Autojätti General Motors vähentää 15 prosenttia työvoimastaan. Suuryhtiöllä on noin 180 000 työntekijää. GM sulkee lukuisia tehtaita Pohjois-Amerikassa ja muualla maailmassa.
GM:n raju saneeraus on kylmä suihku Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, jonka protektionistisen kauppapolitiikan oli määrä suojata työpaikkoja muun muassa Yhdysvaltain autoteollisuudessa.
General Motorsin kohdalla kävi toisin. Osana uudelleenjärjestelyjä General Motors sulkee kolme autojen kokoonpanotehdasta, jotka sijaitsevat Detroitissa Michiganissa, Warrenissa Ohiossa ja Oshawassa Kanadan Ontariossa. GM sulkee myös akku- ja vaihteistotehtaat Baltimoressa Marylandissa ja Warrenissa Michiganissa.
Lisäksi Pohjois-Amerikan ulkopuolella suljetaan kaksi tehdasta, joiden sijaintipaikkaa ei ilmoitettu. Jo aiemmin on kerrottu tehtaan sulkemisesta Koreassa.
Euroopassa GM:llä ei ole enää henkilöautotuotantoa, sillä yhtiö myi taannoin saksalaisen Opelin ranskalaiselle PSA:lle.
General Motors tavoittelee kuuden miljardin dollarin (5,3 miljardin euron) säästöjä. Toimitusjohtaja Mary Barra perustelee leikkauksia yhtiön tarpeella olla "ketterämpi, joustavampi ja kannattavampi" muuttuvissa markkinaolosuhteissa.
Johtoportaaseen supistukset iskevät suhteellisesti vielä kovemmin kuin työntekijöihin. GM antaa lähtöpassit neljännekselle johtajista "virtaviivaistaakseen päätöksentekoa".
Polttopiste sähköautoihin
General Motors on keskittynyt viime aikoina yhä enemmän avolava-autoihin ja katumaastureihin, jotka ovat erittäin suosittuja Yhdysvalloissa.
Yhtiö kertoo, että nyt siirretään investointien polttopistettä seuraavan sukupolven täyssähköautoihin.
GM:n ilmoitus saneerauksesta lähetti yhtiön osakkeen yli 6 prosentin nousuun.
Työntekijäpuoli pettyi päätökseen pahasti, ja myös Kanadan pääministeri Justin Trudeau moitti leikkauksia.
– GM:n työntekijät ovat olleet osa Oshawan sydäntä ja sielua sukupolvien ajan, Trudeau muistutti tviitissään.
Hän lupasi Kanadan hallituksen tekevän kaikkensa, jotta perheet, joihin GM:n saneeraus vaikuttaa, pääsevät takaisin jaloilleen.
Tästäkös heräsi valtakunnanlaajuinen huoli ja parku. Kuka maksaa meidän eläkkeemme?
On karmaisevaa, että näemme lapset ennen kaikkea omien eläkkeittemme maksajina. Voisi kuvitella, että toisenlaisessa henkisessä ilmastossa olisi herännyt aivan erilaisia huolia. Esimerkiksi huoli siitä, että yhä useampi aikuinen jää vaille vanhemmuuden iloja. Tai huoli siitä, että yhä useampi aikuinen jää vaille monilapsisuuden iloja.
Ja ovathan lapset rikkaus jo pelkän olemassaolonsa vuoksi. Paitsi poliitikkojen, yritysmaailman ja median mielestä. Näiden silmissä lapsilla on vain välinearvo, jos olen ymmärtänyt viime päivien keskustelun oikein.
Olkoon sitten niin. Suomeen on saatava lisää lapsia eli eläkkeenmaksajia. Mutta miksi muut kuin Suomessa syntyvät eläkkeenmaksajat eivät kelpaa?
Hyvin moni heistä tulisi mielellään maksamaan meidän eläkkeitämme, jos vain suostuisimme ottamaan heidät vastaan.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on pelkkää hurskastelua ja muodikasta sanahelinää.
Kysykää keneltä tahansa poliitikolta, niin tärkein tehtävämme on ilmastonmuutoksen torjuminen. Kysykää keneltä tahansa poliitikolta, niin Suomen syntyvyyden väheneminen tulee myös pysäyttää, jos ei synnytystalkoilla, niin synnytysrahalla.
Jokin tässä ei täsmää. Syntyvyyden vähentäminen on nimittäin parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa. Ja erityisen parasta ilmastopolitiikkaa on vähentää syntyvyyttä Suomessa, tässä kulutustottumuksiltaan erittäin ilmastovaarallisessa maassa.
Mutta kaikkihan me tiedämme, emmekö tiedäkin, että ilmastonmuutoksen torjuminen on pelkkää hurskastelua ja muodikasta sanahelinää. Joka unohtuu kun seuraava finanssikriisi koittaa. Kun toisessa vaakakupissa on ympäristö ja toisessa oma mukavuudenhalu ja oma lompakko, on päivänselvää, kumman valitsemme.
Kun tosipaikka tulee, me emme ole valmiita luopumaan liikevoitoistamme, osingoistamme, palkoistamme – emmekä eläkkeistämme.
Pekka Seppänen
Kirjoittaja on kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.
Yle julkaisi eilen verkkosivuillaan jutun, jossa poliisille sai esittää kysymyksiä sakotuksesta.
Kysymyksiä tuli runsaasti. Tässä 20 valikoitua kysymystä ja niihin vastaukset.
Kysymyksiin vastasi Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.
Valvontakameran kuva
1. Miksi poliisi ei katso valvontakamerasta kuljettajan kuvaa, kun se lähettää rikesakon?
Näin toimitaan, koska lain mukaan ylinopeuden rikesakko lähetetään kuljettajaa selvittämättä rekisteriin merkitylle ajoneuvon omistajalle tai haltijalle.
Poliisi ei siis katso kuljettajan kuvaa valvontakameran kuvasta. Sen sijaan poliisi katsoo kuvasta ylinopeutta ajaneen ajoneuvon rekisteritunnuksen ja vertaa kuvassa näkyvää autoa ajoneuvojärjestelmässä olevaan tietoon.
Kuljettajan kuvan poliisi katsoo ainoastaan silloin, kun ajoneuvolle on ilmoitettu useita omistajia tai haltijoita.
2. Minulla on kamera räpsähtänyt useasti, mutta en ole saanut huomautusta tai sakkoa. Onko kyse kameran virheestä vai pelottelusta?
Kuljettaja on näissä tapauksissa ajanut vain huomautusnopeutta eli hänellä on ollut ylinopeutta 3–6 km/tunnissa. Poliisi poistaa järjestelmästä osan näistä huomautustapauksista, jolloin niistä ei lähde kuljettajalle huomautuslappua.
Huomautukset
3. Kuinka monta huomautusta voi saada vuoden aikana, ennen kuin seuraavasta ylinopeudesta saa sakot?
Pääsääntö on se, että huomautuksia ei lasketa toistuviin liikennerikkomuksiin.
Mutta jos poliisi havaitsee, että samalle henkilölle on tullut useita kymmeniä huomautuksia vuoden aikana, poliisi voi käynnistää esitutkinnan liikennerikkomuksista. Tänä vuonna oli Itä-Suomessa tapaus, jossa henkilö oli saanut yli 90 huomautusta vuoden aikana. Tästä tapauksesta käynnistettiin esitutkinta.
Jos tämä tapaus etenee oikeuteen, siellä voidaan henkilölle tuomita ainoastaan rangaistus yhdestä liikennerikkomuksesta. Mutta kun tuomioistuin määrää ajokieltoa, se ottaa huomioon kaikki henkilön saamat huomautukset.
4. Mitä järkeä on lähettää vuosittain 280 000 pelkkää huomautusta? Tuohan on täydellistä verovarojen haaskaamista.
Huomautusten lähettämisellä pyritään vaikuttamaan kuljettajan ajokäyttäytymiseen, ja tällä tavalla lisäämään turvallisuutta liikenteessä.
Poliisilla on kolmiportainen järjestelmä. Kaikista pienimmistä rikkeistä kuljettajalle ei tule mitään yhteydenottoa. Seuraava taso on huomautus, ja sitten rikesakko. Rikesakot ovat suuruudeltaan 140–200 euroa.
Kun ylinopeutta ajetaan taajama-alueella, siitä rangaistaan kovemmin.
Alle 60 km/tunnissa olevalla rajoitusalueella ylinopeudesta voi saada 170 tai 200 euron suuruisen rikesakon.
Yli 60 km/tunnissa olevalla rajoitusalueella ylinopeudesta voi seurata 140 tai 200 euron suuruinen rikesakko.
5. Pitääkö huomautusta vastustaa, jos ei ole itse ajanut ajoneuvoa?
Ei tarvitse. Sitä ei edes voi vastustaa.
6. Kuinka paljon ylinopeutta voi ajaa, jotta selviää pelkällä huomautuksella?
Korkeintaan 6 km/tunnissa.
Rikesakko
7. Voiko rikesakon tai sakon antaa muulle kuin todelliselle kuljettajalle?
Automaattivalvonnan rikesakko lähetetään kuljettajaa selvittämättä rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Näissä tapauksissa sakko voi päätyä väärälle henkilölle. Kotiin lähetettyä rikesakkoa voi vastustaa, jos se on lähetetty väärälle henkilölle.
Tien päällä annettava rikesakko annetaan aina tiedoksi henkilökohtaisesti kuljettajalle.
8. Sain 3 ylinopeussakkoa viime vuonna, ja sain kuukauden ajokiellon. Olen sen kärsinyt. Jos saan vielä yhden ylinopeussakon kuluvan 2 vuoden aikana (eli olen saanut 2 vuodessa yhteensä 4 sakkoa), määrätäänkö minulle jälleen uusi ajokielto?
Kun kolme rikesakkoa on saatu ja niistä annettu ajokielto on kärsitty, niin "syntilista" nollaantuu. Eli poliisin laskuri lähtee jälleen uudellen nollasta liikkeelle.
9. Ajoin Saksassa ylinopeutta 80 km/h alueella, jossa sai ajaa 60 km/h. Sakkolappu, jossa oli kuva, oli kotona Suomessa jo saman viikon aikana. Miksi Suomessa sakkolapun saaminen kestää pidempään ja sakon suuruus on enemmän kuin Saksassa?
Eduskunta on päättänyt Suomessa sakon suuruudet.
Poliisi pyrkii palvelemaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaita. Joskus rikesakko tai huomautus voi lähteä jo samana päivänä, kun ylinopeus on ajettu. Joskus se saattaa lähteä 10 vuorokauden kuluttua tekohetkestä. Keskimäärin asiakas saa postia reilussa viikossa.
10. Onko totta, että kameravalvonnan rikemaksuja ei lähetetä niissä tapauksissa, joissa ylinopeutta on ajettu yrityksen omistamalla ja hallinnassa olevalla autolla?
Tämä ei ole totta.
Näissä tapauksissa poliisi lähettää yritykseen tiedustelukirjeen. Mikäli siihen ei saada vastausta, poliisi pyytää ajoneuvoista vastaavan henkilön tai toimitusjohtajan käymään luonaan. Jos poliisin lukuisiin yhteydenottoihin ei vastata, poliisi voi etsintäkuuluttaa ajoneuvoista vastaavan henkilön tai toimitusjohtajan.
11. Ovatko onnettomuudet vähentyneet, kun rikesakon ylinopeusrajaa alennettiin?
Varmasti silläkin on ollut merkityksensä. Mutta suurin kehitys on tullut ajouneuvokannan uudistumisella ja autojen turvajärjestelmillä. Myös tienpitäjät ovat tehneet paljon työtä liikenneturvallisuuden eteen. Kaupungeissa on esimerkiksi laskettu nopeusrajoituksia ja rakennettu kiertoliittymiä.
Yksi iso syy onnettomuuksien vähenemiselle on se, että yleinen turvallisuushakuinen asenne on parantunut.
