toimien kritisointia.
– Keskuspankki tekee virheen, koska se toimii liian aggresiivisesti, sanoi Trump.
Keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoa kolme kertaa tämän vuoden aikana. Keskuspankin odotetaan nostavan korkoa vielä kerran loppuvuodesta.
Myös kauppasodan uhan arvioidaan vaikuttavan markkinoiden epävarmuuteen.
Opiskelijoiden suosiossa oleva somekanava Jodel toimii vähän niin kuin lälläri eli lyhytaaltoradio: muut käyttäjät 10 kilometrin säteellä kuulevat huutelusi.
Siksi Jodel aiheuttaa päänvaivaa Puolustusvoimille, kertoo tiedottaja Katrina Carlson Puolustusvoimien pääesikunnasta.
– Emme todellakaan halua, että harjoituksista huudellaan, että täällä ollaan, sanoo Carlson.
Aika ajoin varusmiehet ja reserviläiset somettavat ajattelemattomuuttaan tutuilleen tai koko maailmalle arkaluontoisia yksityiskohtia Suomen puolustuksesta. Carlsonin mukaan somemokien tarkkaa määrää ei tilastoida, elleivät ne ylitä oikeudellisen rikkomuksen rajaa.
Tämän hetken suurin huoli liittyy paikkatiedon jakamiseen puolustusharjoituksista tai varusmiesten liikkeistä. Sen takia Puolustusvoimissa ollaan Carlsonin mukaan varuillaan Jodelin tyyppisten, paikkatietoon perustuvien uusien somekanavien kanssa.
– Puolustusvoimissa emme ihan pysy mukana kaikissa uusissa kanavissa, joita tulee ja menee. Emme varmasti edes tunne kaikkein uusimpia, myöntää Carlson.
Some lauloi Joensuun isossa puolustusharjoituksessa
Joensuussa järjestettiin syyskuun puolessa välissä mittava paikallispuolustusharjoitus, jossa Puolustusvoimat ja viranomaiset harjoittelivat Pohjois-Karjalan puolustamista: Joensuun ratapihalla hoidettiin ammoniakkivuodolle altistuneita ihmisiä sekä toisessa kohteessa harjoiteltiin aseistautuneen henkilön taltuttamista.
Moni ulkopuolinen ihmetteli harjoituksiin osallistuvien reserviläisten ahkeraa ja melko avointa somettamista harjoituksen yksityiskohdista.
Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön Janne Myllerin tietoon on tullut viisi tapausta, jossa hieman arkaluonteisia asioita oli julkaistu somessa. Hän ei suostu kertomaan tarkemmin, millaista tietoa oli päässyt ulos.
– Hieman erilaisia tapauksia, mutta kaikki ovat edelleen varsin lieviä eivätkä aiheuta keskustelua ja ohjeistusta vakavampia jatkotoimenpiteitä. Eli edelleen varsin hyvin reserviläisillä somekäyttäytyminen on hallussa, everstiluutnantti Myller toteaa.
Kieltämättä tässä ohjeistamisessa on skarppaamisen ja muistutuksen paikka. Katrina Carlson
Puolustusvoimat on laatinut someohjeet varusmiehille ja reserviläisille. Ohjeet on tapana käydä läpi harjoitusten alkupuhutteluissa, mutta Carlson myöntää sen olevan harjoituksen johdosta kiinni.
Esimerkiksi Joensuun paikallispuolustusharjoituksessa someohjeistusta ei käyty erikseen läpi, mutta materiaali oli netissä ja yhteisessä tietojärjestelmässä luettavissa, kertoo harjoitusta johtanut Myller.
– Voi olla, että tulevaisuudessa otetaan vakioksi, että someohjeet käydään tiivistetysti läpi aloituspuhutteluissa, sanoo Myller.
Carlson muistuttaa, että varusmiehet ovat tiukasti keskusteluyhteydessä koko palvelusajan, mutta reserviläisten kanssa on eri tilanne.
– Kieltämättä tässä ohjeistamisessa on skarppaamisen ja muistutuksen paikka, sanoo Carlson.
Kuvaaminen ja julkaiseminen ovat eri asioita. Puolustusvoimien yleisenä ohjeena on, että inttikavereista saa julkaista kuvia vain kuvattavien suostumuksella. Myöskään joukon tarkkoja rooleja tai tehtävää ei saisi julkaista.Kalle Mäkelä / Yle
Vanhemmat reserviläiset kompastelevat somessa
Jodel, Snapchat ja muut uudemmat somekanavat ovat erityisesti älypuhelin kädessä kasvaneiden varusmiesten käytössä. Carlson kehuukin, että pääsääntöisesti varusmiehet toimivat somessa yhtä järkevästi kuin muuallakin, koska some on ollut osa heidän elämäänsä pienestä pitäen.
Toisin on kertaamaan saapuvien reserviläisten kanssa.
– Reserviläiset eivät ole niin somenatiiveja, joten he joutuvat opettelemaan somessa olemisen sääntöjä. Mitä enemmän somessa ollaan, sitä tutummaksi maalaisjärjen käyttäminen tulee, sanoo Carlson.
Puolustusvoimat seuraa aktiivisesti keskustelua somekanavissa, kuten Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä, mutta harvoin pääesikunnasta käsin joudutaan puuttumaan varusmiesten tai reserviläisten somettamiseen. Aika ajoin tulee myös ilmiantoja ulkopuolisilta: kuvakaappauksia suljetuista ryhmistä.
Puolustusvoimille tuo hyvää mainetta, että somessa näytetään armeijan olevan osa elämää. Hyödyllistä ja mukavaa. Katrina Carlson
Sekä Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö Janne Myller että pääesikunnan tiedottaja Katrina Carlson painottavat, että armeijassa tai kertausharjoituksissa somettaminen ei ole kiellettyä – päinvastoin. Kertausharjoitukseen osallistuminen ei ole salaista tietoa ja omista fiiliksistään, niin hyvistä kuin huonoistakin, saa kertoa somessa. Kunhan ei paljasta tietoa, joka voisi paljastaa koko joukon kokoonpanon ja tehtävän.
– Some on yleisesti ottaen hyvä tiedotuskanava. Pitää vain ymmärtää, mitä siellä saa viestiä ja mitä ei, sanoo everstiluutnantti Janne Myller.
– Puolustusvoimille tuo hyvää mainetta, että somessa näytetään armeijan olevan osa elämää. Hyödyllistä ja mukavaa, sanoo tiedottaja Katrina Carlson.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Kuvien julkaisu uudesta kalustosta on Carlsonin mukaan kaksipiippuinen juttu. Toisaalta Puolustusvoimat esittelee uusia ajoneuvoja yleisönäytöksissä, mutta silti se toivoo, ettei kaikkein uusinta kalustoa esiteltäisi tarkasti somessa.
Ehdoton kielto on epäasialliselle huumorille sekä rasistiselle, syrjivälle ja vierasta valtaa loukkaaville julkaisuille.
– Hyvän ja huonon huumorin raja on veteen piirretty viiva, mutta tällaisessa tilanteessa kannattaa olla tarkkana, koska tämä on meidän kaikkien yhteiseksi turvallisuudeksi, Carlson summaa.
Sallasta on löytynyt kaksi kuollutta miestä, kertoo Lapin poliisi. Poliisin mukaan miehet on surmattu.
Hätäkeskus sai keskiviikkona aamupäivällä ilmoituksen Sallan Naruskajärvellä tapaturmaisesti kuolleesta miehestä. Poliisipartio löysi loma-asunnon pihasta kuolleen 64-vuotiaan sallalaisen miehen.
Poliisin mukaan miehelle oli tehty voimakasta päähän kohdistunutta väkivaltaa.
Hätäkeskukseen ilmoituksen tehnyttä miestä ei tavoitettu loma-asunnolta, eikä häneen saatu yhteyttä puhelimitse.
Poliisi löysi ilmoituksen tehneen miehen lopulta kuolleena loma-asunnon läheltä metsästä. Ilmoituksen tehneen 70-vuotiaan sallalaismiehen epäillään surmanneen itsensä hätäkeskukseen tekemänsä soiton jälkeen. Asiaa tutkitaan kuolemansyyn tutkintana.
Poliisin tekemän paikkatutkinnan perusteella hätäkeskukseen soittanutta 70-vuotiasta sallalaista miestä on syytä epäillä loma-asunnon pihasta löydetyn 64 -vuotiaan sallalaisen miehen taposta.
