Suomalaisilla lentokentillä on varauduttu huonosti kuljettamaan isoja määriä matkustajia suojaan ja turvaan kiitotieltä.
Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen mukaan vain kuudella kentällä on joko omia tai muita matkustajien kuljetukseen soveltuvia ajoneuvoja hätätilanteita varten.
Keskus (OTKES) ohjeistaa Liikenteen turvallisuusvirastoa varmistamaan välittömästi, että kentillä varaudutaan siirtämään häiriötilanteessa mahdollisesti suuriakin määriä matkustajia pois kiitotieltä. Keskus korostaa, että matkustajat on tarvittaessa saatava pois viipymättä kentältä. Kenttien pitää varautua siirtymisiin suunnittelemalla ja myös harjoittelemalla.
OTKES selvitti kenttien suunnitelmat liittyen vajaan vuoden takaiseen hätälaskutilanteeseen Turun kentällä.
Tulipalon tai sen epäilyn yhteydessä matkustajakone joutui keskeyttämään Ruotsin-lennon ja kaikki sen noin 100 matkustajaa evakuoitiin kiitotieltä paikalle hälytetyillä paikallisliikenteen busseilla.
Evakuontisuunnitelmia ei vaadita
Turun kentältä puuttui selvityksen mukaan tarkempi suunnitelma evakuointeja varten. Bussien saatavuutta ei oltu etukäteen varmistettu mitenkään.
– Suurten ihmismäärien evakuointi kiitotiealueelta häiriö-, onnettomuus- ja vaaratilanteissa lämpöön ja turvaan on suunniteltava, harjoiteltava ja resursoitava hyvin ennakkoon eikä vasta kriisitilanteessa, painottaa johtaja Veli-Pekka Nurmi OTKES:sta.
Turun kaltainen tilanne oli neljällätoista muulla kentällä. OTKES ei hyväksy puutteiden selitykseksi sitä, että kukaan ei vielä varsinaisesti vaadi evakuointikuljetusten suunnittelua. OTKESin ohjeistus on suositus.
– Turvallisuutta pitää ja voi kehittää ilman direktiivejä tai regulaatiota. Vain pelastuslaitoksen resursseihin ja pelastuslakiin nojaaminen evakuointikuljetuksissa ja niiden suunnittelemisessa ei riitä.
Turun evakuoinnissa osa matkustajista ei noudattanut välitöntä käskyä poistua koneesta liukumäkiä pitkin. OTKES korostaa evakuontien vakavuutta ja sitä, että niitä ei määrätä turhaan.
OTKES ohjeistaa tapahtuman takia myös viranomaisia yhtenäistämään hätätilanteesta ilmoittamista.
Islantilaisella Ása Steinarsrdóttirilla on Instagramissa yli 100 000 seuraajaa. Se on paljon parikymppiselle opiskelijalle, koska koko Islannissa on vain yli 300 000 asukasta.
Tampereen kaupunki houkutteli Steinarsrdóttirin ja neljä muuta tunnettua luontokuvaajaa kuvaamaan suomalaista luontoa. Yhteensä näillä viidellä kuvaajalla on Instagramissa yli 600 000 seuraajaa.
Ása Steinarsdóttir joi pannukahvia pakkasessa.Jani Aarnio / Yle
Nyt islantilainen Steinarsrdóttir on Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereen reunalla kaukana kaupungeista.
– Menimme kanootilla pientä jokea pitkin. Se oli kaunista. Niin paljon valoa, kuuraa ja kaunista valoa, Steinarsrdóttir sanoo.
– Islanti ja Suomi ovat ihan erilaisia. Teillä on paljon metsää, eikä tuulta. Meillä ei ole puita ja se on yleensä ensimmäinen asia, mitä ihmiset huomaavat. Islannissa on hyvin harvinaista, ettei tuule. Olen nauttinut, kun täällä on ollut niin tyyntä, hän jatkaa.
Pannukahvia kuksasta
Keittiömestari Sakari Savolainen on laittanut kuvaajille juuri aterian nuotiolla. Hirvenlihasta tehty makkara ja paistetut perunat lisukkeilla herättävät ihastusta.
Steinarsrdóttir juo pannukahvia kuksasta ja muut kuvaavat häntä. Ennen kuin ruokaa syödään, se tietysti kuvataan.
Kuvaajille tarjottiin hirvenlihamakkaroita ja paistettuja perunoita lisukkeineen.Jani Aarnio / Yle
Ulkomaalaisia kuvaajia kiinnostaa myös nuotio, jota kuvataan ahkerasti. Seuraajat Instagramissa pitävät tulisijakuvista. Nuotion tekeminen ei ole itsestään selvää ulkomailla.
– Instakuvaajat syövät yleensä ruokansa kylmänä, valokuvaaja Daniel Taipale naurahtaa.
Tamperelaisella Taipaleella on Instagramissa yli 200 000 seuraajaa. Hän kuvaa työkseen luontoa Suomessa ja ulkomailla.
Taipale veti Insta-leiriä yhteistyössä Visit Tampereen, Visit Finlandin ja Metsähallituksen kanssa. Visit Tampere maksoi leiristä yhteensä 8 000 euroa, jonka lisäksi yhteistyökumppanit sponsoroivat kuvaajia. Tämän lisäksi Visit Finland maksoi lentoliput ja joitakin palkkioita.
Crapland marraskuussa
Instagram-vaikuttajat oli kutsuttu Tampereelle kuvaamaan Suomea surkeimmassa mahdollisessa säässä marraskuussa, mutta toisin kävi.
Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereella paistoi maanantaina aurinko.
Pekka Pelkonen (vas.), Magomed Shapiev, Sakari Savolainen, Ása Steinarsdóttir, Julian Herbrig ja Julia Kivelä nauttivat valoisasta päivästä metsässä.Jani Aarnio / Yle
Marraskuuksi metsässä on vähän lunta. Brittimedia ehti jo nimittää Lappia Craplandiksi.
Miten käy Suomen brändin turistien silmissä, jos ilmastonmuutos vie loputkin lumet?
– Nyt ei ole niin paljon lunta Suomessa tai Islannissa ja se on harmi. Mutta täällä on huurretta puussa ja se näyttää melkein lumelta. Ása Steinarsdóttir lohduttaa.
Jokaisella vuodenajalla oma charminsa
Saksalaisella Julian Herbrigilla on Instagramissa 73 500 seuraajaa. Myös hän elää kuvaamisella.
– Luulen, että Suomi ilman lunta tai lumen kanssa on yhtä kaunis. Jokaisella vuodenajalla on oma charminsa. Suomi voi silti markkinoida mukavia ihmisiä ja mahtavaa ruokaa.
Julian Herbrig oli Lapissa helmikuussa, kun lunta oli paljon. Suomi ilman lunta on hänelle kokonaan uusi elämys.
– Lumi peitti silloin kaiken. Nyt on ihan uusi maailma minulle, kuin uncovered eli paljastettu. Ihan uutta maisemaa ja näkymiä.
Saksalaisille tulee Suomesta mieleen kuvaajan mukaan ensin luonto. Sitä voi markkinoida myös ilman lunta. Herbrig markkinoisi myös sitä, miten ihmiset elävät erilaisen sään kanssa. Esimerkiksi mökit viehättävät häntä.
– Näimme ketun, jota "jahtasimme" kameroiden kanssa, mutta emme saaneet kuvaan. Haluaisin nähdä lisää villieläimiä.
Kuvaaja tietää, että Tampere on vasta nimitetty saunan pääkaupungiksi. Ikimuistoisin kokemus oli tällä reissulla käydä avannossa jurttasaunan jälkeen.
– Olen hypännyt jäätyneeseen järveen avannon läpi. Se on jotakin, jota en ole koskaan tehnyt. Aluksi se oli kivuliasta, mutta jälkeenpäin virkistyin. Teimme sen kahdesti, koska se oli niin ihmeellistä.
Nuotion ääressä
Metsässä kuvaamassa on myös kaksi valokuvaajaa Venäjältä. Magomed Shapievilla on yli 24 000 seuraajaa ja Julia Kivelälläyli 70 000.
Pietarista muuttanut Julia Kivelä on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Myös hänestä saunat ovat kiinnostavimpia asioita Suomessa, mitä näyttää ulkomaalaisille.
– Venäläiset haluavat nähdä Suomesta luontoa. Pietari on niin iso kaupunki. Ihmiset haluaisivat mennä luontoon, jonne pääsee helposti kuten Suomessa.
– Otan nättejä ja kodikkaita kuvia Suomesta. Haluan näyttää lämpimän tunnelman, joka syntyy, vaikka on tummat illat ja hyvin kylmää. Luonnossa voi olla mukavaa ystävien kanssa nuotion ääressä.
Kivelän venäläiset seuraajat tahtovat nähdä kuvia erityisesti järvistä.
– Suomen kannattaa markkinoida saunaa ja kivoja paikkoja kuten tätä luonnonpuistoa. Ja myös aktiviteettejä: jos järvet eivät jäädy, on mukava mennä kanootilla, veneellä ja saunalautalla, Kivelä sanoo.
Korjaus kello 8.38 Vaihdettu brittituristien tilalle brittimedia.
Paimenkoirakasvattaja ja -kouluttaja Minna Erosen koirat todellakin harrastavat – tai ne tekevät työtä. Niiden tehtävänä on karjanpaimennus. Nelivuotias Nick säntää siirtelemään lammaslaumaa heti kun saa luvan. Koira ei kaipaa palkkiota työstään, sille riittää, että pääsee paimentamaan.
Osa Suomen koirista on Nickin tapaan työtehtävissä, mutta myös lemmikkikoirien kanssa tehdään paljon hommia. Koiraharrastusten kirjo kasvaa jatkuvasti. Perinteinen näyttelytoiminta on saanut seurakseen agilitya, tokoa, etsintää, pelastusta, valjakkoajoa, koiratanssia ja paljon muuta.
Koirakouluttaja Virpi Purmonen kertoo huomanneensa, että koiranomistajat kuvittelevat ettei koiran kanssa voi olla vaan. Osa kokee jopa paineita, että koiralle pitäisi lapsien tapaan keksiä harrastus.
– Ei todellakaan ole pakko harrastaa koiran kanssa jotain lajia. Suurin osa koiraharrastuksista on ihmistä varten. Useimmille koirille riittää kyllä, että ne pääsevät olemaan lajityypillisesti eli haistelemaan, kaivamaan ja repimään, Virpi Purmonen vinkkaa.
Bordercollie Nick on elementissään päästessään paimentamaan lammaslaumaa.Tanja Perkkiö / Yle
– Nickin paimennusvietti on valtava. Työ on koiralle paras palkinto ja lajinomaista elämää, Minna Eronen kuvaa bordercollien sielunelämää.
Paitsi että kuvausta ei voi yleistää kaikkiin rotunsa edustajiin. Voi olla niinkin, ettei bordercolliesta ole lammaspaimeneksi.
