Ihmiset eivät enää osta kirjoja. Kirjahyllyt ovat kadonneet kodeista. Näin on viime vuosina julistettu usein.

Ehkä ei sittenkään. Suomen kustannusyhdistyksen mukaan painettujen kirjojen myynti on kääntynyt uudelleen nousuun. Tilastot näyttivät viime vuonna 2,9 prosentin kasvua.

Tuoreen australialaistutkimuksen perusteella trendi on mitä parhain. Tutkimus antaa suorastaan synninpäästön ihmisille, jotka ostavat lisää kirjoja odottamaan sopivaa hetkeä, vaikka aivan kaikki entisetkään eivät olisi tulleet luetuiksi.

Kirjojen määrä on ratkaiseva; iso kotikirjasto vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen jo silloin, kun hän ei osaa vielä edes lukea, kertoo Social Science Research -tiedejulkaisussa ilmestynyt Australian kansallisen yliopiston ANU:n tutkimus.

Kirjojen katveessa on hyvä varttua

Aiempien tutkimusten perusteella lukeminen voi muun muassa vähentää stressiä, suojella aivoja muistisairauksilta ja parantaa kykyä ymmärtää muita ihmisiä.

ANU:n tutkijat lisäävät joukkoon kolme hyötyä, jotka ihminen saa jo siitä, että varttuu täysien kirjahyllyjen keskellä.

Tulosten mukaan hän saa eliniäkseen keskimääräistä paremman kyvyn ymmärtää lukemaansa. Myös kyvyt hahmottaa matematiikkaa ja hallita digiasioita vahvistuvat, tutkijat sanovat.

Tutkimuksessa hyvä luetun ymmärtäminen tarkoittaa, että ihminen pystyy sen ansiosta osallistumaan tehokkaasti yhteiskunnan toimintaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia päämääriä.

Vaikutus jatkuu läpi iän

Tutkimus perustuu 160 000 aikuisen täyttämään OECD-järjestön lomakkeeseen. Tutkitut olivat 25–65-vuotiaita ja kotoisin 31 maasta. Luku-, lasku- ja digitaitojen mittaamisen lisäksi kysyttiin, kuinka paljon kirjoja heidän kotonaan oli ollut, kun he olivat 16-vuotiaita.

Tutkimusta johtaneen Joanna Sikoran mukaan tulokset olivat kaikkialla yhteneväisiä: kodin kirjojen määrä näkyy ihmisessä läpi iän.

Kotikirjastojen vaikutusten salaisuuksia aiotaan selvittää jatkotutkimuksilla. Vahva olettamus on, että taustalla on sama syy kuin kasvamisessa yleensäkin: lapset saavat vaikutteita vanhemmiltaan, tässä tapauksessa kirjoja arvostavilta vanhemmiltaan.

Vanhempien koulutustausta ja varakkuus näyttävät olevan merkityksettömiä – paitsi niin, että sosiaalisesti heikossa asemassa olevien vanhempien lapsille kotikirjasto antaa erityistä etua, koska se kuroo kiinni eroa muihin.

Koulutus ja ammatti eivät heiluttele tuloksia

Kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän, tutkimus kertoo. Etu pysyy myös aikuisena, vaikka ihminen ei silloin olisikaan mikään lukutoukka.

Tuloksia ei heilutellut koulutustausta tai se, mitä kukin teki työkseen. Myöskään sukupuolella ei havaittu vaikutusta.

Sikora kertoo tutkijaryhmänsä yllättyneen etenkin siitä, että vaikka kirjoille altistumisen vaikutus oli suurin lukutaidossa, se näkyi myös digi- ja matemaattisissa taidoissa.

Jakolinja, jonka mukaan jotkut ovat numeroihmisiä ja toiset kirjainihmisiä, ei näiden tulosten perusteella pidäkään paikkaansa, Sikora tuumii.

Virolaiset ykkösinä, turkkilaiset pitävät perää

Kun kodin kirjaston kokoa vastaajan teini-iässä kysyttiin 31 maan asukkailta, mitalisijat menivät Viroon, Norjaan ja Tšekkiin.

Kärkimaita olivat myös Tanska, Venäjä ja Saksa. Keskiarvon alle jäivät muun muassa Yhdysvallat, Japani, Singapore ja pohjimmaisena Turkki. Suomi ei ollut kyselyssä mukana.

Virolaisperheen hyllyssä oli ollut keskimäärin 218 kirjaa. Kaikkien maiden keskiarvo oli 115. Tutkimuksen mukaan määrä, joka alkaa kallistaa viisaria plussan puolelle, on 80 kirjaa.

Turkissa keskimääräinen kotikirjasto oli ollut vain 27 teoksen kokoinen. 60 prosentilla oli ollut enintään viisi kirjaa.

350 kirjaa riittää parhaaseen tulokseen

Muhkeimpien kotikirjastojen määrässä Norja päihitti niukasti Viron. 14 prosenttia norjalaisvastaajista kertoi kotonaan olleen yli 500 kirjaa.

Kymmeneen prosenttiin tai himpun yli pääsivät lisäksi vain Tanska ja Tšekki. Turkissa tämä prosenttiluku oli nolla.

Suurimmilla kirjastoilla ei kuitenkaan näytä olevan erityistä lisävaikutusta. Ihannekirjaston kooksi osoittautui noin 350 teosta. Sen jälkeen vaikutus tasaantui.

Aiemman yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jo 20 teoksen kotikirjastolla on havaittava vaikutus myöhempiin opintoihin ja niiden myötä tuloihin. Kunnon kokoisen kirjaston merkitys todettiin kaksinkertaiseksi verrattuna esimerkiksi isän koulutustasoon, olipa maa Yhdysvallat tai Kiina.

Kirjat ovat edullinen ja tuottoisa sijoitus tulevaisuuteen, sanoi Nevadan yliopiston apulaisprofessori Mariah Evans tuolloin, vuonna 2010. Nevadan yliopisto ja ANU ovat olleet mukana toistensa tutkimuksissa.

Yleisten kirjastojen merkitystä tutkimuksissa ei selvitetty, mutta voisi olettaa, että myös lainakirjoilla kotihyllyssä olisi merkitystä. Suomalaiset ovat yhteisiin kirjastoihin hyvin tyytyväisiä, kertoi viime kuussa julkaistu tutkimus.

Tornion ja Haaparannan rajalle suunniteltu Barents Center -suurhanke on hautautumassa lopullisesti. Ruotsin radion mukaan Haaparannan kunta sanoo irti vuosia vireillä olleen Barents Center -sopimuksen, koska hanketta ei pystytä toteuttamaan sopimuksen mukaisesti vuoden 2020 alkuun mennessä.

Haaparannan kunnanneuvos Peter Waara kertoo Radio Norrbottenille, että kunta ei ole kärsinyt rahallisia tappioita hankkeen vuoksi, mutta pitkä epävarmuus on viivyttänyt muun muassa koulutilaratkaisuja. Barents Centeriin oli suunniteltu muun muassa lukio, hotelli, monitoimiareena ja kauppoja. Haaparannan kunta oli sitoutunut vuokraamaan lukiotilat 25 vuodeksi noin 22 miljoonan kruunun vuosivuokralla.

Jo loppukesällä kävi selväksi, että rakentamisesta luovutaan ja tontti siirtyy Concent-yhtiön velkojien haltuun. Velkojia on noin sata ja heillä on saatavia noin 241 miljoonan kruunun edestä.

Haaparanta on tuskaillut rakentamattoman tontin kanssa jo useita vuosia. Viimeksi toivoa herätti se, että torniolainen yrittäjä Erkki Hanhirova ja Ideaparkin pääomistaja Jarmo Viitala lähtivät hankkeeseen mukaan. Työt eivät kuitenkaan käynnistyneet ja sekin kuvio on sittemmin haudattu.

Epäselvää on, mitä tontille ja sillä olevalle kuopalle tapahtuu.

Politiikan syksyn kuuma kiistakysymys eli hallituksen lakiesitys alle kymmenen työntekijän yritysten irtisanomisen helpottamisesta jakaa suomalaiset kahteen kutakuinkin yhtä suureen ryhmään, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Hallituksen esitystä vastustaa 46 prosenttia, ja sitä kannattaa 41 prosenttia kansasta.

Lähes yhtä selkeä kahtiajako näkyy suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin: 52 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot, 41 prosenttia ei niitä hyväksy.

Naisten ja miesten näkemysten väliltä löytyy näistä kahdesta kysymyksestä selkeä ero.

Naisista vain kolmannes antaa tukensa irtisanomista helpottavalle lakiesitykselle, miehistä sitä kannattaa lähes puolet.

Kun asiaa kysyttiin toisin päin, naisista esitystä kertoi vastustavansa 51 prosenttia ja miehistä 41 prosenttia.

Samansuuntainen tulos näkyy suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin: naiset suhtautuvat niihin miehiä myönteisemmin: 57 prosenttia naisista hyväksyy ne, ja vain kolmannes ei hyväksy.

Miehillä luvut menevät toisin päin: suurempi osa eli 49 prosenttia ilmoittaa, ettei hyväksy poliittisia lakkoja. Miehistä poliittiset lakot hyväksyy 46 prosenttia.

Poliittiset lakot eivät kohdistu työehtosopimusneuvotteluihin vaan esimerkiksi hallituksen politiikkaan. Ammattiyhdistysliike on tänä syksynä ollut lakossa ja käyttänyt ylityökieltoa vastustaessaan hallituksen irtisanomislakia.

