Sunnuntai on Caracasissa perinteisesti hiljainen päivä, joka pyhitetään perheelle ja yhdessäololle.

Chapellinin slummissa miehet pelaavat kadulla dominoa ja kapealla kujalla olevan savitiilitalon ikkunasta kantautuu kovaääninen merengue-musiikki.

Monet kaupat ovat kiinni, koska on sunnuntai tai siksi, että niissä ei enää ole mitään myytävää.

Kujaa vastapäätä asuva Luis Alemán pörröttää Nena-nimisen snautserin turkkia samalla kun hän etsii kaapista Venezuelan lippua.

Tarjoilijana työskentelevällä Alemanilla on vapaapäivä, mutta lepäämisen sijaan hän lähtee kadulle presidentiksi julistautuneen opposition Juan Guaidón kannattajien kanssa.

– Äänestin aikoinani Hugo Chávezia. Aluksi hän paransi meidän köyhien asemaa, mutta pian valta sokaisi hänet ja lupaukset unohtuivat, Alemán sanoo.

Chávezin jälkeen valtaan astui Nicolás Maduro, josta Alemán ei keksi mitään hyvää sanottavaa.

– Haluan uskoa, että Guaidó pystyy syrjäyttämään Maduron, Alemán toteaa ja kiinnittää valtavan Venezuelan lipun viitaksi harteilleen.

Kansa pysyy kaduilla

Oikeistolaiseen Voluntad Popular -puolueeseen kuuluva Venezuelan parlamentin puhemies Guaidó julisti itsensä presidentiksi viime keskiviikkona. Siitä asti häntä tukevat kansalaiset ovat olleet kadulla lähes päivittäin.

Lauantaina Guaidó puhui venezuelalaisille jälleen lukuisissa tilaisuuksissa Caracasissa. Hän kertoi, miten on valmis armahtamaan hallituksen sotilaat, poliisit ja virkamiehet, jos he asettuvat vastustamaan Maduroa.

Sunnuntaina Guaidón kannattajat kokoontuivat eri puolille kaupunkia tilaisuuksiin, joissa jaettiin armahduslaista kertovia pamfletteja sotavoimille ja poliiseille.

Luis Alemán nousee moottoripyöränsä selkään ja suuntaa La Carlotan tukikohdan lähistölle olevaan kokoontumiseen. La Carlotan vieressä sijaitsee presidentti Nicolas Maduron residenssi La Casota.

Aamuyhdeltätoista paikalla on vain kourallinen ihmisiä, mutta väkijoukko kasvaa aamun edetessä.

Operaation johtajan Rommel Morotin mukaan sotilaiden, poliisien ja virkamiesten pitää olla osa prosessia kohti demokratiaa.

– Haluamme jakaa koko Venezuelassa tietoa armahduslaista, Morot sanoo ja pyytää minua kirjoittamaan nimeni ja edustamani median nimen listaan.

–Tärkeintä on, että koko maailma saa tietää Guaidón tarjoavan rauhanomaista ratkaisua myös nykyhallinnon edustajille.

Maduro ei taivu

Luis Alemán ja väkijoukko alkaa marssia Morotin johdolla La Carlotan sotilastukikohdan porteille.

Tienvarressa kaksi miestä myy nyky-Venezuelassa luksustuotteeksi muuttuneita kananmunia. Muutama ihminen pysähtyy kysymään niiden hintaa.

Paikalla on myös suuri joukko pääasiassa kansainvälistä mediaa. Monet toimittajista ovat painaneet päähänsä kypärät: kukaan ei tiedä, miten sotilaat reagoivat pamflettien luovutukseen.

Alemán on ottanut mukaan vaimonsa, joka haluaa kuitenkin pysyä taka-alalla eikä osallistua tapahtumaan.

– Hetkenä minä hyvänsä he voivat alkaa käyttää väkivaltaa, hän sanoo.

Viime päivinä pitämissään puheissa Maduro on tehnyt selväksi, että hän ei aio luovuttaa.

Venezuelalaisen El Nacional -lehden lähteiden mukaan Yhdysvallat on luvannut Madurolle koskemattomuuden, mikäli hän poistuu maasta ja luopuu vallasta vapaaehtoisesti.

Maduro on viitannut kintaalla Yhdysvaltojen tarjoukselle. Lisäksi hän on kieltäytynyt EU-maiden vaatimista uusista vaaleista.

Sunnuntaina Maduro kuvattiin tarkistamassa Venezuelan sotakalustoa Paramacayn kaupungissa, ja Venezuelan on kerrottu siirtäneen raskasta kalustoa Kolumbian vastaiselle rajalle.

Lisäksi Venäjän palkkasotilaat ovat useiden lähteiden mukaan saapuneet maahan.

Sunnuntaiaamuna venezuelalaiseen puhelimeeni saapuu hallinnon lähettämä tekstiviesti, jossa kehotetaan 18–30-vuotiaita ilmoittautumaan Maduron joukkoihin. Monet venezuelalaiset pelkäävät jo sisällissotaa.

