Tulorekisteri tulee käyttöön vuoden vaihtuessa. Kaikkien palkanmaksajien on ilmoitettava tiedot maksetuista palkoista rekisteriin. Tämä koskee myös kotitalouksia, jotka ovat palkanneet siivoojan tai lastenhoitajan työsuhteeseen.

Vuonna 2020 rekisteriin lisätään myös tiedot maksetuista eläkkeistä ja etuuksista.

Kuinka tulorekisteri vaikuttaa tavalliseen palkansaajaan?

Se tuo uuden tavan nähdä kootusti omat palkkatulonsa. Suurin hyöty tästä on, jos palkanmaksajia on useita tai työpaikka vaihtuu vuoden aikana, sillä tulorekisteri näyttää yhdessä paikassa tiedot eri maksajilta tulleista palkoista. Näin on helpompi pysyä ajan tasalla palkkojen kertymisestä.

Palkansaajan on jatkossakin pidettävä itse huolta siitä, että veroprosentti on sopivan suuruinen.

Palkansaajia voi tulorekisteriä enemmän koskettaa verottajan muutos verokortteihin, kun jatkossa verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille, ja sivutulon verokortti poistuu. Verokortissa ei ole enää palkkakauden tulorajoja, vaan yksi tuloraja koko vuodelle. Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan.

Miten muutos vaikuttaa Kelan maksamien etuisuuksien saajiin?

Esimerkiksi työttömyysetuuksien saajat ovat voineet odottaa tulorekisteriä, sillä sen myötä Kela saa palkkatiedot suoraan, eikä niitä tarvitse toimittaa erikseen. Tämä muutos ei kuitenkaan tapahdu heti vuoden vaihtuessa, vaan ainakin alkuvuonna Kela pyytää palkkatositteet entiseen tapaan.

– Tässä vaiheessa viestimme asiakkaille on, että toimitaan ihan kuten ennenkin. Kun tulorekisterin tietoja pystytään varmasti hyödyntämään, tiedotamme siitä, sanoo asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki Kelasta.

Kivimäen mukaan Kela ei voi olla heti alkuun varma siitä, onko tulorekisterin tarjoama tieto riittävää ja oikeaa. Siksi tositteet pyydetään aluksi entiseen tapaan.

Aikanaan tulorekisteri hyödyttää opintotuen saajia, varsinkin alle 18-vuotiaita, sillä vanhempien tulot näkyvät Kelalle rekisteristä.

Työttömyyskassoille tulorekisterin tiedot tulevat vasta vuoden 2020 alussa, joten niihinkin tiedot on toimitettava entiseen tapaan. Asiasta on tiedottanut muun muassa JHL:n työttömyyskassa.

Kuinka toimia, jos yksityishenkilönä maksaa palkkaa esimerkiksi siivoojalle?

Vaikkapa siivoustyötä ostavalle kotitaloudelle muutos riippuu siitä, mitä kautta palkan on maksanut. Esimerkiksi valtion ylläpitämässä palkka.fi-palvelussa voi valita tietojen siirtymisen automaattisesti tulorekisteriin. Muissa maksupalveluissa on selvitettävä, miten tieto maksetusta palkasta siirtyy tulorekisteriin.

Kela on koonnut sivuilleen tietoa, kuinka toimia jos on palkannut lastenhoitaja, ja palkanmaksuun saa yksityisen hoidon tukea. Verottajan sivuilla on ohjeita työtä teettäville ja palveluita ostaville kotitalouksille.

Suurimmat vaikutukset palkkojen maksajille

Työnantajien on vuoden alusta alkaen toimitettava tiedot tulorekisteriin viiden päivän sisällä maksupäivästä.

Yrityksiltä muutos on voinut vaatia palkanmaksujärjestelmien päivitystä. Toisaalta muutoksen jälkeen palkkatietoja ei tarvitse ilmoittaa niin moneen paikkaan kuin aiemmin.

Yle kertoi marraskuun alussa, että osalla yrityksistä tulorekisterin vaatimuksiin valmistautuminen oli vielä kesken.

Tulorekisterin sivuille on koottu laaja paketti kysymyksiä ja vastauksia eri tilanteista, joita palkanmaksajilla voi tulorekisterin kanssa olla.

Lue myös

Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

Opiskelija, huomaa tämä: Kela ei enää automaattisesti vähennä opintorahasta ennakonpidätystä tammikuusta lähtien

Verohallinnon verkkopalvelu uudistui – veroilmoituksen tekeminen netissä on nyt helpompaa, mutta paperilla vaikeampaa

Länsimainen kauneusihanne on jokseenkin karvaton. Vain tukkaa pitää olla tuuheasti. Naiset ajelevat kainaloitaan ja poistavat muutenkin ihokarvojaan, miehet ajavat partaansa. Karvoja on liikaa tai ainakin ne ovat väärässä paikassa.

Tieteen näkökulmasta ongelma on käänteinen. Mikä teki ihmisestä valtaosin karvattoman, kun lähimmillä sukulaisillamme on turkki?

Syyn täytyi olla hyvin pätevä, sillä turkki on monella tavoin erinomainen asia. Karvat suojelevat ja eristävät ihoa, ja useille lajeille turkki on myös turvallisuustekijä, joka auttaa värillään sulautumaan ympäristöön.

"Kukaan ei voi olettaa, että alaston iho on ihmiselle etu; siksi karvojen katoaminen ei voinut olla luonnonvalintaa", sanoi evoluutiotutkija Charles Darwin.

Esihistoriaa nykykylppärissä

Kun karvat kuitenkin katosivat, alastomuuden on täytynyt ihmisen esihistoriassa olla erityinen vetovoimatekijä.

Darwin ja sittemmin monet muutkin tutkijat ovat arvelleet, että paljaasta ihosta tuli parittelukumppaneita houkutellut signaali. Se oli osoitus terveydestä eli siitä, ettei yksilössä kuhissut loisia.

Niinkin pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä tästä on tehty, että tuo muinainen syy panee naiset ajelemaan karvojaan vielä tänäkin päivänä. Miehille karvoitus on kulttuurisesti hyväksyttyä.

Vaikka seksuaalinen vetovoima olisi yleistänyt karvattomuutta, se ei selitä, miksi ihminen alkujaan ryhtyi karistamaan karvojaan.

Loiset saattoivat olla yksi syy. Paljaalla iholla niille ei ole piilopaikkoja. Tällaisiakin hypoteeseja varsinaisista syistä on esitetty:

• Hikoilu pitkillä, kuumilla metsästysretkillä helpottui ilman turkkia.
• Kommunikaatio sai sujuvuutta, kun kasvojen ilmeet eivät peittyneet karvojen alle.
• Työkalujen käyttö oli näppärämpää paljailla kuin karvaisilla sormilla.

Yhtä aikoinaan hyvin suosittua hypoteesia valtaosa tutkijoista ei pidä enää järkevänä.

Sen mukaan savanneilla eläneiden esivanhempiemme karvat katosivat ja ruumiiseen tuli rasvaa, koska he joutuivat sateettomina kausina siirtymään vesien ääreen ja kahlaamaan ruokansa perässä. Vedessä rasva on parempi lämpöeriste kuin karvat.

Hiukset jäivät hellehatuksi

Kun esivanhempamme laskeutuivat puista ja alkoivat vähitellen kulkea yhä enemmän kahdella jalalla ja pystyasennossa, siitä saattoi alkaa myös karvattomuutemme kehitys. Hikihypoteesille on löydetty pohjaa monissa tutkimuksissa.

Kahdella jalalla kävellyt ja sittemmin juossut ihmisen pystyi jallittamaan riistaa avoimella savannilla, mutta siellä hänen aivojaan uhkasi liiallinen kuumeneminen. Karvaisuus hankaloitti ravinnon hankkimista, koska keskipäivä oli pakko viettää puiden varjossa, kuten sukulaisemme bonobot ja simpanssit yhä tekevät.

Kuumuus helpottuu hikoilemalla. Ihmiselle kehittyi miljoonia hikirauhasia. Mikään sukulaislaji ei pärjää meille hikoilun määrässä.

Hikoileminen on helpompaa, kun karvat eivät ole pidättelemässä sitä. Päässä karvoilla kuitenkin on käyttöä hellehattuna. Pystyasennossa kulkevalle Auringon porotus kohdistuu ennen muuta päähän.

Geenit ja täit todistavat samaa

Utahin yliopiston geenitutkimuksen mukaan karvojen katoamisesta näyttää olevan ainakin 1,2 miljoonaa vuotta, sillä jo tuohon aikaan ihmisellä oli MC1R-geenin variantti, joka tummentaa ihoa.

Karvojen suojassa iho sai kaikessa rauhassa olla vaaleanpunainen, mutta paljaana se oli altis Auringon liialliselle paahteelle. Evoluutiolla oli hyvä syy edistää MC1R-variantin nopeaa yleistymistä.

Samoihin aikoihin tapahtui jotakin paljastavaa myös ihmisen täille, kertoi puolestaan Floridan luonnonhistoriallisen museon tutkimus. Utahin tutkimuksen tavoin se on viime vuosikymmeneltä.

Päätäi ja häpykarvoissa viihtyvä sukulainen lähtivät eri teille 1,18 miljoonaa vuotta sitten. Ilmeisesti niiden välistä olivat kadonneet karvat, joissa tallustelemalla täi oli aiemmin voinut vaihtaa paikkaa.

Proteiini estää karvatuppien synnyn

Jonkin verran karvoja ihmisessäkin sentään on. Päässä ne kasvavat pitkiksi hiuksiksi, ja partakin voi venyä, mutta muualla karvoitus jää lyhyiksi iho- tai häpykarvoiksi. Toisaalta kämmenissä ja jalkapohjissa ei ole karvan karvaa. Näidenkin erojen syyt ovat vaivanneet tutkijoita.

Kämmenten ja jalkapohjien paljauteen on löytynyt molekyyli- ja geneettisen tason vihje yhdysvaltalaisen Pennsylvanian yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selittävä tekijä on DKK2-inhibiittoriproteiini.

Useimmilla nisäkkäillä on ihmisten tavoin karvattomat jalkapohjat. Muutamat lajit kuitenkin ovat poikkeuksia, muun muassa kaniinit. Tutkijat huomasivat, että niillä on jalkapohjissa DKK2:ta vain vähän, toisin kuin vertailulajilla, hiirillä.

Tutkijat päättelivät, että juuri tuo proteiini katkaisee karvankasvua säätelevän signaalipolun sikiövaiheessa ja estää karvatuppien muodostumisen. Karvatuppi ympäröi ihossa karvan juurta ja on ratkaisevan tärkeä karvankasvulle.

Lisänäyttöä saatiin hiiristä, joilla ei geenimutaation takia muodostu DKK2:ta. Niillä on karvoja myös jalkapohjissa.

Vielä riittää tutkittavaa

DKK2 ei riitä koko selitykseksi karvakasvun mekanismille, sillä mutaatiogeenisten hiirien jalkapohjissa ei kasva samanlaista turkkia kuin muussa ruumiissa. Karvat ovat lyhyempiä, ohuempia ja harvemmassa kuin muualla. Jokin vielä tuntematonkin tekijä kasvua siis pidättelee.

Vaikka mekanismin selvittäminen vaatiikin lisätyötä, jo näillä tuloksilla voi olla merkitystä tutkittaessa kaljuutta ja ihmisten muita karvankasvuun ja ihoon liittyviä ongelmia, sanoo tutkimusta johtanut dermatologian professori Sarah Millar.

Apua saattaa hänen mukaansa löytyä myös haavojen parantumisen vaikeuksiin.

Tutkimus on luettavissa pdf-muodossa Cell Reports -lehdestä.

Myös eheän, idyllisen perheen lapsi voi olla yksinäinen perheessään, paljastaa hiljattain tarkastettu tamperelainen väitöstutkimus.

Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten neuropsykiatrian yksikön sosiaalityöntekijä Outi Kauko halusi tutkia perheestä kumpuavaa lasten yksinäisyyttä, sillä aihetta ei ole Suomessa juuri tutkittu. Aiemmat lasten yksinäisyyden tutkimukset ovat pureutuneet ennemminkin kavereiden puutteesta johtuvaan yksinäisyyteen.

Kauko työskenteli aiemmin koulukuraattorina ja huomasi työssään, että lapsia koskettaa myös yksinäisyys suhteessa vanhempiinsa.

Hän tutki väitöskirjassaan muun muassa vanhempiensa eron kokeneiden 12–15-vuotiaiden kirjoituskilpailuun lähettämiä kirjoituksia. Niissä lapset osasivat sanallistaa sen, millaisia tunteita perhe-elämän muutos synnytti.

Lapset kuvasivat, että he seurasivat elämäänsä kuin sivusta, irti kaikista muista. Outi Kauko

– Aiemmin on ajateltu, että tietenkin lapsi on osa eheää perhettä. Huomasin, että näin se ei automaattisesti olekaan. Lapsi voi kokea kuulumattomuuden tunnetta, että hän ei vain kuulu perheeseensä, Kauko kertoo.

Etenkin vanhempien eron keskellä lapset ja nuoret kuvasivat kuulumattomuuden tunnetta tarkasti. Kaukon yllätti se, että kuulumattomuuden tunne saattoi herätä jo ennen itse eroa.

– Eräskin lapsi kuvasi, että on äidin elämä ja isän elämä ja minä sitten jossain siinä välissä. Näissä eron tilanteissa molemmat vanhemmat saattavat unohtaa olla läsnä lapselle ja kuulla häntä riitojen ja päätösten keskellä, Kauko sanoo.