Oikeisto ja vasemmisto, työttömät ja yrittäjät nokikkain

Jyrkimmät jakolinjat syntyvät kuitenkin vastaajien ammattiaseman ja puoluekannan perusteella.

Vankin tuki hallituksen esitykselle tulee siellä istuvia puolueita äänestäviltä. Kokoomuksen äänestäjistä 79 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 77 prosenttia kannattaa sitä.

Tiukin tyrmäys puolestaan tulee poliittiselta vastarannalta. Vasemmistoliiton äänestäjistä hallituksen esitystä tukee kuusi prosenttia ja vastustaa 88 prosenttia.

Lähes yhtä kova tyrmäys irtisanomislaille tulee SDP:n kannattajilta. Puolueen äänestäjistä lakia vastustaa 81 prosenttia, ja 15 prosenttia kannattaa. Vihreiden kannattajista lain takana on alle kolmannes, ja sitä vastustaa hiukan yli puolet.

Perussuomalaisten kannattajista puolet tukee ja runsas kolmannes vastustaa lakiesitystä.

Mielipiteissä näkyy myös ihmisten työmarkkina-asema. Työntekijät ja työttömät eivät sulata irtisanomissuojan heikentämistä, kummastakin ryhmästä alle kolmannes kannattaa lakiesitystä.

Eläkeläisistä niukka enemmistö, 51 prosenttia kannattaa lakia, ja 38 prosenttia vastustaa. Jämäkin kannatus esitykselle tulee yrittäjiltä, kolme neljästä yrittäjästä tukee, ja alle viidennes yrittäjistä vastustaa sitä.

Keskustan kannattajat tiukkoina poliittisiin lakkoihin

Poliittisille lakoille vahvin tuki tulee vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjiltä. Lähes yhdeksän kymmenestä vasemmistoliiton, ja yli kahdeksan kymmenestä SDP:n äänestäjästä hyväksyy poliittiset lakot.

Seitsemän kymmenestä vihreiden kannattajasta hyväksyy poliittiset lakot, viidennes ei.

Jyrkin suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on kyselyn mukaan keskustan kannattajilla, heistä vain 13 prosenttia hyväksyy poliittisen lakkoilun. Vastaavasti 81 prosenttia keskustan äänestäjistä ilmoittaa, ettei niitä hyväksy.

Vastaavasti kokoomuksen äänestäjistä poliittiset lakot hyväksyy 21 prosenttia ja niitä ei hyväksy 73 prosenttia. Perussuomalaisten kannattajista yli puolet ei hyväksy poliittisia lakkoja, 42 prosenttia hyväksyy.

Lakkonäkemykset vaimenivat lisäkysymyksillä

Noin seitsemän kymmenestä johtavassa asemassa olevasta, ja kuusi kymmenestä yrittäjästä ei hyväksy poliittisia lakkoja. Ylemmistä toimihenkilöistä puolet ei niitä hyväksy.

Vankin tuki poliittiselle lakko-oikeudelle tulee työttömiltä, työntekijöiltä ja opiskelijoilta. Työttömistä 72 prosenttia, työntekijäasemassa olevista 66, ja opiskelijoista 57 prosenttia hyväksyy poliittiset lakot.

Näkemykset poliittisen lakko-oikeuden rajaamisesta kuitenkin liudentuivat, kun asiaa täsmennettiin lisäkysymyksillä.

Kaikista vastaajista vain joka kymmenes kieltäisi poliittiset lakot kokonaan. Noin neljännes haluaa, että työajalla tapahtuvaa poliittista lakkoilua pitäisi jollain tavalla rajoittaa, ja alle viidennes rajaisi poliittiset mielenilmaukset työajan ulkopuolelle.

Runsas kolmannes vastasi pitävänsä nykytilannetta hyvänä eli että myös työajalla pitää voida osoittaa mieltään.

Lataa tästä koko tutkimuksen aineisto Excel-tiedostona

Lisää aiheesta:

Sipilä toivoo poliittisten lakkojen loppuvan luottamusmittaukseen: "Eduskuntaa vastaan ei pitäisi lakkoilla" – SAK eri linjalla

Ajatuspaja hallituksen ja ay-liikkeen pattitilanteesta: "Molemmilla on paljon hävittävää ja vain vähän voitettavaa"

Analyysi: Juha Sipilä pani kovan kovaa vastaan irtisanomiskiistassa – vielä yksi yhteentörmäys ammattiliittojen kanssa hallituskauden loppuun

SAK:n Eloranta: Emme osanneet odottaa Sipilältä tällaista siirtoa – ay-liike lupaa jatkaa taistelua irtisanomislakia vastaan

Ammattiyhdistysväki on julistanut tuhansille työpaikoille ylityökiellon. Ylityökiellolla ay-väki muistuttaa vastustavansa hallituksen aietta alentaa irtisanomiskynnystä pienissä yrityksissä.

Satojatuhansia työntekijöitä edustavat ammattiyhdistysjärjestöt ovat kertoneet hautovansa vielä lisää ylityökieltoa järeämpiä vastatoimia hallitusta ja epäsuorasti työnantajia vastaan. Järjestöt pitävät irtisanomissuojaan koskemista vakavana työsuhdeturvan heikennyksenä, joka pitää perua.

Maan suurimmat työntekijäjärjestöt ovat julistaneet ylityökiellon muun muassa ruokakaupoille, kuntien terveysalan ammattilaisille, teollisuuteen ja moniin toimistoihin.

Muun muassa terveysalalla kiellot koskevat kunnissa ja alan yrityksissä pitkälti muita kuin päivähoidon ammattilaisia eli muun muassa terveydenhoitajia. Ruokakauppojen lisäksi palvelualalla kiellot koskevat muun muassa myyjiä, siivoojia ja partureita. Teollisuudessa ylitöistä on kieltäydytty muun muassa isoissa ja pienissä metalli- ja putkifirmoissa.

Ammattiliitto Pron kautta kieltoa sovelletaan muun muassa monissa asiantuntijatöitä tekevissä toimistoissa. Prolaiset ovat yritysten ammattilaisia, samoin kuin kiellon piirissä olevat OAJ:n yksityisten päiväkotien työntekijät.

Uudet keinot käyttöön mahdollisesti ensi viikolla

Monella alalla ylityökielto ja vuorosuunnittelun vaikeuttaminen vuoronvaihtokiellolla ovat voimassa toistaiseksi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, teollisuusalojen Teollisuusliitto, palvelualojen PAM, toimihenkilöitä edustava Pro ja kuljetusalojen AKT:n kiellot saattavat edeltää vielä laajempia lakkotoimia työpaikoilla.

Myös korkeastikoulutettujen Akavaan kuuluva opettajien ja koulutuksen ammattilaisten OAJ ja Insinööriliitto ovat ilmoittaneet tukevansa työtaistelutoimia.

Kyllä työt ovat käynnissä ja ihmiset ovat valmiita siihen ja tähän Ann Selin

Yli 200 000 työntekijää edustavan PAM:n ylityökielto on voimassa ensi viikon alkuun.

– Olemme halunneet antaa hallitukselle aikaa ennen kuin siirrymme järeämpiin keinoihin. Näyttää vakavasti siltä, että hallitus jatkaa esityksen kanssa, PAM:n puheenjohtaja Ann Selin harmittelee työmarkkinoiden pattitilannetta.

Ukkosenjohdattimena töitä tekevä Selin ei halua tarkemmin kertoa yksityiskohtia oman eikä muidenkaan liittojen mahdollisista järeämmistä keinoista. Liitot ennättivät järjestää viime viikolla lukuisia yhden päivän lakkoja.

Selinin mukaan uusista keinoista ilmoitetaan mahdollisesti ensi viikon aikana. Uusiin työtaistelutoimiin valmistaudutaan jo työpaikoilla.

– Kyllä työt ovat käynnissä ja ihmiset ovat valmiita siihen ja tähän. Tässä on menty nyt rajan yli, Selin kuvaa jäsentensä kiehuvia tuntoja hallitusta vastaan.

Yksi lakkovaroitus annettu

Yksikään työntekijöitä edustava keskusjärjestö tai liitto ei ole vielä ilmoittanut uusista lakoista. Ainoastaan koko vartiointialalle on annettu lakkovaroitus ensi viikolle. Vartijoiden lakkovaroituksella yritetään vauhdittaa pahasti pitkittyneitä työehtosopimusneuvotteluja. Vartijoiden lakko ei olisi poliittinen lakko, joita muuten on nyt ilmassa.

Ammattiliittokonkari Ann Selinin mukaan tulehtunut tilanne purkautuu tavalla tai toisella. Työntekijät toivovat hallituksen vetäytyvän ennen laajempia lakkoja.

Kiistelty laki irtisanomisten helpottamisesta pienemmissä yrityksissä annetaan näillä näkymin eduskunnalle marraskuussa.

Lue myös:

Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin

Piikkilankaa ja aidattuja pihoja, ruumiintarkastuksia ja kännyköiden takavarikointeja: tällaista on arki vain reilun 200 kilometrin päässä otsikoihin nousseesta Pohjolakodista, Ruotsin Kalixissa. Tuolla paikkakunnalla sijaitsee Johannisbergin valtiollinen koulukoti, jonka piikkilankaportit kohoavat korkeuksiin.

Noiden porttien edessä seisoo mies. Hän on koulukodin johtaja Tomas Fjellvind. Pohjolakoti on hänelle tuttu, sillä hänen johtamansa koulukoti on tehnyt jo usean vuoden ajan yhteistyötä sen kanssa.