Ylinopeuksia on kuitenkin saatu vähenemään merkittävästi viime vuosina.
Maaliskuussa 2015 valvontakameroiden ohi ajaneesta 1 000 ajoneuvosta noin 170 ajoi ylinopeutta niin, että kamera räpsähti. Tämän vuoden maaliskuussa kamera räpsähti 55 ajoneuvolla 1 000 ajoneuvoa kohti. Tämä on erittäin hyvä suunta.
12. Voiko ajoneuvon haltija itse päästä näkemään valvontakameran ottaman kuvan ja tunnistamaan ajajan?
Henkilö voi mennä katsomaan kuvaa poliisiaseman palvelupisteeseen.
Auton omistaja tai haltija voi myös tilata kuvan puhelimella omaan sähköpostiin. Tällöin soittajalla täytyy olla sakkolappu kädessä, koska poliisi kysyy siitä yksilöityjä tietoja varmistaakseen henkilöllisyyden. Sen jälkeen poliisi voi lähettää kuvan salattuna sähköpostina.
Jos sakkoa ei vastusta, mutta kuvan haluaa muistoksi, poliisi voi lähettää sen noin 3 kuukauden kuluttua sakkojen antamisesta.
13. Voiko partioautosta mitatuista ja kuvatuista tilanteista saada sakon postitse?
Tämä on periaatteessa mahdollista, mutta poliisilla ei ole tällä hetkellä partioautoissa käytössä kalustoa, jolla kuljettajasta saataisiin riittävän hyvä kuva.
14. Voiko ylinopetta ajanut vaatia rikesakon sijasta päiväsakon (tuloihin perustuvan sakon)?
Käytännössä voi vaatia, mutta poliisi ei suostu vaatimukseen.
Päiväsakko ei voi olla ylinopeustapauksissa koskaan pienempi kuin 200 euroa. Käytännössä tämä hoituu niin, että jos päiväsakko on jollain henkilöllä rikesakkoa alhaisempi, poliisi tekee päiväsakon korotuksen, jolloin sakon loppusumma on vähintään 200 euroa.
15. Miksi viranomainen ei osaa lähettää ylinopeudesta virhemaksuja ulkomaille, kuten esimerkiksi virolaiset ja saksalaiset tekevät?
Sakotusta koskeva laki muuttuu 1.6.2020. Tällöin nykyiset rikesakot muuttuvat liikennevirhemaksuiksi, ja sen jälkeen niitä voidaan lähettää ulkomaille. Poliisi saa eurooppalaisesta rekisteristä ajoneuvon rekisterin perusteella auton omistajan tai haltijan yhteystiedot, ja poliisi voi lähettää postia ko. henkilölle.
16. Milloin alinopeudesta voi saada sakot?
Laissa ei ole määritelty alinopeutta.
Sakot voi saada silloin, kun kyseessä on liikennettä vaarantava ajo. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, että 120 kilometrin rajoitusalueella ajetaan 60 kilometrin tuntivauhtia. Näissä tilanteissa käytetään kuitenkin aina harkintaa. Esimerkiksi sankka lumisade vaikuttaa luonnollisesti turvalliseen ajovauhtiin.
Mutu-tuntumalla sanoisin, että poliisi antaa vuosittain kymmenkunta sakkoa liian alhaisesta ajonopeudesta.
17. Miksi kameroita ei ole asennettu todellisiin vaaranpaikkoihin, joissa näkyvyys on pitkän kaarteen tai nyppylän takia rajoittunut? Kuutostie on paikoin hyvin vaarallinen. Päättelen, että Pastersteinin tarkoitus ei ole oikeasti parantaa liikenneturvallisuutta, vaan rahastaa kasikympin alueella epähuomiossa tapahtuneista mitättömistä ylityksistä.
18. Poliisi perustelee usein valvontakameroita turvallisuudella, mutta ne sijoitetaan usein paikkoihin, joissa ylinopeutta voi ajaa "vahingossa". Eikö poliisi pelkää, että tällainen muunnellun totuuden kertominen heikentää poliisin luottamusta?
Poliisi ei päätä nopeusvalvontatolppien paikkoja.
Kunnat ja kaupungit päättävät, mihin niitä rakennetaan. He konsultoivat poliisia, kun tekevät päätöksiä. Tolppien paikat valitaan liikenneturvallisuusnäkökulmasta ja onnettomuustietojen perusteella.
Poliisin tiedottamisen tulee olla luotettavaa ja läpinäkyvää, ja siihen pyritään kaikessa tiedottamisessa. Poliisilla ei ole mitään tarvetta muunnellun totuuden kertomiselle. On harmillista, jos osa kuljettajista kokee tämän valvonnan kiusaamiseksi tai rahastamiseksi.
Poliisin tarkoitus on valvoa liikennesääntöjen noudattamista, parantaa liikenneturvallisuutta ja pyrkiä ennaltaestämään onnettomuuksia.
19. Uusissa kameratolpissa mittausmatka kamerasta autoon kasvaa, ja kameratolppa voi valvoa useita autoja samaan aikaan. Voinko saada sakot, jos joku "kaahari" ajaa samanlaisella autolla kuin minä?
Et voi. Valvontakuvasta näkee, mille kaistalle nopeus on mitattu. Jos mittauspisteelle tulee täysin samanaikaisesti useita autoja, valvontajärjestelmä hylkää automaattisesti nämä tapaukset.
20. Voinko itse saada nähtäväksi valvontakameran kuvaaman videon?
Poliisi ei ota videokuvaa.
Valvotakameran ottama kuva kuljettajasta on esitutkinnassa olevaa materiaalia eli salaista niin kauan kuin asian käsittely on kesken. Jos henkilö ei vastusta sakkoa, kuva voidaan lähettää hänelle 3 kuukauden tapahtumapäivästä.
Juttua täydennetty 27.11. kello 10.00: 2. vastaukseen lisätty tieto, että poliisi poistaa järjestelmästä osan huomautustapauksista, jolloin niistä ei lähde kuljettajalle huomautuslappua.
Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort on syyttäjien mukaan sortunut toistuvasti valehteluun Venäjä-tutkintaan liittyvien kuulustelujen aikana. Asiasta kertoo muun muassa Washington Post.
Erikoissyyttäjä Robert Muellerin toimisto sanoo Manafortin rikkoneen näin syyskuussa tehtyä yhteistyösopimusta, jossa hän sitoutui avustamaan tutkintaa Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksistä.
Manafort suostui yhteistyöhön myönnettyään syyllisyytensä lukuisiin rikoksiin. Syytteet eivät liittyneet Trumpiin vaan ne koskivat muun muassa Manafortin toimintaa Ukrainan entisen presidentin ja tämän Venäjä-mielisen puolueen lobbarina.
Yhteistyösopimuksella Manafort toivoi voivansa lieventää rangaistustaan. Häntä uhkaa vuosien vankeustuomio. Syyttäjien mukaan tuomion käsittely on aloitettava välittömästi. Manafort on kiistänyt uusimmat valehtelusyytökset.
Uusin käänne näyttää vievän pohjan Manafortin avulta Venäjä-tutkinnassa. Yhteistyölupausta ehdittiin pitää merkittävänä läpimurtona, sillä Manafort seurasi läheltä lyhyttä mutta merkittävää ajanjaksoa Trumpin vaalikampanjassa.
– Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Manafort teki useita rikoksia valehtelemalla liittovaltion poliisille FBI:lle sekä erikoissyytäjän toimistolle lukuisissa eri asioissa, mikä tarkoittaa sopimuksen rikkomista, syyttäjät kirjoittivat oikeusasiakirjassa.
He eivät tarkentaneet, mitä asioita valehtelu koski.
Nasan Insight-luotain on laskeutunut onnistuneesti Marsin pinnalle. Luotain kosketti punaisen planeetan pintaa hieman ennen kello kymmentä Suomen aikaa maanantaina illalla.
Ensimmäinen kuva Marsin pinnalta saatiin ihasteltavaksi vain muutama minuutti laskeutumisen jälkeen.
Marsin kuoren värähtelyjä aiotaan mitata laskeutujan matkassa olevalla seismografilla. Toinen laitteisto on tarkoitettu seuraamaan pinnan alaista lämpöä.
Marsin värähtelyjen ja lämpötilan ymmärtäminen on tarpeen, koska Nasa toivoo voivansa lähettää planeetalle tulevaisuudessa miehitetyn lennon.
Kun Nasan InSight-luotain pääsi onnistuneesti Marsiin, Nasan komentokeskuksessa heitettiin "ylävitosia".Eugene Garcia / EPA
Ennen Insight-laskeutujaa Marsiin saapui Curiosity-mönkijä, joka laskeutui punaiselle planeetalle vuonna 2012.
Curiosity on pystynyt todistamaan, että kaukana menneisyydessä Marsissa on ollut edellytykset elämään.
Miehittämättömiä avaruusluotaimia on lähetetty Marsia kohti 1960-luvulta alkaen. 43 hankkeesta vain noin 40 prosenttia on onnistunut.
Jesperi Kuorikoski istuu Haartmanin sairaalan päivystysluukulla. Joku on potkaissut seinään: kengänpohjan kuva koristaa kopin seinää.
– Nuo ovat muistoja viikonlopulta, kokenut sairaanhoitaja toteaa tyynesti.
Toissa viikolla Haartmanin päivystyksessä kävi 927 ihmistä. Heistä 88 jouduttiin käännyttämään ovelta ulos joko kotiin tai muualle hoitoon. Haartmanin päivystyksessä käy 90 000 ihmistä vuodessa.
– Onhan se turhauttavaa ja moni voi pahoittaa mielensä, jos on tullut päivystykseen ja maksanut kalliit taksit ja sitten täällä arvioidaan että asiakkaan vaiva hoituisi terveysasemalla seuraavana päivänä ja joudumme lähettämään hänet kotiin.
Syksy on ollut valtavan ruuhkainen.
– Potilaiden vuodepaikkojen järjestely on kuin tetristä pelaisi, Kuorikoski kuvailee.
– Nyt on jo tällaista, eikä influenssakausi ole vielä edes alkanut. En tiedä millä me pärjäämme täällä, pyhällä hengellä varmaan.
Kuorikoski toivoo, että ihmiset soittaisivat uuteen päivystysapunumeroon 116 117, jolloin niin sanottuja turhia käyntejä ei tulisi niin paljon.
Helsingissä kesästä lähtien toiminnassa olleeseen valtakunnalliseksi laajenevaan päivystysapunumeroon odotetaan ainoastaan Uudeltamaalta puolta miljoonaa puhelua vuosittain.
Päivystysapunumerosta vastaa terveyden- tai sairaanhoitaja, joka kuuntelee soittajan oireita ja kysyy niistä lisää ja tekee sitten arvion täytyykö asiakkaan lähteä päivystykseen vai pärjääkö hän kotona siihen asti, kunnes oma terveyskeskus taas avautuu.
Asiakas voi saada neuvon soittaa myös 112:een, jos kyseessä on hätätilanne.
Sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski odottaa kauhulla influenssakauden alkamista ja toivoo, että potilaat löytäisivät ennen sitä uuden Päivystysapunumeron.
Päivystysapunumeron hoitajilla tarkat ohjeet hoidon arviointiin: "Tämä ei ole mikään musta tuntuu -juttu"
Mistä soittaja voi olla varma, että on osannut kuvailla oireensa maallikkona oikein puhelimessa? Mitä jos sairaanhoitaja tekee langan toisessa päässä virheen ja kehottaa potilasta odottelemaan kotona seuraavaan päivään, vaikka tämä olisikin ollut kiireellisen hoidon tarpeessa? Kenen on vastuu?
– Jos on yhtään epävarma itsestään ja oireista ja puhelun jälkeen tulee ajatus, että tulikohan kerrottua kaikkea tai jos tulee joitakin uusia oireita, niin eihän se kiellettyä ole hakeutua päivystykseen.
