Lappeenrannan laulukilpailuissa ovat voittaneet naisten sarjassa sopraano Virva Puumala ja miesten sarjassa baritoni Jussi Vänttinen. He saivat molemmat palkinnoksi 10 000 euroa.

Toisen palkinnon, 7 000 euroa saivat sopraano Marika Hölttä ja tenori Jere Martikainen.

Kolmannen palkinnon, 5 000 euroa saivat sopraano Aurora Marthens ja Tiitus Ylipää.

Lappeenrannan laulukilpailut 2019 päättyivät jännittävään finaaliin loppiaisiltana 6. tammikuuta. Tuomariston puheenjohtaja, oopperajohtaja Lilli Paasikivi julkisti kilpailun tulokset myöhään sunnuntai-iltana.

Yleisön suosikki

Yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan välierässä. Yleisön suosikiksi nousi kilpailun ainoa basso, myös kansanmusiikkipedagogiksi viulu pääaineena valmistunut 29-vuotias Henri Uusitalo.

Yleisön suosikki palkitaan taiteilija Arja Martikaisen designia olevalla keraamisella Pauli-norpalla.

Kilpailussa kuultiin kaikkiaan 29:ää laulajaa, joista yhdeksän selviytyi loppiaisillan finaaliin. Finaalissa lauloivat sopraanot Marika Hölttä, Alina Koivula, Annika Leino, Aurora Marthens ja Virva Puumala, mezzosopraano Irina Nuutinen, tenori Jere Martikainen, sekä baritonit Jussi Vänttinen ja Tiitus Ylipää.

Kilpailulla on nyt juhlavuosi, sillä ensimmäiset kilpailut järjestettiin 50 vuotta sitten.

Lisää Lappeenrannan laulukilpailusta Yle Klassisen sivuilta.

Oletko syyttänyt huonoa aineenvaihduntaa siitä, että olet lihonut? Mikä vaikutus on aineenvaihdunnalla laihduttaessa ja kuntoillessa?

Aineenvaihdunta mielletään arkikielessä samaksi kuin energiankulutus, eli kuinka paljon kaloreita elimistö käyttää. Perusaineenvaihdunta eli lepoenergiankulutus koostuu ihmisen elinten perustoiminnoista, esimerkiksi lihasten, aivojen ja sydämen toiminnasta levossa. Myös ruoka ja liikkuminen vaikuttavat ihmisen kokonaisenergiankulutukseen.

Mustajoki muistuttaa, että aineenvaihdunta on tavattoman monimutkaista.

– Ihmisen soluissa tapahtuu satoja reaktioita päivittäin, eikä aineenvaihdunnalle voi määrittää mitään tiettyä oikeaa tasoa.

Kokosimme aineenvaihduntaan liittyviä väittämiä ja etsimme niihin asiantuntijoiden vastaukset.

Kysymyksiin vastasivat hormoni- ja aineenvaihduntasairauksien erikoislääkäri Pertti Mustajoki ja liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen.

1. Syömällä paljon chiliä ja mausteisia ruokia voit kiihdyttää aineenvaihduntaa

Tämä on pötyä, sanoo Pertti Mustajoki. Hänen mukaansa kaikki ruoka-aineet kiihdyttävät aineenvaihduntaa, mutta ei ole olemassa joitakin tiettyjä ruoka-aineita, jotka tekisivät sitä tavallista enemmän.

Keskimääräinen ruuan aiheuttama aineenvaihdunnan lisäys on kokonaisenergiankulutuksesta noin 10 prosenttia, selvittää Mustajoki.

– Kun syömme, se käynnistää aineenvaihdunnassa valtavan suuria reaktioita. Suolen pitää tuottaa ruuansulatusentsyymejä. Ravintoaineet, jotka suolissa pilkkoutuvat pieniksi, pitää siirtää elimistöön suolen seinämän kautta. Kun aineet ovat veressä, ne kulkeutuvat soluihin ja varsinkin maksaan, ja niitä käsitellään siellä eri tavoin, Mustajoki selvittää ruokakulutuksen perusideaa.

Liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen ei täysin tyrmää tiettyjen ruoka-aineiden aineenvaihduntaa kiihdyttävää vaikutusta. Hänen mukaansa tutkimuksissa on näytetty, että chilin ja vihreä teen tietyt ainesosat ja kofeiini voivat pieneltä osin vaikuttaa aineenvaihduntaan tehostavasti. Haikaraisen mukaan vaikutukset ovat hyvin pieniä, muutaman prosentin luokkaa.

– Jos tykkää tulisesta ja mausteisesta ruuasta, niin niitä voi syödä, mutta on turha odottaa mitään maagista efektiä aineenvaihdunnassa. Jos ei pidä mausteisesta ruuasta, en lähtisi sitä syömään siinä toivossa, että aineenvaihdunta lisääntyy, sanoo Haikarainen.

2. Proteiini kiihdyttää aineenvaihduntaa

Proteiinin polttaminen vaatii elimistöltä enemmän energianlisäystä kuin rasvan tai hiilihydraattien kuluttaminen, sanoo Mustajoki. Kun syö proteiinia, se pilkkoutuu suolistossa ja muuttuu rakennusaineeksi elimistössä.

Mustajoen mukaan proteiinien runsas käyttö on tutkimusten perusteella painonhallinnassa hieman muita parempi vaihtoehto.

– Proteiineissa, rasvoissa ja hiilihydraateissa on kaloreita ja energiaa. Proteiinin prosessointiin elimistössä kuluu kaloreista yli 10 prosenttia, rasvoista noin viisi, eli ne menevät yksinkertaisinta tietä elimistöön ja hiilihydraatit ovat siinä välissä. Elimistö muuttaa myös ravinnon ylimääräisen proteiinin rasvaksi, joka varastoituu rasvakudokseen, sanoo Mustajoki.

3. Aineenvaihdunta vilkastuu lisäämällä liikuntaa

Liikunnalla on aivan valtava merkitys, sanoo Mustajoki. Heti kun lähtee paikoiltaan liikkeelle, aineenvaihdunta kiihtyy. Lihassolut, jotka meitä liikuttavat, tarvitsevat energiaa ja kaloreita. Aina, jos haluaa painoa tiputtaa, niin runsas liikunta auttaa siinä, muistuttaa Mustajoki.

Kuntoillessa lisääntyy rasvaton massa eli käytännössä lihas, mikä puolestaan lisää aineenvaihduntaa. Yksi kilo lihasta lisää energiankulutusta 13 kilokaloria, sanoo Haikarainen. Hän nostaa esiin myös kuntoilun jälkeen tulevan niin sanotun jälkipolton. Matalatehoisessa harjoittelussa treenin jälkeen aineenvaihdunnan vilkastuminen on vähäisempää kuin pitempikestoisen kovatehoisen harjoittelun jälkeen.

– Tutkimuksissa on havaittu, että koko keholle tehty voimaharjoittelu saattaa kiihdyttää kehon aineenvaihduntaa eli energiankulutusta levossa jopa 72 tunnin ajan.

4. Aineenvaihdunta toimii vilkkaasti, kun suoli toimii ja käyt useasti pissalla

Virtsaamisen lisääntyminen ei ole mitenkään liitoksissa energiankulutukseen. Se, kuinka paljon pissattaa, johtuu puhtaasti siitä, kuinka paljon juo nestettä. Suolen aktiivisuus ei myöskään kerro mitään aineenvaihdunnasta, sanoo Mustajoki.

5. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat aineenvaihduntaan

Pitää paikkansa, että ikä vaikuttaa aineenvaihduntaan, sanoo Mustajoki. Noin neljänkymmenen ikävuoden jälkeen energiankulutus hidastuu, mutta kyseessä ei ole mitenkään dramaattinen muutos.

– Aineenvaihdunnan hidastumisessa noin neljäs- tai viideosa johtuu ihmisen perusaineenvaihdunnan hidastumisesta. Suurin osa johtuu siitä, että liikutaan vähemmän, Mustajoki sanoo.

Sukupuolellakin on merkitystä. Mustajoen mukaan esimerkiksi lepoenergiankulutuksen näkökulmasta mies kuluttaa hieman enemmän kuin saman painoinen nainen.

– Tämä johtuu siitä, että naisessa on rasvakudosta enemmän. Rasva kuluttaa levossa hyvin vähän kaloreja, mutta lihas kuluttaa niitä kohtuullisesti, hän selvittää.

Haikarainen kuulee työssään hidastuvan aineenvaihdunnan yhtenä tekosyynä sille, miksi painoa on keski-ikäisenä kertynyt liikaa. Haikarainen antaa esimerkin: nuorena hyötyliikuit kouluun ja takaisin, kiertelit kaupungilla, harrastit liikuntaa ja söit maltillisesti. Keski-ikäisenä kaikki on toisin. Kuljet työmatkat autolla, istut päivän toimistossa, saatat käydä jumpassa ja ehkä herkuttelet illalla.

– Keski-ikää lähestyvän painonnousu ei johdu vain lepoaineenvaihdunnan hidastumisesta vaan kulutuksen ja energiansaannin suhteen muutoksesta. Jos ajattelet, että et voi tehdä lihomiselle mitään, niin siinä ammut itseäsi jalkaan.

6. Aloitan dieetin, jossa paino putoaa ensin onnistuneesti. Parin kuukauden jälkeen paino jumahtaa tiettyyn lukemaan. Aineenvaihduntani on jumissa.

Aineenvaihduntaa ei tässä tilanteessa voi syyttää, sanoo Mustajoki. Kun ruokaa on niukasti, elimistö alkaa säästää energiaa eli menee säästöliekille. Tällöin esimerkiksi lepoenergiankulutus vähenee, ja samaten käy ruokakulutuksessa, koska ruuan määrä vähenee. Kyseessä on Mustajoen mukaan fysiologialle mielekäs ja normaali reaktio.

– Lepoenergiankulutus on yli puolet kokonaisenergiankulutuksesta. Rajun dieetin aikana se voi vähentyä 10 prosentilla, eli määrä ei ole kovin suuri.

– Jos olet laihtunut 10 kiloa, kulutat myös selvästi vähemmän kaloreita. Jos haluat laihtua lisää, niin kaloreiden määrää pitää ravinnossa vähentää entisestään ja tehdä muutoksia liikkumiseen.

7. Syö useita kertoja päivässä, jotta aineenvaihdunta pysyy käynnissä

Haikaraisen mukaan väittämä ei pidä paikkaansa. Jos oletetaan, että energian ja ravintoaineiden määrä on sama, ei sillä ole merkitystä, syökö 2–3 kertaa päivässä vai 5–6 ateriaa päivässä. Aterioiden lukumäärällä ei ole aineenvahdunnan toimivuuden kannalta merkitystä.

– Energian määrä, proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan suhde ja liikunnan määrä määrittää sen, meneekö kroppa säästöliekille. Jos jaksat kuntoilla ja voit hyvin pari kertaa päivässä syömällä, ei sinun tarvitse muuttaa tapojasi, sanoo Haikarainen.

Hän suosittelee useimmiten ihmisille neljästä viiteen aterian syömistä päivässä. Syynä ei ole aineenvaihdunnan ylläpitäminen vaan yleisen tasaisen energiatason säilyttäminen, nälän ja kylläisyyden parempi hallinta ja se, että jaksaa liikkua paremmin.

8. Toiset ovat laihoja tai lihavia perimänsä takia. Perintötekijät vaikuttavat aineenvaihduntaan.

Haikaraisen mukaan ihmisten aineenvaihdunnassa on perinnöllisistä syistä johtuvia eroja. Hänen mukaansa aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen mukautuvaisuus on toisilla ihmisillä isompi kuin toisilla, kun energiaa lisätään.

– Toiset ihmiset lihovat tästä syystä helpommin kuiten toiset. Sama pätee energian vähentämisessä, kun laihdutetaan. Toisilla ihmisillä rasva palaa todella helposti, ja toinen saattaa joutua tekemään hirveästi hommia, ennen kuin tapahtuu mitään muutosta. Osittain tämä johtuu yksilöllisen aineenvaihdunnan mukautumiskyvystä.

Lue myös:

Eemeli Ranta-Panula, 16, urakoi uskomattoman painonpudotuksen ja laihdutti 40 kiloa: "Ensimmäinen puoli vuotta oli varmaan vaikeinta"

Taviskuntoilija, kuuntele kehoasi! – Ylikuormitustilasta kärsinyt Kati Kosonen: "Välillä kävin salin pihassa kääntymässä ja olisin halunnut mennä, mutta en vaan jaksanut"

Miten lihas kasvaa ja rasva palaa? Lihastohtori kumoaa humpuukiväitteet treenistä ja ravinnosta

Kuinkahan sillä menee? Saakohan se unen päästä kiinni?

Kolme vuotta sitten tammikuussa siilinjärveläinen Heikki Helve istui keskellä yötä poikansa Henrin sängyllä. Kammari tuntui tyhjältä ja olo ontolta. Pari päivää aikaisemmin Helve oli kyydinnyt esikoisensa Kainuun prikaatin porteille.

– Tajusin, kuinka iso ja vääjämätön muutos se oli, kun poika itsenäistyi. Kävin mielessäni läpi mennyttä aikaa, yhteisiä tekemisiämme ja lasten kasvua, Helve muistelee.

– Se pani miettimään myös omaa roolia isänä. Miten olen toiminut ja miten minun pitäisi jatkossa toimia? Osasinko nauttia yhteisistä hetkistä?

