Yhdysvaltojen ydinaseita hallinnoiva asevoimien komentokeskus US Strategic Command on pyytänyt anteeksi uudenvuodenaattona Twitterissä julkaisemaansa laajaa pahennusta aiheuttanutta viestiä.
US Strategic Command kirjoitti alkuperäisessä viestissään, että Times Squaren perinteeseen kuuluu ottaa uusi vuosi vastaan pudottamalla iso pallo.
– Jos tarve joskus vaatii, niin olemme valmiita pudottamaan jotain paljon, paljon suurempaa, komentokeskus sanoi tviitissään.
Viesti julkaistiin tunteja ennen Times Squaren pallon laskemista New Yorkissa. Tviitin liitteenä oli video, jossa pitkänmatkan pommikone B-2 pudotti pommeja, jotka räjähtivät osuttuaan maahan.
Monet sosiaalisen median käyttäjät tyrmistyivät erikoisesta viestistä.
– Millaiset hullut johtavat tätä maata?, kysyi Yhdysvaltain hallinnon eettisyydestä vastaavan viraston entinen johtaja Walter Shaub.
US Strategic Command poisti kiistanalaisen viestinsä tunteja sen julkaisemisen jälkeen. Komentokeskus julkaisi myöhemmin uuden tviitin, jossa se pyysi anteeksi aiempaa viestiään.
– Aiempi uudenvuodenaaton tviitti osoitti huonoa makua, eikä edusta arvojamme. Pyydämme anteeksi. Olemme omistautuneet Amerikan ja liittolaisten turvallisuudelle, US Strategic Command kirjoitti.
Kaikki tietävät, että yhdysvaltalaiset rakastavat roskaruokaa, aseita ja raamattua. Nyt voit testata, kuinka hyvin tunnetkaan maailman ainoan supervallan.
Gävlen olkipukki välttyi tuhopoltolta seitsemättä kertaa 2000-luvulla. Olkipukin tiedottaja kertoo, että pukin turvallisuuden eteen on tehty viime vuosina paljon töitä.
– On hauskaa, että turvallisuustyö on toiminut, eikä pukkia vastaan ole tehty yhtään hyökkäystä, tiedottaja Maria Wallberg kertoo Ruotsin televisiolle SVT:lle.
Pukin turvallisuutta valvovat niin vartijat kuin kameratkin.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 30-vuotias mies pyrki lähikontaktiin pukin kanssa. Mies ehti kiivetä pukkia suojaavien aitojen yli, mutta vartijat kiiruhtivat ottamaan hänet kiinni ja ohjasivat hänet pois alueelta. Miehen aikomukset jäivät epäselviksi, mutta häntä ei epäillä rikoksesta.
Olkipukista on viime vuosina kehkeytynyt innokas Twitterin käyttäjä. Uudenvuodenaattona se tunnusti hermoilevansa ilotulitusten vuoksi.
Eilen tiistaina pukki totesi hyväntuulisesti seisovansa paikallaan vielä päivän, mutta poistuvansa torilta tänään.
Viimeksi olkipukki paloi kaksi vuotta sitten. Kaikkiaan se on palanut 2000-luvulla 12 kertaa.
Samaan aikaan kun Etelä-Suomessa lunta ei ole juuri lainkaan, itäisessä ja keskisessä Suomessa hanki on jo enimmillään puolimetrinen. Esimerkiksi Kuopioon on tullut vuorokauden aikana 20 senttiä uutta lunta ja paikkakunta on juuri nyt yksi Suomen lumisimmista.
Toisin kuin maaseudulla, kaupungissa lumimyrsky ei ole pahemmin katkonut sähköjä. Sen sijaan lumentulo on aiheuttanut muuta murhetta autoistaan riippuvaisille kaupunkilaisille. Osa ei ole päässyt parkkipaikoiltaan, toisten autot ovat juuttuneet hankeen kesken työmatkan.
Anoppinsa luona Kuopiossa vierailevan Kati Kapasen mieltä paksut lumikinokset eivät ole lannistaneet. Päinvastoin: keravalainen on ottanut lumityöt kuntoharjoittelun kannalta ja kolannut töihin lähteneiden naapurienkin pihat. Seuraavaksi hän aikoo jatkaa lumitöihin vielä omien vanhempiensakin luokse.
– On ihanaa, että on lunta. Lapsetkin tykkäävät, kun pääsevät peuhaamaan. Keravalla on kuulemma tullut vain vettä ja jäätä, neljän vuodenajan ystäväksi tunnustautuva nainen sanoo.
Antti Karhunen / Yle
Yrittäjä Teemu Räsäsen työpäivä oli kestänyt keskiviikkona puoliltapäivin noin 12 tuntia. Mies on aurannut katuja ja pihoja Kuopiossa läpi yön – ja kun kierros on lopussa ja tauko pidetty, on aika suunnata taas sinne, mistä kierros alkoi.
– Pitkää päivää tehdään. Vanhin poika ajoi äsken viimeistä pihaa. Hän soitti, että ei ole kahvia kerennyt käydä juomassa sen jälkeen, kun kello 24 lähti liikkeelle.
Kuopion Talonmiehet -nimistä perheyritystä pyörittävän Teemu Räsäsen mukaan hankalimpia paikkoja ovat ahtaat kadut, joiden varrelle on pysäköity autoja. Asukkaita sapettaa, jos kunnossapito jättää autojen välit puhdistamatta.
– Toiset automiehet huudattavat äänimerkkiä, kun kone on poikittain kadulla. Se on heidän asiansa, pakko meidän on jotakin tehdä. Suurin osa asiakkaista onneksi ymmärtää.
Räsäsen mukaan yhden auton mittaiseen väliin on hankala mennä työkoneella. Välit on kolattava käsin sitten, kun aikaa tulee.
– Mieluiten teemme kuitenkin niin, että kun ilma rauhoittuu, pyydetään asukkaita siirtämään autonsa pois. Näin saadaan pihat puhtaaksi.
Kirjallisuuden Savonia-palkinto on myönnetty Heidi Jaatisen romaanille Koski. Teos on väkevä savolainen sukutarina, jossa ei pureta vain yhden suvun tai kylän, vaan koko kansankunnan traumoja Suomen itsenäistymisestä lähtien.
Jauhiaisen suvusta kertova romaani sijoittuu 1910-luvun Kiuruvedelle ja se pyrkii valottamaan pienen savolaiskunnan elämää sisällissodan aikana.
Jaatisen mukaan Koskessa käsitellään osattomuutta, nälkää ja sitä millaista on, kun ihmiset jakautuvat kahdelle puolelle kenties haluamattaan.
– Koski on upealla kielellä kirjoitettu löytöretki menneeseen, sen arkeen ja ihmismieleen, palkitsemisperusteissa todetaan.
Heidi Jaatinen oli nyt toista kertaa ehdolla Savonia-palkinnon saajaksi. Vuonna 2011 hän oli ehdolla teoksellaan Ei saa katsoa aurinkoon. Finlandia-palkintoehdokkaana Jaatinen oli vuonna 2014 romaanillaan Kaksi viatonta päivää.
– Kun kuulin valinnasta, ensin löi ihan tyhjää. Oli iloinen yllätys, että työtäni arvostettiin. Tämä on kuitenkin hyvin henkilökohtainen kirja. On ilo, että se on yleistettävissä niin, että muutkin pystyvät löytämään sieltä sen ydinsanoman, iloitsee Jaatinen.
Heidi Jaatisen Koski saa tulevaisuudessa jatkoa.Joonas Nieminen / Yle
Alueellista Savonia-palkintoa arvostetaan
Suomessa jaetaan vuosittain muutamia kirjallisuuspalkintoja. Merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta jaettava Savonia-palkinto on yksi näistä. Kuopion kaupungin vuonna 1986 perustama Savonia-palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.
– Suomessa ei ole paljon tämmöisiä merkittäviä palkintoja ja tämä on pystynyt nostamaan arvostustaan vuosi vuodelta. Me savolaiset olemme ymmärtäneet ajoissa ryhtyä jakamaan tämmöistä. Toivoisin, että muissakin maakunnissa perustettaisiin vastaavia palkintoja, päätoimiseksi kirjailijaksi viime vuonna siirtynyt Jaatinen toteaa.
Myös Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen pitää Savonia-palkintoa hyvin uniikkina ja merkityksellisenä. Se tunnetaan kirjallisuuspiireissä kautta maan.
– On hienoa, että on edelleen olemassa tämmöinen alueellinen ja nimenomaan vanhaan kirjallisen kulttuurin kehtoon, Pohjois-Savoon liittyvä palkinto, iloitsee kuopiolaislähtöinen Kähkönen.
Heidi Jaatiselle Savonia-palkinto merkitsee myös työn jatkumista.
Ei voi olla varma, onko minulla oikeus kirjoittaa näistä asioista ja joko on se aika, että voi kirjoittaa loukkaamatta ketään. Heidi Jaatinen
– Nyt uskaltaa taas kirjoittaa sillä tavalla kuin itsestä tuntuu tärkeältä ja nostaa sellaisia aiheita esille.
Hän muistuttaa, että kirjoittaminen on aina epävarmaa.
– Ei voi olla varma, että ymmärtävätkö lukijat ja onko minulla edes oikeus kirjoittaa näistä asioista ja joko on se aika, että voi kirjoittaa loukkaamatta ketään, puhuu Jaatinen, joka lupaa Koski-sarjalle jatkoa.
Myös itsekin aikoinaan Savonia-palkinnon saaneelle Kähköselle palkintorahalla oli valtava merkitys.