– Mutta ei se ole maailmanloppu, jos koirasta ei tule paimentajaa. Silloin etsimme sille paremman kodin, jossa siitä voi tulla kiva lenkkikaveri tai vaikka sohvaperuna. Taipuisasta rodusta on moneen, kertoo Minna Eronen.
Ruokaa saa liian helposti
Koiralle olisi lajityypillistä vähän ponnistella saaliin eli ruokansa eteen. Purmonen sanoo, ettei ole luonnollista, että ruokaa on tarjolla koko ajan. Ruuan tarjoilussa on hyvä antaa koiralle vähän tekemistä.
– Koira saa hyvän mielen, kun se löytää ruuan vainuamalla. Itse heittelen joskus raakaruuat lenkillä metsään ja koirat saavat etsiä ruokansa sieltä. Tai ripustan paloja puiden oksiin. Ihmisen mielikuvitus tässä on rajana.
Koiranomistajien silmissä koira voi muuttua ongelmalliseksi, jos se ei iltalenkinkään jälkeen rauhoitu. Tilanne voi olla se, että koira on kotona aamu- ja iltalenkin välillä 10 tuntia ja silti ihmisen sopivaksi katsoman kävelyn pitäisi riittää.
Nuoresta bordercolliesta koulutetaan lammaskoiraa. Vietin pitää olla vahva jo pentuna.Tanja Perkkiö / Yle
– Hoitoon tuotavilla koirilla on joskus omistajien mukaan käytösongelmia. Täällä näkyy, etteivät ne ole päässeet tarpeeksi lenkille. Muutaman päivän aktiivisempi elämä ja ne ovat jo paljon rauhallisempia, arvioi paimenkoirien kasvatuksen ohella koirahoitolaa pitävä Minna Eronen.
Jos haluaa, että oma koira on onnellinen, kannattaa kuvitella millaista olisi olla koira. Koirakoulutttaja Virpi Purmonen
Pitkäkin lenkki voi olla koiralle vääränlainen, jollei se pääse olemaan lenkillä koira. Ihminen kiskoo hihnasta eteenpäin, vaikka koira haluaisi nuuhkia.
– Haisteleminen olisi koiran aivoille hyvää lajityypillistä tekemistä, kertoo Virpi Purmonen.
Minna Eronen tietää, että bordercollie voi tuhota sohvan tai pari, jos ei sillä ole ollut mahdollisuutta lajityypillisen käytöksensä toteuttamiseen.
Bordercollie on kasvattanut suosiotaan vauhdilla. Rodusta on monenlaiseen tekemiseen.Tanja Perkkiö / Yle
– Rodulla on kova halu miellyttää ihmistä, mutta ihmisen pitää olla johdonmukainen. Yhtenä päivänä ei voi sallia sitä, jonka toisena kieltää.
Koirakouluttaja Virpi Purmonen tiivistää onnellisen koiran elämän löytyvän, jos koira saa käyttää vainuaan ja lihaksiaan. Bordercollien ei tarvitse päästä paimentamaan suurkarjaa, mutta jos sillä on siihen vietti, se ei välttämättä ole sohvakoirana onnellinen.
– Jos haluaa, että oma koira on onnellinen, kannattaa kuvitella millaista olisi olla koira. Se ei halua samoja asioita kuin ihminen, tiivistää Virpi Purmonen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi toivovansa, että hän ja Trump voivat keskustella kaupan kysymyksistä G20-kokouksessa viikonloppuna Argentiinan Buenos Airesissa. Putin kuvasi Yhdysvaltain presidenttiä ylipäänsä myötämieliseksi.
Putin puhui pankkialan konferenssissa ja kommentoi tilaisuudessa myös muita ajankohtaisia asioita.
Jo aiemmin Kremlin sanoi jatkavansa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisen järjestelyjä. Asiasta kertoi Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.
Washington Post -lehti on kertonut, että Trump saattaa perua tapaamisen Putinin kanssa pari päivää sitten Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä tapahtuneen meriselkkauksen takia.
Trump kertoi, ettei pidä senkaltaisesta aggressiosta.
– Saan tapahtumista täyden raportin. Se on ratkaisevaa. Ehkä en tapaa häntä, sanoi Trump lehdelle.
Venäjä otti sunnuntaina Kertšinsalmessa haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta ja käytti valtauksen yhteydessä aseita. Yhdysvallat on tuominnut Venäjän aggressiivisen toiminnan.
Euroopan unioni on kertonut aikovansa harkita uusia pakotteita Venäjää vastaan Mustanmeren uuden kriisin vuoksi.
Krimin niemimaalla toimiva tuomioistuin määräsi tiistaina 12 Ukrainan laivaston merimiestä vangittavaksi kahdeksi kuukaudeksi.
Krimille lisää ohjustorjuntajärjestelmiä, Ukraina kertoo kahakoinnista
Venäjä aikoo lisätä Krimin alueelle S-400 ohjuspuolustusjärjestelmiä, kertoi venäläinen eversti Vadim Astafijev Ria Novostille keskiviikkona. Ria Novostin mukaan alueella on jo kolme järjestelmää ja niitä lisätään vuoden loppuun mennessä.
Astafijevin mukaan järjestelmä on ollut testattavana ennen sen siirtoa alueelle.
Ukraina raportoi viimeisen vuorokauden aikana viidestä hyökkäyksestä sen joukkoja vastaan Donbassin alueella. Ukrainalaisen uutissivuston Unianin mukaan kahakoinnissa oli kuollut yksi vastapuolen taistelija.
Ukrainan poikkeustila tulkitaan eri tavoin
Ukrainassa maan raja-alueilla alkaa 30 päivän poikkeustila keskiviikkona kello 9 aamulla.
Poikkeustila antaa Ukrainalle mahdollisuuden muun muassa mobilisoida sotilaita, säännellä tiedotusvälineitä ja rajoittaa julkisia kokoontumisia raja-alueilla. Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilan maanantaina.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko parlamentissa Kiovassa maanantaina 26. marraskuuta.Stepan Franko / EPA
Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mukaan poikkeustila ei merkitse sodanjulistusta, vaan kyse on yksinomaan Ukrainan puolustamisesta.
Poroshenko oli alun perin ajanut 60 päivän poikkeustilaa, mutta vastustus parlamentissa pakotti hänet kompromissiin ja poikkeustilan keston puolittamiseen. 60 päivän poikkeustila olisi tiennyt Ukrainan presidentinvaalien lykkääntymistä. Poroshenkon kannatus on ollut kyselyissä heikkoa.
Venäjän presidentti Putin varoitti tiistaina Ukrainaa minkäänlaisista varomattomista teoista. Hän sanoi olevansa poikkeustilasta huolestunut.
Päivitetty 12.43: Venäjän ohjustorjuntajärjestelmä ja Ukrainan kertomus kahakoista.
Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua keuhkosyöpään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan riski on koholla vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Tulos korostaa tupakoinnin lopettamisen hyötyjä, mutta myös sitä, miten tärkeää olisi saada vähennettyä tupakoinnin aloittamista.
Havainnot perustuvat 9 000 aikuisen seurantatietoihin, jotka kerättiin kahdessa eri tutkimuksessa 29 vuoden seurannan aikana. Vuosien varrella keuhkosyöpä todettiin hieman alle 300 henkilöllä.
Analyysin perusteella kaikkein todennäköisimmin sairastuivat tupakointia jatkavat, mutta myös entisten tupakoitsijoiden sairastumisriski oli suurempi kuin ikänsä savuttomina olleiden.
Tupakoinnin lopettaneet, mutta aikoinaan paljon ja pitkään polttaneet, sairastuivat noin 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin tupakointia jatkaneet ja tämä ero nähtiin jo viiden vuoden sisällä lopettamisesta. Verrattuna savuttomiin heidän keuhkosyöpäriskinsä oli kuitenkin kolminkertainen vielä 25 vuotta myöhemmin. Entisten tupakoitsijoiden keuhkosyövistä 40 prosenttia todettiin yli 15 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat tupakoinnista koituvan keuhkosyöpäriskin näkyvän luultua pitempään. Keuhkosyöpää ei seulota Suomessa eikä Euroopassa, mutta Yhdysvalloissa sitä suositellaan.
Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakasta.
Kotkalaisen kaupunginvaltuutetun Pentti Tiusasen (vas.) epäillyn seksuaalirikoksen käsittely on alkanut Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Rikosnimike on seksuaalinen hyväksikäyttö. Tiusanen on kiistänyt syytteet.
– Olen levollisin mielin, sanoi Tiusanen medialle ennen istunnon alkua.
Oikeus määräsi heti istunnon aluksi, että tapaus käsitellään suljetuin ovin ja asiakirjat ovat salaisia. Perusteluna oli se, että jutussa käsitellään arkaluontoisia yksityiselämään liittyviä tietoja. Sekä syyttäjä että asianomistaja olivat vaatineet käsittelyä suljetuin ovin.
Syytteen tarkasta sisällöstä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Ilta-Sanomille Tiusanen kertoi asian liittyvän potilastyöhön. Tiusanen on ammatiltaan kirurgian erikoislääkäri.
Mehiläinen keskeytti ajanvaraukset
Vuosina 1995-2011 kansanedustajana toiminut Tiusanen on vaikuttanut pitkään myös Kotkan kuntapolitiikassa. Tällä hetkellä hän on kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä päätti maanantaina erottaa hänet oikeuskäsittelyn ajaksi. Kotkan kaupunginhallitus on pyytänyt Tiusaselta selvitystä rikossyytteen takia.
Ensi maaliskuussa 70 vuotta täyttävä Tiusanen on pitänyt vastaanottoa muun muassa terveysyhtiö Mehiläisessä.
Kun rikosepäilyt tulivat maanantaina julki, keskeytti Mehiläinen potilasaikojen varaamisen Tiusaselle. Yhtiö haluaa ensin selvyyden siitä, mitä on tarkalleen tapahtunut Tiusasella on kuitenkin edelleen voimassaoleva sopimus Mehiläisen kanssa.
– Tämä asia tuli meille täytenä yllätyksenä. Yleisellä tasolla totean, että meillä on nollatoleranssi jos kyseessä on seksuaalinen häirintä ja erityisesti jos se liittyy lääkärinä toimimiseen, sanoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka.
Epäilyjä ennenkin
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Tiusaseen kohdistuu epäilyjä. Vuonna 2009 Nelosen uutiset kertoi, että Tiusanen oli ollut epäiltynä seksirikoksesta.
Epäilty rikos oli pakottaminen sukupuoliyhteyteen ja teon epäiltiin tapahtuneen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä vuonna 2007. Asianomistaja kuitenkin veti tutkintapyynnön pois ja tutkinta lopetettiin. Tiusasta ei ole tuomittu mistään rikoksesta.