Ikävä ja haikea olo vetivät miehen mielen molliin, mutta samalla Helve katsoi ylpeänä, kun poika lähti armeijaan hyvillä mielin. Tunteiden tuiverrus hämmensi isää.

– Siitä oli jopa yllättävän vaikea päästä eteenpäin, Helve muistelee.

Isyys kriisissä

Tammikuussa ikävä kaihertaa monia suomalaisperheitä, kun uudet alokkaat aloittavat asepalveluksensa.

Helveen kolmen vuoden takaisista muistoista on jo aikaa, mutta perheessä aihe on jälleen ajankohtainen. Helve vaimoineen asuttaa omakotitaloaan kaksin, sillä esikoinen muutti omilleen asepalveluksen jälkeen ja kuopus on suorittanut asepalvelustaan Kainuun prikaatissa viime kesästä lähtien.

Heikki Helve on keskustellut lasten itsenäistymiseen liittyneestä ahdistuksesta ystäviensä kanssa, mutta pitää isän tunteita muutoin vaiettuna aiheena. Aihe on sattumalta tullut puheeksi niin polkupyöräkorjaamossa kuin lääkärintarkastuksessa.

– Moni mies sanoo tunteneensa samoin, muttei ole koskaan jutellut aiheesta. He sanovat, että hienoa, kun uskallat tunnustaa. Tunteille on järkevät syyt, varsinkin, kun ajattelen asiaa jälkikäteen, Helve pohtii.

Lasten poismuutto voi tuntua vanhemmista sekä helpotukselta että huolelta. Parisuhde voi kopsahtaa karikolle (Kodin Kuvalehti) ja isyys kohdata identiteettikriisin (Väestöliitto), kun perheen dynamiikka muuttuu.

Eräänlainen identiteettikriisi tuli myös Heikki Helveelle, jonka elämää keikauttivat samanaikaisesti esikoisen itsenäistyminen ja työpaikan vaihtuminen. Kun poika meni armeijaan, isän piti pitää useampi viikko pitämättä jääneitä lomia. Muutos korostui entisestään, kun omia ajatuksiaan ei voinut kohdentaa työntekoon.

Äiti saa puheenvuoron isää useammin

Mitä suomalainen perhetutkimus sitten sanoo isien tunteista lasten itsenäistyessä?

– Eipä juuri mitään. Minulla ei nimittäin tule mieleen yhtään tutkimusta, joka käsittelisi tätä aihetta. Aihetta pitäisi kyllä tutkia, koska lapsen itsenäistyminen on vanhemmille elämänkaarellisesti iso asia, isyystutkija Johanna Terävä innostuu.

Jyväskylän yliopistossa isien kokemus- ja tunnemaailmaa on jo tutkittu perhesuunnittelussa, syntymän yhteydessä ja pikkulapsivaiheessa, mutta Terävän mukaan nuoruusikä ja lasten aikuistuminen ovat vielä melko koskemattomia aiheita.

Ensimmäisellä lomalla takaisin tulee sama poika kuin ennenkin, mutta yksi asia muuttuu pysyvästi. Ystävän neuvo Heikki Helveelle

Jo tehty tutkimus kertoo, että jotkut isät kokevat olevansa jo lapsen syntymän yhteydessä sivuutettuja. Terävän mukaan yhteiskunta on piirretty malliin, jossa puheenvuoro annetaan jo synnytyslaitoksella äidille.

– Usein mielikuvissa äiti kertoo, miten synnytys meni ja millainen lapsi syntyi. Isä seisoo vieressä ja nyökyttelee, Terävä hahmottelee.

– Ehkä äitien on luontevampaa kertoa tunteistaan myös silloin, kun lapset lentävät pesästä. Toisaalta jo syntymän yhteydessä sivuutettujen isien on kenties vaikea avata tunteitaan myöhemmissä vaiheissa.

Oma isä lähetti kirjeitä armeijaan jo 80-luvulla

Pelkkä puheenvuoro synnytyslaitoksella ei tietenkään yksikseen ennusta sitä, miten avoimesti isät pystyvät avaamaan tunnemaailmaansa lapsilleen, muulle perheelle ja ystävilleen isyyden myöhemmissä vaiheissa.

Isät, jotka sitoutuvat lapsiperheen arkeen, ovat läsnä ja touhuavat lastensa kanssa, pystyvät todennäköisesti paremmin sanoittamaan tunteitaan myös lapsen aikuistumisen kynnyksellä, ennustaa isyystutkija Terävä.

– Isä tuntee olevansa rakastettu ja myös näyttää rakkautta lapselleen ja pitää huolta lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Jos tämä on jaettua perheessä, niin uskon että tunteista puhuminen on isille helpompaa myös myöhemmissä vaiheessa, Terävä summaa.

Emme me koskaan niistä tunteista puhuneet, mutta nyt olen ymmärtänyt, että myös isä kaipasi minua. Heikki Helve

Helveen perheessä isä on aina ollut läsnä poikiensa elämässä. Yhdessä on koettu niin nuoruuden kapinoinnit kuin yhteiset harrastukset.

– Meillä on ollut pienestä lähtien hyvin luottamukselliset välit. Aina olemme tulleet toimeen keskenämme, vakuuttaa Henri Helve, 22.

– Isään on aina pystynyt tukeutumaan kaikissa asioissa, täydentää veli Hannu Helve, 19.

Perheessä on harjoiteltu ampumista ja erätaitoja jo hyvissä ajoin ennen palvelukseen astumista. Sekä Henri että Hannu osasivat jo ennen armeijaa suunnistaa, tehdä leiripaikan ja sytyttää nuotion vaikka tuoreesta puusta. Yhdessä harjoiteltiin myös armeijan arvomerkit.

Ylisukupolvista maanpuolustustahtoa tutkinut dosentti Mikko Salasuo on haastatellut tutkimustyössään isejä ja poikia.

– Omien havaintojeni mukaan nykyään on melko harvinaista, että perheissä valmistellaan lapsia sen kummemmin kohti asepalvelusta. Kollektiivinen inttistoori ja isien tarinat aktivoituvat kunnolla vasta armeijaan lähdön hetkellä. Silloin isät antavat ohjeita pojilleen ja jakavat hyväksi näkemiään oppeja, Salasuo arvioi.

Helveen perheen aktiivisuuteen on myötävaikuttanut isän into asepalvelusta kohtaan. Heikki Helve aloitti Kainuun prikaatissa kesäkuussa 1986, kävi aliupseerikoulun Sodankylässä, kotiutui reservin varusmieskersanttina ja on tällä hetkellä sotilasmestari. Armeijainnostus periytyy jo kolmannessa polvessa.

– Myös oma isäni halusi aina lomillani tarkkaan tietää, mitä olen tehnyt ja miten se on sujunut. Hän laittoi minulle jopa kirjeitä armeijaan, mikä ei 80-luvulla ollut yleistä. Emme me koskaan niistä tunteista puhuneet, mutta nyt olen ymmärtänyt, että myös isä kaipasi minua, Heikki Helve sanoo.

Viime kesänä Helve seurasi ajatukset haikeina kuopustaan Hannua, joka aloitti asepalveluksen paahtavassa helteessä. Esikoispojan itsenäistyminen oli kuitenkin jo koulinut isän mieltä, ja siksi kuopuksen armeijaan lähtö tuntui helpommalta käsitellä.

– Poikien asepalvelukset ovat herättäneet minussa myös nostalgian tunteita. Katsoin heidän kävelevän läpi porteista, joista minäkin kävelin reilu 30 vuotta sitten, Helve muistelee hymyissä suin.

Isäkin voi itkeä tirauttaa

Joulun välipäivinä Heikki Helve istuu poikiensa kanssa pöydän ääressä kotonaan Siilinjärvellä ja selaa vanhoja, armeija-aikaisia kuviaan. Helveen esikoinen on jo muuttanut opintojen perässä Tampereelle, ja kuopus Hannu on lomilla asepalveluksesta. Tammikuussa Hannulla alkaa puolen vuoden ponnistus apulaiskouluttajana Kainuun prikaatissa.

Kellastuneiden kuvien kolmenkymmenen vuoden takaiset varusteet saavat miehet pyörittelemään päitään ja keskustelemaan siitä, mikä kasarmilla on muuttunut ja mikä pysynyt vuosien saatossa. Nämä ovat aiheita, joista monissa perheissä puhutaan. Mutta miksi ikävästä kertominen on niin vaikeaa?

– Suomalaisessa yhteiskunnassa miehet eivät puhu herkistä aiheista, joista koetaan onnea ja surua sekaisin. Me emme ole tottuneita siihen, Heikki Helve toteaa.

Isyystutkija Johanna Terävä vahvistaa tavan juurtuneen tiukasti kulttuuriimme. Ajatuksissa maskuliinisuuteen liitetään vahvasti rationaalinen käyttäytyminen, vaikkei tieteestä Terävän mukaan löydy todisteita sille, että miehet tuntisivat naisia vähemmän.

Kaava näkyy jo puheessa. Jos mies käyttää sanaa 'ihana', hän saattaa itse sanoa, että olipas hassusti sanottu. Isyystutkija Johanna Terävä

Työssään Terävä on jututtanut monenlaisia vanhempia. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta vankilassa olevista isistä.

– Kaava näkyy jo puheessa. Jos mies käyttää sanaa 'ihana', hän saattaa itse sanoa, että olipas hassusti sanottu. Hän tunnistaa, ettei minun kuulu sanoa näin vaikka haluaisin, Terävä kuvailee.

Sekä isyystutkija että isä kertovat olevansa tyytyväisiä siihen, että ajatusmallia riitautetaan nykypäivänä.

– Tarvitsemme tarinoita siitä, että isä voi itkeä tirauttaa, kun lapset aikuistuvat, Terävä pohtii.

– Lapsetkin liikuttuvat tietäessään, että isästä tuntuu haikealle, Heikki Helve muistuttaa.

Kun Heikki Helve kaksi vuotta sitten puhui muiden miesten kanssa lasten itsenäistymiseen liittyvistä tunteistaan, hän sai neuvon, joka on jäänyt mieleen. Ystävällä on kolme poikaa, jotka olivat jo käyneet armeijan.

– Hän sanoi minulle, että kuulepas Heikki. Ensimmäisellä lomalla takaisin tulee sama poika kuin ennenkin, mutta yksi asia muuttuu pysyvästi: teillä on jälleen uusi, jaettu kokemus. Kun Henri tuli lomille, hössötin hirveästi ja siivosin talon viimeisen päälle. Ihan sama poika sieltä tuli kotiin, Heikki Helve virnistää.

Helsingin Lasipalatsissa sijaitsevan Amos Rex -taidemuseon neljä kuukautta kestänyt avajaisnäyttely sulki ovensa loppiaisena sunnuntai-iltana.

Näyttely, joka esitteli tokiolaisen teamLab-taiteiljaryhmän teoksia – "immersiivisiä digitaalisia installaatioita" – oli ennennäkemätön menestys. Jonot näyttelyyn kiemurtelivat pitkin Lasipalatsin sivustoja, ja jonotusajat venyivät jopa nelituntisiksi. Eikä ihme, sillä kaikkiaan näyttelyssä kävi noin 270 000 vierailijaa.

Jonot ovat sekä ilahduttaneet että kauhistuttaneet Amos Rexin museojohtajaa Kai Kartiota.

– Ennen kaikkea periaatteellinen merkitys on kaikista tärkein. On niin kerta kaikkiaan hieno tunne, että se, mitä teemme, on näin merkityksellistä, Kartio sanoo.

– Mutta on sillä myöskin taloudellinen merkitys: tulemme tekemään huomattavasti pienemmän tappion kuin olemme budjetoineet.

Avajaisnäyttelyn väenpaljoudesta huolimatta Amos Rex teki Kartion mukaan viime vuonna noin 2,5 miljoonan euron tappiot. Se on kuitenkin reilut puoli miljoonaa vähemmän kuin odotettiin.

– Taidemuseon pyörittäminen on siinä mielessä erikoista liiketoimintaa, että sitä on hyvin hyvin vaikeaa, käytännössä mahdotonta tehdä niin, että tulos olisi plusmerkkinen, Kartio toteaa.

Syy tappiollisuuteen on yksinkertainen: kiinteät kulut, eli kiinteistö ja henkilöstö. Niitä ei kateta pääsylipputuloilla, vaikka väkeä olisi kuin meren mutaa. Alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi, ja osalla on suosituksi tullut museokortti.

– Puolet maksavista asiakkaista tulee museokortilla – joka on hieno juttu – mutta korvaus museokortilla ei ole lähelläkään täyttä pääsymaksua.

Kartio kertoo, että pääsylipputuloilla on kaikesta huolimatta valtava vaikutus, joka näkyy juuri odotetun tappion selkeänä pienenemisenä.

Työn tärkein merkitys on Kartion mukaan kuitenkin tyystin muualla kuin lipputuloissa.

– On valtavan hieno tunne, että olemme voineet tuoda tällaisen kokemuksen ihmisille. Että sillä, mitä teemme, on näin paljon merkitystä kävijöillemme. Sitähän varten me olemme olemassa, se on se meidän tarkoitus.

Korjattu 6.1. klo 19.32: Jutussa ja otsikossa luki alun perin, että avajaisnäyttely olisi tehnyt 2,5 miljoonan euron tappion. Museo tarkensi myöhemmin, että kyse on museon koko viime vuoden tuloksesta.