Hänen mukaan ne nuorten vapauksia rajoittavat kurinpitotoimenpiteet, joista Pohjolakotia on huomautettu, ovat välttämättömiä.

– Aika moni meidän nuorista karkaisi, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin, Fjellvind arvelee.

Pohjolakodilla on rajoitettu varsinkin huumenuorten liikkumista ennaltaehkäisevästi, jottei päihteiden käyttö lisääntyisi.

Lasten kertomusten ja ohjaajien asiakirjoihin tekemien merkintöjen perusteella Pohjolakodissa tosiasiassa rajoitetaan ainakin lapsen liikkumisvapautta ja yhteydenpitoa sekä oman omaisuuden käyttöä ilman päätöksiä. Lisäksi lapsia käytännössä eristetään omiin huoneisiinsa ilman eristämistä koskevaa päätöstä.

Kuri kovempi Ruotsin puolella

Suomen ja Ruotsin koulukotitoiminta on järjestetty hyvin eri tavoin. Koulukotipaikkoja on Ruotsissa monin verroin enemmän ja niissä on kovempi kuri kuin Suomessa.

Pohjolakotia voi verrata Johannisbergin koulukotiin, sillä kumpikin on tarkoitettu viimesijaiseksi paikaksi ongelmanuorelle.

– Kaikki vapaaehtoiset keinot on kokeiltu, ennen kuin päätyy meidän huoltoon, Tomas Fjellvind kertoo.

Johannisbergin koulukoti näyttää ulospäin vankilalta. Se johtuu siitä, että se on yksi niistä viidestä ruotsalaisesta koulukodista, joihin sijoitetaan myös alaikäisenä vakavasta rikoksesta suljettuun hoitoon tuomittuja nuoria.

Johannisbergin koulukodissa on 18 nuorta kolmella osastolla. He ovat yli 15-vuotiaita, jotka ovat tulleet laitokseen käräjäoikeuden päätöksellä.

Kuten muissakin Ruotsin koulukodeissa, on Johannisbergissäkin osastot sekä piha aidattuja. Liikkuminen on rajoitettua. Verikokeita ja virtsanäytteitä voidaan ottaa, jos koulukodin asujaa epäillään päihteiden käytöstä. Heille on mahdollista tehdä myös ruumiintarkastuksia.

Ruotsissa on eri lainsäädäntö yksityisille ja valtiollisille koulukodeille. Suomessa valtiollisen ja yksityisen koulukodin välillä on vain pieni ero.

Fjellvind: Suomen malli ei toimisi Ruotsissa

Fjellvind pitää suomalaisten koulukotien työkaluarsenaalia ja niiden mahdollisuuksia rajoittaa ongelmanuorten toimintaa ongelmallisena. Ruotsissa Suomen koulukotimalli ei Fjellvindin mukaan toimisi.

– Uskon että hyvin moni näistä nuorista jotka ovat meillä juuri nyt, karkaisi hyvin nopeasti, jos heidät olisi sijoitettu Pohjolakotiin. He eivät pysyisi siellä. He palaisivat päihteiden käytön sekä rikollisuuden pariin, arvioi Fjellvind.

Meillä on mahdollisuus ottaa verikokeita ja virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet. Tomas Fjellvind

Koulukodissa nuori käy koulua valvotusti ja oppii elämisen perusasioita sekä rutiineja. Hän oppii pesemään pyykkinsä ja huolehtimaan itsestään sekä ympäristöstään. Laitosajan lopputulos on yleensä hyvä. Suurin kysymys Ruotsissa onkin se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kunnalliset sosiaalipalvelut ottavat vastuun nuoresta hänen lähdettyä koulukodista.

– Kun he palaavat kotiympäristöönsä ja kaverien pariin, silloin riski repsahtaa takaisin rikollisuuden ja väärinkäytön poluille on hyvin suuri. Ei jakseta vastustaa kaverien ja lähiympäristön painetta, sanoo Fjellvind.

Vapautta voi Ruotsissa rajoittaa helpommin

Fjellvindin mukaan nuorten vapauksia voidaan rajoittaa selkeästi enemmän Kalixin koulukodissa kuin Pohjolakodissa.

Kun nuori päätetään Ruotsissa sijoittaa koulukotiin, samalla oikeus päättää rajoittamistoimenpiteistä.

– Valtion koulu- ja nuorisokodeissa on mahdollisuus rajoittaa asukkien elämään monella tavalla. Meillä on mahdollisuus ottaa veri- virtsakokeita kun epäillään päihteiden käyttöä. Me voimme myös tarkistaa heidän kirjeet ja puhelimet.

Suomessa vapauksien rajoittamiseen haetaan lupaa erikseen.

Vaikeat lapset sijoitetaan Ruotsissa valtion koulukoteihin. Suomessa ei ole tällaista jakoa.

Yksityiset koulukodit ovat lähes samassa asemassa valtiollisten koulukotien kanssa Suomessa.

Suomessa lastensuojelulaki on kaikille sama

Pohjolakodin johtajan Kati Lehtolan mukaan lastensuojelulain tulkitsemisen vaikeus on osaksi syynä koulukodista löydettyihin epäkohtiin.

Yksityisten kotien toimintaa säätelevä lastensuojelulaki toimii Lehtolan mukaan niin sanotuissa kevyemmissä yksiköissä ja perhehoidossa, mutta koulukoteihin sijoitettujen nuorten kanssa sen toteuttamista on erittäin haasteellista noudattaa.

Lehtolan mukaan Suomessa laki ei ole pysynyt mukana muuttuvan maailman ja sen tuomien ongelmien kirjon kanssa.

Hän onkin esittänyt, että lastensuojelulakia tulisi uudistaa. Se että sama lastensuojelulaki määrittelee rajoitustoimenpiteet viisivuotiaalle sijoitetulle lapselle ja 17-vuotiaalle koulukotinuorelle, ei hänen mukaansa välttämättä toimi.

Lehtolan mukaan Suomi on läntisen Euroopan ainoa maa, jossa koulukotinuoret hoidetaan saman lain puitteissa, kuin muutkin lapset ja nuoret.

– Ruotsin kollegat ihmettelevät, että miten tällaisissa puitteissa voidaan ylipäätään hoitaa samantyyppisiä nuoria, joita he Kalixissa hoitavat.

Suomessa viranomaisilla ja lastensuojelualalla toimivilla kansalaisjärjestöillä on yllättävän hyvin vähän tietoa Ruotsin järjestelmästä ja sen eroista suomalaiseen järjestelmään.

Yle yritti saada tätä juttua varten haastattelua muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöstä, jossa on jo suunniteltu muutoksia lastensuojelulakiin Pohjolakodin tapauksen vuoksi. Kukaan ei kuitenkaan ollut valmis käsittelemään aihetta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että Lastensuojelun keskusliitosta kerrotaan, että ruotsalaiseen systeemiin aiotaan kyllä paneutua.

Lue lisää:

Yllätystarkastus paljasti lukuisia epäkohtia koulukodissa – Pohjolakodin johtajan mukaan ongelma on osin laissa, lapsiasiavaltuutettu varoittaa lain yläpuolelle asettumisesta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii koulukodeissa olevien lasten kuulemista – "Ministeriö ei ole kiinnittänyt huomiota lasten oikeuksien toteutumiseen"

Pohjolakoti ilmoitti parannuksista toiminnassaan, huomiota kiinnitetty lasten kiinnipidon ehtoihin

Tamperelainen metsästäjä Ari-Pekka Lehtelä teki pysäyttävän havainnon lauantaina. Hänen ampumansa hirven kaulan ympäriltä löytyi muovinen pakkausvyöte. Vyöte oli kireällä.

– Jos hirvi ei olisi jäänyt minun saaliikseni, olisi sen tulevaisuudessa ollut vastassa todella tuskallinen kuolema nääntymällä tai tukehtumalla, kun kaula olisi iän myötä kasvanut liian paksuksi, Lehtelä kertoo.

Hirvi kaatui Nokialla. Lehtelä valitsi kaatamansa neljän hirven laumasta, sillä hirvi näytti muita selvästi pienemmältä.

– Vyöte kaulalla tuli yllätyksenä. Siitä miten tai mistä vyöte on päätynyt hirven kaulaan en osaa sanoa. Tuollaisia vyötteitä käytetään niin monissa tuotteissa, että on mahdotonta sanoa mistä se on tullut.

Lehtelä uskoo, että hirvi oli elänyt jo jonkin aikaa vyöte kaulassaan.

– Jonkun roskaamisen tai varomattoman toiminnan seurauksena oli tämä nuori hirvi elänyt ilmeisesti jo jonkin aikaa tämä vyöte kaulassaan . Miettikää hyvät ihmiset mitä sinne metsään heitätte. Jätteistämme eivät kärsi vain kilpikonnat kaukaisilla merillä vaan ihan suomalaisen luonnon lajitkin.

Lehtelä jakoi kuvan Facebookissa ja se herätti paljon keskustelua.

– Kuvalla halusin välittää viestiä siitä, että mikä tahansa roska on luonnossa haitallinen. Muovijätteiden seuraamuksista saa nähdä kuvia maailmalta, mutta halusin muistuttaa että myös täällä kotimaassa eläinten saataville jäänyt jäte on vaarallinen. En ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan tapaukseen, mutta valitettavasti ihmisten roskia kyllä löytyy metsistä lähes joka kerta.

Erikoistutkija: Hirvelle hengenvaarallinen

Luonnonvarakeskuksen hirviin erikoistunut erikoistutkija Jyrki Pusenius ei ole nähnyt aiemmin vastaavaa valokuvaa.