Pamfletit revitään ja poltetaan

La Carlotan portilla väkijoukkoa odottaa muutama hämmentyneen näköinen nuori vartija. Heille yritetään tyrkyttää pamfletteja tuloksetta. Sotilaat kieltäytyvät ottamasta niitä vastaan ja väkijoukko lähtee yrittämään varuskuntaan toista kautta.

Yksi sotilaista seuraa tapahtumaa portin vieressä olevasta tornista. Hän menee piiloon, kun yritän ottaa valokuvaa.

Väki kävelee varuskunta-alueelle kulkuesteistä välittämättä ja saapuu toiselle, suljetulle portille. Pamfletti työnnetään sotilaille portin luukusta.

Toimittajat parveilevat portin edessä ja tallentavat tapahtumaa. Pian pamfletti työnnetään takaisin portin alta. Se on revitty kappaleiksi.

Myös Petaren pahamaineisessa slummissa sotilaat polttavat pamfletin suurieleisesti.

"Maduro on presidenttimme"

Vaikka sotilastukikohdassa vastaanotto on tyly, ihmiset eivät luovuta. He marssivat lähistöllä sijaitsevalle poliisiasemalle ja yrittävät pamflettien luovutusta siellä.

Yksi poliiseista suostuu ottamaan sen vastaan ja väkijoukko hurraa. Poliisi keskustelee kansalaisten kanssa ja suostuu yllättäen antamaan haastattelun myös medialle.

Poliisi Charly Marin sanoo, ettei tiedä mitä paperissa sanotaan.

– En ole lukenut sitä, hän vastaa kysymykseen.

Kysyn Marinilta myös mielipidettä Nicolás Madurosta.

– Hän on Venezuelan laillinen presidentti, kunnes taivaan isä toisin todistaa, Marin sanoo.

Luis Alemán seuraa tapahtumia väkijoukon keskellä. Pian hän kuitenkin nousee moottoripyöränsä selkään ja ajaa takaisin kotiin.

– Odotan ensi viikon protesteja. Ne tulevat olemaan jälleen todella suuria, Alemán sanoo.

Sunnuntai-illalla Juan Guaidó ilmoittaa sosiaalisessa mediassa, että seuraavat massaprotestit pidetään keskiviikkona ja lauantaina.

Jaksaako kansa lähteä yhtä suurin joukoin kadulle kuin viikko sitten, jolloin sadat tuhannet ihmiset marssivat vapaan Venezuelan puolesta?

– Vähän aikaa sitten olin onnettomuudessa. Lääkkeiden hankkiminen oli lähes mahdotonta Olemme koko ajan köyhempiä, ei ole työpaikkoja ja kaikki lähtevät. Meillä ei ole mitään hävittävää, Alemán muistuttaa.

Lämmintä vaatetta päälle, pyyhe mukaan ruokakauppaan ja pakkaskarpaasien vinkit kylmien kelien varalle. Yle on vuosien saatossa kertonut erilaisia vinkkejä, miten pärjää hyisessä kelissä.

Olemme paljastaneet, että Lapin Martat suosivat kylmällä kelillä aluskerroksissa silkkiä ja päälle kannattaa laittaa villaa.

– Kerrospukeutujan pitää muistaa jättää vaatteiden välille ilmaa. Takki voi olla pakkasella yhtä kokoa isompi kuin mitä normaalisti käyttäisi, jutussa vinkattiin.

11 vinkkiä pakkasen karpaaseilta – testaa pilkkijän ja kapiaisen salaiset aseet kylmien kelien varalle

Vuonna 2014 nostimme esiin paleltumat ja niiden hoidot. Paleltumat iskevät usein salakavalasti, koska niiden syntyyn vaikuttaa moni tekijä. Jos iho pääsee paleltumaan, tulee sitä hoitaa hellästi.

– Kun ihokudoksissa on jo jäätyessä tapahtunut solumuutoksia, ei ole hyvä, että sellaisia järjestetään lisää ronskeilla hoitokeinoilla.

Paleltumaa pitää hoitaa hellästi

Pakkasuskomuksia murskaksi

Olemme murtaneet myyttejä: mitkä uskomukset pakkasesta pitävät paikkansa ja mitkä eivät? Alkoholi ei lämmitä kehoa, mutta kuuma mehu ja kahvi kylläkin. Alkoholi saa aikaan lämmöntunteen, mutta lisää lämmön- ja nestehukkaa.

Totta vai ei? Lapsuuden pakkastalvet karaisevat loppuiäksi sekä muita uskomuksia pakkasesta

Rahanarvoisina neuvoina olemme koostaneet, miten voi loiventaa talven energiapiikkiä kotona. Ainakin villapaita kannatta pistää päälle ja verhot kiinni. Jos mattoja ei ole lattialla, niitä kannattaa hankkia.

Patterit paahtavat pakkasilla – Näillä 6 vinkillä loivennat talven energiapiikkiä kotona

Kauppareissulla hyödyllisessä jutussamme kerrottiin, että pakkasella tomaatti, kurkku ja muut salaattitarvikkeet pilaantuvat herkästi, kun niitä kantaa kaupasta kotiin. Jos salaatti pääsee paleltumaan, alkaa se pilaantua heti.