Tutkittaviin tapahtumiin ei epäillä liittyvän muita henkilöitä.
Suomen aselakiin tehtävät muutokset ovat osin lieventyneet.
Hallituksen tänään eduskunnalle antamassa esityksessä on myös täsmennetty esitysluonnoksen puutteellisiksi koettuja muotoiluja.
Muun muassa isokokoisten latauslaitteiden, eli isojen lippaiden luvanvaraisuus ei korjatun esityksen mukaan koskisi toimintakelvottomia laitteita. Se ei koskisi myöskään latauslaitteita, jotka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946.
Näin esimerkiksi Suomi-konepistoolin muistoesinelippaat ja osa muistakin lippaista jäisi sääntelyn ulkopuolelle.
– Kiitän sidosryhmiä aktiivisuudesta, saimme runsaasti lausuntopalautetta. Hallituksen esitykseen tehtiinkin useita merkittäviä muutoksia lausuntojen perusteella. Lopputuloksena meillä on lakiesitys, jolla varmistetaan kansalaisten turvallisuus direktiivin edellyttämällä tavalla ja samalla suomalaisen aseharrastamisen ja reserviläistoiminnan jatkuminen, toteaa sisäministeri Kai Mykkänen (Kok.) tiedotteessa.
Iso lipas määritellään aseen osaksi
Täysin EU:n asedirektiivin lippaisiin liittyviä vaatimuksista ei kuitenkaan voida jättää pois laista.
Merkittävä muutos olisi se, että keskisytytteistä patruunaa ampuvan aseen iso lipas katsottaisiin jatkossa aseen osaksi. Kokoraja olisi pitkissä aseissa yli kymmenen ja lyhyissä aseissa 20 patruunaa. Reunasytytteisiä eli käytännössä pienoiskiväärin patruunoita ampuvia aseita määritelmä ei kuitenkaan koskisi.
Esimerkiksi uhka luvan peruuttamisesta tulisi tapauksiin, joissa puoliautomaattiaseluvan haltijalla olisi ilman lupaa hallussaan määritelmän mukainen iso latauslaite.
Ehdotuksen muotoilu on "itselataavalla kertatulella toimivan ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavat luvat, hyväksynnät ja aseenkäsittelylupa on peruutettava, jos henkilöllä on hallussaan toisessa momentissa tarkoitettu latauslaite ilman sen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa."
Todennäköisesti esimerkiksi asetuksella täsmennettävää on kuitenkin yhä siinä, laukeaako luvan peruuttamisvelvoite mistä tahansa isosta lippaasta vai pitääkö kyseessä olla täsmälleen luvanhaltijan aseeseen sopiva makasiini.
Esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä olevaan rynnäkkökiväärimalliin ja myös moniin reserviläiskivääreihin sopivia lippaita on ollut vapaasti myytävänä niin verkkokaupoissa kuin aikanaan joissakin sotilaskodeissakin.
Reserviläiskiväärilupia myös senioreille
Aiemmassa esityksessä edellytettiin, että lupapuollon saavalla reserviläisellä on vähintään suunniteltu paikka Puolustusvoimien kriisiajan organisaatiossa.
Nyt riittää pelkästään se, että hänet voidaan sijoittaa tehtävään.
Reserviläispoikkeuksen sanamuotoja on muutettu niin, että sijoituksen tai suunnitellun sijoituksen sijaan käytetään termiä "sijoituskelpoinen".
Myös viittaukset yläikärajaan on poistettu esityksestä. Käytännössä Puolustusvoimat voi halutessaan puoltaa myös yli 60 vuotiaan hakemusta pitkällä lippaalla varustettuun reserviläiskivääriin.
Tiukennuksena nykysäätelyyn verrattuna aseen lainaamiseen kuitenkin esitetään yhä ilmoitusvelvollisuutta. Ilmoitus pitää tehdä, jos laina-aika on yli 30 päivää. Aiemmassa esitysluonnoksessa aikaraja oli 10 päivää.
Lievennys on myös se, että vaatimus aiemmasta harrastusajasta on sekä reserviläis- että urheilupoikkeusperusteella luvitettavista A-luokan pitkistä aseissa laskettu 12 kuukauteen. Muun muassa pistoolilupaa myönnettäessä kahden vuoden aktiivisuuden osoittamisvelvollisuus kuitenkin säilyy.
Perinneammunnat keräilyaseilla voivat jatkua
Asekeräilijöiden kannalta mieluinen asia korjatussa ehdotuksessa on se, että kokoelmiin tuleville aseille ei tule pakollista ampumakieltoa. Tältä osin käytäntö pysyy siis ennallaan ja esimerkiksi perinneaseammunnat keräilyaseilla voivat jatkua.
Lupien valvonta kuitenkin tarkentuu. Esityksen mukaan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa tulee jatkossa peruuttaa niissä tapauksissa, joissa luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää ole.
Esimerkiksi metsästysperusteella myönnetyssä aseluvassa harrastuksen aktiivisuuden osoitukseksi kuitenkin riittäisi vuotuinen riistanhoitomaksun suorittaminen eli niin sanotun metsästäjäkortin voimassaolo.
Lakiesitykseen kuuluu myös niin sanottu isoisälauseke, jonka mukaan ennen vuoden 2017 kesäkuuta myönnettyjen aselupien voimassaolo jatkuu sellaisenaan.
Professoriperheessä varttunut Juha Tiihonen, 29, tuumi jo varhain, että ura voisi löytyä yliopistolta.
– Olen periaatteessa haaveillut tutkijan urasta jo lapsesta asti. Nuoruuden unelma taisi olla voittaa kemian Nobel-palkinto, fysiikkaa pääaineena lukeva Tiihonen naurahtaa.
Tällä hetkellä hän viimeistelee väitöskirjaansa Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) väitöskirjatutkijana.
Väitöskirjatutkija Juha Tiihonen tähtää professoriksi, vaikka tietää tien olevan pitkä ja taloudellisesti epävarma.Anne Savin / Yle
Aluksi Tiihonen rahoitti tutkimustaan opetustehtävillä ja säätiöapurahalla, kunnes sai kolmannella yrittämällä paikan rahoitetusta tutkijakoulusta. Tämä muun muassa nosti hieman palkkatasoa ja antoi työrauhan keskittyä hetkeksi tutkimukseen jatkuvan rahoituksen hakemisen sijaan.
Juha Tiihosen tutkijauran tähtäin on nimenomaan akateemisen tutkimisen puolella.
– Yliopistot edustavat minulle paikkoja, joissa tehdään perustavaa laatua olevaa tutkimusta ilman välitöntä taloudellista kytköstä.
Kysely kielii tutkijoiden tiukasta taloustilanteesta
Kilpailu tutkimusrahoituksesta on nykyään entistä kovempaa, kun valtion tuki tieteelle on pienentynyt merkittävästi 2010-luvulla. Se tarkoittaa käytännössä pätkätöitä, kun rahoitusta myönnetään tutkimusprojektin verran, eli korkeintaan muutamaksi vuodeksi.
Tieteentekijöiden liiton nuorille tutkijoille tekemässä, vielä julkaisemattomassa kyselyssä yli 73 prosenttia vastaajista kertoi, että väitöskirjatyössä on ollut enemmän kuin yksi rahoituslähde. Joka neljäs nuori tutkija rahoittaa työtään apurahalla ja vain kaksi viidestä nostaa tutkimustyöstään palkkaa yliopistolta.
Joka neljäs nuori tutkija rahoittaa työtään apurahalla ja vain kaksi viidestä nostaa tutkimustyöstään palkkaa yliopistolta. Tieteentekijöiden liiton kyselytulos nuorille tutkijoille
Väitöskirjaa yliopiston työsuhteessa tekevien mediaanitulot olivat 2 000–2 500 e/kk, apurahatutkijoiden tulot tätä pienemmät. Noin puolet apurahatutkijoista pitää palkkaa työtehtäviinsä nähden liian pienenä, toinen puoli sopivana.
Alhaisesta tulotasosta ja työn vaatimuksista johtuen nuoret tutkijat epäilivät kuitenkin mahdollisuuksiaan perustaa perhe tai säästää asunnon hankkimiseen.
Tieteentekijöiden nuorille tutkijoille tekemän kyselyn tulokset julkaistaan marraskuussa.
