Uuden vuoden tinojen valanta loppuu ensi vuonna, näin huusivat otsikot viime vuonna tähän aikaan. Piti keksiä jotain millä vanhat hevosenkengän muotoiset tinat voisi korvata.

Viime vuonna Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kannustivat ihmisiä valamaan uutena vuonna esimerkiksi mehiläisvahaa tai sokeria tinan sijaan.

Vaan mitäpä joulun jälkeen satunnaisen kulkijan silmiin osui marketissa? Paketti uuden vuoden tinoja, niitä ihan samanlaisia hevosenkengän muotoisia, mitkä suuren lyijypitoisuuden vuoksi laitettiin myyntikieltoon viime vuonna. Varoittelu tinan valamisen loppumisesta oli niin tehokasta, että monet hamstrasivat niitä tulevien vuosien varalle kilokaupalla.

Oliko hysteria turha? Siltä vaikuttaa, sillä kauppoihin nyt ilmestyneet tinat ovat myyntikelpoisia, ja kaiken lisäksi käyttäytyvät samalla tavalla kuin vanhat lyijyä sisältävät hevosenkengät.

Perinteinen vanha uudenvuodentina sisälsi jopa yli 95 prosenttia lyijyä, joka on vaarallista terveydelle ja ympäristölle.

– Mikäli lyijyn pystyy korvaamaan tuotteessa jollain muulla aineella, saa tinoja myydä, kunhan vain kysymys ei ole vaarallisista yhdistelmistä, kertoo Tukesin kemikaalilainsäädännön ylitarkastaja Sari Tuhkunen.

Uusi uudenvuodentina sisältääkin 97 prosenttia tinaa ja 3 prosenttia antimonia, joka antaa tinalle vähän lisää kovuutta.

Näin testi sujui – perinteisempi voitti

Testissä uusi tina käyttäytyi kuin vanha ”lyijykenkä”, eivätkä haastajina olleet mehiläisvaha tai sokeri pystyneet, valitettavasti, millään osa-alueella haastamaan tinasta tehtyä tulevaisuuden ennustajaa. Kun Aito Tinakenkä suhahti veteen, se muotoutui uudenvuodentinan kaltaiseksi taideteokseksi. Mukaan tuli myös röpötystä, jota tulkitaan tulevan vuoden rahasaaliiksi.

Sokeritinaa kokeilin ensin ruokosokeripaloilla, mutta todella huonolla menestyksellä. Tässä kokeessa saatiin aikaan vain mustaa mönjää, joka veteen osuessaan hajosi pieniin palasiin. Valkoinen hienosokeri sen sijaan toimi paremmin, mutta valos vesisangon pohjalla näytti enemmän meripihkan palaselta kuin tinalta. Ei jatkoon.

Mehiläisvaha oli paha pettymys. Niin paljon kuin olisin halunnut, että tinalle olisi jokin hyvä ekologinen vastine, en saanut vahaa toimimaan ollenkaan. Valos muistutti lähinnä munakasta tai oksennusta. Ehkä tekniikka mehiläisvahan kanssa oli myös hukassa, sillä olen nähnyt sellaisia kuvia, joissa vahasta on saatu aikaan jonkinlainen möykky.

Petri Rinne

Lisää aiheesta:

Moni suuttui, kun uudenvuoden tinat vietiin kaupoista – "Olkoon laki mikä vaan, meillä valetaan"

Monet kaupat eivät myy enää ollenkaan uudenvuoden tinoja – ”Emme ole onnistuneet hankkimaan pakkauksia, joissa olisi varoitus”

Italian hallitukseen kuuluva populistinen Viiden tähden liike erotti maanantaina neljä parlamentaarikkoaan puolueen sääntöjen rikkomisesta.

Puolueesta erotettujen joukossa ovat senaattorit Gregorio De Falco ja Saverio De Bonis sekä Euroopan parlamentin jäsenet Giulia Moi ja Marco Valli.

– Jokainen on tärkeä, kukaan ei ole korvaamaton. Se, joka ei tue hallitussopimusta, on ulkona liikkeestä. Kunnioitus äänestäjiä kohtaan on etusijalla, Italian varapääministerinä toimiva Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi Di Maio kirjoitti viestipalvelu Twitterissä.

Erotuspäätös kaventaa Italian hallituskoalition enemmistöä 320 paikkaisessa parlamentin ylähuoneessa eli senaatissa. Nyt koalitiolla on 167 edustajaa senaatissa.

Sankarin viitta ei suojannut

De Falco on entinen rannikkovartioston upseeri, josta tuli sankari tammikuussa 2012, kun hän käski karille ajaneen Costa Concordia -risteilyaluksen kapteenia Francesco Schettinoa palaamaan uppoavaan laivaan.

Kapteeni Schettino oli poistunut aluksesta ennen kuin matkustajat oli evakuoitu. Hänet tuomittiin 16 vuodeksi vankeuteen osuudestaan onnettomuuteen, jossa kuoli 32 ihmistä.

Gregorio De Falco liittyi Viiden tähden liikkeeseen aiemmin tänä vuonna. Hänen saamistaan puolueen riveihin pidettiin merkittävänä saalina. De Falco valittiin senaattoriksi maaliskuun vaaleissa.

Senaatissa De Falcolla oli vaikeuksia alistua puoluekuriin. Hän vastusti useita hallituksen toimenpiteitä, muun muassa Viiden tähden liikkeen hallituskumppanin, oikeistopopulistisen La Lega -puolueen ajamaa lakialoitetta, joka kiristi maahantulijoiden oikeutta turvapaikkaan.

– Olen hyvin pahoillani, enkä odottanut tätä, De Falco sanoi maanantaina kuultuaan erottamisestaan.

Saverio De Bonis puolestaan muun muassa vastusti La Legan ajamaa turvallisuuslakia ja jätti sitä koskevan äänestyksen väliin.

Kodinkoneita kehitettiin aikaisemmin vapauttamaan ihmisiä arjen toisinaan raskaista askareista. Mutta onko kehitys mennyt jo älyjääkaappien ja muiden tekoälyä hyödyntävien laitteiden kehityksessä liian pitkälle?

Tieteenfilosofi Anna-Mari Rusanen syttyy aiheelle. Ihminen on omimmillaan tekemässä, liikkumassa ja samalla oppimassa tekemällä ja aistimalla. Suomen kielessä englannin human being on ytimekkäästi vain ihminen, mutta Rusasen mukaan nimitys pitäisi olla human doing eli tekevä ihminen.

Jos teknologian kehittäjät eivät ymmärrä ihmisen todellista olemusta, teknologiakehitys menee Rusasen mukaan pahasti metsään.

– Tuntuu siltä, että monta kertaa älylaitteita kehitetään niin, että yritetään automatisoida meille luontaisesti mielekkäitä asioita.

Tekniikan pitäisi tukea ihmistä tekemään

Rusanen on käynyt asiasta äskettäin keskustelua ystäviensä kanssa monen huomiota ja aikaa vievässä Facebookissa. Hän kertoi näkemyksistään Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

– Ajatus puistattaa. On kammoksuttavaa, jos kaupassa käynti vietäisiin pois, Anna-Mari Rusanen Helsingin yliopistosta tiivistää ajatuksensa teknologiakehityksestä älyjääkaappien yhteyteen.

Rusanen on huolissaan siitä, että nykylaitteet ja -sovellukset ovat jopa tarkoitushakuisesti rakennettu koukuttamaan käyttäjiä, eikä välttämättä auttamaan ihmistä tukemalla tekemistä. Hän ei halua luovuttaa päätöksentekoa ja toiminnan suunnittelua koneille.

Kolikolla, kuten myös tekniikalla on myös kääntöpuolensa, kun tekniikka on auttanut esimerkiksi monia oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia.

Tekoäly viemässä ihmistä vaikeisiin tilanteisiin

Aivotutkija Mona Moisalan mukaan kehitys on kuitenkin kääntymässä päälaelleen: apurit ovat entistä useammin ottaneet ajajan paikan ja vievät yhä enemmän aikaa. Helsingin yliopiston tutkija Moisalan mukaan älylaitteita pitäisi kehittää enemmän niin, että niihin käytettyä aikaa pystyy paremmin hallitsemaan.

Kysymys koneiden liian hallitsevasta asemasta tulee esille robottiautojen kehittelyssä. Tekniikkaa on kehitetty korjaamaan ihmisten virheitä liikenteessä. Tekniikan ei ole tarkoitus kuitenkaan vapauttaa ihmiskäyttäjää viimekätisestä vastuusta ratin takana.

– Ihmisen pitäisi tilanteessa, jossa auto ei enää kykene ratkaisemaan ongelmaa, hypätä puikkoihin ja korjata ongelma. Miten pystymme tässä hyvällä tavalla toimimaan, Rusanen kysyy.

Älylaitteita yhdessä peuhaamisen sijaan

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa tekemistä, erityisesti yhdessä tekemistä, arvokkaana suojana nykyajan lyhytjänteisyydelle ja alttiudelle väkivaltaiseen käytökseen.

– Tulee toisinaan todella paha mieli, kun kulkee koulujen pihojen ohi ja näkee lapsia omilla kännyköillään. Olemme viemässä jotain sellaista, joka on ihmisille aivan keskeistä eli yhdessä peuhaamista, kertoo psykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Asiantuntijoiden mukaan älylaitteiden mukanaan tuomiin epätoivottuihin vaikutuksiin, kuten lyhytjännitteiseen heinäsirkkamieleen ollaan kuitenkin heräämässä.

Lue myös:

Hei, herätys siellä ratissa! Ajoavustin ei tee kärrystäsi robottiautoa

Koti muuttuu entistä älykkäämmäksi – esimerkiksi älyvalot, älylukot ja vesivuotovahdit yleistyvät

Ilotulitteita voi jäädä tänä uutena vuotena ampumatta aiempia vuosia enemmän, koska Suomeen ennustetaan vuoden vaihteeksi sateista ja tuulista säätä.

Jos sinulle jää juhlien jälkeen käyttämättömiä raketteja, voit toimia niiden kanssa usealla eri tavalla.

Kuluttaja voi pyytää hänelle raketteja myynyttä kauppiasta ottamaan vastaan raketit. Kauppiaalla ei kuitenkaan ole siihen minkäänlaista velvoitetta. Vastaanottovelvoite koskee vain viallisia ilotulitteita rajoitetun ajan tammikuussa.

Ennen kauppiaalle palauttamista on hyvä ottaa tarkkaan selvää rakettien todellisesta myyjätahosta. Etenkin isoissa marketeissa ilotulitteita saattaa myydä eri kauppias kuin se, joka pitää tiloissa muuta varsinaista kauppaa.

Kauppojen palautuskäytännöissä eroja

S-ryhmästä kerrotaan Ylelle, että S-ryhmä ottaa vastaan heidän myymälöistään myytyjä käyttämättömäksi jääneitä ilotulitteita. Kuluttajille maksetaan ilotulitteista rahat takaisin. Palautukset täytyy tehdä 9.1.2019 mennessä.

S-ryhmä ei ota vastaan muiden tahojen myymiä ilotulitteita. Kuluttaja voi tarkistaa kassakuitista, onko myyjä ollut joku S-ryhmän kaupoista vai jokin ulkopuolinen kauppias.

K-ryhmästä kerrotaan, että ilotulitteita myyviin K-ryhmän kauppoihin voi tarvittaessa palauttaa myös muualta ostettuja ilotulitteita. K-ryhmän mukaan ne toimitetaan hävitettäväksi maahantuojalle. Käyttämättä jääneitä ilotulitteita ei K-ryhmässä hyvitetä.

Hävitä vasta likomärkänä

Jos haluat hävittää käyttämättä jääneet ilotulitteet, voit upottaa raketit vuorokauden ajaksi veteen niin, että ne kastuvat läpikotaisin (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos). Tämän jälkeen ilotulitteet voi viedä tavalliseen sekajätesäiliöön.

Jos et henno hävittää ostamiasi ilotulitteita vaan haluat säästää ne ensi vuoden paukuttelua varten, voit säilyttää niitä pieniä määriä (5 kg) kotona kuivassa ja viileässä paikassa. Säilytyksen tulee olla myös erillään sähkölaitteista ja lukitussa tilassa.

Ilotulitteita ei saa säilyttää ullakkotiloissa eikä asuinhuoneistojen yhteisissä tiloissa. Pelastusviranomaiset eivät kuitenkaan ylipäätään suosittele ilotulitteiden säilyttämistä kotona.

Ylijäämäraketit on myös mahdollista räjäyttää ennen seuraavaa uutta vuotta. Jos kyseessä ei ole ammattimainen, yleisölle suunnattu ilotulitusnäytös, on räjäyttelyyn haettava lupa pelastusviranomaiselta viimeistään viisi vuorokautta ennen räjäyttelyä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että raketteja ei saa räjäytellä missä tahansa, koska ilotulitteiden räjäyttämiselle on asetettu runsaasti paikkakuntakohtaisia rajoituksia.

Raketteja saa ampua vuodenvaihteessa kahdeksan tunnin aikana eli uudenvuodenaaton iltakuudesta uudenvuodenpäivän aamukahteen.

Päivitetty klo 13.30: Lisätty linkki Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ohjeisiin. Päivitetty klo 16.25: Lisätty tiedot S- ja K-ryhmien palautuskäytännöistä.

