Britannian terrorismin vastainen yksikkö tutkii Manchesterissa kaupungin rautatieasemalla uudenvuodenaattona tapahtunutta joukkopuukotusta, jossa haavoittui kolme ihmistä.

Silminnäkijöiden mukaan puukottaja huusi "Allah" veritekoja tehdessään.

Puukotuksessa haavoittui viisikymppinen pariskunta ja poliisi. Pariskuntaa puukotettiin muun muassa vatsaan ja poliisia käteen. Tekoja tukitaan murhan yrityksinä.

Yleisradioyhtiö BBC:n radiotuottaja Sam Clack, 38, näki tapahtumasarjan asemalaiturilta.

– Mies huusi: Niin kauan kuin jatkatte muiden maiden pommittamista, tällaista paskaa tapahtuu, Clark kertasi.

Clarkin mukaan mies oli aseistautunut keittiöveitsellä, jossa oli noin 30-senttinen terä. Hänen mukaansa poliisit käyttivät tainnutusasetta ja pippurisumutetta miehen taltuttamiseen.

Toukokuussa 2017 yhteensä 22 ihmistä kuoli ja 139 haavoittui kun itsemurhapommittaja iski amerikkalaisen pop-tähden Ariana Granden konsertin aikana Manchester Arenan lähellä.

Loppusyksystä Pariisissa juhlittiin ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Pariisin kuuluisan Riemukaaren alla paloi muiston tuli.

Sen jälkeen Pariisista on kuulunut toisenlaisia uutisia.

– Vajaa kuukausi sen (muistojuhlan) jälkeen Riemukaaren liepeillä paloivat autot. Samaan aikaan keltaliivistä kansaa oli kadulla kertomassa, että heidän mielestään asiat eivät ole hyvin, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö perinteisen uudenvuodenpuheensa aluksi.

Niinistön puhe lähetettiin Yle TV1:llä uudenvuodenpäivänä. Voit katsoa puheen klikkamalla tämän jutun pääkuvaa.

Niinistön mielestä Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan. Maanosalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta, mutta kansa kaipaa välitöntä ja nopeaa vaikuttamista.

– Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.

Niinistö muistutti, että kansalla on oikeus tyytymättömyyteen, ja myös nykyisten puolueiden siemenet on kylvetty samasta tunteesta. Muutoksen keskellä näkyy presidentin mielestä myös huolestuttavia merkkejä.

– Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa niille ei ole sijaa, hän sanoi.

Muuttoliikettä on hallittava

Presidentti kehotti Suomea valppauteen, kun Kiinan taloudellinen mahti kasvaa, Venäjä varustautuu entistä voimakkaammin ja Yhdysvallat etääntyy kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia, Niinistö sanoi.

Ulkopoliittiseen tilanteeseen on vaikuttanut myös muuttoliike. Niinistö arvioi, että se on viime vuosina Eurooppaa eniten jakanut ilmiö. Siksi muuttoliikettä olisikin hänen mielestään hallittava entistä paremmin.

– Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä ilman, että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansaiväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava.

Niinistön mielestä järjestelmä jättää kuitenkin mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville.

– Olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisen teoin. Se on kestämätön tilanne, hän sanoi.

– Meillä on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

"Kaikilla on edessään luopumisen vaade"

Lopuksi Niinistö kehotti muistamaan, kenelle "suurta tarinaamme" kirjoitamme: lapsillemme.

– Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan, Niinistö sanoi.

Presidentti ajattelee, ettei enää voi olla varma siitä, että lapsilla olisi edessään jotain parempaa kuin vanhemmillaan.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa. Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisen mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa.

Niinistön mukaan meidän on kyettävä uudelleen määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme.

Lopuksi hän muistutti, että kaikesta huolimatta Suomi, Eurooppa ja koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan.

– Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä! hän lopetti runoilija Eeva Kilpeä lainaten.

Lue myös:

Analyysi: Niinistö puhui perinteisen demokratian puolesta

Teemu Siirilä tutustui 5–6-vuotiaana isoveljen Commodore 64 -tietokoneeseen. 1980-luvun lopulla ensimmäiset pelikokemukset antoi tasohyppelypeli Bubble Bobble. Koululaisena Siirilä sai Nintendo-pelikonsolin, jolla sitten tuli pelattua esimerkiksi Super Mariota.

Kolmekymppinen maatalouslomittaja Kokkolan Lohtajalta sanoo, että harrastus on tuonut mukanaan hyviä asioita.

– Kyllä reaktiokyky on parantunut ja toisaalta päättelykykykin. Englannin kieli on kehittynyt paljon pelatessa. Pelaamisen kautta on saanut ystäväpiiriä isommaksi, ja kyllä sekin minun mielestäni hyötyihin kuuluu.

Pelillistämisen professori Juho Hamari Tampereen ja Turun yliopistoista on samoilla linjoilla. Pelaaminen kehittää taitoja.

– Tutkimukset osoittavat, että digitaalisten pelien mukana tulee kognitiivisia, emotionaalisia ja sosiaalisia hyötyjä. Pelit lisäävät pitkäjänteisyyttä ja auttavat motivoitumaan asioihin, esimerkiksi oppimiseen. Siksi niitä käytetään oppimisympäristöissä.

Yhteiskunta pelillistyy

Pelillistämistä tutkinut professori Juho Hamari ennakoi, että jatkossa pelilukutaidolla on kova kysyntä yhteiskunnassa.

Paljon tietokone-, konsoli- tai mobiilipelejä pelanneet sukupolvet ulottavat harrastuksestaan tuttuja toimintatapoja pelimaailman ulkopuolelle, mutta kyse on myös paljon laajemmasta mittakaavasta.

– Yhteiskunta pelillistyy, jolloin pelilukutaito on tärkeä kansalaistaito. Työpaikoilla, urheilussa tai vaikkapa kouluissa pyritään asioita ajattelemaan yhä enemmän pelaamisen kautta ja ehdoilla. Pelaamisen logiikoista otetaan mallia ja oppia. Ja koska me myös pelaamme enemmän, käyttäytymisemmekin muuttuu pelaamisen kaltaiseksi.

Kouluissa pelillistäminen on jo arkipäivää. Oppilaat voivat harjoitella vaikkapa kielten sanastoa nettisivustoilla, joissa asiat esitetään pelillisessä muodossa. Näiden nettisivujen tekijät ovat huomanneet, että peleistä saatuja miellyttäviä kokemuksia voi yrittää synnyttää myös oppimisympäristöissä.

– Kun tämä malli opitaan, ihmiset kohtaavat elämäntilanteita ja ratkovat ongelmiaan vähän samalla tavalla kuin he ovat peleissä tottuneet tekemään.

Digiloikka urheilussa

Yhteiskunnan pelillistyminen näkyy myös niin, että pelikulttuurista kumpuavat ilmiöt pulpahtavat valtavirtaan ja suuren yleisön tietoisuuteen. Professori Juho Hamari nostaa esiin e-urheilun ja tubettamisen.

Moni tubettaja eli videoblogin pitäjä on nykyään tunnettu myös suuren yleisön keskuudessa.

E-urheilu eli digitaalisten pelien pelaaminen kilpailullisesti on saanut Suomessa tänä vuonna julkisuutta. Maailmalla menestyneet suomalaiset e-urheilijat, Jesse Vainikka ja Topias Taavitsainen, saivat kutsun Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Perinteiset urheiluseuratkin ovat lähteneet digitaalisen urheilun areenalle. Ensimmäisenä Suomessa tälle saralle lähti jääkiekkoseura HIFK vuonna 2016. Muutaman kuukauden päästä e-urheilujoukkueen perusti myös seinäjokinen jalkapalloseura SJK.

Miksi jalkapalloseura lähtee mukaan e-urheiluun? Syitä löytyy monia.

– SJK on brändinä freesi, joten me halusimme olla uraauurtavassa toiminnassa mukana. Suomessahan tämä laji ei vielä 2017 ollut pinnalla. Ja sitäpaitsi, pelialalla on paljon nuoria mukana, joten jos heitä saataisiin myös jalkapallokatsomoihin, myös jalkapalloliiketoiminta saisi tukea tästä, analysoi SJK:n e-sports-joukkueen manageri Pekka Riihimaa.

Pelillistämisen professori Juho Hamari on tutknut myös e-urheilua. Hän arvioi, että e-urheilussa perinteistä seuraa kiinnostaa esimerkiksi se valtava rahamäärä, joka maailmalla e-urheilussa liikkuu.

Hamari ei näe mitään syytä sille, että perinteisen urheilun joukkue ei lähtisi mukaan myös digitaaliseen maailmaan. Aina voidaan kiistellä siitä, mikä on urheilua ja mikä ei, mutta Hamarin mukaan e-urheilussa ja perinteisessä urheilussa organisaatiot niiden ympärillä ovat samanlaiset.

Taidot apuna työssä

Alle kouluikäisenä digipelaamisen aloittanut Teemu Siirilä on tähän mennessä varsin harjaantunut pelaaja. Aikanaan hän kouluttautui tietotekniikka-asentajaksi, mutta päätyi lomittajaksi.

Jo melko varhain miehen pelaaminen hyppäsi niin sanotusti seuraavalle tasolle, sillä Siirilä alkoi kavereineen järjestää verkkopelitapahtumia eli laneja. Nyt hän on pääjärjestäjänä Kokkolan Urbanlan-tapahtumissa.

– Nykyään kiinnostavat strategia- ja rakentelupelit. Esimerkiksi toimintaroolipeli Deus Ex on mielenkiintoista pulmien ratkomista. Factoriossa taas voin rakentaa maailmaa.

Tietysti maatalouslomittaja viettää myös vapaa-aikaansa maatilalla eli Teemu Siirilä pelaa kaverien kanssa Farm simulator -maatilapeliä. Miksi ihmeessä?

– No siinä saa ainakin ajaa isolla traktorilla, nauraa Siirilä.

Entä peliprofessorin ajatus pelaamisessa hankituista taidoista ja niiden hyödyntämisestä reaalimaailmassa?

