Suomessa koettiin viime yönä merialueilla ennätyksellistä tuulta, kertoo Ilmatieteen laitos. Aapeliksi nimetyn myrskyn tuulet yltyivät lähes hirmumyrskyksi.
Kökarin Bogskärissä 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli viime yönä 32,5 m/s. Tämä on suurin merellä mitattu keskituulen nopeus Suomessa.
– Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen tiedotteessa.
Aivan hirmumyrskyksi Aapeli-myrskyä ei kuitenkaan voi Ilmatieteen laitoksen mukaan luokitella, sillä hirmumyrskyn rajana pidetään 33 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli oli toki kovimmillaan jopa 41,6 m/s.
Maa-alueilla tuuli oli puuskissa maan länsiosassa paikoin yli 20 m/s. Kovin puuska (32,8 m/s) mitattiin Vaasan Klemettilässä. Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin jopa 29,8 m/s.
Ylen meteorologi Seija Paasonen muistutti keskiviikkona aamu-tv:n lähetyksessä, että vaikka Aapeli-myrskyä ei aivan hirmumyrskyksi voidakaan luokitella, kyse on kuitenkin Suomen oloissa erittäin voimakkaasta talvimyrskystä.
– 32 metriä sekunnissa on joka tapauksessa vaikutukseltaan hirmumyrskyn luokkaa.
Aallot myös rajuja
Selkämerellä mitattiin kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan keskimääräinen aallonkorkeus oli 7,9 metriä.
Yksittäisiä aaltoja ei mitata erikseen, mutta Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan korkeimmat yksittäiset aallot ovat olleet jopa 14-metrisiä.
Maan keskiosassa on satanut myös reippaasti lunta. Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella on kertynyt noin 20 cm lunta ja tykkylumi on aiheuttanut sähkökatkoja.
Ilmatieteen laitoksen mukaan matalapaine väistyy kaakkoon ja tuulet alkavat heiketä.
Joulukuusi oli kaatunut talvimyrskyssä Ahvenanmaalla.Nya Åland
Suomessa mahdollinen hirmumyrsky vuonna 1890
Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen mukaan Suomessa ei ole koskaan mitattu merialueilla tuulia, joiden keskinopeus olisi ollut 33 metriä sekunnissa, eli ylittänyt hirmumyrskyn rajan. Ainoastaan tunturien huipuilla olevissa mastoissa on silloin tällöin mitattu vähintään 33 m/s lukemiin keskituulien osalta.
Suomessa riehui elokuun 28. päivänä vuonna 1890 erittäin voimakas matalapaine, joka kaatoi laajalti puita. Eri maista kerättyjen ilmanpainehavaintojen perusteella jälkikäteen on arvioitu, että Pohjois-Itämerellä keskituulen nopeus on ollut tuolloin 30-35 m/s eli kyseessä on mahdollisesti ollut hirmumyrsky, kerrotaan Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Muokattu klo 10.42: Ilmatieteen laitos korjasi Vaasan Klemettilässä mitatun puuskan 28:sta 32,8.aan m/s.
Korjattu klo 14.10: Videolla näkyvä kuva lossin kannelle lyövistä aalloista on Korppoon lossilta eikä Nauvosta.
Pitää paikkansa, sillä ennusteet lupaavat myräkän siirtyvän torstaina koilliseen, tuulet hellittävät ja korkeapaine tuo auringonpaistetta ja pakkasta.
Suomi palaa normaalitilaan, eli aika perinteiseen talvisäähän. Ylen meteorologin Toni Hellisen ennuste kuuluukin näin:
"Myrskytuulet laantuvat keskiviikkoiltaan mennessä. Torstaina sää selkenee, kun korkeapaineen selänne vahvistuu koko maan ylle. Torstai on näillä näkymin alkaneen viikon kylmin päivä. Torstai-iltana pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja länsirannikolla ja Länsi-Lapissa alkaa sataa lunta. Perjantain kuluessa säärintama sateineen liikkuu Suomen yli kaakkoon. Sää lauhtuu. Lauantaiksi sää jälleen poutaantuu ja kylmenee uudestaan", Hellinen kirjoittaa Ylen sääsivuilla.
Jos on tuuli aiheuttanut hankaluuksia kautta maan, niin ei nopea pakastuminenkaan päästä kaikkia helpolla. Alueilla, joilla sähköjä ei ole saatu korjatuksi, on edessä uusi koettelemus: kuinka pitää mökki lämpimänä, ellei ole piisiä tahi kakluunia.
Ihan leikaten sää- ja keliolot eivät muutu. Ilmatieteen laitoksen varoituksista käy ilmi, että vielä torstaina kaikille merialueille on voimassa erilaisia varoituksia.
Koko rannikolla on edelleen kovan tuulen varoitus, länsirannikolla varoitetaan matalasta merivedenkorkeudesta ja Suomenlahdella on voimassa jäätämisvaroitus. Lapissa varoitetaan huonosta ajokelistä lumisateen vuoksi.
Perjantaina ajokelivaroitus on koko keskisessä ja eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla Oulu–Kuusamo-linjan eteläpuollella.
Laurinkallio kohoaa jylhänä talvisessa maisemassa Hämeenlinnan Tuuloksessa. Sen lounaisrinne on jyrkkä ja äärimmäisen vaikeakulkuinen louhikko. Ei ole ihme, että muinaiset asukkaat tekivät kalliosta turvapaikan. Laurinkallio on yksi Hämeen kymmenistä linnavuorista.
Noin tuhat vuotta sitten kallion juurella käytiin taistelu. Emeritustutkija Simo Vanhatalolla on perusteet oletukselleen taistelusta.
– Yleensä vanhat aselöydöt tehdään kalmistoista. Täältä emme ole kalmistoa löytäneet, mutta silti runsaasti aseita, jotka ovat vielä kohtuullisen lähellä maan pintaa. Esimerkiksi taipuneet keihäänkärjet ja katkennut miekka viittaavat taisteluun, arvioi Vanhatalo.
Selvää on, että taistelussa puolustajina olivat hämäläiset. Oliko vastassa joukko novgorodilaisia? Heidän rosvoretkistään Hämeeseen on kertomuksia jo tuhatluvun alkuvuosilta. Vai ovatko asialla olleet viikingit? Hekin tekivät retkiä Suomeen ja Hämeeseen jo aiemmin.
Vuosille 1030–1050 ajoitetussa ruotsalaisessa riimukivessä (Wikipedia) on kirjoitus, jonka mukaan kiven on pystyttänyt Brusi veljelleen Egilille, joka kuoli taistelussa Hämeessä. Sitä ei tiedetä tarkkaan, mitä viikingit Hämeellä tuolloin tarkoittivat.
Toisaalta voi tietenkin olla, että jo tuhat vuotta sitten veljeä oli vastassa veli eli kahakka oli alueen asukkaiden välinen.
Yhteisöjä vai kokonaisia kyliä?
Kahakoiden käyminen merkitsee sitä, että hämäläisillä oli yhteisöjä jo rautakauden lopulla. Rautakauden katsotaan päättyneen Suomessa 1200–1300-luvulla. Emeritustutkija Simo Vanhatalo pitää asiaa varmana.
Laurinkallion kupeesta löytynyt taipunut keihäänkärki. Simo Vanhatalo arvioi, että keihäs on saattanut taipua osuessaan kilpeen.Janne Rantanen
– Uudet löydöt antavat selvän viitteen siitä, että Hämeessä oli enemmän asukkaita kuin aiemmin oletettiin. Alueella oli myös yhteisöjä, kenties jopa kyliäkin.
Eräs merkittävimpiä suomalaisia arkeologisia kaivauksia vime vuosina on tehty Tursiannotkon rautakautisella asuinpaikalla Pirkkalankylässä Pirkanmaalla. Kaivausten löydöistä on koottu Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin Birckala 1017 -näyttely, joka antaa hyvän kuvan ihmisten elämästä vuosina 800–1200.
Tursiannotkon rautakautista asuinpaikkaa tutkimassa ollut filosofian maisteri Sami Raninen Museovirastosta arvioi, että Tursiannotkossa saattaa olla ollut kylämäistä asutusta jo rautakaudella.
– Rautakautisia asuinpaikkoja on Suomessa tutkittu vielä aika vähän, joten myös rautakautisten kyläyhteisöjen mahdollisesta olemassaolosta on vähän tietoa. Tursiannotkon keskiaikaisen kylätontin synnyn ajoittaminen onkin tärkeää, sanoo Sami Raninen.
Simo Vanhataloa hieman huvittavat arviot siitä, mikä on kylä.
– Olen kysynyt joskus, että onko yksi talo kylä ja saanut siihen joiltain tutkijoilta myöntävän vastauksen, naurahtaa Vanhatalo.
– Joka tapauksessa on selvää, että sotajoukon kokoaminen vaatii pitkälle menevää yhteistoimintaa.
Metallinpaljastimet mullistivat löydöt
Metallinpaljastimet käsissään arkeologian harrastajat ovat kulkeneet ahkerasti pitkin Hämeen ja Etelä-Suomen maastoja. He ovat löytäneet viime vuosina valtavan määrän muinaisia esineitä ja hautapaikkoja. Harrastajat havaitsivat ensimmäisenä myös Laurinkallion todennäköisen taistelukentän.
Tutkimukset jäävät ammattilaisille ja tutkittavaa riittää.
– Sitä riittää ja tuntuu, ettei loppua tule, mietti Museovirastosta eläkkeelle jäänyt Simo Vanhatalo. Hän jatkaa eläkkeelläkin tutkijan toimiaan.
Emeritustutkija Simo Vanhatalo Laurinkallion löytöpaikalla.Antti Ruonaniemi / Yle
Vaikka "piipparimiesten" kunniaksi on annettava huomattava määrä historiallisia löytöjä, niitä tekevät myös ammattilaiset. Esimerkiksi Janakkalan kuuluisan miekkamiehen kaivoivat esille arkeologit. Tosin harrastajien tekemät kiinnostavat löydöt houkuttelivat arkeologit paikalle.
Uudet löydöt ja niiden määrä muuttaa erityisesti Hämeen historiaa vuosina 500–1000.
– Jo neljäsataaluvulta lähtien tänne on tullut aseita, jotka ovat Pohjois-Saksasta, saksilaisten valmistamia. Eli kyllä Häme jo tuolloin on kuulunut Eurooppaan.
– Täällä on ollut hyvin järjestäytynyt yhteiskunta jo rautakauden lopulla, päättelee Vanhatalo.
Dna tuo lisävalaistusta
Siitä ei ole pitkä aika, kun rautakautinen Häme kuvattiin vielä erämaaksi, jossa saattoi olla pieni vaatimaton tönö siellä täällä. Yksin Tursiannotkosta löytynyt 4 kertaa 6 metriä laaja savupirtti osoittaa, että asumukset saattoivat olla ihan kohtuullisen kokoisia.