Lue myös:

Näin ammut ilotulitteet turvallisesti (Tukes)

Useilta pelastuslaitoksilta suositus olla ampumatta ilotulitteita – Animaatio näyttää, miten tuulet puhaltavat illan aikana

Ympäristökaupungiksi julistautunut Lahti ei ole luopumassa ilotulitteista – ”Lasershow on ehkä tulevaisuuden teknologiaa”

Tämän hetken ennusteen mukaan vuoden vaihtuessa tänään maanantaina puoliltaöin koko maassa sataa ja sää on tuulinen. Sade tulee pääosin lumena, mutta länsirannikolla se tulee vetenä.

Kovin myrsky alkaa vasta huomenna tiistaina uudenvuodenpäivänä, mutta tuulenpuuskat voivat haitata ilotulitusrakettien ampumista tänään.

Useat pelastuslaitokset ovat jo suositelleet, ettei myrskyisässä säässä ammuttaisi ilotulitteita. Suosituksia on annettu Oulu-Koillismaan, Lapin, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan pelastustoimien alueilla.

Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset suosittelevat vahvasti, ettei talvimyrskyssä ammuta ilotulitteita. Suositus perustuu Ilmatieteen laitoksen ennusteeseen, jonka mukaan vuodenvaihteessa on luvassa runsaita lumisateita ja voimakasta etelätuulta.

Voimakas tuuli voi ohjata ilotulitteet väärään suuntaan. Puuskainen tuuli voi myös kaataa huonosti tuettuja ilotulitteita, pelastuslaitokset varoittavat.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas kertoo, että pelastuslaitos voi antaa alueellisia suosituksia tai alueellisesti kieltää tai sallia ilotulitteiden ampumisen. Aaton myrskyisän sään takia Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset valmistelevat parhaillaan kemikaaliturvallisuuslain mukaista alueellista päätöstä, joka sallisi keskitetysti yksityisen ilotulituksen ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta. Ajankohdaksi on alustavasti suunniteltu 5. tammikuuta kello 18–21, mutta tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan vielä erikseen.

Turvallisena tuulirajana pidetään 14:ää metriä

Honkakunnas sanoo, että melu- haju- ja välkehaittojen takia on parempi, että käyttämättä jäävät ilotulitteet ammutaan keskitetysti tiettynä ajankohtana.

– Näin asuntoihin ei myöskään jäisi varastoon käyttämättömiä ilotulitteita, hän sanoo.

Lapin pelastuslaitos suosittelee, että Simon, Tornion, Kemin ja Keminmaan alueilla ilotulitteita ammuttaisiin vasta kello 21:n jälkeen. Sään kehittymistä on kuitenkin seurattava paikallisesti, ja talvimyrskyssä ilotulitteiden ampumista ei suositella, pelastuslaitos huomauttaa.

Pirkanmaan pelastuslaitos muistuttaa, että ilotulitteiden ampujat huomioivat kovan tuulen vaikutuksen.

– Mikäli olosuhteet ovat huonot, tulee ilotulitteiden käytöstä pidättäytyä, Pirkanmaan pelastuslaitos ohjeistaa tiedotteessaan.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos puolestaan kehottaa ottamaan vakavasti huomioon tuulen suunnan sekä sen poikkeuksellisen suuren voimakkuuden. Ilotulittamisessa turvallisena tuulirajana pidetään 14:ää metriä sekunnissa.

– Sääennusteen perusteella on mahdollista, että raja ylittyy Pohjois-Karjalassa. Ampuja on vastuussa turvallisesta ilotulittamisesta, tiedotteessa kirjoitetaan.

Turvallisimpia paikkoja ilotulitteiden käytölle ovat esimerkiksi järvien rannat, kenttäalueet sekä aukeiden alueiden reunamat.

Ylen meteorologin Anne Borgströmin mukaan juuri silloin, kun vuosi vaihtuu, tuuli on kovimmillaan Helsingissä, ja voi olla puuskissa jopa 20 metriä sekunnissa.

Uudenmaan pelastuslaitokset tiedottivat iltapäivällä, etteivät ne anna uusia rajoituksia ilotulitteiden käytölle Helsingissä ja muualla Uudellamaalla. Tiedotteen mukaan Uudenmaan alueella järjestetään useita ammattimaisia ilotulitusnäytöksiä ja ilotulituksen toteuttaja arvioi, voiko ilotulituksen toteuttaa turvallisesti.

Kiellon rikkomisesta sakkoa

Jos pelastusviranomainen kieltää ilotulitteiden ampumisen, kiellon rikkomisesta voi saada rangaistuksen. Poliisitarkastaja Marko Heikkilä Poliisihallituksesta kertoo, että käytännössä kyseessä on sakkorangaistus, joka on noin 10 päiväsakkoa.

Heikkilä kertoo, ettei poliisilla ole erikseen resursseja valvoa kieltoa, jos sellainen annetaan.

Poliisi voi ottaa tilapäisesti haltuun muun muassa ilotulitteet henkilöltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Lumipyry alkaa lännestä iltapäivällä

Lumipyry alkaa tänään lännestä. Länsi-Suomessa tulee lunta jo iltapäivästä alkaen, Borgström sanoo.

Sadealue liikkuu päivän aikana itään ja vuoden vaihtuessa sataa koko maassa. Sade muuttuu lännessä ja etelässä lumesta ensin rännäksi ja sitten sateeksi.

Vuoden vaihtuessa sade on muuttunut rännäksi länsirannikolla, esimerkiksi Hangossa ja Porissa. Vaasassa ja Turussa tulee puoliltaöin jo vettä.

Myös Uudellamaalla sade muuttuu rännäksi puolen yön aikaan. Helsingissä sataa tämän hetken ennusteen mukaan lunta vielä vuoden vaihtuessa, mutta pian sade muuttuu pääkaupungissakin rännäksi ja vedeksi.

Myös tiistaina tulee sateita koko maassa. Sade tulee sekä, lumena, räntänä että vetenä tihkusateina.

Huomenna kunnon myrsky

Tuuli voimistuu tänään illalla ja voi olla puuskissa voimakasta. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskystä Perämerellä, Merenkurkussa ja Selkämeren pohjoisosassa jo tästä iltapäivästä alkaen.

Huomenna tiistaina myrskyvaroitus on voimassa lähes kaikilla merialueilla. Selkämeren eteläosassa ja Pohjois-Itämeren länsiosassa aallot voivat nousta jopa yli seitsemän metrin.

Huomisillasta alkaen tuulivaroitus on annettu myös maa-alueille Länsi-, Keski- ja Etelä-Suomeen.

Ajokeli muuttuu huonoksi

Lumi- ja räntäsateiden vuoksi ajokeli muuttuu huonoksi tänään ja huomenna.

Erittäin huonosta ajokelistä varoitetaan huomenna tiistaina Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Päivitämme juttua päivän aikana

Kaukana aurinkokuntamme reunalla pyörivästä asteroidista MU69:sta on yritetty kolme kertaa ottaa selvää teleskooppitutkimuksella. Tulokset ovat olleet hyvin niukkoja. Pian pitäisi olla toisin.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan luotain on pyyhkäisemässä uutenavuonna MU69:n ohi. Jos kaikki menee hyvin ja New Horizons -luotaimen havainnot saadaan suunnitellulla tavalla Maahan, MU69:stä tulee kaukaisin kohde, jota ihmiskunta on tutkinut luotaimillaan.

New Horizonsin ja lennonjohdon välillä on niin paljon matkaa, että luotain on ohilennon aikana omillaan. Jos jotakin menee viime hetkellä pieleen, korjausviesti Maasta ei ennätä hätiin. New Horizonsilla on kuitenkin keinonsa reagoida esimerkiksi silloin, jos kosminen säteily uhkaa sen tietokoneen toimintaa.

Etukäteen tiedetään hyvin vähän

Viisi vuotta sitten MU69:n olemassaoloa ei edes tiedetty. Sitten punertava piste jäi avaruusteleskooppi Hubblen silmään, kun Hubble etsi Kuiperin vyöhykkeeltä kohdetta, jonne New Horizons suuntaisi hoidettuaan päätehtävänsä, kääpiöplaneetta Pluton tutkimisen.

MU69:n koko tieteellinen nimi (486958) 2014 MU69 sai tänä vuonna yleisöäänestyksessä rinnalleen kutsumanimen Ultima Thule. Se oli muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten kirjallisuuden ja karttojen nimi paikoille, jotka olivat loitolla heidän tuntemastaan maailmasta.

Tuntematon MU69 todella on. Avaruuslentojen historiassa ei ole aiemmin ollut kohdetta, josta olisi tiedetty etukäteen yhtä vähän.

New Horizons -ohjelman päätutkija Alan Stern summasi ohilennon alla, että tiedossa ovat vain MU69:n kiertoradan lähes täydellinen pyöreys, väri, jotakin muodosta ja hieman heijastavuudesta. Edes pyörimisnopeus ei ole selvillä.

New Horizons on rikkonut monia ennätyksiä. Se lähti matkaan kaikkien aikojen nopeimpana luotaimena; vauhtia oli 16,3 kilometriä sekunnissa. Se nappasi teleskooppikamerallaan Maasta kuvan, jota etäisempää ei ollut otettu. Se oli ensimmäinen Plutoa tutkinut luotain, ja nyt se on tekemässä samoin toiselle Kuiperin vyöhykkeen kohteelle.

.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että MU69-asteroidi on muodoltaan kuin jättimäinen maapähkinä. Se saattaa olla myös kaksi kappaletta, jotka eivät ole edes yhdistyneet, vaan tanssivat avaruudessa kylki kyljessä.

Siihen saataneen selvyys datasta, jonka New Horizons hankkii ohilennollaan. Datasta selvinnee myös, miksi luotaimen etäämmältä ottamissa kuvissa ei näy kirkkauden vaihteluja, vaikka MU69:n pyörimisestä pitäisi aiheutua valokäyrä.

Valokäyrästä selviäisi se arvailtu pyörähtämisnopeus eli vuorokauden pituus. Tutkijat toivovat asteroidin pyörivän vauhdikkaasti, jotta New Horizons ehtisi kuvata mahdollisimman suuren osan sen pinnasta.

Luvassa on lähikuvia, sillä avaruuden mittakaavassa New Horizons pääsee käymään miltei MU69:n kyljessä, vain kolmen ja puolen tuhannen kilometrin päässä. MU69:n ympärillä ei ole havaittu pölyrenkaita, joiden takia luotain olisi pitänut nykäistä turvallisemmalle etäisyydelle.

Kuiperin vyöhyke on aurinkokuntamme jäinen äärilaita. Maan ja Auringon välimatkaan verrattuna sinne on Auringosta matkaa 30–50-kertaisesti. Siellä kiertää kääpiöplaneettojen Pluton, Haumean ja Makemaken lisäksi arviolta yli 100 000 ainakin sadan kilometrin kokoista taivaankappaletta ja miljardeittain pienempiä.

Kuiperin vyöhykkeen sydämessä, 6,6 miljardin kilometrin päässä Maasta kiertävä MU69 on pieni. Sillä on mittaa vain kolmisenkymmentä kilometriä. Miksi se muka on kiinnostava? Alkukantaisuutensa ansiosta, vastaavat tutkijat.

Aurinkokuntamme tiivistyi tähtien välisestä aineesta 4,6 miljardia vuotta sitten. Planeetoille ja niiden kuille on sen jälkeen tapahtunut monenlaista. Laitimmaisen planeetan Neptunuksen takana, Kuiperin vyöhykkeellä, taivaankappaleiden uskotaan olevan yhä samanlaisia kuin aikojen alussa.

MU69:n radan pyöreys kertoo, että asteroidi on syntynyt nykyisellä etäisyydellään Auringosta ja on siis alkuperäistä ainesta. Niin kaukana lämpötilat ovat hädin tuskin korkeampia kuin absoluuttinen nollapiste, mikä on ikään kuin muumioinut siellä olevat taivaankappaleet.

New Horizonsin H-hetkeä voi seurata Nasan verkkosivulta, jossa on linkki myös Nasa-TV:hen.

Nasa on ilmoittanut julkistavansa ensimmäisiä varsinaisia kuvia ja havaintoja jo tällä viikolla, keskiviikosta alkaen. Valtavan etäisyyden vuoksi vie kuitenkin 20 kuukautta, ennen kuin kaikki New Horizonsin keräämä data on Maassa.

Heti ohilennon jälkeen Nasa julkistaa juhlasävellyksen, jonka tutkijat ovat pyytäneet Queen-yhtyeen kitaristilta Brian Maylta. May on muusikonuransa lisäksi astrofysiikan tohtori. Kappaleeseen sisältyy viesti myös tänä vuonna kuolleelta kosmologi Stephen Hawkingilta.

Kun Maassa juhlitaan ja tutkitaan New Horizonsin lähettämää materiaalia, luotain itse kiitää meistä poispäin, kohti tähtien välistä tuntemattomuutta. Nasassa pohditaan, voisiko New Horizons kuitenkin tehdä Kuiperin vyöhykkeellä vielä yhden kohteen ohilennon. Kohdetta ei ole vielä valittu.

Klo 19.50 korjattu luotaimen nopeudesta kertovan lauseen muotoa: "Vauhtia oli 16,3 kilometriä sekunnissa'".

Kultainennoutaja Leija suhtautuu uuden vuoden ilotulitteisiin välinpitämättömästi. Sen tietää myös omistaja, koirien käyttäytymisen ja koulutustekniikan asiantuntija sekä tekniikan tohtori Heli Väätäjä. Kaikki koirat eivät kuitenkaan ole yhtä rauhallisia kuin Leija: osa koirista voi olla rakettipaukkeen vuoksi levottomia, osa todella pelokkaita.

