Practice.

Ytimekäs viesti loistaa painettuna viulisti Brett Yangin paidassa, kun hän astelee ystävänsä Eddy Chenin kanssa helsinkiläisen kauppakeskuksen kahvilaan.

Niin, tähänkin haastatteluun kuluvan ajan voisi käyttää harjoitteluun. Ling Ling käyttäisi.

Ling Ling on tosin vain Brettin ja Eddyn mielikuvituksen tuotetta – viulistien main boss, musiikkimaailman Chuck Norris.

Hahmo syntyi, kun Eddy improvisoi viulistinuorukaisen vaativaa äitiä eräässä kaksikon sketsivideossa. Äidille ei tuntunut riittävän mikään, sillä hänen ystävättärensä tytär, Ling Ling, harjoittelee hämmästyttävät 40 tuntia päivässä.

– Se vain tuli suustani, Eddy nauraa.

– Yritin esittää aasialaista tiikeriäitiä. Se on stereotyyppi, mutta minä ja monet aasialaiset ystäväni tiedämme kyllä, hän vihjaa.

Juuri stereotyyppeihin TwoSet Violin perustaa useimmat sketsinsä. Juju piilee siinä, että niissä yhdistyvät klassinen musiikki ja internetkulttuurista ammentava huumori.

Toisinaan sävy on kouluttava. Laajaa huomiota keräsi video, jossa Brett ja Eddy roastaavat BBC:llä esiintynyttä, muka maailman nopeinta viulistia. Kyse on heidän mielestään taitavasta kikkailijasta ja silmänkääntäjästä. Medialle klassisen musiikin ilmiöt ovat täynnä sudenkuoppia.

Monista videoista on tullut viraalihittejä. TwoSet Violinilla on eri kanavissa yhteensä yli 700 000 seuraajaa. Videoilla on yhteensä yli 200 miljoonaa katselukertaa.

Tubettajasukupolven tyylillä

Useimmat TwoSet Violinin faneista ovat vähintään harrastaneet musiikkia. Viihdearvon lisäksi videoilla on inspiroiva vaikutus. Kun katselun jälkeen tuntee taas kuuluvansa klassisen musiikin yhteisöön, tekee mieli kaivaa soitin pitkästä aikaa kotelosta.

Lisäksi sketsit houkuttelevat musiikin pariin aivan uusia ihmisiä.

– Monet ovat pistäneet meille viestiä, että he ovat aloittaneet tai harkitsevat aloittavansa soittoharrastuksen videoidemme ansiosta, Brett iloitsee.

Samastuttavuus syntyy jo siitä, että tekijät ovat hyviä viulisteja, jotka tuntevat klassisen musiikin koodiston. Mukana on opiskelijahuumoria, mutta myös yleismaailmallista komiikkaa klassisesta musiikista erilaisine ilmiöineen.

Sketsit on rakennettu tubettajasukupolvelle tyypillisesti niin, että ne viihdyttävät ketä tahansa.

– Keksimme uusia ideoita ja seuraamme, mitä muut tubettajat tekevät. Internet on niin outo ja hauska paikka, kaksikko hehkuttaa yhteen ääneen.

Pohjimmiltaan kysymys on myös ennakkoluulojen murtamisesta. Klassista musiikkia on joskus kutsuttu vakavaksi musiikiksi. Ei se niin vakavaa ole. Elämme vuotta 2018.

– Kun soitimme orkesterikonserteissa, tuntui siltä, että oli vedettävä klassisen musiikin maski ylle. Samalla halusimme vain hassutella syvällä sisimmässämme.

Viulistit tähdentävät ottavansa musiikin tosissaan, vaikka huumorin lähde löytyy peilistä.

– Voimme siis vitsailla omalla kustannuksellamme samalla, kun kunnioitamme suuria säveltäjiä ja ihmisiä, jotka omistavat elämänsä musiikille ollakseen uskomattomia virtuooseja.

Kaikki peliin: työpaikat orkestereissa saivat jäädä

Brett ja Eddy alkoivat kuvata sketsivideoita vuonna 2014. Ensimmäinen viraalihitti pilaili viihdeviulisti Lindsey Stirlingin kustannuksella. Samaan aikaan australialaiset kaverukset rakensivat uraa ihan tavallisena viulistina.

Videoita kuvattiin ja editoitiin aina, kun mahdollista.

– Muistan editoineeni yhtä videota konsertin tauolla. Viisitoista minuuttia tehokasta aikaa. Sama homma illalla kotiin vievässä bussissa: Täytyy. Julkaista. Video. Internetiin.

Pari vuotta sitten some-suosio oli kasvanut niin suureksi, että kaksikko päätti ottaa riskin. He luopuivat paikoistaan Sydneyn ja Queenslandin sinfoniaorkestereissa ja keskittyivät täysin TwoSet-touhuun. Somen valtauksen jälkeen vuorossa olivat konserttisalit.

– Ratkaisu pelotti, sillä muusikolle on onni saada töitä orkesterista. Kaiken lisäksi monet olivat sitä mieltä, että päätös olisi huono. Samalla tajusimme, että ellemme yrittäisi silloin, emme yrittäisi koskaan, Brett toteaa.

TwoSet Liven ensi-ilta Sydneyn oopperatalossa myytiin loppuun.

Viime vuonna oli aika lähteä maailmankiertueelle. Ongelmana oli rahoitus. Internetissä syntynyt ilmiö päätti kokeilla internetin taikaa. Kaksikko aloitti joukkorahoituskampanjan maailmankiertuetta varten. Tavoitteena oli saada kasaan 50 000 Australian dollaria eli noin 30 000 euroa.

Viulistit eivät jääneet harjoituskoppeihin hartsaamaan jousiaan ja odottamaan, josko jotain tapahtuisi. He löivät bensaa liekkeihin ja päättivät soittaa ja nukkua Sydneyn kaduilla, kunnes tavoite oli saavutettu.

– Se osoitti, kuinka vakavissamme olimme. Emme etukäteen tienneet, kauanko siihen menisi, Brett selventää.

Lopulta keräys kesti vain viisi päivää. Tapaus sai Australiassa paljon julkisuutta ja fanit ottivat tempauksen omakseen. Katusoittokavereita saapui Brettin ja Eddyn luokse eri puolilta maailmaa.

Nuoria ei kannata käskeä pitämään klassisesta musiikista

Suomessa tilannekomiikkaa ja resitaalikonserttia yhdistelevä TwoSet Live nähtiin viikko sitten viikonloppuna. Molemmat konsertit Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa olivat loppuunmyytyjä.

Kaksikko keräsi Helsingissä viikon verran voimia, sillä varsinainen keikkaputki alkoi maanantaina Berliinistä ja jatkuu muun muassa Müncheniin ja Hampuriin. Saksalaiskaupunkien jälkeen vuorossa on Pohjois-Amerikka.

Viime vuonna alkanut maailmankiertue on jo pysähtynyt muun muassa Wienissä, Lontoossa, Hong Kongissa ja Singaporessa. Kysyntää olisi enemmänkin. Liput ovat menneet kuin kuumille kiville.

Yleisörakenne poikkeaa radikaalisti siitä, mitä tavallisissa sinfoniakonserteissa on totuttu näkemään. TwoSet Live vetää puoleensa nuoria faneja ja ihmisiä, jotka eivät klassisen musiikin konserteissa tavallisesti käy.

Maailman sinfoniaorkesterit maksaisivat maltaita reseptistä, jolla uudet ja nuoret yleisöt löytäisivät tiensä konserttisaleihin.

Suurin osa sinfoniakonserttien kävijöistä on ikäihmisiä. Kaksikon mielestä ei riitä, että kertoo nuorelle, kuinka hyvää klassinen musiikki on. Sen sijaan pitäisi tarjota mahdollisuus löytää se itse.

– Usein tapana on yrittää kouluttaa nuoria klassisen musiikin ystäviksi, käskeä heitä pitämään klassisesta musiikista. Se tuntuu luotaantyöntävältä. Parempi olisi asettua heidän tasolleen, samastua heihin ja kuunnella heitä, Eddy sanoo.

Ei tässä olla konserttitraditiota muuttamassa. Silti kaksikko rohkaisee kokeilemaan myös uutta.

– Asiat eivät ole mustavalkoisia. Pitää olla tilaa ajatella tradition ulkopuolelta, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikkien filharmonisten orkestereiden pitäisi alkaa tehdä komediaa.

– Mutta jos joku keksii hyvän idean, niin sitä pitäisi kokeilla.

Manhattanin yleinen syyttäjä on hylännyt osan elokuvatuottaja Harvey Weinsteiniin kohdistuneessa ahdistelusyytteistä.

Pudotettu syyte perustuu ex-näyttelijä Lucia Evansin kertomukseen, jonka mukaan Weinstein puhui mahdollisesta roolista tv-sarjassa ennen kuin pakotti naisen suuseksiin.

Weinsteinia vastaan on edelleen viisi syytettä seksuaalirikoksista. Niissä syytteinä on raiskaus ja sukupuoliyhteyteen pakottaminen.

Ahdistelusyytteistä luovuttiin sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että poliisi oli kehottanut todistajaa vaikenemaan todistusaineistosta, joka olisi saanut Evansin kertomuksen vaikuttamaan arveluttavalta.

Todistajana ollut Evansin ystävä oli kertonut poliisille poikkeavan version tapahtumista, eivätkä poliisit olleet jakaneet näitä tietoja oikeuden kanssa, ja kehottaneet naista paljastamaan mahdollisimman vähän tapahtumista.

Myös Los Angelesissa ja Lontoossa tutkitaan tapauksia Weinsteinia vastaan.

Lähes 70 naista on syyttänyt 66-vuotiasta Weinsteinia erilaisista seksuaalirikoksista.

Lue lisää:

Harvey Weinstein puolustautui oikeudessa – vetoaa sähköposteihin

Weinsteinille uusia syytteitä seksuaalirikoksista – mediamogulia voi odottaa jopa elinkautinen

Happamien tuotteiden käyttö lisääntyy nuorten keskuudessa. Niin myös suun terveyden ongelmat, kuten hammaseroosio, joka on lisääntynyt viime vuosina.

Hammaseroosio tarkoittaa hampaan pinnalla olevan kiilteen liukenemista. Happamat tuotteet liuottavat mineraaleista koostuvaa kiillettä silloin, kun tuotteen pH-arvo laskee alle neljään. Käytännössä se tarkoittaa monia virvoitusjuomia, energiajuomia, happoja sisältäviä makuvesiä, appelsiinitäysmehuja, siidereitä ja lonkeroita.

– Hampaiden kiillevaurio on palautumaton, se ei siitä enää muuksi muutu, sanoo hampaiden erosiivisesta kulumisesta väitöstutkimuksen tehnyt Oulun yliopiston hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki.

Oulun yliopiston väitöstutkimuksessa tutkittiin hampaiden erosiivista kulumista. Tutkimuksessa selvisi, että hampaiden erosiivinen kuluminen on yleinen löydös tutkimuksessa mukana olleilla aikuisilla.

Hampaiden kemiallista kulumista voi aiheuttaa mikä tahansa hapan aines, joka pääsee kosketuksiin hammaskiilteen tai hammasluun kanssa. Lähes puolella tutkituista oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia.

– Nuorten kohdalla hammaseroosioon pääsyynä on happamien ruokien ja juomien kulutuksen kasvu, sanoo Alaraudanjoki.

Mehut, limut ja energiajuomat ja makuvedet kannattaa jättää pois, jos suussa on havaittu eroosiota. Viivi Alaraudanjoki

Toisaalta syy löytyy myös epäsäännöllisestä ateriarytmistä. Kun aterioiden välillä syödään tai juodaan jotain hapanta, se saa aikaan kiilteen kulumisen. Myös tuotteiden annoskoon kasvu aiheuttaa ongelmia. Monet karkit ovat happamia ja nykyään karkkipussit ovat yhä isompia.

– Niitä napostellaan pikkuhiljaa. Happamia limuja, mehuja, energiajuomia, urheilujuomia juodaan myös usein. Ruokavalion muutos on tärkein syy nuorten hampaiden kulumiseen, Viivi Alaraudanjoki toteaa.

Miten hampaiden eroosiolta voi välttyä?

Hampaiden kiillevaurioiden välttämiseksi tärkeintä on säännöllisen ateriarytmin noudattaminen. Happamat tuotteet tulisi syödä aterian yhteydessä, eikä aterioiden välillä. Kalsiumia sisältäviä maitotuotteita ei saisi jättää pois. Monet nuoret ovat jättäneet ne pois joko eettisistä tai muista syistä.

– Maitotuotteet ovat nimenomaan niitä, jotka pystyvät puskuroimaan happamuutta eri tuotteissa. Kun syö vaikkapa marjoja, kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi jugurttia tai rahkaa, Alaraudanjoki muistuttaa.

Monelle meistä on jäänyt sellainen mielikuva, että happaman ruoan tai juoman nauttimisen jälkeen hampaita ei saisi harjata muutamaan tuntiin. Viivi Alaraudanjoen mielestä asia kannattaisi unohtaa jo tutkimustenkin valossa. Parempi tapa on harjata hampaat jo ennen happaman ruoan syömistä.

– Hampaat kannattaa harjata etukäteen jo ennen happaman syöntiä. Tutkimuksissa on ilmennyt, että vaikka on odotettu neljäkin tuntia, pehmentynyt hammaskiille ei kovetu tarpeeksi kestääkseen harjausta.

Hedelmät, marjat ja terveysjuomat voivat olla haitallisia hampaille

Hampaille haitallisia happoja sisältävät vitamiinijuomat ja makuvedet mielletään usein terveellisiksi. Niitä myös markkinoidaan terveellisinä tuotteina. Jos juoma sisältää sokeria, samalla kasvaa myös hampaiden reikiintymisriski.

– Nykyään juissataan, tehdään smoothieitä ja fruitieitä. Näihinkin tuotteisiin pitäisi suhtautua käytännössä aina hampaita kuluttavina tuotteina, hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki sanoo.