Laurinkallio kohoaa edelleen Pyhäjärven läheisyydessä, vaikka järvi on vuosien saatossa vetäytynyt kauemmaksi linnavuoresta. Kuka voitti kahakan linnavuoren kupeessa? Sitä tuskin koskaan saadaan selville.
Linnavuoria on vanhan Hämeen alueella kymmeniä. Lähistöltä löydettäneen vielä paljon uusia löytöjä. Vielä on arvoitus, kuinka paljon ne ja uudet tekniikat, kuten parantuneet dna-analyysit, tuovat lisätietoa tulevaisuudessa.
– On todella jännittävää nähdä, mitä kaikkea saamme tietää seuraavan kymmenen vuoden aikana, tuumaa pitkän tutkijan uran tehnyt Simo Vanhatalo.
Nihtisillan tavaratalo Espoossa on Suomen suurin ja asiakasmäärältään vilkkain kierrätyskeskus. Siellä asioi päivittäin lähes tuhat maksavaa asiakasta ja tavaran lahjoittajaa.
Myynnissä on muun muassa käytettyjä huonekaluja, vaatteita, astioita, elektroniikkaa ja kodinkoneita.
Myymäläpäällikkö Jani Sintosen mukaan kierrätyskeskuksiin tuodaan harmillisen paljon sinne sopimatonta tavaraa.
– Lahjoituksista 40 prosenttia eli lähes puolet jää uudelleenkäyttämättä. Yleensä silloin tavara on rikki tai likainen. Ne ovat jätettä, jota ei voi myydä, hän sanoo.
Kirjahyllyjen suosio on viime vuosina hiipunut. Vähiten kysyntää on suurille, koko seinän valtaaville kirjahyllyille. Jussi Koivunoro / Yle
Keskuksiin tuoduista tuotteista pystytään uusiokäyttämään 50-60 prosenttia.
– Yritämme kierrättää mahdollisimman paljon. Onneksi käyttökelvottoman tavaran tuominen vähenee vuosi vuodelta ja ihmiset alkavat paremmin ymmärtää, mitä kierrätyskeskuksissa teemme.
Jos lautanen on kauttaaltaan naarmuuntunut, kukaan ei osta sitä. Se päätyy kierrätyskeskuksessa ilmaisten tavaroiden hyllyyn.Jussi Koivunoro / Yle
– Myös meidän myymälöihimme tuodaan paljon lahjoituksia, jotka ovat jo tulleet käyttöikänsä päähän. Emme pysty hyödyntämään sellaisia, kertoo myymälätoiminnan johtaja Leevi Heimonen.
Käyttökelvottomat lahjoitustavarat tuovat jätekustannuksia, jotka puolestaan vähentävät avustustyöhön ohjattavan rahan määrää.
"Meillä ei ole resursseja korjata rikkinäisiä vetoketjuja." Leevi Heimonen
– Meillä ei ole resursseja korjata vaatteiden rikkinäisiä vetoketjuja tai ommella puuttuvia nappeja, Heimonen jatkaa.
Pienet lipastot ja laatikostot menevät nopeasti kaupaksi.Jussi Koivunoro / Yle
Tuo tietokone tai taulutelevisio
Vuodenvaihde tuo vipinää kierrätyskeskusten ja kirpputorien toimintaan kuten yleensäkin kuunvaihde. Ihmiset muuttavat ja ylimääräisistä nurkkiin kertyneistä tavaroista halutaan eroon.
– Nyt tänne päätyy myös vähemmän mieluisiksi koettuja joululahjoja. Samoin tuodaan jouluvaloja ja -koristeita, Nihtisillan tavaratalon myymäläpäällikkö Jani Sintonen sanoo.
Pääperiaate on, että lahjoitusten on oltava puhtaita ja ehjiä. Kierrätyskeskuksessa ihan kaikkeen sääntö ei päde.
– Otamme vastaan kodinkoneita, taulutelevisioita ja tietokoneita, vaikka ne olisivatkin rikkinäisiä.
Elektroniikka ja sähkölaitteet korjataan käyttökuntoon tai niistä otetaan talteen varaosia.
– Esimerkiksi televisiot menevät saman tien kaupaksi, kun ne saadaan korjattua. Myös kannettavista tietokoneista on huutava pula.
Taulutelevisiot ja kannettavat tietokoneet ovat kierrätyskeskuksen suosikkituotteita.Jussi Koivunoro / Yle
Mammuttihuonekalu jää vaille ostajaa
Sintosen mukaan kodin pientavaroille ja astioille on aina kysyntää.
Huonekaluista ostetaan etenkin pieniä lipastoja ja laatikostoja, hyväkuntoisia sohvia, ruokapöytiä ja ruokapöydän tuoleja.
Ihan kaikki ehjäkään ei mene kaupaksi. Sellainen on jätti-iso 70-80-luvun kirjahylly.
"Ihmiset eivät halua koko seinän peittäviä huonekaluja." Jani Sintonen
– Asunnot ovat entistä pienempiä ja kirjahyllyt ovat aika massiivisia kokonaisuuksia. Ihmiset eivät enää halua koko seinän peittäviä huonekaluja.
Huonon kysynnän vuoksi kierrätyskeskukset eivät vastaanota isoja työ- ja kulmapöytiä tai ammattikäyttöön tarkoitettuja kopiokoneita.
Ulkona puhaltaa tuuli, joka vinkuu nurkissa ja paukuttaa kattopeltejä. Ja sitten – pahaenteinen narahdus ja sitä välittömästi seuraava rysähdys.
Silloin se viimeistään tulee mieleen – onko vakuutus kunnossa?
Myrskytuhojen vakuutuksiin liittyy useita huomioitavia seikkoja, sanoo FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan vakuutusasiantuntiija Mira Aarre.
Ensinnäkin, sana “myrsky” määritellään eri vakuutusyhtiöissä hyvin eri tavoin.
– Useimpien yhtiöiden mukaan myrskystä puhutaan, kun kymmenen minuutin keskituuli ylittää 21 metriä sekunnissa, Mira Aarre sanoo.
– Vakuutusyhtiöillä on kuitenkin muitakin määritelmiä myrskytuulelle. Pari vuotta sitten tekemässämme selvityksessä myrskyn raja vaihteli 14 ja 21 metrin välillä.
Kotivakuutukset korvaavat myrskyn rakennuksille, irtaimistolle ja piha-alueille aiheuttamia vahinkoja vain siinä tapauksessa, että kyseessä on vakuutusyhtiön oman määritelmän mukainen myrsky. Esimerkiksi LähiTapiolassa ja Turvassa myrskyn raja on yli 15 metriä sekunnissa – OP:ssa vähintään 20 ja Fenniassa yli 20 metriä sekunnissa.
Vertailun vuoksi: Ilmatieteenlaitoksen mukaan myrskytuuli puhaltaa, kun kymmenen minuutin keskituuleksi on mitattu vähintään 21 metriä sekunnissa. Vuoden 2019 ensimmäinen myrsky Aapeli ylitti tämän rajan merellä ja rannikolla, mutta ei sisämaassa.
Puuskia ei lasketa
Vakuutusyhtiöt tuijottavat vain kymmenen minuutin ajalta laskettua keskiarvoa. Puuskissa tuuli voi kuitenkin olla merkittävästi voimakkaampaa.
Tämä seikka on synnyttänyt korvausasioissa useita riitoja, kuten Vakuutus ja rahoitusneuvonta FINE:n lukuisat ratkaisusuositukset (1, 2, 3, 4, 5) kertovat.
Mira Aarre neuvoo, että vakuutusehtoihin kirjattuun myrskyn määritelmään kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti, jos talo tai mökki sijaitsee tuulisella paikalla.
– Vakuutuksen laajuus ja turvan taso vaihtelevat paljon. Se voi johtaa tilanteeseen, jossa samassa naapurustossa toinen saa korvauksia, toinen ei.
Eroja on myös vakuutusten sisällöissä. Toisilla yhtiöillä myrskyvakuutus kuuluu suppeimpaakin kotivakuutukseen – toisilla taas ei.
Huomioi poikkeamat
Vakuutuksissa on muitakin yksityiskohtia, joista kuluttajien on syytä olla tietoisia. Useimmissa kotivakuutuksissa on esimerkiksi rajoitusehto, jonka mukaan lumen ja jään painosta tai liikkumisesta aiheutuneita kattovahinkoja ei korvata.
– Esimerkiksi lumen mukana katolta alas tulevaa lumiestettä ja sen aiheuttamia korjauskustannuksia ei korvata, joten lumikuormaa tulee tarkkailla, Aarre sanoo.
Siksikin talojen kattorakenteisiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Pihojen rakenteisiin vakuutukset suhtautuvat kaksijakoisesti. Myrskyn kaatamat pihapuut ja runtelemat pensasistukset kotivakuutus kyllä korvaa, mutta ei välttämättä laituria.
– Laiturit, kylpypaljut tai koristepatsaat eivät yleensä kuulu kotivakuutuksen piiriin vaan ne on vakuutettava erikseen ja asiasta laitettava maininta vakuutuskirjaan, Mira Aarre sanoo.
Suppea kasko ei korvaa – eikä naapuri
Jos puu kaatuu auton konepellille, autovakuutuksen laaja kasko korvaa yleensä vahingon.
– Suppea kasko sen sijaan korvaa hirvi- ja palovahinkoja sekä varkauksia, mutta ei myrskyvahinkoja, Aarre sanoo.
Jos auton päälle kaatunut puu sattui kasvamaan naapurin pihalla, korvausta voi yrittää hakea naapurin vastuuvakuutuksesta. Onnistumisen todennäköisyys on pieni. Se on kiinni lähinnä siitä, voidaanko puun kaatuminen tulkita naapurin huolimattomuudeksi – eli oliko puu entuudesta tiedetty huonokuntoiseksi.
Naapuria ei auta syyttää myöskään siinä tapauksessa, että puu oli huonokuntoinen – mutta se kaatui myrskyssä, jossa tervekin puu olisi kaatunut.
Auton päälle kaatuneesta puusta saa korvauksia vaihtelevasti vakuutustasosta riippuen.Hans-Mikael Holmgren / Yle
– Jo ennen myrskyä, mutta viimeistään nyt, on syytä katsella pihan puustoa ja arvioida puiden kunto. Naapurille kannattaa huomauttaa, jos hänen puunsa näyttää olevan kallellaan, Mira Aarre neuvoo.
Vakuutus- ja rahoituspalvelu FINE:n on koonnut oppaaseensa neuvoja myrskyjen ja muiden luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen varalle. Tässä muutama hyvä neuvo.
1. Dokumentoi kaikki
Jos puu on kaatunut talon päälle, kännykkäkamera esiin. Vahingon selvittely ja näytön esittäminen kuuluvat vakuutuskorvausta hakevalle.
– Se on tehtävä jo ennen tuhojen korjausta. Muutoin voi käydä niin, että talon päälle kaatunut koivu on klapeina ja katto korjattuna, eikä kuvan kuvaa ole otettu.