Matkalla tutkijaksi tarvitaan onnea ja sinnikkyyttä
Tampereen yliopistolla tänä vuonna politiikasta väitellyt Mikko Poutanen, 37, ehti tehdä muutaman vuoden töitä tietotekniikkayrityksessä Nokialla, kunnes palasi jatko-opintojen pariin. Hän oli aikanaan onnekas ja pääsi ensiyrityksellä tutkijakoulun rahoitukselle.
Onnella on Poutasen mukaan merkittävä rooli nykyään rahoitusasioissa.
– Sen lisäksi, että mietit selkeäksi sen, mitä haluat tehdä ja myös vakuuttaa muut siitä, että olet tekemässä jotain tekemisen arvoista, niin kolmas tekijä on onni.
– On löydettävä ne ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita siitä samasta asiasta, josta itse olet. On löydettävä myös ne päätöksentekijät, jotka näkevät sinussa sen potentiaalin, jota he eivät toisessa ihmisessä syystä tai toisesta näe.
Poutasen arvion mukaan säätiöiden kautta rahoitusta saa vain 6–7 prosenttia hakijoista.
– Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että loput hakemukset olisivat olleet huonoja, hän haluaa muistuttaa.
Moni tutkija seuraa kutsumustaan
Tutkijaksi pyrkivien nähdään usein seuraavan kutsumustaan. TTY:n tutkijakouluun päässyt väitöskirjatutkija Juha Tiihonen toteuttaa nyt unelmaansa, mutta se voi tarkoittaa tietoista valintaa taloudellisesta epävarmuudesta.
– Jos haluaa helpolla hyviin töihin, niin varsinkin tällaiselta tekniseltä alalta sinne yritysmaailmaan pääsee, koska siellä tuntuu olevan vetoa. Mutta jos haluaa seurata tutkimusunelmaa, niin joutuu elämään sen epävarmuuden kanssa jonkin aikaa, mahdollisesti aika pitkäänkin.
Tutkimuksen näkökulmasta olisi suotavaa, että kaikki parhaat hakisivat tutkijoiksi, mutta näin ei välttämättä käy, jos tutkijan ura ei ole tarpeeksi houkutteleva näistä rahallisista syistä johtuen. Juha Tiihonen
Samalla hän pohtii, että taloudellinen epävarmuus voi pahimmillaan tehdä hallaa varsinaiselle tutkimukselle.
– Suurin uhka on se, että tutkimuksen pitkäjänteisyys kärsii, kun rahoituksesta joutuu jatkuvasti taistelemaan ja projektit täytyy näennäisen tuottavasti tuoda maaliin lyhyillä aikajänteillä. Lisäksi tarvitaan paljon julkaisuja, joiden laatu ei sitten kuitenkaan ole mittari tulevalle rahoitukselle, pohtii Tiihonen.
Juha Tiihonen pitää opetustunteja Tampereen teknillisellä yliopistolla.Anne Savin / Yle
Juha Tiihonen pohtii myös akateemisen tutkimuksen rahoituksen merkitystä yhteiskunnallisesti laajemmin. Miten käy akateemisen tutkimuksen, jos yritysmaailma vakaammalla rahoituksella houkuttelee parhaat tutkijat palvelukseensa?
– Mikä on se pooli, josta silloin valitaan parhaat tutkijat akateemiselle puolelle? Tutkimuksen näkökulmasta olisi suotavaa, että kaikki parhaat hakisivat tutkijoiksi, mutta näin ei välttämättä käy, jos tutkijan ura ei ole tarpeeksi houkutteleva näistä rahallisista syistä johtuen.
Raha houkuttaa tutkijoita kaupallisille markkinoille
Myös Tieteentekijöiden liiton kyselyn tulokset paljastavat, että tutkijanuran epävarmuus ja pienet tulot saavat monet miettimään siirtymistä yksityiselle puolelle, vaikka lähes puolet vastaajista ilmoitti työskentelevänsä mieluiten yliopistolla.
Lähes 60 prosenttia vastanneista kertoi suunnitelleensa siirtymistä yksityiselle sektorille viimeisen vuoden aikana, ja lähes puolet harkinneensa siirtymistä täysin toisiin tehtäviin.
Tutkijatohtori Mikko Poutanen on henkisesti varautunut työttömyyteen, mikäli apurahahakemukset eivät tuota tulosta tänä syksynä.Anne Savin / Yle
Tampereen yliopistolla pätkätöitä tällä hetkellä tekevä tutkijatohtori Mikko Poutanen ei myöskään jaksa uskoa, että kutsumus riittäisi kannattelemaan taloudellisesti epävarmassa tilanteessa loputtomiin. Hän näkee, että henkiset paineet voivat ajaa nuoria pois akateemiselta tutkijauralta.
– Kun henkinen paine ylittää kutsumuksen, niin siinä vaiheessa meiltä lähtee akatemiasta mahdollisesti tutkija, joka olisi ollut oikeasti todella lahjakas, mutta huonon onnen ja muitten tekijöitten yhteisvaikutuksesta hän ei enää halua olla täällä, Poutanen suree.
Väitöskirjastaan palkittu Mikko Poutanen on tänä syksynä jättänyt kymmenen apurahahakemusta. Osan hän on tehnyt yksin ja joissain hän on mukana tutkijaryhmän jäsenenä. Yksi on tullut bumerangina takaisin.
Muidenkin hakemusten hylkäämiseen ja mahdolliseen työttömyyteen Poutanen on jo valmistautunut henkisesti.
– Olen julkisesti sanonut kollegoilleni, että siinä tapauksessa otan kuukauden kiukkuloman. Hyväksyn se, että minulla ei ole rahoitusta ja mökötän kotona.
Huonoksi tutkijaksi hän ei kuitenkaan suostu itseään leimaamaan.
– Jos rahoitusta ei tule, niin se ei tarkoita, että olisi millään tavalla huono ihminen tai huono tutkija. Tilanne vaan on vaan sellainen, että nyt kävi näin. Ja sitten alan miettimään, haluanko tehdä jotain muuta.
Vuodenvaihteessa tamperelaisessa korkeakoulutuksessa koittaa uusi aika. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät ja omistavat jatkossa yhdessä suurimman osan Tampereen ammattikorkeakoulusta. Yle Tampere vie toimituksensa Tampereen yliopistoon ja tekee paikan päältä radio-, tv- ja verkkosisältöjä 9.–11. lokakuuta. Sosiaalisessa mediassa aiheita voi seurata tunnisteella #yleyliopistolla.
Mannen-vuori osoittaa jälleen sortumisen merkkejä Norjassa. Vuorella on tapahtunut viime päivinä noin 20 eri kokoista maanvyöryä.
Maa-aines on liikkunut 40–80 senttiä vuorokaudessa vuoren yläosassa, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Vuoren alaosassa maa on liikkunut 3–4 senttiä.
Sortumavaaran syynä ovat lumen sulaminen lämpimässä säässä. Sateet voivat pahentaa tilannetta. Alueen kymmenkunta asukasta evakutoitiin aikaisemmin eivätkä he ole voineet palata koteihinsa.
Mannen-vuori uhkasi sortua edellisen kerran vuosi sitten. Vuorta on tarkkailtu useita vuosia suuren romahdusvaaran takia.
Mannen-vuori sijaitsee Norjan länsirannikolla noin 350 kilometriä Oslosta luoteeseen. Vuori on 1294 metriä korkea.
Meyerin Turun telakalla on tapahtunut kuolemaan johtanut tapaturma. Menehtynyt oli telakalla alihankkijan palveluksessa työskennellyt henkilö. Hän jäi trukin alle ja lääkäri totesi hänet tapahtumapaikalla menehtyneeksi.
Paikalla olleet työntekijät tekivät heti hälytyksen telakan hälytyskeskukseen. Elvytys aloitettiin heti, ja telakan oma pelastushenkilöstö saapui paikalle hyvin nopeasti onnettomuuden jälkeen. Aluepelastuslaitoksen yksiköt saapuivat paikalle noin kymmenen minuuttia onnettomuuden jälkeen.
– Selvitämme onnettomuuteen johtaneita syitä tulevien päivien aikana, sanoo viestintäjohtaja Tapani Mylly.
Meyer Turku ottaa osaa onnettomuudessa menehtyneen laivanrakentajan omaisten ja työkavereiden suruun.
Telakalla tapahtui kuolemaan johtanut tapaturma edellisen kerran vuonna 2008.