– Pystyin ostamaan sillä itselleni pienen palan aikaa taiteellisen työn tekemiseen. Varsinkin palkkatyötä tekevien on varmasti vaikea käsittää, millaista jatkuvaa taistelua luovan työn tekeminen voi etenkin uran alkuvaiheilla olla, toteaa Kähkönen.
Ehdokkuudet ja palkinnot merkitsevät kirjailijoille tuloja ja näkyvyyttä
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtajan Sirpa Kähkösen mielestä kirjallisuuspalkinnoilla ei ole lopulta mitään tekemistä taiteellisen työn kanssa. Itsekin kirjailijana työskentelevän Kähkösen mielestä palkinnot ovat tärkeitä, mutta nimenomaan osa kirjojen julkaisun jälkeistä jälkitoimintaa.
– Ehdokkaille ne merkitsevät enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta he pääsevät paremmin lukijoiden tietoisuuteen. Ehdokkuutta vaille jääville kilpailu näkyvyydestä on kovempaa, pohtii Kähkönen.
Kähkönen muistuttaa, että kirjallisuudenalan pienillä markkinoilla kilpailu lukijoista on kokonaisuudessaan erittäin tiukkaa.
Kilpailu on tosi raadollista. Heidi Jaatinen
– On tärkeää, että kirjallisuus pääsee näkyviin. Palkinnot ovat yksi tapa, mutta taiteella saisi olla enemmän näkyvyyttä mediassa muutoinkin, toivoo Kähkönen.
Samaa sanoo tuore Savonia-palkittu.
– Kilpailu on tosi raadollista. Palkinnot ovat keino saada kirjailijalle jonkinmoisia tuloja ja näkyvyyttä. Tämmöiset myös kannustavat muita kirjailijoita, että esimerkiksi täältä savon perukoilta voi menestyä, Jaatinen nauraa.
Savonia-palkinnon saajiksi ehdolla olivat tänä vuonna myös Maritta LintusenStella, Päivi LipposenIhmisyyden vuoksi, Erkka MykkäsenSomething not good, Markku PääskysenHyvä ihminen sekä Lauri RikalanEläin, joka ei pukeudu tahallaan huonosti.
Raati luki vuoden 2018 aikana 88 Savonia-palkinnon piiriin kuuluvaa kaunokirjallista teosta. Viime vuonna palkinto myönnettiin Asko Sahlbergille teoksesta Amandan maailmat.
Kiina vaatii Taiwanin ja Kiinan rauhanomaista yhdistymistä, sanoi presidentti Xi Jingping puheessaan keskiviikkona.
Hänen mukaansa Kiina pidättää silti itsellään oikeuden käyttää voimaa Taiwania vastaan.
Kiinan presidentti piti puheensa Taiwanin ja Kiinan suhteiden 40-vuotispäivänä.
Vaikka Taiwanin saari on käytännössä itsenäinen, se ei ole koskaan virallisesti julistautunut itsenäiseksi manner-Kiinasta.
Xi kehotti puheessaan taiwanilaisia hyväksymään, että yhdistyminen on väistämätöntä. Hänen mukaansa yhdistyneen Kiinan sisälle jäisi kaksi valtiojärjestelmää. Kiina on ajanut tällaista yhdistymisen linjaa jo vuosien ajan.
Xi ilmoitti myös, ettei Kiina koskaan siedä minkäänlaista aktiivista työtä Taiwanin itsenäistymiseksi.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen sanoi heti, ettei Taiwan hyväksy yhdistymistä.
Oscar Storgårds pyyhältää markettiin vähän stressaantuneen oloisena. Hän on tullut ostamaan tuttipulloa. Vauva on kolmikuinen. Tällä kertaa isä ei osta ruokaa, mutta kun hän tulee ruokaostoksille, hän ei oikeastaan koskaan osta valmisruokaa.
– Teininä syötiin lihapiirakoita ja pitsoja, koska se oli helppoa. Nyt ei niinkään, hän sanoo.
– Ruuan tekeminen on kivaa, ja on inspiroivaa, kun syntyy jotakin, kun itse tekee, Storgårds sanoo.
Pilkkominen on meditaatiota, hän sanoo totisella naamalla.
– Ei vaan, se oli vitsi, hän nauraa.
Mutta tosissaan mies on siinä, että hänelle ruuanlaitto on tärkeää. Peruskotiruoka, kala ja "kaikki mikä rouskuu eli porkkanat ja sellerit skideille".
– Terveellisyys on iso bonus, mutta fitness-harrastukseen tämä ei liity, hän sanoo.
Kerromme hänelle Saarioisten teettämästä selvityksestä, jonka mukaan nuoret miehet suhtautuvat kaikista ikäryhmistä negatiivisimmin valmisruokiin.
– Hyvä trendi, sanoo Storgårds ja lähtee etsimään sitä tuttipulloa.
Valmisruokahylly notkuu Prismassa.Esa Syväkuru / Yle
Miehet himoitsevat proteiinia
Vaikka Storgårds ei noudata mitään omaa ruokavaliota, monelle nuorelle miehelle proteiinipitoisuus on tärkeä valintakriteeri kaupan hyllyjä kolutessa.
Nuoret miehet suhtautuvat kaikkein kielteisimmin valmisruokiin Saarioisten markkinatutkimuslaitos Kantar TNS:llä teettämässä valmisruokakyselyssä.
Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 1 522 ihmistä. Virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.Yle Uutisgrafiikka
18–34-vuotiaista miehistä lähes 40 prosenttia suhtautuu negatiivisesti ja heistä puolet erittäin negatiivisesti valmisruokiin. Saarioisten johtaja Mirja Lonka kutsuu joukkoa "tietoiseksi ryhmäksi".
– He kokevat, että valmisruuassa ei ole heille riittävästi proteiinia, gluteenittomia tai vegaanisia vaihtoehtoja. Heillä on omia ruokavaliovaatimuksia, Lonka sanoo.
Myös nuoret naiset pitävät valmisruokien mielikuvaa kielteisenä, mutta jyrkän kielteisiä on vain seitsemän prosenttia vastaajista. Miksi miehet ovat ehdottomampia kuin kanssasisaret?
Lonka on keskustellut selvityksen tekijän kanssa ja he ovat yhdessä tulleet siihen tulokseen, että nuoret miehet suhtautuvat "kaikkiin asioihin kriittisemmin kuin muu väestö". He uskovat, että miesten asenne muuttuu, kun ikää tulee lisää.
Kaupan lihatiski.Esa Syväkuru / Yle
Ruokakulttuurin professori Mari Niva ei usko, että nuoret miehet suhtautuisivat erityisen kriittisesti kaikkiin asioihin.
Hän uskoo myös, että ravitsemukselliset asiat vaikuttavat miesten mielikuviin valmisruuasta.
– Nuoret miehet ovat nykyään tosi keho- ja terveystietoisia. He käyvät salilla ja miettivät kaloreita, eivätkä valmisruuat iske proteiinipitoiseen kuluttajakuntaan. Valmisruuissa ravitsemussisältö on usein sen tyyppinen, että niissä ei hirveästi proteiini korostu, vaikka eivät kaikki valmisruuat olekaan ravintosisällöltään hirveän huonoja, sanoo Niva Helsingin yliopistosta.
Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 1 522 ihmistä. Virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.Yle Uutisgrafiikka
Myös hernari on valmisruokaa
Miksi juuri miehet liittävät valmisruokiin negatiivisia mielikuvia? Myös naiset voivat olla kiinnostuneita ravintoaineista siinä missä miehetkin. Myös he käyvät salilla.
Ruokaprofessori epäilee, että osaltaan tuloksia saattaa hieman vääristää se, että kulutuskyselyihin on ylipäätään vaikea saada nuoria miehiä vastaamaan.
Niva arvelee, että ruokatehtaan kyselyyn ovat saattaneet vastata sellaiset miehet, jotka ovat "jonkinlaisia ruokaentusiasteja" eli suhtautuvat intohimoisesti ruokaan ja syömiseen. Toisaalta mielikuva siitä, mitä valmisruoka on, saattaa olla eri ikä- ja sukupuoliryhmissä erilainen.
– Jos ihmisiltä kysytään suhtautumista valmisruokaan, niin voi olla, että valmisruokaan sekoittuu esimerkiksi pikaruoka. En ole ihan varma, ajattelevatko nuoret miehet valmisruokaa samalla tavalla kuin vanhemmat ikäpolvet, Niva pohtii.
Moni saattaa mieltää valmisruuaksi ensi sijassa esimerkiksi pakastepitsan.Esa Syväkuru / Yle
Eli nuoret voivat ajatella enemmän vaikka ranskalaisia valmisruokana, kun taas vanhemmille tulee mieleen myös maksalaatikko.
– Niin tai vaikka hernekeitto, Niva sanoo ja naurahtaa.
Nuoret miehet vetävät kuitenkin pitsaa ja valmissalaatteja – ja tuoretta lihaa
Miesten innostus käsittelemättömään ja proteiinipitoiseen ruokaan näkyi Mari Nivan mukaan myös Tilastokeskuksen parin vuoden takaisessa tutkimuksessa, jossa analysoitiin ruokaostoksia.
– Nuoret miehet ostavat tosi paljon tuorettaa lihaa, pastaa, riisiä ja jugurttia. He ostavat kuitenkin vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. Valmisruuissa ei ollut siinä aineistossa niin suurta eroa muiden ryhmien välillä.
Vaikka nuoret miehet suhtautuvat epäilevämmin valmisruokiin kuin naiset, Saarioisten teettämän selvityksen mukaan he kyllä myös syövät niitä: erityisesti valmispitsa ja salaatit maistuvat.