Sama pätee erilaisiin dieetteihin ja ruokavalioihin, jotka eivät sisällä ollenkaan maitotuotteita. Kalsiumia sisältävien maitotuotteiden etuna on, että ne pystyvät puskuroimaan happamuutta. Erilaiset äärilaitojen ruokavaliot ja dieetit, jotka sisältävät vain kasvispohjaisia tuotteita eikä lainkaan maitotuotteita, ovat myös hampaiden eroosiota aiheuttavia riskitekijöitä.

Turhia happamia tuotteita tulisi välttää. Viivi Alaraudanjoki

Alussa hampaiden kiilteen vaurioitumista ei välttämättä edes huomaa. Kun hampaan kiille on kulunut lähes kokonaan pois purupinnalta tai hampaan pinnalle on tullut pieniä kuoppia, silloin hammasta alkaa vihlomaan.

– Hammas on arka niin kylmälle kuin kuumalle, tai happamalle ja makealle. Pidemmän päälle pureminenkin muuttuu hankalaksi kivun vuoksi,Viivi Alaraudanjoki sanoo.

Myöhemmin hampaiden etualueen esteettiset ongelmat tulevat näkyviin. Purenta voi alkaa madaltumaan, kun kaikki hampaat kuluvat. Lopulta voidaan tarvita juurihoitoa tai purennan kuntoutusta.

Päivän aikana happamia tuotteita ei tulisi syödä useita kertoja päivässä. Jos happamia tuotteita syö yli kolme kertaa päivässä, silloin on niin sanotussa eroosioriskissä.

– Turhia happamia tuotteita tulisi välttää. Mehut, limut ja energiajuomat ja makuvedet kannattaa jättää pois, jos suussa on havaittu eroosiota.

Nuuskan käyttö näkyy nopeasti suussa

Nykyään nuuskan käyttö on lisääntynyt ja se on suosittua varsinkin nuorten miesten keskuudessa. Nuuska saatetaan jopa mieltää terveellisempänä vaihtoehtona tupakoinnille.

– Nuuskan käyttöön sisältyy suuria terveysriskejä. On huolestuttava, että käyttö lisääntyy. Kasvu on nykyään hyvin voimakasta myös tyttöjen keskuudessa, nuuskan vaikutuksia tutkiva hammaslääketieteen tohtori Tarja Tanner Oulun yliopistosta sanoo.

Nuuskan käyttö vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen. Jo yksittäisen nuuska-annoksen käytön jälkeen verenpaine nousee ja sydämen syke kiihtyy. Nuuskan käytöllä voi olla yhteys myös kakkostyypin diabetekseen. Raskauden aikana nuuskan käyttö lisää riskiä raskausmyrkytyksille, ennenaikaisille synnytyksille ja sikiövaurioille.

Hammaslääkärin vastaanotolla nuuskan käyttäjä erottuu hyvin helposti. Tyypillinen nuuskan aiheuttama muutos on norsunnahkamaisen näköinen vaurio suun limakalvolla. Jo muutaman viikon käytön jälkeen limakalvo muuttuu vaaleaksi.

– Nuuskan käyttäjän tunnistaa kyllä heti. Mitä vahvempaa nuuska on, sitä nopeammin muutokset ovat erotettavista suun limakalvolta, Tanner sanoo.

Nuuska aiheuttaa tyypillisesti ikenien vetäytymää, jolloin hammaskaula paljastuu. Silloin hammaskaula on alttiimpi vaurioille ja värjääntymiselle. Nuuska vaikuttaa myös hampaan kiinnityskudokseen, ja voi edesauttaa kiinnityskudossairauksia. Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu nuuskan käytöllä olevan yhteys myös lisääntyneeseen suun ja nielun alueen syöpien riskiin.

Nuuskan aiheuttamat vauriot suussa paranevat yleensä, kun käytön lopettaa.

– Mutta jos ienvetäytymä on jo tullut hammaskaulalle, niin se on palautumaton vaiva, Tarja Tanner toteaa.

Rap-artisti Kanye West on vieraillut Valkoisessa talossa. Vierailusta kirjoittaa muun muassa BBC.

Presidentti Trumpin kampanjasloganilla "Make America Great Again" varustettu lippalakki päässään laulaja kehui Trumpia.

– Kun pistän tämän hatun päähän, se saa minut tuntemaan itseni supermieheksi, kuvaili West.

West puhui presidentin työhuoneessa Oval Officessa monisanaisesti niin omasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kuin Yhdysvaltain vankilauudistuksesta, työllisyydestä ja universumistakin. 10-minuuttisen puheensa lopuksi West totesi puhuneensa ”suoraan sielusta, minä vain kanavoin puheeni”.

– Jopas oli jotakin, kommentoi Trump Westin puhetta.

Valkoinen talo oli ennalta kertonut, että lounastapaamisensa aikana Trump ja West keskustelisivat entisten vankien työllistymismahdollisuuksista ja työllisyyden lisäämisestä Westin kotikaupungin Chicagon alueella, sekä jengiväkivallasta ja sen hillitsemisestä Chicagossa.

Trump allekirjoitti tänään myös lain musiikkialan tekijänoikeuspalkkioista. Laki muun muassa parantaa artistien saamia korvauksia suoratoistopalveluista.

Westin puoliso tosi-tv-tähti Kim Kardashian-West on vieraillut Valkoisessa talossa kahteen otteeseen. Hän kampanjoi vankilassa istuneen naisen armahtamisen puolesta. Trump armahti 63-vuotiaan naisen tapaamisen jälkeen.

Afrikan nuorimmaksi miljardööriksi kuvailtu mies, Mohammad Dewji on kaapattu Tansaniassa, kirjoittaa muun muassa BBC.

Kaksi aseistautunutta miestä sieppasi 43-vuotiaan Dewjin hotellin ulkopuolella Dar es Salaamissa. Dewji oli menossa kuntosalille. Kaappaajat ampuivat laukauksia ilmaan ennen kuin ajoivat pois miljardööri autossaan.

Ainakin kolme ihmistä on pidätettynä epäiltynä osallisuudesta kidnappaukseen. Sieppaajien uskotaan olevan ulkomaalaisia, kertoo poliisi. Silminnäkijöiden mukaan he olivat valkoihoisia.

Poliisi on lisännyt turvatoimia maan rajoilla sekä lentokentillä. Vaikka Tansaniassa on siepattu oppositiopoliitikkoja, on nyt kyseessä ensimmäinen kerta, kun Tansaniassa kaapataan liikemies.

Tansanian ainoa miljardööri

Vuonna 2016 Forbes-lehti arvioi Mohammad Dewjin varallisuudeksi 1,5 miljardia dollaria, eli lähes 1,3 miljardia euroa. Lehden mukaan Dewji olisi luvannut lahjoittaa puolet omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen.

Dewjin on arvioitu olevan myös Afrikan nuorin miljardööri.

Tansanialaiset tuntevat Dewjin lyhyesti nimellä Mo. Omaisuutensa hän on tehnyt perheyrityksellä, joka harjoittaa tukku- ja vähittäiskauppaa kuudessa Afrikan maassa. MeTL-kauppahuone omistaa muun muassa tekstiilitehtaita, myllyjä ja panimoita.

Dewjiä pidetään Tansaniassa julkkiksena. Hän sponsoroi yhtä Tansanian suurimmista jalkapallojoukkeista Simbaa. Hän toimi aiemmin kansanedustajana, ja on nykyisin yleisötapahtumien magneetti.

Suosiostaan ja varallisuudestaan huolimatta Dewjin kuvaillaan olleen rento suhtautumisessaan turvallisuuteen, eikä hänellä ollutkaan mukanaan turvamiehiä.

Pariisi on entiselle yksityispankkiirille tuttu kaupunki. Bradley Birkenfeld tapasi pehmitellä huippurikkaita asiakkaitaan ranskalaisissa luksusliikkeissä ja houkutella heitä siirtämään rahojaan sveitsiläisen UBS-pankin numeroiduille ja anonyymeille tileille.

– Asiakkaani olivat kaikkea miljonääreistä toimitusjohtajiin ja Hollywood-tähtiin. Heillä oli eri syyt siirtää rahansa Sveitsiin – jotkut halusivat kiertää veroja, toiset piilottaa rahansa bisnes- tai elämänkumppaniltaan, muistelee kultanappiseen pikkutakkiin sonnustautunut Birkenfeld.

Birkenfeld ei ole enää pankkiiri, mutta eleet ja asusteet arvokelloineen ovat yhä tallella. Ne muistuttavat entisestä elämästä, jolloin Birkenfeld työskenteli Genevessä UBS-pankissa, nosti 250 000 dollarin vuosipalkkaa 19 prosentin bonuksineen, ajoi Ferraria ja poltti kuubalaisia sikareita.

Hänen tehtävänään oli rikkaiden amerikkalaisasiakkaiden metsästäminen hyväntekeväisyystapahtumista, herrasmiesklubeilta, tenniskatsomoista ja yksityislentokoneista. Sveitsiläisen yksityispankkiirin arki oli ”kellon ympäri jatkuvaa juhlaa”.

– Elämäni oli kieltämättä todella kiehtovaa. Matkustin ympäri maailman ja todistin ihan uskomattomia juttuja, Birkenfeld naurahtaa.

"Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän mahdollisuuksia sen pesemiseen tai verojen kiertämiseen, valitettavasti." Bradley Birkenfeld

Salattu asiakirja johti historialliseen tutkintaan

Kirjassaan Lucifer’s banker eli Luciferin pankkiiri Birkenfeld muistelee aikaansa UBS-pankissa.

Kirjassa kerrotaan, kuinka asiakkaat toivat pankkiholviin taideteoksia, kultaharkkoja, viinirypäleen kokoisia helmiä, harvinaisia postimerkkejä ja tietenkin kasoittain seteleitä. Eräskin mies saapui UBS-pankin marmorilla koristeltuun Geneven-konttoriin mukanaan kuusi eri passia ja puolen miljoonan edestä käteistä.

Pankkiirit auttoivat ökyrikkaita asiakkaitaan kiertämään veroja ja nauttivat itsekin etuoikeutetusta elämästä.

Kunnes tuli vuosi 2005, jolloin pankkiiri Birkenfeld törmäsi kummalliseen ja työntekijöiltä piilotettuun asiakirjaan. UBS-pankki sanoutui siinä irti hämäristä käytännöistä, joihin se omia pankkiireitaan painosti. Birkenfeld suuttui.

– Kysyin salatusta dokumentista esimiehiltäni, mutta en saanut heiltä minkäänlaista vastausta. Tajusin tuolloin, että pankki valehteli meille työntekijöille, asiakkailleen ja osakkeenomistajille. En voinut olla asiasta hiljaa, Birkenfeld tuhahtaa.

Birkenfeld irtisanoutui ja palasi lopulta takaisin kotimaahansa Yhdysvaltoihin.

Siellä hän kertoi tietonsa UBS:n toiminnasta viranomaisille. Seurasi historiallinen tutkinta, jossa paljastettiin amerikkalaisten veronkiertäjien käyttämiä sveitsiläistilejä. UBS joutui lopulta maksamaan Yhdysvaltain liittovaltiolle 780 miljoonan dollarin korvaukset.

Mikään pyhimys ei Birkenfeld itsekään toki ollut – eikä väitä olleensa. Hän oli kietoutunut hämärähommiin itsekin, ja hyötynyt niistä.

Ex-pankkiiri joutui lopulta 30 kuukaudeksi vankilaan veronkierron avustamisesta. Miltä tuomio tuntui?

– Epäreilulta! UBS-pankin johtajat jäivät nalkkiin rikoksista, mutta minä, viranomaisia ja veronmaksajia auttanut tietovuotaja, jouduin ainoana vankilaan, Birkenfeld tuhahtaa.

Oikeudenkäynti Ranskassa

Niin kutsutun Birkenfeld-skandaalin laineet lyövät joka tapauksessa yhä laajalle. UBS joutui raottamaan maailman tiukinta pankkisalaisuutta, jonka jälkeen kymmenettuhannet yhdysvaltalaiset ilmoittautuivat maksamaan vapaaehtoisesti veroja ja sakkoja.

UBS:n toimista käydään parhaillaan oikeutta myös Ranskassa, sillä pankin epäillään masinoineen siellä laajamittaista veronkiertoa. Jutussa on kuultu myös Birkenfeldiä.

– Mielestäni jo oikeudenkäynnin järjestäminen on voitto. UBS joutuu puolustamaan julkisesti käytäntöjään eli rikkaiden ranskalaisten varojen piilottelua, ex-pankkiiri sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että rikkaat voivat yhä huijata systeemiä ja selvitä kiinnijäämisestä suhteellisen pienillä sakoilla. Köyhillä ja keskituloisilla ei tätä mahdollisuutta ole.

– Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän mahdollisuuksia sen pesemiseen tai verojen kiertämiseen, valitettavasti.

"Euroopassa laki ei suojaa ilmiantajia mielestäni riittävästi. Moni menettää kaiken." Bradley Birkenfeld

"Vakava tapaus"

Kaikkiaan rahanpesun valvonta on Euroopassa yhä riittämätöntä ja veronkierto rehottaa – pankkisalaisuuden raottumisesta huolimatta.

Siitä muistuttaa myös Danske Bankia koskeva suuri rahanpesuepäily. Rahanpesuepäilysten kohteeksi joutuneen pankin Viron-yksikön läpi virtasi vuonna 2013 miljardien arvosta venäläistä rahaa.

Pankin sisäisissä selvityksissä on käynyt ilmi laajoja laiminlyöntejä. Birkenfeld kehottaa pohjoismaalaisiakin valpastumaan.

– Danske Bankin tapaus on vakava, sillä siinä puhutaan valtavista rahasummista. Laittomasti hankitut varat hyödyttävät jotakuta ja valuvat sitten muuhunkin rikolliseen toimintaan, esimerkiksi huume- tai asekauppaan, Birkenfeld toteaa.

Erityisen huolissaan hän on kuitenkin Danske Bankin tietovuotajan, brittiläisen Howard Wilkinsonin tilanteesta. Pankin Baltian-liiketoiminnasta vastannen Wilkinsonin henkilöllisyys vuodettiin julki pian paljastusten jälkeen.