2. Estä lisävahingot
– Rikkoutuneille katoille pressuja, ikkunoihin levyjä – näihin väliaikaiskorjauksiin voi sitten myöhemmin hakea korvauksia, vakuutusneuvonnan Mira Aarre sanoo.
Jos myrsky katkoo sähköt vuorokausiksi, sähköä tuottava aggregaatti kannattaa vuokrata ennen kuin pakkanen jäädyttää vesikiertoisen patteriverkoston rikki.
3. Ilmoita vakuutusyhtiölle – tai sähköfirmaan
Myrskyvahingosta on syytä ilmoittaa vakuutusyhtiölle mahdollisimman pikaisesti. Samalla voit neuvotella, millaisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä.
Jos vahinko johtuu sähkökatkoksesta, vahinkoja korvaa ensi sijassa sähköyhtiö.
Myrskyn repimää kattoa Pikku-Huopalahdessa Helsingissä joulukuussa 2011.Derrick Frilund / YLE
– Monissa vakuutuksissa on rajoitusehto, jonka mukaan korvausta ei makseta, jos se on mahdollista saada jonkin lain nojalla. Sähköyhtiöitä koskee sähkömarkkinalaki ja ne maksavat vuotuisiin siirtopalvelumaksuihin perustuvaa vakiokorvausta, vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n Mira Aalto sanoo.
4. Kirjaa työtunnit ylös
Esimerkiksi rikkoutuneen ikkunan vaihto ja kaatuneiden puiden raivaus saattavat olla töitä, joista taitava selviää itsekin.
Tätä vakuutetun itsensä tekemää työtä voidaan korvata myös kotivakuutuksesta, joko könttäsummalla tai tehdyn työtunnin perusteella.
– Vakuutusyhtiöstä voi kysyä, että sopiiko jos en otakaan remonttimiestä vaan teen itse – mikä on tuntihinta vai sovitaanko urakasta, Aarre sanoo.
– Sen jälkeen on syytä kirjata tarkkaan ylös, kuka tekee mitä ja milloin.
Vakuutusyhtiön maksava työkorvaus ei ole suuren suuri, FINE:n arvion mukaan tyypillisesti noin 8–12 euroa tunnilta. Toisaalta kyse on verottomasta korvauksesta – ja ankaran myrskyn jälkeen vapaita työmiehiä saattaa joka tapauksessa olla niukasti saatavilla.
5. Älä telo itseäsi
Lisävahinkojen ehkäisemiseen sisältyy myös se, ettei innokas tee-se-itse -tyyppi vahingoita itseään.
Vaaralliset työt on syytä jättää ammattilaisille.
– Esimerkiksi moottorisahan käyttäjän on syytä huomata, että myrskyn kaatamien puiden rungoissa ja juuristoissa voi olla voimakkaita jännitteitä. Erityisesti sähköjohtojen raivaus on jätettävä ammattilaisille, Mira Aarre sanoo.
Senaattori Elizabeth Warren ilmoitti uudenvuodenpäivänä, että hän luovuttaa palkkansa hyväntekeväisyyteen niin kauan kuin Yhdysvaltain liittovaltion hallinnon sulku jatkuu.
– Siihen asti kunnes Donald Trump avaa hallinnon uudelleen, lahjoitan palkkani HIASrefugees-järjestölle. Tämä voittoa tavoittelematon järjestö auttaa pakolaisia ja tekee samalla maastamme vahvemman, Warren tviittasi.
Yhdysvaltain liittovaltion hallinto on ollut osin suljettuna joulusta lähtien. Taustalla on kiista budjetista. Kongressin demokraatit eivät ole suostuneet presidentti Donald Trumpin vaatimukseen varata rahaa Meksikon rajalle rakennettavaan muuriin.
Warrenin ilmoitus lahjoittaa palkkansa hyväntekeväisyyteen on nähty senaattorin ensimmäisenä siirtona presidenttikisassa.
Warren kertoi uudenvuodenaattona lähtevänsä tavoittelemaan demokraattipuolueen presidenttiehdokkuutta. Ensimmäinen demokraattien esivaali järjestetään Iowassa helmikuussa 2020.
Keskiluokka nousuun
Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit järjestetään vajaan kahden vuoden kuluttua, marraskuussa 2020. Warren on ensimmäinen demokraattipuolueen kärkinimistä, joka on ilmoittautunut tavoittelemaan puolueen ehdokkuutta.
Warren on Yhdysvalloissa hyvin tunnettu senaattori, joka istuu nyt toista kautta senaatissa. Entinen oikeustieteen professori nousi kongressiin vuonna 2012 amerikkalaisittain varsin vasemmistolaisella kampanjalla.
Washingtonissa Warren onkin profiloitunut suuryritysten ja veroleikkausten vastustajaksi, joka haluaa tiukentaa pankkien sääntelyä ja kehittää kuluttajansuojaa.
Presidentinvaalikampanjansa keskeiseksi teemaksi Warren on nostanut keskiluokan heikon aseman Yhdysvalloissa. Maanantaina julkaistussa ensimmäisessä kampanjavideossa Warren julistaa, että suuryritykset ovat poliitikkojen avulla hyökänneet sääntöjä noudattavia keskituloisia amerikkalaisia vastaan.
Kärjekästä viestiä ryydittävät kuvat aikaisemmista republikaanipresidenteistä ja Donald Trumpista leikkaamassa valtion sääntelyä.
Trumpin silmätikkuna
Warrenin mahdollisuuksia nousta demokraattien varsinaiseksi presidenttiehdokkaaksi on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Toistaiseksi hän on ainoa demokraattien kärkinimistä, joka on ilmoittanut haluavansa haastaa istuvan presidentin. Trumpin uskotaan hakevan jatkokautta.
Mielipidemittauksissa Warrenia suositumpia demokraattien ehdokkaaksi ovat esimerkiksi entinen varapresidentti Joe Biden, 76, ja senaattori Bernie Sanders, 77. Kummatkin veteraanipoliitikot ovat kuitenkin verrattain iäkkäitä ja on epäselvää, aikovatko he enää lähteä presidenttikisaan.
69-vuotiaan Warrenin ikää ei ole nähty esteenä, mutta kampanjalla on muita ongelmia. Niistä kenties merkittävin on Warrenin syntyperään liittyvä epäselvyys, josta presidentti Trump on toistuvasti piikitellyt mahdollista vastaehdokastaan.
Warren oli nuorena merkitty yliopiston rekistereihin alkuperäiskansojen jälkeläisenä. Vuonna 2012 vaalikampanjassa Warrenin vastaehdokas väitti, ettei tämä todellisuudessa kuulunut mihinkään vähemmistöön.
Myöhemmin Trump tarttui vähemmistöaseman väitettyyn hyväksikäyttöön ja alkoi kutsua Warrenia Pocahontasiksi. Syksyllä Warren yritti vaimentaa pitkään velloneen syntyperäkiistan menemällä dna-testiin.
Testi osoitti, että hänen sukujuurensa todella johtivat kaukaisesti alkuperäiskansoihin.
Tämä kuitenkin vain ruokki lisää kritiikkiä senaattoria kohtaan. Monet syyttivät Warrenia keskustelemisesta Trumpin ehdoilla ja myös alkuperäiskansojen edustajat tuomitsivat testin.
Rahoitus Obaman tapaan?
Warrenin vaalikampanjan rahoitus on tässä vaiheessa osin auki. Warren itse pitää epätodennäköisenä, että hän yrittäisi hankkia ulkopuolisia suurlahjoittajia. Yksi Warrenin vaaliteema on poliittisen korruption kitkeminen Yhdysvalloista.
– Minusta miljardöörien ei pitäisi rahoittaa vaalikampanjoita, Warren kertoi maanantaina toimittajille.
– Olen jo saanut lahjoituksia kaikista 50 osavaltioista, DC:stä ja Puerto Ricosta. Minä uskon, että tällä tavoin rakennetaan ruohonjuuritason kampanja, Warren jatkoi.
Strategia muistuttaa Barack Obaman ensimmäistä presidentinvaalikampanjaa, joka onnistui keräämään paljon pienlahjoituksia.
Obaman kampanjan talouspäällikkö Rufus Gifford arvioi Twitterissä, että Warrenin varhaisen ilmoittautumisen tarkoitus onkin kerätä paljon rahaa ja samalla pelotella muita jättäytymään pois demokraattien ehdokaskisasta.
Pohjoistuuli on laskenut meriveden Pohjanlahden rannikolla poikkeuksellisen alas. Erityisesti Perämerellä merenpinta on monella paikkakunnalla tullut puolessatoista vuorokaudessa alaspäin jopa kaksi metriä.
Suomen ja Ruotsin ilmatieteenlaitokset varoittavat matalasta merivedestä.
Merenpinnan näin voimakas ja nopea lasku on erittäin harvinaista. Ylen meteorologi Toni Hellinen kertoo, etteivät hän tai hänen kollegansa muista vastaavaa tapahtuneen. Ilmiön synnytti voimakas pohjoismyrsky.
– Pohjoistuuli on painanut vesimassaa Pohjanlahden altaasta Ahvenanmaan ohi Pohjois-Itämerelle ja siitä vielä eteenpäin. Baltian, Puolan ja Saksan rannikoilla merivesi on sitten puolestaan noussut, Hellinen sanoo.
Pohjanlahdella meriveden pinta lähti takaisin nousuun illalla. Huomispäivän aikana meriveden korkeus normalisoituu.
Jäällä kulkijoilla syytä varovaisuuteen
Madaltunut merenpinta ei ole vaikuttanut laivaliikenteeseen Perämerellä, Oulun satamasta kerrotaan.
Myös aluksia Perämerellä avustaneen jäänmurtaja Otson päällikön Sampo Tammialan mukaan avustukset on saatu suoritettua normaalisti. Tosin matalilla väylillä on pitänyt liikkua erityisen varoen.
Myrskytuuli vei mennessään jäät Kemin edustalta.
Madaltunut merivesi ei meteorologi Toni Hellisen mukaan romahduta jäätä, mutta se voi synnyttää jäähän railoja ja kynnyksiä. Luistelijoiden, pilkkijöiden ja muiden jäällä liikkuvien kannattaakin lähipäivinä tutailla tarkasti jään kuntoa.
Tienvarsien peltipoliisit iskivät viime vuonna silmää autoilijoille useammin kuin koskaan ennen. Ylinopeuksien automaattivalvonta kirjasi Suomen maanteiltä yhteensä lähes 609 000 huomautusta, rikesakkoa ja sakkoa.
– Se on poliisin mittaushistorian suurin luku, sanoo poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen poliisihallituksesta.
Yle Uutisgrafiikka
Rikesakolla hoitui noin puolet ylinopeuksista ja huomautuksilla miltei sama määrä. Päiväsakon puolelle mentiin yli 20 kilometrin ylinopeuksissa ja niitä oli reilut pari prosenttia kaikista automaattivalvonnan käryistä.