– Perimä vaikuttaa siihen, miten hyvin tai huonosti koira sietää kovia ääniä. Rakettien pamahdukset ovat ääninä koiralle poikkeuksellisen voimakkaita.

Pennut tuuppivat lusikoita mennessään

Perimästä huolimatta koulutuksella voidaan Väätäjän mukaan vaikuttaa siihen, miten koira reagoi koviin ääniin.

– Pentua voi alkaa siedättää ääniin jo pentulaatikossa. Niille voi soittaa musiikkia tai laittaa lattialle pyörimään kolisevia esineitä. Pentu tottuu ääniärsykkeisiin pienestä pitäen, kun joukkoon laittaa herkkuja. Itse laitoin lattialle lusikoita, joita Leijan heinäkuussa syntyneet pennut tuuppivat mennessään.

Koulutusta voi jatkaa uudessa kodissa. Aina kovan äänen kuuluessa pennulle kannattaa Väätäjän mukaan antaa jokin pieni makupala.

Vastamelutuotteet saattaisivat olla jatkossa myös lemmikkien apuna esimerkiksi lentokoneessa. Heli Väätäjä

Uutena vuotena Väätäjä tarjoaisi koiralle ratkaistavaksi erilaisia ongelmatehtäviä tai pureksittavia ja antaisi namin jokaisen pamahduksen kohdalla. Näin ilotulitteen ja herkun välille pyritään muodostamaan positiivinen assosiaatio.

– Jos koiralla on jo valmiiksi jotain mukavaa puuhaa, niin se reagoi vähemmän muuhun ympärillä tapahtuvaan. Herkkupalkka ei kuitenkaan toimi, jos koira pelkää todella kovasti jo valmiiksi.

Toimii kuten vauvojen kapalointi

Heli Väätäjä pyörittää koirakoulua Ylöjärvellä ja on myös tutkinut koirien käyttäytymistä. Lisäksi hän on itse omistanut lemmikin, joka pelkäsi ilotulitteita. Siru-koiran pelko rakettien pamahduksia kohtaan paheni vuosien mittaan ja eläin oli aina hyvin levoton uuden vuoden aikaan. Sirulle Väätäjä löysi avun painepaidasta.

– Kyseessä on pitkähihainen, etujalat peittävä paita, joka luo tasaisen paineen koiran kehoon keskiselkään asti. Se rauhoittaa kuten vauvojen kapalointi. En kyllä olisi ikinä uskonut.

Siru on jo siirtynyt paukkeettomille laitumille, mutta myös rauhallisen Leijan kanssa Väätäjä ottaa uutena vuotena varman päälle. Leijalla on heijastavat valjaat, jotta se näkyisi karkaustilanteessa esimerkiksi autoilijoille mahdollisimman hyvin.

– Lisäksi tarkistan remmin ja lukot, koska koira voi vetää todella kovaa. Pannan on oltava tarpeeksi tiukalla, ettei Leija saa nykäistyä päätä siitä lävitse. Valjaat ovat lisävarmistus, tai vaikka kaksi pantaa.

Väätäjä on myös tarkka siitä, ettei lenkitä koiraa enää iltapäivällä kello viiden jälkeen, jolloin paukuttelu saattaa jo alkaa. Hän pyrkii tietoisesti myös välttämään niitä paikkoja, joissa ilotulitteita voidaan ampua. Yllättäviä tilanteita saattaa tulla vastaan: raketti voi poksahtaa vaikka aidan takana tai lähteä lentämään kohti.

– Jos koira säikähtää kerran tosissaan, siitä voi jäädä sille elinikäinen pelko. Hyvähermoinen koira voi olla levoton tapahtuneen jälkeen, mutta palautua myöhemmin. Sitä ei kuitenkaan voi etukäteen tietää.

Koiraa rauhoittaa, jos ihminen toimii normaalisti

Pelästynyttä eläintä voi koettaa Väätäjän mukaan rauhoitella paikanpäällä toimimalla itse rauhallisesti, viemällä koira pois tilanteesta ja antamalla sille mukana olevaa herkkua tai yrttitippoja. Koiran rauhoittamiseen on myös kehitelty erilaisia suihkeita.

Väätäjä näkee myös teknologian kehityksen mahdollisena apukeinona tulevaisuudessa. Hän on ollut tutkijana mukaan Turre ja Toivoset 2.0 -hankkeessa Tampereen yliopistossa. Hankkeessa kehitettiin teknologiaa ja digipalveluita ihmisen ja koiran vuorovaikutuksen parantamiseksi. Hanke päättyy nyt vuoden vaihteeseen.

– Vastamelutuotteet saattaisivat olla jatkossa myös lemmikkien apuna esimerkiksi lentokoneessa, Väätäjä pohtii.

Lue lisää:

Jo tuhannet vaativat ilotulitteiden käytön rajoittamista – Helsingissä market ei aio myydä niitä ollenkaan, Espoo korvasi paukut lasereilla

Ruotsissa uudenvuodenaattona viimeinen mahdollisuus omaan räiskyttelyyn – Ensi vuonna ilotulitteisiin tarvitaan lupa kunnalta

Ilotulitteiden kuluttajakäytön kieltämistä ajava kansalaisaloite eduskuntaan: 50 000 nimeä tuli täyteen

Galapagossaarilla ei räiskitä, kaikki ilotulitteet kiellettiin

Jo yli kolme vuotta kestänyt Osuuspankkiryhmän bonuksia koskevan kantelun käsittely on edennyt Kilpailu- ja kuluttajavirastossa loppusuoralle.

Vakuutusyhtiö If on kanteli vuonna 2015 OP:sta kilpailuviranomaiselle selvittääkseen, syyllistyykö OP määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Käytännössä kyse on muun muassa OP:n asuntolainoista asiakkailleen maksamien bonusten käytöstä OP:n vakuutusten maksuihin.

" Päätöskin on kirjoitettu "

– Tässä on sillä tavalla edetty, että KKV [Kilpailu- ja kuluttajavirasto] on tehnyt ratkaisunsa ja päätöskin on kirjoitettu, mutta se on tässä vaiheessa vielä talon sisäinen ja annettava asian osapuolten kommentoitavaksi ennen kuin KKV voi asian kanssa tulla julkisuuteen, kertoo apulaisjohtaja Maarit Taurula.

Päätös on siis tehty?

– No, nyt joudun korjaamaan ja ottamaan vähän takaisinpäin. Tässä vaiheessa se ei ole lopullinen päätös vaan talon sisäinen linjaus ja ratkaisuluonnos, joka annetaan osapuolille kommentoitavaksi ennen kuin sen kanssa voidaan tulla ulos. Lopullinen päätös tulee vasta sitten, kun osapuolet ovat päässeet kommentoimaan tätä KKV:n ratkaisuehdotusta, Taurula täsmentää.

Ensin asianosaisille

Hänen mukaansa on yleinen ja tavallinen menettely, että luonnos annetaan osapuolille kommentoitavaksi.

– Kyllä se on. Kun täällä virastona tehdään työtä, meitä koskee hallintolaki. Hallintolaissa edellytetään, että osapuolia kuullaan ennen kuin ratkaisuja tehdään. Tämä on ihan normaali, jokapäiväinen menettely, ei mitään poikkeuksellista.

Taurula ei kerro, mihin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ratkaisussaan päätynyt. Päätöksen julkistamisaikataulu kuitenkin ajoittunee vuoden 2019 alkupuolelle.

– Lopullinen päätös on sanotaan ensi vuoden puolella. Minun arvioni on, että se menee tammikuun loppuun, tai tammi-helmikuun vaihteeseen, että saadaan asiat valmiiksi ja on jotakin tiedotettavaa, Taurula toteaa.

Tosin valitusmahdollisuuksien myötä Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös ei välttämättä jää lopulliseksi.

Lue myös:

OP:n Karhinen riidasta Ifin kanssa: "Mitä pahaa on siinä, että kuluttaja saa tuotteita edullisesti?" – video

Uuden vuoden aattona sattui moottorikelkkasafareilla useita onnettomuuksia Tunturi-Lapissa, kertoo Lapin poliisilaitos tiedotteessaan.

Kolarissa tapahtui kaksi onnettomuutta.

Poliisin mukaan ulkomaalainen kuljettaja ajoi moottorikelkalla päin hiihtäjää Ylläsjärvellä. Hiihtäjä loukkaantui lievästi. Kuljettajalla oli myös matkustaja kyydissä.

Lisäksi Hannukaisessa ulkomaalainen kuljettaja törmäsi moottorikelkalla puuhun. Matkustajana ollut ulkomaalainen loukkaantui vakavasti ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.

Levillä ulkomaalainen kuljettaja kaatui moottorikelkalla matkustaja kyydissä ylittäessään siltaa. Matkustajana ollut ulkomaalainen loukkaantui vakavasti ja hänet kuljetettiin sairaalahoitoon.

Poliisi tutkii onnettomuuksia liikenneturvallisuuden vaarantamisina.

Viime marraskuussa tonttuja pelkäämätön brittiläinen sensaatiolehdistö melusi Lapin lumettomasta craplandista.

Lumi tuli Lappiin joulukuun alussa. Kaikki esteettiset selfieunelmat ovat sittemmin täyttyneet. Lapin maisemat ovat olleet matkailijoille lumipuiden, kaamosruskojen ja sinisen hämärän paratiisi. –

Lapin liiton tietojen mukaan seitsemän tilauslentoa peruttiin marraskuun lopun huonon lumimäärän takia. Se on alle prosentti tämän talven ennätysmäisestä yli 700 Lapin kansainvälisen talvilennon määrästä.

Moni matkailuyritys on kirjannut mojovia kasvulukuja, arvioi Villi Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Sami Päivike.

– Meidän tapauksessa kasvua on noin 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Päivikkeen mukaan hänen johtamallaan ohjelma- ja majoituspalveluja tuottavalla yrityksellä on asiakasmäärässä ennätyksellinen joulusesonki menossa.

Sesonki jatkuu keväälle saakka

Lapin matkailualan mukaan talvisesonki jatkuu vilkkaana huhtikuun alkuun saakka.

Lapin joulumatkailun parhaimmassa turistirysässä Rovaniemen Napapiirillä on tungosta piisannut viime viikkoina. Joulupukin luokse on jonotettu jopa tuntikausia.

Lapissa on käynyt joulun uudenvuoden sesonkina ja koko päättyvänä vuonna turisteja enemmän kuin koskaan aiemmin. Suurin osa tulee Euroopasta ja Aasian talouskasvun maista.

Lapin rajavartioston alustavien tietojen mukaan Schengen-alueen ulkopuolelta tulijoiden määrä kasvoi tänä vuonna Lapin lentoasemilla seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Ivalon lentoaseman kasvu oli 25 prosenttia, Rovaniemellä 15 prosenttia.

Kittilän lentoasemalla Schengen alueen ulkopuolelta tulevien määrä sen sijaan väheni yhdeksän prosenttia.

Myös venäläisiä tulee joulunviettoon Lappiin uudeksi vuodeksi, mutta takavuosien määristä ollaan yhä kaukana. Venäjän heikko rupla syö venäläisten palkansaajien ostokykyä euroalueella.

Tarkemmat tilastot matkailun määristä ja tiedot muutosten syistä valmistuvat myöhemmin talvella.

Kun Euroopassa juhlittiin uutta vuotta 1999, samalla juhlittiin yhteisvaluutta euron syntyä. Ensimmäiset vuodet uusi euro oli tosin vain virtuaalinen tilivaluutta, setelit ja kolikot otettiin käyttöön vasta kolmen vuoden kuluttua.

Eurosta oli määrä tulla Euroopan yhdentymisen työkalu, mutta projekti perustettiin huteralle pohjalle. Euroopalla oli nyt yhteinen valuutta, mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa. Euro houkutteli rikkaat maat ajamaan omaa etuaan ja heikot ottamaan kohtuuttomia riskejä.

Asiantuntijat ovat koko tämän vuosikymmenen väitelleet siitä, millaisin edellytyksin eurolla olisi mahdollisuus menestyä. Eu-kansalaiset sen sijaan pitävät seteleistään ja kolikoistaan kovasti.

EU-kansalaisina he liikkuvat unionin alueella vapaasti – ja euro vapautti heidät rahanvaihdon ikeestä. Harva euron käyttäjä tulee kuitenkaan edes katsoneeksi, millainen symboli taskun pohjalta löytyneeseen kolikkoon on painettu.

Testaa oma eurotietämyksesi euron 20-vuotisjuhlien kunniaksi!

Lisää samasta aiheesta:

Nyt on syntymäpäivä, jota kukaan ei halua juhlia – eurosta tuli vain keskinkertainen valuutta

Hyvää uutta vuotta ja tervetuloa mukaan seuraamaan vuodenvaihteen juhlintaa maailmalla ja Suomessa!

Kaukoitä ja Australia ovat pamauttaneet uuden vuoden käyntiin ensimmäisten joukossa, ja vuosi 2019 on alkanut myös Thaimaassa.

Verkossa näytämme Dubain ilotulituksen kello 21.40 alkaen sekä Moskovan juhlintaa kello 22.50.

Kaikkein ensimmäisenä vuosi 2019 otettiin vastaan Tyynellämerellä Kiribatin itäisimmillä saarilla. Ne loikkasivat päivämäärärajan yli sopivasti ennen vuotta 2000 ja saivat tuolloin jättihuomion maailman ensimmäisille millennium-juhlille.