Tutkimuksessaan Kauko huomasi, että kuulumattomuuden tunne ja yksinäisyys olivat pitkäkestoisia ja tunnetasoltaan syviä ja vakavia. Erosta heräävä yksinäisyys voi usein olla sen kaltaista, ettei lapsella itsellään ole keinoja ratkaista sitä.

Kun vanhemmilla on oma kriisinsä, kumpikaan ei välttämättä jaksa tai muista miettiä, miten lapsi kriisiin suhtautuu.

– Lapsi saattaa itse yrittää sovitella vanhempiensa ristiriitoja ja näin saada kuuluvuuden tunnetta takaisin.

– Lapsi voi huomata, että vanhempi on kyllä läsnä, mutta ei läsnäoleva. Yksinäisyys suhteessa vanhempiin laajeni monilla myös kaveripiiriin. Lapset kuvasivat, että he seurasivat elämäänsä kuin sivusta, irti kaikista muista, Kauko lisää.

Eroperheiden lapset osaavat sanallistaa yksinäisyyttä

Väitöksen tulosten mukaan suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin omat tapansa sietää ja ratkaista vaikeita yksinäisyyden tunteita. Osa eroperheiden lapsista etsi vertaistukea, toiset turvautuivat lemmikkiensä seuraan.

Etenkin ajan kuluminen helpotti tilannetta.

– Eron jälkeen lapsi etsii paikkaansa. Jos isä tai äiti vielä luo uutta perhettä ja lapsi saa uusia perheenjäseniä, vie aikansa löytää oma tila.

Lapsen yksinäisyyttä voi olla vaikea tunnistaa ja tavoittaa. Vaikka lapsi tahtoisi vetäytyä yksinoloon, se ei vielä tarkoita, että hän karttelisi sosiaalisia suhteita kuulumattomuuden tunteen vuoksi.

– En itse kysynyt tutkimuksessa, kokivatko lapset olonsa yksinäisiksi, vaan mitä yksinäisyys on ja he osasivat itse kuvailla sitä. Ehkä vanhemman kannattaa kysyä, millaisena lapsi yksinolon kokee. Jos vastaus on, että epämieluisena, sitten kannattaa jo tehdä johtopäätöksiä, Kauko miettii.

Turvapaikanhakijalapset kaipaavat läheisiä aikuisia

Kauko tutki väitöksessään myös yksin Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijalasten ja -nuorten kokemaa yksinäisyyttä.

Aihetta on Suomessa aiemmin tutkittu vain vähän, jos lainkaan.

Kaukon haastattelemat lapset olivat saapuneet Suomeen sotien runtelemista maista. Lapset olivat kadottaneet läheisensä eivätkä välttämättä tienneet, missä heidän vanhempansa olivat, tai elivätkö he enää lainkaan.

Vanhempien ja etenkin äidin kaipuu nousi tutkimuksessa esiin jopa aikuisuutta lähenevillä nuorukaisilla.

– Näiden lasten yksinäisyys oli syvää, koskettavaa ja aika pohjatonta. Lapset elävät tilanteessa, jossa he kaipaavat äitejään ja samalla tietävät, että eivät ehkä enää koskaan tapaa heitä.

He pyrkivät peittelemään jopa toisiltaan vanhempiensa kaipuun. Outi Kauko

Kaukon mukaan suomalainen vastaanottojärjestelmä ei pysty täyttämään lasten kaipaamien aikuisten tarvetta. Lapsilla on esimerkiksi virallisia edustajia, jotka valvovat lasten etua, mutta eivät ole lapsen arjessa mukana.

– Osa lapsista kuvasi, miten päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta vastaava perheryhmäkodin työntekijä saattoi tuntua kuin äidiltä. Ongelmana oli, että työntekijät tekevät töitä vuoroissa ja vaihtuvat.

Turvapaikanhakijalapsilla korostui tapa selviytyä yksinäisyydestä puhumattomuuden avulla. Vaikka perheryhmäkodissa asuisi ikätovereita, jotka ovat kokeneet Suomeen saapumisen yksin, pakenemisen kokemuksista ja kaipuusta vaietaan.

– He pyrkivät peittelemään jopa toisiltaan vanhempiensa kaipuun. Puhumattomuudesta rakennettiin selviytymismekanismi, jolla vaikeiden tunteiden kanssa koetettiin pärjätä.

Ei aikaa hyvästeille

Monet Kaukon haastattelemista turvapaikanhakijalapsista ovat joutuneet muuttamaan myös Suomen sisällä lukuisia kertoja.

Lapsi on saatettu ensin sijoittaa Suomeen tulon vaiheessa yhteen asuinyksikköön ja sitten eri ryhmäkodeista asumaan kunnan perheryhmäkotiin.

Kun lapsi joutuu eroon vanhemmistaan ja saapuu aseellisen konfliktin keskeltä vieraaseen maahan, jatkuva muuttaminen ei tue kuuluvuuden tunteen kehittymistä.

Lapset ovat tilanteessa, jossa huominen saattaa tarkoittaa jälleen uutta asuinpaikkaa. Outi Kauko

Suomalaisessa lastensuojelulaissa lapsen jatkuvaa, uutta sijoittamista pyritään välttämään ja syystäkin, mutta tämä ei koske turvapaikanhakijalapsia, sanoo sosiaalityöntekijä Kauko.

Asuinpaikan muutos merkitsee usein myös oman edustajan vaihdosta.

– Nämä lapset ovat tilanteessa, jossa huominen saattaa tarkoittaa jälleen uutta asuinpaikkaa. Usein lähdöt tapahtuvat niin nopeasti, että he eivät ehdi hyvästelemään uusia sosiaalisia kontaktejaan, ystäviään ja tuttuja työntekijöitä, Kauko toteaa.

Tokaluokkalaisen kaverin kaipuu

Kaukon väitöstutkimuksen kolmantena aineistona olivat suomalaisten tokaluokkalaisten haastattelut.

– Jo tokaluokkalaiset pystyivät tekemään eron yksinolon ja yksinäisyyden välille ja se on merkittävää, Kauko toteaa.

Kauko keskittyi tokaluokkalaisten haastatteluissa koulun jälkeisiin iltapäiviin, hetkiin, jotka tokaluokkalaiset viettivät yksin.

Moni kertoi, että lemmikki toi seuraa ja helpotti oloa. Outi Kauko

– Tokaluokkalaisilla yksinäisyys oli muita aineistoja arkipäiväisempää, hetkittäistä ja ohimenevää. He kaipaisivat ennen muuta ikätovereidensa seuraa, eivätkä niinkään vanhempiaan.

Tokaluokkalaisilla yksinäisyyttä herätti myös koulupäivän jälkeisten iltapäivien tylsyys. Kun vanhemmat eivät olleet paikalla ja kaverit eivät päässeet kylään, oli itse keksittävä ratkaisuja.

– Moni kertoi, että lemmikki toi seuraa ja helpotti oloa. He oppivat pärjäämään yksinäisyyden tunteen kanssa ja keksimään itse siihen ratkaisuja, Kauko kuvaa.

Vuodenvaihdetta vietetään tänä vuonna myrskyisessä säässä. Voimakas tuuli puhaltaa uudenvuoden aattona länsirannikolla ja se voi vaikuttaa Pohjanmaalla myös rakettien ampumiseen, kerrotaan Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Länsirannikolla tuuli voi yltyä maanantai-iltana ennusteen mukaan jopa myrskylukemiin Pohjanmaalla. Pohjanmaan merialueelle odotetaan uudenvuoden aattoiltana tuulta yli 20 metriä sekunnissa.

Myös Varsinais-Suomessa on maanantai-iltana luvassa voimakkaan tuulen lisäksi vettä, räntää ja lumisadetta. Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset seuraavat tilannetta tarkasti ja mahdollisista varoituksista päätetään huomenna maanantaina aamupäivällä.

Rakettien kanssa varottava

Kovassa tuulessa on rakettien kanssa syytä olla erityisen varovainen, sillä raketit voivat lähteä odottamattomaan suuntaan.

Pohjanmaan ja Varsinais-Suomessa pelastuslaitokset tiedottavat mahdollisista myrskyn aiheuttamista varoituksista maanantaina aamupäivällä. Jos sääolot pahenevat, voidaan rakettien käyttörajoituksia miettiä, kerrotaan pelastuslaitoksista.

Pohjanmaalla myrskyhuipun odotetaan alkavan kello kahdeksan aikaan. Ilotulitteiden virallinen käyttöaika alkaa maanantaina kello 18.

– Nyt seuraamme aktiivisesti, miten tuulet kehittyvät ja teemme huomenna tarkempia päätöksiä vaikuttaako sää ilotulituksiin tai muuten uudenvuoden vastaanottoon, sanoo päivystävä palomestari Riikka Oravainen Pohjanmaan pelastuslaitokselta.

Kuluttajille ei ole säädetty virallista ilotulilitusten tuulirajaa, mutta ammattilaisille sellainen on. Ilotulitustaiteen edistämisyhdistyksen mukaan ammattilaisnäytöksessä ilotulitusta ei pidetä turvallisena, jos tuulen nopeus ylittää 14 metriä sekunnissa.

Kovaa tuulta ja lumipyryä lähipäivinä koko maassa

Kovaa tuulta ja lumisadetta on luvassa uudenvuoden päivästä lähtien koko maahan. Kovimmat myrskypäivät ovat tiistaina ja keskiviikkona, jolloin tuuli voi olla maa-alueilla vaarallisen voimakasta, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Keski-Suomessa ja Kainuussa lunta voi sataa jopa 20–30 senttimetriä. Etelä-Suomessa sateet tulevat vetenä. Vuodenvaihteen sää on varsin lauha. Lämpötila vaihtelee pohjoisen -5 asteesta etelän ja rannikkoalueen nollalukemiin.

Kaksikymmenvuotias Eevi Jäppinen on onnellinen. On uudenvuodenaatto vuonna 1946 ja nuori nainen on saanut kutsun Vahdon pojilta tansseihin. Sota-aikana ja sen jälkeen tanssiminen ei ole ollut suotavaa. Tansseihin on tarvinnut kutsukirjeen järjestäjältä.

Tällä kertaa järjestäjinä ovat Vahdon pojat. Illan aikana vietetään iltamat ja vasta niiden jälkeen tanssitaan. Nämä uudenvuodentanssijaiset järjestetään Vahdon seurojentalolla, ja sinne Eevi aikoo mennä.

Mukaan pitää ottaa jälleen lähes koko omaisuus, sillä Eevi asuu alivuokralaisena. Valokuvat, ostokupongit ja hääkutsut voisivat kiinnostaa ulkopuolisia. Kaikkialle mukana kulkevassa laukussa ovat myös meikit eli huulipunia ja puuteria. Niitäkin Eevi luonnollisesti tarvitsee. Marraskuinen veikkauskuponkikin on yhä laukun pohjalla. Olkoon – ehkä siitä voi katsoa mallia uusia rivejä varten.

Henkilöllisyystodistus on tallessa laukun pohjalla. Hyvä niin, sillä sitä voi joku kysyä. Kyselijöihin Eevi on sodan aikana tottunut. Evakkomatkalle lähdettiin vuonna 1940 Nuijamaalta. Muu perhe olisi halunnut lähteä takaisin kotiin talvisodan jälkeen, mutta Eevi vastusti. Hän oli saanut Turun seudulta ystäviä ja halusi jäädä tänne. Ystäviään hän tapaisi tänäänkin. Yöllä alkaisi vuosi 1947.

Vuonna 2018 sisaren elämä löytyi kissaluukusta

Turkulaisrouvat Aira Hellström ja Marja-Leena Suvitie avaavat jännittyneinä harmaata paperinarusta tehtyä naisten käsilaukkua. Se löytyi yllättäen vuoden 2018 syksyllä eli 72 vuotta katoamisensa jälkeen Vahdon seurojentalon kissaluukusta. On ihme, että laukun omistajan sukulaiset löytyivät.

Hän asui ilmeisesti alivuokralaisena, joten hänellä ei ehkä ollut tavaroille säilytyspaikkaa. Näin niitä ei varastettu. Aira Hellström

Hellström sai syksyllä puhelinsoiton Vahdolta, jossa häneltä kysyttiin sukulaisuussuhdetta Eevi Jäppiseen.

– Soittaja oli katsonut laukussa olleista hääkutsuista henkilöiden nimiä. Ensin hän soitti serkulleni. Tämä laukku on kummitätini Eevi Jäppisen. Hän oli Marja-Leenan sisar. Eevi kuoli kolme vuotta sitten, joten emme voi kertoa hänelle tästä. Yllättävää on, että hän ei koskaan kertonut kadottaneensa laukkuaan, kertoo Hellström.

Marja-Leena Suvitie pyyhkii välillä silmäkulmiaan. Lapsuudesta tärkeä isosisko katsoo häntä nuoruuden valokuvista. Nuori nainen nojaa pyöräänsä ja tai on kaulakkain Lemmikki-ystävättären kanssa.

– Silmät pyöreinä tässä hämmästelemme, että siskostani on näin paljon muistoja jäljellä, kertoo Suvitie liikuttuneena.

Tanssi- ja hääkutsuja

Eevi Jäppisen sukulaiset kertovat, että laukun omistaja oli syntynyt Nuijamaalla vuonna 1926. Vuonna 1940 hän oli muuttanut perheensä kanssa evakkona Turun seudulle. Siellä hän asui kuolemaansa saakka.

