Professori János Pusztay on hämmästyttänyt aikaisemminkin synkillä ennustuksilla, mutta nyt näkymät ovat hänen mielestään vieläkin ankeammat. Hän käyttää esimerkkinä mordvalaisia.
– Heidän lukumääränsä oli noin 30 vuotta sitten 1 200 000. Heitä oli enemmän kuin virolaisia siihen aikaan. 2000-luvun alkuvuosina heitä oli 800 000 ihmistä. Sanon, että tämän vuosadan loppuun mennessä heidän määränsä vähenee vielä 200 000, arvioi kielitieteilijä Pusztay Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Pusztayn mukaan nuori, koulutettu ja kaupungissa asuva väestö ei ole enää kovin kiinnostunut kielestä.
– Vanha sukupolvi puhuu vielä, mutta kun me lähdemme, meidän mukanamme lähtee myös kieli ja kulttuuri. Muutaman vuoden kuluttua lähtevät mm. liivi, vatja, enetsi ja nganasani. 20 vuoden kuluttua katoavat hanti ja mansi. Valitettavasti kuva on hyvin surkea.
Venäjän kielen korostaminen horjuttaa muita kieliä
Useimpia suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan Venäjällä. Siellä kaikkien alkuperäiskansojen tilannetta heikentää viime vuonna alkanut valtiollinen kampanja, jolla on tarkoitus lujittaa venäjän asemaa opetuksessa.
Kielitieteilijä János Pusztayn mielestä yksi tai kaksi tuntia äidinkieltä viikossa ei riitä.
– Kyse ei ole siitä, kuinka monta tuntia kieltä opetetaan. Kieli säilyy vain siinä tapauksessa, että myös muita aineita kuten matematiikkaa ja fysiikkaa opetetaan äidinkielellä.
Pusztayn mukaan valtio takaa opetusta vain ainoalla valtion kielellä eli venäjän kielellä.
– Ja se on muille kielille kuoleman hetki.
János Pusztay on työskennellyt mm. yliopiston suomalais-ugrilaisella laitoksella Budapestissa ja Szombathelyin opettajankoulutuslaitoksen rehtorina ja perustanut sinne uralistiikan laitoksen.
Yli 60 oman julkaisunsa lisäksi Pusztay on toimittanut yli 300 teosta. Joukossa on esimerkiksi sanakirjoja, joilla on tarkoitus helpottaa kouluopetusta pienillä kielillä.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut MV-lehden Facebook-ryhmään kirjoittaneen miehen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mies kirjoitti maaliskuussa 2017 MV-sivuston keskusteluryhmään Facebookissa tekstin, jossa hän ehdottaa keinoja, joilla maahanmuuttajat voisivat teloittaa itsensä. Kirjoittaja rinnastaa ehdotuksensa eutanasiaan.
Syyttäjän mukaan miehen kirjoitus on ollut uhkaava, ihmisarvoa loukkaava ja väkivaltaa hyväksyvä sekä omiaan levittämään suvaitsemattomuutta maahanmuuttajia kohtaan.
– Kommentti on ollut useamman tuhannen henkilön saatavilla MV-lehden Facebook-keskusteluryhmässä. Kirjoitus on luonteeltaan väkivaltaan yllyttävää vihapuhetta, joka ei kuulu sananvapauden suojan piiriin, syyttäjä toteaa haastehakemuksessa.
Kirjoittaja myönsi kirjoittaneensa tekstin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Käräjäoikeus tuomitsi syytetyn kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 40 päiväsakkoon, jolloin maksettavaa tulee 880 euroa. Lisäksi vastaaja määrätään suorittamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksu.
Tornion Outokummun terästehtaalla radioaktiivista amerikium-lähdettä on päätynyt sulatukseen lyhyen ajan sisällä useita kertoja. Amerikium on radioaktiivinen alkuaine, jota käytetään esimerkiksi maaperän tiiveysmittareissa sekä teollisuuden mittalaitteissa.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan heinä–syyskuun aikana sattui kolme tapausta, joissa radioaktiivinen amerikium-lähde on joutunut sulatukseen kierrätysmetallin joukossa. Viimeisin, neljäs tapaus, sattui viime perjantaina, mutta tällöin säteilylähde havaittiin ennen sulatusta.
– Kyseiset kierrätysmetallierät on laivattu Suomeen Hollannista ja Baltiasta, mutta metallierät ovat todennäköisesti peräisin Euroopan ulkopuolelta.
– Säteilylähteitä on hävitetty kierrätysmetallin joukossa tahallisesti tai huolimattomuutta, toteaa Säteilyturvakeskuksen Säteilytoiminnan valvonta -osaston johtaja Tommi Toivonen tiedotteessa.
Tehtaan oma säteilyvalvonta ja oikeat suojelutoimet ovat estäneet radioaktiivisten aineiden leviämisen tehdastilojen ulkopuolelle. Tehtaan työntekijät eivät ole altistuneet säteilylle, mutta ovat joutuneet käyttämään hengityssuojaimia.
Poikkeuksellista, että samalla tehtaalla useita tapauksia lyhyen ajan sisällä
STUK muistuttaa, että radioaktiivisten aineiden katoaminen on aina vakava asia. Tornion terästehdas ottaa näytteitä kuonasta ja lähettää näytteet mitattavaksi STUKin laboratorioon.
– Potentiaaliset terveysriskit ovat rajoittuneet tehdasalueelle, mutta oikeaoppisten säteilysuojelutoimien ansiosta henkilö- ja ympäristöaltistuksilta on vältytty, Toivonen sanoo.
Säteilyturvakeskuksen mukaan säteilylähteitä, joista ei ole huolehdittu asianmukaisesti, löytyy toisinaan kierrätysmetallin joukosta. On kuitenkin poikkeuksellista, että samalla tehtaalla on useita tapauksia lyhyen ajan sisällä.
STUK on tehnyt tapauksista ilmoituksen kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle.
STUKin arvion mukaan kyseessä on poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma tapausten toistuvuuden vuoksi eli se kuuluu luokkaan yksi kansainvälisellä ydinlaitos ja säteilytapahtumien INES-asteikolla
Toimittaja Kaarlo Vatanen, insinööri Jaatinen ja ulvova mylläri Gunnar Huttunen ovat omintakeisia romaanien päähenkilöitä, valovoimaisia, hyväsydämisiä ja rehellisiä. Miehet ovat kirjailija Arto Paasilinnan luomuksia ja heillä on ystäviä kymmenissä maissa.
Insinööri Jaatinen joutuu hippasille kunnanjohdon kanssa romaanissa Onnellinen mies. Se ilmestyi vuonna 1976, vain vuosi Paasilinnan suurimman menestyksen Jäniksen vuoden jälkeen. Ylen TV1 nappasi kirjan oikeudet heti sen ilmestyttyä. Onnellisen miehen ohjasi Hannu Kahakorpi.
– Paasilinna oli todella hyvässä iskussa, kun Onnellinen mies ilmestyi. Hän otti ammattimaisen rennosti senkin, että hänen tekstistään tehtiin dramatisointi. Paasilinnan luovutti romaaniin käsiimme ja toivoi, että teemme hyvän leffan, Kahakorpi muistelee.