– Kyllä todellakin. Maatiloilla käytetään yhä enemmän tietotekniikkaa, sillä työt ovat automatisoituneet todella paljon ja tiloilla on myös robotteja. Pelaamisen ansiosta en arastele tietotekniikkaa, mistä on paljon hyötyä.

Uusi vuosi alkaa sateisessa säässä ja pohjoistuuli voimistuu iltaa kohden. Kovaa tuulta on luvassa niin maalle kuin merelle.

Ilmatieteen laitoksen meteorologin Eveliina Tuovisen mukaan merialueilla myrskyää tiistai-illasta lähtien siihen tahtiin, että vastaavaa koetaan kerran vuodessa, jos sitäkään.

Ilmatieteen laitos on antanut merialueille aallokko- ja myrskyvaroituksen. Selkämeren eteläosassa ja Ahvenanmerellä tuuli voi puhaltaa iltayhdestätoista lähtien 27 metriä sekunnissa ja merkitsevä aallonkorkeus voi ylittää seitsemän metriä. Muutoin läntisillä merialueilla varoitetaan 25 metriä puhaltavasta tuulesta.

– Kyllä tämä on harvinaista ja tässä puhutaan merkittävistä aallonkorkeuksista. Tuo seitsemän metriä on todella iso lukema. Voi olla, että tulee mittaushistorian korkeimpia lukemia, pohtii Tuovinen.

Myös maa-alueilla tuuli voimistuu ensi yönä. Tuuli voi puhaltaa keskiviikkona puuskissa 20 metriä sekunnissa maan etelä- ja länsiosassa.

– Iltayöstä lähtien Pohjanlahdella on myrskyä. Vähitellen siitä se alkaa voimistua maa-alueilla. Ensin lännessä ja aamulla idässä. Puuskaisia tuulia on luvassa Etelä-Lappia myöten.

Lunta voi sataa paikoin 20 senttiä

Ennen illalla voimistuvaa tuulta on luvassa lumisateita. Etelässä ja lounaassa sateet tulevat päivällä vetenä ja muualla maassa lumena. Iltaa kohden etelässäkin vesisateet muuttuvat lumeksi.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Eveliina Tuovinen sanoo, että paikoitellen lunta voi sataa 10-15 senttimetriä tai jopa 20 senttiä. Suurimmat sateet tulevat maan keskiosassa.

– Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa voi kertyä 10-20 senttiä lunta.

Autoilijoita varoitetaan tänään huonosta tai todella huonosta ajokelistä. Vain Uudellamaalla ajokeli on normaali.

– Lunta voi kertyä tielle, näkyvyys voi olla huono ja ohitukset siksi vaikeita. Sen takia autoilijoita varoitetaan huonosta ajokelistä.

Kanta-Hämeessä linja-auto suistui tiistai-iltana tieltä ojaan valtatie 10:llä Ypäjän ja Someron rajalla. Auto kaatui kyljelleen.

Pelastuslaitoksen mukaan linja-autossa oli yhteensä 18 ihmistä, joista kaksi loukkaantui lievästi.

Päivystävä palomestari kertoi STT:lle, että kaikki linja-autossa olleet pääsivät itse ulos kulkuneuvosta. Loukkaantuneet vietiin tarkastettavaksi sairaalaan.

Pelastuslaitoksen mukaan alueella oli kova myräkkä, joka todennäköisesti vaikutti turman syntymiseen. Poliisin mukaan matkustajat pääsivät suojaan paikalle pysähtyneeseen toiseen linja-autoon.

Paikalla oli illalla runsaasti pelastuslaitoksen ja poliisin kalustoa, ja liikennettä ohjattiin onnettomuuspaikan kohdalla.

Hätäkeskus sai ilmoituksen onnettomuudesta noin varttia vaille kymmenen illalla.

Saksassa astui vuoden alusta voimaan laki, joka tunnustaa intersukupuolisten ihmisten kolmannen sukupuolen identiteetin.

Intersukupuoliset henkilöt voivat virallisissa dokumenteissa valita sukupuolekseen naisen tai miehen sijaan moninaisen. He tarvitsevat rekisteröitymistä varten lääkärintodistuksen.

Intersukupuoliset omaavat syntyessään sekä miesten että naisten sukupuoliominaisuuksia, jotka liittyvät sukupuolielimiin tai kromosomeihin. Henkilön intersukupuolisuus voi ilmetä heti syntyessä tai vasta murrosiässä.

Sukupuoliaktivistien mielestä uusi laki ei ole riittävä. He katsovat, että lääkärintodistuksen vaatiminen on hankalaa intersukupuolisille henkilöille, joilla ei ole näkyviä intersukupuolisia ominaisuuksia.

Yhtä yleistä kuin punatukkaisuus

YK:n mukaan 0,05–1,7 prosenttia maailman väestöstä on intersukupuolisia. Tämä ominaisuus on suunnilleen yhtä yleinen ihmisillä kuin punahiuksisuus.

Saksa on sallinut vuodesta 2013 lähtien sen, että vanhemmat ovat voineet jättää merkitsemättä lapsen syntymätodistukseen sukupuolen, jos syntyneen vauvan anatomista sukupuolta ei ole voitu määrittää.

Vuonna 2017 Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin määräsi, että ihmisillä pitää olla oikeus olla rekisteröitymättä mieheksi tai naiseksi. Oikeus määräsi viranomaiset luomaan kolmannen identiteetin tai poistamaan sukupuolimerkinnät kokonaan asiakirjoista.

Oikeusjutun asiasta oli nostanut intersukupuolinen aikuinen, jota oli estetty muuttamasta sukupuolensa syntymärekisterissä naisesta moninaiseksi.

Saksan parlamentti hyväksyi kolmannen sukupuolen identiteetin sallivan lain joulukuun puolivälissä.

Uutisen kommentointia ei voitu sulkea heti teknisen vian vuoksi.

Useat perheet ja erilaiset kaveriporukat ovat kokoontuneet tänäkin uutenavuotena juhlistamaan vuoden vaihtumista.

Yksi lukuisista juhlapaikoista on ollut vuokrahuoneisto Tahkolla, jossa koolla oli kuuden hengen kaverijoukko.

Joukon jäsenet ovat tunteneet toisensa nuoruudesta alkaen, ja joensuulaisen Krista Mehtosen mukaan yhdessä juhlimisesta on tullut jo perinne.

– Väillä pojat tiskaa, ja sitten tytöt tiskaa. Välillä tytöt tekevät ruokaa, ja välillä pojat tekevät ruokaa, hän määrittelee roolituksen.

Tinassa ilman tinaa

Porukalla on aattoiltana takanaan jo kahden päivän juhlinta. Siilinjärveläisen Pauliina Purasen mielestä se alkaa jo pikkuhiljaa tuntua.

– Seurassa ei ole mitään vikaa, mutta kyllä tuo alkaa jo vähän väsyttää, hän nauraa.

Tämä parikymppisten nuorten poppoo ei ammu raketteja, mutta saunoo ja syö kuulemma sitäkin enemmän.

– Emme halua raketteja, sillä me olemme vastuullisia. Tinat sen sijaan unohtuivat, ja se harmittaa. Ne pitäisi vielä jostain hommata, tuumaa joensuulainen Olli Tervonen.

Tämä joukko ei siis ole tinassa?

– Noo, ihan vähän kyllä ehkä ollaan, Tervonen virnistää.

"Samalla porukalla vuoden kuluttua uudestaan"

Kun vuosi vaihtuu, loppuu myös juhlinta. On kotiinlähdön aika.

Olli Tervosen mukaan juhliminen sujui odotusten mukaan.

– Joka ilta oli hauskaa kavereiden kanssa. Eilen tuli tosin tinaa valettua ehkä vähän liian myöhään, hän tunnustaa.

Vastaavanlainen juhlinta on tiedossa vuoden kuluttua.

– Samassa porukalla ja samassa huoneistossa.

Siivoojilla kädet täynnä töitä

Kun asiakkaat ovat poistuneet, tulevat tilalle siivoojat. Paikat on saatava kuntoon, sillä uudet asiakkaat ovat jo pian ovella.

Tahkon keskusvaraamon Tahko.comin toimitusjohtaja Matti Kuosmanen summaa tilanteen ytimekkäästi: suomalaiset lähtevät ja venäläiset tulevat.

Tahkolla on yhteensä noin 8 000 vuodepaikkaa. Kaikki lomailijat eivät lähde heti uudenvuodenpäivänä, mutta uudenvuoden siivoukseen ei silti riitä normaali siivoojamäärä.

– Siivoojien määrä tuplaantuu tai jopa triplaantuu tilanteen mukaan, Kuosmanen sanoo.

Tilanne on sama myös muissa matkailukeskuksissa. Esimerkiksi Levin lomamökkien huoltopalveluiden yrittäjä Hannu Kumpulainen kertoo palkanneensa paikallisten lisäksi siivoustöihin myös kaikki kiinni saamansa sukulaiset.

Entä millainen näky siivoojia odottaa Tahkolla uuttavuotta vastaanottaneen porukan huoneistossa? Ruokailutilan iso pöytä on täynnä tyhjiä pulloja, tölkkejä ja laseja, ja siistimistä näyttää riittävän muutenkin.

Tahko24h-yhtiön siivoojaa Tanja Venehsalo ei näkemästään hätkähdä.

– Aika tyypillinen näin uutenavuotena. Ihmisillä on ollut ihan hauskaa, hän toteaa tyynesti.

Maanantai-iltana kello 23 piti ohjelmatietojen mukaan alkaa suoran lähetyksen Vuosi vaihtuu -tapahtumasta Helsingin Senaatintorilta. Ohjelma torilla alkoi suunnitellusti, mutta Ylen tv-lähetyksessä nähtiin tallenne saman illan kenraaliharjoituksesta.

Julkaisujohtaja Ismo Silvon mukaan nopeisiin muutosratkaisuihin vaikutti uudenvuoden aattoillan huono sää.

Julkaisujohtaja Ismo Silvo, minkälainen päätös Ylessä tehtiin?