Vuoden 2011 vaaleissa eduskunnasta tippunut Tiusanen yritti paluuta Arkadianmäelle neljä vuotta myöhemmin. Hän kuitenkin luopui yllättäen ehdokkuudestaan helmikuussa 2015.
Aluksi Tiusanen kertoi perusteluksi terveydelliset syyt. Myöhemmin paljastui, että vasemmistoliiton piirihallitus oli ottanut kielteisen kannan ehdokkuuteen ja esittänyt Tiusaselle epäluottamuslauseen.
Syynä oli epäasiallinen käytös erästä naisehdokasta kohtaan. Tiusanen kuitenkin kiisti käyttäytyneensä epäasiallisesti ketään kohtaan.
MOT paljasti Stasi-taustan
Tiusanen opiskeli lääketiedettä Greifswaldissa entisessä Itä-Saksassa 1970-luvulla. Vuonna 2001 Ylen MOT-ohjelma paljasti, että Tiusanen oli opiskelujen ohella toiminut DDR:n pahamaineisen salaisen poliisin Stasin avustajana.
Tiusasen tehtäviin kuului suomalaisten ja muiden ulkomaisten opiskelijoiden tarkkailu. Hän raportoi Stasille muun muassa opiskelijoiden poliittisista mielipiteistä, luonteenpiirteistä ja mahdollista heikkouksista. Tiusanen kirjoitti MOT:n mukaan raportin myös omasta tyttöystävästään.
Ohjelmassa Tiusanen perusteli toimintaansa yhteisen hyvän eli aatteen edistämisellä. Hän kuvaili yhteistyötä Stasin kanssa hyvin epäviralliseksi, mutta samalla tunnusti olleensa naiivi ja toimineensa typerästi.
Juttua korjattu 28.11.2018 klo 12:50. Jutussa kerrottiin aiemmin, että Tiusanen olisi leikannut potilaita terveysyhtiö Mehiläisessä. Hän on kuitenkin pitänyt siellä vain potilasvastaanottoa.
Moni on toivonut kuulevansa Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-klassikkohitin livenä. Bändi on kuitenkin pitänyt hiljaiseloa vuoden 2006 kiertueensa jälkeen, eikä ole esiintymistarjouksille lämmennyt.
Tilanne korjautuu ensi kesänä, kun Bomfunk MC's palaa festarilavoille. Yhtyeen In Stereo -esikoisalbumin julkaisusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta ja sen kunniaksi bändi heittää kuusi festivaalikeikkaa.
Festivaalit ovat RMJ, Himos Juhannus, Suomipop-festivaalit Tikkurilassa, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Solarsound Festival Seinäjoella.
Kesän keikoilla nähdään alkuperäisjäsenet Raymond Ebanks ja Gismo (Ismo Lappalainen) sekä yhtyeen tuottajana alusta asti toiminut JS16 eli Jaakko Salovaara, joka ei vuosia sitten keikkalavoille ehtinyt mukaan.
Poika vaikutti päätökseen
Festivaalijärjestäjät ovat jo vuosia yrittäneet maanitella Bomfunk MC's -yhtyettä esiintyjäksi. Paluuta on vastustellut etenkin Belgiassa asuva Raymond Ebanks, joka halusi aikoinaan pois musiikkimaailman kuplasta.
– Viime kesän loppupuolella menin Belgiaan tapaamaan Raymondia ja puhuttiin, että pitäisikö kuitenkin lähteä. Sitten soitettiin Gismolle ja päätettiin paluusta Bomfunk MC’s:n alkuperäiskokoonpanolla, kertoo Jaakko Salovaara.
– Nostalgiaa ja vähän uutta maustetta. Yllätyksiä ja vähän mash upia, lupaa Bomfunk MC's kesän paluukeikoiltaan. Kuvassa JS16 eli Jaakko Salovaara (vas), Raymond Ebanks ja Gismo.Berislav Jurišić / Yle
Ebanksin mukaan nyt on oikea aika palata esiintymään livenä. Uusi sukupolvi Suomessa on nähnyt yhtyettä vain videoilta, sillä suosion ollessa huipussaan, he kiersivät lähinnä ulkomailla.
Paluuseen vaikutti myös hänen 10-vuotias poikansa, joka räppää ja breikkaa.
– Poika sanoi, että amerikkalaisräppäri Lil Pump on parempi kuin isä. Piti sanoa, että ei ole. Nyt takaisin lavalle. Ehdin myös elää tavallista elämää ja tuli taas halu päästä esiintymään.
Tauon aikana Bomfunk MC's -yhtyeen jäsenistä Raymond Ebanks on viettänyt perhe-elämää Belgiassa, Gismo on tehnyt DJ-keikkoja Suomessa ja Jaakko Salovaara on säveltänyt ja tuottanut musiikkia koti- ja ulkomailla.
Kolmen vuoden promorundi
Bomfunk MC's -bändin nousu musiikkimaailman huipulle tapahtui vuosituhannen vaihteessa räjähdysmäisesti. In Stereo -albumilta irroitettu Freestyler-single nousi listaykköseksi 11 eri maassa ja oli Euroopan myydyin single vuonna 2000.
– Rajat alkoivat murtua, ja biisi meni ykköseksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyllähän siinä oltiin huuli pyöreänä, mutta taottiin, kun rauta oli kuuma. Olimme ekan levyn jälkeen kolme vuotta pelkästään promorundilla, muistelee Raymond Ebanks.
Gismo ja Ebanks sanovat, että tuohon aikaan liittyy paljon hyviä muistoja, vaikka pyöritys oli melkoista. Ikäviäkin asioita tapahtui, mutta aika kultaa muistot.
– Suitsutusta oli joka suuntaan ja meitä höösättiin joka paikkaan. Olemme kuitenkin Suomessa kasvaneet ja jalat maassa menneet. Mutta kun saa liikaa huomiota, sitä täytyy vähentää, Ebanks sanoo.
Suomessa iloittiin parisenkymmentä vuotta sitten, kun Darude ja Bomfunk MC's nousivat maailman listoille. Rap ja hip hop ei kuitenkaan ollut täällä vielä valtavirtamusiikkia.
– Meistä tehtiin silloin vähän teinibändi. Ehkä se jollain tavalla kuuluu asiaan, mutta räppipiireissä haluaa olla vähän vaarallisempi. Menköön sitten, koska hyvinhän se on meitä elättänyt. Ihan kiitollinen saa olla, että tätä ammattia saa tehdä, Ebanks sanoo.
Freestylerin taika
Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-kappale soi edelleen ympäri maailmaa. YouTubessa biisin video on katsottu 128 miljoonaa kertaa.
Miksi kappale on jäänyt elämään?
– Sitä on mietitty tosi paljon ja vähän liiankin paljon. Siinä on jokin salainen resepti. Se on mieletöntä, miten paljon se vaikutti aikanaan ilmiönä nuorisoon ja breakdanceen, pohtii Jaakko Salovaara.
Kappale tehtii esikoisalbumille viimeisenä biisinä. Sen tekemisessä oli vapaat kädet.
– Siksi biisissä on minuutin mittainen intro ja muuta siistiä. Sitä ei edes ajateltu, että se olisi sinkku. Siitä tuli sinkku ja sitten räjähti pankki, Salovaara sanoo.
Kesän festarikeikoilla Bomfunk MC's esittää nostalgiannälkäisille tuttuja hittejään, mutta lupaa myös yllätyksiä.
Euroopan komissio ehdottaa, että EU pyrkisi niin sanottuihin nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Päästöjen jyrkän vähentämisen tarkoitus on täyttää Pariisin ilmastosopimuksen pyrkimys rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Komission tavoite käy ilmi tänään keskiviikkona julkaistusta tiedonannosta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi tiedonannon mukaan isoja muutoksia monella saralla.
Esimerkiksi sähkön tuotanto pitäisi yli kaksinkertaistaa, samalla kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polttoaineista. Yli 80 prosenttia sähköstä tuotettaisiin uusiutuvilla ja noin 15 prosenttia ydinvoimalla.
Muutos on iso nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi Saksan sähköstä neljäsosa tuotetaan yhä hiilellä.
Lisää sähköä tarvitaan, jotta liikenteen ja asumisen päästöjä saadaan vähennettyä. Yhä useampi asunto lämpeäisi uusiutuvalla sähköllä.
Sähköautotkin tarvitsevat virtaa. Sähköllä voitaisiin tuottaa myös polttoaineita kuten vetyä, joita voitaisiin käyttää liikenteessä tai energian varastoinnissa.
Biomassaa tarvittaisiin myös reilusti lisää lämmön ja biopolttoaineiden tuottamiseen. Biomassan tarve voi kasvaa jopa 80 prosenttia nykyisestä.
Samaan aikaan pitäisi kuitenkin pystyä kasvattamaan myös hiilinieluja, sillä esimerkiksi maatalous tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, joita ei kyetä estämään. Hiiltä pitäisi myös pyrkiä poistamaan ilmakehästä niin sanotulla CCS-teknologialla.
Mikään ei ole ilmaista. Energiajärjestelmän lisäinvestointien tarve on 175–290 miljardia euroa vuosittain eli yhteensä noin 5 500 – 9 000 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.
Komissio kuitenkin korostaa tiedonannossa, että kyse on vasta suosituksesta, joka vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyn. Se korostaa myös, että vuoden 2050 uudesta tavoitteesta huolimatta, tarkoitus ei ole tiukentaa vuodelle 2030 jo sovittuja tavoitteita.
EU on päättänyt tähdätä 40 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030. Ympäristöjärjestöjen mielestä 2030 tavoitetta on kiristettävä jotta nettonollatilanteeseen olisi käytännössä mahdollista päästä 2050.
– EU:n on päästävä nettonollaan jo ennen vuotta 2050. Pikemminkin 2040, sanoi Imke Lübbeke ympäristöjärjestö WWF:stä ennen odotetun tiedonannon julkaisua.
Hänen mukaansa pitkän tähtäimen tavoitteet ovat tarpeen jotta lyhyen tähtäimen tavoitteita voidaan säätää niiden mukaisiksi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa leikata tuet autojätti General Motorsilta, joka ilmoitti eilen jättisaneerauksesta.
Yhdysvaltain suurin autonvalmistaja on ilmoittanut sulkevansa kolme autojen kokoonpanotehdasta Detroitissa Michiganissa ja Warrenissa Ohiossa sekä akku- ja vaihteistotehtaat Baltimoressa Marylandissa ja Warrenissa Michiganissa.
Kaikkiaan autojätti vähentää 15 prosenttia työvoimastaan Pohjois-Amerikassa ja muualla maailmassa.
Trump arvosteli yhtiötä siitä, ettei se sulje tehtaitaan Kiinassa tai Meksikossa.
– Yhdysvallat pelasti General Motorsin ja tämä on kiitos siitä. Harkitsemme nyt leikkaavamme GM:ltä kaikki tuet, mukaan lukien tuet sähköautoille, kirjoitti Trump Twitterissä.