Hannu Kahakorpi ohjasi televisioelokuvan Arto Paasilinnan romaanista onnellinen mies vuonna 1979. Pääosaa esitti Harri Tirkkonen.Yle
Tv-käsikirjoituksesta vastasi lisäksi Kahakorven lisäksi Kari Frank. Paasilinna kävi katsomassa tv-kuvauksia Pornaisissa ja teki elokuvassa pienen cameoroolinkin. Hän sai esittää maaherraa joka tulee leikkaamaan nauhan ja avaamaan sillan, jota elokuvassa rakennetaan.
– Tekstihän on yhä ajankohtainen. Paasilinnan satiiri pureutuu kunnallispolitiikkaan. Aloin nauraa kirjaa lukiessa heti ensimmäisellä sivulla. Se oli niin totta, muistelee Kahakorpi.
Kahakorpi on tyytyväinen, että Yleltä tuli lupa tehdä niinkin ärhäkkä satiiri vuonna 1979. Hän arvelee Paasilinnan kouliintuneen toimittajana tarkastamaan faktat ja tekemään analyysejä.
Ensin työt, sitten huvit
Paasilinnan tiukka työmoraali tunnettiin niin kustantamossa kuin sen ulkopuolellakin.
– Käsikirjoitukset tulivat yleensä kaksi viikkoa ennen sovittua, kertoo WSOY:n entinen kustantaja, nykyinen Siltala-kustantamon toimitusjohtaja Touko Siltala.
– Ehdottoman tärkeää hänen kohdallaan oli palautteen nopeus. Sen piti tulla heti, kertoo Siltala.
Kustantamossa opittiin, että kustannustoimittajan on parasta jättää muut työt, kun Paasilinnan käsikirjoitus tömähti pöydälle.
Paasilinnan tunnettiin rehvakkaana juhlijana ja alkoholin käyttäjänä.
– Kyllähän sitä sattui ja tapahtui, kun Arto lähti viihteelle. Mutta niin sattui muillekin. Ennen juhlittiin näkyvämmin. Mutta, jos julkaiset kirjan per vuosi, et voi tehdä sitä kännissä, toteaa ohjaaja Hannu Kahakorpi.
Ranskalaiset eivät saa kyllikseen Paasilinnasta
Kahakorpi törmäsi Arto Paasilinnan ranskalaisiin faneihin Etelä-Ranskassa tyttärensä häissä. Sulhasen puolen enoon teki suuren vaikutuksen, että Kahakorpi oli ohjannut Paasilinnan tekstiä ja jopa tavannut mestarin.
Kustantaja Touko Siltalan mukaan Arto Paasilinna oli Mika Waltarin jälkeen toinen suomalaiskirjailija, joka onnistui pääsemään globaaleille kirjamarkkinoille.
– Hän löysi lukijoita ympäri maailmaa. Sen jälkeen muiden suomalaisten kirjailijoiden oli helpompi astua esiin.
Touko Siltala työskenteli 1980-luvulla muun muassa kustantajana WSOY:ssä ja tutustui kirjailija Paasilinnaan hyvin.
Waltariin Paasilinnaa vertaa myös WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlsson.
– Työni näkökulmasta voin sanoa, että Arto Paasilinna ja Mika Waltari ovat sellaisia kirjailijoita, joista tulee kyselyjä maailmalta jatkuvasti, Carlson kertoo.
Samalla hän muistuttaa kuinka merkittävää on, että tällaisessa uutuuspainotteisessa maailmassa on kirjailijoita, jotka jatkuvasti kiinnostavat eri-ikäisiä lukijoita ja vaikuttavat kirjailijoihin ympäri maailmaa.
Suomalaisista nykykirjailijoista Paasilinnan jalanjäljissä ovat kulkeneet ainakin Antti Heikkinen ja Mikko-Pekka Heikkinen. Ensin mainitun Heikkisen romaani Kehveli iskee Carlssonin mukaan suoraan silmää Paasilinnalle.
– Paasilinnan menestyksen salaisuus on valloittava kertomisen taito ja jonkinlainen anarkia, jonka matkaan saattaa Paasilinnan luoma päähenkilö.
Varsinkin Ranskassa kirjallisuus on usein älyllistä pohdiskelua ja erittelyä. Ranskalaisissa romaaneissa tarinankerronta ole samalla tavalla esillä, Siltala analysoi.
Kiinnostavaa on sekin, että Arto Paasilinna ei itse juurikaan puhunut kieliä. Kiertueilla hänellä oli apunaan tulkki. Silti hän osasi Siltalan mukaan ottaa yleisönsä. Hän teki sen ilmeillä eleillä ja puheenpainoilla.
– Siinä oli sellaista näyttelijän ja sotapäällikön virettä.
Hiihtolenkki Puolustusvoimien harjoitusalueella Kouvolan Pahkajärvellä kävi kalliiksi ulkoilijalle. Maavoimien mukaan alueella liikkunut hiihtäjä sai 400 euron sakot julkisrauhan rikkomisesta.
Henkilö oli viime helmikuun lopulla pysäköinyt autonsa Puolustusvoimien alueen rajalle ja lähtenyt hiihtämään ampuma-alueelle. Vaara-alueella oli samaan aikaan käynnissä ammunnat, jotka jouduttiin keskeyttämään, kun jonkun havaittiin liikkuvan alueella.
Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Jarmo Vähätiitto sanoo, että kyse on melko poikkeuksellisesta tapauksesta. Ulkopuolisia harhautuu alueelle silloin tällöin. Puolustusvoimien mukaan reiteiltä on harhauduttu esimerkiksi Google Mapsin ohjeiden takia.
Alueen valvontaa onkin tehostettu.
– Partiointia alueella on lisätty, joka on varmaan eniten ulospäin näkyvä juttu. Haluamme varmistua siitä, että ammunnat ovat palvelusturvallisia ja vastaamme omasta alueestamme, sanoo Vähätiitto.
Suosittu kansallispuisto tuo ihmisiä alueelle
Harjoitusalueen liepeillä liikkuu yhä enemmän ihmisiä, sillä viereinen Repoveden kansallispuisto on entistä suositumpi matkailukohde. Pahkajärven ampuma-alueen varoalue on merkitty maastoon sinivalkoisin maalauksin sekä alueen karttoihin.
Eversti Vähätiiton mukaan kesäasukkaille järjestetään myös infopäiviä alueella liikkumisesta. Varoalueella liikkuminen on sakon uhalla kiellettyä.
Pahkajärvi on hyvin aktiivisessa käytössä, ja siellä pidetään vuosittain ampuma- ja räjähdeharjoituksia noin 200-300 päivänä. Pahkajärven ampuma-alue on osa Vekaranjärven varuskuntaa ja Karjalan prikaatin hallinnassa.
Tallink Siljan Baltic Princessiltä löytyneen kuolleen naisen kohdalla ei epäillä rikosta, kertoo Lounais-Suomen poliisi.
Nainen löydettiin kuolleena hyttisiivouksen yhteydessä Turun Satamassa maanantai-iltana, kertoo Ilta-Sanomat.
Rikoskomisario Jussi Helesvirran mukaan kuollut matkustaja on noin 30-vuotias suomalainen nainen.
Poliisin tietojen mukaan nainen oli ollut risteilyllä yhdessä suunnilleen saman ikäisen miehen kanssa. Mies otettiin kiinni Turun satamasta.