– Euroopassa laki ei suojaa ilmiantajia mielestäni riittävästi. Moni menettää kaiken: työpaikan, asunnon, perheen ja maineensa. Mustamaalauskampanjat ovat hyvin suunnitelmallisia.

Entä miten Birkenfeldillä itsellään sujuu? Erinomaisen hyvin – kiitos Yhdysvaltain lainsäädännön ja hyvän asianajajan. Vuonna 2006 säädetyn lain mukaan veronkiertäjien käräyttäjille kun voidaan maksaa hyvinkin suuria palkkioita.

Niinpä ex-pankkiiri sai tietovuodostaan ensin vankilatuomion ja sitten ennätyksellisen avokätisen kiitoksen: yli sata miljoona dollaria Yhdysvaltain viranomaisilta. Kyseessä on tiettävästi kaikkien aikojen suurin yksityishenkilölle maksettu ilmiantopalkkio.

Bradley Birkenfeld on siis nyt superrikas itsekin. Niinpä hän ostelee yhä urheiluautoja ja kuubalaisia sikareita. Ei kuitenkaan enää Sveitsissä.

Lue myös:

Ilmiantaminen ei sovi heikkohermoisille: Urakehitys voi tyssätä, bisnes kadota ja uhkauksia tulee

Putinin ystäviä, Islannin pääministeri, Porošenko, Messi, Fifa-johtajia – historiallinen tietovuoto veroparatiiseista kertoo eliitin rahavirroista

Veroparatiisivuotoa tutkinut toimittaja kertoo: Näin kaikki tapahtui

Keskustelu ammatillisen koulutuksen tilasta eteni suukovuksi eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Opposition kansanedustajat hiillostivat aiheesta opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.).

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti kertoi, että poliitikoille tulee hätähuutoja opettajilta, vanhemmilta ja nuorilta siitä, että nuoret eivät saa riittävästi opetusta oppilaitoksissa.

Torsti ehdotti, että opetusministeriö arvioisi tilanteen kiireellisesti ja kutsuisi kokoon ”jonkinlaisen kriisikokouksen” vielä tämän kuun aikana.

Grahn-Laasonen ei luvannut kriisikokousta. Hän vastasi, että hallitus on vienyt kaudellaan läpi ison ammatillisen koulutuksen uudistuksen, jota se nyt toimeenpanee. Grahn-Laasosen mukaan Torstin kuvailemat tilanteet, joissa on kerrottu nuoren jääneen oman onnensa nojaan, eivät ole lainsäädännön mukaisia.

Grahn-Laasonen sanoi, että tilanne vaatii panostusta lainsäädännön toimeenpanoon ja koulutuksen järjestäjille on annettava taloudellista tukea.

– Siihen toimeen on jo ryhdytty ja meillä on itse asiassa hyvinkin tiivis yhteydenpito ammatillisen koulutuksen kentän kanssa, ministeri totesi.

Keskustelu sai yllättävän käänteen, kun opetusministerinä vuosina 2011–2013 toiminut Jukka Gustafsson (sd.) otti osaa keskusteluun. Gustafsson kuvaili, että ammatillisen koulutuksen lakiin jäi eduskuntakäsittelyssä ”vakavia valuvikoja” liittyen muun muassa rahoitustasoon ja lähiopetukseen.

Gustafsson kysyi Grahn-Laasoselta, että aikooko hallitus tehdä korjauksia lakiin.

Grahn-Laasonen totesi Gustafssonille, että ”tehty reformi on parempi kuin ei reformia ollenkaan”. Hän muistutti, että edellisellä hallituskaudella ammatillisen koulutuksen uudistus jäi tekemättä ja ”ministeri äänesti omaa esitystään vastaan”.

Tämän jälkeen istuntosalissa alkoi kuohua ja kansanedustajat keskeyttivät Grahn-Laasosen vastauspuheenvuoron huutamalla välikommentteja. Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) puuttui keskusteluun paukuttaen voimakkaasti nuijaansa.

– Nyt kaikki rauhoittuvat, Risikko ärähti salille.

Hälinän vaimennuttua Grahn-Laasonen toisti, että reformi jäi edelliseltä hallitukselta tekemättä. Ministeri myös lisäsi, että nykyinen hallitus sai perinnöksi edellisen hallituksen leikkaukset.

Lue myös:

Sähköasentajaksi opiskeleva Esko Laitinen tappaa aikaa kotona – Opetuksen vähyyteen pettynyt äiti: “En antaisi Eskon asentaa sähköjä kotiini”

Sonja Vilkkiä ahdistaa kävellä pimeällä bussipysäkille. Mielessä pyörii, onko siellä taas se joukko humalaisia miehiä, jotka alkavat varmasti huudella jotakin.

– Tulet pysäkille ja tiedät, että he tulevat sitten bussissa istumaan viereesi. Se on paikka, josta ei vain pääse pakoon, Vilkki kuvailee.

18-vuotiaat Sonja Vilkki, Jenny Lindfors ja Noora Mäkelä sekä 17-vuotias Anni Rautiainen ovat aktiivisia nuoria naisia. He tasapainoilevat lukiokiireiden, Kouvolan nuorisovaltuuston tapaamisten sekä vapaa-ajan rientojen välillä, liikkuen paljon paikasta toiseen julkisilla kulkuneuvoilla.

Läheskään aina matkaa ei odoteta innolla, sillä bussimatka voi hetkessä muuttua mukavasta ahdistavaksi.

– Pelottaa todella paljon, kun vieressä istuva henkilö alkaa esimerkiksi silittää reittäni. Siinä päätyy katselemaan ympärilleen, että huomaako kukaan, mitä tässä tapahtuu.

Miksi kukaan ei puutu?

Lukiolaiset Sonja Vilkki, Jenny Lindfors, Noora Mäkelä ja Anni Rautiainen ihmettelevät, miksi ulkopuoliset eivät usein puutu julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuvaan ahdisteluun mitenkään.

Anni Rautiainen arvelee, ettei kyse välttämättä aina ole edes siitä, etteikö ahdistelua huomattaisi.

– Suomessa on ongelmana, ettei tällaiseen puututa. Lain mukaan olemme auttamisvelvollisia, mutta silti ei auteta.

Sonja Vilkin mukaan ahdistelijan kommentteihin tai kysymyksiin vastaaminen on kaikkea muuta kuin tavallista rupattelua tuntemattoman kanssa, vaikka se siltä saattaa joissakin tilanteissa ulkopuolisille vaikuttaa.

– Se on aivan kauhea tunne joutua juttelemaan henkilölle, joka jopa ahdistelee sinua. Pelottaa, että mitä voi tapahtua. Esimerkiksi se, kun istun bussissa kuulokkeet korvilla ja kuulen, että joku tivaa minulta jotain siellä taustalla. Heidän äänenpainonsa alkaa nousta, jolloin minun pitää ottaa kuulokkeet pois korviltani ja alkaa nyökytellä siinä mukana.

Usein jutustelijat Vilkin mukaan vakuuttelevat, että eiväthän he mitään “pahoja setiä” ole. Vilkki kuitenkin painottaa, että vaikka huutelijat eivät kokisi tilannetta ahdistavaksi, hän itse kokee sen hyvinkin ahdistavaksi.

Anni Rautiainen kertoo, että sekään ei auta, että ilmoittaa, että ei nyt ole juttutuulella.

– Usein häirintä ei silti lopu. Ja jos he sen jälkeen alkavat vielä seurata, niin tuntuu, että täytyy juosta pakoon, hän kuvailee.

Tilanteeseen päätyminen käännetään helposti juuri jutusteluun mukaan lähdön vuoksi naisen vastuulle, Vilkki kertoo.

– Jälkeenpäin syytetään tilanteeseen joutumisesta ja tivataan, että mitäs juttelit hänelle.

“Sehän oli vain vitsi”

Anni Rautiaisen mielestä monet eivät aina osaa tunnistaa, mikä on häirintää ja mikä normaalia. Hänen mukaansa ajatellaan, että toiselle voi sanoa asioita, kunhan itse kokee, etteivät ne ole ahdistelua.

– Että sillä ei ole väliä, miten toinen tilanteen tulkitsee.

Jenny Lindfors on samaa mieltä.

– Usein näitä asioita peilataan siten, että “sehän oli vain vitsi”. Mutta jos sanomisista ottaa vitsin kontekstin pois, niin ne usein muuttuvat todella kyseenalaiseksi, hän sanoo.

Nuoret kertovatkin, että monissa tilanteissa ystävien läsnäolo on korvaamatonta.

– Yksin jää voimattomaksi todella usein. On ihanaa tuntea kaveriporukan tuoma turva ja luottaa siihen, että he ainakin auttavat, Noora Mäkelä sanoo.

Ei yksin viettämään iltaa

Esimerkiksi baariin nuoret naiset eivät kertomansa mukaan lähtisi yksin, saati kävelemään sieltä kotiin. Jo baarissa ystäviensä ympäröimänä he tuntevat tarvetta varmistaa pysyvänsä turvassa.

– Ehkä olen vainoharhainen, mutta jos joku haluaa ostaa minulle juoman, minun on pakko mennä viereen varmistamaan, ettei sinne pudoteta mitään. Ja sitten jos jotakin tapahtuu, niin puhutaan, että mitäs pukeuduit noin, Sonja Vilkki sanoo.

– Se on mielestäni aivan naurettavaa, että tällaiset asiat käännetään yhä naisen viaksi, jatkaa Anni Rautiainen.

Sonja Vilkki nyökyttelee mukana.

– On järkyttävää, jos raiskatulta kysytään, mitä sinulla oli päällä. Aivan niin kuin sillä olisi jotakin väliä, hän sanoo.

Sonja Vilkki, Jenny Lindfors, Noora Mäkelä ja Anni Rautiainen toivovat näin kansainvälisenä tyttöjen päivänä, että he voisivat olla rauhassa ja liikkua yksinkin ilman pelkoa.

– Tyttönä Suomessa on hyvä olla, jos ajatellaan sosiaalista asemaamme, kuten työnhakua ja koulussa käyntiä. Mutta se, mitä vapaa-ajalla ainakin itse koen, ei ole niin hyvää. Arjessa joutuu pohtimaan, että kannattaako minun mennä tuohon bussiin, kun minua pelottaa, Sonja Vilkki kiteyttää.

Entä jos näitä päänsärkyjä lietsoo sittenkin käyttämäni yhdistelmäehkäisy?

Tätä pysähdyin miettimään alkuvuodesta. Olin siihen saakka käyttänyt hormonaalista ehkäisyä teini-ikäisestä asti enkä enää edes muistanut, millaista elämä oli ennen niitä.

Päätös lopettamisesta ei ollut helppo. Lähipiiri kertoi kauhutarinoita muun muassa aknen puhkeamisesta ja massiivisista kivuista. Verkon keskustelupalstat toistelivat samaa. Toisessa vaakakupissa painoivat hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat ja ympäristövaikutukset.

Päätin kokeilla lopettamista. Yllä olevasta videosta voit seurata seitsemää kuukautta elämästäni lopettamisen jälkeen. Pääset mukanani myös näkemään, mitä neuvoja Väestöliiton lääkäri antoi ja millä tavalla hormonaalinen ehkäisy vaikuttaa jopa parinvalintaan.

Millaisia kokemuksia sinulla on hormonaalisesta ehkäisystä tai sen lopettamisesta? Keskustele alla.

Lue myös:

Hormonikierukan piti helpottaa Nelli Vartiaisen, 26, elämää – saikin kuukausiksi rajut vatsakivut: "Itkin ja kiemurtelin kivusta"

Riittääkö kännykkä ehkäisyyn? Tukholmalaiskätilöt syyttävät sovellusta vahinkoraskauksista

Seksin vallankumous vanhentui – Ehkäisy palasi isoäidin aikaan, moni uusi ehkäisymenetelmä perustuu varmoihin päiviin

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti tänään torstaina esittävänsä hallituksen tiedonantoa liittyen niin sanottuun irtisanomislakiin.

– Tämä oli yllättävä päätös. Emme osanneet odottaa, että pääministeri tällä tavalla mittauttaa hallituksen luottamuksen eduskunnassa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta myöntää.

Hallituksen esitystä irtisanomislaista ei hänen mukaansa kuitenkaan ole, eikä näin ollen myöskään lain sisältöä.

– Vaikuttamistyö itse lainsäädäntöön ja sen lopulliseen toteutumiseen meidän puolelta tietysti jatkuu.

Eloranta ei näe ongelmaa siinäkään, että tästedes vaikuttamisen kohteena onkin hallituksen lisäksi myös eduskunta.

– Kyllähän eduskuntaan on aina pyritty vaikuttamaan, siinä ei ole mitään poikkeuksellista.

Lisää mielenilmauksia luvassa

Uusista mahdollisista mielenilmauksista päätetään Jarkko Elorannan mukaan liittotasolla. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ehtikin jo heti torstaina sanomaan, että liitto jatkaa edelleen hallituksen painostamista mielenilmauksilla.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila puolestaan pitää hyvänä, että irtisanomislaki tulee mitä pikimmiten eduskunnan ratkaistavaksi.

– Eduskunnan äänestystuloksella saadaan päätös suhteettomat mittasuhteet saaneelle erimielisyydelle Suomen hallituksen ja työntekijäjärjestöjen välillä, Mattila toteaa.

Hallitus antaa eduskunnalle ensi tiistaina 16. lokakuuta tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta ja samalla kiistellystä lakiesityksestä, joka koskee irtisanomissuojan rajan pudottamista kymmeneen työntekijään.

Tiedonanto käsitellään ja siitä äänestetään eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 17. lokakuuta.

19:55 Juttuun lisätty, että hallituksen tiedonanto ja luottamusäänestys koskee paitsi irtisanomislakia, hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Lue lisää

Antti Rinne ensi viikon äänestyksestä: "Mikään tämän hallituksen tempuista ei enää yllätä"

Pääministeri Sipilä mittauttaa hallituksen luottamuksen – syynä kiista irtisanomislaista

Tukea ja selkänojaa eduskunnasta. Sitä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) hakee irtisanomiskiistassa ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tapa on harvinainen ja hallituksen keinovalikoimassa järeämmästä päästä.