– Se on vähän kuin luomun kanssa. Luomuun suhtaudutaan positiivisesti, mutta luomutuotteita ei kuitenkaan osteta. Tässä on tilanne toisin päin: valmisruokiin suhtautuminen on negatiivista, mutta silti niitä syödään, johtaja Mirja Lonka Saarioisilta sanoo.
Jussi Koivunoro / Yle
Tosin ruokailutottumusten eriytyminen näkyy tutkimuksessa, eivätkä kaikki nuoret miehet valmisruokia syö.
– Tässä näkyy polarisoituminen, eli on se tietty ryhmä eli viidennes, jolla on omat vahvat mielipiteensä, ja sitten on iso osa eli kaksi kolmannesta nuorista, jotka syövät tyytyväisenä valmisruokaa. Kyllä käyttö ja suhtautuminen pirstaloituu, Lonka toteaa.
Vaikka kyse olisi vain mielikuvista, tehtaalla otetaan nuorten miesten aivoitukset vakavasti.
– Totta kai me otamme tällaisetkin indikaattorit vakavasti ja tutkimme tarkemmin ja kysymme näiltä nuorilta miehiltä, että onko valikoima kenties sellainen, että sinne pitäisi lisätä jotakin heille mieluisia tuotteita, Lonka sanoo.
Ruokaprofessori: Arvostamme aitoutta, itse tekemistä ja lähiruokaa
Tehtaalla ei kuitenkaan pelätä, että kielteinen suhtautuminen valmisruokiin leviää kulovalkean tavoin muihin kuluttajiin ja että kaikki haluavat tehdä ruokansa jatkossa itse.
Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 1 522 ihmistä. Virhemarginaali on noin 2 prosenttiyksikköä suuntaansa.Yle Uutisgrafiikka
Suurin osa kyselyyn vastanneista aikoo seuraavan parin vuoden aikana syödä valmisruokaa "enemmän tai saman verran kuin nyt".
Tosin nuoret miehet erottuvat tässäkin kategoriassa: lähes viidennes heistä arvioi, ettei syö ollenkaan valmisruokaa, kun nuorista naisista vain alle 10 prosenttia arvioi olevansa näin ehdoton.
Nähtäväksi jää, muuttuuko nuorten ikäluokkien suhtautuminen iän myötä myönteisemmäksi valmisruokia kohtaan vai ei – ja ovatko tulevat sukupolvet vielä innokkaampia tekemään itse ruokansa.
Ruokakulttuurin professori Mari Niva pitääkin ilmiötä kiinnostavana ja merkkinä laajemmasta ruokakulttuurin muutoksesta.
– Se kertoo siitä, että me arvostamme itse tekemistä, aitoutta, lähiruokaa, luomua, kestävyyttä, hyvää makua ja kaikkea hyvää.
Jussi Koivunoro / Yle
Valmisruokaa syödään kuitenkin entistä enemmän: tämän selvityksen mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista syö vähintään viikoittain valmisruokaa, mikä on 200 000 enemmän kuin Saarioisten vastaavassa selvityksessä viisi vuotta sitten.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta syö valmisruokaa ainakin joskus.
Jättisuosioon noussut taidemuseo Amos Rex harkitsee ajanvarausjärjestelmän käyttöönottoa joidenkin näyttelyiden yhteydessä.
Helsingin keskustassa sijaitsevan uuden museon suosio on ylittänyt kaikki odotukset: Amos Rexin kävijätavoite oli viime vuodelle noin satatuhatta kävijää, mutta museon johtajan Kai Kartion mukaan se yli kaksinkertaistui lopulta.
Kartio sanoo Ylelle, että jonojen välttämiseksi taidemuseossa on mietitty erillistä ajanvarausjärjestelmää. Sen avulla museoon voisi ostaa lipun jo etukäteen netissä.
– On hyvin mahdollista, että se otetaan käyttöön jonkin näyttelyn yhteydessä, Kartio toteaa.
Hän kuitenkin tähdentää, ettei ajanvarausjärjestelmä sovi välttämättä kaikkiin näyttelyihin. Esimerkiksi teamLabin avajaisnäyttelyä on voinut ihastella turvallisesti vain noin 400 kävijää kerrallaan.
Amos Rexin jonot ovat olleet jopa satoja metrejä pitkiä. Jonotusaika on voinut venyä pariin kolmeen tuntiin.Jouni Immonen / Yle
Lontoossa kaikki ajat varattiin loppuun parissa päivässä
Kartio totesi maanantaina Helsingin Sanomien mielipidekirjoituspalstalla, että teamLab-näyttelyn kohdalla uhkana oli, että aikaikkunat olisi varattu täyteen ennätysnopeasti ja ovelle olisi jouduttu jatkuvasti panemaan loppuunmyyty-ilmoitus.
Muutama vuosi sitten Lontoossa teamLabin ajat varattiin loppuun parissa päivässä, Kartio kirjoitti.
Jos näyttelytilassa ei olisi rajoitteita, kuten teamLabin tapauksessa, tilaan mahtuisi kerrallaan noin 800 kävijää, Kartio selittää Ylelle.
– Silloin ajanvarausjärjestelmä toimisi paljon paremmin.
– Se toimii paremmin silloin, jos on niin paljon tilaa, että voidaan ottaa samalla sekä ajan varanneita että säästää pieni kiintiö niille, joilla ei ole ollut sitä mahdollisuutta ja jotka ovat satunnaiskävijöitä.
TeamLabin näyttely on avoinna vielä tämän viikon ajan.Jussi Mankkinen / Yle
Ajanvarausjärjestelmä on johtajan mielestä erinomainen, jos yleisö on tottunut sellaiseen ja osaa suunnitella käyntinsä sen mukaan.
Vaikka Kartion mukaan järjestelmä todennäköisesti tulee jossain vaiheessa Amos Rexiinkin, vielä helmikuussa avautuvaan uuteen, belgialaisen surrealistin René Magritten näyttelyyn hän ei sitä lupaa.
– Tässä seuraavassa näyttelyssä on vähän samoja ongelmia kuin teamLabissa. Voi olla, että jonoja nähdään taas, Kartio ennakoi.
Kymmenettuhannet taloudet eri puolilla Suomea ovat yhä vailla sähköä Aapeli-myrskyn jäljiltä. Iltapäivällä viiden aikaan ilman sähköä oli vajaat 30 000 taloutta.
Pahimmillaan sähköttä on sähköyhtiöiden mukaan ollut yöllä pahimman myrskyn aikaan yhteensä 120 000 asiakasta. Pääosin sähkökatkoista on kärsitty maan länsi-, keski- ja itäosissa. Sähkökatkojen taustalla ovat runsas lumisade ja kova tuuli, joka on kaatanut puita sähkölinjoille.
Eniten sähköttömiä asiakkaita on ollut sähköverkkoyhtiö Elenialla, jonka asiakkaista lähes 15 000:lla sähköt olivat poikki vielä iltapäivällä.
Elenian viestintäjohtaja Heini Kuusela-Opas sanoi aamulla, että sääoloissa toteutui "pahin mahdollinen".
– Lumentulo alkoi märkänä, ja lumi tarttui puihin. Myrskyisät puhurit ovat sitten kaataneet puita. Yöllä olosuhteet olivat niin rajut, ettei korjaustöihin päästy turvallisuussyistä, Kuusela-Opas sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
Etelä-Savossa toimiva Järvi-Suomen Energia kertoi keskiviikkoaamuna siirtyvänsä suurhäiriötilaan.
Käyttöpäällikkö Mika Huttu Järvi-Suomen Energiasta kertoi aamulla, että sähkökatkot olivat lisääntyneet alueella yön aikana ja sähköttömiä asiakkaita oli aamulla vajaat 20 000. Hutun mukaan suurhäiriötilaan siirryttäessä yhtiö pyytää aluksi viranomaiset mukaan kartoittamaan tilannetta.
Sähkökatkokarttaa voi seurata Energiateollisuuden sivuilta. Sivut toimivat yön aikana vain osittain, mutta vika on saatu aamulla korjattua.
Myös kännykkäverkoissa ongelmia
Sähkökatkot aiheuttavat häiriöitä myös matkapuhelinverkoissa. Teleoperaattoreista sekä Telia, Elisa että DNA kertovat, että niiden verkoissa on ollut häiriöitä tiistaista lähtien sääolojen takia.
DNA kertoo vioista Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Elisalla häiriöitä on myös Pohjois-Savossa ja Satakunnassa.
Ahvenanmaa ollut rajussa pyörityksessä
Suomea riepotellut ennätyksellisen voimakas talvimyrsky on aiheuttanut paljon omaisuustuhoja Ahvenanmaalla. Talojen ja autojen päälle kaatuneiden puiden lisäksi tuuli on paiskonut muun muassa kioskeja liikkeelle.
Viranomaiset eivät enää suosittele ulkonaliikkumiskieltoa, mutta kehottavat harkitsemaan mahdollisimman tarkkaan ulos menoa pimeän aikaan.
Ennätystuulista huolimatta Ahvenanmaalla on säilytty ilman vakavampia onnettomuuksia.
Tuulen voimakkuus on heikentynyt, mutta ujeltaa vielä melko lähellä myrskylukemia. Pelastusviranomaiset kehottavat saarelaisia jättämään aamusta jatkuneet raivaustyöt ammattilaisille.
Pelastuspäällikkö Karl Nordlund kertoo, että saaren päätiet on saatu raivattua ajokuntoon, mutta tilanne ei ole vielä rauhoittunut.