GM on kertonut siirtävänsä investointien polttopistettä seuraavan sukupolven täyssähköautoihin.
Trumpin Twitter-viestin jälkeen GM:n osake kääntyi laskuun. GM ei ole kommentoinut Trumpin ulostuloa.
GM:n eilinen ilmoitus rajusta saneerauksesta on ollut paha takaisku Trumpille, jonka protektionistisen kauppapolitiikan oli määrä suojata työpaikkoja muun muassa Yhdysvaltain autoteollisuudessa.
Monille tulee yllätyksenä, että uusi hieno ledivalaisin onkin kertakäyttöinen. Jos valaisin rikkoontuu, siihen ei voikaan vaihtaa lamppua, kuten aiemman mallisiin valaisimiin pystyi.
Kajaanilaisen ledvaloputkivalmistajan mukaan kertakäyttöisiä valaisimia on kuluttajamyynnissä huomattavan paljon.
– Mitä erikoisempi muotoilu valaisimessa on, sitä todennäköisemmin valonlähde ei ole vaihdettavissa. Väittäisin, että iso osa kotikäyttöön tarkoitetuista valaisimista viime vuosina on ollut näitä, sanoo Valtavalo oy:n toimitusjohtaja Markku Laatikainen.
Valtavalo oy:n toimitusjohtaja Markku Laatikaisen kädessä kiinteällä valonlähteellä varustettu valaisinMimmi Nietula / Yle
Pientä apua valaisimen valintaan on tuloillaan – joulukuussa päätetään, pitääkö jo pakkauksessa lukea, että valaisimen lamppua ei voi vaihtaa. Pika-avuksi EU:n direktiivimuutoksesta ei ole, sillä se olisi ehdotuksen mukaan tulossa voimaan vasta vuonna 2021.
– Joulukuussa tiedetään, miten ehdotuksen käy, sanoo Energiaviraston erityisasiantuntija Kaisa-Reetta Koskinen.
Ehdotuksen mukaan valaisimen valomoduulin eli valonlähteen on oltava joko vaihdettava tai jos se ei ole kuluttajan vaihdettavissa, on siitä sanottava pakkauksessa. Lisäksi teknisenä vaatimuksena valomoduulin on oltava sellainen, että tuotteiden turvallisuutta valvova viranomainen voi testata sen, vaikka se irrotettaisiin.
Vasemmalla kiinteä led-putkivalo, joka on vaihdettava kokonaan rikkontuessaan. Oikealla loisteputken tilalle vaihdettava led-putkilamppu.Mimmi Nietula / Yle
20 000 tuntia ei ole 20 000 tuntia
Ehdotuksen mukaan mitään tekniikkaa ei sinällään kielletä, mutta sen toivotaan ohjaavan markkinoita yhä energiatehokkaampaan suuntaan.
Kertakäyttöisyyttä on perusteltu led-tekniikan pitkällä, jopa kymmenien tuhansien tuntien käyttöiällä. Valtavalo oy:n toimitusjohtajan Markku Laatikaisen mukaan tämä on osittain harhaa.
– Usein unohdetaan, että ledit ja muu elektroniikka ovat hyvin alttiita ikääntymiselle silloin, kun lämpötilat nousevat.
Elektroniikan käyttöikä ilmoitetaan huoneenlämmössä. Jos kaupasta ostetun lampun kestoiäksi ilmoitetaan 20 000 tuntia, lamppu kestää sen silloin, kun sitä käytetään huoneenlämmössä. Elektroniikka-alan sanonta ja laki kuuluu, että 10 asteen lämpötilan nousu puolittaa elektroniikan käyttöiän.
– Kun lamppu nostetaan katon rajaan ja laitetaan suljetun valaisimen sisälle, käyttöympäristön lämpötila on herkästi jopa 20 astetta korkeampi. Eli käyttöikä putoaa neljännekseen, sanoo Laatikainen.
Vanhanmallisten lamppujen liitinkannat ovat standardisoituja.Mimmi Nietula / Yle
Ehdotus pakkausmerkinnän pakollisuudesta ei sinänsä muuta nykyistä tilannetta, jossa kaikenlaisille lampunkannoille löytyy standardisoinnin ansiosta sopiva led-versio. Moninaisuuteen ja oikean lampun valintaan on olemassa yksinkertainen kikka.
– Kaikista paras keino on se, että ottaa vanhan lampun mukaan ja kysyy myyjältä, jos on vielä epävarma. Käytännössä jos kanta on sama, sillä pääsee jo pitkälle, sanoo Laatikainen.
Sen sijaan Markku Laatikaista huolettaa mahdollisuus, että tulevaisuudessa kukin valaisinvalmistaja suunnittelee liitososan erikseen.
– Silloin asiakas on kiinni yhdessä toimittajassa ja sen toimittamissa valonlähteissä. Ja meillä ei ole mitään takeita siitä, että sama valaisinmalli tai sama valaisinvalmistaja olisi viiden tai kymmenen vuoden päästä olemassa.
Siksi Laatikainen toivookin, että myös uudet, vaihdettavat led-valonlähteet olisivat standardisoituja.
– Silloin löytyisi vielä vuosikymmenten päästä korvaava lamppu valaisimeen.
Pelätyn ruokamyrkytyksen, botulismin, uudenlaisia tautitapauksia todetaan yhä useammin. Niissä sellaisinaan harmittomina pidetyt itiöt päätyvät suoraan elimistöön elintarvikkeiden, juoman tai ympäristön saastumisen seurauksena, ja aiheuttavat myrkytyksen.
Botulismi saadaan, kun nautitaan elintarviketta, jossa alun perin kestävässä itiömuodossa prosessoinnista säilynyt botulismibakteeri on itänyt ja kasvunsa aikana tuottanut neurotoksiinia elintarvikkeeseen. Yleensä ruokaa on tällöin säilytetty väärissä olosuhteissa ja se on syöty kuumentamatta.
Botulismin aiheuttaa Clostridium botulinum -bakteerin kasvunsa aikana tuottama voimakas hermomyrkky. Alle gramman miljoonasosa toksiinia on tappava.
Prosessoituihin ja hapettomasti säilytettyihin elintarvikkeisiin liittyvä botulismiriski tunnetaan jo vuosisatojen takaa.
Onerva Roivaisen hoito on hyvää. Henkilökunta on ammattitaitoista ja vanhaa ihmistä kunnioittavaa. Sen sijaan hoitomaksut ympärivuorokautisessa hoidossa ovat Suomessa oikea viidakko, sanoo äitinsä asioita hoitava tytär, sosiaalityön professori Irene Roivainen.
– Viran puolesta tunnen tietysti palvelujärjestelmän. Maksuviidakko on silti niin monimutkainen, että ei siinä tutkinnot auta. Toistuvasti pitää soittaa ja kysyä. Lisäksi jokaisen pitää tehdä oma viidakkomatkansa, sillä opasteita ja valmiita reittejä ei ole, Irene Roivainen sanoo.
Irene RoivainenMarjut Suomi/ Yle
Samaa sanoo Veli-Pekka Moisalo äitinsä hoidosta. Veli-Pekka on valtiotieteen maisteri ja tehnyt työtä organisaatioiden kehittäjänä. Hänkään ei saanut elokuussa kuolleen äitinsä hoitomaksuista tolkkua.
– Yliopistokoulutukseni ei auta suomalaisen maksulainsäädännön kiemuroiden ymmärtämiseen. Minäkin sain äitini asiakasmaksuista aluksi ihan väärän käsityksen, Moisalo kertoo.
Tervetuloa villiin länteen
Ympärivuorokautisen hoidon maksut ovat Suomessa yhtä sekamelskaa, joka muistuttaa villiä länttä. Eri asumis- ja palvelumuotojen kustannuksista pitäisi ehdottomasti olla tarjolla helppotajuista ja vertailtavaa tietoa. Ei ole.
– Sekä iäkkäiden että omaisten on vaikea seurata tai vertailla maksuja. Erikseen hinnoiteltuja palveluja on paljon ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Lisäksi maksut vaihtelevat asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa, sanoo tehostetun asumisen maksuja tutkinut Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Päällekkäin on lisäksi monta järjestelmää, jolla on eri pelisäännöt. Kunnat voivat päättää tehostetun palveluasumisen maksuista mielensä mukaan. Sen sijaan pitkäaikaisen laitoshoidon maksuista on säädetty laissa. Pitkäaikaista laitoshoitoa ovat esimerkiksi vanhainkodit.
– Luulin itsekin aluksi että äidin hoivakoti on vanhainkoti ja tuloista jää 15% äidille. Ei jäänyt. Sitäpaitsi kunnasta ei tahdo löytyä ihmistä, joka osaisi tai haluaisi vastata kysymyksiin, Veli-Pekka Moisalo sanoo.
Veli-Pekka Moisalo
Vanhainkodeissa asiakkaan nettotuloista otetaan lain mukaan 85%. Lääkkeistä, ruuasta tai asumisesta ei tarvitse maksaa erikseen, vaan maksu kattaa nekin. Lisäksi lain mukaan omaan käyttöön on jäätävä vähintään 108 euroa kuukaudessa.
Vanhainkoteja on kunnissa kuitenkin enää harvakseltaan. Sinne pääseminen onkin ainakin pienituloiselle lottovoitto maksujen kannalta. Vanhainkotien maksukäytännöt kelpaisivat myös äitinsä asioita hoitavalle Irene Roivaiselle.
– Nyt laskut tulevat monesta eri osoitteesta: esimerkiksi apteekista, fysioterapeutilta, sairaalalta ja kunnalta. Kokonaisuuden hallinta on vaikeaa. Lisäksi verottajalle pitää vuosittain tehdä selvitys veronmaksukyvyn alentumisesta. Sinne asiat on aina selvitettävä alusta alkaen, ikään kuin äiti olisi vuosien välissä kokenut ihmeparantumisen, Irene Roivainen sanoo.
Hän miettii, kuinka paljon vanhoilta ihmisiltä jää erilaisia etuja tai palveluita saamatta, jos ei ole läheistä, joka jaksaa perehtyä hänen asioihinsa ja soitella eri viranomaisille.
Elina Moisalon maksuja maksoivat lapset
Elina Moisalo ehti asua porilaisessa tehostetun palveluasumisen yksikössä reilut kahdeksan kuukautta. Hän kuoli 89-vuotiaana elokuussa.
Elina Moisalon eläkkeestä ja hoitotuesta saadut tulot olivat yhteensä 2406 euroa.
Kunnan tehostetussa palveluasumisessa perimä maksu määräytyi hänen tulojensa perusteella. Siirtymävaiheen jälkeen Moisalolta perittiin 2210 euroa.
Omaan käyttöön Elina Moisalolle jäi näin ollen 196 euroa.
Palveluasumisessa vanha ihminen maksaa vuokran ja palvelumaksun lisäksi esimerkiksi lääkkeet, lääkärissä käynnit ja tutkimukset, hammashoidon ja kuljetukset.