Tänä vuonna mittavia uudenvuodenjuhlia ei tiettävästi järjestetty.

Maailmalla juhlitaan aamuun asti

Aamuyöllä ja aamulla juhlat jatkuvat Euroopassa ja Amerikassa: Pariisissa vuosi vaihtuu yhdeltä aamuyöllä, Lontoossa kello 2, Rio de Janeirossa kello 5 ja New Yorkin Times Squaren uudenvuodenjuhlintaan pääsee verkossa mukaan aamuseitsemältä.

Tästä pääset katsomaan kohokohdat Sydneyn, Aucklandin, Hongkongin ja Bangkokin ilotulituksista.

Espoo avasi lasershow'lla

Suomen Espoossa järjestettiin Suomen ensimmäinen laservaloshow, kaupunki arvioi ennakolta kävijämäärän yltävän tuhansiin.

Illan kuluessa Yle välittää radio- ja televisiolähetyksiin tunnelmia myös Tahkon uudenvuodenjuhlista Kuopion Nilsiästä, jossa järjestetään ilotulitukset kello 20 sekä 24.

Tahkolla uutta vuotta ovat jo toista kertaa kokoontuneet viettämään kuuden hengen ystäväporukka Joensuusta, Jyväskylästä ja Siilinjärveltä.

Ilotulitukset tai tina eivät kuulu asialistalle vaan Jaakko Lehtolan, Joonas Tervosen, Pauliina Purasen, Aleksi Pekkarisen, Olli Tervosen ja Krista Mehtosen ilta on kulunut pizzan ja saunan parissa.

– Alle kolme tuntia kylpäsyä on rikos, porukka toteaa.

Luonnollisesti olemme paikalla myös Helsingissä Senaatintorin juhlissa, joita voi seurata suorana TV1:ssä kello 23 alkaen. Tosin Senaatintorin ohjelmaan on pientä epävarmuutta tuonut talvimyrsky.

Senaatintorilla kello 17 alkanut lasten uudenvuodenjuhla päättyi ilotulitukseen.

Kokkolan torilla uuden vuoden valoinstallaatio on ollut esillä iltapäivästä asti.

Valtiovalta tervehtii

Myös valtiovalta osallistui uuden vuoden toivotuksiin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painotti uudenvuodenpuheessaan muun muassa, että jokaisen Suomeen tulevan on noudatettava maan lakeja, mutta että myös vihapuheen viljeleminen on rikos.

Sipilä juhlii ensi vuonna muun muassa sitä, että tasavaltaisen Suomen hallitusmuoto astui voimaan sata vuotta sitten, vuonna 1919, ja toivoo huhtikuun eduskuntavaaleista demokratian juhlaa.

– Toivon rehtiä vaalitaistelua, jossa keskitytään ratkaisujen etsimiseen pelkojen lietsomisen ja keskinäisen syyttelyn sijasta, Sipilä sanoi.

Tulevaisuuden tutkijat yrittävät selvittää erilaisia vaihtoehtoja sille, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua. On vaikea arvioida, millä tavoin ja milloin maailmamme kohtaa lopun. Varmaa on, että ihmiskunta tulee jossain vaihessa tiensä päähän.

Ihmiskuntaa uhkaavat monet ihmiskäden aiheuttamat uhat: Ilmastonmuutoksesta saamme yhä uusia merkkejä. Vaarana ovat myös esimerkiksi ydinsota, pandemiat tai kehittyvä teknologia.

Jos ihminen ei tuhoa maailmaa,voi lopun aiheuttaa myös ympäröivä luonto. Loppu voi tulla maapallon sisältä suuren laakiobasalttipurkauksen aiheuttamana tai avaruudesta, jos valtava asteroidi törmää planeettaamme. Tutkijat ovat varmoja, että viimeistään joidenkin miljardien vuosien päästä aurinko nielaisee koko maapallon sisäänsä.

Kuinka paljon voimme raottaa tulevaisuuden verhoa

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskisen mukaan on haastava tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Maapallolla tapahtuu muutoksia yhä nopeammin. On entistä vaikeampaa myös ymmärtää, mihin kaikkeen yksikin muutos voi vaikuttaa.

– Todennäköisyys on hankala termi. Jos sanot, että jokin tapahtuu 99 prosentin varmuudella, jää silti jäljelle prosentti. Pidettiin täysin mahdottomana, että parimetrinen tsunami vaikuttaisi Fukusiman ydinvoimaloihin. Silti se tapahtui.

Todella yllätyksellistä tapahtumaa voidaan kutsua mustaksi joutseneksi. Musta joutsen on käsite, joka kuvaa jotakin hyvin epätodennäköistä tapahtumaa. Aikoinaan Euroopassa mustia joutsenia pidettiin mahdottomana, kunnes Australiasta löydettiin musta joutsenlaji.

Maailma voi siis kokea lopun lukemattomin tavoin. Kaskinen valitsi seitsemän vaihtoehtoa, joita hän pitää mahdollisina loppuina ihmiskunnalle. Alan asiantuntijat kertovat näistä vaihtoehdoista kohta lisää.

Aloitetaan maailmanlopun tutkiminen ilmastonmuutoksella, joka on Kaskisen mielestä ainoa vaihtoehto, josta meillä on niin paljon tietoa, että pystymme tietämään, mitä tapahtuu, jos emme tee asialle mitään.

Voimme vielä torjua ilmastonmuutoksen?

Päiväntasaajalla on alueita, joissa on niin kuuma, ettei sielä pysty asumaan. Köyhät ihmiset kulkevat halki maiden etsien syötävää ja parempaa elämää. Maapallon pintaa runnovat myrskyt. Rikkaiden maiden ihmisillä on varaa asua keinotekoisissa elinympäristöissä, kun muu maailma kuihtuu ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämmön kourissa.

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkisen mukaan olemme jo ilmastonmuutoksen tiellä. Jo muutamassa vuosikymmenessä tilanne voi muuttua kriittiseksi.

Hyvänä uutisena voimme pitää, että Hukkinen ei ole huolissaan siitä, että ympäristön tuhoaminen hävittäisi elämän maapallolta.

Huono uutinen on Hukkisen mukaan, että jos ihminen jatkaa luonnon tuhoamista samalla tavalla kuin nyt, voi homo sapiensien määrä kokea kovan karsinnan.

– Elämä jatkuu sitkeästi. Muiden edellytykset paranevat, jos ihminen katoaa rajoittamasta muun elämän kukoistamista.

Hukkinen näkee, että pahin vaihtoehto ihmiskunnalle olisi, jos ilmastonmuutosta ei estetä.

Tällöin erityisesti köyhät kärsisivät, kun vain rikkailla olisi mahdollisuuksia rakentaa keinotekoisesti elinkelpoisia ympäristöjä.

Uusimman tutkimuksen mukaan maapallon keskilämpötila ei saisi nousta enempää kuin 1,5 astetta esiteollisesta ajasta, eli mitä se oli ennen 1800-lukua. Lämpötila voisi joidenkin arvioiden mukaan nousta yli neljä astetta. Mutta miten joidenkin asteiden muutos voisi uhata ihmiskuntaa?

Hukkinen kertoo lämpötilan nousun muuttavan ilmaston epävakaaksi ja aiheuttavan kuivuutta monilla alueilla. Näin viljan tuotanto, lihan kasvattaminen ja kalakannat kärsivät. Muutos olisi liian nopea, jotta ihminen voisi sopeutua esimerkiksi siirtämällä peltoja.

Monia maita alkaisi vaivata nälänhätä.

Olisimmeko kuitenkin Suomessa turvassa? Kylmillä säillä muutama aste lämpöä saattaa tuntua tervetulleelta.

Pohjoisella pallonpuoliskolla keskilämpötilan nousu olisi kaksi kertaa suurempaa kuin keskimäärin. Suomessa ei olisi odotettavissa kuivuutta, mutta sen sen sijaan maatamme riepottelisivat kovat myrskyt. Muuten meillä menisi melko hyvin ainakin alkuun.

James Lovelockin kirjassa The Vanishing Face of Gaia kuvataan Skandinavia ja Iso-Britannia viimeisimpinä hyvän elämän saarekkeina. Maat olisivat riittävän vauraita reagoimaan tilanteeseen.

Syntyisi kansainvaelluksia, kun ihmiset lähtisivät etsimään parempia elinoloja. Hyvä olot loisivat valtavan muuttopaineen alueelle.

Mahdotonta sanoa, kuinka kävisi Suomelle, jossa vuoden aikana maahan tulleet 32 000 pakolaista aiheuttivat kriisin. Pakolaiskriisin arvioidaan olevan vasta alkua. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden mukaan ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Helsingin Sanomien artikkelista voi lukea, miltä maailmassa tapahtuu, jos miljardi ihmistä jättää kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Tiedossa on Hukkisen mukaan suuria muutoksia: Jos emme tee mitään, edessä on dramaattisia muutoksia ympäristössä. Myös päätös alkaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarkoittaa suuria muutoksia nykyiseen elämäntapaamme.

Vaihtoehtona on myös kompromissi, jonka edessä koemme isoja muutoksia sekä ekosysteemissä että ilmastopolitiikassa.

Hukkinen on optimisti. Huolestaan huolimatta hän haluaa uskoa, että ilmastonmuutos ei toteutudu pahimpien ennusteiden mukaan. Ihmiskunta on alkanut ottamaan ilmastonmuutoksen tosissaan.

Hukkisen mukaan tärkeämpää olisi miettiä, millaisella pallolla haluamme elää.

– Pystyn kuvittelemaan tulevaisuuden, jossa selviämme hengissä, mutta joka on minusta sellainen, että minun ei tekisi mieli elää siinä.

Tekniikka tekee ihmiskunnasta yhä haavoittuvamman

Keksinnöt ovat tuoneet ihmiskunnalle paljon kaikkea hyvää, mutta teknologian kehittäminen voi myös kääntyä ihmiskuntaa vastaan. Aalto-yliopiston tietotekniikan professori Jussi Rintanen antaa kolme esimerkkiä, joissa koneet ottavat vallan.

Koneet tekevät kaiken puolestamme. Kenenkään ei tarvitse käydä töissä. Jokainen voi itse päättää, miten käyttää vuorokautensa tunnit. Ihmiset vaipuvat apatiaan ilman tarkoitusta. Tylsyys tappaa ihmiset.

Tai sitten eräänä päivänä useiden valtioiden kaikki laitteet lakkaavat toimimasta. Kaupasta ostaminen ei onnistu, koska suurin osa rahasta on pankissa ykkösinä ja nollina. Ajoneuvoja ei saada tankattua eikä ruokaa valmistettua. Maat ovat joutuneet kyberhyökkäyksen uhriksi, ja äkkiä elinolot ovat palanneet takaisin kivikauteen.

Vai käykö niin, että maailmalla riehuvat robotit, jotka on ohjelmoitu tappamaan tietty kansanryhmä. Robotit eivät väsy eivätkä tunne sääliä. Tappaminen ei koskaan ole ollut näin helppoa.

On hyvin vaikea sanoa, miltä maailma näyttää sadan vuoden päästä. Sata vuotta sitten oli sähköä, mutta ei tietokoneita tai kännyköitä. Oli lentokoneita, mutta nykyisen kaltaista lentoliikennettä ei voitu kuvitellakaan. Maailma on muuttunut sadassa vuodessa aivan valtavasti.

Rintanen uskoo, että viidenkymmenen vuoden kuluttua ihmistä ei juuri tarvita maataloudessa, teollisessa tuotannossa, liikenteessä tai rakennusteollisuudessa.. Hänen arvionsa on, että automaation kehittyminen tekee yhteiskunnista haavoittuvampia.

Rintasen mukaan ihmisistä voi tulla joutava luokka. Heitä ei enää tarvita, ja se jollain tavalla aiheuttaisi lajin rappeutumisen. Animaatioelokuvassa Wall-E kaikki ihmiset ovat lihavia ja kulkevat pyörätuoleilla väsyneenä kaikkeen. Voisi kuvitella, että siinä tilassa ihmisiä lisääntyminenkään ei lopulta kiinnosta.

Mahdollinen maailmanlopun syy on myös robottien käyttäminen sodassa. Robotisoidut aseet tekevät voimankäytöstä helpompaa ja halvempaa. Robotit antavat mahdollisuuden tehdä tarkkaa tuhoa esimerkiksi ohjelmoimalla ne tappamaan tietyn ihmisryhmän edustajat.

Käveleviä robotteja on jo kehitetty tavaroiden kuljettamiseen sotilaiden apuna, ja siksi Rintasen mielestä ei olisi kovin vaikea laittaa robotteja kantamaan asetta. Hänen mukaan on varmaa, että muutamassa vuosikymmenessä tekoäly tulee toimimaan taistelutilanteissa yhtä hyvin ellei paremminkin kuin ihminen. Älykkäät robotit sodassa eivät kuulosta kovin miellyttävältä.

Voimme kohdata ankeat ajat, jos tietotekniikkaan nojaava yhteiskunta kaatuu kybersodankäynnin keinoin. Vastapuoli voi olla satojen kilometrien päästä kohteista, kun hyökkäys tapahtuu tietokoneohjelman avulla.

Kyberhyökkäykset ovat mahdollisia jo tänä päivänä, mutta tulevaisuudessa ne ovat vielä helpompia toteuttaa, ja ne ovat ehkä myös tuhoisampia.