– Myös pääteille kaatuu edelleen uusia puita. Pienemmillä teillä voi olla useita kymmeniä puita poikittain.
Tuuli ja sen kaatamat puut ovat katkoneet Maarianhaminaa lukuun ottamatta sähköt lähes koko maakunnasta. Iltapäivällä sähköt oli saatu päälle puolelle saarelaisista.
– Itse olen asunut yli 20 vuotta Ahvenanmaalla, ja oli kyllä poikkeuksellisen kova tuuli yöllä, kyllä täällä on lennellyt tavaraa. En usko, että ahvenanmaalaiset ovat nukkuneet kovin paljon tänä yönä. Tuuli oli kova ja ulkona paukkui eri kohdissa. Kyllä tämä oli poikkeuksellisen myrskyisä yö, kuvaa tilannetta Maarianhaminassa asuva Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström.
Ahvenanmaan maakunnallinen radio- ja tv-yhtiö Ålands Radio och Tv pystyi aamulla lähettämään ohjelmaa vain internetin kautta. Syynä oli tekninen vika Smedsbölen lähetysasemalla. Nya Åland -lehden mukaan ongelmia oli aseman varageneraattorissa.
Suomeen iskenyt talvimyrsky tuntuu myös muualla Skandinaviassa. Tanskassa Juutinrauman silta ja muut suuret sillat on pidetty aamun ajan kiinni. Kuusi ihmistä on kuollut Ison-Beltin sillalla sattuneessa rajussa junaonnettomuudessa Själlandin ja Fynin saarten välillä. Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, aiheutuiko Ison-Beltin onnettomuus myrskystä vai muista syistä. Ruotsissa taas oli pahimmillaan noin 100 000 taloutta ilman sähköä.
Yöllä koettiin Suomen mittaushistorian voimakkaimmat tuulet merialueilla, kun Pohjois-Itämerellä Bogskärin luotoryhmällä mitattiin keskituulen nopeudeksi 32,5 metriä sekunnissa.
Aivan hirmumyrskyksi myrskyä ei voida Ilmatieteen laitoksen mukaan luokitella, sillä hirmumyrskyn rajana pidetään 33 metriä sekunnissa.
Puuskissa tuuli puhalsi peräti 41,6 metriä sekunnissa. Tuulen nopeus ylitti hirmumyrskylukemat puuskissa myös Ahvenanmerellä Märketin sääasemalla ja Mustasaaren, Maalahden ja Kalajoen mittauspaikoilla.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Selkämerellä keskimmäräinen aallonkorkeus oli 7,9 metriä, joka on uusi ennätys. Aiempi ennätys oli 6,5 metriä.
Aallokko- ja tuulivaroitukset jatkuvat edelleen.Yle, lähde: Ilmatieteen laitos
Huonosta ajokelistä varoitus laajalla alueella
Huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä varoitetaan laajalla alueella.
Tuuli on tehnyt tuhoja yön aikana ja Liikennevirasto eli nykyinen Väylävirasto on tiedottanut useista teille kaatuneista puista ja sähkölinjoista. Joitain tieosuuksia on paikoin jouduttu sulkemaan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan liikennesää on vaarallinen Satakunnassa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa.
Ajokeli on lisäksi mahdollisesti vaarallinen Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.
Tieliikennekeskuksesta kerrottiin puoli kymmenen aikaan, että liikenne näyttää sujuneen keskiviikkoaamun aikana olosuhteisiin nähden hyvin. Raskas liikenne on kuitenkin ollut vaikeuksissa valtateillä, ja rekkoja on juuttunut kiinni jäisiin ja lumisiin mäkiin.
Myös jalankulkijoiden on syytä olla tarkkana, sillä pakastuva sää tekee tienpinnat erittäin liukkaiksi.
Iltapäivällä tuulet maa-alueella alkavat rauhoittua mutta Suomenlahdella, pohjoisella Itämerellä, Selkämeren eteläosissa, Ahvenanmerellä ja Saaristomerellä on luvassa myrskypuuskia.
Yöllä on tupruttanut myös runsaasti lunta. Lumisade on ollut hyvin sakeaa Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Iltapäivällä lumisateet painottuvat maan etelä- ja itäosaan.
Junaliikenteessä runsaasti viivästyksiä
Myrsky aiheuttaa runsaasti viivästyksiä myös VR:n kaukojunille. Puoli yhdeksältä keskiviikkona toistakymmentä kaukojunaa kulki aikataulustaan myöhässä. Myöhästykset vaihtelivat 20 ja 85 minuutin välillä. Liikennetilannetta voi seurata VR:n sivuilta.
Etelä-Karjalassa Joutsenon ja Muukon välillä radalle on kaatunut puita, jotka ovat vaurioittaneet ratajohtoja. Rataliikennekeskuksen mukaan junat korvataan linja-autoilla korjaustöiden ajan. Korjauksen kestosta ei toistaiseksi ole arviota.
Lisäksi Vaasan ja Seinäjoen välinen junaliikenne korvataan toistaiseksi linja-autoilla. Myrsky on kaatanut puita radalle Laihian ja Vaasan välisellä rataosuudella, jonka vuoksi sähköradan ratajohto on vaurioitunut.
Alustavan korjausarvion mukaan puiden raivaus ja ratajohdon korjaus vievät aikaa, ja rata saadaan kuntoon päivän aikana.
Mikkelin ja Pieksämäen välillä tiistai-iltana vaurioitunut juna on kuljetettu Mikkeliin, kertoi Finrailin Rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Mari Helander. Junan kyydissä oli kolmisensataa matkustajaa. Rataosuus on avattu liikenteelle.
IC-juna vioittui, kun sen katolla ollut virroitin osui puuhun tiistaina noin kello kuuden aikaan. Helanderin mukaan märkä lumi oli painanut puita alaspäin, ja virroitin oli osunut niihin.
Ypäjällä linja-auto suistui myräkässä tieltä ja kaatui kyljelleen
Tiistai-iltana Kanta-Hämeessä linja-auto suistui ojaan ja kaatui kyljelleen valtatie 10:llä Ypäjän ja Someron rajalla.
Kaksi linja-autossa olleista 18 loukkaantui lievästi. Alueella oli tapahtuma-aikaan kova myräkkä, jonka arvellaan vaikuttaneen turman syntymiseen.
Laivayhtiöt varautuivat rajuun myrskyyn
Ilmatieteen laitos varoitti hyvin vaarallisesta aallokosta Pohjois-Itämeren länsiosassa, Ahvenanmerellä ja Selkämeren eteläosassa. Ahvenanmaalla tuuli on ollut hyvin vaarallista myös maa-alueilla.
Ruotsiin liikennöivät laivayhtiöt kertoivat tiistaina varautuvansa myrskyyn. Viking Line perui Rosella-laivan vuoroja Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, mutta muut laivat kulkivat normaalisti.
Laivayhtiö Tallink Siljalta kerrottiin keskiviikkoaamuna, että yhtiön Ruotsiin liikennöivät laivat eivät ole pystyneet sääolojen takia pysähtymään Ahvenanmaalla. Yhtiön mukaan laivat saapuivat perille aikataulussa.
Tallink Siljan matkustajalaivat eivät pääse todennäköisesti tänään iltapäivälläkään pysähtymään Ahvenanmaalle kovan tuulen vuoksi. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoi keskiviikkona aamupäivällä, että Baltic Princess ja Silja Galaxy liikennöivät suurella todenäköisyydellä suoraan pääteasemiinsa.
Viking Linen viestinnästä kerrottiin, että näillä näkymin varustamon molemmat Turusta liikennöivät alukset pääsevät pysähtymään Ahvenanmaalla päivällä, mutta päätös tehdään olosuhteiden mukaan.
Valtion luotsausyhtiö Finnpilotin mukaan luotsauspalvelu on keskeytetty tiistaina monin paikoin länsirannikolla Kalajoelta Raumalle. Finnpilotista kerrottiin keskiviikkoaamuna, että tällä tietoa keskeytys vaikuttaa muutamaan alukseen. Luotsausta jatketaan ennusteiden mukaan keskiviikkoiltana.
Siljan Galaxy toipui merimatkasta Turun satamassa keskiviikkoaamuna.Kalle Mäkelä / Yle
Lentoliikenteesssä on Finavian mukaan ollut pieniä myöhästymisiä Helsinki-Vantaan kentällä. Yksi lento Joensuusta Helsinkiin on aamulla peruttu. Muista kentistä ainakaan Turussa tai Kittilässä kovat tuulet eivät ole normaalista poikkeavia viipeitä, kertoo Finavia.
Yöllä laivalla keinutti, muttei pelottanut
Yle tavoitti Turun satamasta laivalta palanneita matkustajia. Yö tuli vietettyä visusti omassa hytissä, sillä laiva keinui hurjassa myrskytuulessa.
– Kyllä se vähän haasteita toi, keikutti sen verran että joutui keskittymään, ettei mitään tulisi ylös. Mutta ei se nyt niin paha ollut kuin mitä pelkäsin, kommentoi loimaalainen Antti Kaskiluoto.
Omat tavarat säilyivät kuta kuinkin ehjänä, mutta Kaskiluoto tiesi kertoa, että laivan kaupassa oli kelmutuksesta huolimatta jonkin verran tavaraa pudonnut lattioille.
Tamperelainen Leila Mäkelä kuvasi yötään kamalaksi ja kertoi, ettei ollut nukkunut yhtään.
– Kyllä minä niissä laineissa olisin nukkunut, mutta kun se tuuli vinkui. Siinä oli niin kauhea vinkuna, ettei saanut unta.