Jos kaupasta ei pääse lähtemään lämpimällä autolla, on olemassa yksi kikka, jolla kurkun ja salaatin saa kotiin kunnossa.

– Salaatin voi suojata pyyhkeellä tai muulla, ja kylmälaukku on tässä erittäin pätevä. Sehän on suunniteltu eristämiseen eli toimii myös näin päin, vinkkasi muun muassa salaatteja kasvattava Sakari Tamsi.

Salaatinostajan pakkasniksit: pyyhe ympärille tai kylmälaukun kanssa kauppaan

Älä liikuta kylmettynyttä

Vuosittain Suomessa kuolee hypotermiaan useita kymmeniä ihmisiä. Neuvomme, miten voi auttaa kylmettynyttä ihmistä. Tärkein neuvo on se, että kylmettynyttä ihmistä ei tule liikuttaa. Se voi nimittäin tappaa, koska silloin kylmä veri lähtee helposti liikkeelle. Myöskään alkoholia ei saa tarjota.

Näin autat hankeen kylmettynyttä: älä liikuta, vaan lämmitä – liikuttaminen voi viedä hengen

Ja lopuksi kerrottakoon, että Saksassa ortopedit ovat neuvoneet ihmisiä kävelemään kuin pingviinit. Ortopedien mukaan näin pysyy paremmin pystyssä liukkailla teillä.

Saksassakin kireää pakkasta, lääkärit ohjeistavat: Kävelkää kuin pingviinit

Koostejuttu julkaistiin alun perin 4.1.2017.

Helsinkiläinen asunnottomien kahvila Vepa täyttyy pikkuhiljaa asiakkaista. Normaalisti päiväsaikaan kahvilasta saa ilmaisen lounaan, mutta tänään keskiviikkona on poikkeus, sillä Heikki Hursti jakaa ruokaa vähävaraisille. Kun Hurstin ruokajono on auki, Vepan soppajono on kiinni.

Muutenkaan kyseessä ei ole normipäivä, sillä kesken kaiken sisälle tulevat Ranskan Yleisradion ja maan pääkanavan kuvaaja ja toimittaja. Eric Josset ja Marie Croccel valmistelevat reportaasia asunnottomuuden vähenemisestä Suomessa. Ilmiö on Euroopassa ja mahdollisesti koko maailmassa ainutlaatuinen.

Suomen systeemiä ovat käyneet muutaman viime vuoden aikana ihmettelemässä monien Euroopan maiden lisäksi Australian, USA:n, Vietnamin ja Indonesian tiedotusvälineet. Britannian asuntoministeri kävi henkilökohtaisesti selvittämässä, mitä lukujen takana piilee.

Näiden lisäksi suomalaiset toimijat ovat käyneet ympäri maailmaa esittelemässä täkäläisiä konsteja.

Ensin vakituinen asunto

Kahdeksankymmentäluvulla asunnottomia oli noin 20 000. Tällä hetkellä asunnottomia on reilut 7 000, joista valtaosa asuu sukulaisten tai tuttavien luona.

Tuloksia on saatu aikaan viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyöllä, jossa ratkaisun avain on vakituinen asunto tilapäismajoituksen sijaan.

Vuonna 2008 aloitettiin kahdeksanvuotinen Asunto ensin -ohjelma, johon lähti mukaan ministeriöitä, kaupunkeja ja erilaisia järjestöjä. Koteja hankittiin ja rakennettiin kodittomille, ja kustannuksista vastasivat valtio, kunnat ja muun muassa Raha-automaattiyhdistys sekä asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Ohjelman avulla vakituinen asunto on järjestynyt tuhannelle asunnottomalle. Määrä sinänsä ei ole valtava, mutta se on osunut juuri oikeaan porukkaan.

– Se on kohdistunut ennen kaikkea kaikkein vaikeimmassa tilanteessa oleviin pitkäaikaisasunnottomiin eli ulkona ja tilapäisasunnossa asuviin, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Y-Säätiö on yleishyödyllinen toimija, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja yli 50 paikkakunnalla.

Asunto on perusoikeus eikä palkkio

Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön Feantsan mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt, vaikka eri maiden luvut eivät olekaan suoraan vertailukelpoisia eikä aivan kaikista maista ole kattavia tietoja.

Feantsan raportin mukaan esimerkiksi Irlannissa oli asunnottomia lapsia 3 300 marraskuussa 2017. Ruotsissa puolestaan hätämajoitukseen sijoitettujen lasten määrä kasvoi 60 prosenttia vuosina 2011–2017. Britanniassa oli vuoden 2017 maaliskuussa 78 000 taloutta väliaikaismajoituksessa.

Feantsan raportti syyttää Suomea lukuun ottamatta Euroopan maita ”täydellisestä tietämättömyydestä” asunnottomia kohtaan. Sen mukaan Suomessa asunto on pyritty näkemään perusoikeutena, kun taas monissa muissa maissa sitä pidetään palkkiona hyvästä käytöksestä.