Yli 130 hirveä pannoitettiin Suomessa vuosina 2008–2010. Pantojen avulla tutkittiin hirvien liikkeitä. Lauantaina kaatuneen hirven kaulassa ollut muovi ei ole panta.

– Tuo lenkki on outo, mutta panta se ei ole.

Luonnonvarakeskuksen mukaan muovi voi olla taimilaatikon paketointinauha, mutta se voi olla peräisin myös muualta.

Erikoistutkijan mukaan kasvuiässä olevalle hirvelle lenkki on hengenvaarallinen.

– Ensin se pureutuu syvemmälle ja hankaa ja lopulta kuristaa, hän sanoo.

Luonnonvarakeskuksen tiedossa ei ole, että hirviä olisi aiemmin kuristunut muoviin.

VR on alkanut tarkastaa kiskobussiensa paloturvallisuutta. VR tutkii kiskobussejaan, koska koska eilen Joroisissa Huutokosken aseman kohdalla syttyi kiskobussi palamaan. Se oli matkalla Joensuusta Pieksämäelle.

VR:n alustavien arvioiden mukaan kiskobussi syttyi, koska puun lehtiä tai muuta kuivaa roskaa kulkeutui radan pinnasta moottoriin.

Paloturvallisuustarkastusten ohella kiskobussien moottorit putsataan.

VR:n mukaan tällä hetkellä Suomessa liikennöi 16 samanlaista kiskobussia kuin eilen tuleen syttynyt. Kiskobussin tyyppi on DM 12.

Kiskobussin kuljettaja havaitsi palon eilen, kun moottorin merkkivalo syttyi ja moottori sammui. Palo alkoi kiskobussin alta. Palossa liekit olivat pääosin kiskobussin ulkopuolella, mutta myös osa sisätiloista vahingoittui palossa.

Tapahtumahetkellä kyydissä oli noin 70 matkustajaa, jotka evakuoitiin ulos junasta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Kiskobussi on hinattu maanantai-iltana VR:n konepajalle Pieksämäelle.

VR jatkaa kiskobussin teknistä tutkintaa. VR:n mukaan paloa tutkii ainoastaan VR itse.

Vuosi sitten muutin Yhdysvalloista takaisin Suomeen. Kotimaani oli miehitetty. Uudet johtajat tahdittivat kansalaisten jokaista askelta, puuttuivat jokaiseen työtehtävään ja kontrolloivat väsymättä jopa lasten elämää.

Olen yrittäjä. Työstä sopimiseen menee toisinaan kauemmin kuin itse työtehtävän suorittamiseen. Pitkää työsopimusta ei aina ehditä allekirjoittaa ennen kuin työt on tehty.

Työstä sopiminen on kuitenkin helppo vaihe. Laskutus on moderni ooppera, jossa pulska leidi ei koskaan laula viimeistä aariaansa. Ensin on täytettävä palvelun ostajan lähettämä alihankkijan rekisteröintilomake, minkä jälkeen työtehtävä voidaan tilata toisella lomakkeella. Tämän jälkeen alkaa omia ohjelmistoja ja ammattilaisia työllistävä laskutus. Matkalaskut lähetän kolmanteen palveluun, johon saan salasanat, kun atk-tuki palaa lomilta.

Kuulen paljon vastaavia kuvauksia ihmisten työpaikoilta. Lääkärit eivät enää vain hoida, tutkijat tutki tai opettajat opeta. He täyttävät lomakkeita, joita työpaikan hallinto heille kiihtyvällä tahdilla lähettää.

Elämästä on kadonnut luottamukseen perustuva arkijärki. Kädenpuristus tarkoittaa nykyään vain sitä, että käsidesiä on syytä taas käyttää ja uusi digitaalinen lupaprosessi on avattava.

Tuttavani esimerkiksi joutui ylitöihin, koska hänen oli hyväksyttävä alaistensa ylityöt omassa monimutkaisessa järjestelmässään. Tunnin ylityö ei riittänyt yhden ylityön kuittaamiseen.

Miksi näin on käynyt?

Yksi selitys on, että digitoitua byrokratiaa pidetään tehokkaana. Niinpä sitä lisätään. Kun sihteerit ja assistentit irtisanottiin, luultiin, koneet tekevät heidän työnsä. Nykyään kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat tekevät sihteerin ja assistentin työt noita koneita käyttämällä. Heiltä vain puuttuu sihteerien ja assistenttien ammattitaito suostutella byrokraatit luopumaan kaikkein älyttömimmistä ideoista. Teemme digitaalisesti yhä enemmän tarpeettomia asioita, joille analogisena aikana ymmärsimme nauraa.

Kun käyn ministeriössä, en pääse ovelta eteenpäin ilman ennakkoilmoittautumiseen perustuvaa kirjautumista. Kun käyn pankissa, joudun kuulusteluun, joka saa minut kaipaamaan niitä vapauden aikoja, kun nimeni tallennettiin Tiitisen listalle.

Jonninjoutava paperinpyöritys ei muutu tehokkaaksi liike- ja viranomaistoiminnaksi sillä, että se on digitoitu.

Joskus tälle turvallisuusinnostukselle on hyvät syynsä. Usein ei. Yksittäistapauksista päätellään, että huijareita on enemmän kuin ennen. Sen jälkeen, kun yksi kansanedustaja haksahti nigerialaiskirjeeseen, olemme täyttäneet arkemme hallintajärjestelmillä, lupaprosesseilla, ilmoittautumisilla ja rekisteröinneillä.

Jonninjoutava paperinpyöritys ei muutu tehokkaaksi liike- ja viranomaistoiminnaksi sillä, että se on digitoitu.

Sain Wilmasta pyynnön suostua siihen, että tokaluokkalaiseni voi käydä koulupäivän aikana leikkipuistossa. Kun käyntiä puistoon sateen vuoksi siirrettiin päivällä, lupa oli annettava uudestaan. Annan kahden lapseni ruokavalioon, retkiin, uskontokasvatukseen ja valokuviin liittyviä suostumuksia, kommentteja ja lausuntoja niin paljon, että sille on raivattava työpäivästä oma aikansa.

En tunne sinun työsi, työttömyytesi ja vapaa-aikasi yksityiskohtia, mutta veikkaan, että byrokraattinen pilkunpimputtaminen on lisääntynyt ja ihmisten tarpeiden tyydyttäminen vähentynyt. Hallinto ei enää palvele työntekijöitä vaan työntekijät palvelevat hallintoa. Tällainen järjestelmä ei elä pitkään. Kommunismissa tehtiin mitä hallinto määräsi, ei sitä, mitä toiset ihmiset tarvitsivat. Miten sille systeemille kävikään?

Asioita voi tehdä toisellakin tapaa. Sen sijaan että lähetätte tuntemattomille ihmisille suostumuskaavakkeita ja lomakelinkkejä, kutsukaa heidät kahville. Jutelkaa yhteistyökumppanienne kanssa. Ihmisten tapaaminen vie vähemmän aikaa kuin sählääminen lupien ja prosessien kanssa. Ottakaa sellainen riski, että jokainen yhteyttä ottava ihminen ei ole todennäköinen veronkiertäjä, Isis:n pommintekijä tai venäläinen agentti.

Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle.

Olkaa organisaatiotottelemattomia. Kun työpaikalla esitellään uusi lupaprosessi, arviointikaavake tai rekisteröintihanke, kyseenalaistakaa se. Torjukaa edes joka toinen. Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle.

Hyväksyttiinkö organisaatiossanne vahingossa huijareiden lähettämä lasku? Ikävä juttu. Ette tarvitse uutta järjestelmää. Tarvitsette lisää täyspäistä henkilökuntaa talousosastolle.

Muistatteko ajan, kun Jorma ja Marjatta hoitelivat reskontraa ja palkkoja? Jatta teki turvallisuusselvityksen katsomalla toimistoon tulevia silmiin, ja Jomppa otti vastaan epämääräisen kuittiläjän ja laski rahat tiskiin. Se oli halpa ja järkevä tapa, ja Suomesta rakennettiin yksi maailman onnellisimmista ja toimivimmista yhteiskunnista.

Taneli Heikka

Kirjoittaja on journalistiikasta väitellyt viestinnän tutkija, toimittaja ja yrittäjä. Hän on kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita, kolumneja ja tietokirjoja, joista tunnetuin on suomalaista konsensusta analysoinut Lumedemokratia. Heikalla on pitkä kokemus yhteiskunnallisesta keskustelusta esimerkiksi politiikan toimittajana ja Alma Median Helsingin-toimituksen esimiehenä. Nykyään hän auttaa verkostoja luomaan uutta arvoa dialogin keinoin.

Jose Fabellan synnytyssairaalassa Manilassa on meneillään sesongin huippukausi. Nyt on viime joululomilla alkuun saatettujen lasten syntymän laskettu aika ja sairaalan osastot ovat tavallistakin täydempiä.

Jose Fabellan sairaalaa kutsutaan köyhälistön vauvatehtaaksi. Ison osaston kymmenien sänkyjen riveissä kussakin yhden hengen sängyissä makaa kaksi äitiä vauvoineen. Vauvoja on joka puolella, ja äidit ovat käpertyneet lastensa viereen sängyille.

Vastasyntyneiden parkaisut kuulostavat moskiiton surinalta osaston tuulettimien huristessa. Nopean väestönkasvun maassa odottaville äideille ei riitä tilaa sairaaloissa.