Huono olo ei Mäkelällekään keinutuksessa tullut, sillä yö tuli vietettyä pitkällään omassa hytissä.
Antti Kaskiluoto ja Leila Mäkelä.Kalle Mäkelä / Yle
Suomen keskussairaalaverkosto rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla. Sairaalarakennukset ovat tulleet yhtäaikaisesti teknisen käyttöikänsä päähän ja ympäri maata rakennetaan uusia sairaaloita.
Tiedossa on kaikkiaan yli 200 sairaalahanketta. Niiden hinta on noin 5 miljardia euroa.
Uudet rakennukset eivät ole vanhojen kopioita, vaan ne on suunniteltu uusien hoitomahdollisuuksien näkökulmasta mahdollisimman tehokkaiksi.
Suurin ero päällisin puolin on se, että potilashuoneita rakennetaan vähän, koska makuuttaminen ei ole enää erikoissairaanhoidossa tapana. Potilas saa toipua kotonaan ja käy tarvittaessa hoidossa.
Tehokkaampi toiminta merkitsee säästöjä. Tehdasmaisella organisoinnilla saadaan tehoa esimerkiksi välinehuoltoon.
Potilaita leikataan "ladossa"
Yksi erikoiselta tuntuva tehostamiskeino on Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) uuden D-sairaalan leikkaustilat. Sen tuki- ja liikuntaelinkeskuksessa samassa tilassa aiotaan leikata useampia potilaita yhtäaikaisesti.
– Sinne tulee kaksi tilaa, joita sanotaan latosaleiksi. Niissä on useampi leikkauspöytä samassa huoneessa. Nämä ovat Pohjoismaiden ensimmäiset, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Isto Nordback hehkuttaa.
Tähän saliin tulee kolme leikkauspöytää. Kiskot katossa odottavat väliverhoja, joilla rajataan leikkauspöytien ja tekniikan vaatima alueJari Hakkarainen / Yle
Hetkinen! Ennen kun jatketaan, nimi vaatii selityksen. Lato on yllättävän agraari sana keskellä mitä kehittyneintä uutta sairaalateknologiaa.
– Nimitys on suora käännös englannista, siellä se on ”Barn Theatre”. Sitä en tiedä mistä se lato (barn) siihen on tullut.
Leikkaushuoneita kutsutaan englanniksi teattereiksi (operation theater).
Samoilla hanskoilla leikataan vain yhtä
Käytännössä kyse on avotilasta, josta verhoilla rajataan leikkauspöytien ja tekniikan vaatima alue.
Millaista teatteria on luvassa esimerkiksi Taysin selkäleikkauksiin? Miten henkilöstö voi olla mukana kolmessakin leikkauksessa samanaikaisesti?
– Osittain voi olla mukana monella pöydällä. Ei kuitenkaan niin, että kirurgin hanskat menisivät potilaasta toiseen. Leikkauksissa tarvitaan myös muuta henkilöstöä, kuten niitä jotka tuovat tavaraa lähelle, avaavat niitä epästeriileistä paketeista steriileiksi. Tämäntyyppistä toimintaa voidaan yhdistää.
Koko leikkauksen ajan kaikkien ei tarvitse olla paikalla koko ajan, paitsi pääleikkaajan.
– Samalla yhteistila antaa konsultaatiomahdollisuuksia ja lisää niin sanottua sosiaalista kontrollia, joka parantaa hoitotuloksia, Isto Nordback kertoo.
Satoja miljoonia on mennyt ja menee
Tampereen yliopistollisen sairaalan Keskussairaala Kaupissa on ollut jo pitkään mittava rakennustyömaa.
Nyt Taysin Etupiha-hanke on loppusuoralla. Siihen kuuluvat sairaalan pääsisäänkäynti ja pysäköintihalli otetaan käyttöön syyskuussa, Sydänkeskus Oy:n N-sairaala on jo toiminnassa.
Kaksi muuta uutta rakennusta otetaan vaiheittain käyttöön syksystä alkaen vuoden 2020 alkukevääseen mennessä.
Uuteen D-rakennukseen tulee tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien hoito, uudet raskaana olevien ja synnyttäjien ja syntyvien hoito, verisuonikirurgia, toimenpideradiologia ja pääaula sekä välinehuolto.
L-rakennukseen valmistuu lasten ja nuorten sairaala.
Isto Nordback ei ole aivan varma ollaanko keskussairaalan uudistamisohjelmassa nyt eurollisesti puolivälissä, mutta todennäköisesti aika lähellä sitä.Jussi Mansikka / Yle
Etupiha-hankkeen kustannukset ovat noin 250 miljoonaa. Sen ja ensi vuonna valmistuvan F-sairaalan jälkeen koko Taysin uudistamisohjelma on puolivälissä.
– Onko se eurollisesti puolivälissä, alle tai yli sen, sitä on mahdoton sanoa, koska jatkosta tehdään vielä toiminnallisia suunnitelmia. Kun muutokset on mietitty loppuun, tehdään tilaluettelot ja sen jälkeen alkaa tilojen sijoittelu vanhoihin rakennuksiin tai mahdollisesti uudisosiin, Nordback sanoo.
Vuoden 2019 investointibudjetti on liikelaitos mukaan lukien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin historian ja näköpiirissä olevan tulevaisuuden suurin.
Rahaa kuluu 127,7 miljoonaa. Merkittävä osa investoinneista hoidetaan lainarahalla.
Vaikka Aapeli-myrsky on jo ohi, sen seuraukset näkyvät vielä liikenteessä.
Junaliikenne on myöhästellyt iltapäiväillä ja illalla, VR:n mukaan viivästykset johtuvat sääolosuhteista.
Iltakymmenen aikaan VR:n sivujen mukaan junia oli myöhässä 20 minuutista noin kolmeen tuntiin parikymmentä. Eniten myöhässä olivat Intercityjuna 29-juna Helsingistä Ouluun (3h 10 min tuntia) ja Intercity 26 -juna Olusta Helsinkiin (2h).
Myös laivaliikenteessä on päivän mittaan ollut ongelmia.
Esimerkiksi Tallink Siljan kaksi risteilyalusta ei päässyt keskiviikkona päivällä pysähtymään Maarianhaminassa kovan tuulen vuoksi, kertoo yrityksen viestintäjohtaja Marika Nöjd. Hän toivoo, että Tukholmasta Helsinkiin illalla lähtevä Silja Symphony pääsisi saapumaan normaalisti keskiyöllä Maarianhaminaan.
Tallink Siljan Riika–Tukholma-reittiä liikennöivä laiva oli aamulla neljä tuntia myöhässä.
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoo, että yhtiön Turun-laivat pääsivät keskiviikkona normaalisti Maarianhaminaan. Varustamo on perunut tämän päivän laivaliikenteen Maarianhaminan ja Kapellskärin väliltä.
Viking Linen Gabriella saapuu Helsinkiin keskiviikkona 2. tammikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva
Molemmat varustamot uskovat, että tilanne palaa torstaina normaaliksi.
Myös lentoliikenteessä on ollut pitkin päivää myöhästymisiä myrskyn seurauksena ja Helsinki–Vantaan matkustajien on yhä hyvä varautua viivästyksiin, kerrotaan Finavian viestinnästä STT:lle. Finavian arvion mukaan myöhästymiset voivat olla noin puolesta tunnista tuntiin.
Syynä on Finavian mukaan kova tuuli ja liukkaus. Keskiviikkona jouduttiin myös perumaan lentoja, ainakin meno-paluulennot Turkuun, Tampereelle ja Joensuuhun, kerrotaan Finnairin viestinnästä.
Kolme ihmistä loukkaantui iltapäivällä kahden henkilöauton nokkakolarissa Nelostiellä Viitasaarella. Nelostie oli onnettomuuden vuoksi jonkin aikaa kokonaan poikki ja liikenne ohjattiin kiertotielle.
Sirkuskoulutusta yritetään ajaa taas kerran Teatterikorkeakouluun. Asialla on uuden sirkuksen keskus Cirko. Sen toiminnanjohtaja Riku Lievonen uskoo, ettei kotimainen sirkustaide puhkea koskaan lopullisesti kukkaan, ellei alaa voi opiskella Suomessa yliopistossa.
Yliopistotasoisen koulutuksen puute näkyy muun muassa kotimaisissa sirkusteoksissa.
– Tällä hetkellä ei ole mahdollista suorittaa taiteellisen tai kriittisen ajattelun opintoja. Siksi sirkuskoulutuksen saaminen Taideyliopistoon on erittäin tärkeä asia koko sirkuskentän kehittymiselle, Lievonen paukauttaa.
Hänen huolensa ei ole uusi. Sirkustaiteen yliopistotasoisesta koulutuksesta on keskusteltu Suomessa ainakin kymmenen viime vuotta, mutta aiemmat ponnistelut sen saamiseksi Teatterikorkeaan hautautuivat Taideyliopiston perustamiseen.
Nyt sirkuslaiset ovat jälleen tosissaan liikkeellä.
Pakkaa pitää sekoittaa
Cirko pani pystyyn kolmivuotisen hankkeen nimeltä Taiteellisen ajattelun akatemia. Sitä pyöritetään Taideyliopiston Avoimen kampuksen suojissa, ja rahoitus tulee Koneen säätiöltä.
Cirkon toiminnanjohtaja toivoo, että hankkeesta tulee tulevaisuudessa Taideyliopiston uusi koulutuslinja.