Sairaanhoitajan mukaan ohjeiden antaminen on aina haastavaa potilasta näkemättä.
– Viime kädessä potilas on kuitenkin itse vastuussa omasta terveydestään ja siitä, että hakeutuu hoitoon, jos tuntuu siltä, että sitä tarvitsee, sairaanhoitaja muistuttaa.
Päivystysapunumeroon ei ole edes pakko soittaa, vaan päivystykseen saa mennä ilman soittoakin.
– Mutta me yritämme tällä tavalla välttää suurien sumien esiintymistä varsinkin kun flunssa- ja influenssakausi alkaa, sanoo sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski.
Langan toisessa päässä on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisia, eikä ohjeita anneta mutu-tuntumalla, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.
– Hoitajilla on oireiden mukaan laaditut arviointiohjeet, joiden perusteella he kysyvät ne kysymykset soittajalta. Uskon, että niissä tulee käytyä tosi hyvin oireet läpi.
– Jos joku soittaa esimerkiksi kuumeen takia, niin hoitajalla on tietyt kysymykset, jotka hän kysyy. Eli meillä on vakioidut hoidon tarpeen arviointiohjeet, joiden perusteella soittajalle annetaan ohjeita.
– Tämä ei ole kenenkään "musta tuntuu" -juttu, vaan tässä on selkeät ohjeet joiden perusteella ihmisiä ohjataan oikeiden palveluiden piiriin, hän sanoo.
Hätänumeroon eli 112:een saa, ja pitääkin soittaa, jos päivystysapunumeroa ei muista. Sinne saa soittaa, jos tuntuu siltä, ettei ole aikaa näppäillä pidempää numeroa ja jos pelkää, että aikaa menee liikaa soittelurumbaan.
– Onhan se lyhyempi numero, ja aina akuutissa, henkeä uhkaavassa tilanteessa pitääkin soittaa 112:een, toteaa sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski.
Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.
Tarkoitus karsia turhia soittoja hätänumeroon
Päivystysapunumero on jo käytössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä. Numeron on tarkoitus tulla voimaan joka puolelle Suomea vuoden 2019 aikana.
Päivystysapunumeron on tarkoitus pikku hiljaa korvata nykyiset kymmenet erilaiset terveysneuvontanumerot.
Valtakunnallinen numero on osa sote- ja maakuntauudistusta, mutta ministeriön mukaan numero voidaan ottaa käyttöön ilman uudistustakin.
– Jos maakunnat aloittavat vuonna 2021, niille tulee velvoite ottaa käyttöön tämä numero, kertoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksiköstä.
– Mutta koska tämä hanke on edennyt erittäin hyvin, niin uskon, että numero toimii vuoteen 2020 mennessä koko maassa.
Ilkan mukaan kansalaiset ovat oppineet hyvin hätänumeron 112, mutta muiden neuvontanumeroiden muistaminen tai löytäminen on ollut vaikeaa, "jos ei ole kovin skarppi tiedon etsijä". Uuden valtakunnallisen numeron käyttöön ottamisen yksi tavoite on hätänumeroon soitettujen turhien puheluiden karsiminen.
– 112 -numeroon tulee paljon puheluita, jotka ovat päivystyksellisiä, mutta eivät hätätilanteita, Ilkka sanoo.
Niko Mannonen / Yle
Ministeriö: "Puhelinpalvelulla ei ole tarkoitus korvata päivystyksiä"
Onko uudistuksen yksi tarkoitus, että puhelinpalvelulla korvattaisiin päivystyspalveluja, jos terveyskeskukset ja sairaalat harvenevat sote-uudistuksen myötä?
– Palvelussa täytyy olla tarkka tieto siitä, minkälainen tilanne päivystyksissä on ja mitkä paikat ovat auki, minkälaista apua ne tarjoavat ja millaiset palvelut niissä on käytettävissä, Ilkka sanoo.
– Mutta tämä ei ole ratkaisun avain siihen, että tällä korvattaisiin mitään päivystyspalveluita ja niiden olemassaoloa.
– Tämän palvelun tarkoitus on antaa ohjausta ja neuvontaa kansallisesti yhteneväisillä periaatteilla siitä, milloin pitää ottaa yhteyttä ja milloin pitää mennä ja miten kiireesti mihinkin hoitoon, sanoo erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksiköstä.
Uudellamaalla voidaan jo nyt ohjata soittaja sellaiseen päivystyspisteeseen, jossa on vähiten ruuhkaa. Jos vaikkapa Töölössä asuvan täytyy päästä lääkäriin, niin sairaanhoitaja voi suositella Haartmanin sijaan kauempana sijaitsevaa Malmin sairaalan päivystystä, jos Haartmanin sairaala on pahasti tukossa.
– Ihminen saa aina hakeutua lähimpään päivystykseen, mutta jos tulee tilanne, että yksittäinen sairaala on ruuhkautunut, niin me voimme tarjota tällaista mahdollisuutta Uudellamaalla, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 -hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.
Päivystykseen saa aina mennä ilman puhelinsoittoakin.Ismo Pekkarinen / AOP
Minne pitäisi soittaa jos epäilee, että jalka on poikki tai näkee onnettomuuden?
Päivystysapu 116 117 -numero on EU:ssa käytössä oleva numero, joka on tarkoitettu "kiireellisiin, mutta ei hätätilanteisiin". Mistä tavallinen ihminen voi tietää, mikä on kiireellinen tilanne, mutta ei hätätilanne?
Tässä kymmenen esimerkkitilannetta:
Kova rintakipu, äkillinen hengitysvaikeus, tajuttomuus?
– Hätätilanne on sellainen, että terveys tai henki on uhattuna, sanoo Uudenmaan Päivystysapu 116 117 hankkeen tiedottaja Taru Tukiainen.
– Eli jos on esimerkiksi äkillisesti hengitysvaikeutta, rintakipua tai tajuttomuutta, tai jos on sellainen tunne, että on vaarassa, niin silloin soitetaan aina hätänumero 112:een.
Jalka poikki?
On perjantai-ilta ja epäilen, että minulla jalka poikki. Mitä minulle tapahtuu, jos soitan päivystyspalvelunumeroon 116 117?
– Hoitaja arvioi hoidon tarpeesi ja ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan. Hän neuvoo kannattaako sinun lähteä päivystykseen, vai soittaa 112:een, joka tarvittaessa lähettää ambulanssin.
Korvatulehdus?
Jos epäilen, että lapsellani on korvatulehdus, minne soitan?
– Omalle terveysasemalle, jos se on auki. Muulloin voit soittaa aina päivystysapuun. Voit kysyä sieltä neuvoja miten lapsen korvakipua hoidetaan. Sairaanhoitaja voi antaa puhelimessa hoito-ohjeita sinulle, Tukiainen kertoo.
Huumeiden yliannostus?
Jos epäilen, että joku on saanut huumeiden yliannostuksen, mitä teen?
– Äkilliset hätätilanteet ovat aina sellaisia, että niistä pitää soittaa aina 112:een.
Synnytys alkamassa?
Jos minulla on synnytys alkamassa, niin mitä teen?
– Kannattaa toimia synnytyssairaalan ohjeiden mukaan, sanoo Tukiainen.
– Synnyttäjille annetaan hyvät ohjeet, mutta voit soittaa myös päivystysapuun, jos ei ole hätätilanne. Siellä meidän hoitajat neuvovat kyllä mitä kannattaa tehdä. Mutta jos on hätätilanne, niin silloin soita 112:een.
Onnettomuus?
Jos olen onnettomuuspaikalla, enkä tiedä onko ihmisillä hengenhätää, niin mitä teen?
– Ensin kannattaa yrittää selvittää, mikä on tilanne ja auttaa mahdollisia loukkaantuneita. Onnettomuudesta soittaisin aina 112:een, sanoo Tukiainen.
Vatsakipu?
Minulla on vatsassa kauheat kivut, mutta en tiedä ovatko ne akuutteja ja hengenvaarallisia. Voinko vain tulla sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen?
– Toki se onnistuu, vastaa sairaanhoitaja Jesperi Kuorikoski Haartmanin sairaalan päivystyksestä.
– Me emme käännytä ketään, vaan kaikille tehdään ensin hoidon tarpeen arviointi. Toki on toivottavaa, että jos oireet ovat kestäneet pidempään, niin silloin kannattaa soittaa sinne Päivystysapuun. Siellä sitten arvioidaan, onko se akuutti tilanne, että täytyy hakeutua päivystykseen vai että riittääkö, jos varaa ajan omalle terveysasemalle sitten, kun se on auki.
Flunssa?
Minusta tuntuu illalla, että flunssani on pahentunut ja huomenna pitäisi mennä töihin. Mitä teen?
– Kannattaa selvittää oman työpaikan käytännöt. Monilla työpaikoilla voi omalla ilmoituksella olla muutaman päivän sairauslomalla. Mikäli tarvitset sairauslomatodistusta, voit aamulla olla yhteydessä työterveyshuoltoon tai omalle terveysasemalle. Silloin kun oma terveysasemasi on kiinni, voit myös soittaa päivystysapuun ja kysyä neuvoja tai hoito-ohjeita, sanoo Tukiainen.
Psyykkinen vaiva?
Minua ahdistaa ja tuntuu, että en kestä enää. Tuntuu todella pahalta ja sydänkin hakkaa. Mihin minun pitäisi soittaa?
– Jos oma terveysasemasi on avoinna, ole yhteydessä sinne. Muuna aikana päivystysapu auttaa ja ohjaa sinut oikean avun pariin, sanoo Tukiainen.
Venäjän ja Ukrainan välit ovat jälleen kiristyneet Mustallamerellä sattuneen välikohtauksen johdosta.
Mistä tuorein selkkaus sai alkunsa?
Venäjä otti sunnuntaina haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja 24 merimiestä Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä.
Venäjän erikoisjoukot ottivat haltuunsa kaksi Ukrainan pientä tykkivenettä ja laivaston hinaaja-aluksen. Valtauksessa joukot avasivat tulen aluksia vastaan ja nousivat laivoihin.
Venäjä kuljetti alukset Kertšin satamaan Krimille ja sulki liikenteen salmessa säiliöaluksella. Se syytti Ukrainaa tunkeutumisesta aluevesilleen.
Välikohtauksessa loukkaantui kuusi ukrainalaissotilasta. Venäläisten mukaan loukkaantuneita oli vain kolme.
Venäjä syyttää Ukrainan alusten tunkeutuneen Venäjälle kuuluville aluevesille. Maan turvallisuuspalvelu FSB kertoi tiedotteessaan, että alukset eivät olleet noudattaneet käskyjä pysähtyä.
Ukraina puolestaan muistutti, että Mustallamerellä saa liikkua vapaasti kansainvälisen lain turvin, ja että Krimin niemimaa kuuluu Ukrainalle, ei Venäjälle.
Ukraina myös muistutti, että sen ja Venäjän välillä on voimassa vuonna 2003 allekirjoitettu sopimus alusten vapaasta pääsystä Asovanmerelle ja Kertšinsalmelle.
Yle Uutisgrafiikka
Mitkä ovat konfliktin tuoreimmat käänteet?
Ukrainan parlamentti on julistanut maan Venäjää lähellä oleviin osiin poikkeustilan.
Poikkeustila astuu voimaan keskiviikkona 28. marraskuuta ja kestää 27. joulukuuta asti. Se kattaa yhteensä 10 Ukrainan aluetta. Poikkeustilan nojalla kansalaiset voidaan esimerkiksi pakottaa töihin puolustuskohteisiin.
Valtio voi eristää tai sijoittaa muualle "vihamielisten valtioiden kansalaisia" sekä rajoittaa sellaista toimintaa, jonka se katsoo uhkaavan kansallista turvallisuutta.
YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui käsittelemään asiaa maanantaina illalla. Yhdysvaltain YK-edustaja Nikki Haley langetti syyn tuoreesta kriisistä Venäjän niskoille, kun YK:n turvallisuusneuvostossa keskusteltiin tilanteesta.