Y-säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen pitää yhtenä keskeisenä syynä Euroopan maiden asunnottomuusongelmaan sosiaalista asuntotuotantoa, tarkemmin sanottuna sen puutetta.

– Englannissa tehtiin poliittinen ihmiskoe, että hoitavatko markkinat asunnottomuuden. Lopputulos on, että eivät hoida.

Kaakisen mukaan Britanniassa valmistui viime vuonna 6 400 asuntoa, joita voi verrata Suomen ARA-asuntoihin.

– Suomessa valmistui enemmän, ja Englannissa on kymmenkertainen väestö.

Sama tilanne on Ranskassa, arvelee toimittaja Marie Croccel. Tosin Ranskassa pyritään laajentamaan samantyyppistä mallia kuin Suomessa.

– Järjestelmää on kokeiltu neljässä kaupungissa vuodesta 2011, ja nyt se pyritään laajentamaan 16 kaupunkiin, mutta Ranskassa on pulaa sosiaalisesta asuntotuotannosta.

Ranskassa asuntoprojektissa ovat mukana Lille, Toulouse, Marseille ja jotkin Pariisin kaupunginosat.

Helsingissä kadulla asuu yhä enemmän nuoria

Nurinkurisesti samaan aikaan kun asunnottomien määrä on vähentynyt, Helsingin kaduilla asuvien määrä on saattanut lisääntyä viiden viime vuoden aikana, arvioi Vailla Vakinaista asuntoa ry:n asumispalvelujen päällikkö Jussi Lehtonen.

Yksi syy tähän on se, että Helsinkiin tulee väkeä sekä muualta Euroopasta että muualta Suomesta.

– Sitä ihmistä vaan on liikkeellä ja tänne tulee koko ajan muualta Suomesta ihmisiä, jotka eivät ole helsinkiläisiä. He helposti juuttuvat kadulle, vaikka se olisi hoidettavissa, että muuttaa itsensä helsinkiläiseksi.

Helsingissä Hietaniemen palvelukeskus ottaa sisään vain helsinkiläisiä. Lisäksi yhteen hätämajoituspaikkaan pääsevät ensisijaisesti EU:n ulkopuolelta tulevat ja yhteen Euroopan liikkuva väestö.

Käytännössä ihmisiä voi jäädä Lehtosen mukaan pakkaseen, koska hätämajoitukset ovat usein täynnä. Hätämajoituksesta taas väkeä ei siirry tarpeeksi palveluasuntoihin, koska palveluasunnoista on edelleen pulaa ja yksiöihin on Lehtosen mukaan vaikea päästä, koska sitä ennen on kuntouduttava riittävästi.

Tuoreimman tilaston mukaan nuorten asunnottomuus on lisääntynyt, ainoana asunnottomuuden lajina. Helsingissä oli toissa vuonna jo 800 alle 25-vuotiasta asunnotonta. Jussi Lehtonen arvelee, että yhtenä syynä on peruskoulun muuttuminen, minkä vuoksi syrjäytyminen alkaa usein jo koulussa.

Milloin kukaan ei ole enää asunnoton?

Asunto ensin -ajattelu alkoi tuottaa asuntoja asunnottomille kesken laman. Siitä huolimatta asunnottomuus saatiin vähenemään. Juha Kaakisen mielestä tuleva kehitys riippuu paljolti siitä, miten paljon edullisia ARA-vuokra-asuntoja tulevaisuudessa rakennetaan.

Hallitus päätti keväällä, että asunnottomuus puolitetaan neljässä vuodessa. Juha Kaakinen toivoo, että tuleva hallitus pistäisi vielä hieman paremmaksi.

– Kun asunnottomuusluvut on saatu näinkin pieniksi, miksi ei sitten hoidettaisi tätä yhteiskunnallista ongelmaa kokonaan pois päiväjärjestyksestä.

Olisiko Suomi silloin maailman ensimmäinen maa, jossa ei ole asunnottomia?

– Todennäköisesti – tai ainakin Euroopan ensimmäinen.

Lue myös:

"Mikään paha ei kestä ikuisuuksia" – 24-vuotias Paula Pura eli kaksi vuotta asunnottomana Helsingissä ja pelkäsi koko ajan

Suomi teki sen, missä muu maailma ei ole vielä onnistunut - Toni Tiittanen ja 3500 muuta asunnotonta saivat kodin

Korjaus 27.1. klo 18.10: Korjattu tekstiin, että Suomessa asunto pyritään näkemään perusoikeutena.

Vaikka ulkona on reilusti yli kaksikymmentä astetta pakkasta, aitauksessaan olevat itäsuomenkarjan lehmät eivät ole moksiskaan.

Tilan isäntä Frans Jaatisen laulava kutsu saa lauman tulemaan paikalle. Kärjessä on lauman utelias seniori Apila, joka on rohkein kaikista.

Jaatinen kertoo, että lehmät liikkuvat hitaammin pakkasessa. Hengitys huuruaa niiden sieraimista, ja lumi tarttuu valkoiseksi peitteeksi turpakarvoihin kiinni.