Pääministeri kertoi torstaina hallituksen antavan ensi tiistaina eduskunnalle tiedonannon työllisyyspolitiikastaan, ei siis irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä. Keskiviikkona eduskunta äänestää, onko hallituksella luottamusta ja saavatko työllisyyslinjaukset tukea.

Juha Sipilä itsekin tämän tietää: vaikka tiedonantoa kuinka laajennetaan koko työllistämispolitiikkaan, eduskunta pelkistetysti äänestää hallituksen luottamuksesta tai epäluottamuksesta henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikennyksestä alle kymmenen työntekijän yrityksissä.

Sama tulkinta tehtiin Elinkeinoelämän keskusliitossa.

Mitä todennäköisimmin hallitus saa eduskunnan luottamuksen keskiviikon äänestyksessä. Eivät hallituspuolueiden kansanedustajat halua, että hallitus kaatuisi irtisanomissuojan heikennykseen pienissä yrityksissä.

Jos keskiviikon äänestys jostain syystä päättyisi hallituksen tappioon, epäluottamuslauseeseen, hallitus kaatuisi. Puolueet alkaisivat valmistautua uusiin vaaleihin.

Hallitus kokee joutuneensa hankalaan tilanteeseen ammattiliittojen vaatimusten kanssa. Siitä irtisanomiskiistassa eduskunnan luottamusäänestykseen tukeutuminen kertoo.

Ammattiyhdistysliike on vaatinut irtisanomissuojan heikennysesityksen perumista kokonaan. Sovitteluehdotus heikennyksen rajauksesta kahdestakymmenestä työntekijästä kymmeneen ei kelvannut ammattiyhdistysliikkeelle.

Hallitus pettyi.

Hallitus itse kokee madaltavansa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Yrittäjät uskaltaisivat palkata herkemmin työntekijöitä, kun tarvittaessa työntekijästä johtuva irtisanominen helpottuisi edes hieman.

Ammattiliitot taas pelkäävät työmarkkinoiden jakautuvan kahtia. Pienissä yrityksissä henkilöperusteinen irtisanomissuoja olisi heikompi.

Irtisanomissuojan heikennys tulisi käyttöön, jos työntekijä ei noudattaisi työaikoja, laiminlöisi työnsä tai tekisi työnsä ohjeiden vastaisesti. Listalla on myös epäasiallinen käytös. Sen sijaan tilapäinen tai vähäinen heikko työn laatu, vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät oikeuttaisi irtisanomiseen.

Hallituksen tavoite on astetta kovempi kynnys lakkoiluun eduskunnan linjausta vastaan. Poliittinen lakko hallitusta vastaan ei ole mikään harvinaisuus. Eduskuntaa vastaan olisi, kulkee ajatuksen juoksu. Pääministeri toivoo, että luottamuslause eduskunnasta hillitsisi lakkoja.

Voi olla turha toive tässä vaiheessa. Kova kovaa vastaan pannaan todennäköisesti ammattiliitoissakin. Tuskin ylityökiellot tai mielenosoituslakkoilu vähenevät. Ei ainakaan ennen kuin hallitus tuo varsinaisen lakiesityksen eduskuntaan joskus marraskuun puolivälissä.

Teollisuusliitto miettii omaa vastasiirtoaan ensi viikon perjantaina oman hallituksensa kokouksessa.

Pääministeri päiväunissaan varmaankin toivoo, että luottamusäänestyksessä muualta kuin vasemmisto-oppositiosta löytyisi lisätukea hallitukselle. Äänestyshän koskee virallisesti työllisyyspolitiikan onnistumista.

Juha Sipilä muistutti torstaina hallituskauden aikana syntyneestä 115 000 uudesta työpaikasta ja saavutetusta 72 prosentin työllisyysasteesta.

RKP ja kristillisdemokraatit joutuvat ulkoministeri Timo Soinia koskeneen luottamusäänestyksen tavoin miettimään, kenen joukoissa äänestävät. Soini-äänestyksessä kristillisdemokraatit tukivat hallitusta.

Luottamusäänestys on myös tapa niin sanotusti huutaa hallituksen omat rivit suoriksi. Jos etenkin keskustassa tai sinisissä on ollut epäileviä tuomaita irtisanomislain säätämisessä, sellaiset ajatukset eivät karkaa enää julkisuuteen luottamusäänestyskomennon jälkeen.

Enää ei hallitus peräänny, tuskin ammattiliitotkaan. Juha Sipilän torstainen julistus luottamusäänestyksestä merkitsee sitä, että hallitus aikoo toteuttaa irtisanomissuojan heikennyksen alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Ammattiliitot protestoivat nähtyyn tapaan.

Lakiesitys voinee kaatua enää vain eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen.

Luottamusäänestyksen jälkeen hallitus ei voi perääntyä mainettaan täysin menettämättä. Nyt kysymys on siitä, kuinka paha hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen törmäyksestä tulee, kuinka pahat ovat seuraukset maan talouteen.

Nähtävillä on vaalikauden loppuhuipennus hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen kitkaisissa väleissä.

Juha Sipilä kokee, että hän oli laittamassa Suomea kuntoon ja sai vetoapua kansainvälisen talouden noususta. Etenkin SAK-lainen ammattiyhdistysväki kokee, että työntekijöiden etuja on heikennetty kolmen ja puolen vuoden ajan.

Sovitteluratkaisun aika oli ja meni, viimeistään ensi keskiviikkona.

– Onhan housuissani taskut, kajaanilainen Maija Räisänen varmistaa aviomieheltään Jarmo Räisäseltä. Hän koettaa laittaa nenäliinaa housujensa taskuun, mutta käsi ei tahdo löytää taskun suuta.

Jarmo Räisänen nostaa vaimonsa paidan helmaa ja näyttää, mistä tasku löytyy. Yhdessä he saavat sujautettua nenäliinan taskuun.

Maija Räisänen tarvitsee arkisissa askareissa jatkuvasti puolisonsa apua. Hän sairastaa Alzheimerin taudin harvinaisempaa muotoa (Muistiliitto), joka vaikuttaa etenkin näön varaiseen hahmottamiseen ja käsien toimintaan ilman alkuvaiheen vaikeaa muistihäiriötä.

Diagnoosin hän sai vuoden 2015 huhtikuussa, hieman yli 50-vuotiaana.

– Minä päästin itkut heti. Ajattelin, että kohta minusta lähtee henki. Se oli kuin tuomio, Räisänen sanoo.

Siivoojana työskennellyt Räisänen oli huomannut jo edellisenä vuonna, että työnteko oli muuttunut vaikeaksi. Räisänen ihmetteli, miksi hän ei saanut laitettua esimerkiksi sähkölaitteen pistotulppaa seinään, vaikka oli tehnyt niin monta kertaa aikaisemmin.

– Minua rupesi oikein hävettämään, koska se ei mennyt millään paikalleen, vaikka kuinka yritin, Räisänen kertoo ja kysyy samalla mieheltään, muistaako tämä paremmin, kävikö hän sitten lääkärissä.

– Sinua hoidettiin uupumuksen takia ja jäit kahden kuukauden sairaslomalle. Tammikuun alussa olit kolme päivää töissä, mutta siitä ei tullut mitään, koska et saanut ovia auki tai lukkoon, Jarmo Räisänen vastaa vaimolleen.

Vaikka diagnoosi saatiin tutkimusten jälkeen nopeasti, se tuli kuin puun takaa. Räisäset eivät tienneet muistisairauksista juuri mitään.

– Se oli järkytys myös minulle. Olin kuullut taudista sen verran, että se ei ole parannettavissa. Ei ole muuta kuin menolippu, Jarmo Räisänen kertoo.

Läheinen joutuu etsimään palveluja

Työikäisiä muistisairaita on Suomessa arviolta 7 000–10 000 (Muistiliitto). Silti työikäisillä muistisairautta ei aina osata edes epäillä, näin kävi muun muassa oululaiselle rakennustekniikka-alan yrittäjälle. Kainuussa etenevää muistisairautta sairastaa noin 150 työikäistä ihmistä, ja noin kaksikymmentä henkilöä saa vuosittain diagnoosin muistisairaudesta.

– Nuorin tapaamani, etenevää muistisairautta sairastava henkilö oli diagnoosin saadessaan 49-vuotias. Kun muistisairaus todetaan työikäisenä, se ei kosketa pelkästään sairastunutta, vaan myös hänen puolisoaan, perhettään ja lähiyhteisöä, sanoo Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskuksen Kainuun toiminnasta vastaava Lea Torvinen.

Muistisairaudet mielletään edelleen ikääntyvien ihmisten sairauksiksi. Myös palvelut on usein suunnattu ikäihmisille. Torvisen mukaan työikäisenä muistisairauteen sairastuneille on palveluja vähän tarjolla, ja ne vaihtelevat eri puolilla maata.

– Toiminta on lapsenkengissä. Joillakin alueilla muistisairaalla on diagnoosin jälkeen mahdollisuus toiminta- ja puheterapiaan sekä sosiaalipalveluihin, mutta hyvin usein läheinen joutuu etsimään palveluja. Hän joutuu miettimään esimerkiksi, missä muistisairas on silloin, kun on itse töissä, Torvinen kertoo.

Tiedon puute on valtava, olet ulkona kuin lumiukko. Jarmo Räisänen

Räisäset ovat samaa mieltä. Jarmo Räisäsen mukaan heidän tapauksessaan auttoi se, että hän oli jäänyt eläkkeelle jo ennen puolisonsa sairastumista. Muuten he olisivat vaikeuksissa, koska Maija Räisänen tarvitsee kotona jatkuvasti apua.

– Työikäisen sairastuessa jää tyhjän päälle. Tiedon puute on valtava, olet ulkona kuin lumiukko. Olin itse käymässä lääkärillä, joka vinkkasi seinän takana olevasta muistiyhdistyksestä. Täältä olemme saaneet valtavasti apua ja neuvoja, Jarmo Räisänen kertoo.

Muistisairas pystyy tekemään asioita myös itse

Tällä hetkellä Räisäset ovat mukana Kainuun Muistiyhdistyksen neuropsykiatrisessa valmennuksessa (Kainuun Sanomat). Vastaavaa menetelmää on käytetty aikaisemmin esimerkiksi autismin ja mielenterveyskuntoutujien parissa, mutta ei muistisairaiden kohdalla.

Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa työikäisenä sairastuneen, alle 70-vuotiaan muistisairaan ja hänen perheensä voimavaroja sekä tukea arjen- ja elämänhallinnan sujumista.

– Valmennussuhteen aikana voidaan pelkistää toimintoja kotona, mikä tukee itsenäistä selviytymistä. Se antaa kyvykkyyden ja osaamisen tunnetta, koska sairastunut pystyy tekemään asioita itse. Onnistumisen kokemukset nostavat elämänlaatua, Lea Torvinen Muistiluotsista sanoo.

Tällä hetkellä NepTuMus-valmennuksessa (Kainuun Muistiyhdistys) on 12 asiakasta. Muistiasiantuntija Maarit Karjalainen voi käydä asiakkaan kanssa vaikka lenkkipolulla ja kirpputoreilla tai tehdä sairastuneen kanssa kotona aivotreeniä. Läheiset ovat usein toiminnassa mukana, jotta he voivat jatkaa sairastuneen tukemista valmennuksen jälkeen.

– Rohkaisen asiakasta entisiin asioihin, vaikkapa harrastuksiin, ja keskustelemme paljon arjesta ja tulevaisuudesta. Huomaamme, että elämässä on paljon asioita, joita asiakas voi tehdä itse, Karjalainen sanoo.

On iso asia, että en jää nurkkaan istumaan. Maija Räisänen

Maarit Karjalainen ja Maija Räisänen kävelevät yhdessä kirjastoon. Tarkoituksena on lainata äänikirjoja, koska Räisänen ei pysty enää lukemaan. Karjalainen auttaa Räisästä äänikirjan ottamisessa hyllystä ja kirjastokortin löytämisessä taskusta. Räisäselle käynti on mieluinen.

– Se on kivaa, koska siinä vähän virkistyy. On iso asia, että en jää nurkkaan istumaan, Maija Räisänen kertoo.

Valmennuksessa olevat muistisairaat tapaavat toisiaan kerran viikossa. Parin tunnin aikana valmennettavat voivat vierailla esimerkiksi museossa. Myös muistisairaan perheen jäsenille on yhteisiä tapaamisia, joissa he voivat jakaa kokemuksiaan.

– Vertaistoiminta on todella tärkeää, sanoo Jarmo Räisänen.

Sairaus ei ole vaikuttanut suhteeseen

Räisäset halaavat lämpimästi toisiaan. He ovat olleet naimisissa kolmekymmentä vuotta. Jarmo Räisäsen mukaan Maija on ollut aina touhukas ihminen, joka on huolehtinut perheen hyvinvoinnista. Nyt on hänen vuoronsa auttaa vaimoaan.

– Päivääkään en vaihtaisi pois. Sairaus ei ole vaikuttanut suhteeseemme, mutta muille ihmisille kertominen on hieman vaikeaa. He eivät välttämättä ymmärrä, että tämä on vakava sairaus. Etsimme iloisia asioita ja mahdollisuuksien mukaan vaihtelua päiviin, Jarmo Räisänen kertoo.

Maija Räisänen nyökyttelee päätään. Välillä on huonoja päiviä ja välillä parempia, mutta ainakin vielä heikoista hetkistä on aina noustu. Mieli virkistyy etenkin, kun lapset ja lapsenlapset tulevat käymään.

– Se on aina ilon hetki, kun lapset tai lapsenlapset tulevat. Se on iso voimavara minulle, kun pieni lapsi sanoo, että minä rakastan sinua.

Lue lisää:
Tapaamisia unohdellut yrittäjä sai lopulta diagnoosin Alzheimerista: "Lääkäri sanoi, ettei näin nuorella miehellä voi olla muistisairautta"
"Yksi mummo sanoi: sieltähän tuli ihminen" – Sirpa Niskanen on muistisairaan näkymätön avustaja, joka huolehtii, että kotiavain on mukana

Kun pieni yhtiö kilpailee jättiläisiä vastaan, taistelu on usein lyhyt ja epätasainen – mutta silloinkin sen pitäisi olla reilu. Näin ei kuitenkaan ole, väittää Scott Galloway, New Yorkin yliopiston Stern School of Businessin professori.