Venäjän toimet ovat Haleyn mukaan "törkeä loukkaus Ukrainan suvereniteettia vastaan".
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoo paheksuvansa Venäjän ja Ukrainan välisen tilanteen kärjistymistä Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa.
Hän korosti Euroopan maiden vastuuta kriisin ratkaisemisessa, mutta lisäsi, että Eurooppa ei ole tilanteessa yksin.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vaati maanantaina Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet ja palauttamaan Ukrainan laivaston alukset.
Stoltenbergin mukaan Naton kaikki jäsenmaat antoivat täyden tukensa Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle ja itsemääräämisoikeudelle.
Venäjä ja Ukraina ovat kiistelleet Asovanmerellä pitkään. Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan vuonna 2014 ja se on tukenut Itä-Ukrainassa sotivia Venäjä-mielisiä kapinallisia pitkittyneessä konfliktissa.
Krimin liittäminen Venäjään muutti Asovanmeren tilanteen perusteellisesti. Ukrainan tärkeitä satamia sijaitsee Asovanmerellä. Kapea Kertšinsalmi on välttämätön kulkuun Asovanmeren ja Mustanmeren välillä.
Ukraina on valittanut, että Venäjän laivaliikenteelle tekemät tarkastukset koituvat kalliiksi rahtiliikenteelle ja hidastavat sitä. Venäjä alkoi tarkastamaan Asovanmerelle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja aiemmin tänä vuonna.
Toukokuussa tilanne Asovanmerellä kiristyi, kun Venäjä avasi rakentamansa jättimäisen sillan Kertšinsalmen yli. Silta paransi liikenneyhteyksiä Krimin niemimaalta Venäjälle.
Lapsille haetaan psykiatrista hoitoa enemmän kuin koskaan
Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Osa heistä tarvitsee psykiatrista hoitoa vakaviin häiriöihin. Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet eniten suurissa kaupungeissa.
Monen lääkärin mielestä lihavuusleikkauksia tehdään liian vähän
Lihavuusleikkauksiin pääsyä aiotaan helpottaa ensi vuonna. Tarkoitus on, että mahalaukun ohitusleikkaukseen pääsee tyypin 2 diabeteksesta kärsivä potilas, jonka painoindeksi on 30–35. Tällä hetkellä diabeetikon painoindeksin täytyy olla yli 35 ennen kuin hän pääsee leikkaukseen. Kriteereiden on tarkoitus olla voimassa syksyllä. Lihavuusleikkauksen läpikäyneillä diabeetikoilla sydän- ja verisuonitautien riski puolittuu.
Yle
Ketkä voittavat tänä vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnot?
Tänään selviää, kenelle Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala antavat Finlandia-palkinnot. Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat saavat kukin 30 000 euroa. Jokaisessa kategoriassa on ehdolla kuusi teosta. Voit seurata suoraa lähetystä juhlagaalasta Kansallisteatterista klo 14 alkaen.
AOP
Lehti: Trump saattaa peruuttaa tapaamisen Putinin kanssa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa perua tapaamisen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa pari päivää sitten Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä tapahtuneen meriselkkauksen takia, kertoo Washington Post -lehti. Trump kertoi, ettei pidä senkaltaisesta aggressiosta. Presidenttien on tarkoitus tavata Buenos Airesin G20-kokouksessa.
Ukrainalainen sotilas seisoo vartiossa Dondass-aluksella Mariupolin satamassa.Sega Volskii / AFP
Euroopan ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat
Euroopan komissio julkistaa tänään näkemyksensä siitä, millaista tahtia kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi EU:ssa vähentää, jotta unioni täyttäisi Pariisin sopimuksen tavoitteet. Ilmastoasioita seuraava kansalaisjärjestö Climate Action Network (CAN) on vertaillut jäsenmaiden suoriutumista tähän saakka. Ruotsi on ykkönen, Suomi keskikastia.
Saksa tuottaa noin neljänneksen sähköstään ruskohiilellä. Kuvassa hiilivoimala Reinin alueella.Petri Raivio / Yle
Sää lauhtuu lähipäivinä
Alkuun suuressa osassa maata on pilvistä. Selkeämmillä alueilla pakkanen on yöllä ollut paikoin kireää. Kylmintä on ollut Kuhmossa, missä pakkanen kiristyi yöllä 20 asteeseen. Päivällä pilvisyys vähenee lännestä alkaen ja vähitellen lauhtuu, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Länsirannikolla lämpötila on päivällä jo nollan vaiheilla. Pohjois-Lapissa voi sataa ajoittain vähän lunta. Torstaiksi sää lauhtuu plussan puolelle suuressa osassa maata. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Kittilän valtuuston varapuheenjohtajana tätä nykyä toimiva Inkeri Yritys on yksi harvoista vuosien 2013 - 2014 kuntapäättäjistä, jotka eivät ole syytteessä virkarikoksista. Syyttäjä oli kutsunut Yrityksen todistajaksi oikeudenkäyntiin.
– Viime vuodet ovat olleet rankkoja. Vasemmistoliiton ryhmästä minut eristettiin, minusta on tehty tutkintapyyntöjä ja olen joutunut antamaan selvityksiä. On tullut erikoisia soittoja, uhkauskin, mutta en ole ruvennut pelkäämään, Yritys totesi käräjäistuntoon saapuessaan. Nykyään hän edustaa Oikeudenmukainen Kittilä - ryhmää.
Yritys kertoi syyttäjän kuulustelussa kunnanhallituksen tunnelman muuttuneen täysin sen jälkeen, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelä jätti joulukuussa 2013 tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.
– Kun Mäkelä puhui, oli niskojen nakkelua ja ilveilyä. Mäkelän päälle puhuttiin, eikä puheenjohtaja hallinnut tai halunnut hallita tilannetta. Ala-arvoinen käyttäytyminen tuli sinne kokouksiin, Yritys sanoi.
Kirjoitti itse muistion kuulemisestaan
Kittilän kunnanvaltuusto päätti keväällä 2014 perustaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamista. Inkeri Yritys kutsuttiin tuolloin kuultavaksi vuorokauden varoitusajalla.
– Kysyin, että kuka laatii kuulemisesta muistion ja minulle sanottiin, ettei sellaista laadita.
Yritys vaati oman sekä Mäkelän oikeusturvan nimissä, että muistio laaditaan ja valiokunnan puheenjohtaja lupasi sen tehdä. Yritys kertoo saaneensa pitkään asiaa perättyään muistion, jota ei voinut hyväksyä. Yritys kirjoittikin muistion kuulemisestaan itse.
Syytetyt kuntapäättäjät ovat oikeudessa kertoneet Anna Mäkelän erottamiseen syyksi pitkän ajan kuluessa syntyneen luottamuspulan. Tätä Yritys kummastelee.
– Uusi valtuustokausi alkoi vuonna 2013 ja valtuustossa oli 13 uutta valtuutettua. Ihmettelin, kun alettiin puhua pitkäaikaisesta luottamuspulasta.
Yritys ei epäröinyt arvioida Mäkelää erottaneiden kuntapäättäjien motiiveja.
– Minulle oli ihan selvää, että kyse oli tutkintapyynnöstä. Ei siinä mitään muuta syytä ollut lähteä Annaa erottamaan.
"Kunnioitan hirveän paljon Jounin työtä"
Yrityksen mukaan kunnanjohtaja Mäkelä teki oikein tehdessään tutkintapyynnön tilanteessa, jossa epäily väärinkäytöksestä Levin hissihankinnassa oli olemassa. Kittilän kunta omistaa enemmistön hissiyhtiöstä.
– Siinä oli suurista rahoista kyse, joten kyllä se on kova vastuu kunnanjohtajalla ja päättäjilläkin.
Yritys istui tuolloin yhdeksättä vuotta hissiyhtiön hallituksessa, joka myös päätti yksimielisesti tehdä tutkintapyynnön. Pian Yritys sai Palosaaren sisarelta Päivikki Palosaarelta tuohtuneen puhelun, jota Jouni Palosaari jälkikäteen pahoitteli. Pari vuotta myöhemmin Päivikki Palosaari lähestyi uudelleen Inkeri Yritystä.
– Hän kysyi, että "oletko mennyt sen takia pahan puolelle, että olet Anna Mäkelän kaveri", Yritys muisteli. Mäkelän kaverina Yritys ei itseään pidä.
– Sitä ei hyväksytty, että olin toista mieltä asioista. Mutta en minä voi lähteä lakia rikkomaan, vuodesta 1984 Kittilän kuntapäättäjänä toiminut Yritys sanoi.
Hän myös kiisti, että hänellä olisi mitään Jouni Palosaarta vastaan.
– Tykkään, että hän on mukava ihminen. Kunnioitan hirveän paljon sitä työtä, mitä hän on tehnyt Levillä ja niin varmasti kaikki muutkin.
"Ei herranjumala, onko tämä se paperi"
Tiistaina ensimmäisenä todistusvuorossa oli Helena Huikuri-Kujala, joka istui vasemmistoliiton valtuutettuna Mäkelän erottamisen aikaan. Hän kertoi allekirjoittaneensa aloitteen tilapäisen valiokunnan perustamisesta kuvitellen valiokunnan selvittävän joidenkin luottamushenkilöiden luottamuksen puutetta Mäkelään.
Huikuri-Kujala kertoo kuulleensa Yle Lapin radion uutislähetyksestä, että tilapäisen valiokunnan tarkoitus on erottaa Mäkelä.
– Siinä heräsi tunne, että ei herranjumala, onko tämä se sama paperi, Huikuri-Kujala muistaa ihmetelleensä vihaisena.
Hän kertoi oikeudessa pyytäneensä nähtäväkseen paperia, johon oli nimensä laittanut, mutta alkuperäistä paperia ei koskaan löytynyt. Huikuri-Kujala äänestikin vastaan, kun valtuustossa äänestettiin tilapäisen valiokunnan perustamisesta.
Tänään selviää kenelle Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala antavat Finlandia-palkinnot.
Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat saavat kukin 30 000 euroa. Jokaisessa kategoriassa on ehdolla kuusi teosta.
Yleisö on jo saanut äänestää suosikkejaan. Lukijat valitsivat voittajiksi Katja Ketun romaanin Rose on poissa, Helena Ruuskan kirjoittaman elämäkerran Hugo Simberg. Pirut ja enkelit ja Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittaman satukirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan.
Benjamin Peltosella oli yli 300 tuhatta seuraajaa Instagramissa, laulu-ura hyvässä nosteessa ja listahittejä Espanjassa asti. Mutta nuorta miestä itseään rupesi ahdistamaan ”sairaan paljon”.
Hän vetäytyi julkisuudesta ja poisti viime keväänä kaikki kuvat instatililtään.
– Mulla ei ole koskaan ollut niin helpottunut olo kun sen jälkeen. Olin luonut ihmisen, jota ei ollut olemassa. Täydellisen version itsestäni. Mutta kukaan ei ole täydellinen, en varsinkaan minä.
Peltonen kertoi Puoli seitsemän -haastattelussa oivaltaneensa, että paras versio itsestä täytyy tuoda esille oikeassa elämässä eikä somen kautta. Nyt hän jälleen julkaisee kuvia somessa, mutta vain harkitusti. Eikä some enää määrittele sitä, kuka hän on.
– Oli pakko löytää se, mikä on mun juttu ja kuka mä olen. Tutustuin itseeni ja omiin heikkouksiini. Löysin itsevarmuuden hyväksymällä heikkoudet.
"Sydänsurut inspiroivat eniten"
Uuteen itsevarmuuteen liittyy myös uusi musiikki. Mies vaihtoi laulukielen suomeksi ja on nyt julkaissut kaksi uutta kappaletta. Naarmuja ja Juon sut pois ovat molemmat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon.
Kieli vaihtui suomeksi, koska Peltonen haluaa tietää mistä laulaa ja seistä sanojensa takana. Hän on kirjoittanut tiiminsä kanssa jo 40 kappaletta.