– Myrsky uhkasi häiritä koko Senaatintorin tapahtumaa. Alkuillasta oli uhkana, että tapahtuma perutaan. Sen vuoksi tuotantoryhmä päätti, että taltioidaan kello 20 alkanut kenraaliharjoitus. Tarkoitus oli, että päätapahtuman jälkeen jatkaa ohjelma nimeltä Jatkot. Se päätettiin turvallisuussyistä perua. Ohjelmapaikalle laitettiin vuosi sitten taltioitu konserttiohjelma Meidän Romanssi.

Vuosi vaihtuu -tapahtumassa esiintyivät muun muassa laulajat Vesta ja Paula Vesala.

Meidän Romanssi on tallenne vuoden 2017 Peterburg-Konsert-sinfoniaorkesterin konsertista. Solisteina kuultiin muun muassa Jari Sillanpäätä, Tomi Metsäketoa ja Diandraa.

Miksi ratkaisuun päädyttiin?

– Uhkana tosiaan oli, ettei varsinaista tapahtumaa järjestettäisi talvimyrskyn takia lainkaan. Pyrimme ajoissa varmistamaan, että vuoden vaihtuessa ohjelmapaikalla on edes joku ohjelma.

– Ykköskanavalle vaihdettiin konserttitaltiointi, koska Tv-kakkosella meni samaan aikaan Coldplayn konsertti. Meidän Romanssi edusti selvästi toisenlaista musiikkia.

Onko ratkaisusta tullut Ylelle paljon palautetta?

– Kyllähän palautetta on tullut. Totta kai eilinen harjoituksista tehty ohjelmataltiointi oli hiukan kömpelömpi, eikä tunnelma ollut sama kuin olisi ollut alun perin suunnitellussa varsinaisessa tapahtumassa. Torilla ei ollut niin paljon ihmisiä ja ehkä harjoitusmoodi näkyi myös taltioinnissa. Siitä on tullut palautetta ja toisaalta siitä, miksi Jatkot-ohjelma vaihtui Meidän Romanssi-ohjelmaan.

– Tällaisista vaihdoista tulee aina palautetta, koska ihmiset kokevat, että ennakkolupaus on petetty. Ainahan merkkitapahtumat ovat ihmisille tärkeitä televisiotapahtumia.

Onko vastaavaa tapahtunut aikaisemmin?

– Usein urheiluohjelmien yhteydessä. Varsinkin mäkihyppy on altis säämuutoksille.

– Viihdetapahtumissa, joita on suunniteltu, kuten tässäkin tapauksessa Helsingin kaupungin kanssa useita kuukausia, en muista, että olisi jouduttu tekemään muutoksia vain muutama tunti ennen tapahtuman alkua, Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo sanoo.

Melko tarkalleen kaksi vuotta sitten Lappeenrannan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin huoneeseen astui tuhdissa kunnossa oleva 114,4 kiloa painava musiikinopettaja Antti Taipale. Mies kertoi Anne Peuhkurille tarkasti mitä tahtoo: hän haluaa laihtua mahdollisimman nopeasti 10–15 kiloa.

– Minä sanoin, että ei käy, kertoo Anne Peuhkuri.

Alkoi hallittu laihdutus, jonka aikana Antti Taipaleelta katosi elopainoa 37 kiloa. Siihen ei tarvittu ihmedieettiä, eikä valtavaa määrää liikuntaa tai nälän tunnetta. Rahaakaan ei kulunut kalliisiin laihdutuskeittoihin, ateriankorvikkeisiin tai ihmejauheisiin, vaan kaikki apu tuli ilmaiseksi oman kaupungin liikuntaneuvonnasta.

Kaupungin liikuntaneuvojat eivät usko ihmedieetteihin eikä pikalaihdutukseen. Sen sijaan he tekevät töitä lihavuuden vähentämiseksi ja liikunnan lisäämiseksi. Apu on ilmaista niille, jotka liikkuvat vähän tai joilla on merkittävä ylipaino.

Kun Antti Taipale täytti 30 vuotta, alkoivat kilot kerääntyä vatsalle vähän salakavalasti. Tosin jälkeenpäin ajatellen ei ole ihme, että maha vain jatkoi kasvamistaan.

Iltapalana kebabia ja pizzaa

Aamiaiseksi Antti Taipale söi aina puuroa ja kahvia sekä päiväruoaksi kouluruokaa työpaikan ruokalassa. Tähän saakka kaikki menikin ihan hyvin, mutta työpäivän jälkeen alkoi ongelma.

Töistä hän hurautti aina autollansa marketin pihalle.

– Ostin joka päivä sokerilimpsaa ja sen kanssa munkin tai jonkun muun herkun. Limpsaa kului pari litraa päivässä.

Välillä saattoi pikkunälän koittaessa mennä suklaapatukka tai pari. Hurjin oli kuitenkin iltaruokailu, joka toistui säännöllisenä illasta toiseen.

– Joka ilta pizza tai kebab. Ja jos yöllä tuli nälkä, menin keittiöön syömään.

Hän saattoi hyvin syödä kaksi todella tukevaa ateriaa päivässä, eikä edes tehnyt tiukkaa.

– Söin ihan mitä sattuu ja milloin sattuu. Ruokailuajoissa ja ruokamäärissä ei ollut mitään tolkkua, kertoo Taipale.

Ainoa liikunta oli opettajien sählyvuoro kerran viikossa.

T-paita piti olla kokoa XXXL ja housujen tuumaympärys 48. Sellaisia housuja ei edes joka kaupasta löydy. Liikkuminen työpaikalla hengästytti.

Kuntoremontti kestää vuoden

Peilistä näkyi mies, joka juuri ja juuri mahtui peilikuvaan. Antti Taipale oli pohtinut ulkomuotoaan pitkään, mutta lopullista sysäystä laihduttamiseen ei ollut tullut.

Aivan sattumalta Taipale kuuli syksyllä 2016, että Lappeenrannan kaupunki järjestää painonhallinta- ja liikuntaopastusta. Kun hän työpaikallaan alkoi ääneen puhua osallistumisesta, ei hän enää saanut rauhaa.

– Meidän koulun liikunnanopettaja sanoi minulle vähän väliä, että joko sinä soitit sinne, joko olet ilmoittautunut ja näytti kännykkää, naurahtaa Antti Taipale.

Lopulta ei mennyt kauaakaan, kun Taipale käveli Lappeenrannan urheilutalolle kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin työhuoneeseen.

– Minä sanoin, että semmoiset 10 tai 15 kiloa voisi äkkiäkin lähteä. Mutta Anne sanoi minulle, että ei käy, ei käy.

Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri joutui jarruttelemaan Antti Taipaleen laihdutushaluja. Lopulta he pääsivät yhteisymmärrykseen, että tämä kestää vuoden.

– Mieluummin vuosi töitä, pysyvä ratkaisu ja elämäntapamuutos. Silloin saadaan parempi lopputulos pitkällä jänteellä, sanoo Anne Peuhkuri.

Antti Taipaleen ajatus pikalaihduttamisesta alkoi karista. Usko toisenlaiseen tapaan vahvistui ja hän päätti lähteä vuoden urakkaan.

Ruokarytmi uusiksi

Heti kuntoremontin alussa Antti Taipale sopi itsensä kanssa, että tekee juuri niin kuin Peuhkuri on häntä opastanut. Siihen kuuluivat yksinkertaisesti terveellisemmät elämäntavat ja liikunta.

Suurin ongelma oli ruokailun epäsäännöllisyys.

– Antille piti saada säännöllinen ruokarytmi ja pikaruoat pois, kertoo Anne Peuhkuri.

Mitään tavoitetta Antille ei asetettu. Tarkoitus oli tehdä muutoksia elämäntapoihin ja katsoa, mitä tapahtuu.

Ruokailun lisäksi Antille piti keksiä jotain sopivaa liikuntaa. He kävivät tutustumassa kuntosaliin, mutta se ei oikein tuntunut hyvältä. Mukavaksi lajiksi valikoitui vesijuoksu.

Reilut annokset

Lappeenrannan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri saa kaiken vaikuttamaan yksinkertaiselta: tarvitsee vain keventää iltaruokailua ja saada välipala paremmaksi. Lisäksi lisätään vähän liikuntaa.

Antti alkoi noudattaa Peuhkurin ohjeita tarkasti. Illan pizzat, kebabit ja limonadit pois sekä iltapäivän munkki- ja herkkuateriat unholaan.

Aamiaiseksi hän alkoi syödä lautasellisen puuroa ja palan leipää ilman mitään päällysteitä, lasillisen mehua ja kahvia.

Lounaana on työpaikan kouluruoka. Lautasella on puolet salaattia ja puolet lämmintä ruokaa. Lisäksi pala näkkileipää ilman levitteitä tai lisukkeita. Ruokajuomaksi maitoa tai vettä. Keittopäivänä annoksena on reilu lautasellinen lempeää kanakeittoa.

Iltapäivällä Antti nauttii pienen purkillisen proteiinirahkaa ja jälleen palan leipää. Illalla puuro ja hedelmä tai annos salaattia.

– Kahvia kyllä menee lisäksi koko päivän ajan. Olen kova juomaan kahvia, eikä minulta yöunetkaan kahvin takia häiriinny, kertoo Antti Taipale.

Tulokset alkavat näkyä

Antin lähtöpaino oli 114,4 kiloa, vyötärön ympärysmitta 121 cm ja painoindeksi 35,5.

Koska varsinaista painonpudotustavoitetta Antti Taipaleelle ei asetettu, ei hänen tarvinnut ahdistua ja tuskailla vaa'an päällä. Toki oma vaaka alkoi jo näyttää, mihin suuntaan paino oli menossa.

Antille piti saada säännöllinen ruokarytmi ja pikaruoat pois. Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri

Toisella punnituskerralla viisi viikkoa ensimmäisen punnituksen jälkeen paino oli pudonnut vain 1,8 kiloa ja vyötärö kaventunut yhdellä senttimetrillä.

Kolmannella punnituskerralla, noin kolme kuukautta kuntoremontin alkamisen jälkeen, painoa oli lähtenyt jo 5,4 kiloa ja vyötärön ympärysmitasta 7 senttimetriä.

– Lihasmassaa saatiin kasvatettua koko ajan ja samalla saatiin rasvamassasta painoa pois. Tiesimme, että olemme oikealla tiellä, kertoo Anne Peuhkuri.