Internetin neljä teknologiajättiläistä, Google, Amazon, Facebook ja Apple, sanelevat pelin säännöt.

Galloway kirjoitti viime vuonna kirjan neljästä yhtiöstä, jotka rampauttavat kilpailun, hyväksikäyttävät henkilötietojamme, imevät ilman innovaatioilta, ostavat jokaisen uhkaajan ja kiihdyttävät työpaikkojen katoamista.

Pääomasijoittajat eivät tässä tilanteessa ole niinkään kiinnostuneita yhtiöistä, joista voisi tulla seuraava Google. He ovat kiinnostuneita yhtiöistä, jotka voitaisiin seuraavaksi myydä Googlelle.

Neljän suuren ylivoima näkyy myös pörssikursseissa. Lokakuun alussa Apple, Amazon ja Google ovat miehittäneet kolmen kärjen maailman arvokkaimpien yritysten listalla, eikä kuudetta sijaa pitävä Facebook ollut kaukana takana.

Applen markkina-arvo on yli biljoona dollaria ja Amazonkin kävi kesällä biljoonan rajalla. Yksi biljoona on tuhat miljardia, ja yksi miljardi tuhat miljoonaa.

Nokian markkina-arvo on Alcatel-Lucent-kaupan jälkeenkin alle kolmaskymmenesosa tästä.

Jättien ylivoima on Gallowayn mukaan jo vakava yhteiskunnallinen ongelma. Siksi ne tulisi hajottaa, kuten Bell Systems pilkottiin 1980-luvun alussa.

Aloittakaamme kuitenkin Helsingin Vallilasta, jossa pieni suomalaisyhtiö käy epätasaista kamppailua Googlea vastaan.

Lajina on ravintoloiden asiakasarviot.

“Frenemy” – ystävä, mutta vihollinen

City Digitalin toimitusjohtaja Ilkka Lavas osoittaa kannettavan tietokoneensa ruutua. Haemme Googlesta tietoja Helsinkiläisen ravintola Demon nimellä, ja hakutuloslistan kärkipäähän nousee useita linkkejä City Digitalin ylläpitämiin verkkopalveluihin.

Arvostelupalvelu Eat.fi:hin ja pöytävarauspalvelu Tableonlineen on kerätty internetin käyttäjien arvioita Demosta ja muista ravintoloista, joihin kannattaa mennä – tai joita kannattaa välttää.

Ilkka Lavas ei kuitenkaan osoita sormellaan hakutulosten listaa vaan ruudun oikeaa reunaa. Sinne Google on koonnut ravintolasta oman esittelynsä. Samalla Google kertoo, paljonko City Digitalin palveluissa on annettu ravintolalle pisteitä.

– Google kopioi meiltä ravintoloiden arvostelut omaan tietokantaansa, näyttää niitä omalla sivullaan, eikä maksa niistä meille yhtään mitään, Lavas sanoo.

– Yhtään puhelinsoittoa tai sähköpostikyselyä ei tullut. Isot jätit toimivat ihan miten niitä huvittaa.

Näkyvyys hakukoneessa on tärkeää, mutta jos tiedon etsijä ei jatka Googlen etusivua pidemmälle, City Digital menettää mainostulonsa.

Kaikkein ikävintä on, että samassa yhteydessä Google kerää ravintola-arvioita omaan palveluunsa. Se on ravintola-arvioiden keräämisessä siis suomalaisyrityksen suora kilpailija.

Lavas sanoo Googlen aloittaneen tietojen käytön muutama vuosi sitten. City Digitalilla ei ole mahdollisuutta boikotoida Googlea, koska hakukone on ylivoimaisessa asemassa. City Digital jopa maksaa siitä, että sen mainokset saavat näkyvyyttä Googlen palveluissa.

– Me sanomme, että Google on frenemy, eli ystävä ja vihollinen, Lavas sanoo.

– Google käyttää meidän arvosteludataamme markkinoidakseen kilpailevaa palveluaan. Kuluttajalle se voi olla kätevää, mutta onko se meille reilua? Meillä on kuitenkin moderaattorit ja valokuvaajat töissä, Lavas harmittelee.

Tällaista on kilpailu internetin jättiläisiä vastaan – ota tai jätä.

Jättiläinen 1: Hakukoneen ja käyttöjärjestelmän ylivoimaa

Google on ylivoimainen, koska se on lähes jokaisen tietokoneen ja kännykän ruudulla. Tämän se on tehnyt hakukoneensa ja älypuhelinten Android-käyttöjärjestelmän avulla.

Kuten yllä oleva kaavio kuvaa, Google on molemmilla liiketoiminta-alueilla markkinajohtaja. Hakusanoja ja kännykän käyttöä seuraamalla Google oppii tuntemaan asiakkaansa todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu.

Tätä ylivoimaa Google levittää yhä laajemmalle. Sähköpostit löytyvät Gmailista, lähipalvelut Google Mapsista ja videot YouTubesta.

Googlea on kritisoitu paljon siitä, että se antaa hakutuloksissa näkyvyyttä omille palveluilleen. Toisaalta Android-puhelinten valmistajat eivät saa käyttöönsä Googlen sovelluskauppaa – elleivät he ota myös yhtiön hakukonetta ja nettiselainta.

Vastaavien kytkyjen vuoksi Yhdysvaltain kilpailuviranomaiset olivat parikymmentä vuotta sitten Microsoftin kimpussa. Google on kuitenkin saanut toimia kotimaassaan vapaasti.

EU sen sijaan on ottanut Google tähtäimiinsä Yhtiö sai sakot sekä omien palveluidensa suosimisesta että älypuhelinten käyttöjärjestelmän kilpailunvastaisista ehdoista.

– Google on käyttänyt Androidia työkaluna, jolla se sementoi hallitsevan asemansa hakukoneiden markkinoilla. Tämä estää muilta innovoinnin ja tasa-arvoisen kilpailun mahdollisuuden, sanoi EU:n kilpailukomissaari Margrethe Vestager Bloombergin mukaan.

Google valittaa päätöksestä.

Jättiläinen 2: Niin pelottava, että pelkkä ilmoitus romauttaa kilpailijan kurssin

Toinen internetin jäteistä on verkkokauppa Amazon, joka hallitsee tutkimusyhtiö eMarketerin mukaan tänä vuonna jo puolta Yhdysvaltain verkkokaupasta.

Amazonin maksullisessa kanta-asiakasohjelmassa on mukana jo kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen kotitalouksista.

Noin sadan dollarin vuosimaksun vastineeksi kanta-asiakkaat saavat ilmaiset kuljetukset verkko-ostoksilleen. Amazon toimittaa tuotteet kotiovelle parhaimmillaan kahdessa tunnissa.

Kanta-asiakkaat katselevat Amazonin älylaitteilla Amazonin sisältöjä. Amazon kasvattaa jatkuvasti mediaimperiumiaan ja investoi elokuviin, tv-sarjoihin ja muuhun videosisältöön miljardeja dollareita joka vuosi.

Vaikka Amazon tunnetaan verkkokauppana, rahansa se tienaa pääosin it-yhtiönä. Yritysten tietokonekapasiteetin vuokrauksessa (public cloud) Amazon Web Services on suurempi kuin IBM, Google ja Microsoft yhteensä.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. Amazon hyödyntää verkkokaupan asiakastietoja ja valtavaa tietojenkäsittelyvoimaansa yhä uusilla alueilla. Yksi esimerkki on tekoäly ja puheentunnistus.

Amazon on markkinajohtaja muun muassa jokakodin tekoälyavustimien markkinoilla.

Puheohjattava Echo-podi (yllä) neuvoo kuluttajia verkkokaupoille. Adweekin mukaan tuo tekoäly suosittelee todennäköisimmin Amazonin omia tuotemerkkejä.

Perinteisiä brändiyhtiöitä tämä todennäköisesti harmittaa ja pelottaa.

Vielä enemmän perinteisiä yrityksiä pelottaa eräs toinen seikka. Amazon laajentaa yhä uusille toimialoille – ja lähes aina tuolla alalla toimivien kilpailijoiden osakekurssit kärsivät.

Kun Amazon kertoi viime vuonna ostavansa kauppaketju Whole Foodsin, sen kilpailijoiden – Targetin, Walmartin ja Costcon – osakekurssit laskivat. Kauppaketju Krogerin kurssi romahti peräti kymmenyksen.

New York Times on nimennyt ilmiön Amazon-ilmiöksi.

Amazonin uusiin aluevaltauksiin liittyvät huhut ja tiedotteet ovat painaneet kursseja myös:

• terveydenhuoltoalalla
• logistiikka-alalla
• apteekkialalla
• autojen varaosakaupassa
• urheiluvälineissä
• ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksissa

Joskus pelkkä epäily siitä, että yhtiö saa pian vastaansa Amazonin, riittää sulattamaan sen arvoa.

Ei ole mikään ihme, että suomalaiset yritykset ja sijoittajat spekuloivat nyt kiivaasti, pitävätkö huhut Amazonin Pohjoismaiden valloituksesta paikkansa.

Jättiläinen 3: Ostaa tai kopioi

Cambridge Analytica -skandaali löi Facebookin kylkeen tahran, joka ei lähde pesemälläkään. Lisäksi näyttää siltä, että ikävien uutistenvirta jatkuu, jatkuu ja jatkuu.

Facebookille ei kuitenkaan ole loppua näkyvissä. Sosiaalisen median palvelussa on yhä yli kaksi miljardia kuukausittaista käyttäjää – ja lisäksi yhtiöllä on kolme muutakin palvelua, joissa kussakin on yli miljardi käyttäjää. Nuo palvelut ovat Facebookin itse kehittämä Messenger sekä yhtiön ostamat Instagram ja WhatsApp.

Facebook on esimerkki siitä, miten rahassa rypevät internetjätit ostavat innovaatiot pois jo ennen kuin niistä muodostuu niille uhka.

Esimerkiksi Instagramilla oli kauppahetkellä 13 työntekijää ja 30 miljoonaa käyttäjää, eli se oli täysin olematon jättimäiseen kilpailijaansa verrattuna. Tästä sintistä Facebook oli kuitenkin valmis maksamaan miljardi dollaria. WhatsAppista Facebook maksoi peräti 19 miljardia dollaria.

Entä jos innovatiivisen yrityksen perustajat eivät halua myydä? Jäteillä on keinonsa. Kun Facebook ei saanut ostettua nuorison suosimaa Snapchatia, se kopioi sovelluksen tärkeimmät ominaisuudet omiin palveluihinsa.

Useimpien arvioiden mukaan Snapchat ei ole tämän jälkeen enää vakavasti otettava uhka Facebookille.

On vaikea kuvitella, että lähiaikoina nousisi haastajaa Facebookin ylivoimalle sosiaalisessa mediassa – ainakin niin kauan kuin yhtiö saa toteuttaa taktiikkaansa.

Jättiläinen 4: Imuroi rahat ja sydämet

Myös Applella on uskomaton voima ohjata markkinoiden kehitystä.

Muutama vuosi sitten Suomessa ja maailmalla oli lukuisia kasvuyhtiöitä, jotka kehittivät urheilurannekkeita sekä älykelloja. Vuonna 2014 Apple ilmoittautui kisaan mukaan ja julkisti oman älykellonsa.

Sijoittajat totesivat, että peli on ratkennut – uusiin yrittäjiin ei kannata enää panostaa. Suomalainen Metawatch päätyi konkurssiin ja PulseOn keskittyi lisensioimaan teknologiaansa. Nokiakin päätti myydä kellonsa ja muut terveystuotteensa.

Yhdysvaltalaiset Jawbone- ja Pebble-yhtiöt ovat kadonneet, mutta Fitbit on sentään yhä kisassa mukana. Sen osakekurssi ja markkinaosuus ovat kuitenkin laskussa.

Suunto ja Polar ovat toimineet urheilukellojen parissa vuosikymmeniä, mutta kokemus ei auttanut. Markkinaosuustilastoissa ne jäivät marginaalipelureiksi sarakkeeseen "muut yhtiöt".

Apple sitä vastoin hyödyntää brändiarvoaan sekä ekosysteemiään ja myy enemmän kuin koko Sveitsin kelloteollisuus.

Vaikka Apple ei anna käyttöjärjestelmäänsa muiden käyttöön, omassa laite- ja palveluekosysteemissään se on Googlen veroinen kuningas.

Esimerkiksi musiikkiyhtiö Spotify on väittänyt Applen suosivan omia palvelujaan. Spotify ja toinen musiikkipalvelu Deezer pitävät myös epäreiluna, että Applen sovelluskauppa perii niiden myyntituloista 30 prosenttia – ja samaan aikaan yhtiö kilpailee niitä vastaan omalla musiikkisovelluksellaan.

Mies joka arvasi Amazonin aikeet – "Pilkkokaa nelikko"

New York Universityn professori Scott Galloway julkaisi vuosi sitten kirjansa The Four: The Hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook, and Google.

Hänet tunnetaan myös miehenä, joka arvasi etukäteen Amazonin 14 miljardin dollarin Whole Foods -kaupan.

Galloway uskoo, että internetin jättiläisten aiheuttamat ongelmat voidaan purkaa vain pilkkomalla ne.

Professorin mukaan yrityksillä on selkeät saumakohdat, joiden perusteella ne voitaisiin jakaa.

Amazon jaettaisiin verkkokauppaan ja yritysten pilvipalveluja tarjoavaan Amazon Web Servicesiin. Apple erotettaisiin medialiiketoiminnastaan. Googlesta irrotettaisiin verkkoselain ja YouTube-videopalvelu.

Facebook taas voitaisiin Gallowayn mukaan jakaa neljäksi eri palveluksi alla olevan kaavion kuvaamalla tavalla.

Galloway korostaa Ylen sähköpostihaastattelussa, että suurten teknologiayhtiöiden pilkkomisen tarkoituksena ei olisi niiden tuhoaminen vaan markkinoiden korjaaminen.