Elina Moisalon pojan, Veli-Pekka Moisalon mukaan, he maksoivat pakollisia kuluja: esimerkiksi lääkäri- ja sairaalakäyntejä, lääkkeitä sekä taksi- ja puhelinmaksuja keskimäärin reilut 250 euroa kuukaudessa.
Elisa Kinnunen / Yle
Lisäksi äiti tarvitsi myös esimerkiksi alusvaatteita, lehtiä ja kuulokojeen paristoja, jotka maksettiin myös itse.
Elina-äidin menot ylittivät siis tulot. Poikien oli käytettävä joko äidin pankkitilillä olevia säästöjä tai omia rahojaan laskujen maksamiseen. Pojat maksoivat laskut itse.
Mikäli Moisalon äiti olisi asunut vanhainkodissa tuloista olisi otettu 85% ja Elina Moisalolle olisi jäänyt noin 150 euroa enemmän kuussa.
Veli-Pekka Moisalo valitti Porin kaupungille siitä, että äidille jäävä raha suhteessa menoihin on liian pieni. Kaupungilta vastattiin, että koska Elina-äidin käteen jäävä tulo ylitti 120 euroa, jonka summan Porin perusturvalautakunta on päättänyt tehostetun palveluasumisen vähimmäiskäyttörahaksi, Porin kaupungin ei ole syytä tehdä uusia päätöksiä.
Veli-Pekka Moisalon mielestä on erittäin epäoikeudenmukaista, että asumispaikan muoto määrää sen kuinka paljon pakollisten menojen jälkeen jää rahaa omaan käyttöön.
Kaupungilta vastattiin myös, että olisihan Elina Moisalo voinut käyttää pankkitilillä olleita omia rahojaan lääke ynnä muihin kustannuksiin.
Mikko Airikka | Yle
Vanhemmistaan huolehtivien lasten on käytettävä omia tai perikunnan rahoja
Vanha ihminen voi hankkia pitkäaikaisasumista myös palvelusetelillä, mikäli kunta on ottanut ne käyttöön.
Nyt 82-vuotias Onerva Roivainen on asunut Kajaanin Arvola-koti ry:n ylläpitämässä tehostetun palveluasumisen yksikössä helmikuusta 2015.
– Äidin Parkinsonin tauti huononi niin paljon, että hän tarvitsi jatkuvaa apua. Pitkäaikaishoitopaikan saaminen oli välttämätöntä, tytär sanoo.
Arvola-koti Kajaanissa.Elisa Kinnunen / Yle
Onerva Roivainen toivoi pääsevänsä nimenomaan Kajaanin keskustassa olevaan asumisyksikköön.
Lapset ajattelivat, että tärkeintä oli toteuttaa äidin asumistoive. Siinäkin tapauksessa, että hänen tulonsa eivät riittäisi menoihin ja laskujen maksamiseen. Lapset olivat valmiita käyttämään äidin ja perikunnan rahoja.
Palveluseteliä käyttävän onkin lähtökohtaisesti varauduttava siihen, että seteli ei välttämättä kata hoidosta aiheutuvia maksuja.
Kainuun sote-kuntayhtymä halusi Roivaisten kohdalla palvelusetelihakemuksessa varmistua, ettei toimeentulotukea tarvita. Virkaatekevä vanhuspalvelujohtaja Jaana Mäklin sanoo, että kysymys on asiakkaan edusta.
– Me haluamme varmistua siitä, että jos ympärivuorokautista hoitoa ostetaan palvelusetelillä, se ei vaaranna asiakkaan toimeentuloa, Jaana Mäklin sanoo.
Elisa Kinnunen / Yle
Onerva-äidin eläke yhdessä hoito- ja asumistuen kanssa tekee 1643 euroa. Hoitomaksun maksamiseen kunta antoi 2340 euron palvelusetelin. Yhteensä tulot ovat siis 3983 euroa.
Näistä Roivainen maksaa erikseen hoitomaksun, vuokran, aterian, siivouksen, pyykit ja lääkkeet. Yhteensä meno kuukaudessa ovat 4130 euroa. Siitä pelkkä hoitomaksu haukkaa 2820 euroa, josta palveluseteli kattaa merkittävän osa.
Onerva Roivainen tarvitsee Parkinsonin tautinsa vuoksi myös hierontaa ja fysioterapiaa. Niihin menee noin 100 euroa kuukaudessa. Menot ylittävät siis tulot.
Aiempina vuosina käyttörahaa muihin menoihin on jäänyt vielä vähemmän, joten pakollisiin menoihin on käytetty säästöjä.
Lokakuun alusta kunta nosti palvelusetelin arvoa niin, että nyt Roivaiselta jää joitakin kymppejä käyttörahaa ennen fysioterapiaa.
Uusi asiakasmaksulaki parantaa tilannetta
Maksujen sekasotkuun on luvassa parannusta. Uusi asiakasmaksulaki on ollut lausunnolla ja sosiaali-ja terveysministeriössä muokataan paraikaa lakitekstiä. Tarkoitus on saada laki hyväksyttyä vielä tällä hallituskaudella.
Tehostetun palveluasumisen kohdalla uusi käytäntö muistuttaa pitkälti nykyistä vanhainkotikäytäntöä niin, että vanha ihminen maksaisi asiakasmaksua enintään 85% nettokuukausituloistaan. Omaan käyttöön jäisi 15% tuloista, kuitenkin vähintään 160 euroa.
Kohtuulliset asumismenot ja merkittävä osa lääkemenoja otettaisiin huomioon, kun palvelumaksua määrätään. Asiakas ei myöskään maksaisi erikseen terveyspalveluista.
Omien varojen käytön tarve tehostetussa palveluasumisessa olisi siis pienempää, mutta edelleen vanhan ihmisen maksettavaksi voisi jäädä kuluja, jotka täytyy maksaa itse.
Elisa Kinnunen / Yle
Tulevaisuudessa katse on suunnattava kotihoitoon
Virallinen politiikan tavoite on jo vuosia ollut, että vanhat ihmiset asuisivat kotonaan. Tämä asettaa suuret vaatimukset erityisesti kotihoidon maksuille.
Jos eduskunta ehtii säätää asiakasmaksulain, se tulee tasaamaan myös kotihoidon asiakasmaksuja, jotka nekin vaihtelevat kuntien välillä.
Tämä ei kuitenkaan koske kotona asumisen tukipalveluja: esimerkiksi ateria-, päiväkeskus-, kauppa- ja turvapalveluja. Tällaiset maksut jäävät edelleen kuntien tai mahdollisten maakuntien päätettäväksi.
– Kotona asuvien maksut voivat kohota suuriksi, jos tukipalvelujen asiakasmaksut jäävät tarkemman sääntelyn ulkopuolella, erikoistutkija Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Ne ovat kuitenkin palveluja, joita erittäin monet tarvitsevat. Maksut voivat yhteensä tulla tosi suuriksi, mistä helposti seuraa se, että ihminen tinkii niistä. Sillä seurauksella, että syöminen on huonoa ja ihminen pelkää.
– Esimerkiksi ateria- ja turvapalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vanhan ihminen voi pärjätä kotona, erikoistutkija Katja Ilmarinen sanoo.
Kuinkas sitten käykään?
Asiakasmaksuja on uudistettu toistakymmentä vuotta. Uudistusta tarvittaisiin kipeästi, mutta työruuhka eduskunnassa on valtava. Hallituspuolueiden on pakko nopeasti päätää, mitkä lait ne ensisijaisesti haluaisivat lävitse.
Lion Airin koneen ei olisi pitänyt lentää, sillä siinä oli havaittu edellisellä lennolla tekninen ongelma, kertoo Indonesian viranomaisten alustava raportti lokakuisesta lentoturmasta. Turmassa kuoli 189 ihmistä, kun kone syöksyi mereen.
– Tietojemme mukaan koneessa lennolla Denpasarista Jakartaan oli teknisiä ongelmia, mutta lentäjä päätti jatkaa lentoa, sanoi turmaa tutkineen kansallisen liikenneturvallisuukomitean johtaja Nurcahyo Utomo keskiviikkona.
– Kone ei ollut lentokuntoinen, sen ei olisi pitänyt jatkaa lentämistä.
Viranomaisten mukaan lentoyhtiön on parannettava turvallisuuskulttuuriaan. Tiedot annettiin Indonesian parlamentille. Raportti ei kerro lopullista syytä turmalle.
Tutkijat yrittävät seuraavaksi jäljittää oliko vika sensoreissa, jotka pakottivat koneen nokan alas automaattisesti.
Turman jälkeen löydetyn mustan laatikon tietojen mukaan lentäjät olisivat yrittäneet nostaa konetta ylöspäin, mutta automaattijärjestelmä suuntasi konetta toistuvasti alaspäin.
Äänimateriaalia sisältävää mustaa laatikkoa ei ole löydetty, joten asiaa ei tiedetä varmuudella.
Hieman ennen koneen putoamista lentäjä oli pyytänyt radiossa lupaa palata Jakartan lentokentälle.
"Tappava hippaleikki"
Entinen boeing insinööri ja ilmailualan asiantuntija Peter Lemme on kirjoittanut analyyseja viranomaisten antamista tiedoista blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa "tappavan hippaleikin" aikana lentäjät yrittivät saada nokan ylöspäin 26 kertaa yhdentoista minuutin aikana eivätkä lentäjät tunnistaneet ongelman olevan automaattisen järjestelmän aiheuttama, kertoo AP.
Lemme arvelee myös, ettei konetta ollut korjattu aiempien samankaltaisten sensoriongelmien jälkeen eikä koneen miehistö ollut tietoinen ongelmasta.
Lentoyhtiö on myöntänyt, että koneessa oli ilmennyt tekninen vika. Viranomaisten mukaan koneen nopeusmittarissa oli ollut ongelma, jota ei onnistuttu edeltävinä päivinä korjaamaan.
Lion Air -yhtiön Boeing 737 Max -kone syöksyi mereen lokakuun lopussa. Max on uusin Boeing 737 konetyypeistä. Eri lentoyhtiöillä on Max koneita käytössä yli 200 kappaletta ympäri maailman.
Lento-onnettomuudet ovat olleet Indonesiassa melko yleisiä.
Viimeisen 15 vuoden aikana maassa on sattunut 40 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Halpalentoyhtiö Lion Air aloitti toimintansa vuonna 2000 ja on alle 20 vuodessa noussut Indonesian suurimmaksi lentoyhtiöksi.
Reilu viikko sitten uutiset kertoivat Intialle kuuluvan syrjäisen Pohjois-Sentinelin saaren eristyksissä elävän alkuperäiskansan tappaneen luokseen pyrkineen yhdysvaltalaisen 26-vuotiaan seikkailija-lähetyssaarnaajan John Allen Chaun nuolilla.