Alkuperäinen tavoite hitaasta ja varmasta painonpudotuksesta oli alkanut tulla toteen.

Alle puoli kiloa viikossa

Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri kertoo, miten tärkeätä on saada aikaan ruokailuun tasainen rytmi.

– Työpäivän aikana pitäisi syödä suurin osa päivän ruoasta, muistuttaa Peuhkuri.

Alusta alkaen Antti Taipale halusi olla tiukkana ja noudattaa vain liikunnanohjaaja Anne Peuhkurin ohjeita. Taipale uskoi siihen, että mitään muuta mahdollisuutta ei ole.

– En minä ennen syönyt salaattia käytännössä ollenkaan, kertoo Antti Taipale.

Ensimmäisenä vuonna Antti Taipaleen paino tippui 22,30 kiloa eli keskimäärin 400 grammaa viikossa. Se on itse asiassa juuri se määrä ja tapa, mitä asiantuntijatkin suosittelevat.

Toisena vuonna painoa lähti vielä 14,6 kiloa eli kaikkiaan Taipale on laihtunut yhteensä noin 37 kiloa. Kahdessa vuodessa hänen vyötärönympärys lyheni 121 senttimetristä 89,5 senttimetriin.

Kun laihdutus kestää vuoden tai kaksi, on varminta omaksua ja hyväksyä kokonaan uudet ruokailutottumukset. Sen kun on oppinut, ei paino enää tavoitepainon saavuttamisen jälkeen lähde niin helposti nousuun. Laihdutukseen pitää varata reilusti aikaa.

Lisää lihaksia liikunnalla

Aiemmin Antti Taipaleen ainoa liikunta oli kerran viikossa ollut opettajien sählyvuoro. Siksi liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri lähtikin hyvin varovasti etsimään Antille mieluisaa lajia.

Nyt Antti Taipale onkin tuttu näky erityisesti uimahallin vesijuoksualtaassa.

– Käyn kaksi kertaa viikossa vesijuoksemassa. Aluksi se oli puoli tuntia kerrallaan, mutta nyt vähän enemmän. Lisäksi käyn kaksi kertaa viikossa pelaamassa sählyä.

Liikunnanohjaaja Anne Peuhkuri muistuttaa, että pelkästään liikuntaa lisäämällä laihtuminen ei välttämättä onnistu. Yhden suklaapatukan energiamäärän kuluttamiseen tarvitaan reilu tunti kävelyä.

– Mutta liikunta kasvattaa lihasmassaa, kuntoa ja parantaa terveyttä, joten se kannattaa ottaa laihduttamiseen mukaan. Jos liikunta ei kiinnosta, niin sitten täytyy tyytyä vain ruokavalion muuttamiseen, mikäli haluaa painoaan pudottaa, kertoo Peuhkuri.

Ei enää hyvää oloa pizzasta

Antti Taipale muistelee naureskellen aikaa, kun hän iltaruoaksi veti pizzaa tai kebabia. Nyt päivän pääruoka on työpaikkalounas tai viikonloppuna kaupasta ostettu valmisateria. Iltaruoka on vaihtunut salaatiksi, jota Taipale mielellään höystää esimerkiksi kanalla. Salaattia hän ei ole vielä oppinut itse tekemään, vaan tyytyy kaupasta ostettaviin pusseissa oleviin valmissalaatteihin.

– Niin voisihan niitä tietysti tehdä itse. Ehkä se olisi se seuraava, mitä opetella, hymähtää Taipale.

Juhlissa tai muilla kutsuilla Antti ei kieltäydy tarjottavista, mutta ottaa niitä vähemmän kuin ennen.

– Ennen se oli sellainen tunne pizzan jälkeen, että tulipas nyt hyvä olo – maha on täynnä ja nyt varmasti nukuttaa hyvin. Nyt jos syön pizzaa, niin enää ei tule sellaista samanlaista fiilistä.

Alkoholin kanssa hänen ei ole tarvinnut tuskailla, sillä Taipale laittoi korkin kiinni jo 22 vuotta sitten.

Minusta tuntuu, että en tehnyt mitään ihmeellistä. Noudatin vain neuvoja. Antti Taipale

Vielä kaksi vuotta sitten Antti Taipaletta pystyi kaikilla mittareilla kuvaamaan reilusti ylipainoiseksi.

Kahden vuoden aikana verensokeri on palautunut normaalille tasolle. Liikunnan avulla lihasten määrä on kasvanut mukavasti ja haitallinen sisäelinten ympärille keräytyneen rasvan määrä on suositusten tasolla. Painoindeksi on laskenut 35:stä normaalipainoisen tasolle noin 24:ään.

Vaikein vielä edessä?

Jokainen elämässään laihduttanut tietää, miten vaikea on pitää saavutettu paino. Jos laihdutustahti on ollut kova, eikä ruokailutottumusten muutoksesta ole tullut pysyvää, tulevat kilot melko varmasti pikku hiljaa takaisin.

Antti Taipale tietää itsekin tietää, että lujaa tahtoa ja päättäväisyyttä laihduttaminen sekä kuntokuuri ovat vaatineet. Myös hän tietää, että ei ole paluuta entiseen, eikä edes sinne suuntaan kurkottavaan ruokavalioon.

– Tässäkin asiassa minä noudatan Peuhkurin Annen neuvoja. Hän sanoi minulle, että nyt keskitytään ylläpitoon. Se tarkoittaa sitä, että nyt minä en enää laihduta, vaan yritetään saada edes vähän lisää lihasmassaa. Tällä ylläpidolla minä saan keskityttyä siihen ajatukseen, että se paino ei enää lähde nousemaan.

Ilman nälkää laihdutus ei kuitenkaan onnistunut Antti Taipaleeltakaan. Mutta se ei ole johtunut liian rajuista ohjeista, vaan siitä, että hän ei noudattanut niitä oikein.

– Silloin alkuvaiheessa hain tasapainoa sen vanhan ja uuden ruokailutavan välillä. Siinä tuli välillä sellaisia hetkiä, että en tajunnut syödä iltapäivällä. Mutta siinäkin Anne Peuhkuri neuvoi, että pitää muistaa syödä iltapäivälläkin.

Antti Taipaleelta vei kaksi vuotta tulla normaalipainoiseksi. Hänellä oli mukana luja tahto tehdä vain niin, kuin häntä neuvottiin.

– Minusta tuntuu, että minä en tehnyt mitään ihmeellistä. Noudatin vain neuvoja.

– Hullu vuosi, sanoo VTT:n tiimipäällikkö Maija Pohjakallio vuodesta 2018.

Muovi oli yhtäkkiä kaikkien huulilla ja kiinnostus muovia kohtaan nousi aivan uusiin sfääreihin. Vuoden aikana kuultiin monia ikäviä uutisia muovista.

Valtamerissä lilluvan muoviroskan määrä paljastui koko karmeudessaan. Paratiisisaaretkaan eivät enää olleet paratiiseja; Balille ajautui ennätysmäärät muoviroskaa mereltä. Verkkokalvoille piirtyivät kuvat muoviroskiin takertuvista merieläimistä ja rantaan ajautuvista valaista mahat täynnä muovijätettä.

Syvältä maaperästä löytyi mikromuoveja. Paljastui myös, että juomavesissä on mikromuoveja.

Pääseekö kaikkialle ameeban lailla työntyvää muovikuonaa enää pakoon mihinkään? Kun asiaa kysyy Pohjakalliolta, saa kemistin vastauksen kysymykseen.

– Muovi ei ole mikään ameeba, josta ei pääsisi eroon, kun se kerran on maailmaan tuotu. Muovi koostuu molekyyleistä ja se voidaan purkaa takaisin molekyyleiksi.

Muovin tulevaisuus pihisee jo VTT:n putkistoisssa

Pohjakallio vetää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tiimiä, joka tutkii muun muassa sitä, miten muovia voitaisiin kierrättää entistä paremmin. Muovin kierrätys on Pohjakallion mukaan avain auvoisampaan tulevaisuuteen, niin puhtaampiin meriin kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseenkin.

Miten kierrätys sitten ratkaisee muoviongelman?

VTT:n Bioruukissa Espoossa näkee ainakin yhden tulevaisuuden skenaarion pienoiskoossa: Putkistot pihisevät ja risteilevät katon rajaan saakka. Teollisuushallissa haiskahtaa jotenkin muoviselta. Eikä ihme. Putkistojen sisään on syötetty toisesta päästä muovijätettä ja toisesta päästä tulee ulos kaasua, josta voi valmistaa esimerkiksi liikenteen polttoainetta.

Tulevaisuudessa systeemin on tarkoitus toimia niin. Nyt ollaan vasta koeasteella.

– Olemme astumassa uuteen muoviaikaan, jossa keskiöön nousevat kierrätys ja uudelleen käyttö sekä päästöjen minimointi ja biopohjaiset raaka-aineet, Pohjakallio sanoo.

Muoviroskan mekaaninen kierrätys takaisin muoviksi on jo kaupallista toimintaa. Sen sijaan tällainen kemiallinen muovin kierrätys on pääosin vasta kehitysvaiheessa, mutta se olisi yksi lisäratkaisu muovijätteen kierrättämiseksi.

– Kemistit ovat tähän asti keskittyneet rakentamaan uusia aineita. Nyt niitä pitäisi purkaa. Korkeassa lämpötilassa muovi voidaan nesteyttää tai kaasuttaa, jolloin se puretaan molekyyleiksi. On eri paljon mahdollisuuksia saada molekyylit kiertämään.

Muovien kiertotalouden kemia on vielä kovin uutta ja vasta alkutaipaleella, koska neitseellinen muovi on ollut niin halpaa ja on sitä vieläkin. Kemiallista kierrätystä ei markkinoilla juuri ole. Tähän Pohjakallio haluaa muutoksen.

VTT:n laboratorioissa kehitetään myös perinteistä muovia korvaavia sellupohjaisia materiaaleja. Vuonna 2019 Welmu International tuo markkinoille perinteistä muovia korvaavan puupohjaisen Woodly-pakkausmateriaalin, Järvikylän yrttien ja salaattien kelmupakkaus. Woodly on kehitetty VTT:ssa. Toinen VTT:n kehittämä selluloosakalvoihin perustuva pakkausratkaisu, joka ei ole vielä kaupallinen, on saanut Ellen Mac Arthur -säätiö palkinnon.