– Jokainen näistä yhtiöstä olisi kuluttajien hyvin tuntema ja niillä olisi merkittävä käyttäjäkunta sekä infrastruktuuri jonka varassa toimia itsenäisesti, Galloway sanoo.

– Neljästä yhtiöstä voisi syntyä kymmenen yhtiötä – sekä ekosysteemi, joka stimuloisi kasvua niin työpaikkojen määrässä kuin osakkeiden arvollakin laskettuna. Seurauksena olisi myös yrityskauppojen, investointien ja verotulojen lisääntyminen.

Lisääntyvä kilpailu olisi yhdysvaltalaisprofessorin mukaan myös omiaan vähentämään kokonaistaloutta vahingoittavaa taloudellista toimintaa, joka on monopolisoituvan kehityksen seuraus.

Lyhyellä aikavälillä pilkkominen olisi yhtiöille isku. Toisaalta analyytikot laskevat, että Amazon saattaisi jo tällä hetkellä olla arvokkaampi kahtena eri yhtiönä.

Microsoftia ei sentään palvottu

Teknologiajättejä on kuitenkin ollut ennenkin. IBM, Microsoft ja Yahoo ovat vuorollaan olleet ylivoimaisessa asemassa markkinoilla – ja aina niiden takaa on noussut seuraava vielä innovatiivisempi yritys.

Miksi niin ei kävisi tälläkin kertaa?

Galloway muistuttaa 1990-luvusta, jolloin Microsoft – Gallowayn mukaan teknologiayhtiöiden “alkuperäinen pahis” – oli valtansa huipulla. Microsoft muun muassa liitti internetselaimen omaan ylivoimaisessa markkina-asemassa olevaan Windows-käyttöjärjestelmäänsä ja ajoi tällä tavoin kilpailevan Netscapen markkinoilta.

– Vuonna 1998 Yhdysvaltain oikeusministeriö määräsi Microsoftin jaettavaksi kahteen osaan kilpailulakien perusteella. Jos he eivät olisi tehneet näin, meillä ei välttämättä olisi Googlea vaan Bing olisi johtava hakukone.

Microsoftin pilkkominen kaatui lopulta ylemmissä oikeusasteissa, mutta tavoite täyttyi. Microsoft joutui muuttamaan toimintatapojaan.

Nykyiset jätit ovat siis Gallowayn mukaan velkaa 1990-luvun kilpailuviranomaisille.

Eräässä suhteessa nykyiset jättiläiset eroavat Gallowayn mukaan aiemmista teknologia-alan jäteistä: niitä ei palvottu.

– Amazon, Apple, Facebook, and Google ovat suojautuneet taitavalla pr-työskentelyllä ja lobbauksella. Yhtiöiden perustajat esitetään visionäärisinä pelastajina – tai yläasteen “cooleina tyyppeinä”, Galloway kirjoittaa.

– Yhdysvaltalaisnuoret eivät unelmoi olevansa urheilutähtiä vaan haluavat olla seuraava Jeff Bezos.

Positiivisen julkikuvansa ansiosta yhtiöt ovat Gallowayn mukaan voineet käyttäytyä röyhkeämmin ja suhtautua esimerkiksi käyttäjien yksityisyyteen ylimielisemmin kuin aiemmille teknologiajäteille olisi ollut mahdollista.

"Pilkkominen ei ole todennäköistä"

Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professorin Tuomas Myllyn mukaan Google, Amazon, Facebook ja Apple ovat “superdominantteja” yhtiötä. Sillä hän tarkoittaa, että ne kykenevät ylivoimansa avulla muokkaamaan markkinoita sekä asiakkaidensa ja kilpailijoidensa toimintaa.

– Googlelle, Amazonille ja Facebookille on yhteistä, että ne toimivat alustoina ja keräävät käyttäjä- ja markkinatietoa. Se on niille keskeisin kilpailuetu, Mylly sanoo.

– Yritysten pilkkominen on kuitenkin radikaalein ja äärimmäisin toimi, jotka kilpailuoikeuden työkalupakissa on. Kilpailuviranomaisten keinovalikoimaa tulisi pitää ajan tasalla ennen kaikkea muilla keinoin.

Henkilötiedoista tuli valuuttaa

Kilpailuviranomaiset ovat kiinnostuneita määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Varsinkin Yhdysvalloissa tätä väärinkäyttöä arvioidaan ennen muuta kuluttajille aiheutuneen taloudellisen haitan perusteella.

Esimerkiksi monopolihinnoittelussa yritys voi nostaa hintansa korkeammaksi, kuin muutoin olisi mahdollista. Kuluttaja kärsii.

Saalistushinnoittelussa taas yritys painaa hinnat alas, ajaa kilpailijat markkinoilta – ja nostaa hintansa ylös kun tavoite on saavutettu. Kuluttaja kärsii jälleen.

Tämä lähtökohta sopii kuitenkin huonosti tilanteeseen, jossa Googlen ja Facebookin kaltaiset yhtiöt tuottavat palveluja ilmaiseksi. Tänään valuuttana ei ole euro eikä dollari – vaan henkilötieto.

Juuri tästä näkökulmasta Saksan kilpailuviranomaiset ryhtyivät tutkimaan Facebookia WhatsApp-kaupan jälkeen.

Bundeskartellamtin mukaan markkina-aseman väärinkäytöksi voitaisiin tulkita tilanne, jossa määräävässä asemassa oleva yhtiö antaa palvelunsa vain sillä ehdolla, että käyttäjä luovuttaa laajat oikeudet omiin tietoihinsa. Kuluttajalla ei olisi mahdollisuutta kieltäytyä, jos hän haluaa käyttää markkinajohtajan palveluita. Hänellä ei myöskään ole mahdollisuutta arvioida, miten hänen dataansa myöhemmin käytetään tai yhdistellään.

Jos Saksan viranomaiset havaitsevat Facebookin syyllistyneen asiassa kilpailurikkeeseen, tulkinta olisi uraauurtava.

"Tehokas uhkaus"

Tuomas Mylly uskoo, että kilpailuoikeus sopeutuu internetjättien aikaan.

– Yhdysvalloissa kilpailuoikeuden juuret juontavat 1800-luvulle, ja Euroopassakin toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Tämä on joustava oikeudenala, joka on monta kertaa sopeutunut uusiin tilanteisiin ja uudentyyppisiin yrityksiin.

Jos mikään muu ei auta, viranomaisten työkalupakista löytyy myös mahdollisuus pilkkoa yhtiöitä.

– Se ei ole kovin todennäköistä, mutta se on mahdollista – ja sitä nämä yritykset pelkäävät. Kun tämä keino on taustalla reservissä, se voi kannustaa näitä yrityksiä kilpailijoiden kannalta parempiin neuvotteluratkaisuihin Tuomas Mylly sanoo.

Miksi Eurooppa on USA:ta ankarampi?

Eurooppa on ryhtynyt tutkimaan Googlen, Amazonin, Facebookin ja Applen kilpailutoimia entistä tarkemmin. Viime vuosina jäteille määrättyjen sakkojen summat ovat kasvaneet.

Yhdysvalloissa nettiyrityksiä ei ole juuri suitsittu – vaikka yritysten kotimaassa viranomaisten sana painaisi eniten.

Tuomas Myllyn mukaan kyse on kilpailuoikeuden tulkinnasta, Yhdysvalloissa ns. Chicagon koulukunnan vaikutus on ollut vahva Ronald Reaganin presidenttikaudelta lähtien. Toisaalta kyse on myös kansallisesta edusta.

– Internetin suurista alustayrityksistä 95 prosenttia tulee Yhdysvaltalaista. Tämä näkyy myös kilpailuoikeuden soveltamisessa.

Myös New Yorkin yliopiston professori Gallowayn mukaan EU:n nykyinen sakotuskäytäntö ei kuitenkaan toimi.

– EU:n sakot ovat minimaalinen osa näiden yhtiöiden käytettävissä olevista käteisvaroista. On kuin EU jakaisi 25 sentin parkkisakkoja parkkipaikalla, jossa pysäköinnin hinta on sata dollaria vartissa, Galloway kuvaa.

– Tällä tavoin yhtiöille opetetaan, että fiksu tapa toimia on valehdella ja rikkoa lakia.

Gallowayn mukaan on ajan kysymys, milloin EU kasvattaa sakkonsa aivan uuteen kokoluokkaan.

– Eurooppa saa vain vähän niitä hyötyjä, mutta paljon haittoja, joita syntyy suurten teknologiayhtiöiden kilpailunvastaisista toimista, yksityisyyden suojan rikkomuksista ja työpaikkojen tuhoamisesta.

Kannattaako edes yrittää?

Helsingin Vallilassa City Digitalin asiakaspalvelussa Jatta Kolu tarttuu puhelimeen.

– Kuule, asiakas kysyy, että saako teille tuoda koiria... Pubin puolelle siis saa? Kiitos tiedosta!

Sitten hän soittaa asiakkaalle, joka aikoo tehdä pöytävarauksen merimieshenkiseen helsinkiläisravintolaan.

Toimitusjohtaja Ilkka Lavas toteaa, että tämä on "hyperlokaalia" palvelua.

– Internetin jättiläiset eivät sitä tee.

City Digitalilla on toimintaa myös Virossa ja asiakkaita esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ravintola-arviopalvelun yhtiö on toteuttanut saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille – ja tämä on toimitusjohtajan mukaan vasta alkua.

Pienen yhtiön pitää olla jatkuvassa liikkeessä.

Lue myös:

EU määräsi Googlelle ennätysmäisen sakon Android-kytkyistä

Analyysi: Miksi Google sai EU:lta jättisakot, kun Apple saa toimia samalla tavalla?

Google, Facebook ja kumppanit ruotuun? – EU haluaa kilpailua tukahduttavat teknologiajätit tottelemaan sääntöjä

Korjaus kello 18.30. Taulukon mittayksikkö korjattu

Nuorten syrjäytyminen on viheliäinen ongelma. Syrjäytymiselle on olemassa lähes yhtä monta syytä kuin on syrjäytynyttäkin.

Tämän vuoksi syrjäytymistä ei voi ratkaista yhdellä patenttiratkaisulla, vaan siihen vaaditaan monia eri keinoja, jotka koskevat lapsia ja nuoria eri elämänvaiheissa.

Kyse on kuitenkin todella suuresta ongelmasta. Syrjäytymiseen erikoistuneen Me-säätiön mukaan Suomessa on 66 000 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa 15–29-vuotiasta nuorta.

Keskeistä on se, että mahdollisimman moni nuori saisi suoritettua toisen asteen tutkinnon. Opintojen keskeyttämisellä ja syrjäytymisellä on vahva tilastollinen yhteys toisiinsa.

Suomen Nuorisoyhteistyöjärjestö Allianssi on kerännyt yhteen eduskuntapuolueiden ratkaisut siitä, miten ongelmia voisi ratkaista. Puolueet esittelivät ratkaisujaan tänään Allianssi järjestämässä Ratkaistaan Suomen suurin ongelma -tapahtumassa.

Keskusta – Ongelmiin puututtava ajoissa

Analyysi:

Keskustan mukaan syrjäytyminen on suomalaisen yhteiskunnan yksi kipeimmistä ongelmista. Puolue painottaa ennaltaehkäiseviä toimia ja palveluiden kehittämistä.

Konkreettiset toimet:

Pienten lasten koulu: Koulussa olisi perustaitojen tarkastelupiste, joka ajoittuisi toisen luokan loppuun. Eteenpäin siirryttäisiin, kun oppimisen perustaidot olisivat hallussa. Tämä ehkäisisi oppimisvaikeuksia tulevissa opinnoissa.

Oppivelvollisuus: Keskusta haluaa nostaa oppivelvollisuutta vuodella 18 ikävuoteen. Tämä pitäisi nykyistä useammat nuoret kiinni opinnoissa, kun yläaste vaihtuu toisen asteen kouluun.

Tulevaisuuskutsunnat: Puolustusvoimien kutsuntoja olisi kehitettävä siten, että ne koskisivat sekä miehiä ja naisia. Kutsunnoissa käytäisiin läpi nuoren hyvinvointia, tulevaisuuden suunnitelmia sekä siviili- ja varusmiespalvelukseen liittyviä kysymyksiä.

Neuvolat: Keskustan mukaan perheitä on tuettava lasten kasvattamisessa ja yksi keino tähän on muuttaa neuvoloiden toimintaa. Neuvoloiden henkilökunnan pitäisi tehdä jatkossa kotikäyntejä, jotta ongelmiin päästäisiin heti kiinni.

Harrastetuki: Vähävaraisten lasten harrastuksia on tuettava harrastetuella.

Äänestysikäraja 16 vuoteen: Keskustan mukaan nuorilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa. Tämän takia kaikissa vaaleissa ikäraja on laskettava 16 ikävuoteen.

Kokoomus – Esiopetuksesta kaksivuotinen

Analyysi:

Kokoomus näkee nuorten syrjäytymisen erittäin vakavana ongelmana paitsi yhteiskunnan mutta myös yksilön näkökulmasta. Puolue toteaa, että mitä kauemmin työn ja opiskelun ulkopuolella oleminen kestää, sitä enemmän ongelmia kasaantuu. Puolue pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia.

Konkreettiset toimet:

Varhaiskasvatus: Kokoomuksen tavoitteena on, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan varhaiskasvatukseen. Tämä tasaa lasten lähtökohtia koulussa. Siksi puolue vaatii, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan asteittain. Pitkän aikavälin tavoitteena on antaa maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

Esiopetus: Puolue haluaa tehdä esiopetuksesta kaksivuotisen. Tämä olisi ilmainen perheille.

Oppimateriaalilisä: Kokoomus esittää, että toisella asteella pitäisi ottaa käyttöön oppimateriaalilisä. Lisä kohdentuisi oppilaille, jotka eivät muuten pysty hankkimaan tarvittavia oppimateriaaleja. Tämä poistaisi eriarvoisuutta oppilaiden keskuudessa.