Illan, yön ja tiistai päivän aikana tehtyjen tutkimusten perusteella poliisi voi todeta, että rikosta ei ole syytä epäillä. Tutkintaa jatketaan kuolemansyyntutkintana.
Baltic Princess seisoi Turun satamassa noin puolitoista tuntia maanantai-iltana. Matkustajille kerrottiin, että kyse on matkustajan sairaustapauksesta.
Uutista muokattu 16.10.2018 kello 16.05 Lisätty tieto, että poliisi ei epäile rikosta.
Yö-yhtyeen entinen basisti Jukka "Jay" Lewis joutuu maksamaan yli 26 000 euroa oikeudenkäyntikuluja yhtyeen solisti Olli Lindholmille. Pirkanmaan käräjäoikeuden syyskuinen päätös jää voimaan, koska kukaan ei ole valittanut siitä.
Käräjäoikeus hylkäsi Lewiksen Lindholmia vastaan nostaman kanteen, jossa Lewis vaati korvauksia vuonna 2017 menettämistään keikkapalkkioista. Basisti erotettiin yhtyeestä joulukuussa 2016.
Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan Lewis ei enää ollut Yö-yhtyeen jäsen, kun sopimus vuoden 2017 keikoista syntyi.
Elokuvaohjaaja Aku Louhimies syyttää Yleä ajojahdista.
Louhimies kertoi eilisessä Facebook-päivityksessään, että hänet on pantu ainakin toistaiseksi sivuun mittavasta BBC:n draamatuotannosta, jossa hän työskenteli ohjaajana.
Syyksi hän epäilee sitä, että Ylen toimittaja oli ollut tänä syksynä yhteydessä Britannian yleisradioyhtiöön ja toimittanut sille raskauttavia tietoja Louhimiehestä.
Siitä alkoi poikkeuksellisen laaja kotimaista elokuva-alaa ravisuttanut kohu Louhimiehen ympärillä.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen pitää Louhimiehen väitettä käsittämättömänä.
– Opintovapaalla oleva toimittajamme on tarkistanut uutisvinkkiä Britanniasta. Siinä yhteydessä on keskusteltu Louhimiehestä, Jokinen summaa.
Vinkki liittyi siihen, oliko Louhimies saanut sopimuksen brittiläisen tuotantoyhtiön tai BBC:n kanssa. Asian tarkistamista jatkettiin Yle Uutisten kulttuuritoimituksessa.
– Mutta varmuutta tästä diilistä ei saatu. Tämä on aivan normaalia toimituksellista työtä, Jokinen toteaa.
Louhimies kirjoittaa päivityksessään olleensa katsastamassa historiallisen World On Fire -sarjan kuvauspaikkoja, kun sarjan tuotantoyhtiö sai BBC:ltä kohtalokkaan puhelun, ja Louhimies siirrettiin ainakin toistaiseksi syrjään.
World On Fire -sarjaa tuottaa muun muassa Poldark-tv-sarjasta tunnettu brittiläinen tuotantotalo Mammoth Screen.
“Tuotantoyhtiö päätynyt toiseen ohjaajaan”
Yle Uutiset kysyi Louhimiehen statusta kyseisessä tuotannossa jo lokakuun alussa.
Silloin draamasarjan viestinnästä vastaavan lontoolaisen Milk Publicity PR-toimiston viestintäjohtaja kertoi, että Mammoth on päätynyt toiseen ohjaajaan, eikä asiasta ollut muuta kerrottavaa.
PR-toimiston parin viikon takaiselle kommentille ei saatu yrityksistä huolimatta enää vahvistusta tiistaina.
Louhimiehen fb-päivityksen mukaan hänen asemansa tuotannossa olisi vielä auki.
Ylellä ei korjattavaa
Louhimies palaa fb-päivityksessään usein toistamaansa väitteeseen, ettei Yle ole antanut hänelle mahdollisuutta korjata viime maaliskuussa kohun laukaisseen jutun asiavirheitä, ylilyöntejä ja väärintulkintoja.
Ohjaaja kertoo päivityksessään tehneensä keväällä Yleisradiolle oikaisupyynnön. Yle vastasi siihen perusteellisesti jo huhtikuussa ja totesi, ettei oikaistavaa ole.
Louhimiehen tapaus nousi uudelleen esille toukokuussa Ilta-Sanomissa, jossa ohjaaja yhä väitti, että Ylen jutussa oli virheitä.
Yle julkaisi myöhemmin vastineen Ilta-Sanomissa, jossa vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen totesi, etteivät Louhimiehen väitteet asiavirheistä pitäneet paikkansa.
Yle Uutiset ei ole toistaiseksi tavoittanut Aku Louhimiestä eikä BBC:n tai Mammoth Screenin edustajaa haastatteluun.
"Mie en tiedä, miten mä taas päädyin tähän tilanteeseen. Rakastuin henkilöön, kuka on niin kaukana ja vaikea tavoitella...!!
Mut jos nyt hyvin käy, niin se voi vaikka toteutuakin. Minä & Ville. Together."
Näin Salonsaari kirjoitti päiväkirjaansa 14-vuotiaana kesäkuussa vuonna 1997.
Salonsaari on kirjoittanut lähes aina päiväkirjaa. Lappeenrannassa järjestettyä päiväkirjaklubia varten hän palasi uudelleen yli 30 teiniajan päiväkirjaansa, useisiin slämäreihin ja kirjelappusiin.
Hän toivoo julkiluvun nollaavan oman teiniajan nolouden.
– Teiniaikaan suhtautuu nyt eri tavalla. Se ei ole enää mörkö, kun on käynyt läpi vanhoja päiväkirjoja. Huvittaisi sanoa sille 15-vuotiaalle Netalle, että mä symppaan sua tosi paljon.
Teinipäiväkirjat: "Aivan hirveetä"
Salonsaari on nyt ensimmäistä kertaa yleisön edessä lukemassa päiväkirjaansa. Hän on yksi Lappeenrannassa järjestetyn loppuunmyydyn päiväkirjaklubin esiintyjistä. Tekstin valinta on ollut hankalaa, koska hänen päiväkirjoissaan vilisee paljon ihmisiä koko nimillään.
Lappeenrantalainen Salonsaari tietää, että kotipaikkakunnan pienet piirit ovat selvillä myös yleisössä. Hän ei halua, että kuulijat tajuavat etu- ja sukunimen lävähtäessä esiin, että kenestä hän kirjoittaa.
Luettavaksi valikoitunut teksti on pitkä ja ehyt tarina. Siinä käydään läpi teinien ajatusmaailma.
"Mie jos en näe sitä kohta (huomenna tai viikonloppuna) tuntuu, että miun rakkaus olis suunnattu tyhjille seinille. Mie en voi kohdistaa sitä tai voinhan mie, mutta se ei tuota tulosta, koska rakkauden kohde ei kai tiedä siitä rakkaudesta, jota mie sille lahjotan.
– Nopeita leikkauksia, mielenmuutoksia ja tunteet laidasta laitaan. Sieltä löytyy ihania itsekirjoitettuja runoja ja biisisitaatteja. Aivan hirveetä, nauraa räkättää Salonsaari.
Mie annan Villelle miun sydämen, jos se sen huolii... <3: Netta"
Nuoruuden päiväkirjoissa killuivat kultaiset pienet lukot. Ne lukittiin tiukasti kiinni. Päiväkirja usein piilotettiin patjan alle tai pantiin lukolliseen laatikkoon.