Askel kerrallaan lauma on Jaatisen ja tilan emännän Alexandra Lindqvistin luona. Nyt lehmille kelpaisi rapsutus. Lehmät puskevat lempeästi päällään, ja saavat omistajiensa huomion.

Sappion luomutilalla kasvatetaan itäsuomenkarjaa eli tuttavallisemmin kyyttöjä lihaksi sekä viljellään luomuvalkosipulia ja perunaa. Tilan lähiruokaa voi hakea Juvan ABC-aseman vieressä olevasta lähiruokakontista.

Kontti on uusi kokeilu, jolla yritetään ratkaista monien lähiruuan tuottajien ongelma: miten mukavuudenhaluiset kuluttajat saisivat lähiruokaa mahdollisimman helposti.

Juvalaiset ovat ensimmäisiä, jotka pääsevät kokeilemaan konttia. Myös Helsinkiin on tarkoitus avata samanlainen lähiruuan noutopiste kevään aikana.

Konttia vasta kokeillaan, ja markkinoilla on monia muitakin tapoja, joilla lähiruokaa yritetään saada asiakkaiden ulottuville.

Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia

Noin viisi vuotta sitten aloittanut Eggspress-toiminta käynnistyi kun yrittäjä totesi, että perinteisen tukkukaupan kautta saatu hinta kananmunista ei olisi ollut kannattavaa hänelle (City.fi).

Aluksi yritys kuljetti vain munia suoraan asiakkaille, mutta nykyään Eggspressin pakettiautoissa kulkee myös lihaa, kasviksia, jauhoja ja kaikenlaisia muita pientuottajien tuotteita ympäri Suomea.

Eggspressin ajatus ei ole suomalaisille täysin uusi. Ovathan kauppa-autot kiertäneet ennen Suomen kyliä, ja niitä on jäljellä vielä muutama tänäkin päivänä. Osa kauppa-autoista onkin erikoistunut juuri lähiruuan myymiseen. Erona kauppa-autojen palveluun on se, että Eggspressissä tuotteet täytyy tilata etukäteen.

Samantapainen ratkaisu ovat myös Facebookissa toimivat Reko-ringit. Ajatuksena Reko-ringissä on, että asiakas tilaa lähituottajien tuotteita Facebookissa ja saa sieltä tietoa siitä, milloin ja mistä tuotteen voi hakea.

Vanha keksintö on valjastettu lähiruuan myyntiin myös Seinäjoella. Välipaloja ja herkkuja on ollut tarjolla automaateissa vuosikaudet, mutta viime vuoden lopusta alkaen Seinäjoen keskustassa samannäköisistä automaateista on voinut ostaa lähiruokaa.

Ajatuksen takana on Laidun Herefordin yrittäjä Jussi Harju, joka yritti etsiä netistä uutta tapaa toimittaa lähiruokaa asiakkaille.

– Olin pyörittänyt tilaa suhteellisen kauan, ja kokeillut kaikkea muuta paitsi omaa kivijalkakauppaa. Tuottaminen ei ole ongelma. Ihmiset haluavat ostaa lähiruokaa, joten myyntikään ei ole ongelma. Ongelma on ruuan jakelu.

Harju uskoo lähiruoka-automaattien auttavan tuottajien arkea. Kun yrittäjän ei tarvitse olla itse myymässä tai palkata myyjää, on hänellä enemmän mahdollisuuksia keskittyä tuotantoon.

Tällä hetkellä Harjun laitteet puhuvat englantia, mandariinikiinaa ja paria muuta kieltä. Pian ne puhuvat myös suomea. Seinäjoelle on myös tulossa ensimmäinen automaatti pakkasessa pidettäville tuotteille.

Tällä hetkellä automaatteihin mahtuu helposti suuri perunasäkki, mutta joulukinkku voi olla kokonsa takia ongelma. Maailmalta olisi kuitenkin Harjun mukaan mahdollista tilata automaatteja, jonne mahtuisivat myös joulukinkut.

Toistaiseksi lähiruoka-automaatit ovat vain seinäjokelaisten ilona, mutta Harjun suunnitelmissa on valloittaa pikkuhiljaa Suomi automaateilla. Tällä hetkellä tehdään jo kokeiluja, joissa yrittäjän ei itse tarvitse huolehtia automaattien täytöstä, vaan logistiikkaan erikoistunut yritys hoitaa sen.

Lähiruoka on Harjun lempilapsi, mutta hän uskoo, että automaateista voisi myydä asiakkaille paljon muutakin. Erityisesti pienissä kylissä automaateista voisi tulevaisuudessa ostaa millaista ruokaa vain –tai vaikka itsehoitolääkkeitä.

Jos Harjun toive toteutuu, automaatit ovat lähiruuan myynnin tulevaisuus. Ne voivat kuitenkin saada kilpailijan lähiruokakonteista. Löytyykö tulevaisuuden toimittamismalli Seinäjoen sijaan Juvalta?