Eevi Jäppinen meni naimisiin vuonna 1952. Omia lapsia hänellä ei ollut. Kummityttö Aira Hellström muistelee kummitätiään lämmöllä.

– Hän hoiti minua pienenä. Olin hänen ensimmäinen kummilapsensa. Eevi oli ompelija ja taitava tekemään käsitöitä. Hän ompeli meille vaatteita. Niitä ei ollut kaupoissa niin paljon 1950-luvulla tai ne olivat kalliita, kertoo Hellström ja laittelee pöydälle Eevin virkkaamia liinoja, joita sukulaisilla on paljon jäljellä.

Eevi Jäppinen oli innokas tansseissa kävijä. Se tulee ilmi käsilaukusta löytyvistä tanssikutsuista. Aira Hellström kertoo, että yksi kutsuista on runomuotoinen. Sen perusteella naiset arvioivat laukun katoamisajankohdan.

– Tämä on kutsu uudenvuoden iltamiin Vahdon seurojentalolle. Laukku on silloin hävinnyt sieltä. Ilmeisesti varastettu, pohtivat rouvat yhteen ääneen.

Ehkä raskasta laukkua oli ollut hankala pitää kädessä tanssin pyörteissä.

Aira Hellströmillä on kädessään kokonainen pakka pahvisia kutsukortteja. Hän avaa enojensa hääkutsun.

– Tässä lukee, että häät vietetään Turun tuomikirkossa syyskuussa 1945. On liikuttavaa, että enojeni kaksoishäiden kutsu on ollut Eevillä tallessa, Hellström sanoo.

Meikkejä voisi käyttää vieläkin

Eevi Jäppisen laukussa olevat meikit ovat yllättävän hyvässä kunnossa. Rouvat avaavat pahvisen puuterirasian ja toisen puuterirasian, jossa on enää vähän puuteria.

– Tässä puuterirasiassa on edelleen puuteria. Se pöllyää aivan sormille. Aivan käyttökelpoista, nauraa Aira Hellström ja pyyhkii käsiinsä hennon vaaleanpunaista irtopuuteria.

Seuraavaksi naiset vertailevat kahta huulipuikkoa. Molemmissa on vahva punaisen sävy. Naiset kokeilevat huulipunaa kämmenensyrjiin.

– Hyvin tämä levittyy, mutta on vähän kuivaa. Tätä voisi laittaa huuliin. Haluatko, tarjoaa Marja-Leena Suvitie huulipunaa Aira Hellströmille.

Naiset katsovat välillä Eevistä otettuja valokuvia. Mukana on muun muassa studiossa otettuja valokuvia, joissa hiukset ja meikki ovat kuin elokuvatähdillä.

– Eevillä oli aina tuolla tavalla kaikki kiharat ojennuksessa, kertoo Marja-Leena Suvitie.

Miksi laukku oli pullollaan tavaraa?

Pöytä täyttyy tavaroista, kun naiset tyhjentävät laukkua. Miksi tavallisessa käsilaukussa oli niin paljon tavaraa? Aira Hellström arvioi, että sotien jälkeisenä aikana oli tavallista ja pakollistakin pitää tärkeimmät asiakirjat mukana.

– Hän asui ilmeisesti alivuokralaisena, joten hänellä ei ehkä ollut tavaroille säilytyspaikkaa. Näin niitä ei varastettu. Tässä on henkilökortti vuodelta 1941. Hän on siinä 15-vuotias. Kortti oli pidettävä siihen aikaan mukana. Myös verokortti ja vaatetustyöläisten liiton jäsenkirja ovat laukussa, kertoo Hellström.

Rouvilla riittää vielä selvitettävää. Vaikka monissa valokuvissa on nimi, heille tuntemattomia henkilöitä on paljon mukana. Suvun kesken täytyy järjestää kuvien tunnistustalkoot.

– Minun kuvani on tässä. Olen valkea myssy päässä. Hän oli muuttanut pois kotoa, kun synnyin. On hämmästyttävää, miten hyvässä kunnossa kuvat ovat. Ne ovat aivan kirkkaita. Kissaluukussa ei ole ollut kosteutta, pohtii Marja-Leena Suvitie.

Valtion ostokortteja on kahdenlaisia, luonnonvalkoisia ja vaaleanpunaisia. Irtirevityistä kupongeista saa selville, mitä Eevi Jäppinen on ostanut.

– Näitä oli käytössä vielä 1950-luvullakin. Minulle oli uutta, että tässä on omat kupongit joka kuukaudelle. Eevi oli ostanut yhden takin tai takin liiveineen, housut tai vastaavat kankaat. Tästä puuttuu myös kuponki, jossa on ostolupa yhdelle paidalle, puserolle tai verryttely- tai villapaidalle. Eevi on hankkinut myös sukat tai 100 grammaa lankaa – ei kuitenkaan ompelu- eikä kalalankaa, kertoo Hellström.

Ostokorttien tarkoitus oli taata, että ostettavaa riitti kaikille. Kahvin ostamiseen tarvittiin kuponki vuoteen 1953 saakka. Ylen elävän arkiston koostesivulla kerrotaan sotienjälkeisen ajan säännöstelystä. Se päättyi vasta 1953. Silloin kauppoihin alkoi ilmestyä jopa appelsiineja ja banaaneja.

Rahaa ei ollut, mutta veikkauskuponki löytyy

Rahaa Eevi Jäppisen käsilaukussa ei ollut. Kukkarosta oli osa jäljellä. Ilmeisesti varas oli saanut haluamansa eikä tehnyt mitään Jäppisen muulla omaisuudella.

Veikkauskuponkiin Eevi Jäppinen oli kirjannut neljä riviä. Onneaan nuori nainen oli koittanut 2.–3. marraskuuta 1946. Joukkueet ovat tuttuja nykyisillekin penkkiurheilijoille. Eevi oli veikannut kerran tasapeliä Blackburn-Liverpool-otteluun ja Blackburnin voittoa kolme kertaa. Merkinnät on tehty hennolla lyijykynällä. Veikkauskuponki on muiden paperisten esineiden tavoin täysin kuiva ja luettavissa.

Mihin laukun sisältö päätyy?

Vielä kurkistus Nivea-merkkiseen pahvirasiaan. Aira Hellström ja Marja-Leena Suvitie yllättyvät, kun sieltä paljastuu ranneketju. Se on tummunut, mutta kuviot näkyvät.

– Tässä on maakuntien vaakunoita rivissä, ihmettelevät rouvat.

Mitään aarteista ei aiota heittää pois, vaan ehkä nitä jaetaan suvun kesken. Samalla rouvat aikovat kertoa lapsille ja lapsenlapsille entisaikojen elämästä. Siitä, miten kaupassa ostettiin kupongeilla ja miten nuori nainen kantoi mukanaan tärkeintä omaisuuttaan.

Turun maakuntamuseosta kerrotaan, että tämänkaltaisia käsilaukkuja on yhä olemassa museon kokoelmissakin. Eniten arvoa käsilaukulla on luonnollisesti laukun omistajan omaisille. Eevin sukulaiset aikovat vaalia tämän laukun avulla sisaren ja tädin muistoa.

– Tämä on meille sukulaisille todellinen aarreaitta, sanoo Marja-Leena Suvitie. Aira Hellström nyökyttelee vieressä.

Vielä kerran katsomme kauniin nuoren naisen kuvaa. Yhden tanssireissun seurauksena meillä on käsissämme tietoa arkielämästä 72 vuoden takaa. Vaikka hetki on iloinen, kaikkien silmissä kiiltelevät liikutuksen kyyneleet.

Aluksi kaikki oli kuin unelmaa. Tanja Yli-Jylhä luuli löytäneensä elämänsä miehen. Mies oli karismaattinen, poikkeuksellisen ystävällinen ja huomioi tavalla, jota kukaan muu ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt.

Suhde eteni nopeasti yhteiseen kotiin ja vauvan odotukseen.

Sitten mies muuttui: alkoi mitätöinti ja syyttely, ja mies raivostui usein.

– Mies suuttui aivan pienistä asioista, ja syytti minua kaikesta. Kaikki, mitä tein, oli jotenkin huonoa tai väärin: kun lapsi kaatui pyörällä, se oli minun syyni.

Tällainen käytös on tyypillistä narsisteille. Narsisti on manipuloiva ja kontrolloiva. Hän saa läheisen tuntemaan huonommuutta, pelkoa ja häpeää.

Vaikka syytökset tuntuivat absurdeilta, Tanja Yli-Jylhä alkoi lopulta uskoa, että syy oli hänessä. Hän eristäytyi pikkuhiljaa kotiinsa, ettei sattuisi mitään. Silti syyttely jatkui. Nainen oppi olemaan hiljaa ja kutistamaan itsensä mahdollisimman näkymättömäksi.

– Ajattelin, että niin kauan kuin olen hiljaa, kaikki menee hyvin, mutta sekään ei aina toiminut. Teit niin tai näin, se oli aina väärin.

– En saanut olla oma itseni. Toinen ikään kuin varasti minäni. Hän saneli, mitä saan ja mitä en saa tehdä. Lopulta minulla ei ollut enää omia mielipiteitä eikä omaa tahtoa, Yli-Jylhä sanoo kostein silmin.

Hän ei ole tarinansa kanssa yksin, ja viime aikoina moni uhri on uskaltautunut tulemaan esiin oman tarinansa kanssa. Yksi heistä on Sanna Jylänki.

Vaikka tieto narsismista on lisääntynyt, usein narsistin uhri kokee, ettei häntä uskota. Uhri kokee tulleensa kuulluksi vasta vapaaehtoisten pyörittämissä vertaistukiryhmissä.

"Suljettujen ovien takana voikin asua hirviö"

Narsisti osaa elää taitavasti kaksoiselämää. Ulkopuolisille hän on kohtelias ja viehättävä. Kotona sama ihminen muuttuu toiseksi – kuin valonkatkaisijasta käännettäisiin.

Usein kulissit onnistutaan pitämään pystyssä, eivätkä aina edes terveydenhoidon ammattilaiset näe sen taakse, tietää neljä vuotta Kokkolassa narsistien uhrien vertaisryhmää vetänyt Päivi Aittomäki. Hän on itsekin ollut suhteessa narsistin kanssa.

– Nämä ihmiset ovat tosi taitavia, he osaavat manipuloida kuulijaansa sosiaalisissa tilanteissa. Jos perhe menee hakemaan tukea neuvolasta tai muualta, narsistinen ihminen saattaa pyöritellä kuulijan omalle puolelleen. Kukaan ei usko, että tuo viehättävä, charmantti, sanavalmis, älykäs ja upea tyyppi voi olla suljettujen ovien takana hirviö, Aittomäki kuvailee.

Tanja Yli-Jylhä piti perheen ongelmat vuosia sisällään. Kaksoiselämä tuli hänelle tutuksi.

– Kaikki ulkopuoliset ajattelivat varmasti, että meillä on asiat todella hyvin. Se oli kulissia. Kotona asui eri ihminen. Muille mies ylisti perhettään, mutta kotona tilanne oli aivan toinen. Se oli todella hämmentävää. Jäin joka kerta miettimään, että mitä tapahtui. Syyn täytyi olla minussa.

Apua voi olla vaikea saada. Usein se löytyy vasta vertaistukiryhmästä.

– Moni tulee vertaisryhmän tapaamiseen ja hämmästyy, että hyvä tavaton, täällä minua uskotaan ja täällä on muitakin, joilla on samantyyppinen tarina, kertoo vertaisryhmän vetäjä Päivi Aittomäki.

Kokemuksien mukaan terveydenhoidon puolella avun saaminen on sattumanvaraista. Kaikilla alan ammattilaisilla ei ole tarpeeksi tietoa narsismista, ja osa uhreista on jopa kokenut ongelmiensa vähättelyä.

Tanja Yli-Jylhän kokemukset eivät tästä juuri poikkea. Hän on saanut vertaistukiryhmästä suurimman avun.

– Ne asiat, mitä itselle oli tapahtunut, olivat niin uskomattomia, että välillä minusta tuntui, etteivät ystävätkään uskoneet sitä todeksi. Vertaistukiryhmässä ei tarvinnut selitellä, vaan kaikki uskoivat. Siellä oli ihmisiä, jotka olivat kokeneet saman ja selvinneet siitä. Silloin ajattelin, että kyllä minäkin selviän.

Tieto on ensimmäinen askel pois narsistin luota

Tanja Yli-Jylhän suhde narsistiseen mieheen kesti seitsemän vuotta. Vuosiin hän ei uskaltanut puhua perheen ongelmista kenellekään, kunnes tuli se päivä, kun oli pakko.

Yksi ystävistä sanoi ratkaisevan sanan: narsismi. Yli-Jylhä ei ollut kuullut sitä koskaan aikaisemmin. Alkoi netin selailu ja yhtäkkiä hänelle iski tajuntaan, että kertomukset olivat kuin hänen elämästään:

– Se oli järkytys. Tuntui, että minun elämäni loppuu siihen paikkaan. Ei tällaisesta voi selvitä. Toisaalta se oli myös helpottavaa, koska tajusin, että vika ei ollutkaan minussa. Tajusin myös, että tästä suhteesta pitää lähteä mahdollisimman pian ja aloin valmistella eroa mielessäni.