Jätemuovista pyristellään eroon – bakteeritkin ovat apunamme

Muovisaastan keskellä moni koki vuonna 2018 jonkinlaisen muoviherätyksen. Jotkut yrittivät elää kuukauden ajan ilman muovia, kun vietettiin muovitonta maaliskuuta. Helsinkiläinen Otso Sillanaukee näytti esimerkkiä, miten päästä kertakäyttömuovista elämässään eroon lopullisesti.

Voittoa tavoittelematon hollantilainen The Ocean Clean up -yritys aloitti Tyynenmeren jätepyörteen siivoamisyrityksen. Arviolta puolet muoviroskasta saataisiin poistettua viiden vuoden aikana, jos menetelmä toimii toivotusti.

Kiina kielsi jätemuovin tuomisen maahansa ulkomailta, mikä pisti vipinää EU-maihin, jotka olivat vuosia rahdanneet tonnikaupalla muovijätettä Kiinaan. EU kielsi kertakäyttömuovisia tuotteita merten roskaantumisen välttämiseksi. Muoviset pumpulipuikot, muovihaarukat ja mehupillit jäänevät pian historiaan.

Koska kuorintavoiteiden ja suihkugeelien mikromuovit päätyvät jätevesien mukana maailman meriin, yhä useampi maa päätti kieltää kosmetiikan mikromuovit. Keniassa roskaantumista yritetään suitsia vielä kovemmalla kädellä: muovipussin käytöstä voi saada vankeutta.

Tehtiin myös tieteellisiä innovaatioita. Löydettiin esimerkiksi bakteeri, joka voisi syödä muovia. Tutkijat myös kasvattivat vahingossa muovia syövän entsyymin.

Muovin ja monen muun materiaalin kierrätyksellä voitaisiin leikata ilmastopäästöjäkin paljon aiemmin tiedettyä enemmän. Pohjakallionkin mukaan muovin kierrätys on yksi avainsana muoviongelmaan.

Myös yritykset tekivät muovisitoumuksia. Esimerkiksi Adidas kertoi, että se alkaa käyttää tuotteissaan vain kierrätysmuovia vuodesta 2024 lähtien.

Pohjakallio toivoo, että ihmiset eivät vaipuisi epätoivoon muoviongelman edessä.

Nyt on herätty – seuraavaksi keskitytään ratkaisuihin

Vaikka omien muovijätteiden lajittelu tuntuisi kärpäsen kakalta valtameressä, Pohjakallio kannustaa tekemään niin.

– Vaikka omat toimet ovat pieniä, ne ovat signaali, että kannattaako esimerkiksi jätemuovia jalostava laitos perustaa.

Pohjakallio haluaisi, että muoviongelman kanssa käärittäisiin samalla tavalla hihat ja ryhdyttäisiin toimeen kuin vaikkapa silloin, kun maailmaa kohtaa globaali terveyskriisi, kuten ebola-epidemia.

– Silloin saadaan aina nopeasti yhteen ratkaisut ja ryhdytään toimeen. Samalla tavalla pitäisi toimia muovin kanssa.

Eli esimerkiksi toimittaa tietoa ja osaamista kehitysmaihin jätehuollosta.

– Tärkeintä olisi saada se vuotava muovihana kiinni eli järjestettyä jätehuolto maihin, joista suurin osa muovista virtaa jokien kautta maailman meriin.

Jätteellä pitäisi olla myös arvo, jotta se lähtisi paremmin kiertämään. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Indonesiassa voi maksaa bussilipun muovijätteellä.

– Muoviin on kiinnitetty huomiota nyt globaalisti. Uskon, että kehittyvissä maissa jätehuoltoa voidaan alkaa rakentaa.

Suomessa ollaan Pohjakallion mukaan jo oikealla tiellä. Eri organisaatioiden yhdessä kokoon panema muovitiekartta ehdotti lokakuussa muun muassa selvitystä muoviveron tarpeellisuudesta, panttijärjestelmän laajennusta ja parempaa kierrätystä. Kartan avulla Suomi pyrkii mallimaaksi muovin kertakäyttökulutuksen vähentämisessä, kiertotaloudessa ja uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvissa materiaaleissa.

– Muovitiekartta valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Oli yhteistyöryhmä ja asiantuntijoista koostettu sihteeristö, jossa olin mukana. Siinä oli jatkuva dialogi monenlaisten toimijoiden kesken heti alussa.

Pohjakallion mukaan uudenlaista toimintatapaa tarvitaan, jotta yhteiskuntaa voidaan viedä kiertotalouden suuntaan.

– Nyt on herätty niin monella tasolla, että asiat alkavat muuttua. Jos 2018 oli hullu vuosi, niin toivottavasti 2019 keskitytään nimenomaan ratkaisuihin, Pohjakallio sanoo.

Lue myös:

Asiantuntija: Jos ahdistuu muovipaketista enemmän kuin Thaimaan matkasta, mittasuhteet ovat vinksallaan – Video: Vein pakkausmuovini arvioitavaksi

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan

Madagaskarin saaren vesissä Afrikan itärannikolla sukeltelee jälleen lintuja, jollaisia ei luultu olevan enää olemassakaan. Viimeinen havainto madagaskarinsotkista oli 1990-luvulta, joten lajin pääteltiin kuolleen sukupuuttoon.

Nyt laji on saanut uuden alun järvellä, josta on brittiläisten luonnonsuojelijoiden ja paikallisen viljelijä- ja kalastajaväestön yhteistyöllä tehty elinkelpo niin sieltä vuosikymmeniä sitten kadonneille linnuille kuin elantoaan hankkiville ihmisille.

Madagaskarinsotkat, suklaanruskeat sukeltajasorsat, olivat melko yleisiä Madagaskarin matalissa järvissä ja muissa kosteikoissa ilmeisesti vielä 1930-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä kanta kääntyi rajuun laskuun.

Laji hiipui sitä mukaa, kun ihminen otti itselleen lisää tilaa. Riisinviljely ja rannoilla laiduntava karja vahingoittivat pesimäalueita. Lintuja jäi kalaverkkoihin, ja istutetut kalalajit ahmivat vesistä ruoan ja myös sotkanpoikasia.

Rotat ja muut tulokaslajit tekivät omia tuhojaan, ja saastuminen täydensi synkkää kuvaa.

Syvä järvi on kuolemaksi poikasille

Vuonna 2006 madagaskarinsotkat yllättivät biologit ja Maailman luonnonsuojeluliitto IUCN pääsi siirtämään lajin "todennäköisesti hävinnyt luonnosta" -listaltaan "äärimmäisen uhanalainen" -listalleen.

Pohjois-Madagaskarissa Matsaborimenajärvellä havaittiin tuolloin aivan odottamatta yhdeksän aikuisen ja neljä vastakuoriutuneen poikasen madagaskarinsotkaparvi.

Tulivuoren kraatteriin syntynyt, sankan metsän ympäröimä järvi on liian syvä ja liian kylmä ollakseen kosteikkolinnulle mieluinen. Se on kuitenkin syrjäinen ja siksi sotkille viimeinen luonnon turvapaikka.

Lisääntyminen Matsaborimenassa ei tahdo onnistua. Madagaskarinsotka syö vesihyönteisiä, jotka se pyydystää sukeltamalla. Poikaset aloittavat sukeltelun jo pieninä, mutta veden pitäisi olla niille matalaa. Matsaborimenassa useimmat poikaset säilyvät hengissä vain viikkoja.

Poikasille rakennettiin kelluvia lintuloita

Kaksi brittiläistä luontosäätiötä aloitti kymmenen vuotta sitten hankkeen Matsaborimenan poikasten pelastamiseksi ja koko kannan vahvistamiseksi. Järven rantaan perustettiin telttalaboratorio, jossa alettiin hautoa pesistä poimittuja munia.

Näin kuoriutuneiden lintujen kanta kasvoi pikku hiljaa 114:ään. Luonnossa näitä lintuja on tiettävästi vain 25, minkä takia madagaskarinsotkia pidetään maailman harvinaisimpana lintulajina.

21 nuorta laboratoriossa kuoriutunutta lintua siirrettiin viime kuussa toisaalle Pohjois-Madagaskariin, Sofianjärvellä kelluviin lintuloihin. Niissä vielä lentokyvyttömät linnut olivat suojassa pedoilta totutellessaan uuteen elinympäristöönsä. Kuun loppupuolella linnut päästettiin vapaiksi.

Niitä houkutellaan kiintymään uuteen kotipaikkaansa tarjoamalla niille kelluvia ruokinta- ja lepopaikkoja, joille ne voivat palata mielensä mukaan.

Kosteikkolintujen suojeluun erikoistuneen WWT-säätiön mukaan työ näyttää kantavan hedelmää. Linnut ovat innostuneet lentelemään, sukeltamaan ja tekemään tuttavuutta Sofianjärven muiden sorsalajien kanssa.

Esimerkin toivotaan kannustavan

Maanviljelyn ja kalastuksen käytäntöjä Sofianjärven ympäristössä on kohennettu yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Se on ollut ratkaisevan tärkeää, sanoo WWT:n lisääntymisohjelman johtaja Nigel Jarrett.

– Jos saamme tämän onnistumaan, se on vahva esimerkki planeettamme vaarantuneimpien lajien pelastamisesta ja myös siitä, miten yhteisöt voivat kohentaa ekosysteemiä sekä ihmisten että eläinten hyväksi etenkin hyvin köyhillä alueilla, Jarrett sanoo.

Ensimmäisten lintujen vapauttaminen vain 12 vuotta sen jälkeen, kun madagaskarinsotkat jälleen löydettiin, on monien madagaskarilaisten ja brittien yhteisen unelman kovalla työllä saavutettu täyttymys, sanoo puolestaan Durrellin luonnonsäätiön lintuohjelman johtaja Hywel Glyn Young.