Kontteja joka niemeen ja notkelmaan

Juvan ABC-aseman vieressä loistaa limenvihreä kontti. Konttiin pääsee sisään ostamalla lähiruokaa Lähiapajan verkkokaupasta, jolloin asiakas saa sähköpostiinsa linkin digitaaliseen avaimeen. Kännykän näytöllä olevaa avain-painiketta painamalla ovi aukeaa. Kontin sisällä on lähiruokaa hyllyillä ja pakastimessa.

Asiakas pääsee hakemaan tuotteensa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Kontissa ei ole myyjää. Valvontakamerat varmistavat, että jokainen hakee vain ostamansa tuotteet.

Jos asiakas kurkistaa pakastimeen, siellä on myös Sappion luomutilan kyyttöjen lihaa.

Tilan melko tuoreiden isännän ja emännän mielestä konttiin on helppo viedä tuotteita, sillä se on heidän ohikulkumatkallaan lähellä tilaa.

Tilalliset lähtivät mukaan kokeiluun uteliaisuudesta. Lindqvist ei ole huolissaan kokeilun tuloksista, vaikka toivoo että kontin avulla he löytäisivät uusia asiakkaita.

– Emme ole määritelleet summaa, joka pitäisi ansaita kontista, koska tämä on niin helppoa. Jos kontissa ei mene kaupaksi, niin voimme myydä muualla. Toivomme myös toiminnasta palautetta, koska kenelläkään ei ole vielä tällaisesta kokemusta. Kukaan ei tiedä, miten tämä lähtee toimimaan.

Juvan lähiruokakontin sekä kevään aikana Helsinkiin avautuvan kontin kehittelyn taustalla on startup-yritys Coreorient. Molemmat kokeilut toimivat vielä hankerahoilla, mutta Paloheimo toivoo, että toiminnasta tulisi niin kannattavaa, että niitä voitaisiin jatkaa kokeiluajan jälkeenkin. Juvan konttia kehitetään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa ja Helsingin konttia testataan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Coreorientin toimitusjohtaja Harri Paloheimo uskoo, että näin yksinkertainen keksintö voi muuttaa lähiruuan tulevaisuutta.

Samankaltainen kokeilu on käynnissä myös Helsingissä (Maaseudun tulevaisuus), jossa ostaja ja tuottaja tekevät sopimuksen tulevasta sadosta. Asiakas sitoutuu ostamaan tietyn määrän tuotteita kolmeksi kuukaudeksi. Ruuat hän voi hakea kirjaston yhteydessä olevasta pienestä mökistä.

Foodhub-hankeessa asiakas voi hakea tuotteensa tiettyinä aikoina. Paloheimo haluaa päästä kokonaan eroon aikatauluista.

Paloheimon yritys kehitti aikaisemmin tapaa, jolla tavaroiden lainaaminen ja vuokraaminen olisi helpompaa. Paloheimo huomasi projektissa ilmiön, joka on tuttu monille nettikirpputorien käyttäjille: myyjän ja ostajan voi olla vaikea sopia aikaa, joka kävisi molemmille.

Siksi Paloheimo alkoi kumppaneineen miettiä ajasta riippumatonta säilytysmahdollisuutta tavaroille.

Coreorient sovelsi kehittämäänsä konttikeksintöä myös lähiruuan toimittamiseen.

Paloheimo on huomannut tuottajien turhautumista ruuantuotannon voittojen jakautumisessa. Hän toivoo, että kontti voisi auttaa pieniä toimijoita, joilla ei ole mahdollisuutta pitää ovia auki isojen hypermarkettien tapaan vaikka vuorokauden ympäri.

Paloheimo on innoissaan konttikokeilusta. Paitsi, ettei hän haluaisi kutsua lähiruokakonttia kontiksi.

– Kutsuisin sitä mieluummin älytilaksi. Kontista tulee vahva mielikuva ruosteisesta merikontista.

Paloheimo haluaa, että yritys keskittyy kontin käytettävyyteen. Jokainen alue voisi itse kertoa, miltä haluaisivat kontin näyttävän. Tilan ei tarvitse edes olla tulevaisuudessa kontti, vaan toiminta voi tapahtua vaikka kunnan tyhjässä tilassa.

– Ehkä olemme liian sinisilmäisiä. Pitäisi sanoa, että Amerikassa kehitettiin maailman kaunein tila, ja me toimme sen tänne. Sitten kaikki olisivat riemuissaan.

Keksintö ei siis olekaan kontti, vaan miten sitä käytetään. Paloheimo sanoo, että he aikovat ulkonäöstä riippumatta laajentaa toimintaa, viedä niemiin ja notkelmiin älytiloja, joista voi hakea lähiruokaa.

Tila ei ole ainut asia, jota Paloheimo haluaa kehittää. Ilmastonmuutos huolestuttaa häntä, ja siksi hän haluaisi yhdistää lähiruokatilaan myös kuljetuksen. Jos ruoka kuljetettaisiin koteihin joukkoistamalla, niin että yksi ihminen voisi tuoda ruokia myös muille lähialueen ostajille, se olisi paljon ekologisempaa kuin jokaisen tekemä automatka.