Suomen länsi- ja etelärannikolla on tänään havaittu runsaasti sumua, joka on ajautunut mereltä rannnikkoseudulle. Lämpötila on saattanut äkisti pudota sankan sumupilven vaikutuksesta.
Kyseessä on melko tavanomainen sääilmiö varsinkin syksyisin, kun ilmamassa on lämmintä ja yöt ovat viileitä, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.
– Jos sumu sattuu väärään aikaan väärään paikkaan, se hillitsee aika tehokkaasti lämpötilan nousua. Tänään selkeimmillä alueilla, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, on käyty melkein 16 asteessa. Länsi-Suomessa puolestaan sumupilvialueella on jääty 10 asteen tienoille, Koskela sanoo.
Helsingin Kalasatama 11. lokakuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Hänen mukaansa sumua pääsee juuri öisin kehittymään sopivissa olosuhteissa syksyisin. Sumupilvi ei välttämättä hälvene myöskään päiväsaikaan, mikä voi laittaa lämpötilaennusteet uusiksi.
– Pilvisyyden kanssa voi olla hiukan arpapeliä. Riippuu ihan siitä, mihin pilvisyyttä kehittyy ja mihin tulee sitten rakoja pilvipeitteeseen. Sumupilven ennustaminen on näissä syksyisissä olosuhteissa aika haastavaa. Pilvi voi hälvetä tai sitten ei hälvene. Lämpötiloihin voi tulla melko isojakin heittoja, Koskela kertoo.
Keravan hätäkeskus sai tänään iltapäivällä kello kahden jälkeen hälytyksen sankasta savusta ja mahdollisesta tulipalosta, mikä osoittautui lopulta hernerokkasumuksi ja siten vääräksi hälytykseksi.
Sumu peitti suuren osan Kalasatamasta alleen.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Poliisi ei epäile Helsingin piispa Teemu Laajasaloa rikoksesta hänen aikaisemmista toimistaan Kallion seurakunnan kirkkoherrana. Laajasalon luottokortti- ja matkalaskuihin liittyvistä epäselvyyksiksistä ei käynnistetty esitutkintaa eikä asia siirry poliisilta syyttäjälle.
Jo aikaisemmin Helsingin seurakuntayhtymän tilaamassa ulkopuolisessa tarkastuksessa todettiin, että Laajasalo oli toimittanut riittävät selvitykset luottokortin käytöstään. Laajasalo oli myös maksanut liian kalliista matkoistaan aiheutuneita kuluja takaisin seurakuntayhtymälle.
Helsingin poliisi tiedotti tänään asiasta mainitsematta Laajasaloa nimeltä, mutta asia selvisi Ylen tilaamista asiakirjoista.
Sen sijaan Laajasalon omistaman yhtiön kirjanpitoon liittyvä rikosepäily siirtyy syyttäjälle, koska yhtiön kirjanpitoon liittyvissä epäselvyyksissä on poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta.
Esitutkinnassa selvisi, että yhtiön tilinpäätökset kolmelta eri tilikaudelta on tehty aikanaan puutteellisella aineistolla: kirjanpitoon on lisätty puuttuvia tositteita loppuvuonna 2017, minkä jälkeen nämä tilinpäätökset on laadittu uudelleen.
Helsingin poliisille tehtiin tammikuussa 2018 useita tutkintapyyntöjä Laajasalon luottokortin käyttöön ja matkalaskuihin liittyvistä epäselvyyksistä. Samassa yhteydessä tehtiin tutkintapyyntö Laajasalon omistaman TL Opetus -yhtiön kirjanpidon ristiriitaisuuksista. Yksi tutkintapyynnön tekijöistä oli Johanna Korhonen.
– Kuten olen aiemmin julkisuudessa todennut, kirjanpidon hoidossa on ollut huolimattomuutta. Yrityksen kaikki velvoitteet on hoidettu, mutta myöhässä. Laiminlyönneillä ei ole saatu hyötyä. Se ei poista sitä, että olisi pitänyt olla huolellisempi, Laajasalo toteaa tiedotteessa.
Laajasalon mukaan hänen yrityksensä on ajettu alas eikä sillä ole toimintaa. Yritys on kuitenkin edelleen kaupparekisterissä.
Helsingin tuomiokapituli ei kommentoi asiaa enempää, koska syyteharkinta liittyy Laajasalon aikaisempaan yritystoimintaan, ei nykyiseen eikä edelliseen viranhoitoon.
Maailman pisin matkustajalento nousi taivaalle Singaporesta torstaina alkuillasta Suomen-aikaa.
Singapore Airlinesin lento kuljettaa matkustajat ilman välilaskua Kaakkois-Aasiasta New Yorkiin. Arviolta hieman alle 19 tuntia myöhemmin koneen on määrä laskeutua New Yorkin Newark-lentokentälle.
Lento on lähes täyteen buukattu. Matkaa kertyy mittariin 16 700 kilometriä.
Ilkka Kemppinen / Yle
Polttoainekulut pakottivat luopumaan reitistä aiemmin
Singapore Airlines on jo aiemmin lentänyt samaa maratoniväliä. Viisi vuotta sitten korkeat polttoainekustannukset pakottivat yhtiö lakkauttamaan reitin kannattamattomana.
Nyt päivittäinen reittilento avataan uudelleen Airbusin uudella konetyypillä. Airbusin mukaan A350-900ULR-tyyppinen kone kuluttaa jopa neljänneksen vähemmän polttoainetta muihin samankokoisiin koneisiin verrattuna.
Konetyyppi on nousemassa lentoyhtiöden suosioon niiden yrittäessä löytää kustannustehokkaita ratkaisuja erittäin pitkille kaukolennoilleen.
Vain bisnes- ja premium-paikkoja
Ennätyslennolla on mukana 150 matkustajaa. Koneessa ei ole lainkaan perinteistä alimman hintatason turistiluokkaa. Saatavilla on vain bisnes- ja premium-turistiluokan paikkoja.
Halvimmillaan koneen kyytiin pääsee noin 900 eurolla.
Koneessa on yhteensä 17 miehistön jäsentä. Kaikilla työntekijöillä on lennon aikana vähintään neljän tunnin pakollinen lepoaika.
Australialainen lentoyhtiö Qantas havittelee seuraavaksi maailman pisintä lentoyhteyttä.Dan Himbrechts / EPA
Ennätystä hätyyttelee Lontoo–Sydney-yhteys
Useat suuret lentoyhtiöt kilpailevat maailman pisimmästä kaukolentoyhteydestä.
Pisimmän lentoreitin herruus ei välttämättä pysy pitkään Singapore Airlinesilla. Australialainen Qantas on jo aikeissa haastaa sen. Yhtiön suunnitelmissa on avata uusi suora yhteys Australian ja Euroopan välillä.
Yhtiö on lentänyt tähän asti Länsi-Australian Perthistä Lontooseen. Uusi välilaskuton yhteys Lontoon ja Kaakkois-Australian Sydneyn välillä toteutuu yhtiön mukaan lähivuosina, jos öljyn hinnan kehitys pysyy maltillisena.
Kilometreissä lentotaivalta kertyisi silloin noin 17 000. Matka-aika olisi noin 20 tuntia.
Tässä maailman pisimpien mannertenvälisten lentojen kärkikaarti:
Qatar Airways lennättää matkustajat alle 18 tunnissa Uuden-Seelannin Aucklandista Qatarin pääkaupunkiin Dohaan.Noufal Ibrahim / EPA
Auckland–Doha, lentoaika: 17 tuntia 40 minuuttia
Qatar Airways piti tähän asti hallussaan maailman pisimmän lentoyhteyden ennätystä. Yhtiö tarjoaa matkustajilleen mahdollisuuden päästä Uuden-Seelannin pääkaupungista Aucklandista Arabian niemimaalle, Qatarin pääkaupunkiin Dohaan alle 18 tunnissa. Lentomatka on 14 500 kilometriä. Reitti lennetään Boeing 777 –koneella.
Australian suurin kaupunki Sydney ilmasta nähtynä.Getty Images
Houston–Sydney, lentoaika: 17 tuntia 30 minuuttia
Yhdysvaltalaisyhtiö United yhdistää Australian suurimman kaupungin Sydneyn ja Yhdysvaltain Teksasissa sijaitsevan Houstonin. 13 800 kilometrin lentomatka taittuu Boeingin 787 Dreamliner -pitkänmatkankoneella.