Young uskoo, että hankkeen menestys saa madagaskarilaiset ajattelemaan, etteivät saaren kosteikot olekaan menetettyjä, vaan niistä voidaan tehdä taas luonnon monimuotoisuuden keskuksia, joista ihmiset silti saavat yhä elantonsa.

Työtä siinä on, sillä 50:n viime vuoden aikana arviolta 60 prosenttia Madagaskarin kosteikoista on tuhoutunut. Menetys on lajien kannalta erityisen suuri siksi, että eristyneellä saarella luonnon monimuotoisuus kehittyi aikoinaan ainutlaatuiseksi.

Elämä on jo kohentunut

Sofianjärven ympäristössä tuloksia on saatu muun muassa muuttamalla riisinviljelytapoja. Torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt 98 prosenttia. Samaan aikaan peltojen sato on kolminkertaistunut.

Kestävän kehityksen ohjelma, jossa on mukana 450 maanviljelijää, on myös monipuolistanut viljelmiä. Riisipeltojen lisäksi alueella on nyt muun muassa pieniä jakki- eli intianleipäpuutarhoja.

Kalastajat käyttävät nykyisin pelkästään laillisia verkkoja, ja järveen on rakennettu laituri, jota käyttämällä kalastajat eivät häiritse muun kosteikon eläimiä, WWT luettelee hankkeen saavutuksia.

Puhdistuneessa järvessä kalat ovat aiempaa muhkeampia, ja alustavien arvioiden mukaan kalastajien päivätulot ovat yli kaksinkertaistuneet.

Tellervo Koivisto kertoo kouluvuosina kokemastaan pahoinpitelystä ja ahdistelusta haastatteluohjelmassa, joka esitetään Ylen TV1:ssä hänen 90-vuotispäivänään 2.1.2019. Ohjelma on nähtävissä Yle Areenassa jo tänään.

Tellervo Koivisto sairastui 1990-luvun lopulla masennukseen, kun silloin jo yli 50 vuoden takaiset kipeät kokemukset palasivat mieleen. Hän on kertonut kouluvuosiensa synkästä puolesta vuonna 1999 ilmestyneessä Päiväkirjan uudet sivut -kirjassaan.

Koko totuus painajaisesta paljastui kuitenkin vasta viime vuonna, kun Tellervo Koivisto yhdisti omat kokemuksensa kansainväliseen #metoo-kampanjaan, joka oli noussut vastustamaan tyttöjen ja naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa

Einari ja Maria Kankaanrannan pienviljelijäperheeseen vuoden 1929 alussa syntyneen Tellervo-tyttären koulunkäynnin alkuhankaluudet olivat ajalle tyypillisiä.

Tellervo Koiviston koulutie alkoi Punkalaitumen Kanteenmaan alakoulusta syksyllä 1936.

– Olin ainoa koko kylässä, joka lähetettiin oppikouluun. Äiti oli kovasti sillä kannalla, että pitää lähettää, niin pääsisi vähemmällä raatamisella, mutta isä ajatteli, että ei ole varaa, Tellervo Koivisto kuvailee 1930-luvun lopun ilmapiiriä Jari Tervon haastattelussa.

Koivisto muistelee, että hänen isällään oli edelleen rakentamisesta ja maan ostamisesta aiheutuneita velkoja ja rahan tulo oli vähäistä.

– Isän mielestä tyttöjä ei kannattanut kouluttaa, kun naimisiin ne kumminkin menee, Tellervo Koivisto kertoo.

Oppikouluun meno tarkoitti 11-vuotiaalle Tellervolle muuttoa pois kotoa. Hän aloitti oppikoulun syksyllä 1940 naapurikunnassa Huittisten Lauttakylässä.

Pastori Jokinen, josta tuli painajainen

Tellervo Koiviston iloa oppikouluun pääsystä varjosti vuosia uskonnon opettajan, pastori Lauri Jokisen väkivaltainen kurinpito ja ahdistelu.

Tietokirjailija Anne Mattsson on tammikuussa 2017 julkaistussa Tellervo Koivisto -elämäkerrassaan kirjoittanut laajasti Lauri Jokisen henkilöhistoriasta. Mattsson luonnehtii Jokisen käytöstä sadistiseksi.

– Tellervo Koiviston mielestä Jokisen toiminta ei ollut pedofiliaa, mutta sadistinen kiihko näkyi papin silmissä. Lyöminen loppui silloin, kun tyttö alkoi itkeä. Tapahtumasarjaan liittyi aina jonkinlainen pakotettu synnintunnustus, sitten väkivaltainen rangaistus ja lopuksi papin armahdus, Mattsson kirjoittaa.

Jari Tervon haastattelussa Koivisto kertoo joutuneensa pastorin silmätikuksi sinikantisen kouluvihkon hankkimiseen liittyneen kiistan vuoksi. Pastori kutsui Tellervon pappilan kansliaan, syytti tätä vilpillisyydestä ja uhosi poistavansa vilpillisyyden eleet.

– Sitten hän istui korkeaan tuoliin ja veti minut siihen polvilleen. Pylly paljaaksi, käden ojennus, ruoska sieltä ja alkoi piestä, Koivisto kertaa tapahtumia.

Kuritusta seurasi lohdutus. Koiviston mukaan pastori ikään kuin muutti muotoaan ja lohdutteli, että kyllä se siitä ja pyyhi nyt kyyneleesi ja kyllä me tästä toimeen tullaan.

Koivisto pääsi ulos kansliasta, mutta piiskan jäljet olivat pitkäaikaiset.

– Kun olin äidin kanssa samanaikaisesti saunassa, minulla oli vaikeuksia asettaa itseni niin, että nämä ruoskan jäljet eivät näkyneet, Koivisto kuvailee.

Koivisto ei halunnut kertoa koulun tapahtumista kotona, koska hän epäili, että kotona ei olisi ymmärretty tämmöistä voivan tapahtua.

– Kun isä oli vastustanut kouluun menoa, niin hän olisi varmasti sanonut, että nyt koulunkäynti loppuu. Hän olisi ehkä mennyt sanomaan tälle papille pahat sanat, mutta se ei olisi auttanut mitään, Koivisto arvioi.

”Joko sinulla on kuukautiset?”

Vierailut pastori Jokisen luona pappilan kansliassa jatkuivat Koiviston mukaan kuukausittain. Useimmat tapaamiset jäivät pelkkään puhutteluun.

Kului vuosi ja taas tuli pastorilta uusi kutsu kansliaan.

– Silloin heti tiesin, että tämä oli taas toisenlainen kutsu. Merkit viittasivat siihen, Koivisto sanoo.

Koivisto kertoo, että pastori vei häntä taas sitä samaa korkeaa tuolia kohti ja hän arvasi, mikä olisi edessä.

Sitten pastori pysähtyi ja kysyi tytön ikää. Koivisto vastasi, että kolmetoista.

– Niin hän kysyi, joko sinulla on kuukautiset. Se oli siihen aikaan, se oli jotain niin kamalaa, että minä ilmeisesti rupesin suureen ääneen vaan huutamaan, että ei, ei, ei, ja pääsin sieltä ulos, Koivisto muistelee edelleen järkyttyneenä.

Koiviston mukaan se päivä Huittisten Lauttakylässä on ollut hänen elämänsä raskain kokemus.

Asiasta puhuminen on auttanut, mutta Koiviston mukaan joka kerta kun tapahtunut tavalla tai toisella tulee esille, niin siitä toipuminen vie aina muutaman päivän.

Mies Kaskensillalta kääntyi takaisin

Tellervo Koivisto muistelee lämmöllä toukokuussa 2017 kuollutta puolisoaan, presidentti Mauno Koivistoa. Yhteistä taivalta kertyi yli 66 vuotta, sillä onnekas ensitapaaminen oli itsenäisyyspäivän aattona 1950.

21-vuotias Tellervo Kankaanranta ja pari viikkoa aiemmin 27 vuotta täyttänyt Mauno Koivisto kohtasivat sattumalta Turun Kaskenkadulla. Tanssipaikkaa etsineet huomasivat, että ylioppilaskunnan tila oli suljettu yksityistilaisuuden vuoksi.

Pitkä mies kääntyi jo takaisin Kaskensillalle, mutta palasi takaisin kadun toiselle puolelle pysähtyneen naisen luokse ja ehdotti toisen tanssipaikan hakemista.

– Kaveri, joka ei mitenkään minun mielenkiintoani ensin alkuun herättänyt, osasi kuitenkin tanssia. Myöhemmin selvisi, että hän oli käynyt tanssikursseilla, Koivisto muistelee ensimmäistä tapaamista.

Saattomatkalla tansseista Tellervon kotiovelle Mauno esitteli syvällisiä ajatuksiaan totuuden olemuksesta. Yhteinen tanssireissu johti nopeasti kiihkeään seurusteluun ja kihlautumiseen jo maaliskuussa 1951.

– Katson omaa elämääni aika paljon suhteessa Mauno Koivistoon. Olen kiitollinen, että hän sieltä Kaskensillalta kääntyi takaisin, Tellervo Koivisto päättää tarinansa Jari Tervon haastattelussa.

Lue myös:

”Kotirouvaa arvostavat vain mainostajat” - Rouva Koiviston päiväkirja loi Tellervo-ilmiön

Presidentti Sauli Niinistön seitsemäs uudenvuodenpuhe sisältää paljon enemmän kuin kolme pointtia.

Uudenvuodenpuhe on Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mielestä hyvin etenevä tulkinta maailman tapahtumista ja kansanvallan tilasta.

Mutta sävyltään se on tumma. Puhetaidon opettaja Antti Mustakallio toteaa, että "tämä ei ole arvostelua puhujaa kohtaan". Uudenvuodenpuhe kun on luonteeltaan kansainvälisen tilanteen analysointia.

– Jos presidentin mielestä nykyiset kehityslinjat ovat kielteisiä niin se vaikuttaa siihen, että tässä puheessa on tummat sävyt. Niinistö arvioi monia asioita aika realistisesti, Mustakallio sanoo.

Pelastaako puheen loppuu synkkyyden?