Viime marraskuussa kolmekymppiset tamperelaiset naapurukset Jani Salo ja Riku Kosminski päättivät etsiä elämäänsä rakkautta. Tinder ei houkutellut, joten miehet keksivät koittaa onneaan kotikutoisella konstilla – ilmoituksilla, jollaisilla yleensä etsitään kadonnutta kissaa.

– Idea syntyi saunassa. Alettiin puhua parisuhteista ja rakkaudesta, niinkuin monesti muutenkin puhutaan. Sauna ja mukavan rento tunnelma aiheuttavat ideoita, Jani sanoo.

Kaverit askartelivat A4:lle julisteen, jossa "tervehenkiset kolmekymppiset pispalalaiset naapurukset toivovat löytävänsä molemmat tahoillaan kumppanin." Lauseen jatkoksi oli listattu, mitä kumppanin kanssa oli toiveissa tehdä.

Salo etsi ihmistä, jonka kanssa käydä metsässä, kohdata henkisesti, kasvaa yhdessä, halia, muuttaa omakotitaloon ja rakastua. Kosminski puolestaan toivoi kumppania jakamaan arkisia asioita, pussailemaan, käymään keikoilla ja muissa riennoissa. Listaan päätyi myös toiveet tykätä ja sietää toisiaan.

Ilmoitukseen oli teipattu myös molempien miesten kuvat. Lapun alalaidasta roikkui repäistävien puhelinnumeroiden rivi.

Naama kaupan ilmoitustaululla – uhka vai mahdollisuus?

Salo ja Kosminski levittivät kopioita ilmoituksesta ympäri Pispalaa. He teippasivat niitä valotolppiin, sähkökaappeihin ja paikallisen kaupan ilmoitustaululle.

– Idea oli kauhean hauska, mutta siinä kohdassa kyllä mietitytti, että nyt tämän näkevät naapurit ja kaikki, Salo sanoo.

Kaipuu toisen ihmisen läheisyyteen on pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana. Itsekseen eläviä ihmisiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa oli jo 1 162 308 taloutta, joissa asui yksi ihminen. Tämä on reilut 43 prosenttia kaikista talouksista. Määrä on ollut kasvava jo vuosia.

Viime vuosina deittikulttuuria on ohjannut tekniikan kehitys. Arviolta jo joka viides pari löytää toisensa internetin tai sosiaalisen median kautta.

Tamperelaiskaverusten ajatuksena oli, että lyhtypylvään "kissailmoitukseen" tarttuisivat erilaiset ihmiset kuin mitä netin seuranhakupalveluista tai vaikka ravintolasta voisi löytää.

– Kyllä ihmisen, joka vastaa tällaiseen, täytyy olla aika ennakkoluuloton. Se on aika iso kynnys – en ehkä uskaltaisi itse, Kosminski sanoo.

Pilapuheluita ja kutsu Napakymppiin

Kolmikymppiset sinkkumiehet seurasivat, kumman puhelinnumerot revitään ilmoituksista ensin. Onneksi lappusia häipyi tasaiseen tahtiin ja osoittautui, että vaihtoehtoinen idea toimi.

Salon ja Kosminskin puhelimet alkoivat väristä. Tuli pilapuheluita ja yhteydenotto Napakymppi-ohjelman tuotantotiimiltä, mutta myös soittoja treffiseurasta kiinnostuneilta ihmisiltä.

Mutta! Tässä kohdassa romanttinen tarina on pakko tuoda 2010-luvulle ja kertoa, että seuranhaku ei ole pelkästään sitä, miltä aluksi saattaa näyttää.

Miehet tekevät vaihtoehtoisesta rakkauden etsinnästään myös indiedokumenttia YouTubeen. "Oi jos minä kissan saisin" -sarjan ensimmäiset osat on jo julkaistu.

Eikä kyse ole ihan tavallisista peräkammarinpojista. Jani Salo on stand-up-koomikko ja Riku Kosminski työskennellyt radiossa.

Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa. Jani Salo ja Riku Kosminski

Ovatko treffi-ilmoitukseen vastanneet naiset vain sivullisia uhreja miesten dokumenttiprojektissa?

– Rakkaus edellä mennään, mutta sivutuotteena syntyy myös dokumenttia, Salo sanoo.

Miehet vakuuttavat, että dokumenttiin ei kukaan päädy vasten tahtoaan. Ajatus etsinnän dokumentoinnista syntyi vasta seuranhakuidean jälkeen.

– Meillä ei ole takana mitään tuotantoyhtiötä. Dokumentti tehdään täysin omakustanteisesti, käytännössä nollabudjetilla, Salo sanoo.

Keskiössä ovat miesten omat pohdinnat ja kipuilut parisuhteen etsinnässä.

– Meille on ollut hyvin tärkeä, ettei kukaan joudu tahtomattaan osaksi meidän prosessia, Kosminski sanoo.

Kolmikymppisten sinkkumiesten sielunmaisema ei vastaa Love Islandia

Projektillaan kaverukset haluavat murtaa myytin, etteivät miehet muka puhu parisuhdeasioista. Tai jos puhuvat, äänessä ovat maajussit tai Love Island -ohjelmaan valitut sinkut, jotka "etsivät itselleen rakkautta hulppeassa villassa Espanjan auringon alla", kuten ohjelman kuvailussa kerrotaan.

– Love Islandin ja deittisovellusten ehdottamat maailmat eivät kohtaa loskaisen todellisuuden kanssa, Salo ja Kosminski muotoilevat.

Salo ja Kosminski tahtovat tuoda näkyväksi "uuden ajan" sinkkumiesten ajatusmaailman. He ovat syntyneet 1980-luvulla. Seuranhaullaan miehet haluavat näyttää, kuinka joutuvat navigoimaan uusien odotusten ja heihin lapsena istutetuttujen sukupuoli- ja parisuhdemallien välissä.

Mutta onko kolmikymppisten miesten rooli niin tiukka, että tätä tarvitaan?

– Itse olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, hyvin maalta. Minulla on ollut tunne, että kaikki miehet ovat tietynlaisia, tekevät tiettyjä asioita ja se on siinä, Kosminski sanoo.

"Oi jos minä kissan saisin"-dokumenttisarjaa julkaistaan joka sunnuntai niin kauan kuin sanottavaa riittää. Salo kertoo, että kuvauksissa hän on kohdannut yllättäviäkin tunteita.

– Huomaan, että häpeän tunteita nousee, kun omia herkkiä puoliani sanon ääneen. Luulin, että olen ihan sinut niiden kanssa.

– Varmasti kulttuuri on muuttumassa, mutta se riippuu myös paikkakunnasta, Kosminski pohtii.

Etsintä on päättynyt

Pispalaisten kaverusten seuranetsintä alkaa olla hyvässä vaiheessa. Ilmoitukset on kerätty pois, ja ilmassa on ihastusta.

Salo kertoo saaneensa noin 10 varteenotettavaa yhteydenottoa, mutta käyneensä vain kaksilla treffeillä.

– Heti toisilla treffeillä tapasin ihmisen, josta ajattelin, että häneen täytyy tutustua paremmin. Nyt olen joutunut vastaamaan muille, etten juuri nyt voi ottaa kutsuja vastaan.

Kosminski on tilanteestaan salaperäisempi. Hän sanoo kuitenkin, että ilmoitus tuotti tulosta – tavalla tai toisella.

Salolla ja Kosminskilla on viesti muille sinkuille.

– Kun pistää vähän itseään peliin, niin sieltä voi löytyä kivasti ihmisiä.

– Toki voi käydä niinkin, että joku soittaa ovikelloa ja siellä on unelmien postinkantaja. Mutta me kokeiltiin tätä ja se ainakin toimi.

Suomen Nuoret Leijonat voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kultaa sunnuntaina Vancouverissa. Loppuottelussa Yhdysvallat kukistui maalein 3–2.

Maailmanmestaruuden ratkaisi TPS:n Kaapo Kakko vain puolitoista minuuttia ennen loppusummeria. Seura on hehkuttanut 17-vuotiaan temppua somessa ja verkkosivuillaan.

Kakkoa sekä Nuorten Leijonien maalivahtivalmentajaa Fredrik Norrenaa tullaan onnittelemaan seuraavassa kotiottelussa Tapparaa vastaan. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee koko Turku näkemään ja tapaamaan Kakkoa ensi perjantaina TPS-Tappara-ottelun yhteydessä, TPS kertoo verkkosivuillaan.

Rauman Lukon riveissä pelaavat mestarit ovat Lassi Lehtinen, Ville Heinola ja Linus Nyman. Lukko aikoo muistaa heitä ja fysioterapeutti Antti Honkaheimoa mitalikahveilla keskiviikkona. Sen jälkeen on yleisötilaisuus, jossa fanit saavat kimppakuvia ja nimmareita.

Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski uskoo, että kaupunki osallistuu yhteisiin mitalikahveihin Lukon kanssa. Tarkempaa aikaa tai paikkaa muistamiselle hän ei vielä vahvista.

Hämeenlinnassa HPK:n Otto Latvala ja Valtteri Puustinen onnitellaan seuran puolesta lauantaina 12.1. HPK-Ilves-pelissä. Maailmanmestarit saavat lahjat ja kukkia.

HPK:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Savolainen kertoo, että samalla onnitellaan myös vierasjoukkueessa pelaavia Nuoria Leijonia. Kukkia saavat Ilveksen Oskari Laaksonen, Samuli Vainionpää ja valmentaja Olli Salo.

Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki kertoo, että myös Hämeenlinnan kaupunki aikoo muistaa mestarikolmikkoaan esinelahjalla.

Ilveksen kotisivulla kerrotaan, että Laaksosta, Vainionpäätä ja Saloa tullaan muistamaan kotijäällä jo perjantaina 11.1. pelattavassa Ilves-Ässät-ottelussa. Ilves on onnitellut omia kasvattejaan ja koko maailmanmestarijoukkuetta verkkosivuillaan ja somessa.

Tampereen pormestari Lauri Lyly tviittasi tuoreeltaan sunnuntaiaamuna onnitellen erityisesti tamperelaismestareita ja toteamalla, että “Raatihuoneella tavataan”.

Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen kertoo, että oman joukkueen pelaajia muistetaan keskiviikkona Tapparan kotipelissä.

– Jonkinlainen seuran muistamisesine pojille jaetaan, tarkentaa Tapparan viestinnästä vastaava Tero Aalto.

Myös Kokkolan kaupunki aikoo muistaa Toni Utusta vähintään kakkukahveilla. Utusen kasvattajaseura on Kokkolan Hermes.

Kultaa kisoista toi Keski-Suomeen Anttoni Honka. JYP onnitteli Anttonia verkkosivuillaan toteamuksella "Voittajat muistetaan!" Somessa seura levitti mestarin leveää hymykuvaa.

Toimitusjohtaja Jussi Markkanen sanoo, että Lappeenrannan SaiPa muistaa hyökkääjä Santeri Virtasta seuraavassa kotiottelussa 18. tammikuuta. Seura haluaa pitää yllätyksenä, mitä muistaminen käytännössä on.

Titaanit aikoo muistaa nykyisin Kärpissä pelaavaa kasvattiaan Rasmus Kuparia jollain tavalla. Tarkempaa tapaa ei vielä ole päätetty eikä Kotkan kaupunki ole vielä keskustellut asiasta.

Oulun Kärpät onnitteli Twitterissä Rasmus Kuparia ja Aleksi Heponiemeä, sekä koko muuta joukkuetta upeasta suorituksesta.

HIFK hehkutti Nuorten Leijonien voittoa Twitterissä jakamalla kuvan mestareistaan Anton Lundellista ja Teemu Engbergistä.

Urho Vaakanaisen kasvattajaseura on joensuulainen Jokipojat. Sisällöntuottaja Antti Saarivainio sanoo, että seura haluaa muistaa tulevana perjantaina pelattavassa ottelussa erikseen Vaakanaisen vanhempia. Vaakanainen pelasi Jokipojissa 14-vuotiaaksi ja pelaa nyt Boston Bruinsissa.

Lahden Pelicans onnitteli Twitterissä Jesse Ylöstä ja koko mestaruusjoukkuetta.

Maailmanmestaruus on Suomelle historian viides alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Edelliset mestaruudet ovat vuosilta 1987, 1998, 2014 ja 2016.

Katso, kun Nuorten Leijonien MM-kultajoukkue palaa kotiin – suora lähetys kello 21 alkaen Yle Areenassa.

Uuden auton vaihtoa viime vuonna suunnitelleet menivät hieman sekaisin. Osa päätti lykätä auton vaihtoa seurattuaan viime keväänä alkanutta keskustelua autoilun tulevaisuudesta.

Ensimmäinen vuosipuolisko sujui autokaupassa vielä mallikkaasti, mutta vuoden lopulla kauppa pysähtyi. Näin kertoo Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa.

– Kuluttajia sekoitti autoilun verokeskustelun lisäksi muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön autoilua koskenut ilmastoraportin tiedot, Rissa sanoo.

Rissan mukaan kuluttajien epävarmuutta lisäsivät myös autoilun uuden WLTP mittaustavan (Autoalan Tiedotuskeskus) käyttöönotto hiilidioksidipäästöjä mitattaessa.