Synnytysosaston nurkan sängyissä makaa kymmenisen naista yksin ilman lapsia. Osa heistä on saanut luonnollisen keskenmenon. Toiset heistä keskeyttivät raskautensa itse ja päätyivät huonossa kunnossa sairaalaan.

Tuhat abortin tehnyttä naista kuolee joka vuosi

Filippiineillä abortti on laiton ja sen tehnyttä naista voi uhata jopa puolen vuoden vankeustuomio. Silti maassa tehdään YK:n arvion mukaan yli 600 000 aborttia salaa joka vuosi. Satatuhatta naista joutuu sairaalahoitoon ja tuhat kuolee.

– Suurin osa potilaista epäröi, häpeää tai pelkää. Siksi he saapuvat sairaalaan vasta, kun he vuotavat verta pahasti tai ovat kuoleman partaalla, kertoo synnytyslääkäri Rochelle Irene Canosa.

22-vuotias opiskelija Angeline makaa kalpeana ja sairaalloisen laihana sängyssä. Suoneen virtaa uutta verta sängyn ylle viritetystä pussista. Angeline tuli raskaaksi kaksi kuukautta sitten, kun varmojen päivien metodi petti ehkäisykeinona.

– En osannut ajatella vaan masennuin. En saanut unta ja tuijotin vain seinää. En tiennyt mitä tehdä, mitä sanoa vanhemmilleni tai kenellekään, Angeline sanoo.

Hän hankki raskaudenkeskeytystabletteja verkosta ulkomailta ystävän kautta ja nautti tabletit kotona. Toiselle kuukaudelle edennyt raskaus päättyi verenvuotoon, joka ei tyrehtynyt.

– Tuli paljon verta viikkokausia. Kivut olivat kovat, hän kertoo.

Rubyann teki abortin tuntemattomilla lääkkeillä

Viereisessä sängyssä nelikymppinen Rubyann kertoo hakeneensa kolme tablettia Manilasta Quiapon markkinoilta, jossa raskaudenkeskeytyslääkkeitä myydään tiskin alta. Hän ei ole varma, mitä lääkkeet olivat.

Rubyann kertoo ottaneensa lääkkeet kesäkuussa, mutta keskenmeno alkoi vasta eilen. Raskaudenkeskeytyslääkkeet kuten misoprostol ovat kiellettyjä Filippiineillä.

Rubyann sanoo, että abortti tuntui pahalta.

– Tuntui järkyttävältä nähdä vauva. Ultraäänessä näkyi, että se on poika. Se oli jo 20 viikon ikäinen. Mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa, koska en ollut suunnitellut raskautta.

Rubyann on yksinhuoltaja. Hän tienaa vartijana Manilassa 200 euroa kuukaudessa ja lähettää palkastaan kolmanneksen maaseudulle kolmelle lapselleen. Tähän yhtälöön ei mahdu enää neljättä elätettävää.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että Jose Fabellan sairaalaan tuodaan kymmenisen keskenmenon kokenutta naista joka päivä. Heistä ainakin kaksi kertoo keskeyttäneensä raskautensa itse.

Raskauden keskeyttäminen on niin iso tabu, että jopa luonnollisen keskenmenon kokeneet pelkäävät ympäristön painetta.

– Minulta kysyttiin, otinko lääkkeitä. Vakuutin, että en ottanut. Tämä oli jumalan tahto, kertoo kolmikymppinen Linalyn.

Hän kertoo odottaneensa esikoistaan. Keskenmeno alkoi kuudennella raskausviikolla.

Moni sairaala kieltäytyy auttamasta abortin tehneitä

Turvallista aborttia vaativien aktivistien mukaan monet sairaalat kieltäytyvät auttamasta naisia, jos nämä tunnustavat tehneensä abortin itse. Endengerights-järjestön johtaja, asianajaja Clara Rita Padilla sanoo, että Filippiinien abortin kieltävä laki ei ole onnistunut pysäyttämään raskaudenkeskeytyksiä.

– Laki saa vain naiset vaarantamaan henkensä vaarallisin keinoin tehdyissä aborteissa. Moni viivyttelee avun hakemista vuotaessaan verta. Tai naiset eivät uskalla sairaalaan, koska pelkäävät epäinhimillistä suhtautumista, Padilla sanoo.

Filippiineillä myös abortissa auttaminen on rangaistava rikos. Jose Fabellan sairaalassa abortin tehneitä ei kuitenkaan käännytetä pois. Synnytysosastolla tarjotaan kaikille potilaille ehkäisyvälineitä, erityisesti kierukkaa tai ehkäisykapselia.

Synnytyslääkäri Hazel Madlang-awa sanoo, että abortin tehneitä naisia yhdistää köyhyys.

– He eivät tule toimeen taloudellisesti. Yleensä heillä on jo yli viisi lasta ja lapsia tulee tiheään tahtiin, hän kertoo.

Köyhimpien pitäisi saada ehkäisyvälineitä ilmaiseksi

Filippiinien perhesuunnittelulaki on taannut noin viiden vuoden ajan ehkäisyvälineitä ilmaiseksi köyhimmille. Silti niitä on paikoin vaikea saada. Vahva katolinen kirkko vastustaa perhesuunnittelua. Ehkäisyn saaminen riippuu niin lääkärien, viranomaisten kuin yhteisöjen asenteesta.

Vain 40 prosenttia filippiiniläisistä naisista käyttää moderneja ehkäisyvälineitä. Moni luottaa muun muassa varmojen päivien laskentaan ja rytmimenetelmään. Yhdeksän prosenttia 15–18-vuotiaista filippiiniläistytöistä on joko raskaana tai synnyttänyt jo ainakin yhden lapsen.

Jose Fabellan sairaalan synnytysosastolla kulmasänkyihin on tuotu nuorimmat synnyttäjät. 12-vuotias Aira sanoo olevansa onnellinen edellisenä päivänä syntyneestä vauvastaan, vaikka aluksi pelotti. Äiti on luvannut hoitaa vauvaa, jotta hän voi jatkaa kahdeksannella luokalla koulussa. Vauvan isä on 20-vuotias.

– En edes ajatellut abortin tekoa. Se ei ole hyvä asia, Aira sanoo ja hymyilee ujosti.

Nyt hän aikoo kuitenkin ottaa käsivarteensa ehkäisykapselin, jotta saa käydä koulun loppuun ilman uusia raskauksia.

Aiheesta muualla:

The Philippines' Baby Factory (video)

Suomella on kova hinku saada muovihaasteensa ratkaistua ennen muuta Eurooppaa tai ainakin etujoukoissa. Aamulla julkistettu kansallinen muovitiekartta katsoo, että Suomen on syytä toteuttaa EU:n tuoreen muovistrategian toimia etupainotteisesti. Ympäristöministeriön näkökulmasta nopeus antaa suomalaislle yritykselle etulyöntiaseman alan markkinoilla.

– Ajattelumme lähtee siitä, että kun keksitään ratkaisuja, miten muoveja voidaan kierrättää tehokkaammin tai korvata paremmilla materiaaleilla, niin näitä ratkaisuja tarvitaan maailmalla. Tässä on suomalaisille yrityksille kasvun paikka, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Euroopan komission tammikuussa julkistama muovistrategia vaatii muun muassa, että kaikkien muovipakkausten on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta pitää vähentää ja rajoittaa mikromuovien käyttöä. Suomella on jo näissä paljon haastetta kuten muillakin EU-mailla.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä ehdottaa muovitiekartassaan myös muovihaasteen nostamista näkyvästi esille Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensi vuonna ja ylipäätään sen saattamista Suomen kansainväliselle asialistalle.

Raportti kehottaa Suomea ajamaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovia sisältävien tuotteiden kierrätettävyyttä ja ekosuunnittelua sekä lisätään uusiomuovin käyttöä tuotteissa.

Kimara kärkikeinoja

Kansallinen muovitiekartta luovutettiin aamullaTiilikaiselle. Tiekarttaan on koottu lupaavimmat toimet, joiden avulla voidaan vähentää muoveista aiheutuvia haittoja, välttää turhaa kulutusta, tehostaa muovien kierrätystä ja löytää korvaavia ratkaisuja sekä vauhdittaa uusia kiertotalouden innovaatioita ja investointeja.

Laatijoidensa mukaan tiekartta osoittaa ensiaskeleita kohti uudenlaista, kestävää muovitaloutta. Alla kimara tiekartan ehdottamista kärkikeinoista:

• Muovitiekartta ehdottaa muun muassa roskaamisen vähentämistä kampanjoilla ja Green deal -sopimuksilla.
• Muovijätteiden talteenottoa muovitiekartta tehostaa uudistamalla erilliskeräysvaatimuksia ja laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää.
• Muovitiekartta rohkaisee kierrättämään muovit nykyistä monipuolisemmin, esimerkiksi ns. kemiallisena kierrätyksenä. Sen osuus muovin kierrätyksestä on Euroopassa alle 2 prosenttia: lähes kaikki on nyt mekaanista kierrätystä. Raportin mukaan kemiallisen kierrätyksen soveltuvuutta Suomeen on syytä arvioida ja toteuttaa 1-2 täysimittaista muovijalostamoa sekä kemiallisen kierrätyksen yksikkö tai yksikköjä. Pilottilaitoksia on Suomessa jo käytössä.
• Muoviveron käyttöönotto selvitetään ja mahdollisuudet panttijärjestelmän laajentamiseen.
• Lisäksi halutaan parantaa muovijätteiden lajittelua rakennustyömailla ja tehostaa maatalous- ja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista.
• Perinteisen muovin korvaaviin biopohjaisiin ratkaisuihin pitäisi panostaa isosti ja lisätä tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Jätepyörteet havahduttivat

Maailman muovien käyttö on 20-kertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana pitkälti muovien hyvien ominaisuuksien vuoksi. Niitä ovat muun muassa halpuus, keveys, kestävyys, suojaavuus ja muokattavuus. Esimerkiksi muoviset elintarvikepakkaukset parantavat säilyvyyttä ja ehkäisevät ruokahävikkiä.