Päiväkirjaklubit ammentavat myötähäpeästä, noloudesta, arjen hauskuudesta ja riipaisevista tunteista.Mikko Savolainen / Yle
Salaiset tekstit ääneen
Nykyään omasta elämästään kirjoitetaan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Itsestään kerrotaan sosiaalisessa mediassa, blogeissa ja vlogeissa. Uudet teknologiat ovat muuttaneet käsitystä intiimin ja julkisen välisestä rajasta.
Nyt nämä laatikon kätköt ovat lavalla ja julkista riistaa. Eri puolilla Suomea järjestetyt päiväkirjaklubit, joissa luetaan omia päiväkirjoja muille ääneen, ovat tulleet erittäin suosituiksi.
– Päiväkirjaklubeilla huomaa, etten ole yhtään tyhmempi, tavallisempi enkä nolompi kuin muutkaan. Se on kai vertaistukea, naurahtaa päiväkirjaklubin Lappeenrantaan tuonut Liisa Kukkola.
Päiväkirjaklubin lukija Liisa Kukkola kirjoitti nuorena tuntojaan teinikalentereihin. Hänen suurin rakkautensa teininä oli Alwari Tuohitorvi -yhtyeen kitaristi Kala.Mikko Savolainen / Yle
Kenelle päiväkirjaa kirjoitetaan?
Tohtorikoulutettava Karoliina Sjö on tutkinut päiväkirjoja. Hänen mielestään on mielenkiintoista pohtia, kenelle päiväkirjaa oikeastaan kirjoitetaan.
Osa haluaa, että päiväkirja tulisi muiden luettavaksi, eikä jäisi pöytälaatikkoon pölyyntymään. Ajatus siitä, aikooko päiväkirjansa paljastaa muille ihmisille, saattaa vaihtua kirjoittajan elämän aikana.
Eräs päiväkirja, joka on toivottu tulevan luetuksi, on tavallisen helsinkiläisen Kirsti Teräsvuoren päiväkirja.
Kirsi Teräsvuori eli vuosina 1899–1988. Hän kirjoitti lähes koko elämänsä päiväkirjoja. Teräsvuori oli naimaton ja työelämän ulkopuolella oleva nainen, joka eli yksinäistä elämää. Kulttuurihistorian tohtorikoulutettava Karoliina Sjö on tutkinut Teräsvuoren päiväkirjoja väitöskirjaansa varten.
Sjö on tehnyt naisen päiväkirjoista päätelmän, että kirjoittaja on halunnut päiväkirjojen päätyvän muiden luettaviksi, koska päiväkirjojen tekstejä on puhtaaksikirjoitettu ja niihin on tehty reunamerkintöjä.
– Päiväkirjan reunamerkinnöissä löytyy tulkintoja ja selityksiä tekstiin. Esimerkiksi eräissä reunakirjoituksissa lukee "On ollut inhoittavaa kirjoittaa tämmöistä puhtaaksi, mutta tein sen sentään" tai "Kaikkea minä viitsinkin kirjoittaa puhtaaksi", kertoo Sjö siitä, miten Teräsvuori kirjoitti vuosia myöhemmin aiempiaan tekstejään puhtaaksi.
Teräsvuori toi itse ensimmäisen erän päiväkirjojaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vuonna 1974.
Ei muiden silmille, mutta silti julkilukuun
Monille päiväkirjat ovat kuitenkin todella henkilökohtaisia ja intiimejä, eikä niitä ole tarkoitettu muiden luettavaksi.
– Monet myös esimerkiksi polttavat tai muuten tuhoavat päiväkirjansa, kertoo tutkija Karoliina Sjö.
Lappeenrantalainen Netta Salonsaari on ajatellut, että kukaan ei saisi lukea hänen päiväkirjaansa. Hänen lähes jokainen päiväkirjansa alkaa sanoilla: "koskaan kukaan ei saa näitä lukea".
Silti hän on nyt päiväkirjaklubilla lukemassa julkisesti omaa päiväkirjaansa.
– Haluan kokeilla miltä tekstien lukeminen tuntuu. Lukea muille tekstejä, joita on kirjoittanut pelkästään itselleen, ei kenellekään muulle, Netta Salonsaari pohtii.
Aina ei tarvita julkisesti lukemista. Tutkijan mukaan itsekseen omien päiväkirjojen lukeminen voi olla eheyttävä kokemus. Lukeminen saattaa vahvistaa käsitystä itsestään ja olemassaolostaan.
– Usein juurikin se on päiväkirjan perimmäinen tarkoitus, sanoo Karoliina Sjö.
Peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää asuntojen kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana. 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin Taloustutkimuksella teettämä tuore tutkimus.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 152 täysi-ikäistä suomalaista ja se on tehty koko Suomen väestöä edustavasti.
Kyselyn vastaajista 66 prosenttia arvioi, että ennen rakennettiin paremmin. Lisäksi 88 prosenttia nimesi kosteudenhallinnan yhdeksi rakennusalan suuremmista haasteista.
Kyselyn teettäneen rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto on huolestunut tutkimuksen tuloksista. Hänen mielestään mielikuva rakentamisesta on todellisuutta huonompi, vaikkakin korjattavaa on.
– Tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. On selvää, että koko rakennusalan on nyt ryhdistäydyttävä. Meidän on nyt kannettava vastuumme ja nostettava ammattiylpeys takaisin kunniaan, Katajisto sanoo tiedotteessa.
Mika KatajistoJouni Immonen / Yle
Suomalaisesta rakentamisesta vastaajille tulivat ensiksi mieleen home ja kosteusongelmat, rakentamisen huono laatu ja rakennusvirheet, sekä kiire ja suunnittelun puute. Muita rakentamisesta mieleen juolahtavia ajatuksia olivat vastuun puuttuminen, ammattiylpeyden katoaminen ja valvonnan puute.
Kyselyn teettäjä Peab ilmoittaa reagoivansa kyselyn synkkiin tulokseen. Se kertoo käynnistävänsä ensi vuoden alusta alkaen työmaillaan Rakentamisen Laatu RALA ry:n Kuivaketju10-järjestelmän sekä aloittavansa henkilöstönsä koulutuksen kosteudenhallintaan. Yhtiö väläyttää myös kosteudenhallintakorttijärjestelmän kehittämistä.
Toimitusjohtaja Katajiston mukaan alan on parannettavaa toimintaansa niin, että suomalaiset voisivat luottaa rakentajiin ja huolet sisäilmaongelmia kohtaan lähtisivät hälvenemään.
Lisälakeja ei tarvita, sanoo ministeri
Lisää lainsäädäntöä ala ei kaipaa, sanoo Katajisto. Lisälainsäädäntöä ei kaivannut myöskään asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Vuoden alusta voimaan tullut uusi kosteusasetus riittää.
Lainsäätäjä ei voi myöskään kaikkea säätää.
– Vaikea sitä on mennä yksityisiin koteihin tekemään tarkastuksia, Tiilikainen sanoo.
Jossain vaiheessa ehkä tarkastellaan Tiilikaisen mukaan sitä, kuinka pitkälle vastuita tapahtuneista vahingoista on ulotettava.