Yhdysvaltalaisella United Airlinesilla on peräti kaksi maailman pisimpiin lukeutuvaa lentoreittiä.Timothy Fadek / Bloomberg / Getty Images
Los Angeles–Singapore, lentoaika: 17 tuntia 20 minuuttia
Unitedilla on myös toinen kärkireitti. Yhtiö alkoi viime vuonna lentää Los Angelesin ja Singaporen väliä. Boeing 787:n kyydissä 14 100 kilometrin matka Tyynen valtameren yli vie runsaat 17 tuntia.
Lontoosta pääsee suoralla yhteydellä Australiaan.Claire Gillo / Getty Images
Lontoo–Perth, lentoaika: 17 tuntia 20 minuuttia
Australialainen Qantas alkoi aiemmin tänä vuonna lennättämään matkustajia ilman välilaskua 14 500 kilometrin matkan Länsi-Australian Perthistä Lontoon Heathrow’lle. Kyseessä on ensimmäinen säännöllinen suora reittilento Australian ja Euroopan välillä. Konetyyppi on Boeingin 787.
Emirates-yhtiö kuljettaa matkustajia Uuden-Seelannin Aucklandista Arabian niemimaan toiseen solmukohtaan Dubaihin. 14 200 kilometrin matka lennetään maailman suurimmalla matkustajakoneella, Airbusin A380-superjumbolla.
Emirates-yhtiön koneita Dubain lentokentällä.Ali Haider / EPA
Kärkölässä Nummenkulmalla sijaitsee vanha rintamamiestalo, ylijohtaja Leena Mörttisen isoisän aikoinaan itse rakentama koti. Ei haittaa, että kotitilalle on matkaa, ensin junalla, sitten asemalta autolla.
– Kotimatkalla ehtii tehdä vielä töitä, ja sitten kotipihassa saa heti ihailla metsää, ja tuijottaa kuinka nuori puu kasvaa, hän kertoo.
Metsä on Mörttiselle myös ravinnon antaja. Hän käy kahden beagle-koiransa kanssa jänismetsällä, ja myös muita riistaeläimiä on päätynyt saaliiksi.
Pakastimessa odottaa kasa eläinten päitä
– Mulla on iso arkkupakastin täynnä päitä, jotka on tarkoitus putsata trofeiksi, Mörttinen paljastaa.
Pakastimessa on jonossa jäniksen kalloja, peuroja, kauriita. Kaikista niistä on tarkoitus tulla metsästysmuistoja.
– Jos menee jonkun luontokappaleen tappamaan, niin sitä kohtaan pitää olla niin paljon kunnioitusta, että mahdollisimman paljon siitä pitää ottaa hyödyksi, Mörttinen toteaa.
Kallon käsittely on sotkuista puuhaa
Eläimen pään käsittely on monimutkaista ja sotkuista puuhaa. Saaliin pää pitää ensin sulattaa, sitten nyppiä lihat, kaivaa aivot ja silmät ulos, ja "dremelöidä" eli puhdistaa hampaat.
Puoli seitsemän -ohjelmaan Mörttinen toi näytiksi miehensä kaataman peuran kallon. Ihan oikeaoppisesti eläimen pään puhdistus ei vielä onnistu.
– Mulla on kattila, jolla höyrytin tämän kallon, hän esittelee. – Harmi, kun meillä ei ole kunnon muurahaispesiä, pään voisi laittaa häkissä sinne puhdistumaan, voisi tulla parempi lopputulos.
Alkavaan hirvenmetsästykseen Leena Mörttinen ei aio tällä kertaa kuitenkaan ottaa osaa.
– Ei ole aikaa, hän harmittelee. – Jos metsästää, sille pitää omistautua. Ei sinne mennä vain silloin kuin huvittaa.
Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että hallituksen tiedonanto työllisyyspolitiikasta johtuu hallituksen halusta ampua rivit suoraksi irtisanomiskiistassa.
– Täällä on eduskunnan käytävillä paljon sellaisia kansanedustajia, jotka eivät näe mitään järkeä tässä kiistelyssä tai irtisanomislain sisällössä, Rinne sanoo.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tänään ensi viikolla eduskunnalle annettavasta hallituksen tiedonannosta. Sipilän mukaan luottamuksen mittauttaminen koskee hallituksen koko työllisyyspolitiikan linjaa.
Tiedonannosta keskustellaan ensi viikon tiistaina ja hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.
Rinteen mielestä hallitus on vain pyrkinyt naamioimaan äänestyksen irtisanomissuojan heikentämisestä äänestykseksi työllisyyspolitiikasta.
– Minua ei yllätä oikeastaan enää mikään tämän hallituksen tempuista. Siellä ja täällä on synnytetty kriisejä, erityisesti työmarkkinoilla. Tämän hallituksen toiminta ei yhtään parane näillä tempuilla, Rinne sanoo.
Tiedonannon sijaan Rinne olisi toivonut hallitukselta esityksiä siitä, miten riita hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä ratkaistaan.
Hallitus tavoittelee tiedonannollaan tukea eduskunnalta ja sen myötä palkansaajajärjestöjen protestien rauhoittumista.
Rinteen mukaan ammattiyhdistysliike on tavallisesti kunnioittanut eduskunnan käsittelyä, mutta hän huomauttaa, että tiedonannossa eduskunnalle ei ole kyse varsinaisen lakiesityksen käsittelystä.
Palkansaajajärjestöt ovat vaatineet hallitusta perumaan esityksen irtisanomissuojan heikentämisestä. Vaatimuksensa tueksi järjestöt ovat lyöneet lisää painetta ylityökielloilla ja muilla työtaistelutoimilla.
Järjestöt ovat ilmoittaneet, että työtaistelutoimet tulevat kovenemaan asteittain, mikäli esitystä ei vedetä pois.
Suomessa satasen hintaiset saappaat saattoi saada Virosta 60 eurolla viime vuosikymmenen alussa.
Ei saa enää. Etelänaapurin vuoden 2005 eurojäsenyyden jälkeen kenkien hinnat ovat nousseet siellä liki 40 prosenttia.
Kengät maksavat nyt Suomessa saman verran kuin tuolloinkin, joten Suomesta ja Virosta ostettujen jalkineiden hintaero on lähes tasoittunut. Eikä Suomi ole enää Etelä-Euroopan maihinkaan verrattuna yhtä kallis kuin takavuosina, vaikka eroja on.
Vielä viime vuosikymmenellä eurooppalaiset ketjut hinnoittelivat tuotteensa eri maissa eri tavoin. Ainakin kansainvälisten merkkien verkkokaupassa hinnat ovat nyt kutakuinkin samat eri puolilla euroaluetta. Ikean kaappi, Applen laite tai Gantin paita ovat suurin piirtein saman hintaisia Espanjassa, Italiassa ja Suomessa.
Erot euroalueen ulkopuolisiin maihin verrattuna taas ovat melko selvät. Esimerkiksi kaikki muut Pohjoismaat ovat niin vaatteissa, ruuassa kuin kengissäkin Suomea kalliimpia Eurostatin mukaan.
Johtopäätös 1: Yhteisvaluutta euro näyttää onnistuneen siinä, että hinnat yhdenmukaistuvat eri puolilla yhteisvaluutta-aluetta. Kun inflaatio on laukannut etelässä ja idässä jo valmiiksi kalliimpia länttä ja pohjoista nopeammin, erot tasoittuvat.
Allaolevaan grafiikkaan on koottu yksittäisiä tuotteita, joissa hintaerot ovat vielä suuret. Suomen keskihintaa verrataan euroalueen halvimpiin, ja alimmassa tuotteessa kalleimpaan maahan. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Lähteet: Eurostat, Statista, Kansainvälinen elokuvateatteriliitto.Anna Karismo, Yle
Palkkoja rahaliitto ei ole tasoittanut
Euroopan keskuspankissa on riemuittu viime viikkoina siitä, että euroalueen palkat kasvavat yli kahden prosentin vuosivauhtia – nopeimmin kuuteen vuoteen. Suurimassa eurotaloudessa Saksassa palkat ovat nousseet jopa yli neljän prosentin vauhtia.
EKP:lle palkkojen nousu on ilouutinen, koska se auttaa pankkia saavuttamaan tavoitteensa: inflaatio eli kuluttajahintojen nousu kiihtyy. Palkankorotukset saavat ihmiset kuluttamaan enemmän, mikä nopeuttaa hintojen nousua.