Muovien aiheuttamiin haittoihin on havahduttu kunnolla vasta viime vuosina, järkytystä ovat herättäneet uutiskuvissakin nähdyt valtamerien muovijätepyörteet. Erityisesti Kaakkois-Aasian maiden kuten Vietnamin, Thaimaan ja Malesian joet kuljettavat valtavia määriä muoviroskaa mereen.

Shokkiherätyksestä huolimatta muovien käyttö lisääntyy, muovitiekartan kirjaamien arvioiden mukaan vähintään kaksinkertaistuu nykyisestä seuraavan 20 vuoden aikana. Maailman talousfoorumi arvioi muoviteollisuuden käyttävän maailman öljyntuotannosta jo viidenneksen vuonna 2050.

Muovitiekartan laatijat kertovatkin, että ehdotusten toimeenpano käynnistyy välittömästi. Raportissa huomautetaan, että tarvitaan yli hallituskausien meneviä toimia, jotka nekin tulee saada kiireesti liikkeelle. Tiekartan toteutuksen seuraava tarkistuspiste on ensi vuoden keväällä.

Klo 15.41. Lisätty ministeri Kimmo Tiilikaisen kommentti.

Lue lisää juttuja muovista:

Ylen kysely: Iso osa suomalaisista haluaa kieltää myytävät muovikassit kokonaan – nuoret eri mieltä

Parjattu muoviala: Muovi on ympäristöystävällinen ja hyvä materiaali, mutta ihmiset toimivat typerästi

Kauppaketjut: Muovikassien suosio laskee yhä – katso, millainen hiilijalanjälki muovikassilla on verrattuna riisiin tai perunaan

Muovipussien valmistukseen käytetään yhä enemmän kotitalouksilta kerättyjä jätteitä

EIELSON Aurinko on juuri noussut, asfaltilla on jäähilettä muistuttamassa lähestyvästä talvesta.

Suomalaiset Hornetit odottavat tankkausta alaskalaisen tukikohdan pihalla. Ne ovat seisseet yön yli pikku pakkasessa.

– Täällä meidän koneemme ovat koko kuusi viikkoa tuossa pihalla, mikä ei kotimaassa olisi normaalia. Olemme joutuneet tekemään poikkeusjärjestelyjä, että on saatu ne toimimaan aamulla hyvin, lentoteknisen joukon johtaja, insinöörimajuri Jukka Muhonen sanoo.

Se on Red Flag-ilmaoperaatioharjoituksen tarkoituskin: testata tekniikkaa ja omaksuttuja käytäntöjä. Harjoituksessa käytettävä teknologia ja vastustajat ovat alan vaativimpia.

Yhdysvaltain ilmavoimat järjestää harjoituksen neljä kertaa vuodessa. Jokaiseen harjoitukseen kutsutaan mukaan jonkun liittolaismaan ilmavoimia.

Suomalaiset ovat nyt mukana ensimmäistä kertaa. Heitä on kaikkiaan 70, ja heidän laivueessaan on kuusi Hornetia.

Alaskassa on tilaa harjoitella

Suomalaisten piti lentää Hornetinsa itse Kuopiosta keskellä laajaa Alaskaa sijaitsevaan Eielsoniin.

– Nyt on hyvä hetki osallistua. Oma Hornetimme on huippuiskussa toisen elinikäpäivityksen jälkeen, Suomen harjoitusjoukon johtaja, eversti Timo Herranen sanoo.

Monipuolisuudestaan tunnetussa harjoituksessa on käytössä paljon elektonisen sodankäynnin ja ilmatorjunnan järjestelmiä.

– Red Flag on erikoistunut tarjoamaan mahdollisimman paljon todellisia tilanteita vastaavia harjoitteita, joissa voi kokeilla ilmavoimien koko iskukykyä. Alaskassa se on mahdollista maa- ja ilmatilan suuren koon ja eristyneisyyden vuoksi, paikallisen taisteluharjoituslaivue CTS:n komentaja John Anderson kertoo.

Alaskasta saamiaan kokemuksia ja oppeja suomalaiset käyttävät jo ensi keväänä, jolloin järjestetään Pohjoismaiden yhteinen Arctic Challenger -suursotaharjoitus.

– Pystymme täällä oppimaan miten muut käyttävät samoja asejärjestelmiä, joita meilläkin on, laivueen komentaja, everstiluutnantti Tomi Böhm sanoo.

Osallistumista suunniteltu pitkään

Suomalaisten osallistumista Red Flagiin alettiin suunnitella jo vuosia sitten.

Se ei siten varsinaisesti liity suunniteltuihin, näillä näkymin vuonna 2021 toteutuviin uusiin hävittäjähankintoihin. Käytännössä harjoituksesta saatavia tietoja ja kokemuksia voidaan hyödyntää myös niissä.

Harjoituksessa on mukana muun muassa elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita EA-18 Growler-hävittäjiä, joita tarjouskilpailussa mukana oleva Boeing kauppaa suomalaisille samassa paketissa Super-Hornetien kanssa.

Lue myös:

Näin Suomelle kaupataan miljardien hävittäjiä – Ylen reportaasi Yhdysvaltain aseteollisuuden ytimestä

Seuraavaan hallitukseen huolitaan vain hävittäjäkauppoihin halukkaat – 6 pohdinnan paikkaa miljardihävittäjistä ja poliitikoista

Tämä suomalaisnainen pyörittää 20 miljardin asebisneksiä ja mökkeilee Heinävedellä

Poliisi on vapauttanut Keskustorilla tapahtuneesta pahoinpitelystä epäillyn.

Tampereen Keskustorilla pahoinpideltiin noin 60-vuotias mies lokakuun alussa. Hän kuoli äskettäin vammoihinsa sairaalassa.

Nyt vapautettua miestä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.

Mies vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Lievin tuomio epäillystä rikoksista on alle kaksi vuotta vankeutta, joten miehen pidättämiseen tai vangitsemiseen tarvitsisi erityiset syyt. Niitä ei ole.

Syynä voisi olla esimerkiksi epäilys rikosten jatkamisesta.

Poliisi julkisti viikonloppuna valvontakamerakuvia epäillystä, minkä jälkeen sama nimi tuli esiin toistuvasti.

Ennen kuin poliisi ehti tavoitella miestä, hän otti itse yhteyttä ja saapui sovitusti paikalle.

Helsingin käräjäoikeus alkaa tänään käsitellä vihreiden varavaltuutettuna Helsingissä toimineen Saido Mohamedin syytettä törkeästä rahanpesusta.

Rahanpesuepäilyissä on poliisin aiemman kertoman mukaan kyse rikoksella hankituista 44 000 euron lapsilisistä.

Mohamedin sisar tuomittiin kaksi vuotta sitten käräjillä törkeästä petoksesta, koska hän ei ollut ilmoittanut Kelalle lapsien muutosta ulkomaille eikä lapsilisien maksamista katkaistu.

Mohamed kertoi tuolloin oikeudessa nostaneensa sisarensa rahoja ja lähettäneensä niitä hänelle. Mohamed ei ole kommentoinut syytteitään STT:lle.

Lue myös:

Entistä kuntapoliitikkoa Saido Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta

Vihreiden Saido Mohamed sivuun luottamustehtävistä poliisitutkinnan takia

Vihreiden varavaltuutettu Saido Mohamed jää pois kuntavaaleista sisarensa petostuomion vuoksi

Kokoomuksen maahanmuuttopolitiikka sai kuntapoliitikon loikkaamaan Vihreisiin

Hämeen poliisi on saanut valmiiksi laajan huumerikostutkinnan. Poliisi on tutkinut huumausaineiden maahantuontia ja välitystä, jota on tehty vuoden 2017 alusta.

Poliisi otti viimeisenkin epäillyn kiinni viime elokuussa. 51-vuotiaan lahtelaismiehen epäillään myyneen ja välittäneen useita kiloja amfetamiinia. Mies on ollut vangittuna elokuun alusta saakka.

Esitutkinnassa on selvitetty seitsemän törkeää huumausainerikosta ja kolme törkeää rahanpesua. Kahta vyyhteen liittyvää törkeää huumausainerikosta on jo käsitelty oikeusistuimissa.

Epäiltyjä on kaikkiaan kahdeksan. Esitutkinnassa on kuultu 17:ää ihmistä.

Esitutkinnan jälkeen rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan.

Airiston Helmi -tutkinnan toinen tutkintavankeudessa oleva epäilty, 36-vuotias venäläismies, vaati tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa vapaaksi pääsyä.

Istunto alkoi aamulla, ja se päättyi yhden jälkeen.

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja kuvaili istuntoa "uransa pisimmäksi vankeusistunnoksi".

– Kyllä tämä oli ennätyspitkä istunto. En ole ollut aiemmin koskaan näin pitkässä vangitsemisistunnossa, sanoi keskusrikospoliisin rikoskomisario Antti Perälä.

Perälän mukaan käsittelyn pituus ei kertonut siitä, että poliisi alkaisi olla heikoilla, vaan siitä, että osapuolet toivat uusia asioita oikeuteen.