Vuonna 1987 vastaavan kohtalon kokivat Ecuadorissa roomalaiskatoliset piispa Alejandro Lavaca ja nunna Ines Arango, kun he olivat käännyttämässä sademetsässä asuvaa Waoranin heimoa.
Aamu-tv:ssä vieraillut Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Virtanen ymmärtää Sentinelin asukkaita sekä Intian viranomaisia, jotka painavat tapahtuneen villaisella. Saarelaiset puolustivat itseään ja perheitään, omaa elinyhteisöään.
– Sentinelin-saaren alkuperäiskansa on elänyt hyvin kauan vapaaehtoisessa erityksessä muusta maailmasta. Heillä ei ole immuniteettisuojaa ulkomaailman tauteja vastaan, apulaisprofessori Pirjo Virtanen sanoo.
– Uusi bakteerikanta tai virus voi olla tappava. Useiden satojen jäsenten yhteisö olisi voinut pyyhkiytyä saarelta kokonaan, jos ulkopuolinen ihminen olisi päässyt joukkoon.
Uhkana tehotalous ja ekstremeturismi
Pohjois-Sentinelin heimo kuuluu maailman kolmeen suurimpaan eristyksessä elävään alkuperäiskansaan. Muut suuret alkuperäiskansat asuvat Amazonian alueella Etelä-Amerikassa sekä Australian pohjoispuolella Papua Uudessa-Guineassa.
Vapaaehtoisen eristyksen valinneiden kansojen suurimmat uhat liittyvät apulaisprofessori Pirjo Virtasen mukaan ympäristön tehokäyttöön, kuten metsien kaatamiseen, öljyn tuotantoon ja kullankaivuuseen. Nämä ovat pienentäneet kansojen elinpiirin paikoin jopa puoleen entisestä. Näin on käynyt muun muassa Amazonien sademetsissä.
Toinen suuri uhkatekijä alkuperäiskansoille ovat yksittäiset ihmiset kuten salakuljettajat, lähetystyöntekijät ja ekstremeseikkailijat, jotka ovat valmiita maksamaan suuria summia päästäkseen paikkoihin, joissa ei kukaan ennen heitä ole ollut.
Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Varsinkin viime vuosina hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. Asiantuntijalääkärit viidestä yliopistosairaalasta näkevät lasten tilanteessa selvän kahtiajaon.
Lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä tulee esiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan pientä lapsijoukkoa koskevat vakavat häiriöt näyttävät muuttuneen vaikeammiksi.
Yle selvitti lasten psykiatrisen hoidon tilannetta lastenpsykiatrian asiantuntijolta. Tältä asiantuntijoiden viiden kipukohdan lista näyttää:
1. Lähetteiden määrä kasvaa, resurssit pysyvät samana
Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Lastenpsykiatrit eri puolella Suomea sanovat samaa: suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.
Asiantuntijoiden mukaan viime vuosina lisääntynyttä hoitoonhakeutumista ei voi tulkita siten, että suomalaislapset ovat psyykkisesti sairaampia kuin ennen. Huoli lasten hyvinvoinnista on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt ja vanhempien kynnys hakea hoitoa on madaltunut. Lähetteiden määrä on jatkanut kasvua myös tänä vuonna kaikissa suurissa erikoissairaanhoitopiireissä.
Häiriöitä myös tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. Erityisesti neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n tunnistaminen on parantunut.
Lisääntynyt hoitoon hakeutuminen on nostanut erityisesti lievistä ja keskivaikeista häiriöistä kärsivien lapsipotilaiden määrää, kertovat asiantuntijalääkärit Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Nämä lievemmin oireilevat potilaat voitaisiin osittain hoitaa jo perustason palveluissa, jos sinne vain saataisiin riittävää osaamista.
Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa noin 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun, eniten suurissa kaupungeissa.
Samaan aikaan myös vakavasti oireilevien lasten mielenterveyshäiriöt ovat asiantuntijoiden mukaan pahentuneet.
Yle Uutisgrafiikka
2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa
Periaatteessa on hyvä, jos mielenterveyden ongelmat havaitaan entistä tarkemmin ja varhemmin. Käytännössä tilanne on hankalampi.
Lähetteiden määrän ja potilaiden lisääntyminen ei ole tuonut lastenpsykiatriaan lisää resursseja. Esimerkiksi HUSin alueella hoidetaan tänä vuonna 2,5 -kertainen määrä lapsia kuin kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Potilasmäärien lisäys on muuttanut psykiatrisen hoidon toimintatapoja tehokkaammiksi. Silti se, mitä lisätukea lapsille voidaan tarjota koulussa tai kotona, vaihtelee hyvin paljon asuinpaikkakunnan mukaan.
Osa kunnista on pystynyt järjestämään lasten tukipalveluita esimerkiksi neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mutta niissäkään psykiatrista tai psykososiaalista tukea ei ole riittävästi. Lapsilta puuttuu oma mielenterveystoimisto.
– Tarvitsisimme kouluihin, terveysasemille, varhaiskasvatukseen nimenomaan mielenterveystyöhön perehtyneitä työryhmiä, jotka ottaisivat koppia näistä lapsista, joilla on hiukan lievempiä ongelmia ja oireita, selventää lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta HUSista.
– Viive oireiden alkamisesta tutkimusten ja hoidon alkamiseen alkaa olla monen lapsen kohdalla liian pitkä, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Ilona Luoma Kuopion yliopistollisesta sairaalasta KYSistä.
Yle / Uutisgrafiikka
3. Hoitoon pääsy riippuu asuinpaikasta
Esimerkiksi ahdistuksesta kärsivän pikkulapsen tilanne on aivan erilainen Helsingissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka molemmat tarvitsevat oireisiinsa psykoterapiaa, ruuhka-Suomessa siihen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin Pohjois-Suomessa.
Psyykkisesti oireilevien lasten ensisijaisena hoitona ovat psykososiaaliset tukimuodot ja psykoterapia. Niitä käytetään erityisesti erityisesti ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidossa.
– Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.
Lasten terapian osaajista on myös ruuhka-Suomen ulkopuolella pulaa. Terapiassa pelkät tarkat korvat eivät riitä, sillä lapset pystyvät harvoin sanallisesti ilmaisemaan itseään. Terapeutilta vaaditaan erityistä taitoa lukea ja tulkita myös sanattomia viestejä. Näitä ammattilaisia on haja-asutusalueella harvassa.
Pula terapeuteista alkaa heti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pohjois-Suomen kunnat eivät ole ainoita, joissa psykoterapeutteja tarvitaan. Myös Kuopion, Turun ja Tampereen seudulla heitä on vähän.
– Monet näistä ongelmista ja häiriöistä ovat sellaisia, että asianmukaisella hoidolla lapsen ja perheen toimintakyky paranee nopeastikin. Nyt tilanteet pitkittyvät. Jos hoitoa ei saa, on mahdollista, että ongelmat pahenevat, varoittaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.
4. Lasten ongelmat ovat yhä vakavampia
Herkkyys huomata hoidon tarve aikaisemmin, ei ole tilanteen koko kuva. Osa lapsista on myös nykyään pahemmin sairaita kuin ennen. Ylilääkäri Kaija Puura TAYSista kertoo, että aiemmin teini-ikäisillä esiintyneitä vakavia oireita on nyt yhä nuoremmilla.
– Nykyään jo alakouluikäiset viiltelevät itseään, ja meillä on hoidossa 12-vuotiaita itsemurhaa hautovia lapsia tämän tästä. Myös psykoottiset oireet tuntuvat lisääntyneen lapsilla, Puura kuvailee muutosta.
Toimeentulovaikeudet ja perheiden syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Vanhempien huoli toimeentulosta tai heidän omat mielenterveysongelmansa heijastuvat myös lasten mielenterveyteen. Perheet tarvitsevat enemmän tukea ja huomattavasti aikaisemmin kuin nykyään.
5. Lasten kuormitus kasvaa
Lastenpsykiatrit näkevät usein työssään vanhempia, jotka ovat liian yksin kasvatustehtävässään.
– Meillä on erittäin hieno neuvola, jossa fyysisiin oireisiin puututaan. Pitäisi entistä enemmän pystyä puuttumaan myös vuorovaikutuksen haasteisiin, sanoo ylilääkäri Taina Juvén Turun yliopistollisesta sairaalasta TYKSistä.
Yle Uutisgrafiikka
Nykyään on entistä monimutkaisempaa olla vanhempi tai lapsi. Tietoa tulvii joka suunnalta ja erilaiset muutokset ravistelevat lapsia ja aikuisia. Aikuiset ovat stressaantuneempia kuin ennen ja aikuisen kiire kuormittaa myös lasta. Lapset reagoivat varhaiskasvatuksessa ja koulun opetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.
Pieniä lapsia kuormittavat liian suuret päivähoitoryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Jo varhaiskasvatuksessa vaatimukset ovat kasvaneet.
– Ne lapset, jotka päätyvät meille asti hoidon arvioon, tarvitsevat pientä pysyvää turvallista ryhmää. Se ei ole tämän yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto tällä hetkellä, arvioi ylilääkäri Hanna Ebeling OYSista.
– Myös koulujärjestelmän uudistukset, kuten omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus ovat vaikeuttaneet mielenterveyshäiriöisten lasten tilannetta. Yhä useampi lapsi tuntee, että hän ei pärjää koulussa, sanoo Kaija Puura.
Juttuun on haastateltu viittä lastenpsykiatrian asiantuntijaa Suomen erityissairaanhoidosta Helsingistä, Tampereelta, Oulusta Turusta ja Kuopiosta.
Juttua muokattu klo 9.30 : Lisätty sitaatti, jossa kerrotaan hoidon viiveestä väliotsikon 2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa loppuun.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat lokakuussa pääkaupunkiseudulla 1,3 ja muualla maassa 0,8 prosenttia syyskuuhun verrattuna, kertoo Tilastokeskus.
Espoossa hinnat putosivat 3,7 prosenttia ja Vantaalla 2,3 prosenttia. Sen sijaan Tampereella ja Turussa hinnat nousivat yli 3 prosenttia.
Helsingissä ja Oulussa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Vuoden takaiseen verrattuna hinnat pysyivät pääkaupunkiseudulla selvässä nousussa ja muualla maassa laskussa. Pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat 3 prosenttia ja muualla maassa putosivat 2 prosenttia.
Tampereen veto näkyi vanhojen asuntojen hinnoissa siten, että hinnat nousivat vuoden takaisesta noin 7 prosenttia. Helsinki ylsi 4 prosentin kasvuun.
Asiantuntija: hintojen nousu tasaantumassa pääkaupunkiseudulla
Tilastokeskuksen tilastoasiantuntijan Elina Vuorion mukaan hinnat ovat vaihdelleet pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä pitkin vuotta – vuoteen on mahtunut sekä nousua että laskua.
Korkeimmillaan vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat pääkaupunkiseudulla touko-kesäkuussa. Tämän jälkeen oli laskua, kun taas syyskuussa suunta oli ylöspäin.