Lisää kameroita
Vuoden 2018 kokonaisluvussa on kasvua edellisvuoteen noin 10 prosenttia, mutta vuoteen 2014 verrattuna seuraamusmäärä on lähes tuplaantunut. Se taas johtuu pitkälti nopeusvalvonnan lisääntymisestä: kameramäärä on tuplautunut muutamassa vuodessa.
Holopainen huomauttaa kärylukua nostaneen myös puuttumiskynnyksen lasku yhdellä kilometrillä pari vuotta sitten. Nyt rikesakko räpsähtää yli 7 km/h ylinopeudesta ja valtiolle kilahtaa tuloja 140–200 euroa. Kaikkinensa valtio tienaa rikesakoista yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Ajotavat siistiytyneet
Lisäksi ajoneuvokanta ja liikenteen määrä on kasvanut vuosi vuodelta: se heijastuu myös peltipoliisien välähdysmääriin. Itse asiassa onkin siis käynyt niin, että autoilijoiden ajotavat ovat siistiytyneet, vaikka rangaistusmäärät ovat kasvaneet.
– Ajosuoritteisiin suhteutettuna ylinopeutta ajavien määrät ovat laskeneet, Holopainen toteaa.
Nyt kuusi ajoneuvoa tuhannesta tolpan ohiajaneesta kaasutteli sellaista nopeutta, että kamera välähti ylinopeuden merkiksi.
Poliisi valvoo liikennettä edelleen myös ns. perinteisin menetelmin (esim. poliisi ja käsitutka). Perinteisen valvonnan liikennesakkoja kirjoitettiin viime vuonna noin 190 000.
Kun kaikki liikennesakot ja huomautukset lasketaan yhteen, nousee viime vuoden luku 799 000:een. Siinäkin on nousua viime vuosiin verrattuna.
Kaistanvaihto ei pelasta
Alkanut vuosi voi hyvinkin rikkoa juuri syntyneen ennätysluvun, koska automaattivalvontaa lisätään edelleen kuluvana vuonna.
Poliisin käyttöön on päätetty tilata 150 nopeusvalvontalaitteistoa, joista joitakin kymmeniä saadaan kytkettyä toimintaan tämän vuoden aikana. Ne tulevat Nelostielle Heinolan Lusista Jyväskylän Vaajakoskelle saakka ja Valtatie 6:lle Koskenkylästä Kouvolaan asti.
– Tavoite on saada uudet kamerat tositoimiin kesäkaudelle, Holopainen sanoo.
Uudet automaattikamerat ovat ruotsalaisvalmisteisia ja ovat entuudestaan yleisiä Ruotsissa. Ne sisältävät joukon ominaisuuksia, joita ei nykyisistä tolppakameroista löydy.
Hoikat peltipoliisit mittaavat ajoneuvojen nopeutta tutkalla, joka ottaa ajoneuvon seurattavakseen vähintään kymmenien metrien päästä ja seuraa sitä koko ajan tolpalle saakka. Kaistanvaihto ei auta. Se pystyy myös seuraamaan useita autoja yhtäaikaa ja useita kaistoja samanaikaisesti.
Kymmeniä rahtikontteja ajautui keskiviikkona rantaan Terschellingin ja Vlielandin saarilla Hollannissa.
Erilaisia tuotteita sisältäneet kontit olivat peräisin rahtialuksesta, jonka lasti putosi yli laidan kovassa merenkäynnissä Pohjanmerellä lähellä Saksalle kuuluvaa Borkumin saarta.
Hollannin rannikkovartioston mukaan mereen saattoi päätyä jopa 270 konttia panamalaisesta MSC ZOE -rahtialuksesta. Kyseinen laiva on yksi maailman suurimmista rahtialuksista.
Yle Uutisgrafiikka
Osa konteista kelluu edelleen meressä. Hollannin rannikkovartiosto on varoittanut alueella liikkuvia laivoja kelluvista konteista. Rannikkovartioston mukaan kolme vaarallisia materiaaleja sisältävää konttia on kateissa.
Monet konteista aukesivat Terschellingin ja Vlielandin rannoilla. Rantaan ajautui erilaisia tuotteita kuten esimerkiksi televisioita, lamppuja, autonosia, huonekaluja, vaatteita ja leluja.
Paikalla oli paikallisia aarteenmetsästäjiä etsimässä arvotavaraa. Vlielandin pormestarin Tineke Schokkerin mukaan tavaroiden ottaminen ei haittaa kuntaa. Saarien satoja vuosia vanha perinne on, että asukkaat keräävät rantaan ajautunutta tavaraa.
– Tavaroiden käsittely maksaisi enemmän kuin mikä niiden arvo on. Sitä paitsi tavaroiden vartiointi olisi mahdotonta kahdelle poliisillemme. Koko ranta on täynnä tavaraa, Schokker sanoi hollantilaiselle uutistoimisto ANP:lle.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) uskoo, että ammattiopetuksen laatuongelmat selvitetään nyt tarkoin Lahdessa.
– Todella hyvä, että opiskelijoiden ääni kuuluu. Epäkohtia korjataan ja niitä lähdetään ratkomaan. On selvää, että Salpauksessa täytyy käydä läpi nostetut esimerkit huolellisesti ja miettiä, miten toimintaa parannetaan. Mutta yleisesti ottaen suomalainen ammatillinen koulutus on kyllä korkeatasoista.
Lähihoitajaopiskelijoiden kokemukset koulutuskeskus Salpauksen opetuksesta nostivat mylläkän somessa ja saivat suomalaiset miettimään ammattikoulutuksen tasoa yleisemminkin Suomessa mittavien säästöjen kurimuksessa. Esimerkiksi Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE muistuttaa keskiviikkona antamassaan kannanotossa, että ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu yli 300 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Se on tarkoittanut muun muassa lähiopetuksen vähentymistä, opiskelijoiden omaehtoisuuden lisääntymistä ja potkuja opettajille.
Lahden Kauppatorilla keskiviikkona vaalityötä tehnyt Grahn-Laasonen ei kadu säästöjä.
– Tämän hallituskauden alussa valtionvelka oli kaksinkertaistunut, talouskasvu olematonta ja työttömyys korkea. Oli aivan selvää, että valtiontaloutta piti sopeuttaa ja tasapainottaa eri sektoreilla. Nyt ollaan menossa kohti huomattavasti parempia aikoja.
Leikkauksille leukaillaan edelleen. Somessa kiertävissä kuvissa on esimerkiksi keskustan Juha Sipilä vierellään kyltti, jossa lukee "koulutuksesta ei leikata" ja toisessa "opintotukea ei heikennetä". Kuvat on otettu eduskuntavaalien 2015 alla.
– Poliitikkojen pitää olla todella varovaisia nytkin eduskuntavaalien alla siinä, mitä lupaavat. Yksin ei voi asioista päättää, vaan päätökset tehdään yhdessä. Mutta politiikkaa tehdään myös ajassa: pitää ottaa huomioon, mikä on vallitseva taloustilanne, toteaa Grahn-Laasonen.
Juha Sipilä lupasi muutama vuosi sitten, ettei opintotukea heikennetä Suomen Ylioppilaskuntien Liiton järjestämässä kampanjassa.Twitter
Uudistuksen horjahtelevia ensiaskelia
Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan ammattikoulutuksen laatuongelmia selittää osaltaan se, että uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on vasta vuoden voimassa. Viime syksynä aloitti ensimmäinen ikäluokka uudessa uudistetussa ammatillisessa koulutuksessa.
– Selvää on, että uuteen malliin vielä siirrytään. Vie jonkin aikaa saada se toimimaan. Minulla on kyllä se käsitys, että Salpauksen ja Päijät-Hämeen alueella esiintyneitä ongelmia on pystytty ratkomaan. Mennään kohti parempaa eli uutta ammatillista koulutusta.
Yle kertoi joulukuussa, kuinka koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajaopiskelijat ovat ihmetelleet muun muassa peruuntuneita tunteja, teoriaopetuksen vähyyttä, opintotarjonnan päällekkäisyyttä ja opettajien tuplabuukkauksia eri paikkoihin. Aikuisopiskelijat vierailivat yhdellä ja samalla suihkulähteellä viidesti kuukauden aikana osana luovuusopintoja. Lähistön patsaille he kirjoittivat mietelauseita.
Opetusministerin mielestä erityisesti juuri peruskoulunsa päättäneistä ammattiin opiskelevista on pidettävä hyvää huolta.
– Peruskoulun päättäneet 16-vuotiaat nuoret eivät ole vielä valmiita itsenäiseen opiskeluun, vaan vaativat aikuisen läsnäoloa, opastusta, opetusta ja ohjausta.
Ministeri vauhditti vaalityötään jakamalla makeisia Lahden Kauppatorilla navakassa tuulessa ja lumimyräkässä. Janne Ahjopalo / Yle
Rehtori: Palaute otetaan vakavasti
Lähihoitajien ammattiliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola hämmästeli Ylelle epäkohtia. Hänen mielestään heikko opetus on suoranaisesti vaarallista, kun opiskelijat siirtyvät käytännön työelämään. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen esitti jopa ulkopuolista selvityshenkilöä ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi.
Koulutuskeskus Salpauksesta myönnetään, että esimerkiksi opettajien tuplabuukkauksia on tapahtunut lukujärjestysten laadinnan yhteydessä. Rehtori Päivi Saarelaisen mukaan opiskelijoiden antama palaute otetaan vakavasti.
– Erityisen tärkeää esimiestyössä onnistumisen lisäksi on rakentaa opiskelijoiden ja henkilöstön välille sellaista luottamusta ja avoimuutta, että asiat voidaan puhua ja käsitellä heti, jottei ongelmia pääsisi syntymään, Saarelainen sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen tiedotteessa.
Jos ammattiin opiskeleva on tyytymätön saamaansa opetukseen, on hänen oikeusturvansa varsin heikko. Aluehallintovirasto ei yleensä tutki opetukseen tasoon liittyviä kanteluja. Ongelmat olisi nykyisin siis puitava lähinnä koulutusorganisaation sisällä eli esimerkiksi oman opettajan tai rehtorin kanssa. Tämä voi arveluttaa opiskelijaa, joka pelkää saavansa kriittisyytensä takia huonon maineen – uhkana voi olla myös arvosanojen heikkeneminen.
Todella hyvä, että opiskelijoiden ääni kuuluu. Sanni Grahn-Laasonen
Nyt opiskelija pystyy antamaan palautetta valtakunnallisessa Amis-palautteessa, mutta esimerkiksi koulutuskeskus Salpauksen osalta vastausprosentit ovat vielä pienet. Niin pienet, ettei niiden pohjalta voi tehdä mitään johtopäätöksiä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo, että ammattiopetuksen laatua seurataan Suomessa riittävän tarkoin tulevaisuudessa.
– Parhaillaan kehitetään valtakunnallista mallia siihen, miten opiskelijapalautetta voidaan kerätä systemaattisemmin. Tämä koskee myös työelämästä kerättävää palautetta. Osa oppilaitosten rahoituksesta tulee sen mukaan, kuinka opiskelijat ovat työllistyneet. Ongelmakohtiin pitää puuttua.