– Asiaa oli paljon, väitteitä oli paljon, ja vasta-argumentteja oli paljon, rikoskomisario Perälä sanoi.

Puolustuksen näkemys on selvä.

–Puolustus esitti laajat perusteet sille, että päämies tulee vapauttaa heti. Vankeus tässä tilanteessa on täysin aiheeton vapauden menetys tällä hetkellä, sanoi asianajaja Tuomas Sunnari.

Oikeus ei siis kuitenkaan puolustuksen vaatimukseen suostunut. Se jatkoi poliisin mukaan venäläismiehen vangitsemista karttamisvaaran ja jatkamisvaaran perusteella.

Epäilty venäläismies on kiistänyt alusta lähtien rikosepäilyt. Hänellä oli tänään kaksi asianajajaa käräjäoikeudessa.

– Ei varmaan kukaan siitä erityisen hyvillään ole, että on menettänyt vapautensa vieraassa maassa, sanoi toinen asianajaja Kai Kotiranta.

Istuntoa käytiin videoyhteyden avulla - Epäilty peitti jälleen kasvonsa

Epäilty ja hänen asianajajansa sekä tutkinnanjohtaja osallistuivat istuntoon Vantaan käräjäoikeudessa, jonne oli videoyhteys Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta, joka sijaitsee Turussa.

Kun media pääsi saliin, epäilty peitti jälleen kasvonsa.

Ennen istunnon alkua asianajaja Kotiranta sanoi, että esitutkinnalla ja puolustuksella on hyvin erilaiset näkemykset tutkintavankeudesta.

– Usein näissä vangitsemisistuinnoissa asetelma on päälaelleen, että vapaus voidaan riistää esitutkinnan perusteella. Puolustus taas lähtee siitä, että vapaus on sellainen perusoikeus, jonka riistäminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja lähtökohtaisesti sellaisia olosuhteita ei tässä jutussa ole olemassa, sanoi venäläismiehen toinen asianajaja Kai Kotiranta ennen istunnon alkua.

Venäläismiestä epäillään törkeästä veropetoksesta Airiston Helmeen kohdistuvassa rikostutkinnassa. Mies on toiminut aiemmin yhtiön hallituksen jäsenenä.

Venäläismies vangittin syyskuun 25. päivä Airiston Helmi -tutkinnassa.

Toinen keskusrikospoliisin tutkintavankeudessa oleva epäilty on 51-vuotias virolaismies. Myös hän haluaa vapaaksi tutkintavankeudesta. Varsinais-Suomen käräjäoikeus käsittelee hänen vaatimuksensa huomenna.

"Esitutkinta-aineistosta on löytynyt viitteitä vangittuina oleviin"

Yle kertoi jo eilen, että poliisi vastustaa epäiltyjen vapauttamista. Poliisi kertoi löytäneensä tutkinnassa uutta ja kiinnostavaa materiaalia.

– On löytynyt uutta ja kiinnostavaa aineistoa, mutta en lähde yksilöimään tässä vaiheessa, mitä se aineisto on ja mihin se liittyy, Perälä sanoi eilen Ylelle.

Perälä sanoi tänään oikeudenkäynnin jälkeen, että tutkinta on vasta alkuvaiheessa.

– Materiaalia on valtavasti. Tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Menee varmasti pitkälle ensi vuoteen, ennen kuin ollaan jonkinlaisessa maalissa, ja ei välttämättä silloinkaan, Perälä totesi.

Hänen mukaansa tutkinnassa on käyty läpi paljon asiakirjoja ja datamateriaalia, joista on löytynyt viitteitä tutkintavankeudessa oleviin henkilöihin.

– On löytynyt viitteitä näihin epäiltyihin henkilöihin. En voi tätä kuitenkaan tarkemmin avata tässä vaiheessa, Perälä sanoi.

Lue myös:

Airiston Helmi -tutkinnan epäillyt haluavat vapaaksi tutkintavankeudesta – poliisi vastustaa: "On löytynyt uutta ja kiinnostavaa materiaalia"

Airiston Helmi -rikosjutussa epäiltyjen tutkintavankeutta jatkettu – perusteena vain törkeät veropetosrikokset

Poliisi aikoo esittää kahden Airiston Helmi -tutkinnassa epäillyn vangitsemisen jatkamista

Kaksi vangittu rahanpesujuttuun liittyen – Käräjäoikeus: syytä epäillä törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta

Analyysi: Mihin Paraisilla tarvittiin kommandopipoja ja konepistooleita? Airiston Helmi on ainakin viidestä syystä epätavallinen talousrikostutkinta

Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

Paineet brexit-sovun syntymiseen ovat kovat.

Brexitin eli Britannian EU-eron pitäisi olla purkissa jo runsaan viiden kuukauden kuluttua: Britannian on määrä lähteä Euroopan unionista 29. maaliskuuta ensi vuonna.

Kello tikittää koko ajan, minkä vuoksi Brysselissä yritetään nyt tosissaan vääntää sopua.

Toiveissa on, että jonkinlaiseen neuvottelutulokseen päästäisiin keskiviikkoon mennessä. Silloin unionin jäsenmaiden johtajien ja Britannian pääministerin Theresa Mayn on määrä tavata EU:n huippukokouksen illallisella Brysselissä.

Jotta aikataulu pitäisi, brexitistä olisi päästävä sopuun viimeistään marraskuussa.

Jos neuvotteluissa päästään tulokseen, vie pääministeri May sopimuksen brittiparlamentin käsiteltäväksi. Lisäksi sopimukselle tarvitaan unionin jäsenmaiden enemmistön ja EU-parlamentin hyväksyntä.

Kokosimme brexit-neuvotteluiden pahimmat kiistakysymykset, jotka saattavat johtaa Britanniassa jopa uusiin vaaleihin tai kansanäänestykseen.

Miksi neuvotteluissa ei päästä eteenpäin?

Britit äänestivät kesäkuussa 2016 EU-eron puolesta niukasti prosentein 52-48. Britannian suurimmat poliittiset puolueet, konservatiivit ja Työväenpuolue, ovat sanoneet kunnioittavansa kansanäänestyksen tulosta.

Brittien kiistely Euroopan unionista ei kuitenkaan päättynyt kansanäänestykseen, sillä jäsenyys jakaa yhä kansaa ja pääpuolueita. Tilannetta pahentaa se, että kansanäänestyskampanjassa jäsenyyden vastustajat lupasivat, että eron jälkeen britit voisivat pitää jäsenyyden edut ilman ikäviä velvoitteita.

Pääministeri Theresa May on yrittänyt puskea eroneuvotteluita eteenpäin, vaikka hänen konservatiivipuolueensa riitelee brexitistä jatkuvasti.

Osa konservatiiveista haluaa turvata talouden edut jäämällä läheiseen suhteeseen unionin kanssa. Tiukkaa linjaa ajavat niin sanotut brexiteerit haluavat jyrkän eron, jotta britit voivat solmia vapaakauppasopimuksia muun maailman kanssa.

Miksi Irlannin raja on neuvotteluiden vaikein asia?

Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti on neuvotteluiden vaikein kipupiste.

Britannian EU-eron jälkeen sen ja Irlannin tasavallan välisestä rajasta tulee unionin ulkoraja. Koska Britannia haluaa lähteä unionin sisämarkkinoilta ja tulliliitosta, tarvitaan jatkossa tarkastuksia.

Pohjois-Irlannissa tarkastukset ja valvonta ovat myrkkyä, joka muistuttaa väkivaltaisesta menneisyydestä. Monet pohjoisirlantilaiset pelkäävät, että pelkät valvontakameratkin voivat lietsoa uusia levottomuuksia.

Katso Ulkolinjan dokumentti: Irlannin rajalla

Britannian hallitus onkin sitoutunut siihen, että brexitin jälkeen rajalle ei tule ns. kovaa rajaa rajatarkastuksineen. EU on puolestaan ehdottanut, että Pohjois-Irlanti pysyisi EU-sääntelyn piirissä eli käytännössä jäisi EU:n tulliliittoon.

Ongelmaan on vaikea löytää ratkaisua, koska pääministeri Theresa Mayn hallituksen tukipuolue parlamentissa on Pohjois-Irlannin Demokraattinen unionistipuolue DUP. Puolue ei hyväksy rajakiistaan sellaista ratkaisua, joka asettaisi Pohjois-Irlannin erilliseen asemaan muun Britannian kanssa.

DUP onkin uhannut vetää tukensa pääministeri Mayn hallitukselta, jos Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille tulee tarkastuksia. Tämän takia rajakiista yritetään nyt ratkaista sillä, että koko Yhdistynyt kuningaskunta pysyisi EU:n tulliliitossa toistaiseksi.

Miksi konservatiivit kiistelevät tulliliitosta?

Tulliliitossa pysyminen puolestaan repii hallitsevan konservatiivipuolueen rivejä. EU-jäsenyyden vastustajien mielestä se tarkoittaisi, että Britanniasta tulisi unionin pysyvä siirtomaa.

Mayn hallituksen rivit natisevat, sillä joidenkin niin sanottua kovaa brexitiä kannattavien ministerien kerrotaan jopa valmistelevan eroa hallituksesta. Näitä brexiteereihin kuuluvia ministereitä repii erityisesti se, että Britannian pysymiselle tulliliitossa ei asetettaisi aikarajaa.