Taiteellisen ajattelun akatemian tarkoituksena on sekoittaa pakkaa. Kolmenkymmenen opiskelijan joukossa on muun muassa sirkustaiteilijoita, dramaturgeja, ohjaajia, koreografeja, valo- ja äänisuunnittelijoita, säveltäjiä ja jopa tieteentekijöitä.
Verna Laine on yksi heistä.
Tanssitaustainen, myös sirkustaidetta tehnyt näyttelijä on itse sahannut taidemuodosta toiseen ja huomannut, miten usein taiteilijat tarkkailevat tekemisiään omista poteroistaan.
– Taiteellisen ajattelun akatemia tuntui täydelliseltä keskustelu- ja kohtaamisfoorumilta eri esittävien taiteiden tekijöille. Odotan, mitä kaikkea voimme vielä tehdä yhdessä, Laine iloitsee.
Mikko Rinnevuori on yksi Taiteellisen ajattelun akatemian opiskelijoista. Hän on sirkustaiteilija ja Parkour-akatemian rehtori.Jaani Lampinen / Yle
Syvä, taiteellinen ajattelu puuttuu
Mikko Rinnevuori istuu ilmapatjan reunalla liikuntatilassa Helsingin Lauttasaaressa. Pitkän linjan sirkustaiteilija on jo ehtinyt törmätä rajallisuuteensa Taiteellisen ajattelun akatemiassa.
– Olen oppinut, että minun pitäisi tuntea kaikki suuren näyttämön ja venäläisen kirjallisuuden klassikot. Brecht pitäisi olla hallussa ja Shakespeare, Rinnevuori hymyilee.
Rinnevuori on esiintynyt muun muassa Race Horse Companyn riveissä. Moni sirkuksen harrastaja tuntee hänet myös Circus Helsingin monivuotisena rehtorina.
Taiteellisen ajattelun akatemiasta Rinnevuorella on vain hyvää sanottavaa.
– Se on oikeanlainen avaus sellaiselle kentälle, jossa ei vielä ole paljon pitkälle vietyä taiteellista keskustelua. Tai sitä käy vain harva.
Rinnevuori viittaa sirkustaiteeseen. Sen harrastamiseen on hänen mukaansa Suomessa ehkä maailman parhaat mahdollisuudet, mutta opintopolku tyssää ammattikorkeakouluun, ja siellä koulutus keskittyy fyysisyyteen.
– Jos haluamme nostaa teosten taiteellista tasoa, pitää olla myös taiteellista koulutusta.
Suomalaiset karkaavat ulkomaille
Koska yliopistotasoinen sirkuskoulutus puuttuu Suomesta, moni taiteilija lähtee syventämään opintojaan ulkomaille.
Se näkyy muun muassa siinä, että jokaisessa suomalaisessa nykysirkusryhmässä on todennäkäisesti ainakin yksi taiteilija, joka on jatkanut opintojaan Tukholman taideyliopiston tanssin ja sirkuksen korkeakoulussa (DOCH).
Suomalaistaiteilija näkee ulkomaille lähtemisessä myös ongelman.
– Suomalainen sirkus on omaleimaista, eikä sitä pitäisi hukata ulkomaille. Korkeakoulutus pitäisi siksi olla mahdollista myös Suomessa, sirkustaiteilija ja Parkour-akatemian rehtori Rinnevuori sanoo.
Teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist vetää Taiteellisen ajattelun akatemiaa. Näyttelijä Verna Laine on yksi akatemian opiskelijoista.Jaani Lampinen / Yle
“maisterikoulutus toiveena”
Taiteellisen ajattelun akatemiaa vetää teatteritaiteen tohtori Ville Sandqvist. Hän on myös Teatterikorkeakoulun varadekaani.
Taiteellisen ajattelun akatemiassa teoksia lähestytään ohjauksen ja dramaturgian näkökulmasta.
– Sellainen koulutus on vielä lapsenkengissä ihan kansainvälisesti, Sandqvist toteaa.
Hänen mukaansa moni nykysirkuksen tekijä valmistaa esityksensä ilman, että niiden ohjauksellinen tai dramaturginen ajattelu olisi viety loppuun. Tekijät katsovat teostaan näyttämöltä.
– Toiveenani on, että tällainen dramaturgiseen ja ohjaukselliseen ajatteluun keskittyvä maisterikoulutus voisi olla mahdollista Taideyliopistossa, Sandqvist sanoo.
Toistaiseksi sirkuskoulutuksen saaminen Taideyliopistoon on vielä haave.
Rehtori Jari Perkiömäen mukaan Taideyliopistolla ei ole vireillä konkreettisia suunnitelmia tutkintoon tähtäävän sirkuskoulutuksen aloittamisesta lähitulevaisuudessa.
Kolmen katsotuimman elokuvan kärki oli vuonna 2018 tasainen. Menestysmusikaali Mamma Mian jatko-osa Mamma Mia! Here We go Again veti elokuvateattereihin hieman yli 370 000 kävijää. Toiselle sijalle kiilasi kotimainen elokuva, Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja, jonka kävi katsomassa vajaat 350 000 ihmistä. Kolmanneksi suosituin oli Queen-yhtyeestä kertova Bohemia Rhapsody vajaalla 300 000 katsojalla.
Suomalaiset elokuvat sijoittuivat katsotuimpien listalla hyvin: viidennes teatterikävijöistä valitsi kotimaisen elokuvan.
Kotimaisten kolmen kärjessä oli enemmän hajontaa. Tiina Lymin ohjaaman Mielensäpahoittajan jälkeen ihmisiä kiinnosti toiseksi eniten Markku Pölösen ohjaama romanttinen draamaelokuva Oma maa, joka keräsi noin 190 000 katsojaa. Timo Koivusalon ohjaama Olavi Virta -elokuva houkutti teatteriin 150 000 ihmistä.
Kymmenen katsotuimman kotimaisen listalla oli viime vuonna kaksi lastenelokuvaa: Supermarsu sekä Onneli, Anneli ja nukutuskello.
Kaikkiaan elokuvissa käytiin 8,2 miljoonaa kertaa. Määrä laski edellisestä vuodesta 2017, jolloin elokuvalipun osti lähes 9 miljoonaa katsojaa. Tuolloin teattereihin veti Tuntematon sotilas, joka keräsi vuonna 2017 ennätykselliset 900 000 katsojaa. Sama elokuva sijoittui vielä viime vuonna sijalle kuusi lähes 100 000 katsojalla.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa julkaisi keskiviikkona ensimmäiset kuvat kaikkien aikojen kaukaisimmasta ihmisen tutkimasta kohteesta asteroidi MU69:stä, joka tunnetaan lempinimellä Ultima Thule.
Kuiperin vyöhykkeellä 6,6 miljardin kilometrin päässä Maasta sijaitsevasta MU69:stä kuvat otti New Horizons -luotain. Nasa kertoo tiedotteessaan, että lähimmät kuvat luotain sai 27 000 kilometrin etäisyydeltä asteroidista.
Kuvien perusteella Ultima Thule koostuu kahdesta yhteenliittyneestä pallomaisesta osasta. Päästä päähän asteroidilla on mittaa noin 31 kilometriä.
– Tämä ohilento on historiallinen saavutus. Koskaan aiemmin mikään avaruusalustiimi ei ole jäljittänyt näin pientä kappaletta niin kovassa nopeudessa niin kaukana avaruuden syvyydessä, hehkutti Nasan tiedotteessa New Horizons -ohjelman päätutkija Alan Stern.
Sternin mukaan New Horizons on asettanut uuden standardin avaruusalusten suunnistukselle.
Ultima Thule kuvattuna 28 000 kilometrin etäisyydeltä.NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute
Kuvat antavat tietoa planeettojen muodostumisesta
Nasa on nimennyt isomman osan kappaleesta Ultimaksi ja pienemmän Thuleksi. Tutkijat arvioivat, että asteroidin kaksi osaa törmäsivät ja liittyivät yhteen aurinkokunnan muodostumisen alkuvaiheessa.
– New Horizons on kuin aikakone, joka vie meidät aurinkokunnan syntyaikaan. Näemme fyysisen kuvauksen planeetan muodostumisesta jäätyneenä aikaan, sanoi Nasan tiedotteessa New Horizonsin Geologia- ja geofysiikkatiimin johtaja Jeff Moore.
Mooren mukaan Ultima Thulen tutkiminen auttaa tutkijoita ymmärtämään, kuinka planeetat muodostuvat.
New Horizons lensi MU69:n ohi uudenvuodenpäivänä. Ohilennon dataa kuten tarkempia kuvia kohteesta saapuu Maahan seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa kontiolahtelaiselle sarjahukuttaja Pekka Seppäselle, jonka Itä-Suomen hovioikeus oli tuominnut 14,5 vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Seppäsen asianajaja Seppo Hytösen mukaan tuomittu on pettynyt korkeimman oikeuden päätökseen.
– Hän [Seppänen] katsoi, että hänellä olisi ollut erittäin hyvät valitusperusteet. Hän on todella pettynyt lopputulokseen, että korkein oikeus ei ota tätä ratkaistavakseen.
Samalla jää voimaan myös hovioikeuden päätös, että Seppäsen pitää suorittaa koko rangaistus vankilassa. Seppänen oli hakenut päätökseen muutosta korkeimmasta oikeudesta. Mielentilatutkimuksessa tehdyn vaarallisuusarvion mukaa Seppänen on erittäin vaarallinen toisen ihmisen hengelle ja terveydelle.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan vaaralliseksi luokitelluilla vangeilla on varsin korkea kynnys siihen, että heidät siirrettäisiin avovankilaan tuomion loppupuolella.