Vertaisryhmän vetäjän Päivi Aittomäen mukaan lähes poikkeuksetta jokaisella narsistin uhrilla on takanaan samanlainen ahaa-kokemus. Asiasta on luettu lehdestä tai kuultu radiosta:

– Jokainen kuvailee sen tosi voimakkaaksi kokemukseksi: hyvä tavaton, tämähän on minun elämästäni! On sittenkin niin, että minua on kohdeltu väärin, minä en ole se mitätön tai tyhmä. Sillä hetkellä ikään kuin maailmankuva kääntyy toisinpäin.

Tanja Yli-Jylhä haki apua myös terapiasta, sillä ymmärsi, ettei selviä yksin. Pikkuhiljaa hän on rakentanut itsetuntoaan uudelleen.

– On erittäin lohduttavaa, että oman minuuden voi saada takaisin. Se on mahdollista, Yli-Jylhä rohkaisee.

Lue myös Akuutin juttu Onko läheisesi narsisti? – Narsistin käytös kumpuaa olemattomasta itsetunnosta

Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen takia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vetoaa, että Oulussa tapahtuneita epäiltyjä rikoksia ei käytettäisi vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Sipilä korostaa, että epäiltyihin rikoksiin Oulussa ovat syyllistyneet yksilöt, eivät väestöryhmät.

Sipilä viittaa uudenvuoden tervehdyksessään Oulussa tutkittaviin alaikäisiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia.

– Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen.

Toisin kuin Sipilä sanoo, kaikki vihapuhe ei kuitenkaan ole rikollista. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan osa vihapuheeksi mielletystä puheesta on sananvapauden suojaamaa, vaikkakin sävyltään vihaista ja jopa asiatonta puhetta.

Kaikkeen vihapuheeseen ei siis voi oikeudellisesti puuttua. Rangaistava vihapuhe on viestintää, joka täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleisiä rikosnimikkeitä rangaistavalle vihapuheelle ovat kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen sekä uskonrauhan rikkominen, todetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun nettisivuilla.

Pääministeri painottaa, että jokaisen Suomeen tulevan on noudatettava maan lakeja ja kunnioitettava toisten ihmisten koskemattomuutta.

– Tästä emme tingi tippaakaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan vastuuseen teoistaan oikeusvaltion periaatteiden mukaan. Vakavat rikokset vaikuttavat lisäksi kielteisesti pysyvän oleskeluluvan saamiseen, hän sanoo.

Työllisyysaste nostettava 75 prosenttiin

Sipilä kiittelee tervehdyksessään Suomen talouden hyvää kehitystä, jonka myötä työllisyysaste on noussut hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin. Hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii, että työllisyyden kehitys jatkuu hyvänä.

– Seuraavalla vaalikaudella työssäkäyvien määrä on nostettava 75 prosenttiin. Se vaatii määrätietoisen uudistuspolitiikan jatkamista. Esimerkiksi osatyökykyisten pääsyä töihin on helpotettava.

Demokratian juhlaa

Pääministeri Sipilän mukaan Suomessa vietetty vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi on yhdistänyt kansakuntaa, kun sodan tapahtumia on voitu surra ilman koston ja katkeruuden henkeä.

Pääministeri muistuttaa, että ensi heinäkuussa tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Suomen tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Jo huhtikuussa Suomessa vietetään Sipilän mielestä demokratian juhlaa, kun maassa järjestetään eduskuntavaalit.

– Toivon rehtiä vaalitaistelua, jossa keskitytään ratkaisujen etsimiseen pelkojen lietsomisen ja keskinäisen syyttelyn sijasta. Uskon, että äänestäjätkin yhtyvät tähän toiveeseen, hän sanoo.

Juttua on korjattu ja muokattu kello 17.21 ensimmäiseen väliotsikkoon asti. Siihen on mun muassa lisätty tieto, että kaikki vihapuhe ei ole rikollista.

Lue myös:

Työllisyysaste nousi hallituksen 72 prosentin tavoitteeseen – Sipilä: "Se on keveiden tuuletusten paikka autotallissa tänään"

Vuoden viimeinen kyselytunti päättyi perinteiseen vitsailuun: ”Olen ikääntynyt valkopartainen mies Lapista Korvatunturilta..."

Sipilä: Eduskuntapuolueet pääsivät sopuun ilmastopolitiikan tavoitteista

Puolueet linjasivat: EU:n ja Suomen kiristettävä selvästi ilmastotavoitteita – päästöjä leikattava 55 prosenttia jo 2030 mennessä

Keskustelu on suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

Savonlinnan keskustan liepeillä, Olavinlinnan viereisen Tallisaaren rannassa köllötellyt nuori saimaannorppa keräsi runsaasti huomiota viikonloppuna.

Norppa ilmestyi saaren rannan jäille perjantaiaamuna ja viihtyi runsaasta yleisöstä huolimatta paikallaan koko päivän. Norppa myös palasi samalle kalliolle lauantaina puolenpäivän aikaan, mutta kuvaajien ja yleisön harmiksi norppa ei enää sunnuntaina kallioille vaivautunut. Joidenkin havaintojen mukaan norpan kuitenkin nähtiin sukeltelevan lähistöllä myös sunnuntaina.

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan norppahavainto Savonlinnan keskustassa ei ole ennennäkemätön, mutta keskellä talvea norppia harvemmin jäillä nähdään.

– Norppien olisi tähän aikaan vuodesta parempi olla jossain muualla kuin avovesillä. Kun Saimaassa on jäätä ja rantakinoksiin on tuiskuttanut lunta, parempi olisi olla lumiluolan suojassa jään päällä.

Poikkeuksellinen kesyys herättää huolta terveydentilasta

Savonlinnassa havaittu norppa oli Koskelan mukaan harvinaisen kesy, mikä herätti huolta sen hyvinvoinnista. Pari vuotta sitten joulun aikaan samoilla tienoilla nähty norppa oli niin huonokuntoinen, että antoi ottaa itsensä kiinni. Tuolloin silminnähden sairas norppa menehtyi pian eläinlääkärin ja Koskelan parhaista ruokkimisyrityksistä huolimatta.

– Kun norppa on näin kesy, on aina syytä olla huolissaan.

Koskela aikoo pitää silmänsä auki norppahavaintojen varalta myös lähipäivinä.

– Metsähallituksen toimisto sijaitsee sattumoisin sopivasti tässä Olavinlinnan nurkilla. Kyllä tässä tulee rantoja kierrettyä, josko norppaa näkyisi. Terveydentilan näkee norpan käyttäytymisestä helposti, sairaat norpat uivat vähän kömpelösti ja selkä on usein uidessa veden pinnalla.

Nuori urosnorppa on mitä luultavimmin viime kevään poikasia ja katselee Olavinlinnan lähistöltä tulevia kotivesiä. Myös ravinnoksi sopivia pikkukaloja on Olavinlinnan lähistöllä sopivasti.

Savonlinnan keskustan tienoilla on Koskelan arvion mukaan asunut joidenkin vuosien ajan muutamia norppia.

Argentiinalainen näyttelijä Thelma Fardín pidätteli itkuaan kertoessaan videoviestissä yhdeksän vuoden takaisesta tapahtumasta.

Fardín syytti videolla näyttelijä Juan Darthésin raiskanneen hänet, kun he olivat vuonna 2009 Nicaraguassa esittelemässä suosittua lasten ja nuorten tv-sarjaa. Fardín oli tuolloin 16-vuotias. Hänen vastanäyttelijänsä Darthés oli 45.

– Eräänä iltana hän pakotti minut koskemaan itseään ja sanoi: "Näetkö, mitä sait aikaan?" Hän tarkoitti erektiotaan. Jatkoin vastustelua, mutta hän ei välittänyt, Fardín kertoo raiskaukseen johtaneesta tapahtumasarjasta.

Argentiinalaisista telenoveloista eli saippuasarjoista tuttu Darthés on kiistänyt syytökset. Aiemmin myös toiset naisnäyttelijät ovat syyttäneet Darthésia seksuaalisesta häirinnästä.

"Katso, mitä sait meissä aikaan"

Näyttelijä Fardínin raju paljastus joulukuussa aloitti #metoo-kampanjaan verrattavan someilmiön Argentiinassa.

Kymmenet tuhannet naiset ovat jakaneet Fardínin rohkaisemana sosiaalisessa mediassa viestejä kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta käyttäen aihetunnistetta #MiraCómoNosPonemos. Tunnisteen voi kääntää suomeksi suunnilleen näin: "Katso, mitä sait meissä aikaan".

Kampanjan myötä julkisuuteen on noussut useita vakavia syytöksiä seksiin pakottamisesta Argentiinan elokuva- ja tv-alalla. Syytöksiä on esitetty myös näkyviä poliitikkoja vastaan, senaattoreita myöten.

Presidenttikin puuttui somekampanjaan

Argentiinan presidentti Mauricio Macri kommentoi #MiraCómoNosPonemos-kampanjaa heti alkumetreillä.

– Velvollisuutemme on työskennellä kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi, presidentti kirjoitti tviitissään.

Macri ilmoitti viranomaisten myös hyllyttäneen hallituksen tuottaman, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustaneen kampanjavideon. Vuosi sitten julkaistulla videolla esiintyi myös nyt syytetty näyttelijä Darthés.

Järjestö: Argentiinassa kuolee nainen väkivaltaisesti joka 29. tunti

Naisten kokema häirintä ja väkivalta on yleistä machokulttuurin kyllästämässä Argentiinassa. Buenosairesilaisten mielestä on hyvä, että naiset ovat alkaneet kertoa julkisesti kokemuksistaan.

– Miesten ei tulisi ottaa asioita enää itsestäänselvyytenä, kuten kulttuurissamme on ollut tapana, sanoo buenosairesilainen Stéphanie Genard maataan järisyttävästä somekampanjasta.

Uusi kampanja jatkaa vuonna 2015 Argentiinassa alkanutta massiivista lähisuhdeväkivallan vastaista Ni una menos -liikehdintää. Liikkeen nimi painotti, että yhtäkään uutta uhria ei saanut enää tulla. Kampanja keräsi satojatuhansia ihmisiä kaduille vastustamaan lähisuhdeväkivaltaa.

Liike muun muassa nosti näkyvästi esille tapauksen, jossa 16-vuotias teinityttö Lucía Peréz raiskattiin ja murhattiin väkivaltaisesti Mar del Platan kaupungissa vuonna 2016. Marraskuussa oikeusistuin yllättäen vapautti epäillyn kolmikon raiskaussyytöksistä. Se sai jälleen tuhannet lähtemään kaduille.

Työtä naisten aseman parantamiseksi on Argentiinassa paljon. Naisten oikeuksia ajava järjestö on laskenut, että Argentiinassa on kuollut lähisuhdeväkivaltaan viimeisen kolmen vuoden aikana ainakin 895 naista. Tämä tarkoittaa uutta kuolonuhria joka 29. tunti.

Aborttikeskustelu mursi tabuja

Feminismi ja naisten oikeudet ovat olleet vahvasti esillä Argentiinassa kuluvan vuoden aikana. Naisten kokeman häirinnän ja väkivallan ohella maassa on käyty laajaa keskustelua oikeudesta raskaudenkeskeytykseen.

Alkuvuodesta parlamentti alkoi käsitellä lakialoitetta, joka pyrki tiukan aborttilainsäädännön höllentämiseen. Nykyisen lainsäädännön mukaan raskaudenkeskeytys on sallittu Argentiinassa vain poikkeustapauksissa.

Kuukausia jatkunut kiivas väittely abortista mursi tabun aiemmin vaietun aiheen ympäriltä.

Kesäkuussa Argentiinan parlamentin alahuone hyväksyi historiallisen lakialoitteen oikeudesta lailliseen, turvalliseen ja ilmaiseen raskaudenkeskeytykseen. Parlamentin ylähuone eli senaatti kuitenkin torppasi lakipaketin elokuussa.

Agentiinassa eletäänkin nyt eräänlaista murrosvaihetta naisten oikeuksien toteutumisessa.

– Elämme suurten muutosten aikakautta. Aluksi voi tulla ylilyöntejä, mutta ne tasaantuvat ajan kuluessa, buenosairesilainen Laura Vilariño arvioi #MiraCómoNosPonemos-kampanjaa ja naisten asemaa nyky-Argentiinassa.

Kommentointi suljettu klo 19.02 kommentointiohjeiden toistuvien rikkomusten takia.

Uutenavuotena 1998 Brysselissä juhlittiin uutta valuuttaa. Grand-Place -keskustorilla esitettiin euroteemaisia luistelunäytöksiä ja kuorolaulua. Justus Lipsius -rakennuksessa jäsenmaiden valtiovarainministerit kilistelivät samppanjalaseja Euroopan keskuspankin EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin kanssa.

Eurojohtajien katsellessa ilmoille laskettiin 2 999 euroilmapalloa – 3 000:een olisi tarvittu Belgian ilmailuviranomaisten lupa.

Nyt, kun euro täyttää 20 vuotta, juhlia ei pidetä.

Juhlaan ei ole syytä, koska eurosta on tullut vain jotakuinkin siedettävä ja keskilaatuinen, paikoin kyseenalaistettu mutta ani harvoin kiitosta saanut vaihdantaväline.

Testaa tietosi yhteisvaluutasta täällä.

Lue täältä, mikä eurossa meni pieleen ja mikä nappiin.