Yli 35 vuotta alalla toiminut rakennusmestari Esa Koski palauttaisi vanhan ajan rakennusmestasrikoulutuksen yhtenä keinona torjua sisäilmaongelmia. Hän ei allekirjoita kyselyn tulosta, että ennen rakennettiin paremmin.
– Kyllä mun mielestä [ nyt taso] on paljon parempi. Kyllä meillä ihan hyvää ja järkevää toimintaa on, mutta se vain pitäisi saada yleiseen tietoon, Koski sanoo.
Toimitusjohtaja Katajisto puolestaan pohti, että hyvää ei saa halvalla, joten lisäpanostukset koko rakentamisketjussa saattavat aiheuttaa hintapaineita asunnoissa.
Esa KoskiJouni Immonen / Yle
Purnaus uusien asuntojen laadusta lisääntynyt
Uudenmaan maistraatin kuluttajaoikeusneuvoja Raija Marttala kertoo, että yhteydenotot uusien asuntojen kaupoissa koskevat hyvin moninaisia asioita.
– Ne voivat olla esimerkiksi rakentamisen laatua koskevaa palautetta, huonosti tehtyjä pintamateriaaleja tai että asunto ei vastaa suunnitelmia.
Tyypillisiä kyselyitä ovat myös vuosikorjauksiin liittyvät asiat.
– Havaittuja puutteita ei aina välttämättä korjata heti. Kiireettömät korjaukset voidaan siirtää tehtäväksi vuositarkastuksen jälkeen. Joskus korjauksia joudutaan odottamaan vielä tämänkin jälkeen. Korjausten loppuun saattaminen voi viedä joskus pitkänkin aikaa, Marttala sanoo.
Hän arvioi, että uusia asuntoja koskevat yhteydenotot ovat olleet hieman nousussa. Kuluttajaoikeusneuvoja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa. Kuluttajaoikeusneuvoja antaa tietoa kuluttajan oikeuksista esimerkiksi tavaran tai palvelun virheen hyvityksestä, sopimuksista ja maksamisesta.
Ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden ihmisten omaisuus päätyy valtiolle. Testamentilla lahjoittaja pystyy ohjaamaan varansa arvojensa mukaiseen kohteeseen. Perinnön voi saada vaikka taloyhtiö.
Näin kävi Helsingin Siltasaaressa Pitkänsillanranta 17:ssa, jonka entinen asukas Onni Lindfors testamenttasi taloyhtiölle miljoonien eurojen arvoisen omaisuutensa.
Vuoden 2017 alussa kuolleella, naimattomalla Linforsilla ei ollut jälkeläisiä tai muita elossa olevia lähiomaisia. Asunto-osakeyhtiö Saariniemi oli miehen perheen koti kolmessa sukupolvessa.
Kaikkiaan taloyhtiölle perinnöksi jätetty omaisuus on arvoltaan yli seitsemän miljoonaa euroa, sisältäen kaksi asuntoa ja arvopapereita. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Varat kunnostuksiin
Testamentin suomat varat käytetään taloyhtiön tarvitsemiin kunnostuksiin, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Arto Manninen. Tämä oli myös Lindforsin toive.
– On tarkoitus taata, että talossa on ihmisillä jatkossakin hyvä koti. Olemme toimineet kirjaimellisesti testamentin ja uskotun miehen mukaan. Varoille on myös sijoitussuunnitelma pitkälle tulevaisuuuteen, Manninen sanoo Ylelle.
Osalla talon asukkaista oli tiedossa, että jonkinlaista perintöä saattaa olla jossain vaiheessa tulossa. Taloyhtiön hallitus sai tietää perinnöstä viime vuoden keväänä.
– Yllätys oli tietenkin se, että osakeomistuksia oli niin paljon.
Asian tultua julki Manninen kertoo saaneensa lukuisia viestejä, joissa kritisoidaan perinnön jättämistä taloyhtiölle. Monen mielestä Lindforsin maallinen omaisuus olisi pitänyt suunnata vähävaraisille.
– Perinnöstä on maksettu noin 30 prosenttia veroa, eli tästä hyötyvät muutkin. Yli kaksi miljoonaa menee valtiolle, Manninen huomauttaa.
Valtiokonttori luovuttaa suurimman osan varoista eteenpäin vainajan asuinkunnille tai läheisille. Viime vuonna ilman perillisiä kuolleilta jäi lähes 26 miljoonaa euroa.
Suomalaisten testamenttilahjoittajien sydäntä lähellä ovat erityisesti lasten ja naisten hyvinvointi ja koulutus, niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Myös luonto ja uhanalaiset eläimet sekä lääketieteellinen tutkimus ovat suosikkikohteiden kärjessä.
Kelan mukaan sen korvaamia taksimatkoja Uudellamaalla ei ole saatu "sopimuksen edellyttämälle tasolle" nykyisen palveluntarjoajan Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy:n kanssa. Tästä syystä osapuolet ovat päättäneet purkaa sopimuksen siirtymisajan jälkeen.
Kela-taksikyydeissä on ollut runsaasti ongelmia ympäri Suomen sen jälkeen kun kyytejä uudistettiin heinäkuussa. Uudellamaalla asiakkaat ovat kärsineet välityskeskuksen ruuhkista, kyytien myöhästymisista ja jopa peruuntumisista.
Kelan etuuspäällikön Susanna Bruunin mukaan matkoja on Uudellamaalla jäänyt toteutumatta joitakin satoja kuukausittain. Yhteensä matkoja on tehty lähes 160 000.
– Sopimushan edellyttää sitä, että jokainen tilattu matka toteutetaan, Bruun sanoo.
Kela alkaa valmistella uutta kilpailutusta välittömästi. Tavoitteena on, että Kela-taksimatkat siirtyvät uudelle palveluntarjoajalle huhtikuussa 2019.
Toistaiseksi Helsingin-Uudenmaan Taksit Oy hoitaa taksimatkat nykyisen sopimuksen mukaisesti, ja Kela-taksimatkat tilataan samasta numerosta kuin ennenkin.
"Logistinen ohjausvoima puuttuu"
Helsingin ja Uudenmaan Taksit Oy:n mukaan ongelmat johtuvat ennen kaikkea taksilain uudistuksesta, jonka myötä taksien vanhat asemapaikat poistuivat.
Yritys välitti Kela-taksikyytejä myös ennen taksiliikenteen mylläystä. Silloin sen alla toimi noin 2 800 taksia Uudellamaalla.
– Vanhassa järjestelmässä HUSin alueella oli 30 asemapaikkaa, joihin taksipalvelu oli sidottu. Nyt taksit liikkuvat vähän missä milloinkin. Logistinen ohjausvoima puuttuu, taksiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Kuusisto sanoo.
Hän myöntää, että uudessa mallissa "tyhjiöitä" on päässyt syntymään eri alueille eri aikoina. Suurimmat ongelmat ovat Kuusiston mukaan kuitenkin jo väistymässä.
Viime vuonna Kela-takseilla kulki Uudellamaalla lähes 80 000 henkilöä, ja matkoja tehtiin yli 700 000.
Kelan Susanna Bruunin mukaan uudessa järjestelmässä ongelmia on ollut etenkin Uudellamaalla. Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla Kela-taksien puhelinpalvelut ovat myös ruuhkautuneet, mutta muissa maakunnissa Kela-taksit kulkevat Bruunin käsityksen mukaan kuten sopimus edellyttää.