Vero- ja päästökeskustelu tyrehdytti autokauppaa voimakkaasti viime vuoden lopulla. Joulukuussa ensirekisteröinnit jäivät Autoalan Tiedotuskeskuksen laskelmien mukaan reiluun 6000:een henkilöautoon, mikä on lähes 24 prosenttia viime vuoden joulukuuta vähemmän.

– Lokakuussa kauppa toimi vielä hyvin, mutta marras-joulukuussa kuluttajat kävivät varovaisiksi. Autokauppa pysähtyi kuin seinään joulukuun alussa, kertoo kuusamolaisen Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen.

Mustosen mukaan Euroopasta kantautuneet uutiset dieselautojen käyttökielloista oli myös osasyy siihen, että asiakkaat menivät hämilleen autokauppoja pohtiessaan. Kaupan hiljenemiseen vaikutti Mustosen mukaan paljon myös viime vuoden polttonesteiden hintakehitys, kun dieselin hinta saavutti bensiinin hinnan.

– Autoa ostavat odottivat loppuvuodesta myös tämän vuoden alussa voimaan astuneita ensirekisteröitävien autojen veroalennuksia, Mustonen kertoo.

– Odotan kuitenkin alkaneesta vuodesta hyvää autokaupan vuotta, Mustonen jatkaa.

Monitekniikka kestää pitkään

Pekka Rissa rauhoittelee autokauppoja suunnittelevia toteamalla, että Suomen autokannassa on vielä 2025 ja 2030 käytössä runsaasti monitekniikkaa eli moottorivaihtoehtoja löytyy useita. Autoilu ei sähköisty Rissan mukaan hetkessä.

– Markkinoilla on vähäpäästöisiä bensa-autoja, todella vähäpäästöisiä dieseleitä, mutta myös yhä enemmän ladattavia hybridejä ja täyssähköautojakin, jotka nostavat rooliaan 2025 jälkeen vahvemmin, Rissa sanoo.

Rissan mukaan nyt auton vaihtoa suunnitteleva voi huoletta vaihtaa autonsa diesel- tai bensa-autoon.

– Autoilijaa voi huolettaa esimerkiksi diesel-auton vaihtoarvon kehitys. Nyt ostettu auto on vuonna 2030 vasta keski-iässä ja säilyttää varmasti vaihtoarvonsa. Pääoman menetystä ei tarvitse pelätä.

Rissan mukaan Suomessa ei ole tarvetta kieltää nyt eikä tulevaisuudessa dieselautojen käyttöä.

– Dieseleihin sopii suoraan esimerkiksi biodiesel, joka on käytännössä hiilivapaa.

Myös Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen lohduttaa dieselauton hankintaa suunnittelevia.

– Varsinkin täällä pitkien etäisyyksien seuduilla diesel on vielä vuosikausia käyttökelpoinen vaihtoehto. Polttoainetta riittää, Mustonen toteaa.

Koillismaan Auton kahvipöydässä istuva asiakas Tauno Koski ei usko, että lähivuosina täyssähköautojen tai edes hybridien huolto toimisi moitteettomasti.

– Ja miten hybridi- ja sähköautojen akkutekniikka pohjoisissa olosuhteissa toimii? Ei välttämättä hyvin, Koski pohtii.

Ministeriön raportti herätti kysymyksiä

Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa viittaa ilmastokeskustelusta mainitessaan liikenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelman hiilettömään liikenteeseen 2045 työryhmän loppuraporttiin, joka sai ihmiset pohtimaan autoilun tulevaisuutta.

Raporttiin kriittisesti suhtautuva Rissa muistuttaa, että raportti on työryhmän esitys siitä, miten Suomi voisi siirtyä hiilettömään liikenteeseen 2045 mennessä, mutta se ei ole hallituksen linjaus.

– Se on yhden tahon työ, jonka haasteeksi asetettiin miettiä päästöjen poistamista vuoteen 2045 mennessä, Rissa muistuttaa.

Hän sanoo, että raportin tavoite lähes puolesta miljoonasta täyssähköautosta Suomessa vuoteen 2030 mennessä on epärealistinen ajatus.

– Rajoitteita tavoitteelle löytyy esimerkiksi sähköautojen ja akkujen tuotantokapasiteetissa ja saatavuudessa Suomeen. Maailmalla ei ole tehtailla riittävästi akkukapasiteettia puhumattakaan siitä, löytyykö akkuihin tarvittavaa litiumia ja kobolttia tarpeeksi paljon ja tarpeeksi nopeasti, Rissa sanoo.

Tampereen kaupungin suunnitelmana on siirtää pienten lasten varhaiskasvatus pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin.

Aiemmissa pienissä, kyläkoulumaisissa päiväkodeissa asiakaspaikkoja on ollut esimerkiksi 50 lapselle.

Tampereen kaupunki linjaa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että jatkossa uusiin päiväkoteihin varataan paikat vähintään 160 lapselle. Selvitys ulottuu aina vuoteen 2033 saakka.

Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi esityksen lokakuussa.

Kaupunki koettaa nyt vastata kasvavan asukasmäärän, uusien asuinalueiden ja sisäilmaongelmien luomiin paineisiin eri puolilla Tamperetta investoimalla kouluihin ja päiväkoteihin arviolta 193 miljoonaa euroa seuraavien viidentoista vuoden aikana.

Pienistä suuriin päiväkoteihin

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaan “tavoitteena on, että pienistä, epäkäytännöllisistä toimintayksiköistä luovutaan”.

Millainen on pieni ja epäkäytännöllinen päiväkoti, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä?

– Pieni ei aina ole kaunista eli vanhoissa varhaiskasvatustiloissa on yleensä useita ongelmia. Vaikka sisäilmaongelmaa ei olisi, tilat eivät välttämättä vastaa uutta opetussuunnitelmaa. Päiväkodeista saattaa puuttua esimerkiksi liikuntatilat, päiväkodit eivät ole esteettömiä ja tiloissa on ahtautta. Kyse on myös siitä, kuinka kustannustehokas pieni yksikkö on verrattuna sitä suurempaan. Usein pieni tulee suurta kalliimmaksi, Järvelä toteaa.

Järvelä kertoo, että mitä enemmän lapsia päiväkodissa on, sen enemmän heille varataan pihatilaa. Kaava on yksinkertainen: jokaista lasta kohden suunnitellaan noin 15 neliötä piha-aluetta.

Päiväkodit ja koulut halutaan myös nykyistä useammin samojen seinien sisälle. Kaupungin linjauksen mukaan uusista yhtenäiskouluista tulee aina vähintään 1 000 lapsen kokonaisuuksia, joissa voidaan antaa opetusta varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka.

Päiväkotien 160 lapsen vähimmäismäärän lisäksi kaupunki haluaa, että pienten lasten yksiköissä, joissa ovat mukana varhaiskasvatus, esiopetus ja luokat 1–2, tavoitekoko on 200 lasta.

Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen Tampereen yliopistosta sanoo, että kaupungin linjaukseen suurista lapsimääristä liittyy myös riskejä.

– 160 lapsen päiväkoti kuulostaa todella suurelta. Pieni lapsi tarvitsee mahdollisimman turvallisen ja kodinomaisen ympäristön kasvaa. Miten pikkulapsille turvataan hälytön ja rauhallinen kasvuympäristö, jos ympärillä on kymmeniä tai satoja lapsia samassa tilassa, pihaulkoilussa tai syömässä? Jos lapsi joutuu olemaan isossa, meluisassa tilassa pitkiä aikoja, se nostaa stressin kokemusta ja jatkuva stressi on lapsen kehitykselle tuhoisaa, Mäkinen toteaa.

Mäkinen huomauttaa, että jo maalaisjärjellä ajateltuna myös tartuntatautien leviämisen riski kasvaa, mitä enemmän lapsia on samoissa tiloissa. Kaikkein tärkeintä olisi miettiä lasten ja perheiden etua, ei kustannuksia, Mäkinen korostaa.

– Tässä on suuria riskejä. Lasten kohdalla raha ei saisi ratkaista. Kaupungin on turvatta, että lapsilla on rauha kasvaa stressittömässä ympäristössä. Etenkin päiväkotien ryhmäjakojen kanssa täytyy olla tarkkana, etteivät suuret päiväkodit tarkoita myös suuria ryhmäkokoja, Mäkinen sanoo.

Tampereelle tuhansia lapsia lisää

Tampereen kaupungin päiväkotipaikoille on kova kysyntä. Lisäpainetta lähivuosina on tulossa entisestään, sillä tuoreen väestöennusteen mukaan 0–5-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Tampereella seuraavien 15 vuoden aikana yli 3 400 lapsella.

Kasvua odotetaan etenkin keskustan ja Kalevan, Hervannan sekä Härmälä–Hatanpään alueille. Lisäksi rakentumassa on uusia asuinalueita, kuten Ojala ja Hiedanranta.

Esimerkiksi Tampereen keskustaan Liisanpuiston nykyisen koulun tontille rakennetaan pian Sammon kampusta, eli suurta, 1 500 lapsen yksikköä, jossa saman katon alla ovat lapset varhaiskasvatuksesta yläkoulun loppuun saakka.

Esimerkiksi nyt rakentuvalle Hiedanrannan asuinalueelle odotetaan jopa 25 000 uutta asukasta.

Lielahden kylkeen rakentuva asuinalue muuttaa myös palvelutarpeita, Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo.

– Asumisen painopiste muuttuu Tampereella. Esimerkiksi Lentävänniemen Lentävänlaakson pieni päiväkoti lakkautetaan 2020-luvun puolivälissä, koska hiljalleen rakentuvassa Hiedanrannassa tulee olemaan Lentävänniemeä enemmän lapsiperheitä ja siksi myös päiväkoti siirretään Hiedanrannan kannalta keskeisemmälle paikalle Lielahteen, Järvelä kertoo.

Useat tamperelaisvanhemmat pelkäävät, että päiväkotilakkautukset johtavat päiväkotimatkojen pitenemiseen. Kun ennen päiväkodille on päässyt jalan, jatkossa pitää käyttää bussia tai autoa.

Onko kaupungin linja se, että tehdään entistä suurempia päiväkoteja entistä harvempaan?

– Varsinaisesti harvennusta ei ole tulossa. Nyt päiväkoteja on yli sata ja vuosikymmmenen sisällä päiväkoteja on edelleen useita kaupungin ja yksityisten palvelusetelipäiväkotien ansiosta. Verkko ei sinänsä harvene, vaikka päiväkotien määrä vähenee, Järvelä vastaa.

Kahdeksasta pienestä suuriin yksiköihin

Pieniä ja huonokuntoisia päiväkoteja suljetaan seuraavan vuosikymmenen aikana lähemmäs 20 eri puolilla Tamperetta.

Esimerkiksi Tampereen Hervannassa päiväkoteja lakkautetaan 2020-luvun alkupuolella yhteensä kahdeksan eri puolilla asuinaluetta.

– Tarpeeseen vastataan nyt suuremmilla, moderneilla kokonaisuuksilla. Vaikka esimerkiksi Hervannassa lakkautetaan monta pientä päiväkotia, nämä pari suurempaa tilalle tulevaa yksikköä eivät ole sen kauempana asukkaista.

Esimerkiksi Etelä-Hervantaan rakennetaan vanhan koulun tilalle uusi koulu ja päiväkoti 1 300 lapselle.

Tampereen kaupungin käytöstä poistuvia päiväkoteja saatetaan ottaa yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöön, Kristiina Järvelä huomauttaa.

– Ei pidä unohtaa, että Tampereella toimii yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat asiakkaille palvelusetelien avulla samanhintaisia kuin kaupungin tarjoamat palvelut.

Syntyvyys nousee jälleen Tampereella

Syntyvyys on viimein kääntynyt nousuun Tampereella vuosituhannen vaihteen jälkeisestä notkahduksesta.

Vasta nyt Tampere alkaa saavuttaa samaa koululaisten määrää, joka kaupungissa oli vuosituhannen alussa.

– Tampereella oli todella monta miinusmerkkistä vuotta putkeen, jolloin lasten ikäluokat vain pienenivät, Järvelä kertoo.

Kun 2000-luvun alussa entistä useampi muutti naapuruskuntaan luomaan perhettä, nyt nousevana ilmiönä lapsiperheillä on jäädä kaupunkeihin.

Lapsikato on nähty Tampereella konkreettisesti eri lähiöissä ja se on vaikuttanut myös alueiden kehittymiseen.

Esimerkeiksi alueiden kehityskaaren laskusta Järvelä mainitsee Tampereelta Peltolammin ja Multisillan.

– Jos täydennysrakentamista ei tehdä ajoissa alueelle, jossa olisi tilaa ja tarvetta, elinvoima voi kadota. Näin on käynyt näillä alueilla.

Järvelän mukaan esimerkiksi Tesomalla vastaavalta tilanteelta vältyttiin. Oppilas- ja lapsimäärät olivat jo laskussa, samoin alueen houkuttelevuus.

– Nyt uuden rakentamisen myötä Tesoma on jälleen kiinnostava ja palveluita on runsaasti, joten asukkaitakin tulee lisää.

Peltolammin rakentamista tulisi Järvelän mukaan kiirehtiä, sillä oppilasmäärät ovat jo puolittuneet alueella. Nyt suunnitteilla on Peltolammin uusi hyvinvointikeskus, koulu ja päiväkoti.