– Viime kuussa pääkaupunkiseudulla oli hinnoissa nousua, ja nyt ne korjaantuivat tasolle, jossa ne olivat elokuussa. Yhden kuukauden perusteella ei voi vielä sanoa, että olisi varsinaista laskua tiedossa pidemmällä aikavälillä, Vuorio kertoo.
Tosin se on Vuorion mukaan nähtävissä tilastoista, että vanhoissa asunnoissa hintojen nousu on pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä tasaantumassa.
Jyrkin nousuvaihe vaikuttaisi olevan ohi.
– Hintakehityksestä on havaittavissa, että hinnat eivät nousseet [tänä vuonna] samaan tapaan kuin esimerkiksi viime vuonna.
Vuorion mukaan hinnat ovat viime kuukausina pysyneet pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä melko paikallaan.
Suomi – tuo ikuisen kesän maa, jossa elää vain normaalipainoisia alle keski-ikäisiä ihmisiä lapsineen. Näin ainakin, jos arkkitehtien havainnekuviin on uskominen.
– Kyllä tästä ammattilaisetkin puhuvat, että aina paistaa aurinko, on kesäkeli ja jäätelöä syödään. Monesti havainnekuvat ovat kiiltokuvamaisia, ja sillä tavoin vääristävät totuutta, sanoo Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön johtaja ja rakennusopin professori Markku Karjalainen.
Monen hankkeen yhteydessä on kuultu, että eihän se kuvissa näyttänyt tuolta. Ei näyttänyt, koska havainnekuvien perustarkoituksiin kuuluu markkinointi.
– Jos ajatellaan, että joku tuottaa vaikka mainostekstiä tai tuotekuvausta, niin siinä pyritään antamaan kuva, jossa parhaat puolet tulevat esiin. Tuskin sillä kiiltokuvalla ketään huijataan, kuvasta vain halutaan rakentaa kaunis, sanoo arkkitehti Tero Wéman Arkkitehtipalvelut Oy:sta.
Arkkitehtuurin opintoihin kuuluu myös havainnekuvien tekeminen suunnitelluista kohteista. Kuvien tarkoitus on havainnollistaa sitä, millaiselta valmis rakennus näyttäisi.
– Asemakaavoituksessa havainnekuvia tarvitaan, jotta voidaan arvioida vaikutuksia. Kuvista voi nähdä mittakaavoja ja sen, millaisia tiloja syntyy, sanoo Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho.
Teivaistenaho perää mahdollisimman realistisia havainnekuvia.
– Huonojenkin puolien pitäisi näkyä, miten me muuten teemme luotettavaa vaikutusten arviointia? Jos vaikutusten arviointi on tehty kattavasti, siitä on hyötyä mahdollisessa valitustilanteessa hallinto-oikeudessa, hän sanoo.
Havainnekuvia tehdään, koska ne ovat nykyisellään käytännössä pakollisia. Tero Wéman nauraa ajatukselle arkkitehdista, joka ei tekisi havainnekuvia.
– Eiköhän siinä työt loppuisi aika lyhyeen. Havainnekuvilla on merkittävä sija kokonaisuudessa, vaikka ne arkkitehdin työstä ovatkin vain hyvin pieni osa.
Wéman pitää havainnekuvia ja hankkeiden havainnollistamista etukäteen myös osana demokratiaa. Ilman visualisointeja rakentamisen päätäntävalta olisi niiden käsissä, jotka osaavat lukea piirustuksia.
– En kaipaa vanhoihin aikoihin, jolloin päätöksenteossa nähtävänä oli kaavakartta. Harva kansalainen pystyy pelkästä kaavakartasta saamaan minkäänlaista käsitystä siitä, millainen kohteesta on tulossa, hän sanoo.
Havainnekuvat noudattelevat ajan tyylejä ja muoteja siinä missä arkkitehtuuri itsekin. Harjaantumatonkin silmä pystyy poimimaan kaupunkikuvasta eri vuosikymmenien rakennustyylit, samalla tavalla ammattilainen tunnistaa eri aikakausien havainnekuvat.
Markku Karjalainen kertoo, että muualta Suomeen arkkitehtuuria opiskelemaan tulleet eivät suomalaisia tyylejä ja käytäntöjä noudata. Yliopiston eri puolilta maailmaa tulleilla opiskelijoilla oli pakollisena harjoitustyönä kahdeksankerroksisen puisen kerrostalon suunnittelu Vaasaan.
– Heidän ehdotustensa havainnekuvissa oli syksyisiä kuvia, satoi räntää ja lunta. He olivat ottaneet valokuvan todellisesta säästä, ja istuttaneet rakennukset siihen.
Tuoreimmissa suomalaisissa havainnekuvissa vaikuttaisi esiintyvän entistä enemmän muun muassa öisiä ja syksyisiä näkymiä.
Estetiikka on osa arkkitehtuuria, ja se on osa arkkitehtuurin havainnekuvia. Havainnekuvat edustavatkin kenties toiveiden todellisuutta, joka on reaalimaailmaa kauniimpi.
– Havainnekuvat tehdään siinä vaiheessa, kun meillä on vasta visio siitä, mitä haluaisimme lähteä tekemään. Kuvilla havainnollistetaan kohdetta ennen kuin sitä on olemassa, sanoo Tero Wéman.
Ja joskus, tiukassa tilanteessa, kuva voi ratkaista mitä rakennetaan.
– Jos vaikkapa kilpailevat ehdotukset ovat muuten hyvin tasapäisiä, pitää tietenkin valita kauniimpi, sanoo Teivaistenaho.
Lemmikkieläintarvikkeita työkseen myyvä Varjamo totesi, että lemmikeille heijastimet ja valot kyllä puetaan, mutta ihmiset unohtavat itsensä.
– Koirille ostetaan heijastin ja vilkkuvalo, mutta ihmiset kulkevat pimeinä, Varjamo sanoo.
Muutama viikko sitten Varjamo pystytti yrityksensä edustalle heijastinpuun, josta kuka tahansa saa hakea itselleen heijastimen – tai tuoda niitä lahjoituksena muiden otettavaksi.
Ensimmäiset heijastimet Varjamo hankki puuhun lahjoituksina muun muassa yrittäjäystäviltään. Puuhun laitettiin 50 heijastinta, jotka löysivät uusille omistajilleen vielä saman päivän aikana.
Nyt heijastinpuuhun tuodaan heijastimia jo kauempaakin.
– Oikein lämmittää, kun näen miten tähän pihaan ajaa perheitä lasten kanssa katselemaan puuta. Myös postitse on tullut heijastimia ja joku lupasi, että jos on tarvetta, hän voi ostaa niitä lisää, Varjamo iloitsee.
Taskulampulla tarkastamaan
Heijastinpuita on jo monella paikkakunnalla pitkin Suomea, muun muassa Vaasassa, Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa.
Kuten muidenkin heijastimien, myös heijastinpuusta käyttöön otettavan heijastimen kunto kannattaa kuitenkin tarkastaa, muistuttaa Liikenneturvan Heli Lintamo.
Heijastimen heijastavuuden voi tarkistaa taskulampulla ihan kotioloissa.
– Nostaa taskulampun oman nenänpään kohdalle ja kohdistaa valon heijastavaan materiaaaliin. Jos se loistaa takaisin silmiisi, se on toimiva, Lintamo sanoo.
Tarkastus kannattaa tehdä kaikille heijastimille määräajoin, mutta erityisesti esimerkiksi heijastavasta langasta kudottujen tai askarreltujen heijastimien toimivuus on tärkeä varmistaa.
– Kannattaa tarkistaa, että heijastavaa pintaa on tarpeeksi, ettei vaan luule, että on pukenut ylleen heijastavan pipon tai hanskat.
Heli Lintamon mukaan suomalaisten heijastimien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Nyt jo joka toinen suomalainen käyttää heijastinta.
– Hyvään suuntaan ollaan menossa, Lintamo sanoo.
Heijastinta hankkiessa kannattaa varmistaa, että se on CE-hyväksytty.
Marika Vauramo perusti heijastinpuun huolestuttuaan pimeässä ilman heijastimia liikkuvista ihmisistä.Mirva Ekman/Yle
Turvallisuutta ja herkkiä hetkiä
Marika Varjamo seuraa päivittäin, miten heijastimet puussa tekevät kauppansa. Palaute heijastinvaihdosta on ollut pelkästään positiivista.
– Ihmiset tarvitsevat jotain positiivista ja kivoja uutisia. Ja ehkä tämä yhdistääkin meitä pimeässä kulkevia. Varmaan on muitakin, jotka päivittelevät, miten ihmiset eivät näy, Varjamo miettii.
Puun perustajaa ilahduttaa erityisesti se, kun lapset koulumatkallaan varustavat aamuhämärässä itsensä ja toisensa puusta löydetyin heijastimin. Se on juuri sitä turvallisuutta, mitä puulla tähän pimeään aikaan tavoiteltiinkin.
Ja onpa Varjamo todistanut yksiä ”heijastinkihlojakin”.
– Oli suloista, kun pariskunta tuli käsi kädessä ja ripusti heijastimia. Yhtäkkiä mies näki puussa punaisen sydämen ja ripusti sen naisen takinhelmaan. Kohta he palasivat takaisin puulle ja nainen ripusti myös heijastimen miehen takkiin, Varjamo kertoo.
Heijastinpuusta saa ottaa itselleen heijastimen tai lahjoittaa puuhun heijastimia muiden otettavaksi. Seinäjoen puu on ollut toiminnassa muutaman viikon.Mirva Ekman/Yle
Vladimir Putinin Venäjä haluaa olla pelätty ja kunnioitettu suurvalta. Maan rapautuvilla rakenteilla Venäjä on Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisessä maailmanjärjestyksessä kuitenkin heikko ja syrjässä. Siksi se yrittää nyt väkisin muuttaa toimillaan tätä maailmanjärjestystä.
Ensinnäkin ajoitus on tarkkaan mietitty. EU on tiukasti kiinni Brexitissä. Muutenkin Venäjän suhteen ties miksi heikko Trump on kädet täynnä välivaalien tappiota ja Venäjä-tutkintaa. Ukrainassa puolestaan on tulossa keväällä vaalit ja se altistaa maan sisäpolitiikan erityisen paljon ulkopuoliselle häirinnälle.
Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.
Toinen tyypillinen piirre on, että tapahtumat ovat osa Kremlin tarkkaan säätelemää, pitkäkestoista konfliktia. Ukrainaa vastaan käytävään näännytyssotaan kuuluvat Krimin miehitys, hyökkäyssota Itä-Ukrainassa ja jatkuvat kyberhyökkäykset. Myös kaasukuljetuksia Ukrainasta pois siirtävä Nordstream2 -kaasuputki Itämerellä sekä monet muut keinot ovat käytössä Ukrainan ahdistamisessa. Sodan taustalla on vuoden 2014 kansannousu, jossa ukrainalaiset hylkäsivät presidentti Vladimir Putinin suurin toivein perustaman Euraasian unionin. Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.