Eduskunnassa puitiin tänään hallituksen tiedonantoa työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä. Hallitus hakee tiedonannollaan eduskunnalta ennakkotukea kiistanalaiselle lakihankkeelleen, joka on kiristänyt hallituksen ja ay-liikkeen välejä ja johtanut työtaistelutoimiin.
Tiedonannon esitellyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti hallituksen työllisyyspolitiikan tuloksia ja hallituskauden aikana syntyneitä uusia työpaikkoja. Uusia työllisiä on hallituskauden aikana tullut 115 000 lisää.
Kiistanalainen irtisanomislaki on Sipilän ja muiden hallituksen edustajien puheenvuorojen mukaan osa hallituksen laajempaa työllisyyslinjaa, jolla tulee olemaan positiivinen vaikutus työllisyyteen. Taustalla on hallituksen mukaan myös laajempi kysymys siitä, voiko ammattiyhdistysliike vaikuttaa työllisyyspolitiikkaan painostustoimilla.
Oppositiota perustelut eivät vakuuttaneet. Monessa puheenvuorossa viitattiin hallituksen teettämiin selvityksiin, joiden mukaan esityksen vaikutukset työllisyyteen ovat epäselviä tai hyvin pieniä. Lisäksi hallitusta syytettiin tilanteen kärjistämisestä työmarkkinoilla.
Lisäksi menettelytapaa, jossa hallitus hakee eduskunnasta etukäteen tukea vasta valmistelussa olevalle lakiesitykselle, pidettiin monessa puheenvuorossa kummallisena. SDP:n Eero Heinäluoman mukaan hallitus yrittää vetää eduskunnan kiistaan, johon se ei ole osallinen.
– Tällä poliittisella teatterilla hallitus vahingoittaa paitsi omaa uskottavuuttaan myös eduskunnan arvovaltaa, Heinäluoma sanoi.
SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät epäluottamusta hallitukselle.
Pienimmät oppositiopuolueet RKP ja Kristillisdemokraatit eivät yhtyneet epäluottamuslauseeseen, mutta eivät toisaalta antaneet tukeaan hallitukselle eivätkä ottaneet kantaa irtisanomislakiin vielä tässä vaiheessa.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään huomenna.
Ammattiyhdistysliike on ilmoittanut, että hallituksen tiedonanto eduskunnalle ei pysäytä työtaistelutoimia.
Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin kuulunut kirjailija Arto Paasilinna on kuollut. Hän kuoli espoolaisessa hoitokodissa maanantaiaamuna.
Arto Paasilinnan vanhin poika, kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja Petteri Paasilinna kertoo isän viettäneen hoitokodissa viimeiset kymmenkunta vuotta.
– Hän kirjoitteli yhä, mutta vain omaksi ilokseen.
Paasilinnalta julkaistiin kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä.
WSOY:n mukaan Paasilinnan teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja teoksia on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Eniten maailmalla ovat kiinnostaneet Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri. Molemmista tehtiin takavuosina Suomessa myös elokuvasovitukset
Paasilinna on palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla, Jussi-palkinnolla parhaasta elokuvakäsikirjoituksesta Jäniksen vuodesta sekä Italiassa Giuseppe Acerbi -palkinnolla.
Paasilinna oli syntynyt Kittilässä 20. huhtikuuta 1942.
"Absurdi hulluus ja veijarimaisuus – sieltä se Paasilinnan lause syntyy"
Arto Paasilinnan kymmenien teosten lumo syntyy paljosta muustakin kuin tarinan kerronnasta.
– Myös huumori ja veijarimaisuus ja pilke silmäkulmassa ja sellainen absurdi hulluus ja vauhti siinä tarinan kertomisessa. Siitä on syntynyt ihan omalaatuinen keitos, luonnehtii WSOY:n kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson Paasilinnan tapaa kirjoittaa.
Carlsonin mukaan jostain tuosta kaikesta ja niiden yhdistelmästä syntyy Paasilinnan lause ja Paasilinnan tarinan kerronta. Samalla siitä tuli Paasilinnan kyky kuljettaa tapahtumia ja kuvata ihmisiä, maatamme ja maailmaa täysin omaperäisellä tavalla.
– Se on kiinnostavaa, miten tietyt teokset ovat niin hyvin suomalaisia, ja ehkä aika eksoottisia ja sitä kautta kiinnostaneet myös muita maita.
Anna-Riikka Carlson luonnehtii Paasilinnan merkitystä suomalaiselle kirjallisuudelle mittaamattomaksi ja vertaa tätä jopa Mika Waltariin.
– Työni näkökulmasta voin sanoa, että Arto Paasilinna ja Mika Waltari ovat sellaisia kirjailijoita, joista tulee kyselyjä maailmalta jatkuvasti, Carlson kertoo.
Samalla hän muistuttaa kuinka merkittävää on, että tällaisessa uutuuspainotteisessa maailmassa meillä on tällaisia kirjailijoita, jotka jatkuvasti kiinnostavat eri-ikäisiä kirjailijoita ja jotka vaikuttavat muihin kirjailijoihin ulkomaita myöten.
– Se merkitys, mikä Arto Paasilinnalla on. On vaikea sanoa, että kukaan pystyisi samaan. Se on niin mittava.
Juttua täydennetty Arto Paasilinnan kustantajan, WSOY:n edustajan kommenteilla klo 15.17.
Kalajoella lauantain vastaisena yönä sattuneesta auto-onnettomuudesta on selvinnyt lisää yksityiskohtia.
Täsmälleen onnettomuushetkellä hieman yhden jälkeen yöllä lähistöllä oleva seismologian laitoksen mittauspiste Kalajoen Kamusenperällä on rekisteröinyt jäljen, joka ei sovi maanjäristykseen eikä räjäytykseen. Poliisista kerrotaan, että rekisteröinti onkin aiheutunut hyvin todennäköisesti kolariauton törmäyksestä. Mittauspiste sijaitsee varsin lähellä tapahtumapaikkaa.
Rikosylikonstaapeli Juha Kangas kertoo, että onnettomuusauton nopeusmittari oli pysähtynyt lukemaan 165 kilometriä tunnissa turvatyynyjen lauetessa. Onnettomuusauto on siis ajanut vähintään 165 kilometrin tuntinopeutta.
Kankaan mukaan poliisi on puhuttelut ja kuulustellut onnettomuuden hengissä selvinnyttä uhria sekä muita tapahtumailtana seurueeseen kuuluneita. Kuulusteluissa on selvinnyt, että tapahtumailtana ennen ajoon lähtöä mökillä olleessa seurueessa oli nautittu alkoholia.
Toistaiseksi asiassa ei kuitenkaan epäillä rattijuopumusta. Kuljettajan ja muiden onnettomuudessa kuolleiden mahdollinen veren alkoholimäärä selviää oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa.
Vesuviuksen tuhoisa purkaus Italiassa saattoikin tapahtua kaksi kuukautta luultua myöhemmin, uskovat purkauksessa tuhoutunutta Pompeijin kaupunkia tutkivat arkeologit.
Arkeologit kertoivat tiistaina löytäneensä pompeijilaisen talon seinästä hiilellä kirjoitetun päivämäärän, joka vastaa nykykalenterissamme lokakuun 17. päivää.