Tässä artikkelissa yksi euron syntymisajan keskeisistä suomalaisvirkamiehistä, nyt jo eläkkeellä oleva Johnny Åkerholm kertoo ajatuksiaan 20-vuotiaasta valuutasta.

Aluksi kaikki meni hyvin. Liiankin hyvin, sanoo Åkerholm, joka oli valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä euron perustamisen kannalta olennaisimmat vuodet 1995–2003.

– Tunnelma vuonna 1998 oli optimistinen ja positiivinen, vaikka tietenkin kaikki mukana olleet olivat tietoisia, että tämä ei ole mikään helppo haaste.

Åkerholmin mielestä suurin yllätys olikin se, miten hyvin euron sisäänajo meni.

– Paljon paremmin kuin oli uskallettu toivoa. Ongelmat tulivat vasta myöhemmin, koska hyvän sään aikana ei onnistuttu vahvistamaan euron tukipilareita.

Euro loi harhakuvan vakaudesta

Ennen yhteisvaluutan käynnistystä euron synnyttäjät pohtivat lähinnä mahdollisia kriisejä, esimerkiksi millaisia maakohtaisia ongelmia yhteisvaluutta voi tuoda.

Sitä ei osattu ennakoida, miten euron tuoma vakaus voi muuttaa jäsenmaiden toimintaa. Kun niin moni maa halusi mukaan yhteisvaluuttaan, niin ne myös tekivät parhaansa talouspolitiikassa ennen yhteisvaluutan aloittamista.

– Se loi hyvän perustan, jonka varaan pystyttiin rakentamaan sitten aika moneksi vuodeksi. Ja ehkä se olikin pieni ongelma, ettei pitkään aikaan syntynyt ongelmia. Syntyi odotus, että tämä järjestelmä toimii automaattiohjauksessa.

Euro toi vakautta ja taloudet kasvoivat yhteisvaluutan kymmenen ensimmäistä elinvuotta.

Virhe oli Åkerholmin mielestä se, että hyvinä vuosina ei tehty rakenteellisia uudistuksia. Jäsenmaat tuhlasivat myönteisessä taloussuhdanteessa, monen velka vain kasvoi.

Finanssikriisi paljasti tosiasiat

Totuuden hetki koitti vuonna 2008, jolloin alkoi finanssikriisi. Sen jälkimainigeissa kävivät ilmi Kreikan velkaongelmat, ja ongelmiin ajautuivat myös Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros.

Nyt jännitetään Italian velkaantumista.

Olivatko euron perustajat jopa liian hurmoshenkisiä?

– Eivät ehkä ihan perustamisvaiheessa, mutta niiden ensimmäisten vuosien hyvien vuosien perusteella syntyi euforinen käsitys siitä, kuinka vahvalla pohjalla järjestelmä lopulta on, Åkerholm pohtii.

Vielä vuonna 2000 huippukokouksessaan valtionjohtajat aikoivat tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän talouden. Talouden tuolloista ilmapiiriä ei osattu käyttää hyväksi, ja toisin kävi.

Åkerholm onkin monien muiden asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että nyt euro kaipaisi kipeästi uudistusta. Eurossa mukana olevia maita tulisi seurata nykyistä laajemmin.

– Nyt kiinnitetään huomiota vain julkisen talouden tasapainoon, kun pitäisi katsoa maan kasvumahdollisuuksia ja koko talouden tasapainoa. On esimerkiksi tärkeää katsoa, mitä tapahtuu yksityisen sektorin velkaantumiselle – eikä vain julkisen sektorin velkaantumiselle.

Åkerholmin mielestä nykytilanne on epätasapainossa. Kreikan ja muiden maiden tukipaketit osoittivat, että euromaat ovat valmiita yhteisvastuuseen – vaikka se onkin vastoin euron alkuperäisiä periaatteita.

Talous- ja rahaliitossa ei kuitenkaan ole yhteistä talouspolitiikan hallintamekanismia.

– Järjestelmät, jotka on rakennettu finanssikriisin jälkeen, ovat aivan liian monimutkaisia, Åkerholm sanoo.

Euroaluetta pitäisi joko kehittää syvemmäksi liitoksi liittovaltion suuntaan tai sitten markkinavoimia tulisi hyödyntää tähänastista tehokkaammin. Koska yhteiselle euroalueen budjetille ei ole poliittista tukea, jälkimmäisen toteutuminen on todennäköisempää.

Åkerholm kertoo uskovansa ja toivovansa, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluttua markkinat ohjaavat järjestelmää nykyistä enemmän.

– Tosiasia on, että viime aikoina italialaiset eivät ole reagoineet komission uhitteluun vaan siihen, että valtionlainojen korot lähtivät nousuun. Vasta siitä Italialle olisi seurannut kovin suuria ongelmia.

Åkerholmin mielestä nyt on syntynyt kuvitelma, että euromailla on yhteisvastuu toistensa talouksista. Siitä olisi päästävä eroon.

– Puhutaan aivan liikaa jäsenmaiden budjettien yksityiskohdista. Pitäisi käydä keskusteluja, mitä talouspolitiikassa oikeasti tapahtuu ja mitä pitäisi tehdä. Esimerkiksi Italian kohdalla tulisi pohtia, miksi talous ei kasva, ja hakea siihen ratkaisuja.

Aikoinaan Kreikan ja nyt myös Italian kohdalla on pohdittu, voisivatko ne erota eurosta.

Åkerholm ei suosittele eroa kenellekään. Hän pitää eroa vaihtoehtona vasta sitten, kun jonkin maan talous on ajettu todella surkeaan jamaan. Britannian ero EU:sta voisi olla vielä pientä siihen verrattuna, että jokin suuri maa pyristelisi eroon eurosta.

– Jos brexit tuottaa suuria vaikeuksia, niin rahoitusjärjestelmästä eroaminen tuottaisi paljon suurempia. Italiassa tai siinä maassa, joka koettaa erota, jouduttaisiin todennäköisesti hyvin laajaan valuuttasäännöstelyyn.

Lisää aiheesta:

Suomi on yhä kallis maa, vaikka euro on tasoittanut hintoja – arvaatko, mikä Suomessa on halpaa?

Saamelaisalueella koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet, mutta silti monet nuoret joutuvat lähtemään Etelä-Suomeen koulutuksen perässä. Etelä-Suomen mahdollisuudet houkuttelevat ja toisinaan pakottavat jäämään sinne, koska kotipaikkakunnalta ei sitten löydy työtä. Se on yksi syy siihen, miksi Suomen saamelaisista 60 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella.

Porot vaihtuivat kieliin

16-vuotias inarilaisen poroperheen poika Hánno Länsmanin koti on Inarin kirkonkylältä 40 kilometriä taajaman ulkopuolella. Peruskouluaikana hän kulki päivittäin koulutaksilla Inariin kouluun. Viikonloppuisin ja lomien aikana hän on ollut mukana poroerotuksissa ja vasanmerkityksissä. Nuorempana hän suunnitteli menevänsä Saamelaisalueen koulutuskeskukseen porotalouslinjalle ja alkavansa poromieheksi.

Yläkoulun aikana Hánno Länsmanin ajatuksensa kuitenkin muuttuivat. Hän kiinnostui kielistä. Nykyään hän opiskeleekin Helsingin kielilukiossa Itä-Helsingissä eikä Inarin Toivoniemessä porotalouslinjalla.

– Ennen on ollut kiinnostusta porotöihin, mutta ei se enää niin paljoa houkuttele. Nyt kiinnostus on siirtynyt kieliin, kertoo Länsman.

Kielilukiossa Länsman voi opiskella sellaisia kieliä joista on kiinnostunut. Hän opiskelee englannin ja ruotsin kielten lisäksi myös japania ja ranskaa. Toisena vuonna hän tulee opiskelemaan myös kiinaa ja espanjaa. Kouluvalintaa tehdessä mielessä olivat myös kieliretket.

– Kielten valintamahdollisuudet houkuttelivat. Voin valita mitä kieliä opiskelen. On myös leirikouluja eri maihin ja paikkoihin. Ne asiat houkuttelivat.

Helsingissä on paljon kiinnostavaa tarjontaa

Länsman asuu Kontulan rajalla opiskelija-asunnossa yhdessä kahden muun opiskelijan kanssa.

– Minulla on mukavat kämppäkaverit ja hyvä asumisympäristö. Mukavaa on ollut.

Länsman kulkee koulumatkan bussilla ja metrolla. Hän kertoo, ettei ehdi ikävöimän kotiin, koska on niin monenlaista toimintaa tarjolla. Koulutyöt vievät aikaa ja hänellä on paljon kavereita ja vapaa-ajan harrastuksia.

– Olen koulun sulkapallojoukkueessa. Siellä käyn harjoittelemassa. Koulu tarjoaa minulle myös ylimääräisiä vapaa-ajan kursseja. Nyt kolmannella jaksolla aion ottaa kielitieteiden kurssin.

Tulevaisuudesta Länsman ei vielä osaa paljoa sanoa. Hän on kiinnostunut kielentutkimuksesta, mutta haluaa myös opiskella monia kieliä ja päästä käyttämään niitä kunnolla.

– Olen enemmän sellainen ”Go with the flow” –tyyppi. Tykkään paljon kielistä, musiikista ja tanssista. En vielä tiedä mitä haluan tehdä, mutta varmaan opiskelen enemmän kieliä.

Äiti on onnellinen kun lapsi on tyytyväinen

Vaikka Hánno Länsmanin äiti Pilvi Aikio ikävöi lastaan, niin on hän kuitenkin onnellinen, kun hänen lapsensa on tyytyväinen kouluunsa. Hánno haluaa opiskella kieliä ja nyt se on mahodollista. Äiti on myös turvallisin mielin, koska hänen pojallaan on tuttuja, jotka voivat tukea tarvittaessa.

– Oli selvää, että Hánno saa lähteä Helsinkiin. Meillä on siellä paljon rakkaita ihmisiä, jotka voivat auttaa, jos on tarvetta. Minulle oli helppoa päästää hänet Helsinkiin.

Aikio haluaa, että hänen poikansa saa itse valita, mitä tekee tulevaisuudessa. Hän on kuitenkin varma siitä, että Hánno palaa takaisin Saamenmaalle.

– Ajattelen, että hän tykkää olla täällä, pitää poroista ja Saamenmaan luonnosta niin paljon, että kyllä hän palaa takaisin.

Hánnon tulevaisuudesta porojen parissa äiti ei osaa sanoa mitään. Hänellä on kuitenkin pieni toive.

– Se on vaikea kysymys. Kyllä minä kuitenkin vähän toivon, hän kertoo.

Rakkaus teatteriin toi hänet Helsinkiin ja se myös pitää hänet siellä

Karigasniemeläinen Pinja Pieski oli 16-vuotias, kun hän lähti Helsinkiin Kallion ilmaisutaidon lukioon. Pieski kertoo, että eniten Helsinkiin muuttoon ja lukion valintaan vaikutti se, että hän pääsee kehittymään sellaisissa asioissa, joista on kiinnostunut, kuten tanssi ja teatteri.

– Olen aina halunnut tehdä töitä taiteen parissa ja pohjoisessa ei ole tällaisia mahdollisuuksia.

Lukion jälkeen Pieski on opiskellut vuoden teatterialaa Lahdessa. Nyt 20-vuotias Pieski on väliaikaisesti töissä päiväkodissa ja kertoo viihtyvänsä Helsingissä.

– Tämä sopii minulle. Pidän siitä, kun täällä on paljon monenlaisia ihmisiä. Sen lisäksi Helsingissä on mahdollista tehdä vaikka mitä. Koko ajan tapahtuu jotain, mihin voi lähteä mukaan.

Pieski sanoo olevansa liian kiireinen ehtiäkseen ikävöimään kotiin. Alussa, kun hän tuli Helsinkiin, oli niin paljon töitä, että ei joutanut ikävöimään. Alun jälkeen koti-ikävä on yllättänyt aina silloin tällöin. Pieski käy ainakin pari kertaa vuodessa kotona pohjoisessa. Hän toivoo tulevaisuudessa voivansa välillä työskennellä Saamenmaassa. Kokonaan pohjoiseen muuttoa hän ei ole kuitenkaan vielä miettinyt.

– Se on hankala kysymys, mutta juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluan opiskella lisää. Kun tietää, että pohjoisessa ei ole mahdollisuuksia opiskella sitä, mitä haluaisin.

"Kannattaa miettiä mikä kiinnostaa ja vasta sen jälkeen käytännön asioita"

Niitä, jotka ovat nyt peruskoulussa ja pohtivat mitä tehdä ja mihin lähteä, Länsman neuvoo kuulostelemaan omia vahvuuksiaan ja mikä tuntuu kiinnostavan.

– Käytännön asiat kannattaa panna vasta toiselle sijalle. Ensin kannattaa valita ne koulut, jotka kiinnostavat.

Myös Pieski neuvoo miettimään ja valitsemaan koulun ja jatko-opiskelut sillä perusteella, mikä kiinnostaa.

– Kannattaa miettiä, että mitä haluaa lukiolta tai mikä kiinnostaa. Minulle oli ihan selvää, että haluan tulla Helsinkiin.

Pieski kehottaa nuoria uskaltamaan lähteä. Vaikka elämä on erilaista, on hän omasta mielestään oppinut arvostamaan omaa kotiseutuaan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Mummon mielestä oli ikävää, kun lähdin ja hän sanoi minulle: "Ethän sitten unohda saamen kieltä". Minulla se on kuitenkin toiminut päin vastoin. Helsinki on vahvistanut saamelaista identiteettiäni.