Myös Tampereen kaupungin päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä vaaditaan, että hyvinvointikeskuksen tontin etsintä tehdään nopealla aikataululla.

Kolme uutta päiväkotia avaa jo ovensa

Päiväkotiverkon uudistukseen pakottaa myös se, että lähes kolmasosa tamperelaisista päiväkodeista kärsii tällä hetkellä sisäilmaongelmista. Monet päiväkodeista ovat jo korjauksessa ja varhaiskasvatusta annetaan väistötiloissa.

Tampere saa vuoden 2019 tammi-helmikuussa yhteensä kolme uutta päiväkotia, kun Irjalan, Haukiluoman ja Kämmenniemen vastavalmistuneiden tilojen ovet avataan lapsille.

Kaikki uudiskohteet on rakennettu vanhojen päiväkotien tilalle. Jokaisessa näistä on ollut jonkinlaista sisäilmaongelmaa.

Esimerkiksi Haukiluoman päiväkoti toimi väliaikaisesti väistötiloissa. Nyt haukiluomalaiset päiväkotilapset aloittivat kevätkautensa loppiaisen jälkeen uudessa, 160-paikkaisessa päiväkodissa.

– Uusissa päiväkodeissa on otettava huomioon esimerkiksi tilojen monikäyttöisyys. Tarkoituksena on, että tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi pienryhmätoimintaa, Järvelä sanoo.

Irjalassa uusi, kaksikerroksinen päiväkoti- ja koulurakennus avattiin myöskin heti loppiaisen jälkeen, ja päiväkotilapset pääsivät siirtymään väistötiloista pysyviin tiloihin.

Kämmenniemessä helmikuussa avattava uusi päiväkoti on sijoitettu koulun yhteyteen, mutta päiväkotilapsilla on oma pihansa ja lapset myös ruokailevat omissa tiloissaan.

– Uudet rakennukset vastaavat uusia tarpeita. Ne soveltuvat monipuoliseen käyttöön, lapsille ja hoitajille on entistä enemmän tilaa, tiloja voidaan käyttää myös iltaisin ja päiväkodeissa on omat liikuntasalit, Järvelä kehaisee.

Lue lisää:

Tampere suunnittelee luopuvansa peräti yli 20 päiväkodista ja koulusta – lista ei mene mukisematta läpi

Tampere muutti koulujen lakkautuslistaa – kolme koulua säästyy sulkemiselta

Tampereelle tulee jatkossa vain yli 1 000 oppilaan yhtenäiskouluja – pieniä kouluja ja päiväkoteja suljetaan ja yhdistellään

Lapsiasiavaltuutettu: Valtion pitäisi saada päättää koulujen lakkauttamisesta, koska kunnat eivät huomioi lasten oikeuksia – "Harhaisesti hoetaan, että säästetään seinistä"

Opettajat Ylen kyselyssä: lasten keskittymiskyky on huonontunut selvästi – Keskittymistä pitää harjoitella, asiantuntija neuvoo miten

Ranska haluaa tiukempia seuraamuksia sellaisille mielenosoittajille, jotka eivät ole ilmoittaneet mielenilmauksestaan etukäteen.

Ranskan pääministeri Edouard Philippe ilmoitti maanantai-iltana televisiossa, että hänen hallituksensa aikoo säätää uuden mielenosoituksia koskevan lain.

– Mielenosoitukseen saapumisen kommandopipo päässä pitää olla rikos, ei vain pikkurike, Philippe sanoi TF1-kanavalla Ranskan radion RFI:n mukaan.

Keltaliivien mielenosoitusten alettua marraskuun puolivälissä yli 5 600 ihmistä on pidätetty ja noin tuhat ihmistä tuomittu.

Väkivaltaisuuksia ovat lietsoneet pääasiassa mielenosoittajien joukkoon soluttautuneet mellakoitsijat, joihin kuuluu niin äärivasemmistolaisia kuin -oikeistolaisia.

Mielenosoitukset alkoivat polttoaineiden hinnankorotusten vastustamisena, mutta muuttuivat pian yleiseksi presidentti Emmanuel Macronin politiikan vastustamiseksi.

Viime lauantaina Pariisissa oli jälleen väkivaltaa mielenosoittajien ja poliisin välillä. Philippen mukaan ensi lauantain mielenosoituksiin valmistautuu koko Ranskassa noin 80 000 poliisia ja santarmia.

Lisää aiheesta:

Ranskassa keltaliivit yrittävät pitää mielenosoitukset liikkeessä – Pariisissa nähtiin jälleen yhteenottoja

Viveca Särkelälle yksi Seinäjoen kaupunginkirjaston hyllyistä on tullut viime vuoden aikana tuttuakin tutummaksi. Vieraskielinen kirjallisuus on sijoitettu kirjaston laitimmaiseen hyllyriviin. Sieltä löytyvät myös ruotsinkieliset kirjat.

Äidinkieleltään ruotsinkielisen Särkelän nykyinen kotikaupunki on supisuomenkielinen Seinäjoki.

Vuosien aikana suomen kieli on alkanut sujua niin hyvin, ettei Särkelää puheen perusteella enää kovin helposti erota kunnon eteläpohjalaisesta.

Lukeminen sujuisi suomeksikin, mutta se ei ole sama asia kuin lukea ruotsiksi, tietää Särkelä.

– On valtavan tärkeätä, että voi lukea omalla äidinkielellään.

Kun Särkelä vuosi sitten päätti osallistua Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastohaasteeseen, hän päätti samalla, että yrittää toteuttaa sen lukemalla vain ruotsinkielistä kirjallisuutta.

Siitä tulikin tuplahaaste.

Lukeminen jäi ruuhkavuosina

Viveca Särkelä on melko tyypillinen tapaus. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta kun arki täyttyi kiireistä, lukeminen jäi lähes kokonaan.

– Viime vuosina luin oikeastaan vain ammattikirjallisuutta ja hyvä jos yhden romaanin vuodessa.

Sitten tapahtui jotain.

– Istuin vuosi sitten sohvalla ja totesin, että katson aivan liikaa telkkaria. Jotain muuta pitää keksiä. Ja sopivasti twitterissä tuli vastaan Seinäjoen kaupungin mainostama kirjastohaaste, muistelee Särkelä.

Särkelä otti siltä istumalta haasteen vastaan ja nyt hän on kirjaston vakioasiakas. Ensimmäinen haaste on onnistuneesti selätetty.

– Se oli kirjastohaaste, ei pelkästään haaste lukemaan vaan myös tutustumaan kirjaston palveluihin.

Särkelä kertoo onnistuneensa lopulta hyvin haasteen toteuttamisessa, vaikka Seinäjoen kirjastossa ruotsinkielisen kirjallisuuden valikoima on pieni.

– Voi sanoa, että haaste toi minut uudestaan kirjojen maailmaan. Tutustuin 50 kirjailijaan, joiden kirjoja en ollut ikinä ennen lukenut.

Vain yhden kirjan Särkelä joutui lukemaan suomeksi. Se haasteen rasti, jossa kirja piti napata palautettujen kirjojen hyllystä, osoittautui liian vaikeaksi.

– Palautettujen kirjojen joukossa ei ollut koskaan ruotsinkielisiä kirjoja, naurahtaa Särkelä.

Lukuhaasteista lukemisen iloa

Erilaisista lukuhaasteista on tullut uusi ja koko ajan yleistyvä keino innostaa ihmisiä kirjallisuuden pariin. Haastajina ovat esimerkiksi monet kirjallisuusblogit ja kirjastot.

Edelläkävijänä kirjastojen lukuhaasteiden kehittelyssä on ollut pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko Helmet.

Helmet-lukuhaaste pyörähti vuoden alussa käyntiin jo viidennen kerran.

Haasteen kehittäjä kirjastopedagogi Riikka Utriainen sai viime syksynä Helsingin Kirjamessuilla Rakkaudesta kirjaan -palkinnon ja kertoi silloin, että pelkästään sosiaalisessa mediassa on Helmet-haastetta tekemässä jo yli 8000 ihmistä.

Ei siinä ollut suorittamisen makua, mutta joidenkin kirjojen kanssa joutui vähän kamppailemaan. Viveca Särkelä

Seinäjoen kirjastossa käynnistyi vuoden alussa kolmas haaste. Se vie kirjaston asiakkaat nojatuolimatkoille. Tavoitteena on lukea 25 kirjaa, jotka kertovat eri maista tai ovat eri maiden kirjailijoiden tekemiä.

Kirjastoammattilaiset korostavat, että lukuhaasteiden tarkoitus on lisätä lukemisen iloa. Suorittamisen puolelle haaste ei saa luiskahtaa.

– Ei siinä ollut suorittamisen makua, mutta joidenkin kirjojen kanssa joutui vähän kamppailemaan. Ne olivat kirjoja, joita en olisi ehkä lukenut ilman haastetta, kertoo Viveca Särkelä viime vuoden luku-urakastaan.

Oman viehätyksensä lukuhaasteeseen tuo yhteisöllisyys. Lukukokemuksiaan voi jakaa facebook-ryhmässä. Ja sieltä löytää myös ammattilaisten vinkkejä.

– Jaamme siellä viikoittain lukuvinkkejä, lupaa kirjastonhoitaja Elina Hokkanen Seinäjoelta.

Gösta Berlings saga

Viveca Särkelän suhde lukemiseen on muuttunut täysin vuoden aikana. Hän myöntää olevansa pahasti koukussa ja aikoo osalllistua myös Seinäjoen kirjaston uuteen lukuhaasteeseen.

– Kyllä tartun haasteeseen. Katsotaan mitä Seinäjoen kirjaston hyllystä löytyy.

Särkelälle iloinen yllätys olisi, jos ruotsinkielisen kirjallisuuden valikoima vähän laajenisi. Terveiset menevät niille, jotka kirjahankinnoista päättävät.

– Ruotsinkielisten kirjojen käyttöaste on varmasti viime vuoden aikana noussut lainaamieni kirjojen ansiosta!

Lainattujen kirjojen joukosta Särkelä poimii yhden helmen. Kirjan, joka oli hänelle suuri löytö. Se on Selma Lagerlöfin esikoisteos Gösta Berlings saga.

130 vuotta sitten vanhalla ruotsin kielellä kirjoitettu kirja haastoi Särkelän oikein kunnolla.

– Oli vaikea päästä sisälle sen sanastoon ja runolliseen tekstiin, mutta sitten kun se avautui, se vei täysin mennessään. Aivan ihana kirja.

Joulukuun alussa avattu Helsingin keskustakirjasto Oodi on ollut niin suosittu, että kovaa vauhtia tyhjenevät hyllyt eivät ole siellä tavaton näky.

Käyntikohteeksi muodostuneesta kirjastosta on lainattu parhaimmillaan yli 5 000 aineistoa päivässä.

Tämä näkyy etenkin Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkayksikössä Pasilassa. Siellä lajitellaan eri kirjastoihin palautetut kirjat. Käsittelyssä on aineistoa koko Helmet-alueelta eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista.

– Nyt eletään hyvin mielenkiintoisia hetkiä sen takia, että Oodi on vasta avattu, sanoo logistiikkayksiköstä vastaava Jarko Jokinen.

Hän kuvailee yksikössä käsiteltyjä aineistomääriä todella suuriksi.

– Oodi on todella suosittu. Se tuntuu meillä kuormissa, määrät ovat olleet suuria.

Jo ennen Oodia logistiikkayksikön läpi kulki noin 15 000 aineistoyksikköä päivässä eli esimerkiksi kirjoja, cd-levyjä ja nuottivihkoja.

Oodista lainattiin joulukuun aikana yli 66 000 teosta. Palautettuja aineistoja oli noin puolet vähemmän.

Jokinen selittää tätä sillä, että ihmiset tykkäävät liikkua.

– He saattavat palauttaa aineistoa esimerkiksi työmatkallaan. Ehkä viikonloppuisin käydään enemmän lähi- ja kotikirjastossa.

Etenkin lastenhyllyt ammottavat tyhjyyttään

Haastatteluhetkellä Oodissa ensimmäistä kertaa asioinut Leena Havas pohtii, ettei itse välttämättä palauta kirjaa samaan paikkaan, josta on sen lainannut.

– Se riippuu ihan siitä, missä sattuu liikkumaan. Useimmiten tulee palautettua lähikirjastoon, hän sanoo.

Myös Havas oli pannut käyntinsä aikana merkille Oodin tyhjältä näyttävät hyllyt.

– Ilmeisesti on ollut suuri suosio.

Helsinkiläiselle Matti Pasolle Oodi on jo tuttu paikka. Hän myös sanoo palauttavansa lainaamansa teokset useimmiten juuri Oodiin.

– Asun lähistöllä. Tämä on lukunurkkani. Käyn täällä monta kertaa viikossa, Paso kertoo.

Oodissa etenkin lastenhyllyt ammottavat usein tyhjyyttään, kun pääkaupunkiseudun kirjaralli ei pysy lainaajien perässä.

Tästä huolimatta uusi keskustakirjasto saa siellä Janne Vuorenmaan kanssa asioineen nuoren Akseli Vuorenmaan hyväksynnän.

– Kyllä tämä ihan hauska kirjasto on. Mutta nyt täällä on aika paljon väkeä, kuuluu pojan arvio.