Kulttuuriministeri Alberto Bonisoli (vasemmalla) sanoo löydön laittavan historiankirjat uusiksi. Oikealla Pompeijin arkeologisen alueen johtaja Massimo Osanna.Ciro Fusco / EPA-EFE
Kirjoituksessa ei mainita vuotta, mutta arkeologit ovat vakuuttuneita siitä, että se on tehty lokakuussa vuonna 79 juuri ennen purkausta. Hiilellä kirjoitettu teksti ei olisi säilynyt pitkään, jos se ei olisi hautautunut tuhkaan.
Pompeijissa tehdään edelleen kaivauksia ja uusia löytöjä. Kuvassa raunioita, jotka sijaitsevat lähellä päivämäärän löytöpaikkaa.Ciro Fusco / EPA-EFE
Aiemmin kaupungin uskottiin tuhoutuneen senaikaisten kirjoitusten ja arkeologisten löytöjen perusteella 24. elokuuta.
Purkauksen myöhempää ajankohtaa aavisteltiin jo 1800-luvulla, kun tuhkaan hautautuneista oksista löydettiin syksyllä kypsyviä hedelmiä.
Lokakuun alussa arkeologit löysivät Pompeijista alttarin, joka on omistettu laareille, eli roomalaisessa mytologiassa perheen suojelijoille.Ciro Fusco / EPA-EFEArkeologi teki tutkimuksia Pompeijissa elokuussa.Cesare Abbate / EPA-EFE
Vesuviuksen purkaus tappoi Pompeijin asukkaat niille sijoilleen ja hautasi heidät ja kaupungin tuhkaan.
Tekninen vika aiheutti kahden Merivoimien aluksen keskinäisen kolhimisen Turussa tiistaina iltapäivällä, kertoo Merivoimat tiedotteessa.
Onnettomuudessa oli osallisena Merivoimien Rauma-luokan ohjusvene ja onnettomuus johtui siinä ilmenneestä teknisestä viasta.
Rannikkolaivaston Pansion tukikohdan satamaan palaamassa ollut 6. Pintatorjuntalaivueen alus oli kiinnittymässä kotitukikohdan laituriin, kun aluksessa ilmeni tekninen vika.
Alus ajautui kosketukseen viereisessä laiturissa olleeseen miinalaiva Uusimaahan. Vikaantuneessa aluksessa olleista palkatuista sotilaista yksi loukkaantui lievästi. Molemmat alukset saivat vedenpäällisiin rakenteisiin vaurioita.
Murhatutkinta on käynnissä Turussa. Poliisi sai tiistaina alkuyöstä ilmoituksen menehtyneestä miehestä.
Henkirikoksen takia tehtiin kolme etsintää, ja poliisi tavoitti neljä henkilöä keskiviikkoaamuna. Heistä kaksi on päästetty kuulusteluiden jälkeen vapaaksi. Tekoa tutkitaan murhana.
Tutkinnanjohtaja on vielä varovainen sanoissaan ja arvelee, että he tiedottavat lisää torstaina.
Juttua täydennetty 17.11. kello 11.22: Lisätty tieto kuulustelluiden määrästä.
Suomessakin vientiyritykset seuraavat mielenkiinnolla Britannian ja EU:n välisiä neuvotteluja. Britannian on määrä erota EU:sta ensi keväänä, 29. maaliskuuta.
Kokosimme neljä seikkaa lähestyvästä brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista suomalaisiin vientiyrityksiin.
Miten Britannian lähtö näkyy vientiyrityksissä nyt?
Lähestyvä brexit luo epävarmuutta vientiyritysten toimintaan. Esimerkiksi tuontitavaroiden varassa olevat brittiläiset yritykset varautuvat hintojen nousuun ja etsivät paikallisia vaihtoehtoja EU-maissa tuotettujen tavaroiden rinnalle.
Tämä on huomattu esimerkiksi Orkla Suomen makeistehtaalla Jyväskylän Vaajakoskella.
– Paikalliset yhteistyökumppanit eivät uskalla rakentaa pelkästään meidän varaan, vaan ovat alkaneet lisätä panostustaan paikallisiin merkkeihin, sanoo Orkla Suomen Vaajakosken tehtaanjohtaja Virpi Aaltonen.
Lakritsi on Britanniassa pitkälti erikoistuote, mutta Keski-Suomessa valmistettu lakritsi on Britannian kolmen suosituimman lakritsimerkin joukossa.
Brittien empiminen näkyy myös rakennusteollisuudessa.
– Rakennusliikkeet Britanniassa miettivät, miten brexit vaikuttaa punnan arvoon ja lykkäävät ostopäätöksiä. Tämä voi näkyä tuotannossamme vuodenvaihteen jälkeen, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Kurikka Kurikka Timber Oy:stä.
Yritys valmistaa ikkuna- ja puuaihioita Äänekoskella Keski-Suomessa. Tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Britanniaan tuotteista päätyy kolmannes.
Mitä Britannian eroaminen EU:sta ilman sopimusta tarkoittaisi?
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, tuo se Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukaiset tullit EU-maiden ja Britannian välille.
Toisin sanoen suomalaisten tuotteiden vieminen Britanniaan vaatisi aikaisempaa enemmän työtä, aikaa ja rahaa. Kaupan kustannukset vientiyrityksissä nousisivat, mikä heikentäisi kaupan kannattavuutta.
Keskuskauppakamarista arvioidaan, että tullausmenettelyistä aiheutuvat ylimääräiset kulut voivat tarkoittaa noin 10–15 prosentin kustannusnousua vientiyrityksille.
Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, aiheuttaa se todennäköisesti hetkeksi kaaoksen. Yrityksiltä veisi todennäköisesti jonkin aikaa ratkoa tilannetta ja päästä takaisin markkinoille, mikä aiheuttaisi kaupankäyntiin notkahduksen.
Vaikuttaako Britannian lähtö EU:sta Suomen bruttokansantuotteeseen?
Britannian EU-ero ei notkauta Suomen bruttokansantuotetta merkittävästi.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta arvioidaan, että brexitin negatiivinen vaikutus Suomen BKT:een olisi noin 0,2 prosenttiyksikköä. Toisin sanoen talouden kasvuvauhti hidastuisi, mutta varsin vähän. Pitkällä aikavälillä vaikutus todennäköisesti myös hiipuisi.
Sen sijaan yksittäisissä yrityksissä ja tietyillä vientialoilla vaikutukset voivat olla huomattavasti suurempia.
Mihin aloihin brexit iskee tuntuvimmin?
Suomesta vietiin viime vuonna Britanniaan eniten metsäteollisuuden tuotteita. Tullin ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 Britanniaan vietiin eniten paperia ja pahvia (23%), toiseksi eniten polttoaineita (20%) ja kolmanneksi eniten sahatavaraa (7%).
Vientilistan kärkipäässä ovat lisäksi metallit sekä koneet ja laitteet. Britannia on Suomelle yksi seitsemästä merkittävästä kauppakumppanista. Suomesta Britanniaan suuntautuvan viennin arvo oli 4,3 miljardia euroa vuonna 2017.
Myös Britannian kannalta katsoen Suomi on sille tärkeä paperiteollisuuden tuotteiden viejä. Näin ollen esimerkiksi paperiteollisuudessa brexitin vaikutukset voivat tuntua muita aloja kovemmin.