12-vuotias jackrusselinterrieri Athos tepsuttaa innokkaana pitkin kävelytietä Mikkelin Tuppuralassa. Hajut vievät koiraa, kun äkkiä viereisen luistelukaukalon seinään pamahtaa jääkiekkoa pelaavien lasten laukaus. Pamahduksen kuullessaan Athos jähmettyy, vetää selkänsä kyyryyn ja tärisee pelosta. Se pälyilee ympärilleen, haluaa pakoon, eikä suostu enää jatkamaan matkaa kohti luistelukaukaloa.

Athos pelkää kovia pamahduksia. Jos arkiset luistelukaukalon äänet saavat sen pois tolaltaan, on uudenvuoden aatto Athokselle kauhunäytelmä.

– Pahin oli, kun se kuusi vuotta sitten meni shokkiin. Sen tassut menivät ihan kylmäksi, hengitys oli heikkoa ja kaikin puolin se voi huonosti. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja kysyin mitä teemme, kun koira kuolee käsiin, kertoo Athoksen omistaja Pirjo Haapsaari-Loisti.

Athoksen verenkierto käynnistettiin hieromalla sitä koko perheen voimin, ja Athos tokeni shokista. Sen jälkeen se ei ole viettänyt ainuttakaan uutta vuotta ilman rauhoittavia lääkkeitä.

Athos on kauhuissaan kovien äänien lisäksi myös valon välähdysten ja ruudin hajun takia.

– Kun kello tulee 18, vaikeat ajat alkavat.

Hotelli tarjoaa paukutonta uutta vuotta

Rauhoittavien lääkkeiden lisäksi Athos-koira kapaloidaan painepaitaan ja sillä on korvatulpat sekä huivi pään ympärille kiedottuna. Radio soi, jotta rakettien äänet peittyisivät. Ikkunoissa sälekaihtimet ovat kiinni ja verhot edessä.

– Olen virittänyt vielä viltin verhojen päälle, ettei välähdyksiä varmasti näkyisi.

Varotoimista huolimatta Athos pakenee uutta vuotta piiloon sohvan alle, ja pelkää kuollakseen. Uusi vuosi rivitaloasunnossa kaupungissa on Athokselle liikaa.

– Yritin varata meille äänieristetyn huoneen vantaalaisesta lentokenttähotellista. Se myy koirille uudenvuoden paketteja. Soitin sinne syyskuussa, mutta se oli jo silloin varattu täyteen.

Tarkalleen ottaen vantaalaisen Clarionin äänieristetyt huoneet varattiin täyteen jo silloin, kun edellinen vuodenvaihde oli taputeltu tammikuussa. Hotelli sijaitsee lentokentän läheisyydessä, missä ilotulitteet ovat kiellettyjä. Pauketta voi kuulua vähän, mutta vain vaimeasti.

Pelkään, ettei vanhan Oton sydän kestä stressiä. Paula Salovaara

Clarion oli tähän vuoteen saakka ainoa hotelli, joka on keksinyt hyödyntää hiljaisuuden myyntivalttina uutenavuotena. Tänä vuonna myös Haapsaari-Loistin kotikaupungissa Mikkelissä maaseutu hotelli Heimari keksi tarjota samaa.

– Hotellimme sijaitsee metsän keskellä. Meillä on paljon omaa maata, eikä meidän maillamme ammuta yhtään rakettia. Myös lähimmän naapurin kanssa on tehty sopimus, ettei sielläkään ammuta, kertoo hotellin yrittäjä Jaana Orava.

Heimariin on tullut varauksia ympäri Suomea. Yksi vuodenvaihteen Heimarissa viettävistä on lahtelainen Paula Salovaara koiransa Oton kanssa. Otto on 10-vuotias pyreneittenmastiffi, joka ottaa uudenvuoden raskaasti. Se läähättää, vinkuu ja kulkee stressaantuneena ympäri huushollia, vaikka olisi saanut rauhoittavia.

– Se on jo niin vanha, että pelkään, ettei sen sydän kestä.

Olisi ihan ok, jos pauke kestäisi oikeasti vain iltakuudesta aamukahteen. Paula Salovaara

Salovaara ja Otto-koira asuvat kerrostalossa. Kaupungissa pamahdukset kaikuvat paitsi taivaalla, myös talojen kiviseinät kertaavat pamahdukset. Viime uudenvuoden Salovaara ja Otto viettivät Vantaalla Clarionissa, ja kokemus oli mahtava: Otto kuorsasi kaikessa rauhassa läpi räiskeen ja paukkeen.

– Olihan se aika hauskaa, kun käytiin illalla aulabaarissa kaverin kanssa, siellä ihmiset istuivat illallisella koirien kanssa. Oli vaikka minkä näköisiä ja kokoisia koiria.

Tänä vuonna korpihotelliin Heimariin houkuttaa maaseutu. Lahdesta ei aja Heimariin kuin pari tuntia. Sitten pääsee jo luonnonhelmaan.

– Lenkkimaastot ovat varmasti paremmat kuin lentokentän kupeessa ja on kiva, kun hotelli on niin pieni. Siellä saadaan olla rauhassa niin koira kuin minäkin, Salovaara sanoo.

Rauhoittavat lääkkeet lähtevät mukaan metsän keskelle

Haapsaari-Loistin Athos-koiralle paukuton uusivuosi hotellissa oman kaupungin kupeessa voisi olla loistoratkaisu. Haapsaari-Loisti innostui ajatuksesta ensin, mutta alkoi epäröidä. Kuuluisivatko raketit kuitenkin liikaa 15 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevaan hotelliin?

– Kävin aiheesta keskusteluja, ja päädyin siihen, että vaikka hotellin mailla ei raketteja ammuta, niin naapuruston pamaukset voivat olla Athokselle liikaa. Se on varmasti loistava ratkaisu koirille, jotka eivät ole vielä niin pahassa jamassa kuin Athos.

Athos ja Haapsaari-Loisti matkustavat tänä vuonna ystävän mökille Jaalaan. Siellä ei ole pamahtanut raketin rakettia vuosikausiin.

– Otan kyllä rauhoittavat mukaan jokatapauksessa.

Uudenvuoden raketit aiheuttavat koiravanhuksille Athokselle ja Otolle kummallekin niin suurta stressiä, että omistajat kirjaimellisesti pelkäävät niiden kuolevan pelkoon. Haapsaari-Loisti ja Salovaara eivät silti kieltäisi raketteja kokonaan.

– Jos se pauke kestäisi oikeasti iltakuudesta sinne kahteen, se olisi ihan ok. Mutta räiske alkaa täällä Lahdessa joka vuosi jo tapaninpäivän iltana, Salovaara sanoo.

Molemmat toivovat, että lakialoite ilotulitusten rajaamisesta vain ammattilaisten käsiin saisi kannatusta ja menisi läpi eduskunnassa. Haapsaari-Loisti pohtii, että uuden lain aikana ihmiset eivät valitettavasti voisi enää paukutella lähiöissä ja pelloilla.

– Silti kannatan lakialoitetta koirani takia, Haapsaari-Loisti toteaa.

Vain kourallinen kuntia kykenee laskemaan kunnallisveroa vuodenvaihteessa. Niistäkin valtaosa sijaitsee Ahvenanmaalla, käy ilmi Kuntaliiton keräämistä tiedoista.

Manner-Suomessa kunnallisveroa laskevat ainoastaan varsinaissuomalainen Kustavi sekä pohjoiskarjalainen Kitee.

Muut veronlaskijat ovat Ahvenanmaan hallintokeskus Maarianhamina sekä Kumlinge ja Finström.

Kitee on tässä listassa mielenkiintoinen tapaus. Se nimittäin tunnettiin vielä viisi vuotta sitten kriisikuntana.

Reilun 10 000 asukkaan pikkukaupunki oli vuonna 2013 pahasti velkaantunut, kertynyttä alijäämää oli 11 miljoonaa euroa ja päätöksenteko oli sekaisin kuntaliitoksen jäljiltä.

Nyt Kitee kuitenkin laskee kunnallisveroa jo kolmatta kertaa muutaman vuoden sisällä. Kunnallisvero laskee puolikkaan prosenttiyksikön 21 prosenttiin, mikä lähenee jo valtakunnallista keskiarvoa.

Vielä vuonna 2014 Kitee oli kärkiverottaja 22,50:n tuloveroprosentilla.

Mitä ihmettä on tapahtunut?

Kulukuuri pelasti talouden

Marraskuusta 2013 lähtien Kiteen kaupunginjohtajana toiminut Eeva-Liisa Auvinen kertoo, että talous pantiin kuntoon tasapainottamisohjelman avulla.

Aluksi tuloja lisättiin nostamalla kunnallisveroa ja samalla kuluja karsittiin tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen ja tehostamalla palveluita.

Esimerkiksi vanhusten hoiva- ja hoitoketjua kevennettiin vähentämällä vuodeosastopaikkoja ja lisäämällä kotihoitoa ja muita hoitomuotoja.

Kunnan työntekijöiden määrää saatiin vähennettyä eläköitymisten myötä ilman irtisanomisia tai joukkolomautuksia. Myös kunnan hallintoa kevennettiin ja johtamista uudistettiin.

– Nettomenot tippuivat jo heti ensimmäisenä vuonna 3,5 prosenttia, kun valtakunnallisesti kuntien menot kasvoivat tuolloin lähes saman verran, Auvinen sanoo.

Samalla Kitee investoi rakentamalla esimerkiksi uuden yläkoulun ja terveysaseman. Velkataakka putosi 25 miljoonasta noin viiteen miljoonaan euroon, sillä tulokset käytettiin investointeihin ja velan vähentämiseen.

Entä heikkenivätkö palvelut?

– Kuntalaiset eivät nähneet kovinkaan paljoa palveluiden heikentymistä. Itse asiassa palvelut ovat Kiteellä nyt paremmat kuin viisi vuotta sitten, Auvinen sanoo.

Auvisen mukaan onnistumisessa keskeistä on ollut suunnitelmallisuus sekä kunnan päättäjien, työntekijöiden ja kuntalaisten sitoutuminen talousremonttiin.

Kuntien taloustilanne kiristymässä

Kuntalaisen vinkkelistä Kiteen esimerkki on harvinaista herkkua.

Kuntaliiton tilastoista käy ilmi, että Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on kasvanut melko tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien.

2000-luvulla kuntaveroa on laskenut keskimäärin vain noin neljä kuntaa vuodessa.

Nyt laskuintoa alentaa entisestään kuntien taloustilanteen vaikeutuminen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntien kulut ovat kasvaneet odotuksia enemmän. Samaan aikaan verotulot sekä asukkailta että yrityksiltä ovat kääntyneet laskuun.

Lisäksi monella kunnalla on edessään isot investoinnit esimerkiksi koulurakennusten korjaamisen myötä.

Tähän suhteutettuna ehkä jopa yllättävän harva kunta nostaa kunnallisveroa vuodelle 2019.

– Verojen korottaminen on kunnilla aivan viimeinen keino turvata rahoituksen riittävyyttä. Sen tämä osoittaa, Reina sanoo.

Reinan mukaan kunnat paikkaavat nyt alijäämää velanotolla, menosäästöillä ja investointien lykkäämisellä.

Kunnallisvero nousee vain 46 kunnassa. Tämäkin tosin koskee isoa määrää ihmisiä: noin puolen miljoonan suomalaisen kuntavero nousee vuodenvaihteessa.

Kunnallisvero pysyy ennallaan 260 kunnassa, esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa.

Vero vaikuttaa kunnan imagoon

Kunnat ovat haluttomia nostamaan veroprosenttejaan usein myös imagosyistä.

Kuntaveron lasku taas toimii vastakkaiseen suuntaan. Tämä on huomattu myös Kiteellä.

– Saamme valtakunnallista ja paikallista huomiota. (Kunnallisveroa laskeva) paikkakunta kiinnostaa yrityksiä ja mahdollisia muuttajia, Auvinen arvioi.

Toisaalta veroprosentin lasku vaikeuttaa lähtökohtaisesti menojen rahoittamista. Kitee aikookin panostaa ensi vuonna uusien työpaikkojen ja siten verotulojen syntymiseen.

– Haluamme saada tänne uutta työtä ja uusia yrityksiä, Auvinen sanoo.

Yrityksien houkutteluun on palkattu esimerkiksi uusi elinkeinojohtaja.

Uudet työpaikat ovat elintärkeitä kunnassa, jonka väki vanhenee ja vähenee. Saman pulman kanssa painii suurin osa Suomen kunnista.

Epätietoisuus. Se oli tunne, josta Ollilat pääsivät kolmen vuoden odotuksen jälkeen eroon.

He olivat juuri hyväksyneet lentoyhtiö Finnairin kolmannen sovintotarjouksen.

Lennon myöhästymisestä johtuvaa riita-asiaa oli pyöritelty Salossa sijaitsevassa kodissa lähes kolme vuotta. Siitä oli tullut koko perheen asia.

Lentoyhtiön sovintotarjous tuli neljä päivää ennen kuin asiaa oli tarkoitus puida käräjäoikeudessa.

Finnairin tarjous ei ollut yhtä korkea kuin lennon myöhästymisestä maksettavat vakiokorvaukset, mutta paljon enemmän kuin Finnairin aiemmat tarjoukset.