Lue myös:

Oodi on uuden ajan kirjasto, jossa voi kolvata, soittaa rumpuja ja juoda viiniä – kurkista Oodiin ja näe omin silmin, mitä kaikkea Helsingin uudessa keskustakirjastossa voi tehdä (30.11.2018)

Kirjastolaitoksen lippulaiva avautui – kolmesta kerroksesta vain yksi on pyhitetty kirjoille (5.12.2018)

Kirjastojen lippulaiva Oodi avautuu ja vie meidät uuteen kirjastoaikaan – kirjastot ovat muuttuneet kirjavarastoista kohtaamispaikoiksi (5.12.2018)

Oodin toinen kerros on omistettu työlle ja harrastuksille (28.12.2018)

Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on suurin 800 000 vuoteen, totesi viimeinen Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation (NOAA) ilmastoraportti.

Korkeasaaren entinen johtaja ja eläinfysiologian dosentti Seppo Turunen katsoo, että kaupungistuminen edistää luonnon hyvinvointia.

– Voi kuulostaa erikoiselta, mutta maailmanlaajuisesti ajateltuna jo nyt puolet ihmisistä asuu kaupungeissa ja maapinta-alasta se on vain kolmisen prosenttia, joten aika paljon jää pinta-alaa muulle.

Kaupungistuminen on Turusen mukaan myös trendi, jota on vaikea rikkoa.

– Palvelut toimivat kaupungeissa paremmin ja liikenneyhteydet ovat helppoja, voidaan siirtyä yhä enemmän pois autoilusta kevyeen liikenteeseen.

Yksi etu on Turusen mukaan syntyvyyden väheneminen, jonka hän näkee kaupungistumisen ansiona.

Turunen vieraili maanantaina Radio Suomen Päivä -ohjelmassa. Koko keskustelun voi kuunnella Areenassa.

"Helsingin luonnosta löytyy yhtä monipuolista lajistoa kuin erämaista"

Turunen pitää esimerkiksi Helsingin kaupunkiympäristöä monipuolisena.

– Minun on vaikeata löytää Suomesta yhtä monipuolista luontoympäristöä kuin Helsingissä on. Esimerkiksi Keskuspuistosta löytyy yhtä hyviä alueita lajistoltaan kuin erämaista, hän sanoo.

Turunen näkee myös helsinkiläisen asumisen hyvin luonnonmukaisena.

– Monissa maissa on mitattu kaupunkilaisen hiilijalanjälkeä ja se on huomattavasti pienempi kuin maaseudulla asuvan, hän toteaa.

Turusen mukaan maamme politiikka on kuitenkin ollut pitkään ollut kaupunki- ja luonnonsuojelukielteistä. Hän ei itse halua asettaa maaseutua ja kaupunkia vastakkain, mutta uskoo, että maaseudun etu on hyvinvoiva kaupunki, joka haluaa käyttää maaseudun tuotteita.

– Ihanne, jossa muutetaan korpeen ja rakennetaan sinne oma koti, toimii, jos muutama ihminen sen tekee, mutta haluaisin kysyä, kuinka paljon ollaan riippuvaisia henkilöautoliikenteestä ja perustuuko lämmitys puun polttamiseen?

– Puun tehokkuus kovin huono, jos sitä verrattaan esimeriksi aurinkoenergiaan. Puuta poltettaessa myös elimistöön kulkeutuu pienhiukkasia, hän muistuttaa.

Metsät on Turusen mukaan ainoa keino saada hillittyä ilmastomuutosta nopeasti.

– Suomi on tässä vähän hankalalla ajatuksella liikkeellä, kun on lähdetty puun polttamiseen. Puu on hirveän hyvä rakennusmateriaali, sehän korvaa monta ilmaston kannalta haitallista materiaalia, kuten betonia.

Maataloudessakin tapahtuu silti Turusen mukaan myönteistä kehitystä.

– Ruokaa osataan tuottaa pienemmillä pinta-aloilla, makean veden käytössä on opittu säästämään, lannoitteita ja torjunta-aineita on onnistuttu vähentämään, Turunen listaa.

Hiilijalanjäljestä noin kahdeksan prosenttia tulee turismista. Turunen toteaa tammikuussa ilmestyneessä Luonto ihmisen aikakaudella -esseekokoelmassaan, että risteilyturismi on likaisinta sallittua liikennettä.

– Edistykselliset laivat ovat kuitenkin päätymässä raskaan polttoöljyn sijaan luontoystävällisempiin polttoaineisiin, Turunen sanoi maanantaina Radion Suomen Päivän haastattelussa.

Lue lisää:

Nainen hylkäsi kaupungin ja mukavuudet, muutti ypöyksin korpeen ja raivasi vanhasta, hylätystä tilasta itselleen onnen: "Ihmisen pitää saada nähdä taivaanranta"

Jääkaapissamme on jo viikkokausia maannut ongelmajäte. Tai siis vaarallinen jäte, kuten nykyään kuuluu sanoa.

Lapsen antibioottikuurista jäi yli noin kolmasosa. Olen yrittänyt hävittää lääkkeet ympäristöä kuormittamatta.

Pinkki antibioottipullo on tarjonnut mielenkiintoisen arkielämän tutustumismatkan Yhdysvaltain yhteiskunta- ja ympäristöpolitiikkaan.

Suomalaiseen järjestelmään tottuneena yritin palauttaa lääkepulloa lähiapteekkiimme, mutta turhaan.

Yhdysvalloissa lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Lääkkeitä myyvistä liikkeistä voi kyllä ostaa joulukuuseen koristeet, maitoa tai wc-tukoksen avaajan, mutta vanhentuneita tai ylijäämälääkkeitä ne eivät pääsääntöisesti ota vastaan.

Eräässä Washingtonin keskustan apteekissa farmaseutti katsoi minua hölmistyneenä. Hän kehotti huuhtelemaan lääkkeen viemäristä alas. Sitä ei sielu sietänyt tehdä, joten jatkoin selvitystyötä.

Washingtonin kaupungin nettisivuilta löysin lopulta listan apteekeista, joissa lääkkeitä vastaanotetaan. Niitä on 700 000 asukkaan pääkaupungissa yhteensä kuusi. Kuusi! Meidän kaupunginosa-alueellamme ei ole ensimmäistäkään.

Yhdysvalloissa järjestetään kyllä pari kertaa vuodessa erityinen päivä lääkkeiden palauttamiseksi. Silloin keräyspaikkoja on tarjolla enemmän.

Ei voi kuitenkaan välttyä pohdinnalta, monenkohan vuosikymmenen takaa yhdysvaltalaisten lääkekaapeissa mahtaa olla lääkkeitä, kun hävittäminen on tehty näinkin vaivalloiseksi.

Lääkkeitä hävitetään Yhdysvalloissa myös vesistöjen ja luonnon kannalta arveluttavalla tavalla: huuhtomalla ne vessanpöntöstä alas. Hämmästyksekseni tämä ohje viemäriin huuhtomisesta löytyy Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n sivuilta.

Suomessa lääkevalvonnasta huolehtiva virasto Fimea ohjeistaa, että lääkkeitä ei pidä huuhtoa viemäriin. Ympäristöön joutuessaan niistä voi koitua haittaa maaperän ja vesien mikrobeille tai eläin- ja kasvikunnalle.

Yhdysvaltain lääkevirasto sen sijaan on koonnut listan lääkkeistä, jotka pitäisi huuhtoa viemäriin, jos lääkkeiden keräyspaikkaa ei ole helposti tarjolla. Tällä listalla on muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opioideja, esimerkiksi metadonia ja morfiinia.

Näitä lääkkeitä voidaan käyttää väärin huumeena.

Virasto rauhoittelee niitä, jotka ovat huolestuneita lääkejäämien päätymisestä juomaveteen ja luontoon. Se kertoo ottavansa huolen vakavasti.

FDA:n asiantuntija Raanan Bloom kertoo viraston sivustolla, että lääkejäämiä siirtyy vesijärjestelmiin pääasiassa ihmisten eritteistä, toisin sanoen esimerkiksi virtsasta. Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että lääkkeiden huuhtominen viemäriverkostoon vaikuttaisi ympäristöön.

Yhdysvaltain lääkeviraston listan mukaan viemäriin voi huuhtoa muun muassa voimakkaita kipulääkkeitä, kuten opiaatteja, metadonia tai morfiinia.

Yhdysvaltain lääkeviraston ohjeissa näkyykin vahvempana huoli lääkkeiden päätymisestä vääriin käsiin kuin huoli luonnosta tai vesistä. On mahdollista, että juuri tästä syystä Yhdysvalloissa lääkkeitä voi paikka paikoin palauttaa myös poliisille.

Eräs työkaverini kertoi palauttaneensa Marylandissa poliisiasemalle miehensä selkävaivaan määrätyt voimakkaat kipulääkkeet. Niitä varten oli asemalla erillinen iso lukollinen pönttö. Yhdysvaltoja koettelee vaikea opioidikriisi, joten lääkkeiden väärinkäytön huoli on todellinen.

En lähtenyt kiikuttamaan antibioottipulloamme poliisille. Antibiooteilla kun ei saa päätä sekaisin, korkeintaan vain vatsan.

Pinkin antibioottipullomme hävittämisongelma alkoi ratketa, kun sain lopulta kiinni Washingtonin ympäristövirastosta virkailijan. Hän neuvoi laittamaan kissanhiekkaa tai kahvipuruja pussiin ja sekoittamaan nestemäisen antibiootin siihen. Hyvin suljetun pussin voi kuulemma laittaa sekajätteeseen.

Virkailija vakuutti, että Washingtonissa sekajäte poltetaan eikä antibioottimme siten päätyisi mahdolliseksi ympäristöriskiksi kaatopaikan jätekasoihin.

Joillain Yhdysvaltain 2 500 kaatopaikasta tosin saattaa tällaisia kahvinpurulääkesekoituksia lojua.

Washingtonin ympäristöviraston virkailija yllättyi kertoessani, että kaupungin nettisivuilla ohjataan huuhtelemaan lääkkeet viemäriin.

– Hyvänen aika, se on kyllä korjattava, virkailija sanoi.

Muutaman päivän päästä asiaa tarkistaessani huuhteluohje löytyi sivuilta edelleen.

Minun ei lopulta kuitenkaan tarvinnut tehdä antibiootista kahvinpuru- tai kissanhiekkacocktailia. Neljännessä apteekissa, jossa lääkkeenhävityksestä kysyin, farmaseutti löikin käteeni pussin, josta paljastui vakuuttavampi hävitysmenetelmä.

Pussin sisällä oli hiekkamaista jauhetta, jonka kerrottiin sisältävän aktiivihiiltä. Jauhe hajottaisi lääkkeen kemiallisesti ja tekisi sen vaarattomaksi.

Valmistajan mukaan pussissa voi sekoittaa enintään 45 lääketablettia, pienen juomalasillisen verran nestettä tai kuusi lääkelaastaria. Kun lääkkeet on pantu pussiin, täytetään se puolilleen vettä. Näin kemiallinen reaktio voi alkaa.

Kemisti ehkä osaisi arvioida pussin toimintaa ja hajottiko se todella lääkkeen vaarattomaksi. Pinkki antibiootti poistui kuitenkin viimein jääkaapistamme.

Sisäministeriö haluaa tehdä ulkomaalaisten oleskelulupien peruuttamisesta helpompaa.

Sisäministeriö haluaisi muuttaa ulkomaalaislakia niin, että ulkomaalaisen oleskeluluvan voisi peruuttaa silloinkin kun henkilö ei ole Suomessa.

– Nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin kata tilanteita, joissa saattaisi olla tarpeen perua pysyvä oleskelulupa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Tällainen tilanne olisi Vuorion mukaan esimerkiksi sellainen, jossa Suomesta pysyvän oleskeluluvan saaneen epäillään lähteneen vierastaistelijaksi ulkomaille. Suojelupoliisin arvion mukaan 80 henkilöä on lähtenyt Suomesta Syyrian ja Irakin konfliktialueille. Arvio on vuodelta 2017.

– Kansallisen edun nimissä tällaisen henkilön oleskelulupa pitäisi peruuttaa ja hänelle pistää maahantulokielto, Vuorio sanoo.

Lakimuutosta koskeva selvitys on noussut esille eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) lauantaina antaman haastattelun jälkeen.

Risikko sanoi Ykkösaamun haastattelussa haluavansa kiristää ulkomaalaisten oleskelulupia koskevaa lainsäädäntöä. Risikon mukaan ulkomaalaisen oleskelulupa pitää voida perua jos henkilön todetaan olevan Suomelle "kansallinen uhka".

– Jos ihminen on kansallinen uhka, niin hänen oleskelulupansa pitää pystyä purkamaan, Risikko sanoi.

Risikon avaus herätti ihmetystä, sillä ulkomaalaisen karkotus on jo nykyisin mahdollista mikäli hänen katsotaan tekemiensä rikosten perusteella olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle.

Myöhemmin Risikko täsmensi kommenttiaan.

Risikon mainitsema ohjelma hyväksyttiin maahanmuuton ministerityöryhmässä keväällä 2017, kun Risikko itse oli sisäministerinä.

Ohjelmassa luetellaan 25 toimenpidesuositusta, joilla on tarkoitus torjua laitonta maahantuloa. Yksi suosituksista on selvittää, "voidaanko lainsäädäntöä muuttaa siten, että sen avulla voitaisiin puuttua ja estää ulkomailla oleskelevan henkilön palaaminen Suomeen peruuttamalla henkilölle myönnetyt luvat tai lakkauttamalla suojeluasema, jos henkilön katsotaan vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai turvallisuutta".