Neljä ihmistä on kateissa Norjan tunturialueella Tromssassa Paatsivuonon kunnassa, lähellä Suomen Lapin käsivartta, kertoo ruotsalaislehti Expressen verkkosivuillaan.
Kateissa on kolme suomalaista miestä ja yksi ruotsalainen nainen.
Alkuillasta Norjan poliisi kertoi Twitter-palvelussa, että ruotsalainen mies olisi kadottanut retkikumppaninsa Blåbærfjellet-nimisellä tunturilla.
Miehen mukaan alueella oli jo pimeää ja retkeläiset olivat kohdanneet useampia pieniä lumivyöryjä.
Norjalaisen Aftenposten-lehden mukaan poliisi pelkää joukkion jääneen yhden suuremman lumivyöryn alle. Vyörymäalueen kerrotaan olevan noin 300 metriä leveä ja 500 – 600 metriä pitkä.
Nelikko nähtiin viimeksi keskiviikkona iltapäivällä, jolloin he olivat matkalla Blåbærfjelletin 1 440 metrin korkeudella olevalle huipulle.
Etsintöjä tehdään vain helikopterin avulla
Norjan poliisin tviitin mukaan pelastuhelikopteri on jatkanut illalla kadonneiden etsintöjä. Aftenpostenin mukaan lämpökameraetsinnät oli kuitenkin lopetettava noin tunnin kuluttua huonon näkyvyyden vuoksi. Pelastusmiehistö ei ole päässyt alueelle siellä vallitsevan lumivyöryvaaran takia.
Etsintöjä varten on poliisin lisäksi hälytetty vapaaehtoisia, Norjan Punaisen Ristin väkeä, armeijan henkilökuntaa ja pelastuskoiria.
Poliisi pitää pelastusolosuhteita vaikeina, sillä alueella on paitsi pimeää myös jonkin verran pakkasta ja lumikuuroja sekä uusien lumivyöryjen vaara.
Aapeli-myrskyn aiheuttamien sähkövikojen korjaus on jatkunut torstaina. Sää on kuitenkin parantunut tänään, eikä Suomessa ole maa-alueilla voimassa varoituksia.
Illalla sähköt olivat poikki koko maassa vielä noin 10 000 kotitaloudesta.
Eniten ongelmia on Ahvenanmaalla, missä sähköyhtiö Ålands Elandelslagin mukaan yli 6 000 sen asiakasta oli edelleen sähköttä. Yksi ahvenanmaalaismies on kuollut Lumparlandissa puiden raivaustöiden yhteydessä.
Myös Pohjanmaan rannikkoseudulla on edelleen paljon sähköttömiä.
Vaasan Sähköverkon alueella yli 2 000 asiakasta odottaa edelleen sähköjen paluuta. Eniten sähköttömiä on Vaasassa ja Mustasaaressa.
"Joka kerta on ajettava tiellä makaavan sähköjohdon yli"
Mustasaaren kunnassa, Koskön rannassa asuvan Marianne Palojärven kodissa sähköt ovat olleet poikki pian jo kahden vuorokauden ajan.
Palojärvi kertoo, että nukuttu on takan edessä, mutta takkapuut alkavat olla lopussa ja toppavaatteissa pitää olla sisälläkin. Pilaantuneet ruuat on heitetty pois, ja vettä ei tule, koska porakaivo toimii sähköllä.
– Autolla olemme saaneet haettua kaupasta lähdevettä, mutta joka kerta on ajettava tiellä makaavan sähköjohdon yli. Siitä on ilmoitettu sähköyhtiölle jo keskiviikkoaamuna, mutta mitään ei ole tapahtunut, Palojärvi ihmettelee.
Palojärven mies on pilkkonut ja raivannut tiellä olevia puita.
– Muutoin olisimme jääneet täysin saarroksiin. Ihmettelen, ettei kukaan ole missään vaiheessa tiedustellut, tarvittaisiinko jonkinlaista hätämajoitusta. Meillä sentään on ollut takka, puita ja auto käytössä, entä jos ei?
– Tuntuu, että on liian vähän tekijöitä ja tiedotus on ollut puutteellista. Tiedotusvälineiden seurantakin on toki hankalaa sähköttömänä ja kun mobiililaitteista alkavat virrat huveta, Palojärvi sanoo.
– Näitä puheluita ei ole juurikaan tullut, Mustasaaressa sähköverkon asiakkaissa on paljon kesämökkiläisiä, mutta muutamia henkilöitä on autettu löytämään majoitusta muualta, Ahlberg sanoo.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on joutunut keuhkokuumeen takia sairaalahoitoon lomamatkallaan Espanjassa, tiedottaa SDP.
Rinteen viestintävastaavan ja poliittisen neuvonantajan Dimitri Qvintuksen mukaan Rinne joutui sairaalaan uudenvuoden tienoilla. Hänen vointinsa on jo paranemaan päin.
Myös Rinteen vaimo Heta Ravolainen-Rinne on ollut sairaalahoidossa hengitystieinfektion takia.
– Heidän joululomansa ja uusivuosi meni hieman erilaisissa merkeissä, Qvintus sanoo Ylelle.
Rinteen oli määrä palata töihin lomaltaan ensi maanantaina. Qvintuksen mukaan SDP tiedottaa Rinteen sairauslomasta, kun sen pituudesta on tarkempi arvio.
Päivitetty 3.1. klo 14.40: Keskustelu on lopetettu, koska siinä esitettiin asiattomia kommentteja henkilön terveydentilasta.
Hindukonservatiivit pakottivat tänään Keralan osavaltion pysähdyksiin Lounais-Intiassa. Monet kaupat ja pienyritykset pysyivät suljettuina sen jälkeen, kun uskonnolliset ryhmät vaativat osavaltion laajuista lakkoa.
Vaatimusten taustalla on kahden naisen keskiviikkona tekemä vierailu Sabarimalan pyhäkössä. Kyseinen temppeli on vuosisatojen ajan kieltänyt 10–50-vuotiaiden naisten sisäänpääsyn. Syyskuussa Intian korkein oikeus määräsi, että temppelin on muutettava linjaansa ja päästettävä naiset sisään.
Tieto naisten tekemästä vierailusta pyhäkköön aiheutti eilen väkivaltaisia protesteja ympäri osavaltion ja yli 600 ihmistä pidätettiin.
Tänään mielenilmaukset ovat sujuneet rauhallisemmin. Kochin satamakaupungissa noin 400 mielenosoittajaa marssi kaduilla pysäyttäen liikenteen. Osa mielenosoittajista hyökkäsi liikkeellä olleita busseja vastaan.
Kysymys naisten oikeudessa vierailla hindutemppelissä on vahvasti politisoitunut. Pyhäkön avaamisen puolesta on Keralassa järjestetty suuria mielenosoituksia, joita osavaltion vasemmistolainen johto on tukenut. Intian pääministerin Narendra Modin oikeistolainen Bharatiya Janata -puolue taas on tukenut temppelin johtoa.
Pakkaslumi leijailee hiljalleen Ahvenistonjärven rannalla Hämeenlinnassa. Uppopumppu pulputtaa avannossa ja kymmenkunta uima-asuista nuorta aikuista jonottaa laiturilla päästäkseen pulahtamaan jääkylmään veteen.
Tyylejä on monia: rohkeimmat kroolaavat kunnon kierroksen, toiset pikapulahtavat. Pari naista seisoo kaulaansa myöten vedessä kädet ylös kohotettuina, laskevat kahteenkymmeneen ja säntäävät sitten kohti saunaa.
– Kädet palelevat niin herkästi, selittävät nuoret naiset ohi juostessaan.
Cross fit -harrastajien viikoittainen avantouintivuoro on juuri alkanut.
Itsensä haastajien trendilajiksi
Avantouintia harrastavat kaikenikäiset ja -kokoiset, mutta avantouintikonkarit ovat huomanneet, että myös nuoret ovat alkaneet yhä enemmän käydä avannossa.
Suomen Ladun talviuintityöryhmän puheenjohtaja Jukka Vuorinen kertoo, että laji on noussut nuorten aikuisten keskuudessa trendilajiksi. Usein nuoret talviuintiharrastajat ovat aktiiviurheilijoita tai innokkaita kuntoilijoita.
Anna Savolainen rentouttaa lihaksiaan treenien jälkeen avannossa.Mika Halme / Yle
Vuorisen mukaan muun muassa Joensuussa kaikki vaihto-opiskelijat pääsevät tutustumaan talviuintiin. Talviuintityöryhmän sihteeri, talviuintikouluttaja Päivi Pälvimäkikin on ilahtunut nuorten talviuintiharrastuksen lisääntymisestä.
– Siinä on kiva sellainen extreme-puoli. Vähän itsensä haastamista, minkä nuoret kokevat tärkeäksi, pohtii Pälvimäki, ennen kuin itse liukuu veteen.
Pipo päässä uiva Pälvimäki tekee rauhallisen lenkin avannossa ja astelee sitten verkkaan saunaan.
Lihakset palautuvat kylmässä vedessä
Hämeenlinnalaisten cross fit -harrastajien joukossa avantouinti on lisännyt suosiotaan joka vuosi vähän enemmän. Kylmä vesi tekee hyvää treenin kipeyttämille lihaksille, ja saunassa tutun porukan kesken juttu luistaa. Löylyn sihahdusten lomasta kuuluu naurun hörähdyksiä.
Yksi uimareista on Anna Savolainen, joka uskaltautui ensimmäisen kerran avantoon kolme vuotta sitten Turussa, merivedessä. Talviuintiharrastus herättää toisinaan myös kauhistuneita kommentteja.
Kuka hitto tuonne nyt menee? Ihan hullun hommaa. Anna Savolainen
– Kuka hitto tuonne nyt menee? Ihan hullun hommaa. Mutta sitten, kun ne tajuaa, kuinka hyvä olo siitä tulee, niin kyllä se porukka vain kasvaa koko ajan, selittää Savolainen.
Savolaisellakin talviuintiharrastus liittyy ensisijaisesti lihasten palautumiseen, vaikka hän uskookin kylmän veden lievittävän myös stressiä ja lisäävän hyvinvointia muutenkin arjessaan.
– Treenin jälkeen kun tänne tulee, niin on uudestisyntynyt olo, kiittelee Savolainen.
Avantoon pitää jonottaa
Talviuinnin suosio on lisääntynyt viime vuosina huimasti. Suomen Latu viettää parhaillaan talviuinnin merkkivuotta, ja maaliskuisiin SM-kilpailuihin odotetaan jopa pariatuhatta osallistujaa.
Talviuintikouluttaja Päivi Pälvimäki arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on avantouintiaktiiveja jopa 150 000. Satunnaisia pulahtelijoita on moninkertaisesti.
– Meillä on monta sellaista talviuintipaikkaa, johon jonotetaan. Saunan lauteille tai pukukoppiin ei mahdu. Talviuintipaikkoja toivotaankin Suomeen lisää, tietää Pälvimäki.