– Haluan kirjoittaa sellaisista asioista, joista muut mun ikäiset pojat eivät uskalla puhua. Sydänsurut ja muut ikävät asiat on kaikkein inspiroivimpia aiheita. Siksi nyt syksyllä ei ole oikein syntynyt uusia sanoja, kun on mennyt niin kivasti.
Benjamin Peltonen on onnellinen, koska hän on löytänyt itsensä ja tietää mitä haluaa.Anu Vilkman /Yle
Elämän vaikeimmat musavideokuvaukset
Elämän tuskainen puoli näkyy uudella musiikkivideolla, jolla Peltonen leikkaa hiuksensa pois. Video päättyy laulajan kyyneliin.
– Se näytti tosi hyvältä ajatukselta paperilla, että leikataan hiukset. Mutta sitten oli se tilanne ja siellä oli kylmä, olin peloissani, laite ei toiminut, olin stresseissä ja vielä toi biisi ja sen tarina. Mä vaan murenin.
Traumaattisen kokemuksen lopputuloksena oli kuitenkin miehen itsensä mielestä hänen hienoin videonsa. Ja siilitukka.
– Olen tuhonnut kaksi asiaa, joista fanit eniten tykkäsivät: hiukset ja instan. Ne olivat tosi tärkeitä osia mun elämässä, mutta halusin näyttää että ne eivät tee musta mua.
Katso Benjamin Peltosen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:
Yksi ihminen on kuollut valtatiellä 13 tapahtuneessa onnettomuudessa Etelä-Savon Kangasniemellä.
44-vuotiaan kangasniemeläismiehen kuljettama pakettiauto ajautui kallioleikkaukseen ja kaatui poikittain tielle. Pakettiauton kuljettaja kuoli onnettomuudessa.
Autossa ei ollut muita ihmisiä. Onnettomuus sattui keskiviikkona hieman kymmenen jälkeen.
Valtatien 13 liikenteen arvioidaan olevan poikki noin kello 13.30 saakka Mikkelin ja Jyväskylän välisellä tieosuudella. Tarkempi onnettomuuspaikka on noin seitsemän kilometriä Kangasniemeltä Jyväskylän suuntaan.
Henkilöautoille on järjestetty onnettomuuspaikan ohi kiertotie Seppäläntien kautta. Pelastuslaitos toivoo raskaan liikenteen kulkevan Toivakan kautta.
Poliisi on aloittanut tapahtuneen osalta tutkinnan ja tutkii onnettomuuden syytä.
Päivitetty kello 11.56: Muutettu uutisen otsikkoa ja tarkennettu tietoja. Lisätty tieto yhdestä kuolonuhrista.
Päivitetty kello 12.50: Lisätty tieto kuljettajan iästä.
Helleaallon kynsissä kipuilevassa Queenslandissa pahin maastopalo riistäytyi uhkaamaan Gracemeren kaupunkia, josta kaikki asukkaat eli noin 8 000 ihmistä määrättiin evakuoitumaan palon tieltä keskiviikkoiltana paikallista aikaa.
– Tilanne on painostava. Teidän on kuunneltava. Perheidenne ja yhteisönne turvallisuus on laitettava ensisijalle, sanoi osavaltion pääministeri Annastacia Palaszczuk.
Australian ilmatieteenlaitos varoittaa osaa Queenslandia katastrofaalisista paloista. Alueella on rikottu lämpöennätyksiä. Queenslandin pääkaupungissa Brisbanessa lämpötila nousi 37,8 asteeseen.
Muut osavaltiot ovat lähettäneet palomiehiä sammutustöihin Queenslandiin.
Sydneyssa aamun aikana vettä 100 millimetriä
Muutaman sadan kilometrin päässä Queenslandin paloista raju sademyräkkä sotki keskiviikkopäivän Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssa.
Saeed Khan / AFP
Australian ilmatieteenlaitoksen mukaan kaupungissa satoi muutaman tunnin aikana 100 millilitraa vettä, mikä vastaa koko marraskuun normaalia sademäärää Sydneyssa.
– Tällainen sademäärä sattuu kohdalle vain kerran vuosisadassa, sanoi laitoksen meteorologi Ann Farrell.
Myrskytuulen saattelema sade aiheutti kaaoksen suurkaupungissa aamuruuhkan aikaan, kun vesi nosti tulvia kaduilla, rautatieasemilla ja rakennuksissa. Sydneyn kansainvälisellä lentokentällä 130 lentoa on peruttu ja yli 8 000 taloutta jäi aamulla ilman sähköä.
Poliisi on pyytänyt autoilijoita pysymään poissa teiltä kunnes vesi on laskenut ja vauriot on raivattu.
Valmet Automotivella on visainen pulma. Tehtaalla on töitä, mutta ei tekijöitä.
Ratkaisuksi on keksitty pestuumarkkinat, jotka järjestetään _y_hdessä rekrytointiyrityksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Pestuumarkkinoihin kuuluu ilmainen kuljetus tehtaalle ja takaisin, tehdaskierros sekä lisätietoa tarjolla olevasta työstä.
Pestuumarkkinoiden jatkoksi on perustettu myös Autotehtaan Sankarit -sivusto. Tavoitteena on rekrytoida hyviä tyyppejä suorittamaan tehtävä Ukissa, lämminhenkisessä merenrantakaupungissa.
Kampanjan mukaan työ autotehtaalla vaatii sankaritaipumuksia. Yksi motivoitunein Autotehtaan Sankari saa joka viikko tehtaalla rakennetun Mersun käyttöön pidennetyksi viikonlopuksi.
Lisäksi työn vakiovarusteena on 4000 uutta työkaveria.
Autotehtaan Sankarit -kampanja on osa Valmet Automotiven brändin uudistamista. Uudistuksesta vastaa markkinointiviestintätoimisto.
Brändiuudistuksella on määrä viestiä henkilökunnan intohimoa, tavoitehakuisuutta sekä globaalin liiketoiminnan vaatimaa tehokkuutta.
Autotehtaan brändäys avokonttorin säkkituoleilla on epäilemättä hyvä idea: markkinointiviestintätoimistot ovat tunnettuja kiihkeästä pöhinästä ja intohimoisista työntekijöistä. Inspiraatioksi firman jääkaapista voi kenties hakea Työmies-erikoisoluen.
Autotehtaan työläiset ovat saaneet myös oman tosi-tv-sarjan Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä. Kahdeksanosaisessa sarjassa tarkastellaan tehdastyön tarjoamia mahdollisuuksia.
Brändiuudistus totisesti kääntää tehdastyöhön liittyvät mielikuvat päälaelleen. Toisteisen tehdastyön on tyypillisesti ajateltu olevan enemmän uhka kuin mahdollisuus.
Syy tehdastyön huonoon maineeseen on liukuhihnan keksijä, yrmeä autotehtailija Henry Ford. Fordin mukaan tehdas ei ole mikään seurustelutila, vaan liikeyritys. Autotehtaissa ei ole tilaa haaveilijoille eikä pikkumaisille persoonallisuuksille.
Fordin mukaan työ liukuhihnalla karaisee niin paljon, että työläiset lopulta vapautuvat kaikista tunteista. Se on hyvä, sillä liika tunteellisuus on merkki heikosta luonteesta. Veltot yksilöt kuuluvat paikkoihin, joissa on varaa joutilaisuuteen.
Autotehtaalla mitataan luonteen lujuutta, kestävyyttä ja ennen kaikkea yksilön kykyä nähdä itsensä osana kokonaisuutta.
Tehdas kun ei ole piirustuskoulu tai kansanpuisto.
Osin ikävästä maineestaan johtuen tehdastyön ajateltiin vielä tovi sitten jäävän menneisyyteen.
2010-luvun alussa konsultit ja erilaiset ajatushautomot tuottivat kilvan raportteja kuluttajakansalaisista, jotka suhtautuvat työelämään valintamyymälänä. Nuorille ajateltiin työssä olevan tärkeintä yksilöllisyys ja nautintohakuisuus.
Hyveet kuten säästäväisyys ja tunnollisuus heitettiin romukoppaan.
Koulutusta uudistettiin kohti luovuutta ja moniosaamista. Tunnollisia kympin tyttöjä ja muita hiljaisia puurtajia mätkittiin olan takaa aitouden ja persoonallisuuden puutteesta.
Elämänhallintaongelmiin tarjoiltiin tehdastyön sijaan itsensä etsimistä ja vaihto-opiskelua. Nyt muodissa ovat taas nöyryys ja osakesäästötilit.
Hyvästi huikentelevaisuus, tervetuloa itsekuri!
Työelämän uudet kurinpidolliset vaatimukset eivät tietenkään koske samalla tavoin kaikkia.
Tästä näkökulmasta työpaikat vaikuttavat – miten sen nyt sanoisi – aika erilaisilta.
Sankari-retoriikka on kätevä tapa peitellä kiusallista eriarvoisuutta.
Työn sankari -arvonimeä käytettiin Neuvostoliitossa ensimmäisen kerran vuonna 1928. Tunnetuin arvonimen saaja oli myyttinen kaivostyöläinen Aleksei Stahanov, joka ylitti tuotantotavoitteet joidenkin tarinoiden mukaan 14-kertaisesti.
Vuonna 2013 Venäjän presidentti Vladimir Putinallekirjoitti määräyksen ottaa taas käyttöön Työn sankari -arvonimi. Arvonimen tarkoitus on nostaa pyyteettömän työn arvoa. Se myönnetään kansalaisille, jotka tekevät erityisen ansioitunutta työtä valtion hyväksi.
Sankariretoriikalla voi myös nostaa talkoohenkeä kiperissä tilanteissa.
Kenties talkoomerkkejä voisi jakaa kiky-päivänä myös Työn Sankareille.
Kirjallisuus:
Henry Ford: Elämäni ja työni (1923)
Mona Mannevuo
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Turun yliopistossa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -konsortiossa. Lisäksi hän työstää kirjaa tunteiden, neurotieteiden ja suomalaisten työnjohto-oppien kytköksistä. Hän kirjoittaa kolumneja yksityishenkilönä eivätkä hänen näkemyksensä välttämättä heijastele Turun yliopiston kantoja.
Monet lääkärit ovat puhuneet Suomessa sen puolesta, että lihavuusleikkaukseen mentäisiin Suomessa nykyistä aiemmin. Nyt leikkaukseen pääsyä aiotaan helpottaa. Ensi vuodesta alkaen skalpellin alle on tarkoitus ottaa tyypin 2 diabetesta sairastavia, joiden painoindeksi on 30–35. Tällä hetkellä diabetespotilaan painoindeksi on oltava yli 35, jotta hän pääsee lihavuusleikkaukseen.
Ennen kuin vaatimuksia helpotetaan, pitää lihavuusleikkauksien Käypä hoito -suositukset päivittää. Uudet kriteerit voisivat olla voimassa ensi syksynä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan lihavuusleikkauksen läpikäyneillä diabeetikoilla sydän- ja verisuonitautien riski puolittui.
– Leikkaukseen voi hakeutua terveyskeskuslääkärin kautta. Työterveyslääkäri on todella hyvä valinta. Jos ujostuttaa, voi hakeutua yksityiselle puolelle leikkaukseen saadakseen lähetteen, Kuopion yliopistollisen sairaalan vatsaelinkirurgi ja lääketieteen lisensiaatti Pirjo Käkelä sanoo.
Suomessa tehdään vuosittain noin tuhat lihavuusleikkausta. Käkelän mukaan leikkauksien tarve olisi kuitenkin ainakin 3 000 vuosittain. Ihmiset eivät tiedä mahdollisuudesta päästä lihavuusleikkaukseen, Käkelä uskoo.
Lihavuusleikkaukseen on voinut päästä henkilö, jonka painoindeksi on yli 40. Konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi ihmistä, joka on 170 senttiä pitkä ja painaa 120 kiloa.