Tulliliitossa pysyminen on EU:n vastustajille ongelma, koska sen jäseninä britit eivät voisi neuvotella vapaakauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Kansanäänestyksen aikana he lupasivat, että eron jälkeen solmitut uudet vapaakauppasopimukset lisäisivät Britannian vaurautta.

Millaisen brexitin oppositio haluaa?

Oppositiossa oleva Työväenpuolue haluaa Britannian jatkossakin pysyvän EU:n tulliliitossa. Puolueen mielestä tulliliiton jäsenyys on keino välttyä rajatarkastuksilta Irlannin saarella sekä turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus ja suojella työpaikkoja.

Vaikka Työväenpuolue kannattaa konservatiiveja läheisempää suhdetta unioniin, ei puolueen puheenjohtaja, Jeremy Corbyn, halua Britannian pysyvän EU:n sisämarkkinoilla. Työväenpuolue on kuitenkin erimielinen brexitistä.

Valtaosa puolueen jäsenistä tukee uuden kansanäänestyksen järjestämistä. Puolueen johto ei tätä kannata, vaan pitää parempana vaihtoehtona uusia parlamenttivaaleja.

Tuleeko uusi kansanäänestys?

Britanniassa on käynnistetty kansalaiskampanja nimeltään People´s Vote uuden kansanäänestyksen järjestämiseksi. Pääministeri Mayn mielestä uusi äänestys olisi epädemokraattinen, sillä kansa on jo kerran äänestänyt unionista lähtemisen puolesta.

Kansanäänestyksen kohtalo voi ratketa Britannian parlamentissa. Pääministeri Mayn on nimittäin saatava sekä brexit-sopimukselle että poliittiselle julistukselle Britannian ja unionin suhteista parlamentin hyväksyntä.

Mayn vähemmistöhallituksen rivit voivat rakoilla parlamenttiäänestyksessä. Osa konservatiivipuolueen kansanedustajista voisi äänestää Työväenpuolueen, Skotlannin kansallispuolueen SNP:n ja pikkupuolueiden rinnalla brexit-sopimusta vastaan.

Tuolloin britit voisivat olla tilanteessa, jossa maa olisi lähdössä unionista ilman erosopimusta. Jotkut EU-eroa vastustavat kansanedustajat uskovat, että tällaisessa tilanteessa kansanedustajien enemmistö voisi suostua tukemaan uutta kansanäänestystä.

Todennäköisempää on, että tuollaisessa tilanteessa lopputuloksena olisivat uudet parlamenttivaalit.

Mitä jos sopuun ei päästä?

On myös mahdollista, että vaikeissa neuvotteluissa ei päästä tulokseen. Tuolloin Britannia lähtisi maaliskuussa EU:sta kertarysäyksellä: unionin sopimusten soveltaminen loppuisi välittömästi eikä mitään siirtymäkautta tulisi.

Brexit-sopimuksen kaatuminen aiheuttaisi vaikeuksia Britannialle ja Euroopan unionille. Britannian ja EU:n välille voisi tulla tullitarkastuksia ja tariffeja. Brittihallitus on julkaissut listan varoituksia siitä, millaisia seurauksia sopimuksettomalla tilalla voisi olla eri aloilla.

Myös tavalliset ihmiset voisivat joutua kärsimään, jos rajatarkastukset voisivat kestää pidempään. Lisäksi Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja unionissa asuvien Britannian kansalaisten oikeuksista ei olisi varmuutta ilman sopimusta.

Lue myös:

Analyysi: Britannian eroneuvottelujen loppusuorasta tulee lyhyt ja vauhdikas

Kazakstanin rautatieyhtiö ja Kouvolan kaupunki haluavat tavarajunareitin Kouvolasta Kazakstaniin.

Kouvolan kehitysyhtiö Kinno ja Kazakstanin rautatieyhtiö ovat tänään tiistaina sopineet, että he alkavat suunnitella uutta noin 3 800 kilometriä pitkää tavarajunayhteyttä Suomen ja Kazakstanin välille.

Mukana sopimuksessa ovat myös Kazakstanin rautateiden rahtiyhtiö KTZ Express ja Unytrade Oy, joka on yhtiön edustaja Suomessa. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbakej on parhaillaan vierailulla Suomessa ja osallistui sopimuksen allekirjoitustilaisuuteen Helsingissä.

Kehittämisyhtiö Kinnon mukaan uusi yhteys mahdollistaisi kuljetukset edelleen uusiin maihin, kuten esimerkiksi Iraniin.

Toistaiseksi ei vielä tiedetä, koska ensimmäisen konttijuna Kouvolasta Kazakstaniin lähtee.

Juna Kiinaan kulkee jo

Konttijuna Kouvolasta Kiinan Xi'aniin on kulkenut pian vuoden ajan. Se on vakiintunut niin, että konttijuna kulkee kerran viikossa molempiin suuntiin.

Kiinaan suuntaavista junista ei kuitenkaan ole voinut jättää matkan varrella kontteja pois, vaikka reitti Xi'aniin kulkeekin Kazakstanin halki.

Kouvolasta on tiivistetty yhteistyötä myös Norjan ja Ruotsin suuntaan. Kouvolan kehitysyhtiö Kinno solmi viime kesänä yhteistyösopimuksia, jotka laajensivat konttijunareitin ulottumaan Kouvolan kautta myös Norjaan ja Ruotsiin.

Esimerkiksi Haaparannan ja Narvikin satamat ovat niin ikään kiinnostuneita raideliikenteestä Kouvolan kautta Kazakstaniin.

Kinnon toimitusjohtajan Martti Husun mukaan Kazakstanissa olisi kysyntää erilaisille raskaille toimituksille. Tällä hetkellä Kymenlaaksosta viedään jo Kazakstaniin muun muassa suuria, kerrostalon kokoisia osia öljyntuotantokentille, mutta ne kuljetetaan jokilaivoilla Haminan satamasta Kazakstaniin.

Kolmen sahan yhteinen juna

Säännöllisen, kerran viikossa kulkevan Kouvola-Kiina-yheyden lisäksi Suomesta on myös muuta tavaraliikennettä Kiinaan.

Esimerkiksi keskiviikkona lähtee kolmen suomalaisen sahan yhteinen konttijuna, joka on täynnä sahatavaraa. Konttijuna on ensimmäinen usean sahatavaratoimittajan yhteisjuna.

Junassa on yhteensä 41 konttia. 800 metriä pitkä juna kulkee Kouvolasta Kiinaan 14 päivässä.

– Yhteisjunan myötä pienempien sahojen on mahdollista hyödyntää junakuljetuksia Kouvola–Xi'an-junareitillä, Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu sanoo.

Uusia sahatavarakuljetuksia on jo sovittu lähteväksi Kouvolasta marras- ja joulukuussa. Myös sahatavarakuljetuksista halutaan tehdä säännöllisiä.

Ensimmäinen kokonaan sahatavaraa sisältänyt juna lähti Suomesta Kiinaan tammikussa. Tuolloin junaan oli pakattu vierumäkeläisen Versowoodin tuotteita.

– Tämä on merkittävä päänavaus, koska näin saavutetaan keskinen Kiina uudella tavalla, Verssowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra totesi tammikuussa Ylelle.

Suomen ja Kiinan välinen rautatieliikenne avaa suomalaiselle puulle uuden reitin Kiinaan. Merikuljetusta nopeampi toimitustapa voi kasvattaa sahatavaran myyntiä.

Puolustusvoimat on tehnyt tutkintapyynnöt keskusrikospoliisille väitetyissä esteellisyystapauksissa, kerrotaan Puolustusvoimien tiedotteessa.

Pääesikunnan oikeudellinen osasto on aikaisemmin selvittänyt sisäisenä laillisuusvalvonta-asiana muun muassa virkamiesten väitettyä esteellisyyttä kahdessa eri tapauksessa.

Poliisia on pyydetty toimivaltaisena esitutkintaviranomaisena arvioimaan, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Pääesikunta ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää eikä keskusrikospoliisin tutkija vielä vahvista, mistä tapauksista on kyse.

Tiedossa ei siis ole, liittyvätkö tutkintapyynnöt tai toinen niistä elokuussa sattuneeseen Ilmavoimien tapaukseen, jossa pääesikunta selvitti lentoreserviupseerikurssin lisähaun valintaprosessin kulkua.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalla on jälleen käynnissä jokavuotinen IceBridge-operaatio, jossa huipputiedemiehet kartoittavat ilmasta käsin maailman syrjäisimmän paikan eli Etelänapamantereen jäätikkötilannetta.

Nasa on tehnyt kartoitusta jo vuosikymmenen ajan 50 vuotta vanhalla, nelimoottorisella DC-8-tutkimuslentokoneella.

Vajaan puolen kilometrin korkeudessa lentävä kone on varusteltu huipputeknologialla, kuten lasereilla, tutkilla, kameroilla ja painovoimasensorilla. Voidaankin puhua kuumimmasta ilmastotieteestä maailman kylmimmässä paikassa.

Tutkijat pyrkivät Etelämantereen yllä tehtyjen lentojen avulla selvittämään, millä nopeudella jäätikkö sulaa ja miten se vaikuttaa merenpinnan nousuun.

– Tällä hetkellä Etelänapamantereen jäätiköstä irtoaa joka sekunti jäälautta, joka vastaa kooltaan yli kaksi kertaa olympilaisten uima-allasta, kertoo operaation johtaja Joe MacGregor CBS:lle.

Tämä merkitsee yli 15 senttimetrin merenpinnan nousua tällä vuosisadalla.

Nasa tekee tutkimuslennot Etelänapamantereelle Etelä-Chilen Punta Anasta.