Vaikka kybersota ei välittömästi uhkaa ihmisten henkeä, olisi sen mahdollista Rintasen mukaan saada yhteiskunta katastrofaaliseen tilanteeseen: Jos haittaohjelmalla hyökätään sähköntuotantoa ja -jakelua vastaan, voi valtio joutua pärjäämään ilman sähköä ja tietoliikenneverkkoa.

Rintasen ei usko, että valtiot ovat varautuneet laajaan kybersotaan, koska sotaa pidetään hyvin epätodennäköisenä. Hänestä valtioiden pitäisi kuitenkin tehdä suunnitelmia, miten maksuliikenne tai kuljettaminen toteutetaan, jos sähkönsaanti halvaantuu.

– Saa nähdä kumpi ehtii ensin: kybersodan käynnillä laitetaan valtio kivikaudelle, vai ryhdytäänkö tällaisia uhkia järjestelmällisesti tutkimaan?

Mitä jos kolmas maailmansota käytäisiin vain tietokoneilla?

Maailmanlopun kello näyttää kahta minuuttia vaille ydinsotaa

Ydinsodassa miljoonia ihmisiä kuolisi välittömästi jo yhden ydinpommin vaikutuksesta. Räjähdykset nostattaisivat niin suuren määrän tuhkaa ja muita aineita ilmakehään, että auringon valo ei pääsisi kunnolla tunkeutumaan sen läpi maan pinnalle. Ilmasto kylmenisi, kasvit eivät yhteyttäisi ja sademäärät vähenisivät.

Lopulta niin ihmisten kuin eläinten täytyisi yrittää selvitä ruokapulasta maailmassa, jossa monien alueiden pohjavedet ja maaperä olisi saastunutta.

Tämän vuoden alussa maailmanlopun kellon viisaria siirrettiin puoli minuuttia lähemmäksi keskiyötä. Kello kuvaa ydinkatastrofin tai muun uhan mahdollisuutta. Sitä pitää yllä Bulletin of the Atomic Scientist -lehden johtokunta.

Nyt kello näyttää kahta minuuttia vaille puolta yötä eli maailmanloppua. Edellisen kerran kahden minuutin päästä tuhosta oltiin kylmän sodan aikaan vuonna 1953.

Yhdeksän valtiota omistaa tällä hetkellä noin 15 000 ydinasetta. Kaikki ydinaseet ovat suurempia kuin toisessa maailmansodassa räjäytetyt.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo arvelee, että todennäköisesti ydinaseiden omistajien joukko kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Saudi-Arabia, Japani ja Iran voisivat olla maita, jotka rakentavat itselleen ydinaseita lähitulevaisuudessa.

Olemmeko siis lähellä kolmatta maailmansotaa, jossa kehittyneet ydinaseet tuhoavat koko ihmiskunnan?

Raitasalo näkee ydinsodan alkamisen erittäin epätodennäköisenä. Ydinaseiden käyttö on opettanut hänen mukaansa sen, että niihin ei pidä turvautua.

Ihmiskunnan tuho ydinsodassa vaatisi tuhansien ydinaseiden käyttöä.

Ydinaseiden rakentaminen liittyy kauhun tasapainoon, jotta kukaan ei uskalla käyttää omia aseitaan hyvin asteistautunutta maata vastaan.

– Ydinsodan aloittaminen ei ole rationaalista toimintaa. Jos ruvetaan spekuloimaan, ydinsota tapahtuisi vahingossa. Tilanne lähtisi lapasesta, sanoo Raitasalo

Ydinsodan mahdollisuus on itse asiassa kasvanut useita kertoja vahingossa. Esimerkiksi 1980-luvulla Nato harjoitteli sodankäyntiä ydinaseiden kanssa. Neuvostoliitto tulkitsi Naton valmistautuvan ydinsotaan ja nosti ydinaseiden käyttövalmiutta.

Virheitä on myös tapahtunut esimerkiksi kun teknikko latasi tietokoneelle massiivista ydinaseita simuloineen ohjelman. Tai kun tunnistamaton ilma-alus lensi Turkin ilmatilassa, jolloin Nato nosti valmiutta ryhtyä ydinaseiskuun Neuvostoliittoa vastaan. Ilma-alus osoittautuikin jousenparveksi (Suomen Kuvalehti).

Ydinsodan alkaminen voi olla hiuskarvan varassa, jos valtio saa virheellisen tiedon ydinasehyökkäyksestä. Ohjusten lennon aikana on vain muutamia minuutteja aikaa pohtia, miten tilanteessa toimitaan. Silloin maailman kohtalo voi olla kiinni muutamasta käskystä.

Ihminen luo taudin, joka saa maailman pakokauhuun

Entä jos ihmisiä alkaisi kuolla uudenlaiseen tautiin ympäri maailman?

Tauti tappaisi kuin Ebola ja leviäisi yhtä helposti kuin tuhkarokko. Lisäksi taudin oireet huomattaisiin myöhään, jolloin tartunnan saaneet ihmiset tartuttaisivat aina vain uusia ihmisiä.

Syntyisi paniikki, kun uudenlaisesta taudista ei tiedettäisi mitään, eikä siihen olisi keksitty hoitoa. Ihmiset välttelisivät muiden tapaamista, ja liikenne maiden välillä pysähtyisi.

Tähän mennessä yksi ihmiskunnan tuhoisimmista taudeista on ollut espanjantauti, joka riehui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Taudin riehuessa, useissa maissa autioitui kokonaisia kyliä ja kaupunkeja. Suomessa tauti jätti pahimmat jälkensä Inariin, jossa pandemia surmasi 10 prosenttia ihmisistä.

Usein vaarallisimmat pandemiat lähtevät liikkeelle eläimistä peräisin olevista influenssaviruksista, kuten lintuinfluenssa tai sikainfluenssa.

Näkymättömät uhat pelottavat helposti, mutta onko pandemiasta ihmiskunnan tuhoksi?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija dosentti Jussi Sane uskoo, että luonnollinen pandemia ei voisi tappaa ihmiskuntaa. Jos taudit vievät ihmiskunnan turmioon, voisi syynä olla todennäköisemmin hänen mukaansa ihmisen itse valmistama tauti.

Tauti voitaisiin valmistaa terrori- tai sotimistarkoituksessa tai sitten ihan vahingossa. Uusi tauti luotaisiin ehkä yhdistämällä olemassa olevia tauteja.

Sane pitää hyvin pienenä mahdollisuutta, että tällainen tauti pystyttäisiin nyt luomaan, mutta teknologia kehittyy ja siksi tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa.

Kansainväliset sopimukset kieltävät esimerkiksi biologisten aseiden valmistamisen ja rajaavat tutkimustarkoituksessa tehtävää tautien muokkaamista.

Tuhoava pandemia tulisi niin yllätyksenä, että siihen on Sanen mukaan mahdotonta varautua.

Uuden taudin havaitseminen nopeasti riippuu siitä, millä tasolla maan terveydenhoitojärjestelmä ja tartuntatautien seuranta on. Vuonna 2014 Ebola-epidemia levisi nopeasti Länsi-Afrikassa, sillä tauti sai alussa levitä melko pitkään, ennen kuin se edes huomattiin.

Uuden taudin levitessä ensimmäiset päivät tai viikot ovat Sanen mukaan haastavia, kun maat joutuvat silloin toimimaan vajaalla tiedolla.

Kestäisi kuitenkin jonkun aikaan ennen kuin vaarallinenkaan pandemia aiheuttaisi poikkeuksellisia toimia, sillä maat saattaisivat pyrkiä välttämään ylireagointia.

Sane arvioi, että epidemiatilanteen riistäydyttyä käsistä voitaisiin leviämistä pyrkiä estämään rajoittamalla matkustamista ja kauppaa. Toisaalta esimerkiksi Ebolan hoidossa turhista rajoituksista oli haittaa, kun avustusjärjestöjen oli vaikea päästä paikalle auttamaan, ja maat kärsivät taloudellisesti.

Jos siis uusi tuhoisa tauti iskisi, olisi mahdotonta sanoa, mitä tapahtuisi. Tulisiko taloudellisten vaikutusten pelko meille kaikille kalliiksi vai osaisiko ihmiskunta toimia tarpeeksi ajoissa?

Taikareseptillä luodaan uusi herrarotu DNA:ta muokkaamalla

DNA sisältää ihmisen perimän ja kertoo ikään kuin rakennusojeet sille, millaisia olemme: kuinka pitkä ihminen on, minkä väriset hiukset hänellä on, tai onko hänellä jokin perinnöllinen sairaus.

Jos ihminen selvittää DAN:n muokkaamisen salaisuudet, hän voi tehdä itsestään superihmisen. Tulevaisuuden uusi laji olisi homo sapiensia älykkäämpi, pitkäikäisempi ja tauteja vastaan immuuni. Rikkaat ihmiset muuntaisivat perimäänsä niin, että hallitsisivat maata.

Historioitsija Yuval Noah Harari ennustaa Ylen artikkelissa, että homo sapiensia ei enää ole 200 vuoden kuluttua, kun ihminen on päivittänyt itsensä aivan toiseksi lajiksi.

Hän uskoo, että homo sapiens syrjäytti väkivaltaisesti neandertalinihmiset älykkyytensä ja aggressiivisuutensa vuoksi. Ehkä ihmislaji joutuu tulevaisuudessa maistamaan omaa lääkettään, kun superihmiset tulevat.

Helsingin yliopiston geenimuokkaustutkija Kirmo Wartiovaara uskoo siihen, että ihminen tulee muuttamaan DNA:taan niissä rajoissa, kun sitä osataan tehdä.

– Miksi ihminen ei muuntelisi DNA:ta? Laitamme lapsemme yksityiskouluihin antaaksemme heille parempia mahdollisuuksia ja annamme perintönä omaisuutemme. Yhtä hyvin voisimme antaa perintönä parempaa DNA:ta muokkaamalla omaa perimäämme parempaan suuntaan.

Ongelmana vain tällä hetkellä on, että emme tiedä, mikä on parempi suunta.

Taudin aiheuttavia poikkeamia DNA:ssa on melko helppo oppia löytämään esimerkiksi vertailemalla terveen ja sairaan sisaruksen DNA:ta. Älykkyyden lisääminen tai edes pituuteen vaikuttaminen on todella paljon monimutkaisempaa.

Wartiovaara vertaa DNA:ta keittokirjaan. Se kertoo solulle, mitä sen pitää kokata eli miten solu toimii. Tällä hetkellä osaamme muuttaa jokaisen keittokirjan kirjaimen, mutta emme itse osaa kehittää reseptiä, joka toimisi taikajuomana vaikka älykkyyden lisäämiseen.

Taudit ovat usein sellaisia, että osaamme kertoa, mikä resepti on niiden taustalla. Älykkyys ja monet muut ominaisuudet ovat kuitenkin sellainen ruokalaji, jossa täytyy yhdistää sataa tai jopa tuhansia erilaisia ruokaohjeita. Emme siis osaa poimia oikeiden reseptien yhdistelmää.

Wartiovaara kokee, että olemme ihmiskuntana kaukana siitä, että osaisimme muutella perimää saavuttaakseemme vaikka kuolemattomuuden.

– Ehkä koneäly kehittyy niin, että se pystyisi hallitseman tämän asian. Evoluutio on toiminut kolme miljardia vuotta, eikä tällaista perimää ole syntynyt, joten ei se ainakaan helppoa ole.

Wartiovaara sanoo myös, että todennäköisesti lajimme muuttuu joka tapauksessa. Evoluutio tekee hidasta työtään, vaikka silloin muutos tapahtuu tuhansissa vuosissa.

Evoluutio ei kuitenkaan mene tietoisesti mihinkään suuntaan, ja siksi ei ole odotettavissa, että kehittyisimme nopeasti superihmisiksi. Pikemminkin silmämme ehkä huononevat ja hedelmättömyys yleistyy (Tiede.fi).

Tällä hetkellä monien maiden lait eivät estä DNA:n muokkaamista, mutta kieltävät sellaisten muutosten tekemisen, mitkä periytyisivät jälkeläisille. Wartiovaara ei pidä DNA:n emäsjärjestystä pyhänä, vaan hänestä muokkaaminen olisi hyväksyttävää, jos siitä olisi ihmiskunnalle hyötyä.

Jos luonto muokkaisi sattumalta evoluution kautta esimerkiksi suomalaisista kymmenen kertaa älykkäämpiä kuin muut, ja maamme edustajat voittaisivat kaikki Nobelit ja hallitsisivat maailman kauppaa, tilannetta ei pidettäisi vääränä vaan luonnollisena. Toisaalta geenien muokkaaminen niin, että Suomen jalkapallojoukkue olisi voittamaton saattaisi aiheuttaa närää.

Mitä jos geenimuunnellut suomalaiset alkaisivatkin hallita älynsä avulla maailmaa eikä jalkapallokenttiä? Tällaisten asioiden ratkaisuun tarvitaan Wartiovaaran mielestä kansainvälistä oikeutta.

Vaikka kansainväliset pelisäännöt saataisiinkin sovittua, sitoisivatko ne yksittäistä ihmistä?

Ihminen saa rakentaa omilla rahoilla raketin Marsiin ilman että kukaan estää häntä. Saisiko omilla rahoilla muunnella omaa perimäänsä miten haluaa? Jos vastaus on kyllä, nousisiko maailmassa johtoon itsensä luonut herrarotu?

– Tulisiko meillä A- ja B-luokan kansalaisia? Varmaan, mutta niinhän meillä on jo nytkin.