Paloheimon haaveissa älytiloista voisi tulla alueiden maamerkkejä, joissa olisi myös muita palveluita. Esimerkiksi tilaan voisi palauttaa kirjansa tai hakea postinsa samalla automaatista. Taivas on rajana ideoinnissa.

Troijan hevosen toivotaan ohjaamaan fiksumpiin ostoksiin

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pasi Rikkonen pitää lähiruokakonttia kiinnostavana ajatuksena. Hänen mukaansa menestyäkseen uusien myyntitapojen täytyy olla helppokäyttöisiä. Uuden tavan käyttöönotto riippuu siitä, onko se helppoa niin asiakkaalle kuin tuottajallekin.

Suurin osa lähiruuan ostajista on hänen mukaansa ihmisiä, jotka ovat valmiita näkemään hieman vaivaa saadakseen mieleistään ruokaa.

Lähiruokakonttien suurin kilpailija ei olekaan Coreorientin toimitusjohtaja Harri Paloheimon mielestä suuret marketit, vaan ihmisten käyttäytymistottumukset. Hänen mietintämyssyssään on kysymys, kuinka saada lähiruuan ostaminen yhtä helpoksi ja halvaksi kuin muun ruuan – tai jopa helpommaksi ja halvemmaksi.

Paloheimoa ajaa vastausten etsimiseen vielä suurempi kysymys: Miltä tulevaisuus näyttää ilmastonmuutoksen, öljyn loppumisen ja muiden uhkien keskellä.

– Kaiken takana on ajatus Troijan hevosesta. Tehdä tästä niin helppo tapa, ettei kuluttajan tarvitse tiedostaa näitä asioita. Jos lähiruuan ostamisen saisi helpommaksi, ehkä enemmistö ihmisistä ostaisi sitä tarvitsematta saarnata maailmanlopusta.

Etelä-Korea kamppailee Kiinasta tulevien ilmansaasteiden kanssa. Kiina käyttää paljon saastuttavaa hiilivoimaa ja sopivalla tuulella maita erottavan Keltaisenmeren yli työntyy sakeita saastepilviä.

Perjantaina Etelä-Korean Meteorologian laitos teki kokeen, jossa meren yllä yritettiin saada aikaan keinotekoinen sade. Sadepisarat puhdistavat tehokkaasti ilmaa.

Merialueelle noin sata kilometriä Gunsanin satamakaupungista lounaaseen levitettiin lentokoneesta hopeajodidia, jolla on jo kauan yritetty luoda sadetta eri puolilla maailmaa.

Koe ei onnistunut kovin hyvin. Säätieteilijät totesivat, että pilven alapuolella liikkuneessa tutkimusaluksessa havaittiin vain muutaman minuutin kestänyt heikko tihkusade.

Keinotekoisten sateiden luomiseen tähtäävää teknologiaa aiotaan silti edelleen kehittää. Koe antoi tärkeää lisätietoa.

Hopeajodidin avulla on yritetty saada aikaan keinotekoisia sateita jo kymmeniä vuosia. Tavoitteena on erityisesti kyetä kastelemaan kuivuudesta kärsiviä viljapeltoja, mutta sade olisi hyvä keino myös ilmanlaadun parantamiseen.

Tutkijat ovat varovaisia menetelmän tehosta, mutta sitä kehitellään monissa maissa.

Etelä-Koreassa on myös saastuttavia hiilivoimaloita, mutta maa on pyrkinyt vähentämään niiden käyttöä. Viime vuonna Etelä-Koreassa suljettiin viisi ikääntynyttä hiilivoimalaa.

Poliisi tutkii Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulussa epäiltyä salakatselua. Poliisin tiedotteen mukaan ammattikorkeakoulun päärakennuksen julkisten tilojen 1. ja 3. kerroksen esteettömissä wc-tiloissa, eli ns. inva-wc:ssä on videokuvattu salaa siellä käyneitä henkilöitä.

Epäilty rikos on tapahtunut viime vuoden huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.

Poliisi on pidättänyt ja sittemmin vapauttanut teosta epäiltynä vuonna 1982 syntyneen lappeenrantalaisen miehen. Mies on esitutkinnassa myöntänyt kuvanneensa salaa wc-tiloissa käyneitä ihmisiä. Hän on poliisin mukaan toiminut yksin.

Poliisilla on hallussaan teossa käytetty kamera ja sillä kuvattu materiaali. Kuvattua materiaalia ei ole levitetty mihinkään. Suurin osa wc-tiloissa käyneistä ei ole tunnistettavissa materiaalista.

Poliisin mukaan kuvattujen ihmisten lukumäärä on suuri.

Jos kyseisissä wc-tiloissa tapahtuma-aikavälillä käyneet henkilöt haluavat asiasta lisätietoa tai heillä on muuten asiaan liittyvää tietoa, voivat he ottaa yhteyttä Lappeenrannan poliisiaseman rikostutkinnan sähköpostiin: rikostorjunta.etela-karjala@poliisi.fi.

Esitutkinta on vielä kesken.