Leikkaukseen voi päästä myös henkilö, jonka painoindeksi on yli 35 ja hänellä on liitännäissairauksia, kuten esimerkiksi tyypin 2 diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.
Tyypillisesti lihavuusleikkaukseen hakeutuu keskimäärin 47-vuotias nainen. Käkelän mukaan leikkaukseen olisi syytä hakeutua huomattavasti nuorempana.
– Nuorin, jonka olemme leikanneet, on ollut 28-vuotias.
Suomessa yhdeksän prosenttia väestöstä eli 450 000 ihmistä on vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia. Lihavuusleikkaukseen pääsevät 18–65-vuotiaat.
Leikkauksesta toipuminen nopeaa
Käkelä kuvailee mahalaukun ohitusleikkauksen olevan kevyt toimenpide, joka on rinnastettavissa sappirakon poistoleikkaukseen.
– Mahalaukun ohitusleikkauksesta toipuu jopa paremmin. Monet lähtevät kotiin toisena päivänä leikkauksen jälkeen.
Lihavuusleikkaus helpottaa liitännäistauteja. Käkelä kertoo, että valtaosalla leikatuista uniapnea helpotti, ja että useammalla kuin joka kolmannella tyypin 2 diabetes oli helpottanut vielä kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen. KYSin omien seurantojen mukaan yli joka kolmannella tyypin 2 diabetes oli hävinnyt kymmenen vuotta leikkauksen jälkeen.
Lääkäreiden opettajanakin työskentelevä Käkelä kertoo, että hän yrittää neuvoa tulevia lääkäreitä huomioimaan lihavuusleikkaukset hoitomuotona.
– Täytyy pohtia, onko lihavuus vaivojen takana. Näin päästäisiin hoitamaan ongelmien alkuperäistä syytä eikä liitännäissairauksia, jotka voivat johtua lihavuudesta.
Leikkauksen jälkeen peilistä katsoo eri ihminen
Leikkaukseen tulevien henkistä kanttia arvioidaan ennen operaatiota. Käkelä kertoo, että monilla leikkaukseen tulevilla on jonkinasteinen depressio. Jos sairaalassa huomataan, että henkisiä voimavaroja olisi syytä miettiä, potilas ohjataan psykiatrille tai psykologille ennen leikkausta.
– Täytyy miettiä, millainen ruumiinkuva on henkisesti. Leikkauksen jälkeen peilistä katsoo eri ihminen, hän voi näyttää laihalle, mutta tuntee itsensä vielä lihavaksi.
Mahalaukun ohitusleikkaus pudottaa painoa runsaasti, sillä kaksi vuotta leikkauksen jälkeen paino putoaa keskimäärin jopa kolmanneksen alkuperäisestä.
– Usein paino jää sille tasolle, jolla se on kahdeksan vuotta leikkauksen jälkeen, Pirjo Käkelä sanoo.
Käkelän väitös lihavuusleikkauksista tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa marraskuun 30. päivä. Väitöksen mukaan lihavuusleikkaus johtaa merkittävään painonlaskuun, jos potilaan painoindeksi on matala ennen leikkausta. Tavoitteena on, että potilas laihduttaisi ennen leikkausta vähintään kymmenen prosenttia painostaan.
"Presidentti Barack Obama on syntynyt Yhdysvalloissa."
Sillä ei ole nyt väliä, onko edellinen väite totta vai ei. Mutta onko se ylipäätään väite, jonka todenperäisyys voidaan tarkistaa?
Monen yhdysvaltalaisen mielestä ei. Heidän mukaansa kyse on mielipiteestä.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Pew selvitti taannoin, miten hyvin sikäläiset aikuiset erottavat uutisissa esiintyvät erilaiset väittämät toisistaan. Käytännössä vastaajille esitettiin kymmenen toteamusta, joista piti päätellä, ovatko ne tosiasia- eli faktaväitteitä vai mielipiteitä.
Tulos oli kehno: vain neljännes tunnisti kaikki tosiasiaväitteet, kolmannes luokitteli oikein kaikki mielipiteet. (Täällä voit kokeilla, miten itse pärjäät.)
Lisäksi kyselystä kävi ilmi, että oma mielipide asiasta vaikuttaa vahvasti siihen, pidetäänkö jotain toteamusta tosiasiaväitteenä vai mielipiteenä. Jos vastaaja luokitteli toteamuksen faktaväitteeksi, hän todennäköisesti myös uskoi väitteen olevan totta.
Ei siis ole yllättävää, että miltei yhdeksän kymmenestä demokraattivastaajasta luokitteli aivan oikein Obama-lauseen tosiasiaväitteeksi. Sen sijaan republikaaneista samoin teki vähän yli kuusi kymmenestä.
Demokraattien ei kuitenkaan voi päätellä olevan republikaaneja fiksumpia. Ei ainakaan, kun tarkastellaan toista väittämää Pew’n kyselyssä:
”Minimipalkan nostaminen 15 dollariin tunnilta on elintärkeää terveen valtiontalouden kannalta.”
Tätä piti virheellisesti tosiasiaväitteenä selvästi yli kolmannes demokraateista. Republikaaneista väärin vastasi noin kuudennes.
Näin ollen poliittinen kanta vaikuttaa vinoumaan tapauksesta riippuen – mutta onko pohjimmiltaan kyse laiskasta ajattelusta vai tahallisesta väärintulkinnasta?
Oma ennakkoasenne vaikuttaa siihen, pidetäänkö jotain faktana vai mielipiteenä.Getty Images
Nuoret pärjäävät vanhempia paremmin
Psykologian tohtori Tapani Riekki on erikoistunut työssään ajatteluun ja päätöksentekoon. Hänen mukaansa Pew’n tulos sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä tiedetään kyvyistämme ymmärtää asioita ja tulkita tietoa.
Kiinnitämme eniten huomiota entuudestaan tuttuihin asioihin, jotka myös muistamme parhaiten ja käsittelemme syvimmin. Toisin sanoen aiempi kokemus vinouttaa sitä, miten käsittelemme uutta tietoa.
– Päämme ei toimi kuin Sherlock Holmesilla, joka ottaa aluksi huomioon kaikki vaihtoehdot, alkaa sitten sulkea niistä pois epätosia ja jättää lopulta totuuden jäljelle. Me toimimme juuri päinvastoin: menemme sillä, minkä jo tiedämme, ja koetamme vahvistaa käsitystämme, Riekki selittää.
Riekin mukaan tapamme on ymmärrettävä, koska jatkuva kaiken kyseenalaistaminen olisi äärimmäisen hidasta ja työlästä.
– Jos ajatellaan uskontoa tai politiikkaa, tällainen olisi myös melkoista identiteettityötä, kun koko ajan pitäisi pohtia, kuka oikein olen.
Kokemus karttuu iän myötä, mutta tämä ei näytä parantavan kykyä luokitella erilaisia väittämiä.
Pew’n kyselyssä 18–49-vuotiaat vastaajat suoriutuivat selvästi paremmin kuin yli viisikymppiset. Alle viisikymppiset olivat hyviä erottamaan faktat mielipiteistä riippumatta siitä, olivatko he samaa mieltä kulloisenkin toteamuksen sisällöstä vai eivät.
Pew arvioi tämän johtuvan siitä, että nuoret ovat vähemmän sitoutuneita puolueisiin. He voivat pärjätä myös siksi, että heillä on paljon kokemusta erilaisista uutislähteistä digiympäristössä.
Toisaalta erottelukyky näyttää kytkeytyvän poliittiseen valveutuneisuuteen ja vahvaan luottamukseen kansalliseen uutismediaan. Näistä kumpikaan ei ole nuorille tyypillistä.
Kyselytutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, eikä sen tuloksia voi yleistää muualle. On kuitenkin viitteitä siitä, että vastaavaa voisi tapahtua esimerkiksi Suomessa.
Päämme ei toimi kuin Sherlock Holmesilla, joka seuloo järjestelmällisesti väitteitä ja sulkee pois epätosia yksi kerrallaan.Getty Images
Järkevä argumentaatio uhkaa kadota
Faktojen ja mielipiteiden sekoittuminen uutisissa heijastuu kaikkialle, arvioi Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi.
– Tiedotusvälineet ovat omiaan luomaan luottamusta kansalaisyhteiskuntaan, muihin ihmisiin ja instituutioihin. Kun tuo luottamus alkaa horjua, se vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen.
Pew’n tuloksia voisi kärjistäen tulkita niin, ettei faktan ja mielipiteen erolla ole enää mitään väliä. Järvi ei silti ajattele niin kyynisesti.
– Toisaalta tämä saattaa kertoa siitä, että tällä hetkellä me haemme kovasti maailmankuvia ja arvomme ovat myllerryksessä.
Medialiitto teetti viime vuonna Suomessa kyselyn, jossa pureuduttiin valeuutisiin. Toisin kuin Pew’n tutkimuksessa, nyt ei vertailtu erilaisia väitteitä, vaan kysyttiin kykyä erottaa tosi epätodesta.
Vastaajista 43 prosenttia kertoi törmäävänsä verkossa viikoittain uutisiin, jotka eivät ole täysin totuudenmukaisia. Kolme neljästä luotti omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen, ja nuorimmat uskoivat tässä itseensä vanhempia enemmän.
Tietysti on aivan eri asia luottaa kykyihinsä kuin olla oikeasti hyvä.
On löydetty tiettyjä ihmistyyppejä, jotka ovat erityisen alttiita haksahtamaan (HS), mutta mokia tekee helposti kuka tahansa. Meitä tuntuu kiinnostavan eniten se, sopivatko faktat ja mielipiteet omaan maailmankuvaamme.
Jos sanot tykkääväsi suklaajäätelöstä ja minä mansikkajäätelöstä, ei ole mitään keinoja todeta, kumpi on parempi. Mutta entäs jos sanon tykkääväni demokratiasta ja sinä diktatuurista? Eero Salmenkivi
Hupeneeko kykymme erottaa faktat mielipiteistä tosiaan vuosien karttuessa, vai kertovatko nuoria mairittelevat tulokset ainoastaan sukupolvien eroista? Tutkimustieto ei anna selvää vastausta.
Filosofian tohtori, yliopistonlehtori Eero Salmenkivi pitää koulutusta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevää kurssia. Hän kertoo huomanneensa, että esimerkiksi sukupuoleen liittyvät ennakkokäsitykset omaksutaan melko varhain.
– Tällä kohtaa voisi kysyä, kuinka paljon ja mistä lähtien koulussa pitäisi opettaa erilaisia totuuden tunnistamisen keinoja. Luonnontieteissä asioita opitaan testaamaan kokeellisesti, mutta yhteiskunnallisissa ja eettisissä kysymyksissä vastaavat asetelmat eivät usein ole mahdollisia.
Salmenkivi sanoo, että tosiasioiden hämärtyminen liittyy laajempaan ongelmavyyhtiin esimerkiksi poliittisessa keskustelussa: jos kaikki muuttuu mielipiteiksi, keskustelusta katoaa järkevä argumentaatio.
– Jos sanot tykkääväsi suklaajäätelöstä ja minä mansikkajäätelöstä, ei ole mitään keinoja todeta, kumpi on parempi. Mutta entäs jos sanon tykkääväni demokratiasta ja sinä diktatuurista? Keinot vakuuttaa joku toinen muuttuvat puhtaasti manipulatiivisiksi, eikä silloin enää ole yhteisen järjen aluetta, jolla olisimme yhdessä ratkomassa ongelmia.
Onneksi tällaista kehitystä voi ehkäistä.
Hupeneeko kykymme erottaa faktat mielipiteistä sitä mukaa kuin vanhenemme?Getty Images
Mallia kannattaa ottaa ”superennustajista”
Tapani Riekki sanoo, ettei ole olemassa helppoa keinoa pitää mieltä avoimena. Hänen mukaansa joissain tutkimuksissa on yritetty opettaa ihmisiä huomaamaan ajattelun vinoumia, mutta tämä on osoittautunut todella vaikeaksi.