Vakiokorvaukset koskevat jopa 175 000 matkustajaa

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan lentomatkustajilla on oikeus vakiokorvaukseen, mikäli matkustaja saapuu määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisajankohtaa myöhemmin.

Olliloiden tapauksessa vakiokorvauksen määrä olisi kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön perusteella ollut 300 euroa jokaiselle matkustajalle. Äiti Katrin, isä Jukan, tyttärien Millan ja Nellan sekä Jukan äidin Ann-Marien lentolipuista kuuluisi näin saada 1 500 euroa korvausta.

Mikäli Olliloiden lento Helsingistä Bangkokiin olisi viivästynyt yli neljä tuntia, ratkaisukäytännön mukainen korvaussumma olisi noussut maksimiin eli 600 euroon per lippu.

Viime vuonna kuluttajariitalautakuntaan tulleiden, lentoyhtiöitä koskevien valitusten määrä nousi runsaaseen tuhanteen. Niistä 700 koski Finnairia. Finnair kertoo, että sille tulevat korvausvaatimukset ovat laskussa. Suurin osa valituksista liittyi lennon myöhästymisiin.

Kuluttajariitalautakuntaan etenevät tapaukset ovat vain vakiokorvausten jäävuoren huippu.

Lentokorvausyhtiö AirHelpin laskelmien mukaan Suomeen laskeutuneita tai Suomesta lähteneitä lentokorvaukseen oikeutettuja matkustajia on ollut tänä vuonna yhteensä 175 000.

Osan korvauksista lentoyhtiöt maksavat ilman riitelyä. Moni matkustaja ei ole edes tietoinen vakiokorvauskäytännöstä, tai ainakaan he eivät jaksa taistella korvauksista.

Olliloille kyse oli periaatteesta.

Kiista 1 500 euron korvauksista

Olliloiden perheen epätietoisuuden aikakausi oli alkanut tammikuussa 2016. Tuolloin perheen lomalento Bangkokiin oli saapunut määränpäähänsä 3 tuntia 46 minuuttia myöhässä.

Lento oli Finnairin ja viivästyksen syyksi kerrottiin koneen tekninen vika.

Muutaman tunnin viivästys ei pilannut perheen lomatunnelmaa, vaikka lapset olivat malttamattomia ja odottelu kävi raskaaksi Jukan yhdeksänkymppiselle äidille Ann-Marielle.

Perillä Thaimaassa Ollilat rentoutuivat, nauttivat auringosta, söivät hyvin ja ahmivat kirjoja.

Kamppailu vakiokorvauksesta alkoi vasta loman jälkeen. Perheen isä Jukka kirjaili lentoyhtiölle korvausvaatimuksen, jossa he vaativat Finnairia maksamaan heille omasta mielestään kuuluvat 1 500 euroa.

Lentoyhtiö kieltäytyi.

"Poikkeukselliset olosuhteet" pullonkaulana

Finnair on viime vuosina joutunut toistuvasti otsikoihin, sillä se ei ole maksanut matkustajille lennon viivästymisestä aiheutuneita vakiokorvauksia.

Viime keväänä kuluttajariitalautakunta laittoi lentoyhtiön seurantalistalleen eli niin kutsutulle mustalle listalleen.

Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia kuluttajien ja elinkeinoharjoittajien välisiin riitoihin. Sen ratkaisut eivät ole osapuolia sitovia.

Kuluttaja-asiamies on puolestaan vienyt Finnairin markkinaoikeuteen lentomatkustajien oikeuksien rikkomisesta. Markkinaoikeus on ilmoittanut antavansa ratkaisun asiasta 4. tammikuuta 2019.

Olliloille Finnair perusteli maksamattomuuttaan sillä, että viivästys johtui “poikkeuksellisista olosuhteista”. Tuolloin lentoyhtiön ei tarvitsisi maksaa matkustajalle viivästyskorvausta.

Poikkeuksellisiksi olosuhteiksi katsotaan EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä esimerkiksi työtaistelu, sopimattomat sääolosuhteet tai poliittisesti epävakaat olot.

Finnair katsoo, että olosuhteisiin kuuluu myös tekninen vika, mikäli se johtuu suunnittelu- tai valmistusvirheestä.

Periaatteesta kyse

Lentoyhtiön mukaan vain hetki ennen Olliloiden lentoa koneen ohjaamoon oli tullut vikailmoitus, jonka aiheutti vasemman siiven puoleinen laippavika. Finnairin mielestä laipan vioittuminen oli yllättävä, harvinainen ja täysin odottamaton tapahtuma.

Kuluttajariitalautakunnan mukaan tekninen vika on harvoin pätevä syy olla maksamatta vakiokorvausta.

Finnair itse näkee toimivansa vastuullisesti ja kunnioittavansa asiakkaitten oikeuksia.

– Finnair maksaa EU-säädösten velvoittamat vakiokorvaukset aina täysimääräisinä asiakkaille, lentoyhtiö vakuuttaa Ylelle sähköpostitse.

Olliloille Finnair ei suostunut pyynnöstä maksamaan korvauksia. Niinpä perhe kanteli asiasta kuluttajariitalautakuntaan.

Sovintoesityksiä ja lahjakortteja

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain mukaan sen on ratkaistava asiat pääsääntöisesti 90 päivän kuluessa siitä, kun lautakunnalla on ollut käytettävissään kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto.

Olliloiden tapauksen käsittely ja samalla perheen epätietoisuus venyivät lautakunnassa kahdeksi vuodeksi.

– Tuntui, että Finnairilta tuli aina jokin lippunen tai lappunen juuri ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista, Jukka Ollila sanoo.

Niissä Finnair perusteli näkemystään ja teki kaksi sovintoehdotusta.

Ensimmäisessä sovintoehdotuksessa lentoyhtiö suostui maksamaan perheelle kertakorvauksena joko 400 euroa rahaa tai antamaan 600 euron lahjakortin. Toisessa sovintoehdotuksessa Finnair alensi tarjoustaan ja ehdotti 300 euron kertakorvausta tai 510 euron lahjakorttia.

Finnair kertoo tarjoavansa sovintoratkaisua “asiakaspalvelusyistä” myös niissä tapauksissa, joissa se ei itse katso olevansa korvausvelvollinen.

Ollilat sanovat, että he olisivat hyväksyneet hyvityksenä myös lahjakortin, mikäli sen summa olisi ollut heidän mielestään kohtuullinen.

Yli 30 miljoonan euron korvaukset

Olliloiden mielestä Finnair käytti viivytystaktiikkaa ja yritti väsyttää heidät.

– Finnair koettaa ulkoistaa vastuun kuluttajalle, Jukka Ollila sanoo.

Samaa mieltä on lentokorvausyhtiö AirHelp.

Maajohtaja Aleksi Seppo näkee, että Finnairille on yksinkertaisesti kannattavampaa tehdä korvausten maksamisesta niin hankalaa, ettei kuluttaja lähde viemään asiaa eteenpäin.

Aleksi Seppo arvioi, että noin puolet vakiokorvaukseen oikeuttavista Suomeen saapuneista tai Suomesta lähteneistä lennoista on tänä vuonna ollut Finnairin operoimia. Tämä tarkoittaisi noin 87 500 lentoa. Suomessa keskimääräinen vakiokorvaus on noin 350 euroa.

Näillä tiedoilla laskettuna Finnairin olisi pitänyt maksaa tänä vuonna asiakkailleen pelkästään vakiokorvauksia yli 30 miljoonan euron arvosta.

Finnair itse kertoo maksavansa tänä vuonna noin 18 miljoonan euron edestä vakio- ja muita korvauksia matkustajilleen.

Ei haastattelua ministeriltä

Finnair on valtion 56-prosenttisesti omistama yhtiö. Ollilat penäävät valtio-omisteisen yhtiön vastuuta, mutta omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vastannut Ylen haastattelupyyntöihin.

Jukka OIlila näkee, että Finnairin toiminta vie uskottavuutta myös kuluttajansuojaviranomaisten toiminnalta.

Samaan viestiin yhtyy kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg. Ståhlbergin mielestä valtio-omisteisten yhtiöiden pitäisi noudattaa sääntöjä esimerkillisesti.

Ståhlberg sanoo Ylelle aiemmin antamassaan haastattelussa, että Finnair vaikuttaa olevan keskimääräistä huonompi kuluttajansuojan toteuttaja.

Kuluttajariitalautakunta suositti keväällä 2018 antamassaan ratkaisussa Finnairia maksamaan Olliloille vakiokorvauksen.

Finnair ei suostunut.

Silloin perhe päätti ottaa yhteyttä lakimieheen.

– Meille oli aika selvää, että loppuun asti mennään, sanoo Katri Ollila.

Niin tekee moni muukin.

Finnair on vastannut matkustajien valituksiin lukuisten Euroopan maiden oikeusistuimissa, myös Suomessa. Lentoyhtiö ei suostu kommentoimaan, kuinka monta riitaista korvausasiaa sillä on käynnissä eri puolilla maailmaa.

Finnair pysyi kannassaan

Ollilat toivoivat lakimiehen kirjeen saavan Finnairin maksamaan korvaukset. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Lentoyhtiö kieltäytyi edelleen maksamasta.

Perhe päätti nosti asiasta kanteen kesällä 2018.

Lentoyhtiö toimitti oikeuteen näkemystään tukevaa materiaalia: Saksalaisen alioikeuden päätöksen, joka vapautti Finnairin korvausvaateista. Liikenne- ja turvallisuusvirasto Trafin suosituksen, jossa korvausta ei suositeltu.

Finnairin mukaan suomalainen viranomainen tulkitsi lakia toisin kuin muiden EU-maiden kuluttaja-asiamiehet.

Olliloita alkoi hirvittää.

Perhe taipui sovintoon

Ennen heidän tapauksensa käsittelyä käräjäoikeustuomari oli pyytänyt osapuolia pohtimaan sovintomenettelyä.

Finnair toimitti Olliloille kolmannen sovintotarjouksen. Se oli 400 euroa vähemmän kuin vakiokorvaus eli 1 100 euroa. Ollilat päättivät tarttua siihen.

– Järki piti ottaa käyttöön, Jukka Ollila sanoo.

Mahdollinen häviö raastuvassa olisi voinut velvoittaa perhettä maksamaan Finnairin kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut.

Vakuutus oli korvannut oman lakimiehen kulut, mutta vakuutuskatto alkoi tulla täyteen.

Riitasummaan eli 1 500 euroon suhteutettuna mahdolliset kulut tuntuivat kohtuuttomilta.

– Tämä oli sellainen Daavid–Goljat-asetelma. Ei ole kiva käydä oikeutta, kun toisen puolen resurssit ovat täysin toiset, Jukka Ollila sanoo.

Ollilat päättivät valita mielenrauhan.

Lue myös:

Perhe sai 2 400 euroa nukkumisesta lentokentällä – Uusi ilmiö rantautunut Suomeen lentokorvausten hakemisessa

Kuluttajariitalautakunta: Finnair polkee asiakkaiden oikeuksia, 600 euron korvaus jäi maksamatta, ja yhtiö päätyi viranomaisen "mustalle listalle"

Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen Lahdessa elokuussa 2017 tapahtuneen tapon yrityksen. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko teolla rasistinen motiivi, jonka perusteella tuomioita voitiin koventaa. Aiemmat oikeusistuimet ovat olleet asiasta erimielisiä.

Kaksi miestä on tuomittu aiemmin käräjä- ja hovioikeudessa tapon yrityksestä. Kyse oli öisistä väkivaltaisuuksista Lahden Lanun aukiolla vuoden 2017 elokuussa.

Tapahtumat saivat alkunsa aukiolla sijaitsevassa ravintolassa, jossa toinen tuomituista tönäisi afrikkalaistaustaista miestä ja nimitteli tätä neekeriksi. Miehen mukaan neekeriksi haukkuminen jatkui myös ravintolan ulkopuolella ja kohdistui myös toiseen, irakilaistaustaiseen mieheen.

Hovioikeuden mukaan aukiolla miehiä nimitellyt tekijä yritti ensin ampua irakilaistaustaista miestä pistoolilla, mutta ase ei lauennut. Sen jälkeen hän puukotti uhria toisen tuomitun ojentamalla veitsellä. Puukotettu sai vakavia vammoja ja joutui sairaalahoitoon.

Lisäksi puukottaja osoitti afrikkalaistaustaista uhria pistoolilla jalkoihin. Kolmas mies suihkutti molempien uhrien kasvoille kaasusumutetta.

"Tavallinen tappelutilanne, jossa kaikki esittivät loukkaavia kommentteja"

Rikoslain viidennen pykälän mukaan rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty rotuun, ihonväriin, syntyperään tai kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvasta vaikuttimesta. Sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden mukaan tuomitut miehet olivat nimitelleet uhreja neekeriksi ennen väkivaltaisuuksia.

Käräjäoikeuden mukaan jutussa jäi kuitenkin näyttämättä, että rikosten alkusyy tai motiivi olisi ollut rasistinen. Se tuomitsi asellla uhanneen ja uhria puukottaneen miehen viiden vuoden ja toisen miehen liki neljän vuoden vankeuteen. Tapon yrityksen lisäksi puukottaja tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta.

Hovioikeus oli eri mieltä ja korotti kummankin miehen tuomiota neljällä kuukaudella teon rasistisen motiivin takia.

– Vastaajat eivät ole tunteneet asianomistajia entuudestaan, eivätkä he ole esittäneet mitään konkreettista ja uskottavaa vaihtoehtoista syytä tekemälleen väkivallalle, Itä-Suomen hovioikeus katsoi heinäkuussa.