Asianajaja: Tapauksen käsittely jäi kesken
Asianajaja Seppo Hytösen mielestä tapauksessa olisi ollut useampia mielenkiintoinen oikeuskysymys, joita olisi ollut syytä käsitellä korkeimmassa oikeudessa.
Rikosoikeuden professori Tolvanen luonnehtii sarjahukuttamisen olevan ainutlaatuinen tapaus Suomen oikeushistoriassa. Hytönen olisi toivonut, että oikeus olisi käsitellyt tarkemmin passiivista tappotarkoitusta ja venettä rikoksentekovälineenä.
Taustalla on se, että 52-vuotiaan Seppäsen tuomio perustui laiminlyöntiin, mikä on Suomessa hyvin harvinaista. Tuomittu kaatoi tahallaan veneen eikä jäänyt auttamaan veden varaan joutuneita. Hän tiesi veneessä olleiden humalaisten ihmisten huonosta uimataidosta.
Kihlakunnansyyttäjä Jouni Peiposen mukaan korkeimman oikeuden päätös olla myöntämättä valituslupaa linjaa tulevia tapauksia, vaikka korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä laiminlyönnistä ei nyt tulekaan. Kihlakunnansyyttäjä kertoo olevansa tyytyväinen korkeuden oikeuden päätökseen.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan Seppäsen valitushakemus perustui oikeuskysymyksen sijaan näyttökysymyksiin, joilla hyvin harvoin saa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Tuomittu on sopeutunut vankilaan
Pekka Seppänen suorittaa tällä hetkellä tuomiotaan Sukevan vankilassa Pohjois-Savossa. Asianajaja Hytösen mukaan Seppänen on sopeutunut vankilaan. Seppäsellä on mittava rikostausta ja hän on ollut vankilassa aiemmin.
Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi Seppäsen myös heitteillepanosta, alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä.
Teot ajoittuvat vuosille 2007–2014. Hukuttamiset ja niiden yritykset Seppänen teki Pohjois-Karjalassa Viinijärvellä, jonka rannalla hänellä on kesämökki.
Tapon yritykset sattuivat kesällä 2007, kun tuomittu kaatoi soutuveneen Pohjois-Karjalan Myhkyränselällä ja seurue joutui veden varaan.
Yksityinen hoivakoti Juupajoella oli keskiviikkona ilman sähköä, kun talvimyrsky riepotteli Suomea. Hulipaskylän Hoivapalvelut Oy:n Kortekodissa asuu 17 asukasta.
Juupajoki on pieni vajaan 2 000 asukkaan kunta Pirkanmaalla.
Yrittäjä Antti Kortesuo sanoo, että sähköt pätkivät jo tiistaina illalla moneen kertaan. Sähköt menivät lopullisesti yöllä.
– Tänään on ollut pirteä aamu, viime yönä nukuin kaksi tuntia, Kortesuo naurahtaa.
Yöllä kahden aikaan sähköyhtiö Elenia viesti, että sähköjen arvioitu korjausaika on keskiviikkona kello 15.
– Rupesin esikoispojan kanssa sitten käynnistämään traktorigeneraattoria. Saimme sen päälle aamuyöstä neljän, viiden aikaan. Emme osanneet varautua, joten tavarat olivat lumihangessa.
Kortekoti
Nyt traktori pärisee pihalla ja hoivakoti saa sähköä.
– Täällä on maaseudun viikon luontoääni, kun Valmet pärisee tasaisesti. Traktori pyörittää generaattoria ja tulee vaihtosähköä talon verkkoon.
Yöhoitajalla otsalamppu
Juupajoella on vielä keskiviikkona iltapäivällä vajaat 400 taloutta ilman sähköä. Yhteensä Pirkanmaalla on noin 14 000 taloutta ilman sähköä.
Yle Tampere
Hoivakodissa sätkökatkos tarkoittaa sitä, että esimerkiksi valaistusta säännöstellään.
– Myös hurjankokoista, vanhanaikaista hellaa säännöstellään. Generaattori ei kestä suuria kuormia, Kortesuo sanoo.
Teet, kahvit ja puurot on saatu keitettyä asiakkaille.
– Kaikki juttelevat täällä salissa tyytyväisenä. Aamupuurot on syöty, nyt on hitaampi aamu.
Sähkökatkos näkyy myös siinä, että televisiota ei pidetä päällä.
– Kukaan ei kaipaakaan sitä. Täällä on rauhallisempi tunnelma. Vähän vähemmän valoja päällä.
Vanhukset ovat tottuneet elämänsä aikana kaikenlaisiin poikkeustiloihin. Yksi sähkökatkos ei vaikuta arkeen.
Hoivakodilla on sähkökatkoksia parin vuoden välein. Turvavalot toimivat sähkökatkon aikana kuusi tuntia, mutta hoivakoti on varautunut myös pimeyteen.
Yöhoitajalla oli otsalamppu päässä varmistamassa, että hän näkee tehdä töitä.
Lämmin vesikään ei lopu heti kesken.
– Meillä on lämminvesivaraajassa tuhat litraa, ja se riittää tämän päivän. Vähän vähemmän käydään vain pesulla. Jos ei riitä, sitten lämmitetään vettä sähköllä, Kortesuo kuvaa.
Kolme vuorokautta ilman sähköä
Neljä vuotta sitten hoivakoti oli kolme vuorokautta ilman sähköjä.
– Samoilla konsteilla selvittiin. Juupajoella meinattiin jo vanhainkoti evakuoida mutta meillä ainoa harmi oli, ettei telkkaria päässyt näkemään.
Elenia on luvannut sähköjen palaavan kolmeen mennessä iltapäivällä, mutta jos se siirtyy, yrittäjä ei stressaa.
– Tämä on maaseudulla ihan normaalia. Sähkökatkos vain tulee. Sillä tavalla pitää elää, että pärjää pari päivää ilman sähköä.
Vuoden alku lupaa hyvää ainakin avaruudesta kiinnostuneille.
Ensimmäisen kattauksen tarjoaa Kiina, jonka tutkimusalus Chang'e-4 laskeutuu näinä päivinä, mahdollisesti torstaina, Kuun sille puolelle, jota emme Maasta näe. (Tosin Nasan New Horizons -luotaimen kuvat Ultima Thulesta saattavat ehtiä Maahan jo tätäkin ennen.)
Tälle Kuun "pimeälle puolelle" ei ole aiemmin laskeutunut hallitusti yksikään ihmisen rakentama vempain. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tosin ohjasi Ranger 4 -aluksensa murskaantumaan sinne jo vuonna 1962.
Kiinan Kuu-innostus ei ole aivan tuore asia. Vuoden 2007 jälkeen se on lähettänyt kolme luotainta Kuuhun. Esimerkiksi vuonna 2013 Kuuhun laskeutui Chang'e-3-luotain, jonka kyydissä kulki Jadekaniini-niminen mönkijä. Jadekaniinin matkanteko tyssäsi mekaaniseen ongelmaan 40 päivän jälkeen, mutta se pysyi yhteydessä Maahan peräti 31 kuukauden ajan.
Chang'et ovat saaneet nimensä kiinalaisen mytologian Kuun jumalattarelta.
Chang'e-4 laukaistiin matkaan Pitkä marssi -sarjan kantoraketilla 8. joulukuuta. Sunnuntaina se lukittautui Kuuta kiertävälle elliptiselle radalle odottamaan laskeutumista. Lähimmillään rata on vain 15 kilometrin päässä Kuun pinnasta, kertoo Kiinan uutistoimisto Xinhua.
Kuun takapuolesta ei tiedetä paljoakaan
Kuun Maahan näkymätön puoli on toistaiseksi jäänyt varsin vähäiselle huomiolle, eikä siitä tiedetä läheskään yhtä paljon kuin meille näkyvästä puolesta.
Tiedon puutetta on silti osattu käyttää hyväksi, ainakin viihdeteollisuudessa. Varmaa on silti, ettei siellä asu natseja, vaikka Iron Sky -tieteiskomediassa annetaankin niin ymmärtää.
Ensimmäisen valokuvan pimeästä puolesta otti neuvostoliittolainen avaruusluotain Luna 3 vuonna 1959. Myöhemmin eräät muut luotaimet kartoittivat samoja kolkkia. Apollo 8:n astronautit taas olivat ensimmäiset ihmiset, jotka pääsivät omin silmin havainnoimaan Kuun toista puolta.
Chang'e-4:n on määrä laskeutua Von Kàrmàn kraatteriin. Sieltä käsin se tutkii Kuun maaperää, pinnanmuodostusta ja mineraaleja sekä mittaa avaruuden säteilyä ja tekee astronomisia havaintoja matalataajuisten radioaaltojen avulla.
Chang'e-4:n ja Kiinan lennonjohdon välisen yhteydenpidon helpottamiseksi Kiina on sijoittanut satelliitin Maan ja Kuun välille. Se välittää Maasta tulevat komennot Chang'e-4:lle ja sen mönkijälle.
Kiinan valmistama tutkimusalus Chang'e-4.AOP
Kiinalla kunnianhimoinen avaruusohjelma
Kiinan Kuu-tutkimus ei tule jäämään Chang'e-4:ään, vaan mahdollisesti jo ensi vuonna Maan kiertolaiselle lähetetään Chang'e-sarjan viides luotain. Myös sillä on mukanaan mönkijä, joka tutkii kuuperää. Tarkoitus on, että näytteitä kerättyään se pystyy palaamaan takaisin Maahan.