Harrastustakuu: Puolue haluaa jatkaa ja laajentaa harrastakuun toteuttamista. Takuun ideana on tarjota jokaiselle nuorelle vähintään yksi harrastus. Kunnat voisivat toteuttaa tavoitetta tarjoamalla järjestöille tiloja entistä edullisemmin.

SDP – Oppivelvollisuutta pidennettävä

Analyysi:

SDP pitää syrjäytymistä prosessina, jossa huono-osaisuuden ongelmat alkavat kasautua varhain. Puolueen mukaan syrjäytyminen sanana ei kuvaa ilmiötä hyvin, koska kyse on ennen kaikkea yhteiskunnallisesta ongelmasta. Siksi kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota yhteiskunnan rakenteisiin.

Konkreettiset toimet:

Maksuton varhaiskasvatus: Demareiden pitkän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Tähän pitäisi puolueen mukaan pyrkiä vaiheittain tulevilla vaalikausilla. Puolueen mukaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella pystytään pysäyttämään huono-osaisuuden kierre.

Maksuton kerhotoiminta: SDP ajaa maksutonta aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Tämä vähentäisi varsinkin pienten lasten yksin vietettyä aikaa, kun vanhemmat ovat vielä töissä.

Oppivelvollisuuden pidentäminen: Demarit ajaa oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella, jolloin kuntien pitäisi järjestää jokaiselle nuorelle jatkokoulutuspaikka. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että oppikirjat ja tarvikkeet muuttuisivat oppilaille ilmaisiksi. Tämä tasaisi eri perhetaustoista tulevien oppilaiden eroja.

Nuorisotakuuta vahvistettava: SDP:n mukaan nuorisotakuuta on vahvistettava. Takuun ideana on se, että jokaiselle yli kolme kuukautta työttömänä olleelle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on taattava joko työ-, työharjoittelu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka.

Koulutustili: Jokaiselle työikäiselle pitäisi luoda koulutustili, jonne kertyviä varoja voisi käyttää aikuiskoulutukseen, kuten erilaisille kursseille.

Sininen tulevaisuus – Kiusaajan pitää vaihtaa koulua

Analyysi:

Sinisen tulevaisuuden mukaan syrjäytyminen vaatii tulevina vuosina erityisen suurta huomiota. Puolueen mukaan talouskasvu ja työllisyyden kohentuminen luovat hyvän pohjan ongelmaan tarttumiseen.

Konkreettiset toimet:

Kiusaajan pitää vaihtaa koulua: Sinisen tulevaisuuden mukaan jatkossa kiusaajan pitää kiusatun sijaan vaihtaa koulua. Tämän lisäksi oppilaat ja opettajat on velvoitettava kertomaan näkemästään koulukiusaamisesta.

Jokaiselle apua pääsykokeisiin: Oppilaitosten olisi tuettavat nuoria pääsykokeisiin valmistautumisessa, jolloin perheiden varallisuus ei ratkaisisi, ketkä pääsevät valmennuskursseille.

Harrastuspassi kaikille: Harrastuspassi pitäisi levittää kaikkien kuntien käyttöön. Passi on älypuhelinsovellus, jolla nuori pääsee joko edullisesti tai maksuttomasti kokeilemaan eri harrastuksia.

Kutsunnat jokaiselle: Kutsuntojen pitäisi koskea koko ikäluokkaa. Tällöin kutsunnoissa voitaisiin saada tietoa heidän terveydentilastaan. Samalla nuoria voitaisiin tarvittaessa opastaa tukipalveluiden ja harrastusten pariin.

Pikavippien mainonta kiellettävä: Pikavipit aiheuttavat nuorille velkaantumiskierteen, minkä takia niiden mainonta olisi kiellettävä. Samalla vipeille pitäisi asettaa korkokatto.

Perussuomalaiset – Koulurauha-asiamiehet oppilaitoksiin

Analyysi:

Perussuomalaiset pitää syrjäytymistä suurena ongelmana, eikä sitä auta, että joka vuosi syrjään jää uusia nuoria. Puolueen mukaan tilanne on inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätön.

Konkreettiset toimet:

Harrastustakuu: Jokaiselle nuorelle on perussuomalaisten mukaan turvattava vähintään yksi harrastus.

Käytännön kautta oppiminen: Peruskoulussa on lisättävä käytännön kautta oppimista, jotta kaikki voivat oppia omalla tavallaan.

Koulurauha-asiamiehet: Vaikeisiin koulukiusaamistapauksiin otetaan mukaan erilliset koulurauha-asiamiehet, joiden vastuulla on ratkaista ongelmat. Ohjenuorana on, että kiusaajat vaihtavat koulua eivätkä kiusatut.

Ammattitutkinto lyhenee: Ammattikoulujen tutkintoja tiivistetään siten, että tavoiteaika tutkinnolle lyhenee, mutta lähiopetuksen määrä päivää kohden kasvaa.

Korjaamo: Perussuomalaiset perustaisivat maakuntien alle Korjaamoita, joissa nuoriso saa kaiken tuen kaikille elämänalueille: koulutukseen, työllistymiseen, harrastuksiin, henkiseen apuun ja sote-palveluihin ohjaamiseen.

Vihreät – Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus takaisin

Analyysi:

Vihreiden mukaan syrjäytyminen on mekanismi, jossa huono-osaisuus kasautuu. Päättäjien pitäisikin puolueen mukaan kiinnittää huomiota rakenteisiin, jotka syrjäyttävät nuoria.

Konkreettiset toimet:

Varhaiskasvatusoikeus takaisin: Vihreät haluaa palauttaa lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden takaisin. Hallitus rajasi oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa joulukuussa 2015, jos vanhemmat eivät ole kokoaikatyössä tai opiskele täysipäiväisesti. Muutos tasaisi vihreiden mukaan lasten lähtökohtia.

Maksuton varhaiskasvatus: Vihreät vaatii maksutonta varhaiskasvatusta viisivuotiaille ja esiopetuksesta kaksivuotista, jotta lasten lähtökohtia voitaisiin tasata. Puolueen mukaan nykyään 22 prosenttia viisivuotiaista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella.

Kiusaamiselle nollatoleranssi: Vihreät haluaa, että koulukiusaamista ehkäisevien hankkeiden käytänteet laajennettaisiin kaikkiin kouluihin. Puolue viittaa ennen kaikkea Kiva-hankkeeseen, jolla on pyritty ennaltaehkäisemään ja vähentämään kiusaamista vuodesta 2009 lähtien. Kiusaamiseen pitäisi olla puolueen mukaan nollatoleranssi.

Maksuton toinen aste: Puolueen mukaan toinen aste pitää muuttaa jatkossa maksuttomaksi. Tämä antaa kaikille mahdollisuuden saada toisen asteen tutkinnon.

Oppivelvollisuuden pidentäminen: Myös vihreät vaatii oppivelvollisuuden pidentämistä vuodella. Kuntien pitäisi jatkossa tarjota jokaisella nuorelle opiskelupaikka, jos he ovat alle 18-vuotiaita.

Vasemmistoliitto – Ilmainen ehkäisy nuorille

Analyysi:

Vasemmistoliitto ei esitä varsinaista näkemystä syrjäytymisestä ja sen syistä. Puolue pyrkii kuitenkin puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin.

Konkreettiset toimet:

Laajennetaan oppivelvollisuutta: Vasemmistoliitto esittää, että oppivelvollisuutta laajennettaisiin 18 ikävuoteen. Samalla koko toisen asteen oppimateriaalit olisivat oppilaille ilmaisia. Toimilla vähennettäisiin koulupudokkaiden määrää ja tasoitettaisiin eri perhetaustoista tulevien nuorien lähtökohtia.

Ilmainen ehkäisy: Puolue kannattaa ilmaista ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Vasemmistoliitto perustelee kantaansa sillä, että nuorten sosioekonominen asema vaikuttaa aborttiriskiin. Samalla kalleimmat ehkäisyt ovat liian kallis investointi suurelle osalle nuorista. Kuntakohtaisista kokeiluista on saatu hyviä tuloksia. Kunnissa aborttien määrä on laskenut selvästi.

Matalan kynnyksen palveluita lisättävä: Vasemmistoliiton mukaan perheiden huono-osaisuus selittää usein lasten syrjäytymistä, joten se periytyy monesti vanhemmilta lapsille. Syrjäytymisen tunnistamiseen pitää satsata kunnissa ja ennaltaehkäiseviä palveluita pitäisi puolueen mukaan lisätä. Ongelmat pitäisi selättää, ennen kuin ne muuttuvat liian vaikeiksi ja monimutkaisiksi.

RKP – Lisää rahaa etsivään nuorisotyöhön

Analyysi:

RKP:n mukaan syrjäytymiseen ei ole olemassa vain yhtä syytä ja siksi ongelman ratkaisemiseen tarvitaan useita keinoja. Muutoksen tekemiseen tarvittaisiinkin pysyvää rahoitusta, jotta ongelmiin voitaisiin tarttua pitkäjänteisesti.

Konkreettiset toimet:

Yksinhuoltajakorotuksia nostettava: RKP:n mukaan lapsiköyhyys on Suomessa lisääntynyt ja se on yleisintä yksinhuoltajaperheissä. Tämän takia yksinhuoltajakorotuksia olisi nostettava. Samalla puolue katkaisisi yksinhuoltajakorotuksen ja toimeentulotuen yhteyden toisistaan. Tällä hetkellä korotus pienentää toimeentulotukea.

Perhevapaita uudistettava: RKP haluaa uudistaa perhevapaita 6+6+6-mallin mukaisesti. Mallissa äiti ja isä pitävät molemmat omat kuuden kuukauden vapaat vastasyntyneen kanssa. Viimeisen kuuden kuukauden osuudesta he saavat päättää itsenäisesti. Malli ohjaisi RKP:n mukaan naisia nykyistä nopeammin työmarkkinoille.

Lisää varhaiskasvatusta: RKP esittää kolme vuotta täyttäneille lapsille oikeutta maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksutonta varhaiskasvatusta saisi neljä tuntia päivässä. Muutos antaisi puolueen mukaan lapsille nykyistä tasaisemmat mahdollisuuden menestykseen.

Lisävuosi perusopetukseen: RKP antaisi lisävuoden peruskouluun niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Oppilaat voisivat hankkia vuoden aika taitoja ja tietoja, joiden avulla he pärjäisivät jatko-opinnoissa.

Lisää rahaa nuorisotyölle: Puolue laittaisi lisää rahaa nuorisotyöhön kuten etsivään nuorisotyöhön. Etsivässä nuorisotyössä työntekijät pyrkivät löytämään syrjäytymisvaarassa olevat nuoret käsiinsä ja hakemaan heidän kanssaan ratkaisuja ongelmiin.

Kristillisdemokraatit – Perheistä pidettävä huolta

Analyysi:

Kristillisdemokraattien mukaan perheet ovat lasten ja nuorten elämän kivijalka. Kun yhteiskunta haluaa vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen, silloin pitää vaikuttaa perheiden hyvinvointiin.

Konkreettiset toimet:

Vauvaraha perheille: Kristillisdemokraatit helpottaisivat perheiden taloudellista tilannetta muun muassa vauvarahalla, korottamalla lapsilisiä ja palauttamalla verotuksessa lapsivähennyksen.

Tuki harrastusmaksuille: Puolue haluaisi tukea varsinkin vähävaraisten perheiden lasten harrastuksia. Tämä tapahtuisi harrastustuen kautta. Harrastukset lisäävät kristillisdemokraattien mukaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, joihin kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus.

Nykyistä pienemmät ryhmäkoot: Kristillisdemokraatit pienentäisivät ryhmäkokoja sekä varhaiskasvatuksessa että peruskouluissa.

Opintorahan korotus: Kristillisdemokraatit korottaisivat opintorahaa, jotta jokaisella olisi varaa suorittaa toisen asteen tutkinto. Puolue ei puhu tarkoista summista.

Lisää aiheesta:

Nuorten syrjäytymistä vastaan taistelevan tuska: "Meiltä puuttuvat konkrettiset teot ja yhteinen näkemys"

Kati Holstikko yritti hakea apua kunnes jätti koulun kesken ja syrjäytyi – Tutkija: "On kansallinen itsepetos olettaa, että päiväkoti ja koulu tasaisivat erot perhetaustassa"

12.10.2018, kello 18:15: Lisätty vasemmistoliiton näkemykset syrjäytymisestä.

Yhteisöpalvelu Facebookin mukaan hakkerit pääsivät käsiksi noin 29 miljoonan käyttäjän tietoihin pari viikkoa sitten havaitussa tietomurrossa. Alun perin hakkereiden uskottiin päässeen urkkimaan jopa 50 miljoonan käyttäjän tietoja.

Facebook kertoi tietomurron tutkinnasta perjantaina julkaistussa tiedotteessa.

Yhtiön mukaan hyökkääjät saivat haltuunsa käyttäjien nimet sekä heidän yhteystietonsa sähköpostiosoitteiden ja puhelinnumeroiden muodossa. Näiden kaikilta saatujen tietojen lisäksi hakkerit onnistuivat hankkimaan tarkempia tietoja noin 14 miljoonasta käyttäjästä. Vääriin käsiin päätyivät muun muassa viimeaikaiset haut, syntymäajat ja Facebookille ilmoitetut sijainnit.

Yhtiön mukaan tietomurto kohdistui yhteensä noin 30 miljoonaan tiliin. Noin miljoonaan käyttäjän tietoihin hakkerit eivät pääseet käsiksi. Tietomurto ei ulottunut WhatsApp- ja Instagram-sovelluksiin.

Hakkerit käyttivät hyväkseen haavoittuvuutta "Näytä henkilönä" -toiminnossa, jossa käyttäjä voi tarkastella omaa profiiliaan sellaisena, jolta se näyttäisi toiselle käyttäjälle. Tietoturva-aukko oli Facebookin käyttämässä koodissa viime vuoden heinäkuusta tämän vuoden syyskuuhun. Yhtiö on ilmoittanut ottavansa yhteyttä tietomurron kohteeksi joutuneisiin käyttäjiin.

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi tutkii parhaillaan tapausta. Facebookin mukaan viranomaiset ovat pyytäneet yhtiötä vaikenemaan siitä, mikä taho voisi olla hakkeroinnin takana.