Valtameren verran laavaa peruisi kesän

Lopun ajat ovat voineet jo tietämättämme alkaa maan uumenissa.

Vulkaaniset purkaukset voivat sylkeä maan pinnalle satojen tuhansien vuosien aikana niin paljon laavaa, että se voisi peittää alleen jopa kokonaisen mantereen. Tällaisessa purkauksessa maapallon pinnalle saattaa purkautua yhtä paljon laavaa kuin Välimeressä on vettä.

Vuonna 536 tapahtunut tulivuoren purkaus verhosi maailman harmaaseen sumuun eikä sinä vuonna nähty kesää. (Helsingin Sanomat). Alkoi suuri nälänhätä.

Samalla tavalla perättäiset laakiobasalttipurkaukset voisi aiheuttaa ihmiskunnalle kovat ajat, kun ilmaan purkautuva rikki aiheuttaisi uuden jääkauden, ja ihmisten elinolot huononisivat hitaasti.

Harva ihminen on kuullut laakiobasalttipurkauksista. Tutustuuko ihmiskunta niihin tarkemmin kuin haluaisi ennen loppuaan?

Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttinen kertoo laakiobasalttipurkausten tapahtuvan noin sadan miljoonan vuoden välein, joka on paljon useammin kuin keskimäärin maan asteroiditörmäykset.

– Purkauksella voi mennä miljoonia vuosia, että se pääsee vauhtiin. Aluksi se voi olla niin hidasta, että muutamien sukupolvien aikana ei tajuttaisi purkauksen käynnistyneen. Voi olla mahdollista, että jossain päin maailmaa sellainen on ehkä käynnistynytkin.

Hitaudesta huolimatta tällaiset purkaukset ovat vaikuttaneet valtaosaan elämän joukkotuhoista. Esimerkiksi kolmesataa miljoonaa vuotta sitten permikaudella yli 90 prosenttia lajeista hävisi purkauksen vuoksi.

Maapallon historian aikana purkauksia on tapahtunut kymmenittäin tai jopa sadoittain.

Luttisen mukaan maapallon kuorikerroksen alle kerääntynyt valtava sammiollinen magmaa voi ruokkia sarjoja hitaita purkauksia valtavan pitkäksi ajanjaksoksi.

– Se olisi sivilisaation loppu. Ihminen palaisi kivikaudelle. Kun energia menee hengissä pysymiseen, ei voida enää puhua kulttuurista.

Meillä ei ole Suomessa aktiivisia tulivuoria, mutta laakiobasalttipurkaus voisi tapahtua myös kotimaamme maaperällä. Suomessakin on tapahtunut tällaisia purkauksia, mutta kauan ennen ihmiskunnan alkuhämäriä.

Globaaliin romahdukseen ei Luttisen arvion mukaan vaadita edes laakiobasalttia. Jo niitä pienemmät supertulivuoret voivat syöstä maailman raiteiltaan, niin että poliittinen järjestelmä ja rahatalous romahtaisivat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan supertulivuorten purkauksia tapahtuisi aiemmin uskottua useammin (Aamulehti). Tulivuoritutkimusta Bristolin yliopistossa johtanut Jonathan Rougier toteaa artikkelissa, että olemme onnekkaita, ettemme ole ihmiskuntana joutuneet kokemaan supertulivuoren purkausta.

Kuitenkaan Rougier ei ole huolissaan purkauksista, sillä hän on Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttisen kanssa samaa mieltä siitä, että luonto ei toimi säännönmukaisesti, ja siksi uusi purkaus ei ole lähivuosina odotettavissa.

Nasan insinöörit ovat kuitenkin alkaneet kehittää suunnitelmaa, jolla Yellowstonen supertulivuoren purkautuminen voitaisiin estää (Tekniikan maailma).

Suunnitelmana olisi porata tulivuoren kylkeen reikä ja pumpata sisään vettä viilentämään tulivuorta. Vettä pitäisi kuitenkin pumpata tulivuoren uumeniin satoja ellei jopa tuhansia vuosia.

Luttinen pitää utopistisena ajatusta siitä, että pystyimme vaikuttamaan supertulivuoriin saati sitten laakiobasalttipurkauksiin.

Vaikka ihminen hallitsee luontoa maanpinnalla, olemme yhä maapallon sisäisten voimien armoilla.

Elämän takaraja Telluksella on enintään miljardi vuotta

Kymmenen kilometrin kokoisen asteroidin törmääminen maahan aloittaa sarjan katastrofeja.

Asteroidin pudottua Eurooppaan, koko mantere pyyhkiytyy maailmankartalta.

Törmäyskraatteri on satojen kilometrien levyinen ja paineaalto tuhoaa ympärstöään vielä paljon laajemmlta alueelta. Kallioperä sulaa, ja joka puolella maailmaa sataa hehkuvaa kiveä. Kuuma aines aiheuttaa valtavan maailmanlaajuisen tulimyrskyn, jossa kaikki palava syttyy tuleen.

Törmäyksessä ilmaan noussut pöly ja rikkidioksidi sekä tulimyrskyn tuhka aiheuttavat lyhyen jääkauden, jonka jälkeen ilmaan lentänyt hiilidioksidi alkaa lämmittää palloamme voimakkaasti.

Luonnontieteellisen keskusmuseon geologian yli-intendentti Arto Luttinen arvelee valtavan asteroidin törmäyksen voivan hyvinkin olevan ihmiskunnan loppu.

– Tämä on tehokas tuhoresepti. Ensin räjäytetään iso alue, sen jälkeen poltetaan maapallo, sitten haudataan se jäähän, ja lopuksi kuumennetaan.

Viimeksi maahan törmännyt tuhoisa asteroidi oli noin kymmenen kilometriä halkaisijaltaan. Törmäyksen seurauksena dinosaurukset hävisivät hallitsemasta maata. Kuitenkin jo kilometrin kokoiset asteroidit ovat uhka. Vaikka törmäys ei todennäköisesti tuhoisi koko ihmiskuntaa, voisi se aiheuttaa minijääkauden, kun törmäyksen tuhka pimentäisi auringon.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Mikael Granvikin mukaan voimme olla varmoja, että ennen pitkään jonkinlainen törmäys tapahtuu.

– Meillä on näyttöä, että törmäyksiä tapahtuu. Kysymys on, että mikä asteroidi törmää meihin ja milloin.

Suuremmat asteroidit ovat harvinaisempia kuin pienet. Siksi pienempien asteroidin törmääminen maahan on paljon todennäköisempää.

Tunnettujen taivaankappaleiden liikkeistä seuraavan sadan vuoden aikana ollaan hyvin perillä. Ne ovat Granvikin mukaan ainoa luonnonkastarofi, mihin pystymme vaikuttamaan. Jos saisimme tietää asteroidin tulevan kohti maata, voisimme ehkä muuttaa sen lentorataa esimerkiksi törmäämällä siihen.

Ensi vuosikymmenen alussa on odotettavissa tuloksia siitä, millaiset mahdollisuudet ihmiskunnalla on muuttaa asteroidin rataa törmäämällä siihen.

Meneillään olevassa Nasan DART-projektissa ohjataan luotain törmäämään asteroidin kuuhun, jolloin pystymme näkemään pienessä kaavassa, pystytäänkö törmäyksellä muuttamaan lentorataa.

Punainen jättiläinen on varma loppu

Törmäsi planeettaamme asteroidi tai ei, viimeistään miljardin vuoden kuluttua aikamme ainakin maapallolla on täynnä.

Tällöin elämän antaja aurinko muuttuu tuhoajaksi. Ikääntyvän auringon säteily voimistuu. Säteily tuhoaa otsonikerroksen, ja se aiheuttaa maapallolla äärimmäisen kasvihuoneilmiön.

Sitten aurinko laajenee punaiseksi jättiläiseksi, jolloin maapallon meret haihtuvat ja pinta sulaa laavaksi.

Lopulta aurinko nielaisee kotiplaneettamme Telluksen, joka höyrystyy atomeiksi.

Geologian yli-intendentti Arto Luttinen toteaa, että tämän tapahtuman todennäköisyys on sata prosenttia.

– Tämä tapahtuu kuitenkin niin kaukana tulevaisuudessa, että voi saman tien unohtaa. Absurdia ajatella, että tuolloin olisi enää ihmiskuntaa. Jos ihmisen jälkeläiset ovat silloin olemassa, he ovat jotain muuta kuin me.

Helsingin Senaatintorin uudenvuoden juhla alkoi suunnitellusti kello 22. Huonojen sääolosuhteiden vuoksi juhlan järjestäminen oli harkinnan alla. Ilotulituksen onnistuminen puolilta öin varmistuu myöhemmin. –

Säätiedotus lupaa myöhempään iltaan voimakasta puuskittaista tuulta, tapahtuman järjestäjät seuraavat tilannetta edelleen pelastusviranomaisten ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa ja keskeyttävät juhlan tarvittaessa.

– Tilannetta seurataan ja jos joudutaan keskeyttämään show sääolosuhteiden vuoksi, niin sitten se keskeytään, kertoi ohjelman vastaava tuottaja Susa Nokelainen Helsinki Marketingista juuri ennen juhlan alkua.

Pelastuslaitos kertoo, että ilotulituksen järjestäminen onnistuu sääolosuhteista huolimatta.

Paikalle on odotettu kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta vaikka tapahtuma saataisiin toteutettua suunnitellusti, sääolosuhteet verottavat Nokelaisen mukaan todennäköisesti paikalle tulijoiden määrää.

Myöhemmin illan ohjelmaa, jonka on tarkoitus alkaa kello 22, tähdittävät muun muassa laulajat Vesala ja Vesta ja juhlakansaa tanssittaa DJ Orion. Mikäli ilta sujuu suunnitellusti Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää uudenvuodenpuheen saattelemana näyttävän ilotulituksen puolilta öin. Ilotulituksen jälkeen dj. soittaa musiikkia vielä kello 01 saakka.

Kaupunki tiedottaa tilanteesta myös facebookissa.

Kello 17 alkanut koko perheen juhla kuitenkin toteutui suunnitellusti. Klo 17-17.30 Senaatintorilla esiintyi tulishow Maria Baric Company ja kello 17.30 järjestettiin lasten ilotulitus.

TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 23 alkava uuden vuoden juhlashow on kuvattu kenraaliharjoituksesta, jotta katsojat näkisivät esityksen, mikäli ohjelma joudutaan keskeyttämään. Ilotulitusosioon on leikattu osia lasten kello 17.30 olleesta ilotulituksesta.

Suomi voi olla mallioppilas monessa lajissa, mutta suun terveydessä arvosanamme jättää toivomisen varaa.

– On tosi yllättävää, että nuoremme ovat fiksuimpia erilaisten Pisa-tutkimusten mukaan, mutta he eivät kuitenkaan harjaa hampaitaan yhtä hyvin kuin muualla Länsi-Euroopassa, suun terveydenhuollon professori Liisa Suominen ihmettelee.

Eikä kyse ole vain purukaluston säihkeestä. Hampaista huolehtiminen ja hoidossa käynti ovat Suomessa siinä tilassa, että suun kehno kunto kasvattaa myös kansantautien riskejä.

Yle kokosi viisi uusinta tietoa siitä, mitä suihimme kuuluu, ja viisi parasta neuvoa.

Suomalaiset nuoret jäävät selvästi jälkeen monista Euroopan maista, kun mitataan tunnollisuutta huolehtia omasta suusta.

Esimerkiksi sveitsiläisistä pojista kahdesti päivässä harjaa 79 prosenttia ja tytöistä 91 prosenttia. Englannissa luvut ovat 75 ja 87, Ruotsissa 74 ja 88, Saksassa 73 ja 86 ja Norjassa 62 ja 82 prosenttia.

Suomen tavat muistuttavat Itä-Eurooppaa.

Eivätkä terveystottumukset näytä suomalaisilla kohenevan lapsuuden jälkeen: parikymppisistä miehistä lähes joka toisella on reikiä hampaissa. Ja juuri miehillä välinpitämättömyys jatkuu myös aikuisiällä.

Joka kolmas aikuinen kammoaa hammaslääkäriä jonkin verran tai paljon. Ja naiset pelkäävät vielä miehiä enemmän.

Pelostaan huolimatta naiset huolehtivat suunsa terveydestä paremmin, ikäluokkaan katsomatta.

Eniten hammaslääkäriä pelkäävät 20–40-vuotiaat. Tiedetään myös, että 40 prosenttia hammashoitoa välttelevistä suomalaisista ei hoidata suutaan nimenomaan pelon takia.

Hampaan pinta on kuin teippi. Bakteerit alkavat kerääntyä pintaan kalvoksi.

Jos hampaat jättää täysin harjaamatta muutamaksi päiväksi, kenelle tahansa kehittyy ientulehdus.

Samettinen kalvo hampaissasi on sairauksia aiheuttaville bakteereille oiva ympäristö. Kalvoa kutsutaan myös plakiksi ja biofilmiksi.

Ikenen ei kuulu vuotaa verta. Ei hampaita harjatessa eikä niiden välejä puhdistaessa. Verenvuoto ikenistä on aina hälyttävää ja se voi kertoa tulehdustilasta.

Tulehdus johtuu joko siitä, että olet hoitanut hampaasi heikosti, tai siitä, että poltat tupakkaa tai nuuskaat. Veri voi myös vihjata suussa olevasta sairaudesta.

Ientulehdus onneksi paranee, kun puhdistat suun huolellisesti.