Kiinan avaruusohjelmaa on kehitetty vauhdilla sen jälkeen, kun sen ensimmäinen miehitetty avaruuslento toteutui vuonna 2003. Maata kiertää parhaillaan jo toinen kiinalaisvalmisteinen avaruusasema, Tiengong 2.
Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on perustaa Kuuhun tukikohta, jossa taikonautit voisivat viettää pidempiäkin aikoja.
Eikä Kiina ole unohtanut Marsiakaan. Montaa vuotta ei ehkä kulu siihenkään, kun punaisella planeetalla liikkuu kiinalainen mönkijä.
– Kyllä sähkö oli viime yönä halpaa. Toki sähkönkulutus on yöaikana huomattavasti pienempää kuin päivällä, mutta jos samaan aikaan tuulivoimatuotanto on suurta, se vaikuttaa markkinahintaan yleensä laskevasti, Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kantaverkkokeskuksen valvomopäällikkö Arto Pahkin selvittää.
Viime yönä sähkön markkinahinta oli halvimmillaan 4,04 euroa/MWh, joka on vain kymmenisen prosenttia viime aikaisesta normaalista hintatasosta.
Halpoja tunteja sattuu yöaikaan aina silloin tällöin. Valvomopäällikkö Pahkinin mukaan esimerkiksi viime lokakuun puolivälissä sähkö maksoi eräänä yönä 1,92 euroa/MWh.
Aivan poikkeuksellinen tuulitilanne ei viime yö ollut muutenkaan tuulivoimaloiden kannalta. Fingridin arvion mukaan tuulivoimatuotanto oli yöllä 1 200 megawatin (MW) tienoilla. Tuulivoiman huippulukema on Suomessa ollut noin 1 800 megawattia.
Mutta kuinka myrskytuulet sitten vaikuttavat tuulivoiman hintaan?
– Sähkön hinta muodostuu sähkömarkkinoilla. Eli siihen vaikuttavat sähköntuotantokapasiteetti ja sähkön kysyntä, valvomopäällikkö Pahkin sanoo.
Tällä hetkellä sähkö maksaa päivällä osapuilleen saman verran kuin yleensäkin viime aikoina. Monella tunnilla hinnat ovat yli 50 euroa/MWh.
Tavallinen kuluttaja hyötyy halvasta sähköstä etenkin, jos hänellä on pörssisähkösopimus. Myös muut kuluttajat hyötyvät edullisesta sähköstä pitkällä ajanjaksolla.
Saksassa ja Tanskassa on erittäin paljon tuulivoimaa, ja niissä maissa sähkön hinta voi välillä painua jopa miinukselle. Tulevaisuudessa näin voisi käydä myös Suomessa.
Sähkön hinta voi painua miinukselle, jos sähköntuotanto ylittää sähkönkulutuksen. Näin taas voi käydä, jos sähköntuotanto ei pysty joustamaan kulutuksen pienentyessä. Toisin sanoen sähköntuottaja joutuisi itse maksamaan tuottamastaan sähköstä.
Suomessa poikkeukselliset tuuliolosuhteet eivät ole aiheuttaneet tilannetta, että tuulivoimaa syntyisi liikaa.
Brasilian sademetsien tulevaisuus näyttää hyvin huolestuttavalta, totesi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Ylen haastattelussa.
Metsistä jo noin viidennes on tuhottu kokonaan avohakkuilla. Lisäksi jopa 95:ä prosenttia metsistä on vaurioitettu harvennushakkuilla tai poistamalla arvokkaimpia puita, tai esimerkiksi rakentamalla alueelle kaivoksia, Kröger kertoi.
Amazonian metsät muodostavat noin neljäsosan maapallon koko hiilinielusta. Kun metsäpeite poistetaan, metsä alkaa päästää ilmaan hiilidioksidia.
Brasilian hakkuut olivat kohtalaisesti kurissa maan edellisen presidentin Lula Ignacio Lula da Silvan aikaan noin vuoteen 2012 asti. Tuolloin ympäristönsuojeluun panostettiin valtion rahaa.
Poliisi sai keinoja puuttua laittomiin hakkuisiin. Poliisi saattoi esimerkiksi seurata satelliiteista, missä hakkuita oli aloitettu ja lentää paikalle helikopterilla estämään laittoman toiminnan.
Kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger.Mikko Koski / Yle
Lihan tuotanto suurin syy, presidentti kannustaa
Vuoden 2012 jälkeen hakkuut ovat kääntyneet nousuun ja viimeisten kahden vuoden aikana ne ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, Kröger kertoi.
Tutkijan mukaan suurin syy hakkuisiin on lihan kasvanut kysyntä sekä Brasiliassa että muissa maissa. Krögerin mukaan hakkuualasta noin 80 prosenttia on karjan laidunmaana ja loppuosalla viljellään enimmäkseen soijaa, jota käytetään karjan rehuna. Myös Suomen karjatiloille tuodaan soijaa Brasiliasta.
Krögerin mukaan Brasilian juuri virkaansa astuneen, populistisen ja äärioikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron aikana sademetsien hakkuut tulevat kiihtymään voimakkaasti. Jo vaalikampanjassaan Bolsonaro kehotti ihmisiä valtaamaan ja hyödyntämään valtion maata.
Hän on myös kehottanut maattomia kansalaisia ottamaan hallintaansa alkuperäiskansojen maita, joista suuri osa on ollut luonnonsuojelualueita. On odotettavissa, että sademetsät muuttuvat nyt kiihtyvällä tahdilla kaivoksiksi ja soijapelloiksi.
Krögerin mukaan Brasilian poliittisessa järjestelmässä presidentti päättää hyvin pitkälle politiikan suunnasta. Tärkeää ovat etenkin ministerivalinnat.
Bolsonaro on valinnut ministereiksi henkilöitä, jotka eivät lainkaan usko ilmastonmuutoksen olevan totta. Näinollen he eivät tunne tarvetta tehdä toimia ilmaston hyväksi.
Apulaisprofessori Krögerin mukaan jopa 90 prosenttia Brasilian kaikista hakkuista on laittomia. Myös lailliseen puuntuotantoon liittyy merkittävä ongelma.
Krögerin mukaan metsäyhtiöt tekevät paljon hakkuita suojelluissa metsissä ja myyvät puut sahalaitoksille, jotka ottavat ne vastaan. Samalla sahat ostavat puuta, jolla on ympäristöystävällisen tuotannon FSC-sertifikaatti. Sekä laillinen että laiton puu laitetaan samaan kasaan, jonka jälkeen kaikki myydään FSC-sertifioituna.
Kun puu tulee sahalta, sen alkuperää on mahdotonta enää saada selville ja toimintaan liittyy myös paljon viranomaiskorruptiota..
Sen sijaan metsiä voidaan valvoa tehokkaasti satelliiteista. Brasiliassa on tähän erikoistuneita kansalaisjärjestöjä.
Markus Krögerin mukaan on hyvin vaikea nähdä, että Brasiliassa toimivat ulkomaalaiset yritykset voisivat toimia millään tavalla eettisesti maan nykyoloissa. Kokemus osoittaa, että ne edesauttavat joka tapauksessa luonnon tuhoutumista ja alkuperäiskansojen olojen heikentämistä.
Myös suomalaisia yrityksiä toimii näillä sektoreilla, Kröger kertoo. Metallituotteita tekevät yhtiöt ovat mukana erittäin huolestuttavissa patoprojekteissa ja suomalaiset metsäkonsultit ovat neuvomassa paikallisia eukalyptusplantaasien perustamisessa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti, että hän pitää maan hallinnon osittain suljettuna niin pitkään kuin on tarpeen.
Trump puhui asiasta hallituksen kokouksessa keskiviikkona, joka oli hallinnon sulun 12. päivä. Sulku alkoi 22. joulukuuta.
Trump haluaa 5,6 miljardia dollaria määrärahaa Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle rakennettavaa muuria varten, mutta kongressi ei halua myöntää sitä hänelle.
Demokraatit siirtyvät enemmistöksi uudessa kongressissa, joka kokoontuu ensimmäistä kertaa torstaina.
– 5,6 miljardia on pieni summa ja puhumme kansallisesta turvallisuudesta. Minusta tuntuu, että tämän maan kansan mielestä olen oikeassa, Trump sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Tie ratkaisuun näköpiirissä?
Trump sekä demokraattien ja republikaanien kongressijohtajat tapaavat myöhemmin keskiviikkona kotimaan turvallisuusministeriön järjestämässä rajaturvallisuuteen liittyvässä tilaisuudessa.
Presidentin mukaan kotimaan turvallisuudesta vastaavat viranomaiset vetoavat tilaisuudessa kongressijohtajiin, jotta nämä myöntäisivät rahoitusta muurille.
Rajamuurin rakentaminen oli yksi Trumpin keskeisistä kampanjalupauksista presidentinvaaleissa. Muurin kokonaishinnaksi on arvioitu 23 miljardia dollaria.
Demokraattien mielestä rajamuuri on Trumpille työkalu, jolla hän kerää suosiota konservatiivisilta tukijoiltaan. Lisäksi demokraatit katsovat, että muuri vie huomiota monimutkaisemmilta maahanmuuton ongelmilta.
Hallinnon sulku uhkaa jatkua siihen asti, kunnes muurikiistan osapuolet pääsevät jonkinlaiseen sopuun.
Trump sanoi hallituksen kokouksessa, että hän on valmis työskentelemään sen eteen, että sadatuhannet luvattomasti maassa olevat nuoret siirtolaiset voisivat saada jonkinlaisen laillisen statuksen osana laajempaa demokraattien kanssa tehtävää sopimusta, joka ratkaisisi kiistan.