Euroalueen inflaatio onkin ponnistanut kahden prosentin tuntumaan – paitsi ei Suomessa, jossa kuluttajahintojen nousu on yhä hidasta.
Suomen palkkamaltissa oli kyse niin kutsutusta epäsymmetrisestä sokista. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa samalla kun muiden maiden talouksissa pyyhkii hyvin, jossakin jäsenmaassa kilpailukyky tai talous kärsii – yleensä omien erityispiirteidensä vuoksi.
Suomi kärsi heikosta tuottavuudesta ja kilpailukyvystä kilpailijamaihin, myös euroalueen ulkopuolisiin Pohjoismaihin nähden. Se johtui osaksi liian korkeiksi karanneista palkoista.
Nokian menestystä seuratessa mopo karkasi käsistä. Palkat nousivat selvästi nopeammin kuin kuluttajahinnat eivätkä olleet suhteessa tuottavuuskehitykseen.
Johtopäätös 2: Euroa perustettaessa pelättiin epäsymmetrisiä sokkeja, mutta isolla valuutta-alueella niistä ei päästä luultavasti ikinä. Niitä on nytkin, esimerkiksi: euroalueen työttömyys on pienentynyt ja Saksassa on vähiten työttömiä vuosikymmeniin, mutta Espanjassa työttömyys on yli 15 prosenttia.
Rakenneuudistusten avulla Espanja on kuitenkin onnistunut pienentämään työttömyyttä liki kymmenellä prosenttiyksiköllä sitten viime vuosikymmenen vaihteen. Yritysten kilpailukykyä on parannettu muun muassa sallimalla yrityskohtaiset palkkasopimukset.
Kilpailukyky parani, nousevatko suomalaisten palkat?
Nyt Suomen tilanne on muuttunut, kun kilpailukyky on parantunut. Talous kasvaa, vienti vetää ja yritykset tekevät hyvää tulosta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa ennakoidaankin palkankorotusvaatimusten lisääntyvän, kun nykyiset työehtosopimuskaudet päättyvät.
– Se riippuu taloussuhdanteesta. Jos näyttää yhtä hyvältä kuin nyt, niin kyllä meillä Suomessakin palkkojen pitäisi nousta enemmän, SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà sanoo.
– Ei kilpailukykyä kannata liiankaan paljon parantaa. Kotimainen kysyntäkin on olennaista, palkat vaikuttavat siihen, Lainà sanoo.
Johtopäätös 3: Palkkakehitystä ja kuluttajahintojen nousuvauhteja yhteisvaluutta ei ole tasoittanut. Myös jäsenmaiden palkkaerot ovat suuret. Saksassa on paremmat palkat kuin Suomessa, jossa taas keskimääräinen tuntipalkka oli kaksinkertainen Portugaliin ja Kreikkaan verrattuna vuonna 2016.
Ranskan valtiovarainministeri Dominique Strauss-Kahn (vas.), EU-komission puheenjohtaja Jacques Santer sekä Portugalin ja Suomen valtiovarainministerit Antonio de Sousa Franco ja Sauli Niinistö poseerasivat Brysselissä euron käynnistystä edeltävänä iltana 31. joulukuuta 1998. Alkuun euro oli vain tilivaluutta, käteisraha otettiin käyttöön 2002 alussa.Robert Vanden Brugge / EPA
Euron perustajat ajattelivat, että rahapoliittisesta itsemääräämisoikeudesta luopumisen vastapainona jäsenmaiden talouksista tulisi vakaampia. Talouskasvu nopeutuisi, kun valuuttakursseihin liittyvä epävarmuus poistuisi.
Kauppa vilkastuisi, työntekijöiden ja pääomien liikkuvuus lisääntyisi.
Toisin kävi. Jäsenmaiden julkiset taloudet ovat kehittyneet jopa eritahtisemmin kuin 20 vuotta sitten. Joissakin kohdin yhteinen valuutta on lisännyt kuilua jäsenmaiden välillä, totesi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alkuvuodesta.
Johtopäätös 4: Yhteisvaluutta ei ole innostanut työntekijöitä liikkumaan maasta toiseen eikä jäsenvaltioiden välinen kauppa ole lisääntynyt niin paljon kuin odotettiin. Euroalueen sisäinen muuttoliike on suuntautunut lähinnä Itä-Euroopan maista länteen. Isojen jäsenmaiden välillä se on yhtä tahmeaa kuin ennenkin.
Saksa tekee ennusteiden mukaan taas tänä vuonna kauppataseiden maailmanennätyksen. Se vie noin 250 miljardilla eurolla enemmän koneita, tavaroita ja palveluita kuin tuo. Kauppataseet ovat nollasummapeliä: Saksan kanssa kauppaa käyvien maiden taseet ovat yhteensä yhtä paljon alijäämäisiä kuin Saksan tase on ylijäämäinen.Arno Burgi / EPA
EKP:ssa Frankfurtissa korostetaan, että vastuu on jäsenmailla, ei eurojärjestelmän rakenteissa. Valtioiden itsensä pitää uudistaa rakenteitaan rahaliiton oloihin sopiviksi.
– Rakenneuudistuksista seuraisi positiivinen kierre koko talouteen: jos maiden julkiset taloudet lähentyisivät toisiaan, se helpottaisi meidän työtämme rahapolitiikan ohjaajana, mikä taas edesauttaisi jäsenmaiden rakenneuudistusten läpivientiä, EKP:n hintaosaston johtaja Christiane Nickel arvioi.
Euroalueen uusimmaksi riskiksi on noussut Italia. Siellä pankeilla on satojen miljardien eurojen ongelmalainat ja julkinen velka on yli 2,4 biljoonaa eli 2 400 miljardia euroa.
Uusi populistihallitus on kyseenalaistanut rahaliiton säännöt ja jatkaa velanottoa.
Grafiikan käyrät kuvaavat eri tahojen Italian velkapaperien summia. Maaliskuussa 2015 EKP käynnisti valtavan osto-ohjelman, jossa se hankkii valtionvelkakirjoja jälkimarkkinoilta eli ostaa niitä pankeilta. Keskuspankki ei edes saa käydä kauppaa suoraan hallitusten kanssa. Vuodesta 2015 asti EKP on ollut käytännössä ainoa Italian velkapaperien ostaja.Yle Uutisgrafiikka
Italian tilannetta vaikeuttaa se, että EKP on ilmoittanut lopettavansa euromaiden velkakirjojen tukiostot vuoden lopussa. Maan lainojen korot voivat lähteä nousuun, kun käytännössä sen ainoa lainoittaja poistuu.
– Ei ole selvää, kuka haluaa rahoittaa avoimesti EU-kriittistä Italian hallintoa. Jos korot nousevat tarpeeksi, Italia tarvitsee tukipaketin joko Euroopan vakausmekanismilta EVM:ltä tai Euroopan keskuspankilta, Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen sanoo.
Euromaiden rahoituslaitoksella EVM:llä ei ole tarpeeksi rahaa Italian pelastamiseen.
EKP:n – ja muidenkin kansainvälisten rahoituslaitosten – tukitoimien ehtona taas olisi sopeutusohjelma, jota Italian hallituksen populistipuolueet vastustavat.
Johtopäätös 6: Yhteisvaluutan kannalta suurin ongelma on vain vahvistunut 20 vuoden aikana: jäsenmaat eivät halua tehdä järjestelmän toimivuuden kannalta olennaisia muutoksia tai toimivat yhteisen edun vastaisesti.
Pitääkö euroalueen sääntöjä muuttaa?
Ronkainen ei usko jäsenmaiden muutoshaluun jatkossakaan.
– Kun ottaa huomioon populististen puolueiden kasvun ja kansallisten intressien korostumisen eurokriisin ja pakolaiskriisin jälkeen, näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että euromaat yhdentyisivät tarpeeksi lähitulevaisuudessakaan, hän sanoo.
Euroalueesta ei ole liki 20 vuodessa onnistuttu tekemään "optimaalista valuutta-aluetta" eli sellaista kokonaisuutta, jossa työvoima ja pääoma liikkuisivat vilkkaasti.
– Sääntökehikko, joka euroon luotiin, ei ole ollut uskottava, koska jäsenmaat voivat aina rikkoa sääntöjä. Suuretkin maat ovat niin tehneet. Olisikin syytä puhua tarkemmin sääntökehikon muuttamisesta ja siitä, millaisen mekanismin kautta jäsenvaltio voi erota euroalueesta.