Presidentti Sauli Niinistö luetteli uudenvuodenpuheessaan monia ongelmia: maahanmuuttajien tekemät rikokset, Ranskan Riemukaaren alla palavat autot ja ydinaseiden mahdollisen paluun kansainvälisen politiikan arkipäivään.

– Siihen nähden, kun lopussa sanottiin, että monet asiat ovat hyvin, voi miettiä että pelastaako puheen loppu synkkyyden, Mustakallio kysyy.

Niinistön puheissa Mustakallio näkee kehityskaaren. Ne ovat muuttuneet selkeämpään suuntaan.

– Hän osaa kirjoittaa puhuttavaksi sopivaa kieltä. Virkkeet eivät ole kovin pitkiä, lauseenvastikkeita käytetään vähän. Se on suoraa ja selkeää kieltä.

Mutta on puheessa niinistömäiseen tapaan monitulkintaisia kohtia, jotka jokainen voi tulkita oman mielensä mukaan. Kysymys maahanmuuttajien tekemistä rikoksista on vaikea, mutta Niinistö onnistuu luovimaan Mustakallion mielestä tasapainoisesti.

Siitä huolimatta kohta on altis erilaisille tulkinnoille.

– Aihe on niin hankala ja herättää paljon tunteita. Puhetta voi lukea kahdella tavalla: joku voi kiittää sitä ratkaisukeskeiseksi ja realistiseksi. Joku toinen voi ajatella, että yksittäisten ihmisten tekoja laitetaan isompien ihmisryhmien vastuulle, Mustakallio sanoo.

Nostaa demokratian ansioita

Uudenvuodenpuheesta voi lukea myös kehotuksen lähteä äänestämään. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tunnistaa rivien välistä lähestyvät eduskunta- ja eurovaalit.

– Niinistö haluaa nostaa esiin demokratian ansiot ja pohtia erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Alkavana vaalivuonna Suomessa teema on harvinaisen ajankohtainen.

– Tämän ajan ilmiö on, että ihmiset lähtevät kaduille marssimaan. Kansalaisilla on oikeus tyytymättömyyteen ja nykyiset puolueetkin ovat syntyneet tyytymättömyydesta.

Äänestysaktiivisuus on ollut laskussa. Kansalaiset hakevat uusia keinoja vaikuttaa.

– Perinteiset puolueet on olleet haasteiden edessä. Siksi luen tässä edustuksellisen demokratian puolustamista. Tiilikainen sanoo.

Niinistö ei näytä pitävän mahdottomana, että ärhäkältä näyttävistä ääriliikkeistakin voi kasvaa tavallisia poliittisia puolueita.

Laivayhtiöt Tallink Silja ja Viking Line varautuvat myrskytuuliin merellä, mutta ainoastaan Viking Linen Rosella-aluksen lähtö Maarianhaminasta Kapellskäriin on peruttu.

Tuulet saattavat Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan olla illasta alkaen merellä puuskissa yli 30 m/s:ssa. Illalla Vaasan edustalla Mustasaaressa mitattiin jopa 34m/s:ssa tuulta.

Hellinen kertoo, että Selkämerellä aallonkorkeudeksi on ennakoitu huomattavat kahdeksan metriä. Aiempi ennätyskorkeus on vuoden 2011 Tapani-myrskyn ajalta, jolloin aallon korkeus kohosi 6,5 metriin. Aallonkorkeutta mitattiin tällöin ensimmäistä kertaa.

Laivayhtiö Tallink Silja kertoo laivojensa liikennöivän tänään normaalisti myrskystä huolimatta, mutta vasta yöllä selviää pääsevätkö laivat pysähtymään Maarianhaminassa normaalisti.

– On myös mahdollista, että laivat joutuvat hidastamaan vauhtia kovan merenkäynnin vuoksi ja pieniä myöhästymisiä voi tulla, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Laivayhtiö varautuu myrskyyn Nöjdin mukaan muun muassa siten, että ulkokansille pääsy estetään, hissejä voidaan ottaa pois käytöstä ja tavaroita ja astioita kelmutetaan, jotta ne eivät mene putoilemisen vuoksi rikki.

– Aika poikkeuksellisen kova talvimyrsky on kyseessä, mutta laivat on tehty kestämään myrskyolosuhteita, Nöjd muistuttaa.

"Kapteenit ajavat matkustajien mukavuutta ajatellen – myöhästymiset mahdollisia "

Viking Linen mukaan Ahvenanmaan Maarianhaminan ja Ruotsin Kapellskärin välillä liikennöivän Rosella-aluksen iltalähdöt sekä huomisen päivän lähdöt on peruttu.

Turusta illalla lähtevä Viking Grace-alus poikkeaa normaalisti kello 01 yöllä Ahvenanmaalla Långnäsin satamassa.

– Långnäs on hiukan haasteellinen myrskyssä. Varoitamme matkustajia siitä, että tällä kertaa laiva ei mahdollisesti pääse Långnäsiin rantautumaan, laivayhtiön tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström kertoo.

Boijerin mukaan kova tuuli ei ole tavatonta ja kapteenit osaavat huomioida sen ajamalla matkustajien mukavuutta ajatellen, mutta myöhästymiset aikataulusta ovat siksi mahdollisia.

Molempien laivayhtiöiden tiedossa on ainoastaan yksittäisiä matkustajien tekemiä peruutuksia myrskystä johtuen.

Laivayhtiöt muistuttavat matkustajia siitä, että pahoinvointilääkettä kannattaa ottaa, mikäli tietää tulevansa helposti merisairaaksi.

Meteorologi Hellisen mukaan myrsky alkaa heiketä aamulla. Voimakkaimmin tuulee Pohjois-Itämerellä, Pohjanlahdella ja Länsirannikolla.

– Perämerellä vedenpinnan korkeus on myös alkanut laskea ennakoitua nopeammin, jopa 1,5 metriä vuorokauden aikana, Koskela huomauttaa.

Raju talvimyrsky vaikuttaa seuraavan vuorokauden aikana Suomen yllä.

Myrsky alkoi nousta keskiviikkoyötä vasten ja jo tiistaina illalla mitattiin merialueilla Vaasan edustalla Mustasaaressa 34m/s:ssa puuskissa puhaltavia myrskytuulia, kertoo Ylen meteorologi Toni Hellinen.

– Tuuli voimistuu läntisillä merialueilla entisestään etenkin Perämerellä, Selkämerellä ja lounaisilla merialueilla. Myös maa-alueilla tuulenpuuskat ovat paikoin jopa erittäin vaarallisia, Hellinen sanoi.

Runsas lumentulo heikentää ajokeliä. Hellisen mukaan ajokeli on osassa maata erittäin huono. Lunta on kertynyt vuorokauden aikana paikoin 20 senttiä.

– Matalapaine liikkuu kohti kaakkoa ja aamuun mennessä voimakkaimmat pohjoistuulet ovat saavuttaneet Etelä-Suomen maa-alueet. Keskiviikon aikana tuulet heikkenevät meri- ja maa-alueilla, Hellinen ennustaa.

Pohjoisessa sää selkenee ja pakkanen kiristyy keskiviikkona.

Venäjällä pelastajat ovat kaivaneet elävän poikavauvan osittain romahtaneen kerrostalon raunioista Magnitogorskissa.

Vajaan vuoden ikäinen lapsi ehti olla noin 35 tuntia hautautuneena rakennuksen jäänteisiin. Kaasuräjähdys romahdutti maanantaiaamuna osan kymmenenkerroksisesta asuintalosta.

– Pelastajat kuulivat itkua. Vauva pelastui, koska se oli peiteltynä lämpimästi kehdossa, alueellinen kuvernööri Boris Dubrovsky kirjoitti pikaviestipalvelu Telegramissa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Pienokaisella on todettu päävamma, paleltumia ja murtumia jaloissa. Terveysministeriön mukaan poika evakuoidaan Moskovaan sairaalahoitoon. Lapsen äiti selvisi myös talon romahduksesta.

Onnettomuudessa kuoli ainakin yhdeksän ihmistä ja viisi loukkaantunutta joutui sairaalahoitoon. Viranomaisten mukaan 36 talon asukasta on kateissa.

Toivo eloonjääneiden löytymisestä hiipuu kylmän sään takia. Onnettomuuspaikalla oli yöllä noin 20 astetta pakkasta.

Neuvostoliiton aikaan rakennetussa kerrostalossa asui noin 1 100 ihmistä. Räjähdys tuhosi 35 asuntoa ja vahingoitti ainakin kymmentä huoneistoa.

Teollisuuskaupunki Magnitogorsk sijaitsee Uraljoen varrella noin 1 500 kilometriä itään Moskovasta.

Saksalainen 50-vuotias mies ajoi uudenvuodenyönä henkilöautolla väkijoukkoon Saksan luoteisosassa sijaitsevassa Bottropin kaupungissa.

Neljä ihmistä loukkaantui törmäyksessä. Yksi heistä on edelleen sairaalahoidossa.

Loukkaantuneiden joukossa oli syyrialaisia ja afganistanilaisia. Poliisi epäilee, että hyökkääjällä oli muukalaisvastainen motiivi. Lisäksi viranomaisilla on tieto, että miehellä on mielenterveysongelmia.

Hopeanvärisellä henkilöautolla ajanut mies pakeni paikalta törmäyksen jälkeen. Hän esitti rasistisia kommentteja, kun poliisi pidätti hänet myöhemmin.

Poliisin mukaan kuljettaja oli aiemmin illalla yrittänyt ajaa jalankulkijoiden päälle, mutta nämä onnistuivat väistämään autoa.

Bottropin hyökkäyksen jälkeen mies oli kaahannut läheiseen Essenin kaupunkiin, jossa hän vielä yritti ajaa bussipysäkillä olleiden ihmisten päälle.

Sen jälkeen poliisi sai miehen kiinni ja pidätti hänet epäiltynä murhan yrityksestä.

Noin 10 700 vuotta sitten maa-aluetta, jota nykyään nimitetään Suomeksi, ei vielä ollut. Itämeren kohdalla oli suuri Ancylus-järvi, joka peitti suuren osan nykyisen Suomen ranta-alueista. Sisä-Suomi oli kuitenkin kuivaa maata ja jääkautena syntynyt jää oli vetäytynyt Pohjanlahdelle.