Talviuintipaikkojen lukumäärää on vaikea arvioida. Kuntien, Suomen Ladun jäsenjärjestöjen ja muiden yhdistysten lisäksi paikkakunnilla on usein myös yksityisiä uimapaikkoja, joista tiedetään vain puskaradion kautta. Verkossa ylläpidettävälle Uimapaikat.fi-sivustolle on listattu 240 avantouintipaikkaa.
Mindfulnessia avannosta
Pälvimäki toteaa, että väki koukuttuu talviuintiin yksikertaisesti sen vuoksi, että se on hauskaa. Talvisesta luonnosta ja toisten uimareitten seurasta saa hyviä elämyksiä. Kylmästä kylvystä haetaan myös meditatiivista mindfulness-hetkeä.
– On paljon kokemustietoa myös siitä, että unen laatu paranee, stressi vähenee ja mielialakin paranee.
Moni harrastaa avantouintia sen terveysvaikutusten takia. Tieteellisiä tutkimuksia talviuinnin vaikutuksista ihmiskehoon on Pälvimäen mukaan kuitenkin edelleen melko vähän.
Tiedetään, että verenpaine laskee hiukan, kun talviuintia harrastaa monta kuukautta säännöllisesti 3-4 kertaa viikossa. Päivi Pälvimäki
Avantouinnin sanotaan muun muassa parantavan verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa, kohentavan kylmänsietoa sekä unen laatua ja lievittävän mahdollisesti kipuja. Satunnainen pulahtelu ei auta: heti, kun säännöllinen harrastus loppuu, myös terveysvaikutukset loppuvat.
– Tiedetään, että verenpaine laskee hiukan, kun talviuintia harrastaa monta kuukautta säännöllisesti 3-4 kertaa viikossa, kertoo Pälvimäki.
Anna Savolainen ja Titta Rapila polskivat hyisessä vedessä.Mika Halme / Yle
Saunan lauteilla parannetaan maailmaa
Tällä hetkellä eletään yleisten saunojen buumia. Muutaman vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen 2010-luvulla uusia, kaikille tarkoitettuja saunoja on taas noussut ja niistä puhutaan julkisuudessa paljon.
Avannossa voi käydä myös ilman saunaa, mutta mahdollisuus yhteissaunomiseen tekee avantouintiharrastuksesta sosiaalisen.
Saunan lauteilla on rento tunnelma.Mika Halme / Yle
Anna Savolainen käy aina ensin avannossa ja istuu vasta sitten lauteille nautiskelemaan löylyistä. Täysin ilman saunaa Savolainen ei innostu hyppäämään kylmään kylpyyn.
Kaikista ei tiedä etunimeäkään, mutta ei se ole tärkeää siellä lauteilla. Titta Rapila
– Aina sanon, ettei saa mennä ensin saunaan, sinne saunaan jää asumaan. Kyllä minä sen verran palelen, että haluan säästää itseäni ja mennä saunaan, sanoo Savolainen.
Hämeenlinnalainen avantouintiaktiivi Titta Rapila kuuluu myös siihen joukkoon, joka käy avantoreissulla aina myös saunassa. Erityisesti saunomisessa Rapilaa miellyttää sen sosiaalisuus.
– Siellä parannetaan maailmaa. Kaikista ei tiedä etunimeäkään, mutta ei se ole tärkeää siellä lauteilla. Tittelit eivät ole mitenkään tärkeitä. Olemme samanhenkisiä ihmisiä, jotka jaamme kiinnostuksemme avantouintiin. Se on se yhdistävä tekijä, sanoo avantouintia kymmenen vuotta aktiivisesti harrastanut Rapila.
Rapila on perustanut kotikaupunkinsa talviuimareille oman Facebook-ryhmän ja puuhaa parhaillaan myös harrastajien yhdistystä.
Vajaan tunnin saunavuoron aikana uimarit ehtivät käydä uimassa muutamaan otteeseen. Ensimmäisen kastautumisen jälkeen porukka säntää vikkelästi lämpimään, mutta viimeisillä kerroilla saunaan kävellään jo paljon rauhallisemmin. Uinnin jälkeen veri kiertää ja iho kihelmöi huumaavasti. Ensi viikolla taas.
Useat naiset ovat kertoneet, että demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 2016 pyrkineen Bernie Sandersin kampanjaorganisaatiossa esiintyi paljon seksuaalista häirintää.
Esimerkiksi Sandersin strategisti Giulianna Di Lauro kertoo tulleensa ahdistelluksi. Kun hän kertoi asiasta esimiehelleen, tämä ei ottanut Di Lauron kertomusta vakavasti.
Politico-lehden tietojen mukaan yli 20 naista oli jo kampanjan aikana pyytänyt kokousta, jossa olisi käsitelty kampanjaväen ja vapaaehtoisten keskuudessa tapahtuneita häirintätapauksia.
The New York Times -lehden mukaan eräät naiset olivat kokeneet häiritseväksi sen, että olivat joutuneet nukkumaan samassa asunnossa kuin heille tuntemattomat miehet.
Suuri ongelma kampanjan aikana oli myös ollut se, että samoista tehtävistä oli maksettu miespuolisille työntekijöille selvästi enemmän kuin naisille.
Sandersin tukijoiden some-käyttäytyminen herätti myös ihmetystä. Eräät Sandersin tukijat olivat hyvin aggressiivisia naispuolisia toimittajia, samoin kuin vastaehdokas Hillary Clintonin tukijoita kohtaan.
Sanders: Korjaamme asian
Bernie Sanders, joka tunnetaan demokraattien vasemman laidan ehdokkaana, on antanut asian johdosta haastattelun uutiskanava CNN:lle.
Sanders kertoi, ettei hän tiennyt asiasta kampanjan aikana, vaan sai kuulla ongelmasta vasta sen päätyttyä. Hän ei kuitenkaan kiistanyt ongelmaa.
– En aio istua tässä ja sanoa, että teimme kaiken oikein. Pyydän ehdottomasti anteeksi kaikilta naisilta, jotka kokevat, ettei heitä kohdeltu asiallisesti. Totta kai teemme asiat paremmin, jos asetun uudelleen ehdolle.
77-vuotias Sanders harkitsee parhaillaan, asettuuko ehdolle vuoden 2020 presidentinvaaleihin. Nyt esiin tulleet syytökset voivat merkittävästi haitata hanketta. Ne ovat sitäkin pahempia, sillä naisasia on kuluneen vuoden aikana noussut vahvasti esiin #Metoo-liikkeen ansiosta.
Sandersin tukijoukko, Friends of Bernie Sanders, kertoo The New York Timesille, että syytöksiä tuli esiin jo vuoden 2016 kampanjan aikana. Kampanjaorganisaatio teki erilaisia toimenpiteitä, joilla tilannetta pyrittiin parantamaan.
Sanders toimii nykyään Vermontin osavaltion senaattorina.
– Se on tällä hetkellä arvioimme ja mitä ilmeisimmin vuoto aiheutti palon, rikoskomisario Risto Määttä kertoo.
Tutkinnassa on todettu hotellin alakerran sviitissä sijaitsevan takan palopesässä olevan vuotokohtia, joiden kautta palokaasut ovat päässeet kiertämään. Myös palojäljet takan takaisissa rakenteissa tukevat tätä havaintoa.
Määtän mukaan tämän tyylisiä paloja tulee vastaan silloin tällöin.
– Tämä ei ole erityisen harvinaista.
Vuotoa ei voitu havaita takan ulkopuolelta
Tulisijan vikaantuminen on ollut pitkäkestoinen prosessi. Vuotoa ei ole voitu havaita takan ulkopuolelta.
– Ainoa keino huomata vuoto olisi ollut se, että takka olisi jostain syystä purettu, Määttä kommentoi.
Sviitissä olevaa takkaa oli lämmitetty ainakin kahtena tulipaloa edeltäneenä iltana. Viimeisin nuohous oli tehty kaksi kuukautta sitten, myöskään sen yhteydessä vuotokohdat eivät ole olleet havaittavissa.
Tekninen paikkatutkinta on suoritettu loppuun, mutta vielä suoritetaan joitakin sähköteknisiä tutkimuksia. Näillä tutkimuksilla pyritään edelleen varmistamaan oletettua syttymissyytä ja myös pois sulkemaan se, että palon olisi aiheuttanut sähkövika tai sähkölaite.
– Kaikki tutkimus tehdään mitä voidaan, jotta mitään ei jää jossittelu varaan, Määttä kertoo.
Hotellille aiheutui palossa mittavat omaisuusvahingot ja puolet hotellirakennuksesta on tuhoutunut täysin. Palo ei päässyt leviämään majoitustilaan vaan rajoittui ravintolan puolelle. Kukaan ei ole vahingoittunut tulipalossa. Paloa oli sammuttamassa yli 50 palomiestä. Katso tästä video yöllisestä tulipalosta.
It-yhtiö Apple säikäytti viime yönä sijoittajat, kun se arvioi myyntinsä jääneen vuoden 2018 lopulla edellisvuotta pienemmäksi.
Vielä pari kuukautta sitten Apple odotti myyvänsä viime vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana tuotteitaan ja palveluitaan 90 miljardin dollarin arvosta – joulumyynti jäi yhtiön arvion mukaan lopulta 84 miljardiin dollariin.
Applen vuosimyynti on suunnilleen yhtä suuri kuin Suomen koko bruttokansantuote, mutta sijoittajat säikähtivät suunnan muutoksesta.
Tämä oli ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun Apple joutui tarkistamaan ohjeistustaan, eli sijoittajille antamiaan etukäteisarvioita.
Millaisissa vaikeuksissa yhtiö oikeasti on?
Ensimmäinen biljoonan dollarin yritys
Apple oli viime kesänä ensimmäinen yhtiö, jonka markkina-arvo ylitti biljoonan dollarin rajan. Kurssihuippu ajoittui viime syksylle. Sen jälkeen Applen arvo on pudonnut lähes 40 prosenttia.
Yhtiö luisuu samalla tavalla kuin muutkin yhdysvaltalaiset it-jätit – Amazon, Facebook, Google ja Netflix. Sijoittajien luottamus teknologiajätteihin horjuu.
Unohdetaan kuitenkin muut. Applen toimitusjohtaja Tim Cookilla on neljä selitystä, miksi yhtiö tuotti sijoittajille karvaan pettymyksen:
Ensinnäkin Applen uudet tuotejulkaisut ajoittuivat viime vuonna toisin kuin edellisenä vuonna. Siksi vuosineljänneksiä ei Cookin mukaan ole helppo vertailla.
Toisaalta Applen tuotejulkaisut – esim. kellot, Mac-tietokoneet ja iPadit – olivat vaikeuksissa, koska niiden osia oli vaikea saada markkinoilta.
Kolmas ongelma oli kallis dollari, joka leikkasi Cookin mukaan myynnin kasvusta kaksi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.