Espanjalaiset työttömät jonottivat työvoimatoimistoon La Coruñassa joulukuussa 2012. Maan työttömyys oli vielä liki 24 prosenttia. EKP:n kireä rahapolitiikka suosi tuolloin Saksaa ja pohjoisia euromaita.EPA
EKP:n on vaikea tehdä rahapolitiikkaa, joka miellyttäisi erirytmisiä euromaita.
– Jos EKP vastaa esimerkiksi nyt Saksan nousseisiin inflaatiopaineisiin, kireämpi rahapolitiikka tietää ongelmia Välimeren maille, Ronkainen sanoo.
Finanssikriisin jälkeen kireä rahapolitiikka suosi vuosina 2011–2013 Saksaa ja pohjoisia euromaita ja vaikeutti esimerkiksi Italian ja Espanjan tilannetta, joiden taloudet supistuivat.
– Sittemmin EKP on joutunut harjoittamaan hyvin löysää rahapolitiikkaa, mitä on puolestaan kritisoitu pohjoisessa, Ronkainen sanoo.
EKP:sta on tullut koossapitävä voima
Yhteisestä rahapolitiikasta päättämisestä on tullut yhä vaikeampaa. Osin siitä syystä euroa ja valuutta-aluetta koossapitävä voima on tätä nykyä EKP, jonka alussa ajateltiin olevan pelkkä itsenäinen hintavakauden takaaja.
– EKP joutuu hintavakauden lisäksi huolehtimaan yhä enemmän euroalueen taloudellisesta kasvusta ja poliittisesta vakaudesta, Ronkainen sanoo.
Täältä voit lukea lisää siitä, mitä vaikeuksia EKP:lla voi olla edessään.
Poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen mielestä euroalueelle pitäisi luoda toimintamekanismi myös sitä varten, että jokin maa eroaa jäsenyydestä.Yle
Ronkaisen mielestä riski on, että euroalue on voinut hyvinkin tulla jo riippuvaiseksi EKP:n tukitoimista.
– Siksi EKP:n ei ole enää tässä vaiheessa helppoa palata eurokriisiä edeltäneeseen pelkästään hintavakauteen keskittyvään rahapolitiikkaan. EKP joutunee seuraavassa kriisissä jälleen pelastamaan rahaliiton.
Kuinka valmiita eurojärjestelmä ja erityisesti jäsenmaiden taloudet ovat rahapoliittisesta elvytyksestä irtautumiseen, nähdään vasta ensi vuonna, kun EKP lopettaa yllämainitun velkakirjojen osto-ohjelman.
Keskuspankin tehtävien vaivihkainen lisääntyminen kyseenalaistaa joka tapauksessa sen poliittisen riippumattomuuden.
– Siitä syystä rahapolitiikan luonteesta finanssikriisin jälkeen olisi syytä keskustella avoimemmin, Antti Ronkainen sanoo.
Johtopäätös 7: Euroalueen uskottavuuden ylläpitäminen on jäänyt Euroopan keskuspankin varaan, kun jäsenmaat ovat rikkoneet rahaliiton sääntöjä, ja pankkiunionin rakentaminen esimerkiksi yhteisen talletussuojan osalta on kesken.
Artikkelin grafiikkaa korjattu klo 11:24. Suomi on euroalueen, ei koko EU-alueen kallein maa elokuvalippujen hinnassa. Tilastot antavat erilaisia tietoja lippujen hinnoista: Kansainvälisen elokuvateatteriliiton luvuissa on huomioitu muun muassa sarjalippujen edullisemmat hinnat toisin kuin virallisissa tilastoissa.
Yhdysvalloissa Pentagon on torstaina määrännyt käyttökieltoon kaikki F-35-hävittäjät.
Syynä on viime kuussa tapahtunut onnettomuus, jossa harjoituslennolla ollut F-35B-hävittäjä tuhoutui täysin.
F-35-ohjelman tiedottaja Joe DellaVedova kertoi, että Yhdysvaltojen lisäksi kumppanimaat mukaan lukien Iso-Britannia ja Israel ovat keskeyttäneet lennot kyseisillä hävittäjillä.
Kaikista koneista tarkastetaan moottorien polttoaineputket.
– Tarkastus tehdään koneen putoamiseen liittyvän tutkinnassa ilmenneiden tietojen perusteella. Epäilyttävät polttoaineputket korvataan uusilla, kertoi DellaVedova.
Tarkastuksen arvioidaan kestävän enimmillään kaksi vuorokautta.
Etelä-Carolinassa tapahtunut F35-hävittäjän putoaminen sattui vain päivä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain armeija oli käyttänyt konemallia ensi kertaa hyökkäystilanteessa Afganistanissa.
– Kun hevoset menevät hyvin, mullakin menee hyvin, Koivunen sanoo.
Ja hevosethan menevät hyvin. Tallissa valmennuksessa oleva ruuna So Montjoy sijoittui lauantaina Kriteriumfinaalissa viidenneksi.
Viides sija ei yleensä ravikilpailuissa aiheuta suuria tuuletuksia, mutta kolmivuotiaiden lämminveristen tärkeimmässä kilpailussa tilanne on toinen. Turkulaismiehen ohjastama So Montjoy todisti olevansa Suomen viidenneksi paras kolmivuotias, ja se on saavutus, jonka voimin tallissa jaksetaan syksyn pimetessä taas puurtaa.
Mutta ei So Montjoy ole ainoa, joka pärjää. Olli Koivunen itsekin on paremmassa vireessä kuin koskaan.
Sen kertovat ajajatilastot: Koivunen on sijalla viisi. Hänen ajamansa hevoset ovat voittaneet ravilähdöistä tämän vuoden aikana lähes 578 000 euroa. Voittoja on tullut yhteensä 131, ja voittoprosentti 16 on kärkiviisikon kovin.
En olisi itsekään viisi vuotta sitten uskonut, että voisin olla nyt tässä tilanteessa. Olli Koivunen
Se on hieno suoritus 22-vuotiaalta – lajissa, jossa häntä vastaan kilpailevat 40 vuotta ohjastaneet konkarit.
– En olisi itsekään viisi vuotta sitten uskonut, että voisin olla nyt tässä tilanteessa, Koivunen sanoo.
Aina töissä
Olli Koivunen istuu tallin taukohuoneessa ja hörppää lasin vettä. Kellon viisari on edennyt jo yli puolen päivän, ja tämä on Koivuselle ensimmäinen hetki, kun hän ehtii vähän hengähtää.
Päivä on alkanut puoli kahdeksalta. Siitä asti hän on ajanut oman tallin hevosia. Vielä pitäisi opettaa yhtä varsaa ajolle, ja illalla on ravien aika.
Koivunen kiertää raveissa ohjastamassa sekä oman tallin että muiden hevosia useita kertoja viikossa. Auton mittariin kertyy 80 000 kilometriä vuodessa. Se on työn huonoin puoli.
– Se on kuin vankilassa istuisi, Koivunen sanoo.
Matkustaminen on kuitenkin pakollinen paha, jos raveissa meinaa käydä ja leipänsä lajista tienata. Tällä viikolla Koivunen on kilpaillut Turussa, Lahdessa, Porissa ja kaksi kertaa Helsingissä. Välillä auton nokka kääntyy kauemmaskin, kuten Lappeenrantaan tai Ouluun. Kotiin Koivunen tulee usein vasta puolenyön huitteilla, ja seuraavana päivänä kaikki alkaa alusta.
Paula Collin / Yle
Niinä iltoina, kun Koivunen ei lähde raveihin, tehdään töitä joka tapauksessa. Raveja täytyy seurata silloinkin, kun ei aja, jotta pysyy perillä vastustajistaan.
– Kun on päässyt tälle tasolle, täytyy pysyä hereillä koko ajan. Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ, eikä tätä oikeastaan koe työnä, Olli Koivunen sanoo.
Ja kun puhutaan elämäntavasta, ei jatkuva työntekokaan haittaa – ei ainakaan vielä. Koivunen kertoo, miten hänellä oli pari viikkoa sitten ensimmäinen vapaa viikonloppu sitten maaliskuun. Hän lähti ystävänsä kanssa Gdanskiin, mutta lomailusta ei tullut oikein mitään.
– Mietin siellä, että olisi kivampi olla raveissa ajamassa.