Tupakoitsijan suu voi myös hämätä omistajaansa, koska tupakka supistaa verisuonia, eikä ientulehdus siksi välttämättä erotu.

Terveeltäkin tuntuvassa suussa saattaa piilotella laaja tulehtunut alue. Jos sallit ientulehduksen jatkua hoitamatta, hampaan kiinnitys voi alkaa tuhoutua.

Tulehdustila, parodontiitti, päästää haitallisia bakteereja verenkiertoon. Sitä potee yli 60 prosenttia suomalaisista.

Vakavimmillaan sairaus nostaa sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskin kolminkertaiseksi. Se myös vaikeuttaa diabeteksen hoitoa.

Suomessa taudin esiasteita havaitaan jo parikymppisillä.

Naapurimaihin verrattuna sairaus on suomalaisilla yleinen. Huonosta suuhygieniasta ja muun muassa tupakasta johtuvaa parodontiittia esiintyy Ruotsissa alle 40 prosentilla ja Norjassa alle 50 prosentilla aikuisista.

Korkeakoulujen opiskelijoista 27 prosenttia narskuttelee stressin vuoksi hampaitaan.

Myös huonon ryhdin on huomattu lisäävän puremalihasten jännittämistä.

Voimakas narskuttelu voi vaurioittaa hampaita ja aiheuttaa kiputiloja.

Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä stressaantuneempia opiskelijat ovat, ja sitä enemmän se suussa näkyy, myös purentavaivoina.

Hampaiden pintaan kertynyt limainen kerros ei lähde irti purskuttelulla.

Voimakas suuvesi raikastaa, mutta se ei silti pelasta suutasi plakilta – bakteerikalvon pinta täytyy rikkoa harjaamalla.

Sairauksia aiheuttavia bakteereja lymyää helposti myös hampaiden väleissä. Muista putsata nekin.

Suun terveydenhuolto käy kukkarolle suurella joukolla suomalaisia.

Miltei 20 prosenttia aikuisista pitää asiakasmaksuja ja hintoja niin korkeina, ettei siksi ole vuoden kuluessa hakeutunut hammashoitoon. THL:n FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan tämä joukko on vuosikymmenen alulta kasvanut sadoillatuhansilla suomalaisilla.

Kunnallisella hammaslääkärillä hampaan paikkaaminen maksaa esimerkiksi 50 euroa. Yksityisellä hinnat ovat korkeampia. Monen kodin arjessa tuo rahasumma pitää käyttää muuhun välttämättömään.

Hammashuollon hinnat ovat viime vuosina nousseet ja Kela-korvauksia on leikattu jopa puoleen.

Hammaslääkärissä käyntiä rajoittavat myös hoitoon pääsyn jonot terveyskeskuksissa. Jonojen pituus vaihtelee paikkakunnittain suuresti; hoidon esteeksi ne kokee joka viides aikuinen.

Käsikäyttöisellä hammasharjalla pääset kyllä sähköharjan tuloksiin. Mutta silloin sinun pitää jaksaa pestä useita minuutteja, tavallisen alle minuuttisi sijaan, ja osata puhdistaa käsiharjalla ne vaikeat nurkat, joihin sähköharja pystyy vaivatta.

Sähköhammasharjojen suositus ei ole markkinointipuhetta vaan se sisältyy terveysalan ohjeistoon, Käypä hoito -suosituksiin.

Puhdistatko hampaiden välit harjauksen jälkeen? Väärin! Silloin poistat hampaiden väleistä sinne hammastahnasta jääneen fluorin – ja suojansa menettävät hammasvälit alkavat reikiintyä.

Käytä siis hammasväliharjaa tai hammaslankaa jo ennen harjausta.

Lue lisää:

Maistuuko suussa tänään pahalta? Näin peset hampaasi oikein

Hätätapauksessa syö juustoa

Lapsen hampaista näkee, mitä perheessä syödään

Usein kysyttyä (Hammaslääkäriliitto)

Juttua varten on käytetty seuraavia kirjallisia lähteitä: FinTerveys2017 -tutkimus (THL), Growing up unequal. Health Behaviour in School-aged Children -study 2016 (WHO)_, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 201_6 (YTHS), Oral health: A modifiable risk factor for cardiovascular diseases or a confounded association? (PubMed), Changes in dental fear among Finnish adults: a national survey (PubMed),Terveys 2011 -tutkimus (THL), Parodontiitti (Käypä hoito), Dental and periodontal health in Finnish adults in 2000 and 2011 (Acta Odontologica Scandinavica), Current concepts in toothbrushing and interdentalcleaning (Periodontology), Identifying dental restorative treatment need in healthy young adults at individual and population level (Oulun yliopisto), Hampaiden menetys ja parodontiittibakteerit ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään (HY), Suu ja sydän – paljon tietoa, vielä enemmän kysymyksiä (Hammaslääkäri-lehti), Suusta kannattaa pitää hyvää huolta (Suomen Akatemia).

Juttua varten on lisäksi haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Annamari Nihtilä (kliininen opettaja, parodontologia ja gerodontologia, Itä-Suomen yliopisto), Liisa Suominen (suun terveydenhuollon professori, hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto), Päivi Mäntylä (kliinisen hammashuollon professori, Itä-Suomen yliopisto), Pirkko Pussinen (dosentti, suu- ja leukasairauksien osasto, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto), Satu Lahti (professori, sosiaalihammaslääketiede , Turun yliopisto), Matti Pöyry (toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto), Anne Komulainen (johtajahammaslääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS) ja Pertti Patinen (ylihammaslääkäri, puolustusvoimat).

Vaasan yliopiston väitöstutkimuksen mukaan yritystutkimus ja julkisen talouden panostukset keskittyvät liikaa teknologia- ja start up-yrityksiin. Kasvu ei ole vain uusien yrityksien ominaisuus, vaan vakiintuneetkin yritykset kykenevät kasvuun.

– Keskustelussa tuntuu unohtuvan, että vakiintuneet yrityksetkin kykenevät tuottamaan kasvua ja vieläpä markkinaehtoisesti. Sepä siinä onkin hyvä asia, että nämä ei tarvitse mitään tukia, vaan kasvavat omalla tulorahoituksellaan ja tuottavat hyvinvointia, lataa juuri aiheesta väitellyt tutkija Marko Matalamäki.

Matalamäen mukaan uusista yrityksistä valtaosa lopettaa toimintansa viiden vuoden sisällä perustamisesta. Kasvuun tähtäävistä vakiintuneista yrityksistä sen sijaan 90 prosenttia säilyy hengissä. Ero on suuri, ja Matalamäki pohtisikin uudestaan, miten yritystukimiljoonat kannattaisi käyttää.

– Start up -yrityksiä ei kannattaisi tukea siinä mittakaavassa mitä tällä hetkellä tuetaan. Jos se raha käytettäisiin olemassa olevien yritysten verotuksen keventämiseen, uskon että saataisiin kansantaloudellisesti parempia tuloksia.

Ajatus ei ole Matalamäen mukaan mullistava, mutta sitä sanotaan harvoin ääneen.

Asiakaslähtöisyys, joustava strategia ja verkostoituminen

Marko Matalamäen väitöstutkimuksen aineisto on kerätty 134 suomalaisesta yrityksestä eri toimialoilta. Yrityksistä tehtiin kaksi ison vastaajajoukon tutkimusta sekä yksi kymmenen kasvuyrityksen haastattelututkimus. Tutkimusajankohta sijoittui kasvun kannalta haastaviin vuosiin 2009–2015, jolloin Suomessa oli pitkittynyt taantuma.

Ne yritykset, jotka olivat valinneet asiakassuuntaisen lähestymistavan, menestyivät ja onnistuivat kasvamaan toimialan suhdanteesta riippumatta. Strategia piti olla, mutta sitä oltiin valmiita muokkaamaan tarpeen mukaan: markkinan ja kysynnän muutoksiin reagoitiin ketterästi. Lisäksi verkostoituminen oli tärkeää.

– Ne, jotka olivat onnistuneet kasvamaan, verkostoituivat. Lähellä olevia ei pidetty uhkana, vaan koettiin, että on parempi lähteä yhdessä kilpailemaan isommille markkinoille.

Isojen riskien otto sen sijaan ei kannattanut. Toisaalta vakiintuneilla yrityksillä riskit eivät ole niin suuria kuin uusilla yrityksillä.

– Tulokset osoittavat, että otetaan maltillisia riskejä ja pyritään pitämään toiminta vakaalla pohjalla. Se on vakiintuneiden yritysten etu: riski voisi olla uudelle yritykselle iso, mutta vakiintuneelle se ei ole, koska siellä on sitä kassavirtaa ja vahva tase.

Perinteiset yritykset valokeilaan

Vaasan yliopiston mukaan yrittäjyystutkimusta on viime aikoina kritisoitu liiallisesta keskittymisestä teknologia- ja start-up -yrityksiin. Useat kansainvälisesti arvostetut yrittäjyystutkijat ovat esittäneet huolensa tavallisten kasvua tuottavien yritysten puuttumisesta kasvuyrittäjyystutkimuksessa.

Matalamäki on saanut tutkimuksensa myötä paljon yhteydenottoja eri alojen yrittäjiltä.

– Heiltä tullut positiivista viestiä, että on mukava että perinteisiä yrityksiä nostetaan mukaan keskusteluun. Entisenä yrittäjänä tämä oli itselläkin pontimena tämän tutkimuksen tekoon.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön seitsemäs uudenvuodenpuhe oli suunnattu jopa kolmiin vaaleihin valmistautuvalle Suomelle. Se oli puhetta perinteisen vaalidemokratian puolesta.

Uudenvuodenpuheet ovat usein heijastelleet sekä edellisen vuoden mieleenpainuvimpia teemoja että tulevan vuoden todennäköisimpiä haasteita. Teemoilla on monesti ollut jonkinlainen yhteys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on tietysti tasavallan presidentin tehtävän ytimessä.

Tänä vuonna turvallisuus tarkoitti presidentille ennen kaikkea turvallisen, demokraattisen yhteiskunnan ja vakauden puolustamista. Eurooppa, joka on sisäisesti heikko, ei kykene tulevaisuuden neuvottelupöytien ääreen.

Niinistö asettautui puolustamaan tuttua, edustuksellista demokratiaa ja sitä, että erilaisia näkemyksiä sovitellaan yhteen totutulla tavalla. Keltaliivien ajassa Niinistö otti selvän kannan juuri perinteisen järjestelmän puolesta.

Eri mieltä saa olla ja tyytymättömyyttäänkin saa ilmaista, mutta juuri tämän järjestelmän puitteissa olisi hänen mielestään toimittava.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi STT:lle, että vaikka presidentti ei suoraan kehota äänestämään, hänen voi tulkita viestivän, että juuri vaalit ovat kansalaiselle tärkein keino vaikuttaa.

Oulua ei mainittu

Maahanmuutosta on tullut vuoden 2015 jälkeen yksi uudenvuodenpuheiden kestoteemoista.

Vuonna 2016 Niinistö muistutti, että maassa on oltava maan tavalla. Vuonna 2017 hän puhui puolestaan siitä, miten pahalle on pantava rajat: terrori-iskun tapahduttua ei voi tuntua siltä, että tarpeeksi ei tehty.

Tänä vuonna Niinistö käsitteli maahanmuuttoa Euroopan näkökulmasta: se on maanosaa eniten jakava ilmiö, hän arvioi.

Myös pääministeri Juha Sipilä kirjoitti eilen uudenvuodentervehdyksessään maahanmuutosta. Hän käsitteli viestissään myös Oulun tapahtumia ja sitä, että epäiltyihin rikoksiin ovat syyllistyneet yksilöt – eivät väestöryhmät.

Niinistö ei puhunut suoraan Oulusta, mutta sama teema toistui myös hänen puheessaan.

– Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa, hän sanoi.

Ilmastonmuutos sai pohtimaan kohtuutta

Jokaisessa ajassa on omat haasteensa, ja ne muovaavat myös ulkopoliittisen agendan kärkeä.

Vaikka Kiinasta, Yhdysvalloista ja Venäjästäkin puhuttiin sivumennen, Itämeren alueen turvallisuustilanne tai Niinistön itse esillä pitämä "aktiivinen vakauspolitiikka" eivät tänä vuonna nousseet puheen teemoiksi. Siitäkään huolimatta, mitä Asovanmerellä nähtiin loppusyksystä.

Itäiseen naapuriin viitattiin vain ohimennen. Sen sijaan ilmastonmuutos oli Niinistön mielessä, kuten viime vuonnakin.

Vuonna 2013 Niinistö kehotti pohtimaan, osaisimmeko luopua jostain niukkina taloudellisina aikoina. Vuonna 2015 hän vaati taloudelle peruskorjausta, sillä jälkiä on peitetty velan avulla. Vuonna 2016 presidentti muisteli "jakovaraa", ja sitä, voiko saavutettu etu perustua jollekin sellaiselle, mitä ei koskaan saavutettu. Voidaanko "hyvää" jakaa etukäteen?

Tähän niinistömäiseen kohtuuden teemaan palattiin tänä vuonna pohtimalla, että ilmastonmuutos tuo meille kaikille luopumisen vaateen. Aineellisen yltäkylläisyyden aika on muuttumassa, presidentti arvioi.

– Meidän on kyettävä uudestaan määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme. Ihminen on sopeutuva ja kekseliäs. Uusi hyvä voi siten olla entistä parempi.