Tämä tapahtuu Etlan tutkija Birgitta Berg-Anderssonin mukaan riippumatta siitä, eroaako Britannia EU:sta sopimuksen kanssa vai ilman.
– Erosopimuksesta huolimatta tilanne ei voi jatkua samanlaisena, koska Britannia ei enää jatkossa ole EU-maa.
Vientiyrityksissä odotetaan, että Britannia ja EU pääsevät sopimukseen unionista eroamisen ehdoista. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että epävarmuus jatkuu yritystenkin arjessa ainakin tämän vuoden joulukuuhun.
Venäjä-kriitikkona tunnettu yhdysvaltalais-brittiläinen sijoittaja William Browder sanoo Ylen haastattelussa, että hän pyytää Suomen viranomaisia tutkimaan pankkikonserni Nordean toimintaa rahanpesuepäilyjen takia.
Ruotsin, Norjan ja Tanskan viranomaisille ilmoitus on jo lähetetty.
Browder sanoo rahastonsa tutkivan epäselvän venäläisen rahan liikeitä, koska hänen asianajajansa Sergei Magnitsky kuoli venäläisessä vankilassa epäselvissä olosuhteissa selvitettyään venäläisviranomaisten korruptioepäilyjä. Browderin mielestä Magnitsky murhattiin. Venäjä on kiistänyt väitteet.
Vielä ei ole selvillä, milloin Browderin rahasto aikoo toimittaa tutkintapyyntönsä Suomen viranomaisille.
Nordea kertoo olevansa tietoinen rahaston tekemistä ilmoituksista, mutta muuten konserni pysyttelee niukkasanaisena tapauksesta.
– Aina kun havaitsemme epäilyttäviä tilitapahtumia, raportoimme niistä viranomaisille, jotka päättävät jatkotutkimuksista. Pankkisalaisuutta koskevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi emme voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita, Nordean laatimassa kannanotossa sanotaan.
Näin Browder vastasi Ylen kysymyksiin keskiviikkoiltapäivän Skype-haastattelussa:
Miksi pyydätte Suomen viranomaisia tutkimaan Nordean toimintaa väitetyssä rahanpesussa ?
– Olemme tutkineet rahanpesua ryhmässämme yhdeksän vuotta ja selvittäneet pitkälti, minne korruptiovyyhden rahat ovat menneet.
Browder kertoo, että havaittuaan ryhmänsä kanssa, mihin maahan epäilyttävää rahaa on päätynyt, ryhmä on pyytänyt kyseisen maan viranomaisia tutkimaan asiaa.
Browderin mukaan tutkintaryhmän aloitteesta on meneillään 16 tutkintaa eri puolilla maailmaa.
Browder sanoo, että venäläistä rahaa virtasi Liettuan ja Viron kautta Nordeaan sekä Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa että Suomessa. Tämä tapahtui vuosien 2007–2013 välillä.
Mitä Nordeassa tapahtui?
– Venäläinen järjestäytynyt rikollisuus saa toimintansa näyttämään lailliselta [kierrättämällä rahaa] useiden maiden, yritysten, pankkitilien ja pankkien kautta, Browder sanoo.
Hän sanoo, että rikolliset tunnistavat ketjun heikot lenkit, joita he hyödyntävät rahojen lähettämisessä eteenpäin.
– Nordea on pankki tässä ketjussa, jossa rahaa liikkui 175 miljoonaa dollaria kaikkiaan 365:llä tilillä, Browder sanoo.
Browder sanoo puhuvansa Nordean kohdalla vain asianajaja Magnitskyn tapauksen tutkimuksissa esille tulleista rahoista.
Danske Bankin kohdalla mittaluokka osoittautui huomattavasti suuremmaksi.
– Olisi varmasti Ruotsin ja Suomenkin hallitusten intressissä katsoa, tapahtuuko tätä laajemminkin, Browder sanoo.
Pankkikonserni Nordean pääkonttori Aleksis Kiven kadulla Helsingissä.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Kuka pesee rahaa ja kenen rahaa pestään?
Browderin mukaan rahanpesun takana on järjestäytynyt rikollisryhmä. Browder väittää, että se toimii yhteistyössä Venäjän hallituksen, veroviranomaisten, syyttäjänviraston ja [turvallisuuspalvelu] FSB:n kanssa ja on käytännössä luonut "rahanpesuputken" laittomasti yrityksiltä hankituille verovaroille.
Pestyn rahan pääasiallinen kohde ovat Browderin mukaan Euroopan maat kuten Suomi, Ruotsi, Ranska ja Britannia. Tarkoituksena on kierrättää rahaa niin usean eri tahon kautta, että laittoman rahan alkuperä katoaa.
Paljonko väitetystä rahanpesusta on tapahtunut Suomessa?
Tarkkoja lukuja Browderilla ei ole. Tutkintapyyntö on yhä kesken. Hän kuitenkin toteaa haastattelussa, että summa on huomattava.
Hän huomauttaa, että Suomi maana ei ole mitenkään osallisena väitettyihin tapahtumiin. Kyseessä ovat tietyt yksilöt, joille tämä on ollut tuottoisa tilaisuus.
Browderin omien sanojen mukaan hänen ryhmänsä on seurannut todisteita, jotka johtavat Nordeaan.
– Tämän vuoksi pyydämme viranomaisia tutkimaan Nordean toimintaa tilisiirroista, jotka ovat selkeästi epäilyttäviä, Browder sanoo.
Mitä odotatte seuraavaksi tapahtuvan?
Browder kertoo, että Tanskan viranomaisille lähetettiin pyyntö tutkia Danske Bankin epäiltyä rahanpesua vuonna 2013, mutta tämä ei johtanut mihinkään. Viranomaiset eivät tarttuneet asiaan.
Hän sanoo odottavansa nyt, että Pohjoismaiden viranomaiset suhtautuvat tällä kertaa ilmoitukseen vakavammin. Danske Bankissa paljastui sentään yli 200 miljardin euron epäselvät rahansiirrot. Tämä vahvistui pankin sisäisessä selvityksessä.
Browder syyttää pankkeja ja niitä valvovia viranomaisia valvonnan puutteesta. Hänen sanojensa mukaan viranomaiset nukkuvat, eivätkä ne valvo ja sääntele riittävästi pankkien toimintaa.
– Tämä antaa rikollisille mahdollisuuden käyttää hyväkseen pankkeja rikollisessa rahanpesussa, Browder sanoo.
Hän ennakoi, että Skandinaviassa rahanpesutapaukset lisääntyvät, jos sääntelyä ja valvontaa ei tehosteta.
– Tähän ei usein olla halukkaita, koska pienissä maissa kaikki tuntevat toisensa ja seurustelevat keskenään, eivätkä halua puuttua asioihin.
Browderin mukaan hän on hakemassa oikeutta kuolleelle asianajajalleen. Hänellä on Venäjän kanssa verokiista, mutta raha ei miehen mukaan ole tutkimustoiminnan motiivi. Hän sanoo Venäjän valtion menettäneen varoja, mutta hänen yhtiönsä ei ole kärsinyt tappioita.
Keskusrikospoliisista ja Finanssivalvonnasta kerrotaan, etteivät ne ole toistaiseksi ole saaneet Nordeaa koskevaa rahanpesuilmoitusta.
Keskiviikkona Nordea ei halunnut kommentoida Browderin väitteitä.