Etelä-Karjalassa Ancylus-järven ranta ulottui nykyisen Lappeenrannan alueella Ylämaalle ja Nuijamaalle sekä Joutsenon Kuurmanpohjaan nykyisen itärajan tuntumassa.

Muinaisen Suomen rannoilla liikkuivat jo ihmiset. Aikaisemmin on luultu, että nämä ensimmäiset tulijat olivat olleet lähinnä satunnaisia metsästäjiä ja kalastajia, jotka viettivät liikkuvaa elämäntapaa.

Lappeenrannan Joutsenon Kuurmanpohjassa tehdyt arkeologiset kaivaukset ovat kuitenkin muuttaneet tätä kuvaa. Sieltä löydetyt asuinpaikat muinaisen Ancylus-järven rannalta näyttävät vakituisemmilta kuin odotettiin.

– Näyttää siltä, että tänne tullut porukka ei ollutkaan niin liikkuvaista kuin aikaisemmin ajateltiin, kertoo arkeologi Tapani Rostedt.

Ei kota vaan vakituinen asumus

Aikaisemmin katsottiin, että alueelle tulleilla ihmisillä olisi ollut vain kevytrakenteisia kotamaisia asumuksia, jotka oli helppo purkaa ja ottaa mukaan, kun siirrytään uudelle asuinpaikalle. Joutsenossa tehdyissä kaivauksissa on kuitenkin löydetty asumuksia, jotka antavat kuvan paljon pysyvimmistä asuinpaikoista.

– Ne ovat seitsemän metriä pitkiä ja kolme metriä pitkiä soikioita, jotka on kaivettu osittain yli puolen metrin syvyyteen maan alle. Se on ollut sen aikaisilla työkaluilla ihan kunnioitettava saavutus, arkeologi Tapani Rostedt sanoo.

Rostedtin mukaan rakennusten kaivaminen maahan viittaa siihen, että asumus on ollut vakituinen.

– Joko näille asuinpaikoille on tultu useamman kerran, tai sitten niillä on asuttu pidemmän aikaa, Rostedt sanoo.

Näyttääkin siltä, että Lappeenrannan Joutsenosta on löydetty Suomen vanhimmat pysyvät asumukset.

– Ainakaan toistaiseksi toista vastaavaa ei muualta Suomesta tunneta, Tapani Rostedt sanoo.

Selkeät kerrostumat

Arkeologisia kaivauksia haittaa usein se, että kaivauspaikalla on asuttu useiden pitkien eri historiallisten ajanjaksojen aikana. Tämä merkitsee sitä, että eri asutuskausien arkeologiset kerrostumat saattavat sekoittua toistensa kanssa. Tällöin kaivausten perusteella ei pystytä tekemään yhtä selkeitä johtopäätöksiä, kuin jos asuinpaikalla on asuttu vain jokin tietty ajanjakso.

Joutsenon Kuurmanpohjan löytöpaikat ovatkin erityisen hienoja juuri siksi, että niillä on asuttu vain jonkin aikaa, minkä jälkeen ne on hylätty, eikä uusia asukkaita ole paikalle enää tullut.

Löytöjen ajoitus on siis helpompi tehdä.

– Nämä kaikki asuinpaikat sijaitsevat saman muinaisen vedenrannan äärellä, ja niitä on kaikkia todennäköisesti asutettu vain lyhyen aikaa, Tapani Rostedt korostaa.

Joutsenossa on tehty kaivauksia kahdessa paikassa, jotka on radiohiilimittauksella ajoitettu hieman eri aikakausille. Saarenoja 2:n asuinpaikka on ajoitettu noin 10 700 vuoden taakse. Toinen löytöpaikka Muilamäellä on ajoitettu pari sataa vuotta nuoremmaksi eli noin 10 500 vuoden taakse.

Idän tulijat

Näiden kahden kivikautisen asuinpaikan esinelöytöjen erot antavat mielenkiintoisen kuvan asutuksen kehityksestä kivikauden Suomessa. Näyttää siltä, että vanhemmalle Saarenoja 2:n asuinpaikalla asuneet ihmiset olisivat tulleet idästä, ja he olivat vielä vahvasti tämän toisen alueen kulttuurin vaikutuspiirissä.

Tähän viittaavat paikalta tehdyt kiviesinelöydöt, jotka on pääosin tehty piikivestä.

Piitä ei Suomen alueella esiinny. Kivet tai valmiit kiviesineet on siis tuotu muualta, nähtävästi idästä alueelta, josta Joutsenoon tulleet ihmiset olivat lähtöisin. Tosin esineet saattavat olla myös kauppareittien kautta kulkeutuneita.

Merkittävä keksintö

Saarenoja 2:n lähellä sijaitsevalla Muilamäellä on eletty noin 10 500 vuotta sitten, eli se on noin 200 vuotta Saarenoja 2:ta nuorempi asuinpaikka.

Kun Saarenoja 2:sta löydetyt kiviesineet oli tehty piikiviestä, on Muilamäeltä löytyneet kiviesineet valmistettu piikiven sijaan pääosin paikallisesta materiaalista eli kvartsista. Piikivi ja kvartsi olivat kivikauden asukkaalle merkittäviä kivilajeja, koska niistä pystyttiin muotoilemaan esimerkiksi työkaluja.

Paikalla on myös todisteita siitä, miten siirtyminen materiaalista toiseen, piistä kvartsiin, on tapahtunut.

Ensiksi kvartsia on yritetty työstää samaan tapaan kuin piitä.

– Varsinkin nuoremmalla Muilamäen asuinpaikalla on kvartsiesineitä, joita ei muualta Suomesta tunneta. Ne on selkeästi tehty piitekniikalla eli niin sanotulla tasoiskennällä, Tapani Rostedt kertoo.

Lopulta on kuitenkin siirrytty aivan uuteen valmistustapaan, jolla kvartsia oli helpompi työstää. Asukkaat tulivat samalla tehneensä keksinnön, joka mahdollisti työkalujen valmistamisen paikallisesta raaka-aineesta.

– Voi sanoa, että tämä kertoo ensimmäisestä teknologisesta kehityksestä Suomessa, Tapani Rostedt sanoo.

Tulevat kaivaukset antavat nähtävästi vielä lisää tietoa kiviteknologian kehityksestä kivikautisessa Suomessa.

– Meillä on ensi vuonna tarkoitus mennä kolmannelle kaivauspaikalle, josta saadaan kolmas vertailuaineisto. Sen perusteella voidaan toivottavasti nähdä miten sopeutuminen paikalliseen materiaaliin on loppujen lopuksi sujunut, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Junaliikenne on pysähdyksissä Mikkelin ja Pieksämäen välillä IC 701 –junan törmättyä radalle kaatuneisiin puihin Mikkelin ja Hiirolan välillä matkallaan Pieksämäelle.

Junan virroitin vaurioitui törmäyksessä. Juna joudutaan avustamaan dieselveturilla takaisin Mikkeliin ja matkustajat saadaan Rataliikennekeskuksen mukaan vasta Mikkelissä muihin kulkuneuvoihin.

Osuus on yksiraiteinen. VR:n mukaan neljä junaa korvataan Mikkelin ja Pieksämäen välillä busseilla. IC70 -juna Oulusta Pieksämäen kautta Helsinkiin myöhästyi yli puolitoista tuntia.

Kaikki matkustajajunat on toistaiseksi korvattu linja-autoilla Mikkelin ja Pieksämäen välillä.

Puiden raivauksen ja radan tarkastuksen jälkeen junaliikenne pääsee jälleen jatkumaan, korjausaikatauluarviota ei toistaiseksi ole, mutta aamuun mennessä reitin uskotaan olevan selvä.

Rataliikennekeskuksen mukaan ennen iltayhdeksää turmapaikalle oli matkalla työkone, joka auttaa puiden rauvauksessa ja tarkistaa sähköradan mennessään.

Sähköttömien määrä alkoi kohota nopeasti illalla. Pitkään sähköttömiä oli kymmenisen tuhatta, mutta tiistaina kello 23.30 maissa sähköttömien kotitalouksien määrä oli noussut jo yli 40 000:n.

Eniten ongelmia illalla oli Savossa, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla rannikkoalueella ja erityisesti Järvi-Suomen Energian ja Elenian asiakkailla.

– Tilanne johtuu siitä, että puihin kertyi nopeasti lunta ja puut ovat taipuneet linjojen päälle, kertoi Järvi-Suomen Energian käyttöpäällikkö Mika Huttu iltapäivällä.

Hutun mukaan säätietojen perusteella illalla alkaa pakastua ja kun tiistainen lumisade oli melko märkää, se tarkoittaa sitä, että lumi tarttuu puiden oksiin.

– Seuraava myrskyrintama on tulossa yön aikana. Aamukuuden maissa tätä päivää huomattavasti vaikutuksiltaan suurempi myrsky on meidän alueellamme ja saattaa tehdä pahojakin tuhoja, Huttu sanoo.

Korjauksia tehdään tehdään Hutun mukaan 50 asentajan voimin ja pyrkimyksenä on saada tämän päivän viat korjattua päivän aikana

– Lunta on tullut maastoon parikymmentä senttiä ja se, sekä pimeys hidas

tavat toimenpiteitä ja kohteelta toiselle siirtymistä maastossa.

Järvi-Suomen Energia muistuttaa, että puita ei saa missään tapauksessa itse poistaa linjoilta omatoimisesti eikä mahdollisiin maassa oleviin johtoihin saa koskea sähköiskun vaaran takia.

– Vikapalvelunumeroomme 0800 90440 kannattaa soittaa vain, jos tietää vian aiheuttajan, kuten sähkölinjaan nojaavan puun tai valot käyttäytyvät epämääräisesti eli himmenevät ja kirkastuvat, Huttu sanoo.

Hutun mukaan myös silloin on hyvä olla sähköyhtiöön yhteydessä, jos sähköttömyys pitkittyy ja mennään jo menty keskiviikon yli.

STT:n mukaan Pertunmaalla ikäihmisten perhekoti on jouduttu evakuoimaan myrskyn aiheuttaman sähkökatkon vuoksi.