Itseään voi herätellä kysymällä, onko maailma sittenkään niin mustavalkoinen kuin on kuvitellut. Keskustellessa kannattaa suhtautua uteliaasti siihen, miksi toinen ajattelee eri tavalla, opastaa Riekki.
– Kannattaa miettiä, mitä hän oikeastaan yrittää ajaa takaa ja minkä vuoksi. Yleensä silloin löytyy jotain samaa, jota kautta päästään neuvottelemaan molempien tavoitteista.
Riekki nostaa esiin mallin, joka tunnetaan aktiivisesti avoimena ajatteluna (actively open-minded thinking). Ideana on oppia tarkastelemaan perusteellisesti kaikkea saatavilla olevaa tietoa sen sijaan, että hirttäytyisi tiettyyn tarinaan ja poimisi vain siihen sopivia faktoja.
Mitä tietoa minun pitäisi saada, että vaihtaisin mielipiteeni, mikä olisi riittävän vakuuttavaa? Tapani Riekki
Aktiivisesti avointa ajattelua hyödyntävät esimerkiksi niin sanotut superennustajat, joiden kyvyille on käyttöä muun muassa sotilastiedustelussa (BBC). Tällaiset superennustajat voivat ennakoida tulevia tapahtumia paremmin kuin perinteiset tiedusteluammattilaiset.
Periaatteessa kenellä tahansa on eväitä vastaavaan. Erityisen lohdullista on, että perehtymättömyydestä saattaa olla jopa etua, kunhan osaa kysyä oikeita kysymyksiä.
Tärkeintä on katsoa asioita useista näkökulmista ja olla lukitsematta mielipidettään liian aikaisin. Itselleen on hyvä esittää yksinkertainen kysymys, neuvoo Riekki.
– Mitä tietoa minun pitäisi saada, että vaihtaisin mielipiteeni, mikä olisi riittävän vakuuttavaa? Jos vastaus on, että ei mikään, niin silloin ollaan todella syvällä mustavalkoisessa uskomusmaailmassa.
Liikennevirasto selvittää, voisiko Helsinki–Tampere-moottoritiellä kokeilla 130 km/t:n nopeusrajoitusta, kirjoittaa Keskisuomalainen. Tällä hetkellä moottoriteillä saa ajaa enintään 80–120 km/t.
Liikennevirasto pyytämä konsulttiselvitys on käynnissä, se valmistunee helmikuussa. Konsultti selvittää muun muassa muiden maiden kokemuksia nopeusrajoitusten nostamisesta 130 km/t:iin. Lisäksi selvityksessä huomioidaan liikenneturvallisuus, ympäristöön vaikuttavat melu ja päästöt, taloudellisuus kuten polttoaineen kulutus ja aikasäästö sekä liikenteen sujuvuus.
Selvitys tehdään Helsinki–Tamperemoottoritiestä, koska sen liikennevirrat ja tekniset ominaisuudet ovat parhaat kokeilulle. Kokeilu on mahdollista myös keskeyttää, jos esimerkiksi onnettomuuksia tapahtuisi tavanomaista enemmän.
Mikäli selvitys puoltaa kokeilua, se voidaan toteuttaa loppukeväästä 2020. Kokeilu kestäisi ainakin kesäkuukaudet.
Kokeilun toteutuksesta päätetään tulevassa Väylävirastossa lisätietojen ja vaikutusarvioiden selvittyä. Kokeilu saattaa vaatia myös liikenne- ja viestintäministeriön hyväksynnän, koska nykyiset nopeusrajoitukset perustuvat ministeriön ohjeeseen.
"Palvelumme avulla voit aloittaa tekstiviestikeräyksen alle minuutissa."
Tekstiviestilahjoitus.fi-verkkopalvelu houkuttelee suomalaisia järjestöjä ryhtymään varainhankintaan. Tekstiviesti on siihen luonteva ja helppo työkalu – onhan liki jokaisella suomalaisella kännykkä taskussaan.
Tekstiviestilahjoitus-palvelun käyttäjäksi ilmoittautuu verkkosivuilla ainakin yksi pääkaupunkiseudulla toimiva uskonnollinen yhteisö.
Tekstiviestilahjoitus.fi tuntuu kuitenkin kovin kalliilta tavalta kerätä rahaa.
Palvelu perii lahjoituksista 25 prosentin siivun. Kahdenkymmenen euron lahjoituksesta palvelumaksu on siis peräti viisi euroa.
Joulun alla moni haluaa muistaa vähäosaisia. Mikä on tehokkain tapa lahjoittaa – jotta lahjoitetut pennoset eivät hupenisi palvelumaksuihin?
Tekstiviesti kallein, tilisiirto halpa
Yle kysyi kolmelta hyväntekeväisyysjärjestöltä, millaisia kuluja rahan keräykseen liittyy. Kävi ilmi, että tekstiviesti todellakin on työkaluista kallein.
Kirkon Ulkomaanapu, Punainen Risti ja Nenäpäivä-säätiö ovat vakiintuneita ison mittakaavan rahankerääjiä, mutta nekin kertovat Ylelle maksavansa tekstiviestilahjoituksista 13–17 prosentin maksut.
Jos joku haluaa lahjoittaa 20 euroa tekstiviestillä, noin kolme euroa menee kuluihin.
Rahankeräyksen hintaJuha-Matti Mäntylä / Yle
Kallista on myös puhelinsoitto maksullisiin kampanjapuhelimiin. Niiden kautta lahjoitettaessa palkkion osuus on noin 7–10 prosenttia kokonaislahjoituksesta. Esimerkkilaskelmassamme tämä tarkoittaa noin 1,4–2 euron siivua.
– Tekstiviestit ja puhelulahjoitukset ovat käytännössä kalleimpia tapoja lahjoittaa. Toisaalta internetissä tehtävät suorat tilisiirrot ja MobilePay -maksaminen ovat edullisimmat, Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Riina Lipponen sanoo.
Verkkopankki on edullinen tapa lahjoitaa. Myös uudet kännykkämaksamisen palvelut ovat selvästi tekstiviestimaksamista halvempia.
Danske Bank tarjoaa MobilePay-järjestelmäänsä hyväntekeväisyysjärjestöille jopa ilmaiseksi.
– Sitä toivoisi, että mobiilimaksamisen ja verkkopankkien osuus lahjoituksissa kasvaisi. Tekstiviesti on kuitenkin niin helppo, että sen osuus on enemmänkin kasvanut kuin vähentynyt, Lipponen sanoo.
Keräyslippaaseen kilautettu käteinen on suomalaisille rakas rahankeräysmuoto.
Samalla se on myös hyvin työläs ja kallis tapa kerätä rahaa, mikäli rahankerääjät joutuvat investoimaan turvapusseihin ja järjestämään turvakuljetuksia pankkien laskentakeskuksiin.
Esimerkiksi Osuuspankki veloittaa laskentakeskuksessaan kolikkojen ja setelirahan laskennasta ensin kaksi euroa jokaista tilitystä kohden. Sen lisäksi pankki veloittaa kaksi senttiä per seteli, tai mikäli kyse on kolikoista, kaksi prosenttia niiden arvosta.
Käteinen on myös hidas auttamisen väline. OP:n johtaja Kaisu Christien mukaan keräyslippaiden avaamisesta kuluu päiviä – ja pahimmillaan yli viikko – ennen kuin rahat ovat tilillä.
– Jos kyse on esimerkiksi katastrofiavusta, digitaalinen maksu voi olla nopein tapa saada keräys liikkeelle, Christie sanoo.
– Toisaalta, kun kuitenkin haluamme säästää ympäristöä, ei se rahapussin kuljetus ympäri Suomea ole ehkä muutoinkaan se kaikkein paras vaihtoehto.
Tänä digitaalisuuden aikana käteisellä ei juuri ole ystäviä.
Yle
Järjestöt hakevat mahdollisimman edullisia tapoja selvitä käteisongelmasta. Suurissa erissä talletettu käteinen on kustannuseränä melko vähäinen, mutta pienemmissä erissä käteisen käsittelyn hinta verottaa parikymppisestä ikävän siivun.
Nenäpäivä-säätiö kertoo neuvotelleensa erään pankin kanssa järjestelyn, jossa käteislahjoituksista ei synny kuluja lainkaan. Punainen Risti tai Kirkon Ulkomaanapu eivät uskalla esittää edes arviota käteisen käsittelyn hinnasta.
– Se on joka tapauksessa pienempi kulu kuin tekstiviesteillä, Ylelle kerrotaan.
Sosiaalista mediaa ja joukkovoimaa
Uusia maksutapoja ja varainhankinnan työkaluja ilmestyy nopeaan tahtiin. Esimerkiksi Facebookissa suomalaiset voivat toteuttaa omia hyväntekeväisyyskampanjoitaan lempijärjestöjensä hyväksi.
Kirkon Ulkomaanavun varainhankintayksikön päällikkö Johanna Karjalainen kertoo, että Facebook tilittää rahat hyväntekeväisyysjärjestöille ilman kuluja.
Toinen melko uusi ilmiö alalla on joukkorahoitus. Suomessa joukkorahoituksella tehdään hyväntekeväisyyttä Mesenaatti.me-palvelussa. Osassa kampanjoista rahoittajat saavat vastineeksi jonkin tuotteen tai kannatusesineen, osa kampanjoista on puhdasta lahjoittamista.
Mesenaatti.me perii kampanjan järjestämisestä kymmenen prosentin palvelumaksun.
Tekstiviestin puolustus
Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta toteaa, että tekstiviestissä on myös hyvät puolensa.
– En ehkä haluaisi puolustaa tekstiviestiä, koska se on kallis maksutapa ja olemme siinä vähän operaattoreiden armoilla. Toisaalta, me saamme sitä kautta lahjoittajien yhteystiedot. Voimme myöhemmin soittaa lahjoittajille ja kertoa toiminnastamme.
Avustusjärjestöt haluavat luoda pysyviä suhteita lahjoittajiin. Parhaimmillaan satunnaisesta auttajasta tulee kuukausilahjoittaja.
Testiviesti saattaa olla tällaisen suhteen alku. Pankkisiirroista, uusista mobiilimaksuista tai keräysrasiaan pudotetuista kolikosta sen sijaan ei jää yhteystietoja.
Tekstiviesti on myös kaikkien käytössä. Esimerkiksi Mobilepay-, Siirto- ja Pivo-mobiilimaksut ovat Laurinsillan mukaan edullisia ja helppokäyttöisiä, mutta kukaan ei ryhdy lataamaan ja opettelemaan niitä vasta rahankeräyspisteen vieressä.
– Olemme olleet MobilePay-järjestelmässä mukana siitä asti, kun se tuli. Vasta tänä vuonna olemme nähneet käyttäjämäärien vähän nousevan.
Perinteisen käteisen keräämisestä on Anna Laurinsillan mukaan tulossa entistä hankalampaa. Hän harmittelee vapaaehtoisten puolesta sitä, että Suomessa on yhä harvemmassa paikkoja, joihin käteistä voi tallettaa.
Jatkossa mobiilimaksuohjeet liimataan yhä usemman järjestön keräyslippaisiin. Anna Laurinsillan mukaan avustusjärjestöt suunnittelevat myös yhteistyötä lähimaksuvaihtoehdon käyttöönottamiseksi keräyspaikoilla.
– Jossain vaiheessa se käteisen käyttö kuitenkin loppuu.
Päivitys 9.38 ja 12.31 Täsmennetty kaavion sanamuotoja, korjattu SecuryCastin nimi oikeaan muotoon.
Ylen tietojen mukaan kiisteltyä lakiesitystä alkoholin etämyynnistä ei saada eduskuntaan tämän vuoden puolella.