Neljäs syy oli kehittyvät markkinat, ennen kaikkea Kiina.
CNBC:n haastattelussa Cook toteaa, että varsinainen ongelma oli Kiinan talouskasvun hidastuminen vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla, ja siihen päälle tulevat Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasuhteiden jännitteet.
Apple kärsii tilanteesta, mutta toimitusjohtaja Cook kiistää voimakkaasti, että yhtiöön kohdistuisi painostusta Kiinan hallinnon puolelta.
Hänen mukaansa ei ole myöskään vakuuttavia merkkejä siitä, että kiinalaiset kuluttajat hylkisivät yhtiötä sen yhdysvaltalaisuuden vuoksi.
Kuluttaja ei kaipaa uutta puhelinta
Applen tulosvaroituksesta on pääteltävissä vielä viideskin ongelma. Kuluttajat eivät yksinkertaisesti ole enää halukkaita vaihtamaan kännykkäänsä yhtä usein kuin aikaisemmin.
Tämän havainnon on tehnyt muun muassa BayStreet Researchin analyytikko Cliff Maldonado.
Hän toteaa Wired-lehden haastattelussa, että vielä kolme vuotta sitten kuluttajat vaihtoivat puhelinta noin kahden vuoden välein. Viime vuoden lopussa puhelimen vaihtoikä oli noussut 35 kuukauteen.
Apple on myös itse vaikuttanut puhelinten vaihtotahdin hidastumiseen. Yhtiön taannoisen akkuskandaalin ja sitä seuranneen akunvaihtokampanjan ansiosta moni vanha puhelin sai lisää elinvuosia.
Yhtiö markkinoi taannoin myös uutta käyttöjärjestelmäversiotaan lupaamalla, että vanhat puhelimet käynnistyvät jatkossa nopeammin kuin ne tekivät uutena.
Ei ihme, jos kuluttaja siirtää hankintapäätöstä.
Apple kuitenkin houkutelee käyttäjiä puhelinten vaihtoon. Yhtiö aikoo kehittää vaihtopalveluja liikkeissään ja toimia myös puhelinhankinnan rahoittajana.
Perinteisesti puhelimia on rahoitettu lähinnä operaattoreiden kanssa solmittavilla kytkysopimuksilla.
Applen heikkoutena voi pitää myös sitä, että yhtiön tulos syntyy pääosin iPhone-puhelimista, tulevaisuudessa puhelin ei ole enää se iso juttu. Teknologiamaailman herruus ratkaistaan esimerkiksi tekoälyn kehityksessä – ja siinä Google ja Amazon ovat merkittävästi Applea edellä.
Toisaalta Netflix ja Amazon panostavat miljardeja sisältöihin ja viihteeseen, Apple on ennen kaikkea laitevalmistaja.
Liian aikaista
Uutisia lukiessa on helppo unohtaa, että Applella on maailman arvokkain brändi ja yhtiö teki vuoden lopulla ennätyksen niin palvelumyynnissä, älykellojen ja monien muiden laitteiden kaupassa kuin käyttäjien määrässäkin.
Ja vaikka yhtiö antoi tulosvaroituksen, varoituksessa oli kyse liikevaihdosta. Tulosmielessä Apple on rahantekokone. Jokaisesta kassakoneeseen pudonneesta dollarista yhtiölle jää käyttökatetta noin 38 prosenttia.
Vertailu Nokiaan ontuu, koska Apple ei ole koskaan halunnut olla kuten Nokia. Yhtiö ei yritä saada puhelintaan jokaiseen taskuun vaan metsästää jokaisesta markkinasta maksukykyisimmät kuluttajat asiakkaakseen.
Pariisin Louvre-museossa vieraili viime vuonna ennätykselliset 10,2 miljoonaa kävijää. Nousu on huima vuoteen 2017 verrattuna, jolloin taidetta kävi ihastelemassa 8,1 miljoonaa museovierasta.
Museo rikkoi viime vuonna oman ennätyksensä ja mikään muu museo ei ole koskaan yltänyt samanlaiseen kävijämäärään, kertoo uutistoimisto Reuters.
Louvren vetovoimaa lisäsi etenkin se, että amerikkalainen muusiikkopariskunta Beyoncé ja Jay-Z julkaisi kesällä museossa kuvatun musiikkivideon. Videossa he esiintyvät kuuluisimpien teosten kuten Mona Lisan ja Milon Venuksen edessä.
– On hienoa nähdä, että nämä amerikkalaiset artistit, jotka ovat tämän päivän luovia taiteilijoita, ovat kiinnostuneita klassisen taiteen ja arkeologian museosta, iloitsee Louvren johtaja Jean-Luc Martinez.
Maailman suosituimman museon, Louvren, edellinen kävijäennätys on vuodelta 2012, kun vierailijoita oli 9,7 miljoonaa. Tuolloin museossa avattiin islamilaisen taiteen osasto ja vaihtuvissa näyttelyissä oli esillä Leonardo da Vincin ja Rafaelin teoksia.
Pariisissa marraskuussa 2015 tapahtunut terrori-isku vähensi turistien määrää kaupungissa, mutta nyt vierailijoiden määrä on lähtenyt jälleen nousuun. Louvren kävijöissä tämä näkyi 25 prosentin kasvuna.
Louvressa vuosittain vierailevista kolme neljäsosaa on ulkomaalaisia. Heistä puolitoista miljoonaa on amerikkalaisia ja miljoona kiinalaisia.
Helsinkiläinen Soile Ojala, 55, kiteyttää työnsä muutoksen muutamaan sanaan.
– Ei tässä juuri enää näe asiakkaita kasvotusten.
Ojala on OP:n rahoitusasiantuntija, eli hoitaa ihmisten laina-asioita.
Ojalan työpaikka eli pankkikonttori Helsingin Vallilassa muistuttaa enemmän modernin toimistoarkkitehtuurin näyttelytilaa kuin sitä, millaiseksi moni mieltää pankkikonttorin. Toppatakit eivät enää kahise pankkisalin odotuspenkeillä, kun tiliasiat ja lainaneuvottelut hoituvat verkossa ja puhelimitse.
– Kun vuonna 2005 tulin tänne töihin, neuvottelut käytiin vielä pitkälti konttorilla. Tämä sali olisi ollut täynnä ihmisiä odottamassa lainaneuvotteluun pääsyä, Ojala muistaa.
Pankkialan muutos on ollut niin ripeä, että moni asiakas ihmettelee vieläkin, mitä oikein tapahtui – ja miksi.
Työmaailmaa ravistellaan nyt isosti
Kyse on siitä, että digitalisaatio, robotit ja tekoäly mullistavat työelämän.
Soile Ojala ja muu pankkiväki ovat puristuneet muutoksen läpi etujoukoissa, ja nyt me muut tulemme perässä.
Julkisuudessa on puhuttu, että jopa miljoona suomalaista pitäisi uudelleenkouluttaa, koska koneet vievät 2020-luvulla työtehtäviä tai muuttavat niitä radikaalisti. Tämän toisti viime maaliskuussa myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Miljoonan ihmisen uudelleenkouluttaminen kuulostaa hurjalta. Se tarkoittaa, että kolmannes työikäisistä joutuisi hankkimaan itselleen uuden ammatin.
Runsaasti lainattu miljoonaluku on peräisin yhdysvaltalaisen McKinsey-konsulttiyhtiön raportista. Helsingin Sanomat kyseenalaisti sen viime syyskuun jutussaan, ja useat asiantuntijat ovat todenneet että kyseessä on lukumäärältään karkea heitto.
– En sano että se olisi ihan hatusta vedetty. Mutta villi arvaus tai lennokas tulevaisuuden visio kylläkin, sanoo työelämän muutosta tutkiva sosiologi Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta.
– Ilmassa on hypeä ja liioittelua, kuten kaikissa uusissa ilmiöissä, hän jatkaa.
Miljoonan ihmisen uudelleenkouluttaminen kuulostaa hurjalta.
Myös korkeakoulutettuja edustavan työmarkkinajärjestö Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen suhtautuu miljoona-arvioon kriittisesti.
– Vähän kriteereitä muuttamalla luku voisi olla puoli miljoonaa tai seitsemänsataa tuhatta, joten sillä tavoin se on pöljä luku. Myös uudelleenkouluttamisesta puhuminen vie ajatuksia harhaan. Ikään kuin ihmisiä vietäisiin massoittain pois työelämästä koulutuksiin ja palautettaisiin sitten jollain logiikalla takaisin, hän sanoo.
Mielityisen ja Pyöriän mukaan tarkan luvun arvailu kannattaa unohtaa. Työelämä on muuttunut ja muuttuu joka tapauksessa koko ajan, ja muutokset koskevat monia.
Vain lopullinen tahti on arvoitus.
Kaikkein tuorein digiaika ei vielä näy isosti työnteon tilastoissa. Vain 0,3 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista saa vähintään neljäsosan tuloistaan Airbnb:n, Uberin ja muiden digialustojen kautta, kertoo Tilastokeskuksen tuore Työvoimatutkimus.
Se on vain 14 000 ihmistä, ja heistäkin puolella tulot tulevat nettikirpputoreilta, kuten Tori.fistä ja Huuto.netistä. Uusilla digialustoilla edes jonkinlaisia summia tienaavien määrä on siis vasta muutamia tuhansia.
Soile Ojala tietää, miltä työn muuttuminen tuntuu.Mårten Lampén / Yle
Ojala tuli myllerrysten keskelle jalkapallokentiltä
Soile Ojala lopettaa yhden päivän puhelinneuvotteluista ja ottaa sankaluurit päästään.
1980–1990-luvuilla hän pelasi jalkapalloa maajoukkueessa ja sen kapteenina asti. Vuonna 1989 hänet valittiin vuoden naisjalkapalloilijaksi.
Jalkapallouralla kentällä oli vielä vastassa Neuvostoliitto.
Kun Ojala ripusti nappulakengät naulaan, hän alkoi myydä Soneran leivissä korttimaksupäätteitä muun muassa kauppoihin. Sivuhaarabisnes myytiin ajan henkeen isommalle ulkomaiselle toimijalle.
Ojala haki ja pääsi Osuuspankkiin vuonna 2005 – keskelle seuraavaa isoa muutosta. Asiakkaita patistettiin konttoreista puhelimeen ja verkkoon, ja alueellisiin puhelin- ja verkkopalveluyksiköihin palkattiin lisää väkeä vastaamaan asiakkaiden viesteihin. Ojala sijoittui pääkaupunkiseudun yksikköön, joka paisui muutamassa vuodessa 12 työntekijästä 60:een.
Sitten tuli seuraava muutos: asiakaspalvelua alettiin keskittää. Ojala opetteli jälleen uutta ja siirtyi Helsingin-konttorin rahoitusneuvojaksi. Sitä työtä hän on tehnyt vuodesta 2012.
Samalla digitalisaatio jatkui, ja nyt tulevat robotit. Ojala on pysynyt perusoptimistina, vaikka hän on kokenut kaikki mylläykset, mitä nyky-Suomessa on ollut koettavana – tai sitten juuri siksi.