Risikon avaus tuli vastauksena Ylen haastattelussa esitettyyn kysymykseen, joka koski turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia.

Lainsäädännön laajentaminen esitellyllä tavalla ei kuitenkaan olisi vaikuttanut esimerkiksi Oulun rikosvyyhdissä, joissa Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita epäillään useista alaikäisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Risikko sanoi myöhemmin Ylelle, että hänen kommenttinsa ei koskenut juuri Oulun rikosepäilyjä vaan ulkomaalaisten rikosten ennaltaehkäisyä yleisellä tasolla.

– Tämä oli esimerkki siitä mitä vielä voi tehdä maahanmuutto/turvapaikka-asiassa, jottei järjestelmää käytetä väärin, Risikko vastasi maanantaina.

Suomessa rikoksiin syyllistyneet nimenomaan halutaan maahan, jotta heidät voidaan tuomita oikeudessa, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Vuorio.

– Tietenkin Suomen edun mukaista olisi, että tällainen henkilö saataisiin tuomiolle Suomeen. Mutta jos ei koskaan saataisi, niin viime kädessä voitaisiin perua oleskelulupa. Mutta tämä ei liity vierastaistelijoihin, mistä tämä selvitys on lähtenyt. Me ei olla rikospuolta mietitty.

Millaisessa tilanteessa henkilö voi olla uhka kansalliselle turvallisuudelle, jos hän ei ole syyllistynyt rikoksiin?

– Kuinka moni haluaa maahansa henkilöitä, jotka ovat taistelleet vaikka Isisin riveissä? Jos pystytään näyttämään, että henkilö on osallistunut tällaiseen toimintaan, niin onhan se silloin perusteltua. Tai jos on tieto henkilöstä, joka on kytkennässä terroristijärjestöön, vaikkei itse olisikaan terroristi, Vuorio vastaa.

Onko turvallisuuden kannalta merkityksellistä, estetäänkö ulkomailla olevan maahantulo peruuttamalla oleskelulupa, sen sijaan että hänet karkotettaisiin Suomeen saapumisen jälkeen?

– En lähde spekuloimaan eri vaihtoehtoja. Yritämme nyt selvittää, voisiko lakia muutta niin, että ulkomailla olevaa ei päästettäisi tänne. Koska nykylainsäädäntö mahdollistaa sen.

Ulkomailla olevalla henkilöllä ei kaiketi olisi mahdollista valittaa oleskeluluvan peruuttamisesta?

– Hallintolaissa on omat pykälänsä siitä, missä tapauksissa henkilöä voidaan jättää kuulematta kun tehdään päätös. Sekin on osana selvitystä, miten mahdollinen valittamien ja tähän liittyvät toimet on mahdollista järjestää.

Istuva eduskunta ei mahdollista lainmuutosta kuitenkaan ehdi käsitellä.

– Teemme parhaillaan selvitystä, voidaanko lainsäädäntöä muuttaa. Ei ole olemassa ehdotusta, eikä aikatauluakaan, Vuorio sanoo.

Asia selvitetään Vuorion mukaan vasta nyt, koska listalla on ollut kiireellisempiä asioita.

Mainitun toimenpideohjelman pohjalta on esitetty esimerkiksi turvapaikanhakijoiden passin haltuunottamista turvapaikkaprosessin ajaksi, sekä maahantulokiellon rikkomisesta annettavien rangaistusten tiukentamista.

– Tämä on osa isompaa kokonaisuutta.

7.1. klo 20.43: Keskustelu on suljettu jatkuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.

Lue myös:

Puhemies Paula Risikko: Rikollisten pysyviä oleskelulupia pystyttävä purkamaan helpommin – rikollinen voi olla kansallinen uhka

Useita lampaita on löytynyt raadeltuina Virolahden Länsikylässä. Ilves oli tunkeutunut torstain ja perjantain välisenä yönä pihattonavettaan, jossa majaili kymmenkunta lammasta.

Kaksi lammasta oli raadeltu kuolleiksi, ja kaksi lampaista oli henkihieverissä.

– Tapetuista lampaista oli veret juotu ja latkittu parempaan talteen. Yhden peräpäätä oli syöty. Lisäksi niissä oli raatelujälkiä: kynnen- ja hampaanjälkiä, kertoo paikan päällä käynyt haminalainen petoyhdyshenkilö Seppo Kallio.

Paikalla on käynyt muitakin petoyhdyshenkilöitä tutkimassa tilannetta. Pihaton lähistöltä on löytynyt ilveksen jälkiä.

Pihaton oviaukossa oli pressu, jonka kautta lampaat pääsivät kulkemaan ulos.

– Ilves oli hyökännyt sisään pressuoven helman kautta. Sisällä oli rautaseinä, jossa oli sen kokoisia reikiä, joista ilves oli päässyt joko seinästä läpi tai hyppäämään seinän yli, kertoo Seppo Kallio.

"Röyhkeys on lisääntynyt"

Petoyhdyshenkilö Seppo Kallio ei muista, että ilvekset olisivat lähialueilla aiemmin tunkeutuneet sisätiloihin ja tappaneet eläimiä.

– Voi olla, että niitä on tapahtunut, mutta minulle tämä on ensimmäinen kerta. Tämä kertoo ainakin siitä, että ilvesten röyhkeys on lisääntynyt. Voi myös olla, että ruokaa ei ole saatu metsästä, niin sitten tullaan helpomman ruuan perässä.

– Tällaisilla pedoilla tilanne voi karata käsistä. Kun tapettavaa on paljon, niin ne voivat tappaa ruokaa valmiiksi varastoon.

Toinen pahoin raadelluista lampaista on jouduttu lopettamaan. Myös toiselle saattaa tulla lopettamistuomio tänään.

Muut lampaat on nyt siirretty kokonaan sisätiloihin.

Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hieman vajaat 2 000 aikuista ilvestä. Kaakkois-Suomen ilveskannaksi on noin 145–155 yli vuoden vanhaa yksilöä.

Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle noin 200 ilveksen pyyntilupaa. Niistä 19 on osoitettu Kaakkois-Suomeen. Metsästysaika alkoi joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Poronhoitoalueella metsästysaika alkoi jo lokakuussa.

Luokassa soi rauhallinen taustamusiikki. Kakkosluokkalaiset lukevat kirjoja, viimeistelevät askartelutöitä tai värittävät. Opettaja Kirsi Lakaniemi kiertelee auttamassa, kun oppilailla on pulmia tarvikkeiden löytämisessä, liimaamisessa tai langan päättelyssä. Kaikki työskentelevät keskittyneesti.

Tätä on harjoiteltu ensimmäisestä luokasta asti, aluksi 10–15 minuutin pätkissä, kertoo helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun 2C:n opettaja Kirsi Lakaniemi. Hän on ylpeä oppilaistaan, sillä monien lasten keskittymiskyky on hänen mielestään viime vuosina heikentynyt.

– Osa lapsista jaksaa keskittyä töihin ihan niin kuin aina ennenkin. Mutta joissakin lapsissa näkyy, että he pelaavat viikonloppuisin tai aamuisin ennen koulun alkua aika paljon. Silloin ajatukset jäävät helposti pelimaailmaan, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Samalla tavalla ajattelee moni muukin peruskoulun opettaja.

Ylen kysely: keskittymiskyky huonontunut sekä ala- että yläkoulussa

Ylen kyselyyn vastanneista opettajista yli kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että oppilaiden keskittymiskyky on huonontunut selvästi viiden viime vuoden aikana. Näin ajattelevat yhtä lailla sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajat.

Hyvin monen kyselyyn vastanneen opettajan mielestä keskittymiskykyä ovat heikentäneet älylaitteiden runsas käyttö ja jatkuva virikkeiden tulva.

Opettajat kuvailevat oppilaiden keskittymiskyvyn puutetta kyselyn vastauksissa:

"Kännykät vievät lasten yöunet. Älylaitteiden viihdekäyttö näkyy koulussa siten, että jo alaluokkalaiset tulevat silmät ristissä ja levottomina kouluun."

"Tuntuu siltä, että joillakin oppilailla aivot ovat ylivireystilassa. On todella vaikeaa rauhoittua opiskelemisen vaatimaan tilaan."

"Oppilaat kaipaavat koko ajan enemmän viihdettä ja kestävät huonommin tylsyyttä."

Joidenkin vastaajien mielestä keskittymistä vaikeuttavat myös esimerkiksi liian suuret opetusryhmät, henkilökunnan vähäisyys tai se, että osa oppilaista kärsii tilojen vaihtelusta ja hyvin omatoimisesta opiskelusta.

Ylen kyselyyn vastasi runsaat 400 peruskoulun opettajaa eri puolilta Suomea. Kysely toteutettiin yhteistyössä opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa. Mukana oli sekä alakoulujen että yläkoulujen opettajia.

Aistiystävällinen luokkahuone helpottaa keskittymistä

Helsinkiläisessä Puistopolun peruskoulussa myös tilat helpottavat kakkosluokkalaisten keskittymistä. Osa koulun luokista on rakennettu aistiystävällisiksi stress free -konseptin mukaan. Muun muassa kokolattiamatto ja akustiikkalevyt vähentävät melua. Tuolien siirtely ei aiheuta kolinaa eikä luokassa kaiu. Valaistus on lähellä luonnollista auringonvaloa.

Opettaja Kirsi Lakaniemi laittaa välillä myös musiikkia soimaan. Rauhallinen taustamusiikki luo luokkaan levollisen tunnelman.

– Se auttaa keskittymään hiljaiseen työhön, Kirsi Lakaniemi sanoo.

Välitunneilla hän puolestaan kannustaa lapsia liikkumaan. Välituntisin on usein myös ohjattua liikuntaa.

Kyky oppia keskittymistä ei ole kadonnut

Myös neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan lasten käyttäytyminen on vähitellen muuttunut, niin kuin aikuistenkin. Lapset saavat paljon harjoitusta nopeaan reagoimiseen ja monen asian tekemiseen yhtä aikaa. Siihen vaikuttavat niin ympärillä tulvivat ärsykkeet kuin nopeatempoiset pelit.

Sen sijaan lasten kyky oppia keskittymistä ei ole Liisa Klenbergin mukaan kadonnut mihinkään.

– Lasten kyky oppia keskittymistä ei ole ollenkaan vähentynyt. Mutta harjoitusta se vaatii, hän sanoo.

Keskittymisen taito on Klenbergin mielestä edelleen hyvin tärkeä. Yhteiskunnassamme tarvitaan paljon esimerkiksi lukemisen ja kuuntelemisen kykyä.

– Jos pystyy olemaan sekä nopea multitaskaaja että paneutumaan asioihin pitkäjänteisesti, toiminnan joustavuus ja mahdollisuudet lisääntyvät.

Näin voit auttaa lasta keskittymään

Neuropsykologi Liisa Klenberg antaa keinoja siihen, kuinka aikuinen voi auttaa lasta tai nuorta keskittymisen harjoittelussa. Osa lapsista tarvitsee harjoittelua enemmän, osalle se on helpompaa.

1. Ympäristön rauhoittaminen

Älypuhelin tai ympäriltä kuuluvat äänet vievät herkästi huomion. Ympäristön rauhoittaminen on tärkeä keino lasten ja nuorten keskittymisen helpottamiseen.

2. Ennakointi

Myös ennakointi auttaa.

– Jos lapsi osaa valmistautua siihen, että nyt tulee se pitkäkestoinen juttu, missä pitää pystyä kohdentamaan tarkkaavuutta pidemmän aikaa, keskittyminen helpottuu, Liisa Klenberg sanoo.

3. Tehtävien rakenteen selkeyttäminen

Laajoihin asioihin syventymistä helpottaa, jos lapselle annetaan tehtävän avuksi selkeä rakenne eikä vain isoa, hahmotonta tehtävää.

– Voi olla haasteellista keskittyä tehtäviin, jotka vaativat oma-aloitteista pohdintaa siitä, miten tämän tekisin, missä järjestyksessä ja mitä kaikkea siihen pitäisi tulla.

Jos lapsi tekee vaikkapa esitelmän jostakin maasta, tehtävää voi helpottaa antamalla rungon, johon on listattu keskeiset etsittävät asiat: missä maa kartalla sijaitsee, mikä sen asukasmäärä on, mitä kieliä maassa puhutaan ja niin edelleen.

4. Uni, liikunta, ruoka

Jos uni jää liian lyhyeksi tai aamupala syömättä, vireystila ei pysy yllä. Edellytys keskittymiselle on, että lapsi tai nuori nukkuu, syö ja liikkuu sopivasti.

5. Sinnikäs harjoittelu

Pitkäjänteistä työskentelyä pitää myös harjoitella sinnikkäästi. Sitä kannattaa opetella pienissä paloissa ja toistuvasti. Lapsi tarvitsee harjoitteluun aikuisten apua, mallia ja ohjausta.

Suurimman oppositionpuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on sairauslomalla tammikuun loppuun asti, tiedottaa SDP.

Rinne ja hänen puolisonsa Heta Ravolainen-Rinne joutuivat uudenvuoden tienoilla Espanjan lomamatkallaan sairaalahoitoon hengitystieinfektion ja keuhkokuumeen vuoksi.

Kumpikin on edelleen sairaalahoidossa.