Kokonaisten maiden epävakauttaminen on olennainen osa Venäjän toimintatapaa. Venäjää vierustavat lukuisat jäätyneet konfliktit, joiden avulla se pitää etupiirikseen katsomiaan alueita kykenemättöminä kehittymään tai suuntautumaan länteen. Muita esimerkkejä epävakauden lietsomisesta ovat epäonnistunut Montenegron vallankaappaushanke ja sotkeutuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Demokratiassa yleisen ilmapiirin hämmentäminen estää tai hidastaa päätöksentekoa. Tätä jähmeyttä Venäjä tarvitsee minimoidakseen lännen vastatoimia. Osa tätä minimointia on myös tilanteiden esittäminen aina niin, että lännen reaktiot Venäjän toimiin ovat vain perusteetonta venäläisvastaisuutta ja sodanlietsontaa.
Kolmas tyypillinen piirre Venäjän toiminnalle on tapahtumien ympärille kyhätyt laillisuuden kulissit. Nytkin Venäjä syyttää ukrainalaisia aluevesilleen tunkeutumisesta ja on jopa järjestänyt näytösoikeudenkäynnin. Venäjä vaatii sinällään aivan oikein länsimaita pitämään tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteista, kun ne käsittelevät Venäjän toimia. Samaan aikaan se kuitenkin itse estää ja häiritsee parhaansa mukaan näitä prosesseja. Venäjä on esimerkiksi estänyt YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisen selvittämään malesialaiskoneen alasampumista. Se on myös yrittänyt hakkeroida eri tahoja, jotka ovat olleet selvittämässä muun muassa Syyrian hallituksen kaasuhyökkäyksiä tai Venäjän valtiollista doping-ohjelmaa.
Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan.
Neljäntenä tällaisiin operaatioihin kuuluu aina vahva informaatioulottuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa valheiden kylvämistä epävarmuuden synnyttämiseksi. Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan ja sen pyrkimyksestä sulkea Asovanmeri. Disinformaation tehtävänä on myös luoda epäselvyyttä, jonka aikana tilanne saadaan vakiinnutettua. Kiistely siitä, kenen joukot Krimillä toimivat jatkui, kunnes niemimaa oli saatu liitettyä tukevasti Venäjään.
Venäjän operaatioissa on aina myös otettu oppia aiemmista. Venäjän sosiaalisessa mediassa on viimeisen reilun viikon ajan ollut poikkeavuuksia nimenomaan sotilasasioiden näkymisessä. Se, millä kaikilla keinoilla tämä peittely ja sekavuus on saatu aikaiseksi, on toistaiseksi epäselvää, mutta muutos itsessään on asioita seuraavien mukaan selvä. Venäjä on jäänyt kiinni monenlaisista asioista juuri sosiaalisen median takia ja nyt sen käyttöä tiedustelun välineenä yritetään ainakin vaikeuttaa. Tällainen peittely voi viitata myös toiminnan jatkumiseen esimerkiksi maahyökkäyksenä.
Laajempaa sotaa tästä ei kukaan tosiaankaan halua, mutta sekin on mahdollinen. Kysymys on nyt loppujen lopuksi siitä, kumpi kestää kauemmin, Venäjän kyky ja halu kestää toimiensa seurauksia vai lännen yhtenäisyys, joka mahdollistaa yritykset pitää Venäjän aggressiot kurissa. Näin Venäjän naapurimaan asukkaana toivon, että lännen strateginen kärsivällisyys vetää pidemmän korren.
Janne "Rysky" Riiheläinen
Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.
Ambulanssi kiitää valot vilkkuen kohti sairaalaa. Ensihoitaja Sanna Virrankoski istuu auton takaosassa potilaan seurassa ja soittaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Virrankoski antaa ennakkoilmoituksen tulevasta potilaasta.
– Noin puoli tunti sitten alkanut oikean käden halvaantumisoire. Puhe puuroa.
Ambulanssi kaartaa sairaalan päivystyksen oville. Erikoislääkäri Markku Grönroos tietää jo puhelun perusteella potilaasta ennakkotiedot ja hoitotiimi odottaa päivystyksen eteisessä potilasta, jolla epäillään mahdollisesti aivoinfarktia.
Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita. Markku Grönroos
– Meillä on oma tavoite, että kaikki hoito alkaisi viidessätoista minuutissa tai alle siitä lähtien, kun tulee potilas tulee sairaalan ovesta sisään. Mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita, kertoo Grönroos.
Grönroos kysyy potilaalta muutamia kysymyksiä, pyytää nostamaan kättä ja jalkoja, tarkkailee reaktioita ja pisteyttää potilaan tämän vastausten ja toiminnan perusteella.
– Siinä kysytään hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Selvitetään tajunnan aikaa ja paikkaa eli mikä kuukausi on ja minkä ikäinen potilas on, valottaa Grönroos kansainvälisesti käytössä olevaa pisteytyskaaviota.
Ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää
Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa. Seurauksena osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoliiton mukaan aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista.
Aivoinfarktissa ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää. Suomi onkin edelläkävijä aivoveritulppapotilaiden nopeassa hoitoon saamisessa.
Erikoislääkäri Markku Grönroos työskentelee miltei päivittäin erilaisten aivoverenkiertohäiriötapausten parissa.
– Akuutti tilanne saattaa tulla eteen lähes jokaisen työvuoron aikana.
Pioneerityö on tehty Helsingissä, mutta Kanta-Hämeen keskussairaala on kehittänyt systeemiä edelleen. Hämeenlinnan kehittämää aivoinfarktipotilaan hoitopolkua voidaankin pitää yhtenä koko maailman edistyneimmistä.
– Suomi on huippumaa tällä sektorilla. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin kaikkein ensimmäisenä maailmassa prosessi, jolla pystyttiin nopeuttamaan päivystyksen sisäistä viivettä hyvin merkittävästi, kertoo Suomen ainoa akuuttilääketieteen professori ja Kanta-Hämeen keskussairaalan tulosalueylilääkäri Ari Palomäki.
Ensihoitaja Sanna Virrankoski on mukana myös potilaan tietokonekuvauksessa.Mika Halme / Yle
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan prosessi perustuu Palomäen mukaan neurologien toimintaan. Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastuu on sen sijaan ensisijaisesti akuuttilääketieteen päivystäjällä. Hänellä on tukenaan ympärivuorokautisesti päivystävä radiologi sekä neurologi.
Alan ammattilaiset puhuvat door to needle -ajasta. Se tarkoittaa aikaa, joka alkaa siitä, kun potilas tulee sairaalan ovelle ja päättyy, kun hän alkaa saada liuotushoitoa. Kanta-Hämeen keskussairaalan tutkimus- ja kehitystyössä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia: potilas saadaan ovelta liuotushoitoon jopa alle 20 minuutissa.
Työtavat tiukassa syynisssä
Aivoinfarktin liuotushoidon uudistustyössä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan ensihoidon että päivystyksen henkilökunta on pohtinut tarkkaan omia työtapojaan.
– Tehdään tarkasti, mutta rivakasti se, mitä ollaan tekemässä, kertoo Palomäki.
Sairaalaan tultaessa potilas tutkitaan heti ulko-oven edessä ambulanssin paareilla. Aikaa ei tuhlata hänen siirtämiseensä sairaalasänkyyn. Ammattilaiset ovat laskeneet muun muassa akuutin hoitotilanteen askeleita. Turhista siirtymisistä onkin päästy eroon. Niin ikään tietokonekuvauslaite sijaitsee mahdollisimman lähellä.
Jos potilas täytyy siirtää ambulanssilla saamaan jatkohoitoa, hänet kuljettaa sama ambulanssi, joka potilaan toi alun perin hoitoon.
Kehitystyö on tehty ilman lisärahaa
Hämeenlinnan uusi toimintatapa ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia. Palomäen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaala on onnistunut nopeuttamaan aivoinfarktipotilaiden hoitotyötä, mutta toisin kuin muissa sairaaloissa, rahaa on käytetty sama määrä kuin aikaisemminkin.
– Yhteistyö on yksi kulmakivi onnistumiselle, kehuu Palomäki ja kiittelee oman henkilökuntansa aktiivisuutta ja vastuunottokykyä.
Palomäki uskoo, että hämeenlinnalaiset ovat onnistuneet kehitystyössään, koska erikoisalat ja eri ammattiryhmät ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä. Hämeenlinnan akuuttilääkärivetoinen toiminta ja door to needle -aikojen raju lyheneminen onkin herättänyt runsaasti huomiotamaailmalla.
– Luentokutsuja tulee ulkomaille kertomaan tästä systeemistä ja arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistaan näitä meidän tuloksia, myöntää Palomäki.
Hämeenlinnan ja koko Suomenkin eri toimijoiden pitkäjänteinen kehitystyö näkyy sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan koko hoitopolussa. Potilasjärjestöt ovat aktiivisia, minkä ansiosta sairastuneen omaiset osaavat usein tunnistaa aivoinfarktin oireet. Ensihoitajat ovat entistä valistuneempia ja yhteispäivystysten asiantuntemus on lisääntynyt aivoinfarktin hoidossa. Hämeenlinnan onnistumiset kehitystyössä ovat tuttuja Keistiselle.
– Voi vain onnitella Kanta-Hämeen sairaalaa. Selkeät valtakunnalliset linjaukset ensihoidossa ja päivystyksessä ovat tässä kantaneet hedelmää.
Ei saa jäädä odottelemaan kotiin
Aivoinfarktin hoito on taistelua kelloa vastaan. Päivystyksen eteisestä potilas viedään tietokonekuvaukseen, jossa varmistetaan, annetaanko potilaalle liuotushoitoa vai jatkaako hän jatkohoitoon yliopistosairaalaan.
– On tärkeää, että liuotushoitoa ei anneta esimerkiksi aivoverenvuodossa. Tällöin seuraukset ovat kohtalokkaat. Potilaalle on siis ennen hoitoa tehtävä pään tietokonekuvaus, painottaa lääkintöneuvos Timo Keistinen.
Ammattilaiset muistuttavat, että erityisen tärkeää on toimia nopeasti jo kotona. Liian moni odottaa huonon olon menevän ohi ennen kuin tilaa ambulanssin. Erikoislääkäri Markku Grönroos sanookin, että ei pidä jäädä odottelemaan.
- Ei missään tapauksessa ole odotettava mitään. Jos tämä ei puututa, seuraukset ovat vakavia, koska tällaisessa tilanteessa yleensä menetettäessä kaksi miljoonaa hermosolua per minuutti. Se peruuttamatonta. Soitto heti hätäkeskukseen, painottaa Grönroos.
Päivitetty 29.11.2018 klo 9.20: Kuvatekstissä magneettikuvaus korjattu tietokonekuvaukseksi.