Lakiesitystä viivästyttävät ainakin monimutkaiset juridiset kysymykset. Vasta tämän jälkeen päästään ratkomaan poliittisia näkemyseroja ulkomaan etämyynnistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön pitää sovittaa yhteen eduskunnan alkoholilain hyväksymisen yhteydessä antamalausuma, Korkeimman oikeuden Alkotaxia koskeva päätös, EU-lainsäädäntö ja nykyisen lain tulkinta.
Ylelle kerrotaan, että ensin on ratkaistava, onko etämyynti nykyisen alkoholilain mukaan kiellettyä vai ei. Tähän asti STM on tulkinnut, että alkoholin ulkomailta tapahtuva nettimyynti ja kotiinkuljetus ovat kiellettyjä.
Käytännössä suomalaiset kuitenkin tilaavat alkoholia ulkomaisista verkkokaupoista, koska laissa ei ole tästä selvää pykälää.
Ylelle kerrotaan, että lain tulkintaa pitää miettiä nyt tarkoin, koska toimintaympäristö on muuttunut aiemmasta.
Kuopataanko koko pykälä?
Voi myös käydä niin, ettei lakiesitystä ehditä käsitellä tällä vaalikaudella ja epäselvä tilanne alkoholin etämyynnin suhteen vain jatkuu.
Ennen kevään vaaleja käsiteltävät lakiesitykset pitäisi antaa eduskunnalle 5. joulukuuta mennessä.
Eduskunta voi kuitenkin myöntää hallitukselle oikeuden antaa esityksen myöhemmin, etenkin kun kyse on eduskunnan lausuntoon vastaamisesta.
Eduskunta edellytti, että alkoholilakiin kirjataan selvä säädös etämyynnistä. Alkon asemaa ei kuitenkaan saa vaarantaa, suomalaisilla ja ulkomaisilla yrityksillä tulee olla yhtäläiset toimintamahdollisuudet ja valtion verotuotot on turvattava.
Yhteisen linjan löytämisen lisäksi hallituspuolueiden pitää katsoa lakiesitys poliittisesti niin tärkeäksi, että tällainen poikkeuslupa on tarpeen.
Getty Images
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtaakka tuottaa myös ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriöstä pitäisi tulla valiokuntaan vielä parikymmentä lakiesitystä.
Näistä osan pitää käydä vielä yhtä ruuhkaisen perustuslakiovaliokunnan käsittelyssä ennen kuin lopullinen mietintö on valmis.
Voi siis käydä niin, ettei kaikkia lakiesityksiä yksinkertaisesti ehditä käsitellä ennen vaalikauden loppua.
Hallitus joutuukin priorisoimaan, mitkä lakiesitykset on saatava ehdottomasti läpi ennen huhtikuuta.
Etämyyntikielto joutui vaikeuksiin lokakuussa
Keskustan ajama alkoholin etämyynnin tiukennus joutui vastatuuleen lokakuussa.
EU-komissio katsoi lausunnossaan, että etämyydyn alkoholin maahantuontikielto rikkoo unionin tavaroiden vapaata liikkuvuutta vastaan.
Alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin epäselvä tila on johtanut erilaisiin tulkintoihin siitä, onko etämyynti nykylaissa sallittua vai ei.
Alkoholilaissa ei ole pykälää, jossa kielletään ulkomailta tapahtuva nettimyynti tai etämyynti.
STM on kuitenkin tulkinnut, että etämyynti ja kotiinkuljetus ei ole sallittua, ja ministeriön lakiesitys ainoastaan selkeyttäisi ja vakiinnuttaisi nykytilan.
Kokoomuksen mukaan laki ei kiellä etämyyntiä.
Päähallituspuolueet keskusta ja kokoomus eivät löytäneet yhteistä linjaa, joten etämyyntiä koskeva kohta jäi avoimeksi, kun eduskunta viime joulukuussa vapautti alkoholin sääntelyä.
Lausuntokierros ja vastaus komissiolle uupuu
Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että komissio ei ota lausunnossaan kantaa alkoholijuomien etämyyntikieltoon ulkomailta Suomeen vaan nimenomaan etämyydyn alkoholin maahantuontikieltoon.
Suomen pitää antaa selvitys komissiolle toimenpiteistä ennen 7. tammikuuta 2019 eikä lakiesitystä saa hyväksyä ennen tätä.
Ylen tietojen mukaan STM ei ole vielä järjestänyt lakiesityksen lausuntokierrosta eikä EU-komissiolle ole lähetetty sen vaatimaa selvitystä.
Ministeriö kuitenkin lupaa, että vastaus annetaan määräpäivään mennessä.
Savonlinnalainen kuusilapsisen perheen äiti Teresa Paaso-Rantala aloitti henkilökohtaisena avustajana heinäkuussa. Hän käy Aulis Arvelin luona kaksi kertaa viikossa, ja työtä on kolmisenkymmentä tuntia kuukaudessa. Työhön kuuluu arkisia asioita, kuten asioilla käyntiä, ulkoilua, siivoamista ja ruoanlaittoa. Paaso-Rantala kokee tärkeäksi myös sen, että henkilökohtainen avustaja ehtii istua ja keskustella avustettavansa kanssa.
– Itse ainakin koen, että olen aina tärkeä ihminen, kun tulen töihin.
Paaso-Rantalan mies tekee pitkiä työpäiviä ja on paljon työmatkoilla. Henkilökohtaiseksi avustajaksi hakeutumiseen ei vaadittu ammatillista koulutusta. Työ on perheen elämäntilanteeseen sopiva.
– Kun on pieniä lapsia, en halua tässä elämäntilanteessa lähteä opiskelemaan, Paaso-Rantala sanoo.
Hän on ammatiltaan leipuri-kondiittori.
"Aktiivimalli ei huomioi lapsiperheitä"
Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on helpottanut henkilökohtaisten avustajien saantia Savonlinnassa. Avustajien paikat täyttyvät keskimäärin 23 päivässä, mikä on yli puolet nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Koko Suomen keskiarvo on yli 50 päivää.
Vaikka aktiivimalli ainakin tilastojen valossa on Savonlinnassa helpottanut avustajien löytämistä, ei se kuitenkaan saa yksiselitteisesti kiitosta. Avustajana työskentelevän Teresa Paaso-Rantalan mielestä aktiivimallissa on unohdettu lapsiperheet kokonaan. Hän kritisoi sitä, että kotiäidit ja -isät velvoitetaan töihin sillä uhalla, että työttömyysturvaa leikataan, eikä katsota kokonaisuutta. Kun kotona ollut vanhempi lähtee osa-aikatöihin, täytyy perheen maksaa lasten päivähoitomaksut.
– Minulle jää käteen tästä työstä kolmesataa euroa kuukaudessa ja päivähoidosta maksan 245 euroa. Siitä voi laskea, onko tämä perheellisen näkökulmasta kannattavaa vai ei.
Paaso-Rantala toivoo, että työllä olisi oikeasti taloudellinen merkitys.
– Jos pienten lasten äiti tai isä saa tällaisen osa-aikaisen työpaikan, yksi kannustin voisi olla esimerkiksi yhden vuoden maksuton päivähoito, hän ehdottaa.
Yksi kannustin voisi olla esimerkiksi yhden vuoden maksuton päivähoito. Teresa Paaso-Rantala, henkilökohtainen avustaja
Avustajan pysyminen samana tärkeää
Kolme vuotta pyörätuolilla liikkuneella Arvelilla on nyt ensimmäistä kertaa henkilökohtainen avustaja. Arveli odottaa jalkaleikkaukseen pääsyä.
– Lonkasta vietiin nivel pois, ja vasenta jalkaa lyhennettiin kuusi senttiä. Se vei minut tähän pyörätuoliin.
Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterilta käy hoitaja Arvelin luona kaksi kertaa päivässä. Hoitajat vaihtuvat usein. Arvelille on tärkeää, että Sosterin ulkopuolelta tuleva henkilökohtainen avustaja olisi mahdollisimman pitkään sama.
– Toivottavasti hän olisi niin pitkään kuin minua täällä pidetään, ikäihmisten vuokratalossa asuva Arveli sanoo ja katsoo Paaso-Rantalaa.
Arvelin mielestä henkilökohtaisen avustajan täytyy ymmärtää potilasta.
– Meillä ei ole mitään ristiriitoja, kaikesta ollaan selvitty.
Teresa Paaso-Rantalan mielestä on tärkeää ehtiä istua ja keskustella elämänmenosta Aulis Arvelin kanssa.Kati Rantala / Yle
Pieni työmarkkina-alue helpottaa rekrytointia
Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja Kari Joutsalainen arvioi, että Savonlinnan pieni työmarkkina-alue on helpottanut avustajien rekrytointia.
– Täällä on vähemmän avoinna sellaisia työpaikkoja, joihin ei vaadita ammatillista koulutusta. Avoinna olevat paikat on helpompi täyttää, ja niitä haetaankin aktiivisemmin, Joutsalainen selventää.
Suuressa osassa maata tilanne on lähes päinvastainen. Viime vuonna Suomessa paikat täyttyivät keskimäärin kuukaudessa eli 32 päivässä, tällä hetkellä henkilökohtaisen avustajan löytymisessä kestää valtakunnallisesti noin kaksi kuukautta eli yli 50 päivää.
Täällä on vähemmän avoinna sellaisia työpaikkoja, joihin ei vaadita ammatillista koulutusta. Kari Joutsalainen, Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja
Henkilökohtaisen avustajan työ perustuu vammaispalvelulakiin, jossa on määritelty, miten vammaisen palvelut voidaan järjestää. Avustajia haetaan Savonlinnassa TE-toimiston lisäksi Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin ja HLS-avustajapalveluiden kautta.
Yksityiset henkilöt voivat hakea henkilökohtaista avustajaa myös suoraan. Avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin vammainen saa kunnalta korvausta.
Savonlinnassa aktiivimalliin sopeutuminen on luontevampaa
Savonlinnan seutukunnassa työttömien osuus työvoimasta on selvästi muita alueita korkeampi. Etelä-Savon Ely-keskuksesta arvioidaan, että siksi aktiivimalliin sopeutuminen ja henkilökohtaisten avustajien paikkojen nopeampi täyttyminen on luontevampaa kuin suuressa osassa maata.
Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimiston yrityspalveluiden asiantuntija Teija Sironen kertoo Savonlinnassa olevan avoinna noin viisi henkilökohtaisen avustajan paikkaa kuukaudessa. Valtakunnallisesti tällä hetkellä on avustajan paikkoja avoinna yli 400.
Paikat ovat monesti lyhytkestoisia pestejä. Koska henkilökohtaisen avustajan työhön ei vaadita ammatillista koulutusta, osa työnhakijoista voi kokeilla soveltuvuuttaan avustajan työhön. Samalla avustettavalla saattaa olla useampi henkilökohtainen avustaja.
– Joku voi muutaman viikon päästä lopettaa, jos kokee olevansa soveltumaton alalle, Sironen sanoo.
Aktiivisuusehtojen täyttäminen herättää edelleen kysymyksiä
Vuodenvaihteessa käyttöönotettu aktiivimalli on herättänyt hämmennystä työttömissä työnhakijoissa. Kari Joutsalainen Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimistosta myöntää, että alkuaikoina osaan työnhakijoiden kysymyksistä jouduttiin vastaamaan epävarmasti, koska kaikkiin kysymyksiin ei ollut selviä vastauksia.
– Kaikki työnhakijat eivät ole vieläkään täysin mieltäneet sitä, miten aktiivisuusehdot voi täyttää, hän kertoo.
Yksi edellytyksistä on, että kolmessa kuukaudessa on tehtävä 18 tuntia palkkatöitä. Usein osa-aikainen henkilökohtaisen avustajan työ täyttää hyvin aktiivisuusehdon.
Ehdon täyttäminen voi olla vaikeaa esimerkiksi silloin, jos työnhakija asuu pienellä paikkakunnalla, jossa on vähän avoinna sellaisia työpaikkoja, joihin voi työllistyä ilman erityistä ammatillista osaamista.