Hovioikeudessa syytetyt kiistivät rasistisen motiivin. Heidän mukaansa kyse oli muista syistä syntyneestä "tavanomaisesta tappelutilanteesta", jonka yhteydessä oli puolin ja toisin esitetty loukkaavia kommentteja.

Korkeimman oikeuden myöntämä valituslupa koskee ainoastaan rangaistuksen koventamisperustetta, ei hovioikeuden tuomiota muilta osin.

Lähes puolet suomalaisista tekee uudenvuodenlupauksia. Tutkimusten mukaan suurin osa niistä jää kuitenkin toteutumatta. Mitä jos hyödyntäisimme lupausten sijasta ystävien parhaimpia neuvoja?

Ari Meriläisen ystävä kehottaa tätä olemaan oma itsensä.

– Se on paras neuvo, minkä voi antaa kenelle tahansa. Olla oma itsensä ja vähän hulluutta mukaan. Siinä on elämän suola. Ei tarvitse esittää ketään muuta, Meriläinen painottaa.

Hannele Hanssonin paras ohje on edesmenneeltä äidiltä.

– Äiti sanoi aina, että auttakaa kaikkia, sillä toinen ei voi koskaan tietää toisen murheita. Se on ollut hyvä neuvo, ja yritän toteuttaa sitä, Hansson kertoo.

Robin Rimpilä saa paljon neuvoja kavereiltaan. Ohjeet vaihtelevat "peruselämästä" kouluun ja parisuhteeseen. Neuvoja tulee kysymällä ja kysymättä. Viimeksi poikasakki mietti joululahjoja tyttöystävilleen.

– Tulimme siihen tulokseen, että itse tehty lahja on paras. Kavereiden mukaan on parempi, että laitat aikaasi lahjaan kuin että ostat sen kaupasta, nuori mies kertoo.

Valtaosa suomalaisten uudenvuoden lupauksista koskee kuntoilua, terveyttä ja elämäntapoja. Myös ystävien neuvot sivuavat näitä.

Sanna Karjalaisen lapsiperheessä yritetään elää hetkessä. Saara Granlund aikoo tätinsä ohjeiden mukaan ottaa rauhallisesti päivän kerrallaan.

– Ota vähän iisimmin, tee sitä, mistä tykkäät, mene metsään, ole ulkona lasten kanssa. Vuodesta 2019 tulee varmasti hyvä vuosi, jos ei stressaa liikaa, Granlund uskoo.

Hyvän neuvon ei tarvitse olla elämää suurempi:

– Ananas ei kuulu pizzan päälle.

– Kun tulet ulkoa sisälle, vaihda ihoa vasten olevat vaatteet, niin pysyt lämpimänä.

– Arjessa pitää olla pientä luksusta, kuten kauniit alusvaatteet.

Käyttökelpoisen ohjeen voi myös omia ystävän ystävältä:

–Jos sinulla menee asian hoitamiseen vähemmän kuin 10 minuuttia, tee se heti.

Hyvä vinkki, mutta vaihtaisin 10 minuuttia 5 minuuttiin.

Osassa S-ryhmän Prismoja on käynnissä virikehäkkikanaloita vastustava vastamainoskampanja, kertoo Oikeutta eläimille -järjestö. Niinsanottuja vastamainoksia on järjestön mukaan levitetty Prismoihin ainakin Porissa, Tampereella ja Jyväskylässä.

Esimerkiksi ostoskärryihin on kiinnitetty kuvia häkkikanoista, ja teksti kertoo häkeissä olevan kanalle tilaa suunnilleen mainoksen koon verran. S-ryhmästä vahvistetaan, että tiedotteita on levitetty sen kauppoihin.

Oikeutta eläimille -järjestö kerää parhaillaan nettisivuillaan nimiä vetoomukseen, jossa pyydetään S-ryhmää luopumaan häkkimunien myynnistä. Vastamainokset eivät kuitenkaan ole järjestön levittämiä, vaan niiden takana ovat yksittäiset aktivistit, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön yrityskampanjavastaava Juhis Ranta.

S-ryhmä: Ikävää, jos syyllistetään

S-ryhmän tuoretuotteiden valikoimajohtajan Antti Oksan mukaan "lehdyköitä tai papereita", joissa on vedottu kauppoihin, on löytynyt muutamasta Prismasta. Oksan mukaan S-ryhmässä suhtaudutaan toistaiseksi asiaan maltillisesti.

– Sinänsä kansalaisyhteiskunnassa on mielipidevapaus ja oikeus sitä ilmaista. Siinä mielessä yritämme olla ymmärtäväisiä ja positiivisia. Toisaalta on ikävää, jos kuluttajaa kovin paljon syyllistetään raflaavalla viestillä, Oksa sanoo.

Häkkimunat vastatuulessa

Muista suurista elintarvikekaupan ketjuista Lidl luopui virikehäkeissä tuotettujen kananmunien myynnistä vuonna 2016. Kesko puolestaan aikoo luopua häkkimunien myynnistä siirtymäajan jälkeen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Virikehäkkikananmunien myynti on vähentynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan muiden kananmunien myynti on kasvanut.

Uusia kanalainvestointeja tehdään pääasiassa lattiakanaloihin ja luomutuotantoon, tosin investoinnit ovat viime vuosina Siipikarjaliiton mukaan olleet vähissä.

Valikoimajohtaja Antti Oksan mukaan S-ryhmä jakaa huolen eläinten hyvinvoinnista ja eettisemmästä ruoantuotannosta. Ryhmä ei kuitenkaan ole luopumassa häkkikananmunista omalla linjauksellaan.

Häkkimunia on S-ryhmässä myydyistä kananmunista noin 60 prosenttia. Hinnaltaan ne ovat edullisimpia munia. Perinteiset kanahäkit vaihtuivat virikehäkkeihin vuoden 2012 alussa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on luvannut hidastaa joukkojen vetämistä Syyriasta. Asiasta kertoi republikaanisenaattori Lindsey Graham sunnuntaina uutiskanava CNN:n mukaan.

Graham sanoi, että Trump on luvannut tuhota äärijärjestö Isisin ennen kuin Yhdysvaltain joukot lähtevät maasta. Graham arvosteli aiemmin rankasti presidentin päätöstä joukkojen pois vetämisestä.

Graham tapasi Trumpin Valkoisessa talossa. Valkoinen talo ei ole kommentoinut Grahamin väitteitä vetäytymisaikataulusta.

Trump ilmoitti pari viikkoa sitten, että kaikki Yhdysvaltojen joukot vedetään pois Syyriasta kuukauden aikana. Trump perusteli päätöstä Isisin peittoamisella.

Lue myös:

Presidentti Trumpin vetäytymispäätökseen pettyneet amerikkalaiskomentajat jättämässä aseensa kurdeille Syyriassa

Yhdysvaltain hylkäämät kurdit saavat tukea yllättäen Syyrian armeijalta

Turkki vakuuttaa etenevänsä Syyrian kurdialueille

Kurdit jäämässä Turkin ja Syyrian armeijojen puristukseen, Isis-terroristit joudutaan ehkä jättämään rauhaan

Presidentti Trumpin ilmoitus vetää joukot Syyriasta herättää hämmennystä Yhdysvalloissa

Helsingin Katajanokalla sijaitsevan merikylpylä Allas Sea Poolin tilat ovat äärirajoilla suuren käyttäjämäärän vuoksi. Kylpylässä on samalla havaittu useita epäkohtia, joista asiakkaat ovat antaneet palautetta.

Suihku- ja pukuhuonetiloja on sosiaalisessa mediassa arvosteltu epäsiisteiksi ja suihkujen on myös kerrottu reistailevan. Lisäksi miesten saunan kiukaan toiminnassa on ilmennyt ongelmia.

Allas Sea Poolin toimitusjohtajan Bodil Ståhlin mukaan tilanteeseen on tulossa parannusta alkuvuoden ja kevään aikana. Esimerkiksi kiuas vaihdetaan tammikuun alkupuolella ja suihkut aiotaan vaihtaa uusiin heti tarvittavien erikoisosien saavuttua.

– Kiuasta on tutkittu eri asiantuntijavoimin ja kaikki osat on vaihdettu, mutta ongelman löytäminen on ollut vaikeaa. Meille on tulossa uusi kiuas eri valmistajalta. Lisäksi automaattisuihkut vaihdetaan manuaalisiin, jotka kestävät kulutusta paremmin.

Kävijämäärä ylittänyt ennakko-odotukset

Ståhlin mukaan kylpylässä käy keskimäärin yli 700 ihmistä päivässä, mikä on selvästi enemmän kuin alun perin odotettiin.

Ruuhkaa on erityisesti aamuisin ja iltaisin sekä viikonloppuisin, mutta arkisin päiväsaikaan tilaa löytyy myös ajoittain ahtaiksi käyvistä pukuhuoneista.

– Ajoittain on todella ruuhkaista etenkin päärakennuksen pukuhuoneissa. Ne on mitoitettu pienemmälle kävijämäärälle, mutta sivurakennuksen pukuhuoneissa on lisää tilaa, Ståhl sanoo.

Kritiikkiä on tullut myös vettä lainehtivista pukuhuoneiden lattioista. Ståhlin mukaan ongelmia tulee ruuhka-aikoina, jolloin lattiat eivät ehdi kuivua ihmispaljouden vuoksi.

Maaliskuun aikana Allas Sea Poolin tiloja remontoidaan ja parannetaan vaiheittain siten, että kylpylä voidaan pitää toiminnassa joka päivä.

– Neliöitä emme saa lisää, sillä rakennusoikeus on jo käytetty, mutta suunnittelemalla pukuhuoneet uudelleen ja tekemällä muutoksia pohjaratkaisuun saadaan varmasti parannuksia.

Ståhlin mukaan kävijämääriä yritetään saada tulevaisuudessa jaettua tasaisemmin. Tietyille asiakasryhmille voidaan esimerkiksi tarjota alennuksia päiväsaikaan, kun kävijöitä on vähemmän. Lisäksi Allas Sea Poolin aukioloaikoja on tänä talvena pidennetty.

– Vaikka ajoittain on ahdasta, on suurin osa asiakaspalautteesta kuitenkin selkeästi myönteistä, Ståhl toteaa.

Uudenvuoden talvimyrskyssä lunta sataa paikoitellen jopa 20–30 senttiä. Eniten lunta sataa maan keskivaiheilla eli Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, ennustaa Yle uutisten meteorologi Toni Hellinen.

– Hetkittäin lunta voi tulla sakeastikin, mutta olennaista on lumisateen kesto. Sade kestää pari päivää, ja Itä-Suomessa sää selkenee vasta lähempänä torstaita, Toni Hellinen sanoo.

Huomisaamuun mennessä runsaimmin lunta kertyy maan länsirannikolle. Uudenvuodenpäivän ja sitä seuraavan yön aikana sadealueet liikkuvat itään. Etelä- ja Länsi-Suomessa saadaan vuorotellen lunta, räntää ja vettä. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaikki sade tulee todennäköisesti lumena.

– Voimakkaiden tuulten osalta myräkkä on kahdessa osassa. Uudenvuodenyönä on jo luvassa myrskylukemia, mutta vielä voimakkaampia tuulia ennustetaan tiistain ja keskiviikon väliseksi yöksi, Toni Hellinen kertoo.

Merialueilla tuuli saattaa yltyä yli 25 metriin sekunnissa.

– Tämän kaltaisia talvimyrskyjä esiintyy lähes joka vuosi, mutta näin voimakasta myrskytuulta ei nähdä joka vuosi, Toni Hellinen sanoo.

Sähköyhtiöt varoittavat katkoksista

Todennäköistä on, että myrsky aiheuttaa monenlaista haittaa. Ajokeli on huono lähes koko maassa. Lumisade haittaa liikennettä, ja tuuli saattaa kasata lunta kinoksiksi teille.

Muiden muassa Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla toimivat sähköyhtiöt ovat jo varoittaneet sähkökatkoksista.

Pohjois-Karjalan Sähkö pitää jakeluhäiriöitä todennäköisinä. Alkutalven kosteat kelit ovat keränneet puihin lunta ja jäätä, jolloin uusi lumi tarttuu oksiin helposti. Myös viime talvena tykkylumituhoista kärsittiin Itä-Suomessa ja Kainuussa laajalti.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on hälytysvalmiudessa muun muassa metsureita ja metsäkoneita sähkölinjojen päälle mahdollisesti kaatuvia puita raivaamaan.

– Kaatuneita puita ei saa mennä missään nimessä poistamaan sähkölinjoilta itse, vaan niistä on ilmoitettava sähköyhtiön vikapalvelunumeroon, muistuttaa Pohjois-Karjalan Sähkön käyttöpäällikkö Jukka Leppänen.

Kainuun pelastuslaitos antaa Facebook-päivityksessään ohjeita sähkökatkojen varalle: ihmisiä kehotetaan varaamaan riittävästi juomavettä, valmista ruokaa ja ilman sähköä toimivia valaisimia sekä polttopuita lämmitystä varten. Kainuun pelastuslaitos muistuttaa myös lataamaan mahdolliset varavirtalähteet valmiiksi, jolloin kännykän saa tarvittaessa ladattua niiden avulla.

“Myös paristokäyttöinen radio on hyvä lisä tiedotteiden kuuntelemista varten”, ohjeissa muistutetaan.