Raviurheilun lasku ja nousu
Palataan kymmenen vuoden taakse, vuoteen 2008.
Raviurheilulla menee hyvin. Totoravilähtöjä ajetaan vuoden aikana lähes 6 400, hevosenomistajia on paljon, samoin kilpailevia hevosia ja syntyviä varsoja. Ravilähdöistä maksetaan palkintoja yli 22 miljoonaa euroa.
Nuori Olli Koivunen on alkanut ajaa hevosia isänsä Harri Koivusen tallissa. Suunnitelmissa on ura isän jalanjäljissä.
Muutamaa vuotta myöhemmin laji alkaa mennä ryminällä alaspäin. Palkinnot laskevat: vuonna 2015 voittorahoja jaetaan vain 16,9 miljoonaa euroa. Huono palkintotaso heijastuu hevosmääriin, omistajiin ja valmentajiin. Negatiivinen vire hallitsee koko lajia.
Tulevaisuudesta puhuminen oli tosi negatiivissävytteistä. Kyllä silloin alkoi itseäkin jännittää, miten tässä käy. Olli Koivunen
Eletään juuri sitä aikaa, kun Olli Koivunen alkaa tosissaan tehdä raviurheilusta itselleen ammattia.
– En sitä silloin ajatellut ollenkaan, halusin vain päästä ajamaan hevosia. Vasta kun aloin pärjätä, aloin vähän miettiä asiaa. Kun kuuntelin vanhempaa porukkaa, tulevaisuudesta puhuminen oli tosi negatiivista. Kyllä silloin alkoi itseäkin vähän jännittää, miten tässä käy, miettii Koivunen nyt muutamaa vuotta myöhemmin.
Yle
Nyt asiasta on helppo puhua, sillä tilanne näyttää taas valoisammalta. Edelleen ollaan kaukana kymmenen vuoden takaisesta, mutta esimerkiksi raviratojen maksamat palkinnot olivat viime vuonna suurimmat kymmeneen vuoteen. Pitkä alamäki on pysähtynyt.
Lajin eteen on tehty töitä, ja se näkyy. Tämän on huomannut myös Olli Koivunen, joka katselee alaa aitiopaikalta.
– Nykyään näyttää paljon paremmalta. Palkintotaso on noussut koko ajan, ja laji kiinnostaa ihmisiä. Varsinkin ravihevosten omistaminen kiinnostaa, siitä kysytään paljon.
Hevonen on tärkein
Olli Koivunen harjaa So Montjoyta kuvauskuntoon. Hevonen seisoo rauhallisena tallin käytävällä, kun Koivunen kertoo, miten varsaa kutsuttiin aluksi Osmo Perkeleeksi. Nyt hevosen luonne on rauhoittunut, ja ruuna on enää vain Osmo.
Kaikissa Koivusen puheissa kuuluu se, että hevonen on heidän tallissaan tähti. Kun nuorelta huippuohjastajalta kysyy, miksi hän on niin hyvä ohjastaja kuin on, hän vastaa, että kyse on hyvistä hevosista.
– Kyllä se vaan on kylmä fakta, että hyvät hevoset tekevät hyvän ohjastajan, hän sanoo.
Hieman kaivamalla esiin saa muutakin. Koivunen pohtii, että ehkä hän sitten osaa lukea hevosta hyvin. Ja kun viime vuosina startteja on tullut paljon, on tullut rutiiniakin. Ei toki samalla tavalla kuin vaikka 40 vuotta kilpaa ajaneelle Ari Moilaselle, joka on tällä hetkellä ajajatilaston kolmantena.
Tuntuu siltä, että viime aikoina ihmiset ovat rohkaistuneet ilmoittamaan hevosiaan ajettavaksi nuorille ohjastajille. Olli Koivunen
Koivunen uskoo, että kokeneiden konkareiden taidot tulevat esille erityisesti niissä tilanteissa, kun ajettava hevonen ei kulje kovin hyvin ja pitää miettiä, lähdetäänkö muuttamaan esimerkiksi kengitystä tai varusteita. Niissä Koivusella on vielä opittavaa.
Ravilähtöjen taktisessa puolessa nuoruudesta voi olla hyötyäkin.
– Siitä voi olla hyötyä, että ei ole kangistunut kaavoihin ja uskaltaa koittaa jotain uutta, Koivunen sanoo.
Hyviä tuloksia nuoret ohjastajat ainakin ovat saavuttaneet. Koivusen lisäksi viiden parhaan sakissa on tällä hetkellä kaksi muutakin nuorta ohjastajaa: Koivusta kolme ja neljä vuotta vanhemmat Hannu Torvinen ja Santtu Raitala.
Nuoret ohjastajat ovat jo muutaman vuoden aikana saaneet jalansijaa raviradoilta ja päässeet myös huippuhevosten kärryille.
– Tuntuu, että viime aikoina ihmiset ovat rohkaistuneet ilmoittamaan hevosiaan ajettavaksi nuorille ohjastajille. Se on hyvä asia koko lajille.
Paula Collin / Yle
Jos kaikki menee hyvin, Olli Koivusella on edessään vielä kymmeniä vuosia raviohjastajana ja tulevaisuudessa myös valmentajana. Kun mieheltä kysyy hänen haavettaan raviurheilussa, hän toivoo pysyvänsä terveenä ja jäävänsä ammatista eläkkeelle.
Se ei ole itsestään selvää, sillä hevosten kanssa työskentely vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Loukkaantumisriski on aina olemassa.
Jos terveyttä riittää, ei alanvaihtoa tarvitse miettiä.
– Hevoset ovat mahtavia eläimiä. Kun huomaa, että pystyy kehittämään jotain eläintä, siihen jää tosi paljon koukkuun.
Ja kun kerran jää koukkuun, eroon on vaikea päästä.
Tampereen yliopiston pitää maksaa isot korvaukset naiselle, jota ei valittu neurologian professoriksi. Nainen olisi ollut Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan valituksi tullutta miestä selvästi pätevämpi.
Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan Tampereen yliopisto on syyllistynyt sukupuolen perusteella tapahtuneeseen syrjintään.
Käräjäoikeus antoi tuomion asiasta tiistaina. Asiasta on kertonut aiemmin Aamulehti.
Tampereen yliopisto joutuu maksamaan naiselle tasa-arvolain mukaista hyvitystä 60 000 euroa. Lisäksi yliopiston pitää korvata naisen 51 000 euron oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
Nainen haki neurologian professoriksi Tampereen yliopistoon vuonna 2016, mutta tehtävään valittiin mies. Mieshakija aloitti tehtävässä syyskuussa 2016.
Käräjäoikeuden mukaan molemmat hakijat olivat muodollisesti päteviä professorin virkaan. Nainen oli kuitenkin oikeuden mukaan professorin viran täyttöedellytysten osalta miestä selvästi pätevämpi.
Vähätteleviä viestejä
Tehtäväntäyttöä varten yliopiston työryhmä pyysi kolmelta asiantuntijalta hakijoista lausunnot. Yksi asiantuntijoista ei pitänyt kahta naishakijoista lainkaan pätevänä ja asetti ykkössijalle tehtävään valitun miehen. Toiset kaksi asiantuntijaa asetti naishakijan ykkössijalle ja valituksi tulleen miehen kakkossijalle.
Käräjäoikeuden mukaan naishakijan opetusansiot oli osin virheellisesti kirjattu, mikä asetti hänet epäedulliseen asemaan.
Lisäksi Tampereen ylipistollisesta sairaalasta Taysista oli tullut vähätteleviä yhteydenottoja naishakijasta, mikä vaikutti työryhmään. Näihin viesteihin vaikutti naisen aikaisempi äitiysloma ja perhetilanne.
Käräjäoikeuden mukaan ansioita vähättelevät seikat ovat liittyneet äitiyteen ja perheen ja työn yhdistämiseen. Näin ollen oikeuden mukaan sukupuolella on ollut vaikutusta hänen pätevyytensä arviointiin.
Naishakija oli pitkään ollut Yhdysvalloissa töissä huippuyliopistoissa ja neurologian osastolla. Tätä kokemusta ei ollut oikeuden mukaan otettu tarpeeksi huomioon.
Yliopisto kiisti syrjinnän, eikä sen mukaan hakijan sukupuoli vaikuttanut valintaan.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Siihen voi hakea muutosta Turun hovioikeudesta.