Lue lisää:

Facebookin jättimäinen tietomurto – Mitä siitä pitää tietää? Viestintävirasto vastaa

Facebookissa 50:tä miljoonaa käyttäjää koskeva tietomurto – Viestintävirasto: Ei tietoa suomalaistileistä, yksityisviestejä voitu päästä lukemaan

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju esittää rakentamiseen liittyvien verojen ja maksujen uudistamista.

– Ratkaisuksi esitän rakentamiseen liittyvien maksujen kuten rakennusten kiinteistöveron, kaavamaksujen ja tonttivuokrien irrottamista kerrosneliöperusteesta, eli tulevaisuudessa maksut eivät kasvaisi kerrosneliöiden mukana, Kangasharju sanoo.

– Näillä toimenpiteillä saataisiin sitten lisää tarjontaa sekä omistus- että vuokra-asuntomarkkinoille, mikä alentaisi asumisen kustannuksia.

Rakentamisen remontti -nimisen raportin kirjoittaneen Kangasharjun mukaan rakentaminen on tuottavuudeltaan heikoin toimiala Suomessa. Se on myös kannattavuudeltaan selvästi heikompi verrattuna muuhun yritystoimintaan.

– Raportti oli pakko kirjoittaa, sillä Suomessa on euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumisen kulut, Kangasharju painottaa.

Suomalaisen kotitalouden menoista reilu neljännes eli 28 prosenttia menee asumiseen - enemmän kuin missään muussa euromaassa tai Ruotsissa.

Verotuksen ja maksujen uudistaminen parantaisi hänen mukaansa rakentamisen kannattavuutta ja sitä kautta tulisi lisää rakentamista.

– Kuntien on lisättävä kaavoitusta ja helpotettava tonttien saatavuutta. Valtion puolestaan pitää tukea kuntia välttämättömän infrastruktuurin, kuten teiden ja päiväkotien rakentamisessa, Kangasharju esittää.

Lisäisi muuttoliikettä

Rakentamisen lisääntymisestä seuraava asumiskustannusten lasku lisäisi kaupungistumista ja muuttoliikettä työvoimapulasta kärsiville alueille, Kangasharju arvioi.

Tämä toisi talouskasvua ja verotuottoja sekä valtiolle että kunnille. Se vähentäisi myös erilaisten tukien maksamisesta aiheutuvia julkisia menoja.

– Korkeat asumiskustannukset ovat ongelma erityisesti pienituloisille. Uudistus laskisi toteutuessaan niin ARA-kohteissa kuin vapaarahoitteisissakin kohteissa asuvien vuokria, Kangasharju uskoo.

Lue myös:

5 ongelmaa Suomen asuntopolitiikassa – eduskunnan tarkastusvaliokunta haluaa tukijärjestelmän remonttiin

Kittilän kunta harkitsee irtisanovansa sivistystoimenjohtajansa.

Kunnan vs. hallintojohtaja esittää, että kunta aloittaisi sivistystoimenjohtajan virkasuhteen irtisanomismenettelyn.

Esityksen mukaan asiasta järjestettäisiin kuulemistilaisuus viranhaltijalle 24. lokakuuta. Kuulemistilaisuuteen kutsuttaisiin kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten lisäksi myös kaikkien muiden Kittilän valtuustoryhmien edustajat.

Kittilän kunnan mukaan sivistystoimenjohtajan viranhoidossa on ilmennyt puutteita, joka on johtanut "vakavaan luottamuksen puutteeseen". Tarkempia yksityiskohtia asiasta ei vielä saatu.

Kittilän kunnanhallitus päättää asiasta kokouksessaan ensi viikon tiistaina.

Kun Kittilän kunta irtisanoi edellisen kerran johtavan viranhaltijan, asia johti poliisitutkintaan ja oikeudenkäyntiin. Kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomista koskeva rikosoikeudenkäynti on edelleen kesken Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä.

Monet EU-maat suhtautuvat varauksella ajatukseen siitä, että unionin ulkorajoja valvomassa olisi jatkossa 10 000 hengen yhteinen rajavartiosto, kuten komissio on ehdottanut.

Asiasta keskusteltiin sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa tänään perjantaina.

– Sitä 10 000 henkeä kohden oli aika paljon kritiikkiä. Myös meiltä, koska emme näe että se olisi tarpeeksi hyvin perusteltu, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Ehdotetusta joukosta noin kolmasosa palkattaisiin suoraan EU:n palvelukseen, kaksi kolmasosaa olisivat jäsenmaiden lähettämiä. Joukko olisi moninkertaisesti suurempi kuin nykyinen rajaturvallisuusvirasto Frontex. Suomen panos olisi Mykkäsen mukaan noin sata rajavartijaa.

– Moni esitti kritiikkiä, kuten mekin, että onko järkevää palkata pysyvään virkaan 3 000 ihmistä jos tarve on aina väliaikainen, Mykkänen sanoi.

Myös esimerkiksi Saksa on suhtautunut kriittisesti ideaan. Puolan ministeri sanoi kokouksessa, että rahaa pitäisi ennemmin suunnata jäsenmaiden oman rajavartioinnin tehostamiseen.

Maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos korosti, että tarkoitus ei ole siirtää EU:n harteille.

– Frontex ei aio ottaa tehtäväkseen ulkorajavalvontaa jäsenmailta, komissaari sanoi.

Mykkänen arveli, että kritiikistä huolimatta Frontexia luultavasti päädytään vahvistamaan, tosin kaavailtua pienempänä ja siten, että EU:n omien rajavartijoiden määrä jäisi pienemmäksi.

Samaan aikaan jäsenmaat vaativat kuitenkin myös ulkorajojen nykyistä tiukempaa vartiointia. Saksa, Tanska ja Ruotsi ilmoittivat tänään perjantaina aikovansa jatkaa Schengen-alueen sisäisiä rajatarkastuksia. Eilen saman ilmoituksen teki Itävalta.

Tarkastukset ovat olleet käytössä jo kolme vuotta, ja ne jonouttavat rajat ylittävää liikennettä paikoin pahastikin. Vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen sääntöjen mukaan niitä voi jatkaa poikkeusluvalla puoli vuotta kerrallaan.

Maat perustelevat tarkastuksia sillä, että ulkorajoilta pääsee EU:n alueelle väkeä, joiden liikkumista on tarpeen rajoittaa.

– Jotta voimme palauttaa Schengenin periaatteet, ulkorajojen valvonnan täytyy toimia paremmin, sanoi Ruotsin sisäministeri Morgan Johansson.

Tanska puolestaan perustelee omia tarkastuksiaan terrorismin uhkalla, joka on maan maahanmuuttoministeri Inger Stöjbergin mukaan "vakava".

Mykkäsen mukaan ratkaisuun pitäisi kuulua myös turvapaikanhaun siirtäminen nykyistä enemmän unionin ulkorajoille kontrolloituihin keskuksiin, joista kriteerit täyttäviä hakijoita siirrettäisiin jäsenmaihin. Siirtely taas ei kelpaa Puolalle tai Unkarille.

Kokouksessa esimerkiksi Alankomaat ja Ruotsi ilmoittivat olevansa sitä mieltä, että EU-rahoitusta pitäisi vähentää sellaisilta mailta, jotka eivät suostu ottamaan vastaan EU:n alueelle tulevia turvapaikanhakijoita.

Virtsankarkailusta uskalletaan jo puhua, jopa vitsailla, mutta ulosteen karkailusta ei. Ei vaikka noin joka kymmenes kärsii siitä jossain vaiheessa elämäänsä.

Ulosteen karkailu rajoittaa elämää, koska siitä kärsivän elämä alkaa pyöriä helposti wc:n ympärillä.

Vaiva on siitä huolimatta monelle niin hävettävä ja intiimi, että sen esille nostaminen on hyvin hankalaa. Siitä syystä jo muutamien vuosien ajan Keski-Suomen keskussairaalan vatsakeskuksen lääkärit ja sairaanhoitajat ovat alkaneet kysyä potilailta ihan suoraan: karkaako uloste?

Kyllä-vastausten yleisyys on ollut yllätys jopa lääkäreille.

– Se on aika sääli, että ihmiset eivät siitä lähde puhumaan, koska ulosteen karkailuun on nykyään olemassa ihan hyviä hoitoja, gastrokirurgian dosentti Matti Kairaluoma Keski-Suomen keskussairaalasta sanoo.

Leikkaus viimeinen vaihtoehto

Ulosteen karkailu on yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta siitä voivat kärsiä kaikenikäiset. Ulosteen karkailua ei voi ennaltaehkäistä, sanoo Kairaluoma.

Ulosteen karkailua hoidetaan ensin kuituvalmisteilla, jotka lisäävät ulostemassa ja keräävät vettä ja suolen toimintaa hidastavilla lääkkeillä.

Järeämpiä keinoja ovat hermoyhteyksien korjaaminen aivojen ja lantionpohjan välillä niin sanotulla sakraalisella neuromodulaatiohoidolla tai leikkaus.

– Leikkaus on viimeinen vaihtoehto, koska hyödyn siitä saa vain noin 70 prosenttia potilaista, Kairaluoma sanoo.

Tavallisin syy ulosteenkarkailuun on gynekologiseen laskeumaan liittyvä peräsuolen laskeuma. Aiemmin ajateltiin, että syynä olisi sulkijalihaksen repeämä.

Laskeumat ovat naisten ongelma: noin 30 prosentilla synnyttäneistä naisista saa laskeuman.

Ruokavalio voi helpottaa

Pari vuotta sitten tarkastetun väitöskirjan mukaan vain vajaa kolmannes uskaltaa puhua ulosteen karkailusta omalle lääkärilleen.

Keski-Suomen keskussairaalassa on huomattu, että potilaiden on helpompi puhua asiasta sairaanhoitajan kuin lääkärin kanssa. Siksi lantionpohjaterapeutti, sairaanhoitaja Tiina Huhtala-Kairaluoma on usein se, joka luottamuksellista ilmapiiriä potilaan kanssa rakentaa ja häntä rohkaisee.

Lievästä ulosteen karkailusta kärsivää Huhtala-Kairaluoma kehottaa etsimään itselle sopivaa ruokavaliota.

Kaikki suolta ärsyttävät ruoka-aineet kannattaa raivata lautaselta tai lasista pois: esimerkiksi kahvi voi pahentaa oireita.

Huhtala-Kairaluoma muistuttaa, että ruokavalio voi olla vain pieni apu, kokonaan sekään ei oireita poista.

WC-tutka aina päällä

Ulosteen karkailusta kärsivän on ison hädän yllättäessä on tiedettävä, missä wc sijaitsee, koska sinne on kiire. Kun elämä pyörii wc:n ympärillä, elämä rajoittuu.

– Moni joutuu miettimään päivän kulkua, milloin voi esimerkiksi syödä. Usein potilaat kertovat sosiaalisesta eristäytymisestä hankalan ulosteen karkailun vuoksi.

Henkinen paine ulosteen karkailusta voikin lisätä oireita, kuten myös työstressi tai kiireinen elämäntyyli.

Vaivan haittaavuuden vuoksi Matti Kairaluoma toivoisi potilaille rohkeutta.

– Ulosteen karkailusta kannattaa puhua omalle lääkärille, että hän voi ohjata tutkimuksiin ja hoitoon. Vaiva voidaan parantaa - suurimmalla osalla ainakin helpottamaan oireita.

Suurimpaan osaan maata voi olla luvassa poikkeuksellista syyssäätä.

Ajankohtaan nähden lämmin rintama hellii viikonlopun aikana aina Oulun korkeudella asti ja lämpötilat voivat kohota monin paikoin yli pitkänajan ennätysten. Suomen yllä on lämmintä ilmaa, joka parhaimmillaan nostaa elohopean laajoilla alueilla 17 asteen tuntumaan.

Etenkin sunnuntaina voidaan puhua Lappia lukuun ottamatta ajankohtaan nähden poikkeuksellisesta säästä. Ajankohtaan kuuluu myös kosteus, kun maan ja ilman lämpötilaerojen takia ilmassa on alhaallakin leijailevia sumupilviä. Sumupeiton syntyminen illan sekä yön aikana ja sen hälveneminen ratkaisevat sen, kuinka korkealle elohopea päivän aikana nousee.

Ennustaminen on sumun takia epävarmaa.

– Nyt näyttäisi, että sumu hälvenee jo tämän päivän aikana. Jos lounaistuuli voimistuu, voi olla, että yhtä laajaa sumupeittoa ei pääse syntymään viikonlopun aikana, Ylen meteorologi Matti Huutonen ennakoi.

Mitä pidemmälle lokakuuta mennään, sitä alempia lämpötiloja rikotaan. Viime viikolla päästiin jo hyvin lähelle kahtakymmentä astetta Helsingin Malmilla. Lentokentän asemalla on myös tällä viikolla mitattu ennätyksiä, kun keskiviikkona rikottiin 17 astetta 17,1 asteella.

Tähän aikaan vuodesta etelässä pyöritään kymmenen asteen päivälämpötiloissa ja Oulun sekä Kainuun korkeudella 5 asteen tuntumassa.

Sunnuntaina ollaan kuitenkin näillä näkymin hyvin lähellä paljon vanhempia lokakuun lämpöhuippuja. Oulussa ja Jyväskylässä voidaan ylittää yli satavuotiaita ennätyksiä tai lähes sellaisia.

Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan Oulussa ei ole päästy reippaasti yli 50 vuoteen ihan lähelle viime vuosisadan alun ennätystä. Sääennätyksissä asteen kymmenyksetkin ratkaisevat, joten vuoden 2000 lokakuun alun 16,4 astetta on ennätyksestä vielä kaukana. Sen sijaan Jyväskylässä päästiin samana päivänä hyvin lähelle mittaushistorian virallista ennätystä.

Jos lauantaina ja erityisesti sunnuntaina käy kuten tänään perjantaina on käynyt, Oulua myöden päästää poikkeuksellisiin lämpöihin. Lämmin ilma on jo lämmittänyt ja hävittänyt viimeistenkin sumupilvien kosteuden, ja aurinko paistaa sisämaassa.