– Täytyy pysyä mukana, olla innostunut muutoksista ja kehittää omaa ammattitaitoa, hän sanoo.
OP käy läpi hurjaa muutosta
Vuonna 2018 Ojalan työnantaja, OP-ryhmä, käynnisti historiansa kenties isoimman uudistuksen: työn totaalisen uudelleenjärjestelyn.
Syyskuussa ilmoitettiin keskuskonsernin kaikkia 6 000 työpaikkaa koskevista yt-neuvotteluista. Marraskuussa yt:t päättyivät. OP ilmoitti, että 700 tehtävää lakkaa, mutta 1 000 syntyy lisää.
– Toistaiseksi ketään ei ole irtisanottu. Vasta tammikuun loppupuolella tiedetään, miten paikat ja henkilöt kohtaavat. Hankalinta on nyt jaksaa odottaa, millainen uusi työtehtävä kutakin odottaa, sanoo pääluottamusmies Eija Laurila.
Lakkaavien ja syntyvien tehtävien lisäksi keskuskonsernin kaikki, siis kaikki 6 000, työtehtävää käydään läpi.
– Kaikki joutuvat miettimään omat työntekotapansa uusiksi, Laurila jatkaa.
OP:n pääluottamusmies Eija Laurila. Yleisvire yhtiössä on isosta mylläyksestä ja mittavista yt-neuvotteluista huolimatta toiveikas.Mårten Lampén / Yle
Pankkiala puristui kiihkeään murrokseen jo 1990-luvulla. Numeroita ja summia pyörittävä pankkimaailma otti automatisaation käyttöön täydellä höyryllä, sulki konttoreita, potki pois työntekijöitä ja digitalisoi kutakuinkin kaiken minkä pystyi.
2010-luvulla tahti on jälleen kiihtynyt. EU-sääntely on kiristynyt tuntuvasti, ja tavallisista pankkiasiakkaista käydään kilpailua kun digitoimijat vyöryvät markkinoille.
OP:ssa ei vielä ole valmista mallia siitä, mitä muutoksesta tarkkaan ottaen tulee. Muutosta ja arkityötä tehdään vuonna 2019 rinta rinnan. Laurilan mukaan avainasia on pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta, kun työpaikkaa myllätään. Mutta mikä oikein muuttuu?
– Työskentely muuttuu itsenäisemmäksi. Asioita ei kysytä esimieheltä yhtä paljon kuin tähän asti. On tunnettava rahoitusmaailman säännöt ja säännöstely sekä sisäiset työskentelyohjeet. Esimiestyö taas muuttuu enemmän valmentavaksi ja osallistavaksi, Laurila sanoo.
Mikko Airikka | Yle
Yksi asia riittää pitkälle: halu oppia
On syytä heittää vesilintua seksikkäillä listauksilla "tulevaisuuden ammateista".
Ovathan ne kiinnostavia visioita: on mukava miettiä, tulisiko itsestä digibingoemäntä, robotteja kaitseva hoitaja vai yhä realistisempia virtuaalimaailmoja luova pelialan koodari.
Mutta asiantuntijoiden mukaan keskeistä eivät ole alati muuttuvat ammattinimikkeet vaan seuraava asia, joka on niin tärkeä että se on syytä erottaa omalle rivilleen:
Missä ihminen on parempi kuin koneet.
– Niin sanotut toimialalta toiselle siirrettävät taidot korostuvat. Tällaisia ovat inhimilliset taidot, kuten vaikkapa itsenäinen ongelmanratkaisu ja kielitaito, sosiologi Pasi Pyöriä sanoo.
Yhdysvalloissa puoli vuosisataa toiminut tulevaisuudentutkimuslaitos Institute for the Future listasi jo vuonna 2011 taitoja, joita se piti 2020-luvun työelämässä ratkaisevina.
Tekoälyllä on ainakin vielä hankala korvata ihmisen uteliaisuutta, monipuolista ratkaisukykyä, tunneälyä, sosiaalista joustavuutta ja kriittisyyttä.
Akavan johtava asiantuntija Ida Mielityinen, joka sanoi miljoonan ihmisen uudelleenkouluttamista "pöljäksi luvuksi", muotoilee asian laajemmin:
– Olipa työpaikka, ammatti tai tehtävä mikä hyvänsä, niin jokaisen on oltava valmis oppimaan jatkuvasti uusia asioita. Se edellyttää myös oman ammatti-identiteetin muuttamista perusteita myöten, mikä on kaikkein haastavinta. Tällainen jatkuva uusiutuminen on välttämätöntä, vaikka ammattinimike ja tehtävä säilyisivät ennallaan.
Mielityinen vertaa osaamista kolmijalkaiseen jakkaraan. Yhden vahvan "osaamisen tukijalan" lisäksi pitäisi olla aina kaksi muuta tukijalkaa kasvamassa siltä varalta, että vahvin katkeaa kokonaan alta.
Tämä ajattelumalli ihmisten on hänen mukaansa opittava ja äkkiä.
Mielityinen ja Pyöriä muistuttavat että muutos on jo käynnissä, ja siksi sitä voi olla vaikea nähdä.
Heidän mukaansa jokainen voi miettiä oman työuransa viittä tai kymmentä viime vuotta ja pohtia, miten uusi tekniikka on muuttanut omaa työntekoa ja paljonko uutta on pitänyt opetella.
Monelle uutta on tullut eteen jo paljon. Aika, jolloin ihminen kouluttautui ammattiin ja teki enemmän tai vähemmän samaa jopa 20–30 vuotta, on ohi.
Tilalle tarjotaan tämänkaltaista muutosta elämänpolkuun:
Mikko Airikka | Yle
Seuraavalla hallituksella on edessä iso remontti
Uusi ajattelutapa edellyttää isoja muutoksia.
Niitä aletaan tehdä seuraavassa hallitusohjelmassa eli vuosina 2019–2023, asiantuntijat sanovat.
– Ei tässä ihan sellainen kiire ole kuin vaikka ilmastonmuutoksen kanssa. Mutta tämä haastaa samantapaisesti yhteiskunnan perusrakenteita, sanoo ensi hallituskauden keskeisiä kysymyksiä analysoinut valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Kaisa Oksanen.
Ennen kaikkea kaksi isoa asiaa muuttuu.
Ensimmäinen on se, ketkä maksavat ihmisten koko eliniän jatkuvan oppimisen ja uusiutumisen. Valtio, työpaikat vai ihmiset itse, ja missä suhteessa? Millaista on uuden ajan kouluttautuminen?
Toinen on sosiaaliturvan uudistaminen, jota valmistellaan jo TOIMI-hankkeessa. Siinä yksi pohdittava malli on perustulo.
Mikä muuttuu: konkretiaa luvassa jo keväällä
Miten temppu oikein tehdään?
Tätä alkaa pohtia muutaman viikon päästä opetusministeriön alainen laaja työryhmä, jossa ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä opetus- ja opiskelijajärjestöjen edustajat. Työryhmän on määrä valmistella ehdotus etenemisestä ja välittömistä toimenpiteistä jo huhtikuun loppuun mennessä.
Koska muutos koskee isolta osin myös julkista sektoria, kunta-ala perusti lokakuussa oman seurantaryhmänsä. Lisäksi koko ajan tuotetaan lukemattomia selvityksiä. Tuoreita esimerkkejä löydät tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä, tästä ja tästä.
Konkreettisia ideoita on jo heitelty ilmoille: aikuisten koulutusseteleitä, 40-vuotiaiden työurien "välitsekkauksia" ja täydennyskoulutuksia, korkeakouluopintojen avaamista työelämän lomaan.
Ensin pitää tunnustaa, että oppimisen ja uusiutumisen tukemisesta tiedetään vasta "hirvittävän vähän", Akavan Ida Mielityinen sanoo.
– Meillä suoritetaan paljon aikuisten ammatillisia tutkintoja, mutta se ei näy työllisyysasteen nousuna. Emme tiedä tarpeeksi siitä, mikä olisi olennaista ja oikeasti avuksi, jos ihmisestä pitäisi tehdä työn ohessa uuden ajan insinööri tai pankkitoimihenkilö.
Siinä onkin yksi isoimmista ongelmista. Puolella EU-kansalaisista ei ole edes perusdigitaitoja. Vaikka Suomi on kärkiviisikossa, meilläkin ne puuttuvat kolmannekselta.
Mikko Airikka | Yle
Pysyvätkö kaikki mukana?
Ylläolevaan kaavioon kiteytyy se, mistä on puhuttu kahvihuoneissa ja taukotiloissa halki 2000-luvun: työelämän muuttuminen ei ole kovin mielekästä.
Tosin käyrä seurailee taloustilannetta: nousukausina ajatukset muutoksesta ovat myönteisempiä. Vuoden 2012 pohjalukeman jälkeen suunta on ollut ylöspäin, ja vuonna 2017 balanssi oli ensi kertaa koko 2000-luvulla positiivinen.
Uuden oppimisen tahti on jo nyt ollut monille kova. Olemmeko me valmiit suureen asennemuutokseen omassa työelämässämme?
– Työn henkinen rasitus on kasvanut 20–30 vuoden takaiseen verrattuna. Kun henkinen puoli rasittuu, myös fyysinen jaksaminen heikkenee, sanoo OP:n pääluottamusmies Eija Laurila.
– Jotkut työntekijät ovat samassa asemassa asiakkaan kanssa. He opettelevat uuden puhelimen tai kannettavan tietokoneen käyttöä, ja samalla omienkin pankkiasioidensa hoitamista uudella tavalla.
Samalla muutosnopeuden pitäisi olla vieläkin kovempi. "Suomi on 2000-luvulla muuttunut nopeasta hitaaksi omaksujaksi, eikä moniakaan maailman uusista teknologioista ole täällä laajasti omaksuttu", kirjoittavat tulevaisuudentutkijat Osmo Kuusi ja Risto Linturi eduskunnalle tekemässään tulevaisuusraportissa.
Jonkinkokoinen kuoppa murroksessa on myös eriarvoisuus. Tilastot osoittavat, että töissä kouluttautuminen ja oppiminen on jo nyt eriarvoista. Paremmassa asemassa olevat saavat enemmän koulutusta kuin perustason työntekijät.
Mikko Airikka | Yle
– Kaikkien tutkimusten mukaan suurin este kouluttautumiselle on ajanpuute. Koulutus täytyy saada nivottua arjen keskelle järjestelmälliseksi ja tavoitteelliseksi muutokseksi, Akavan Ida Mielityinen sanoo.
Mielityisen mukaan myöskään rakennemuutokset eivät yksinkertaisesti saa enää yllättää ketään.
– Ei ihmisiä ja yrityksiä voi jättää yksin rakennemuutoksen armoille ja raunioita valtion kopattaviksi. Ihmisiä ja yrityksiä pitää ohjata jo kymmenen vuotta etukäteen uudistumaan toimialan sisällä.