Rinteen vointi on parantunut, mutta sairaus estää toistaiseksi lentomatkustamisen. Molemman toipuminen Espanjassa jatkuu siihen asti, kunnes he ovat matkustuskuntoisia, puolue tiedottaa.

Duodecimin mukaan keuhkokuume on vakava yleistulehdus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 50 000 ihmistä.

Oikeus on määrännyt näyttelijä Kevin Spaceylle lähestymiskiellon.

Yhdysvaltalainen tuomioistuin käsitteli maanantaina tapausta, jossa Spaceyn epäillään seksuaalisesti ahdistelleen 18-vuotiasta miestä ravintolassa heinäkuussa 2016.

Entisen uutisankkurin Heather Unruhin mukaan Spacey oli ostanut hänen 18-vuotiaalle pojalleen useita drinkkejä ja sen jälkeen työnsi kätensä humalaisen pojan housuihin ja kosketteli tätä.

59-vuotiaalle Spaceylle luettiin syyte törkeästä siveellisyysrikoksesta ja pahoinpitelystä. Hän ei vastannut syytteeseen. Oikeuden asiakirjoissa Spacey sanoo, että hän aikoo kiistää syyllisyytensä.

Tapausta käsitteli massachusettilainen tuomioistuin Nantucketin lomasaarella.

Seuraava kuuleminen on 4. maaliskuuta, mutta Spaceyn ei tarvitse olla siellä henkilökohtaisesti paikalla.

Ensimmäiset ahdisteluepäilyt Spaceytä kohtaan tulivat julkisuuteen, kun näyttelijä Anthony Rapp kertoi Spaceyn käyttäneen häntä seksuaalisesti hyväkseen vuonna 1986.

Oscar-palkittu Spacey tunnetaan etenkin House of Cards -televisiosarjasta.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltalaista näyttelijää Kevin Spaceya vastaan on nostettu syyte seksuaalisesta ahdistelusta

Pohjoispuolalainen Kalinówkan kylä on esimerkki siitä, millaisia seurauksia pappien seksuaalisilla hyväksikäyttötapauksilla voi olla syvän katolisessa Puolassa.

Pienessä 170 asukkaan kylässä työskennellyt katolinen pappi istuu parhaillaan kolmen vuoden vankilatuomiota viiden koulutytön hyväksikäytöstä.

Yhden yhdeksänvuotiaan uhrin äiti Jolanta Zych oli papin tapauksessa todistajana. Hän kertoo, että osa kyläläisistä syyttää häntä nyt väärästä todistuksesta.

– Ihmiset ajattelevat, että pappi on viaton, ja että viaton mies on vankilassa minun vuokseni, Zych sanoi uutistoimisto Reutersille.

Kukaan ei tervehdi Zychiä enää kylällä, vaan ihmiset kääntävät hänelle selkänsä.

– Pahinta oli, että tyttäreni ja hänen veljensä joutuivat koko ajan menemään uskonnon tunneille, joita piti se sama pappi, Zych kertoi.

Toisen uhrin äiti Marta Zezula sanoo, että hänen tyttärensä on kieltäytynyt toistuvasti ruoasta oikeudenkäynnin jälkeen.

Jumalanpalveluksessa ihmiset eivät enää suostu kättelemään Zezulaa rauhaa toivotettaessa.

Marraskuussa jumalanpalveluksen jälkeen haastatellut seurakuntalaiset tyrmäsivät syytökset pappiaan kohtaan panetteluna.

– Pappi oli loistava. Emme saa enää koskaan samanlaista tilalle, yksi seurakuntalainen sanoi Reutersin toimittajalle.

Poikkeuksellinen tuomio

Lasten hyväksikäyttö kirkossa on arka Puolassa, joka on yksi Euroopan uskovaisimmista valtioista.

Puolan pääkaupungissa Varsovassa toimivan Älä pelkää -ryhmän mukaan 300 tapauksessa uhrit eivät ole uskaltaneet nostaa oikeusjuttua pappien hyväksikäyttötapauksista. He pelkäävät sitä, että heitä epäillään tai aletaan vältellä.

Lokakuussa puolalainen vetoomustuomioistuin antoi tuomion, jossa nainen sai 230 000 euron korvaukset siitä, että pappi oli hyväksikäyttänyt häntä lapsuudessa.

Marraskuussa Puolan piispat pyysivät hyväksikäytön uhreilta anteeksiantoa. Piispat sanoivat, että kirkko on alkanut tutkia, kuinka laajaa hyväksikäyttö on ollut.

"Yksi aikamme rutto"

Hyväksikäyttö on puhuttanut myös katolisen kirkon korkeimmalla tasolla. Ongelmaa käsitellään vanhempien piispojen ja paavin tapaamisessa helmikuussa Vatikaanissa.

Paavi Franciscus otti lasten seksuaalisen hyväksikäytön esille maanantaina vuotuisessa puheessaan Vatikaanin suurlähettiläille.

Paavi kutsui lasten seksuaalista hyväksikäyttöä "yhdeksi aikamme rutoksi".

Hän sanoi, että helmikuun kokous "pyrkisi tuomaan täyden selvyyden faktoihin ja helpottamaan sellaisten rikosten aiheuttamia haavoja".

Forssalaisen tehdasrakennuksen valoisan tilan takanurkassa kaksi automatisoitua konetta tekee tarkkaan ennalta ohjelmoituja liikkeitä. Ne kokoavat elintarvikkeille tarkoitettuja pakkauksia.

Kahdeksan hengen yrityksessä huokuu innostuksen ilmapiiri. Tekeillä on jotain uutta, joka voi parantaa maailmaa vähentämällä muovin käyttöä.

Vähentää muovin tarvetta

Idea uudenlaisesta elintarvikepakkauksesta alkoi muhia automaattisia pakkauskoneita valmistavan Jomet Oy:n perustajan ja nykyisen hallituksen puheenjohtajan Jouni Suokkaan päässä jo tämän vuosikymmenen alkupuolella.

– Metsä Boardilta kävivät meillä Jometissa esittelemässä ohutta aaltopahvia ja kyselemässä, löytyisikö sille ideoita sovelluksiin, vaikka vuokiin, joita on kaupan hyllyt väärällään. Usein on tullut tartuttua haasteisiin, myöntää Jouni Suokas.

Hän kuitenkin katsoi, ettei tämä tuote oikein sovi metalliyrityksen pirtaan. Niinpä sitä varten perustettiin vuonna 2014 uusi yritys.

Tuotekehittelyjen jälkeen startup-yritys Jospak Oy toi viime huhtikuussa markkinoille uudenlaisen elintarvikevuoan. Siinä tarvitaan jopa 85 prosenttia vähemmän muovia kuin perinteisissä muovivuoissa.

Kuitupohjan päälle kiinnitetään erillinen, ohut muovikalvo, jonka ansiosta pakkaukseen voidaan pakata esimerkiksi jauhelihaa suojakaasuun.

Isojen megabrändien rinnalla

Uutuus on jo nyt saavuttanut menestystä pakkausalan kilpailuissa. Elokuussa Jospakin vuoka sai tunnustuksen pohjoismaisessa ScanStar-kilpailussa. Täältä vuoka eteni maailman pakkausalan yhdistyksen World Packaging Organization WPO:n järjestämään WorldStar-kilpailuun. Sieltä saavutuksena oli WorldStar 2019 -tunnustus. Sen palkinnot jaetaan toukokuussa Prahassa.

Jospakin vuoka nimettiin vielä finalistiksi erikoiskategoriaan (WPO), jonka kaksi muuta finalistia ovat tunnettuja megaluokan nimiä: virvoitusjuomajätti CocaCola ja paperi- ja pakkausyhtiö Mondi.

Meriiteistä on hyötyä, kun pyritään isoille markkinoille, tietää Jospakin toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Sillä rakennetaan nimenomaan brändin tunnettuutta ja yrityksen uskottavuutta kansainvälisille markkinoille, joille mekin tähtäämme.

Samalla, kun yhtiö kehittelee tuotteitaan, se hakee myös kasvua. Kasvu on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Kasvua halutaan, mutta se ei saa tulla liian nopeasti, että tuotanto ja tekeminen pysyvät perässä. Mieluummin sopivankokoisia uusia asiakkaita erilaisilta aloilta, jolloin tuotteita voidaan kehittää, Heikkilä pohtii.

Vauhtia muovivastaisuudesta

Muovin käytön vähentäminen on yksi suurista ympäristöhaasteista. Muovien maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut 1960-luvulta lähtien 20-kertaiseksi ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Suurimmiksi ongelmiksi koetaan muovien päätyminen ympäristöön ja mahdollisesti myös ravintoketjuihin.

Suomessa muovin erilliskeräys alkoi vuonna 2016. Tätä nykyä muovipakkauksista kierrätetään meillä neljäsosa. EU:ssa tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2025 muovista kierrätetään jo puolet.

Kerätyistä kuluttajamuovipakkauksista oli viime vuonna tavoitteena 75 prosentin kierrätysaste uusien tuotteiden raaka-aineeksi, loput poltetaan energiahyötykäyttöön kotimaassa.

Elintarvikepakkauksista kaksi kolmasosaa on edelleen tehty muovista, mutta vaatimukset muovin käytön vähentämisestä ovat voimistuneet. Tämä pakottaa pakkausvalmistajia etsimään uusia, kierrätettävämpiä vaihtoehtoja.

Jospakin vuoissa elintarvikkeita suojaava muovi voidaan irrottaa helposti kartonkipohjasta. Molemmat osat voidaan kierrättää erikseen. Muovivastaisuuden nousu on sattunut Jospakin kannalta hyvään aikaan, myöntää toimitusjohtaja Tarja Heikkilä.

– Kyllä meidän ajoitus markkinoille tulon suhteen on ollut erittäin oikea. Totta kai nämä trendit, yleinen mielipide, sekä entisestään tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat meidän pakkauksemme kaltaisten pakkausratkaisujen käyttöön.

Pikkufirmat "moottoritien rampilla polkupyörällä"

VTT tutkii aktiivisesti pakkausratkaisuja. Uusiutuvien materiaalien tutkimusprofessori Ali Harlin vertaa Jospakin elintarvikevuoan muovimäärää maitopurkin muovimäärään.

– Vuoka on oikeansuuntainen askel ja parantaa pakkauksen kierrätettävyyttä. Kuitu antaa pakkaukselle jäykkyyttä ja lujuutta. Yhdistelmäpakkaukset ovat usein varsin tehokkaita ratkaisuja.

Pystyykö pieni yritys kasvamaan isoksi ja pelastamaan maailmaa tuotteillaan? Kasvussa pakkausmarkkinoille tärkeää on löytää asiakkaat, jonka brändille ympäristötietoisuus on tarpeeksi tärkeää. Moni firma haluaa olla ympäristötietoinen ja kiinnostusta löytyy – mutta miten saadaan pienten tuotantomäärien pakkauksen hinta tarpeeksi alhaiseksi, kun halpa yksikköhinta perustuu isoon volyymiin?

– Pieni yritys on kasvuvaiheessa kuin olisi moottoritien rampilla polkupyörän kanssa. Markkina ja tarve on loppumaton, ja kasvaa pitäisi nopeasti.

Harlinin mukaan pakkaaminen kasvattaa muovin käyttöä 150 miljoonaa tonnia seuraavan viidentoista vuoden aikana, ellei mitään tehdä. Tämä on puolet tämänhetkisestä paperin ja kartongin valmistuskapasiteetista maailmassa.

Uudet kulutustavat voivat kuitenkin muuttaa pakkausten tarvetta, esimerkiksi ravintoloissa syöminen tai lähiruuan itsevalmistus voisivat muuttaa pakkaamisen tarpeet ja ratkaisut. Koko ajan kehitetään myös uusia teknisiä ratkaisuja muovin vähentämiseksi, esimerkkinä Kotka Millsin muoviton kertakäyttökahvikuppi.

Itse kehitetyt koneet

Forssalaisen tehdassalin lattiapintaa on vielä paljon vapaana, sillä valmiita vuokia täyteen pakatut laatikot vievät vain pienen osan tuotantotiloista. Laajentamisen varaa on siis jäljellä tulevaisuuden varalle. Tuotantoa varten rakennetut koneet ovat omaa innovaatiota, esittelee Jospakin työnjohtaja Juha Raistakka.

– Tätä kehitetään jatkuvasti tässä tuotannon aikana. Meillä on kaksi prototyyppikonetta. Niistä saadaan koko ajan lisää oppia tulevaan volyymikoneeseen, missä on korkeampi kapasiteetti ja suurempi tuotos per tunti.

Tänä vuonna Jospak on hankkimassa kolmannen koneen. Jospakin koneet valmistaneen Jometin hallituksen puheenjohtaja Jouni Suokas lupaa, että uudessa koneessa tuotanto voidaan nostaa kymmenkertaiseksi. Sen lisäksi tuotannossa on tarkoitus siirtyä tänä vuonna yhdestä vuorosta kolmeen vuoroon ja palkata lisää väkeä.

Tuotekehityksen edetessä Jospakilla ei pantaisi yhtään pahakseen, vaikka nyt pakkauksiin käytetty muovi voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempään materiaaliin.

– Olisihan se ihan mahtavaa, jos jossakin vaiheessa voisimme sanoa, että Jospakin vuokaratkaisu on kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettu, Tarja Heikkilä sanoo.