Lue lisää:

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eurooppa on ajautunut riitoihin omista arvoistaan

Brasiliassa poliitikko Jair Bolsonaro vannoi tiistaina presidentinvalansa maan pääkaupungissa Brasiliassa.

Bolsonaro saapui seremoniaan vaimonsa Michellen kanssa avomallisella Rolls-Roycella. Turvamiehet juoksivat auton vierellä. Tuhannet ihmiset olivat saapuneet seuraamaan autosaattuetta.

Turvatoimet pääkaupungissa olivat tiukat. Tilaisuudessa oli 3 000 poliisia valvomassa järjestystä. Lisäksi turvallisuutta varmistamassa oli panssarivaunuja, hävittäjälentokoneita ja ilmatorjuntaohjuksia.

Syyskuussa veitsellä aseistautunut mies puukotti Bolsonaroa kampanjatilaisuudessa. Hän joutuu käyttämään avannepussia hyökkäyksessä saamiensa vammojen takia.

Muutoksia luvassa

Tuore presidentti lupasi kitkeä korruptiota ja väkivaltarikoksia, lisätä talouskasvua ja tehdö rakenteellisia uudistuksia.

– Työskentelen väsymättä, jotta Brasilia saavuttaa kohtalonsa. Vannon vahvistavani Brasilian demokratiaa, Bolsonaro sanoi vannottuaan virkavalansa.

Hän suunnittelee siirtävänsä Brasilian Israelin suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin sekä vetävänsä Brasilian pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Bolsonaro on entinen armeijan kapteeni. Hän ihailee avoimesti Brasilian sotilasdiktatuurin aikaa vuosina 1964–1985.

Bolsonaron arvostelijat pelkäävät. että poliisiväkivalta tulee lisääntymään uuden presidentin valtakaudella. Liberaalit pitävät Bolsonaroa rasistisena ja seksistisenä homofoobikkona.

63-vuotias Bolsonaro on pitkäaikainen kansanedustaja, joka arvostaa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia.

Trump onnitteli Bolsonaroa tapansa mukaan Twitterissä.

– Onnittelut presidentti Jair Bolsonarolle, joka piti juuri suurenmoisen virkaanastujaispuheen. USA on kanssasi, Trump kirjoitti.

Lue myös:

Kiistelty oikeistojohtaja Jair Bolsonaro astuu valtaan Brasiliassa

Korjaus kello 21.10: Bolsonaro suunnittelee siirtävänsä Brasilian Israelin suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin, eikä toisin päin kuten jutussa alunperin luki.

Nimilakiin vuosi sitten hyväksytyt muutokset tulivat voimaan vuoden vaihtuessa. Uudistukset mahdollistavat uudentyyppiset sukunimet ja aiempaa pidemmät etunimet.

Nyt suomalainen voi halutessaan antaa lapselleen neljä etunimeä aiempien kolmen sijaan ja täydentää itselleenkin yhtä pitkän etunimirimpsun. Lain vaatimukset riittää toki edelleen täyttämään yksikin etunimi. Ilman nimeä täällä ei saa kuljeskella.

Yhä useammalla suomalaisella on juuret ulkomailla. Niinpä uudistetussa laissa ei enää edellytetä edellisen tavoin, että heidän nimensä vastaavat vanhaa suomalaista nimikäytäntöä. Nimen kotimaisuuden peruste ei ole enää kieli tai kulttuuri, vaan nimen esiintyvyys Suomessa.

Esimerkiksi nimi, joka on suomalaisittain vakiintunut jommallekummalle sukupuolelle, voidaan antaa toisellekin. Se edellyttää, että Suomessa jo elää ainakin viisi ihmistä, joilla niin on.

Silkan suomalaisilla nimillä on kuitenkin lain silmissä yhä sitovat sukupuolet, jos sellaiset ovat niille vakiintuneet. Viime vuosikymmeninä suomalaiseenkin nimistöön on tosin tullut paljon Viiman tai Tulen kaltaisia sukupuolineutraaleja nimiä.

Toivo käy sukunimeksi, Toivola ei etunimeksi

Myös etunimien sallitun määrän nostaminen neljään heijastelee Suomen kansainvälistymistä. Monissa maissa nimien määrällä ei ole rajoituksia, ja Suomessakin asuu jo monia, joilla on enemmän kuin kolme nimeä.

Sama oikeus haluttiin siksi antaa myös kantasuomalaisille.

Höllennyksiä tuli myös pykäliin, jotka kieltävät ottamasta sukunimeä etunimeksi tai toisin päin. Nen- ja la-loput viestivät edelleen vain sukunimestä, mutta esimerkiksi Toivo voi nyt olla etunimen lisäksi myös sukunimi.

Ensimmäinen sukunimilaki on vuodelta 1920. Kaikilla suomalaisilla ei ollut tuolloin vielä sukunimeä. Laki määräsi ottamaan sellaisen vuoden kuluessa. Vaimot saivat oikeuden miehensä nimeen, mutta vasta vuoden 1929 avioliittolaissa miehen nimi tai yhdysnimi määrättiin vaimoille pakolliseksi. Pakko päättyi vuonna 1986.

Sukunimissä lain peruslähtökohta on, että puolisot säilyttävät oman nimensä – "elleivät muuta sovi", kuten laissa sanotaan. Aiemmin oli päinvastoin: naisen piti ilmoittaa, jos halusi pitää oman nimensä.

Puolison nimen voi toki ottaa edelleen – myös mies, vaikka perin harva onkin tehnyt niin – ja yhdistelmänimet ovat yhä lainmukaisia. Niiden muotoon tulee kuitenkin muutoksia, jotka ovat tuttuja etenkin espanjankielisistä maista.

Aiemmin vain toinen puoliso saattoi ottaa yhdistelmänimen. Nyt molemmat voivat tehdä niin. Nimenpuolikkaat saa järjestää mielensä mukaan. Pariskunnassa toinen voi olla Virtanen-Korhonen ja toinen Korhonen-Virtanen.

Lapselle voi antaa vanhempien sukunimien yhdistelmän myös siinä tapauksessa, että vanhemmat pitävät vain omat nimensä.

Jos nimen yhdysmerkki ei miellytä silmää, sen saa jättää pois. Korhonen Virtanen kelpaa siis yhtä lailla kuin Korhonen-Virtanen. Myös tätä muutosta perusteltiin kansainvälisillä käytännöillä. Kahta sukunimeä enempää ei kuitenkaan edelleenkään pääse yhdistelemään.

Vihkisormuksen merkitys sukunimikysymyksessä vähenee. Avopuolisotkin voivat nyt ottaa yhteisen nimen, vaikka heillä ei olisi yhteistä lasta. Heiltä tosin edellytetään, että suhde on hyvin vakiintunut eli jo vähintään viiden vuoden mittainen.

Weicca ei edelleenkään kelpaa nimeksi

Aivan vapaita käsiä uusikaan nimilaki ei anna. Nimen pitää yhä olla sellainen, ettei se ole omiaan herättämään pahennusta tai aiheuttamaan kantajalleen ilmeistä haittaa.

Lisäksi suomalainen nimi on yhä kirjoitettava suomalaisittain. Veikka on kelpo nimi, Weicca ei käy. Muitakin rajoituksia on. Lapselle ei voi edelleenkään antaa ensimmäiseksi nimeksi Matinpoikaa tai Maijantytärtä tai samaa nimeä kuin elossa olevalla sisaruksella.

Maistraatit ja kiistatapauksissa asiantuntijaelimenä oikeusministeriön nimilautakunta ratkaisevat, mikä kelpaa ja mikä ei. Viimeinen sana kiistoissa on korkeimmalla hallinto-oikeudella.

Myös heidän, jotka harkitsevat 2000-luvulla hienokseltaan yleistynyttä tapaa eli sukunimensä korvaamista aivan uudella, kannattaa lukea koko uudistettu laki valtioneuvoston verkkosivulta.

Vaihtoehtoja on useita – voit esimerkiksi ottaa yhdistelmänimen osaksi jopa isoisoisoisäsi tai -äitisi nimen. Vieraan suvun, yrityksen tai yhdistyksen nimeä ei edelleenkään omaksi saa, eikä uudisnimi saa olla ilmeisen tökerö.

Lue myös:

Onko nimi enne myös Suomessa? Etunimi voi avata ovia tai sulkea niitä

Kyllästyitkö sukunimeesi? Valitse uusi Kotimaisten kielten keskuksen ehdotuksista

Halpabussiyhtiö Onnibus on ollut pian kolme kuukautta osa Koiviston Auto -konsernia. Koiviston Auto oli jo ennestään alan suurin toimija Suomessa. Yrityskauppojen jälkeen konsernista tuli jätti, joka saa kilpailijat mietteliäiksi.

– Kyllä me muut liikennöitsijät katsellaan pelonsekaisin tuntein tai ainakin tarkkaavaisina, että miten Koiviston Auton ja Onnibusin yhteistyö lähtee liikkeelle, sanoo Savonlinjan aluepäällikkö Teuvo Punavaara.

Kotipaikkaansa Mikkelissä pitävä Savonlinja on Suomen toiseksi suurin linja-autoliikennöitsijä, jonka reitit kulkevat tällä hetkellä pääsääntöisesti Helsingin ja Kaakkois-Suomen kaupunkien välillä.

Tamperelainen Väinö Paunu ei ota kantaa kysymyksiin Onnibus-kauppojen vaikutuksista linja-autoliikenteen markkinatilanteeseen. Kuten ei Varsinais-Suomessa operoiva Vainion Liikennekään.

– Ylimalkaan en halua ottaa kantaa toisten yritysten asioihin, Väinö Paunu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Paunu sanoo.

– En halua kommentoida, sanoo puolestaan Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio.

Lakkautusuutisia ja uusia reittisuunnitelmia

Samaan aikaan kun Koiviston Auto kasvattaa liiketoimiaan, muut kutistavat. Savonlinja ilmoitti marraskuussa lakkauttavansa kolmanneksen kaukoliikenteen vuoroistaan vuoden alusta kannattamattomina. Pohjolan Liikenne sen sijaan lopettaa kaikki kaukoliikennevuoronsa helmikuun lopussa. Savonlinja tosin suunnittelee samaan aikaan kokonaan uusille reiteille lähtemistä.

– Totta kai seuraamme koko ajan tilannetta. Siellä missä vain asiakkaita riittää, pitää liikennöidä. Pohjolan Liikenteen vetäytyminen vaikuttaa merkittävästikin suunnitelmiimme. Tarkoitus on lisätä kaukoliikenteen vuoroja tiettyihin suuntiin, Teuvo Punavaara sanoo.

Mutta miten yhdelle kannattamaton reitti voi olla toiselle kannattava?

– Jos lähtöjä on ollut vaikkapa 20 minuutin välein, jos sieltä yksi liikennöitsijä vetäytyy pois, se saattaa vahvistaa jäljelle jäävien tulosta, Savonlinjan Punavaara selittää.

Koiviston Auton selitys nojaa ison konsernin etuihin.

– Kyllä meilläkin on kannattavuuden kanssa parannettavaa, mutta uskomme että hyödyntämällä Onnibusin lippukauppaa saadaan uusia matkustajia. Reittejä yhdistelemällä saadaan uusia yhteyksiä ja uutta tarjontaa. Kolmas asia on, että pystymme hyödyntämään vanhan konsernin varikkotiloja ja huoltotoimintaa, millä saadaan toimintakuluja pienennettyä, sanoo konsernijohtaja Antti Norrlin.

Entiseen ei paluuta hintojen suhteen

Bussilippujen hintojen on pelätty lähtevän nousuun Koiviston Auton ostettua Onnibusin osaksi konsernia, vaikka molempien yhtiöiden toimitusjohtajat ovat kerta toisensa jälkeen kieltäneet suunnittelevansa hinnankorotuksia. Kysyimme vielä kerran: konsernijohtaja Antti Norrlin, voitko antaa uudenvuodenlupauksen, että hinnat eivät nouse?

– Kyllä voin. Haluamme pitää hinnat kilpailukykyisinä, jotta saamme mahdollisimman paljon matkustajia autoihimme. Paluuta vanhaan ei enää ole.

Kilpailijoiden pelot Koiviston Auton ja Onnibusin lippujen hintojen suhteen lienevät päinvastaiset. Norrlin rauhoittelee.

– En usko, että hintataso voi enää nykyisestään laskea.

Entä onko Koiviston Autolla suunnitelmissa laajentaa toimintaansa vielä nykyisestä ja ajaa lisää kilpailijoita pois markkinoilta? Tätä on pohtinut muun muassa Väinö Paunun Oy:n Martti Paunu.

– Se on nyt pudotuspeli käynnissä, hän totesi Apu-lehden haastattelussa marraskuussa.

Savonlinjan Punavaarakin on mietteliäs.

– Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mitä tästä tulee seuraamaan. Mutta katsotaan nyt tämä alkuvuosi, onko Koiviston Autolla tarkoitus aggressiivisesti hyökätä markkinoille ja pudottaa meitä muita kelkasta vai ei. Aika näyttää.

Norrlin ei myönnä, että työn alla olisi mitään radikaalia. Yrityksessä tehdään parhaillaan uutta liikennesuunnitelmaa. Luvassa lienee joitakin päällekäisyyksien karsimisia ja uusien reittien avaamisia. Uusia yrityskauppoja ei ainakaan tällä hetkellä ole Norrlinin mukaan viritteillä.

– Ensin pitää olla joku, joka on halukas myymään. Sitten asiaa mietitään erikseen. Mitään valmista suunnitelmaa näissä asioissa ei voi olla.