Oulun kaupunki järjestää tänään turvallisuusinfon Oulun seksuaalirikosepäilyjen vuoksi. Info järjestetään Oulun kaupungintalolla kello 9–12 ja se on kaikille avoin keskustelutilaisuus, jossa käsitellään ajankohtaisia turvallisuusteemoja.

Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen kertoi aiemmin Ylelle, että epäiltyjen seksuaalirikosten vuoksi ihmiset haluavat kuulla, mitä kaupungin päättäjät ovat asioista mieltä.

Keskustelussa ovat mukana Oulun poliisilaitokselta apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta, Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Raimo Pyysalo, Pohjois-Pohjanmaan elyn maahanmuuttopäällikkö Hanna Määttä sekä Oulun kaupungin maahanmuuton ohjausryhmää johtava sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.

Tilaisuus lähetetään myös suorana nettilähetyksenä Oulun kaupungin sivuilta.

Tässä artikkelissa Yle seuraa infon antia.

Tarkoituksena löytää keinoja ja käsitellä tilannetta

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen avaa seminaarin kello 9. Hänninen kertoo, että seminaaria on aikaistettu Oulun poikkeuksellisen tilanteen vuoksi, viitaten ilmitulleisiin seksuaalikosepäilyihin.

Hänninen kertoo, että on ollut 20 vuotta politiikassa mukana, eikä ole koskaan kohdannut vastaavaa turvattomuutta Oulussa. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei turvattomuus ole osaamisperusteisesti Ouluun tulleiden maahanmuuttajien syytä.

Keskustelun tarkoituksena on Hännisen mukaan keskustella keinoista, joilla Oulun kaupungin turvallisuutta voidaan parantaa. Infossa kuullaan turvallisuusviranomaisten käsitys turvallisuustilanteesta, Hänninen lisää.

Apulaispoliisipäällikkö: Raiskaajat eivät vaani pusikoissa, vaan somessa

Oulun poliisilaitokselta apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo, että poliisi tuli julki seksuaalirikosepäilyistä nostaakseen ajankohtaisen ongelman esiin.

Karnarannan mukaan nyt on rohkaistuttu puhumaan ja tuomaan esille kaltoinkohteluita, joiden kohteeksi pääsääntöisesti nuoret tytöt ovat joutuneet. Hän uskoo, että varmasti myös pojat kärsivät samasta ilmiöstä, vaikkakaan tapauksia ei ole poliisin tietoon Oulussa tullut.

Hänen mukaan ongelmaa voidaan korjata etenkin, jos kiinnijäämisriskiä vastaavista rikoksista saadaan nostettua.

Apulaispoliisipäällikkö avaa poliisin tilastoja liittyen seksuaalirikoksiin. Seksuaalirikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2017 vuoteen 2018 liki parikymmentä prosenttia. Raiskaajat eivät hänen mukaan vaani pusikoissa, vaan toimivat somessa.

Karnaranta kertoo, että tilastojen näkökulmasta Oulu ei juuri erotu, kun on puhe alle 18-vuotiaista seksuaalirikosten uhreista. Hän ennustaa, että kun seksuaalirikoksista on alettu puhua enemmän, tulee vastaavia rikoksia aikaisempaa enempi julki.

Hän muistuttaa, että ikinä ei sovi unohtaa sitä, että valtaosan erilaisista rikoksista Oulussa tekevät kantasuomalaiset. Seksuaalirikosten kohdalla ulkomaalaiset ovat Karnarannan mukaan kuitenkin yliedustettuina.

Joel Naukkarisen kylpyhuoneessa puuskuttaa laite, joka erottelee huoneilmasta typpeä ja happea. Vähähappinen ilma kiertää laitteesta letkun kautta Naukkarisen kasvoilla olevaan maskiin.

Näin nuori mies opiskelee ja tekee kotitöitä. Yöt hän nukkuu vuoteenpäätyyn viritetyssä alppiteltassa. Hän pyrkii viettämään happivajeessa 12–14 tuntia vuorokaudessa.

– Käytännössä poistun kotoa vain harjoittelemaan, syömään ja sairaalalle.

Naukkarisella on takiana vähähappista elämää jo pian 500 vuorokautta. Tavoitteena on jatkaa vielä seuraavat 17 kuukautta. Silloin alkavat Tokion olympialaiset.

Kova tahdonvoima ajaa äärimmäiseen harjoitteluun

Joel Naukkarinen on 25-vuotias Suomen maajoukkueen kilpasoutaja. Hän on saavuttanut 98 SM-mitalia eri soutumuodoista, lähes kymmenen suomenennätystä ja kaksi maailmanennätystä. Tänä vuonna tavoitteena on saada edustuspaikka Tokion olympialaisiin ja sieltä kultamitali 2 000 metrin matkalta.

Menossa on kova harjoittelukausi. Takana on kahden kuukauden jakso Saksassa Flensborgissa ja sitä ennen uuden valmentajan Marc-Oliver Klagesin johdolla Tanskassa Sonderborgissa. Nyt Naukkarisella on hetki aikaa opiskella ja tehdä saliharjoituksia hieman rauhallisemmin Kuopiossa. Kilpasoudun ohella Naukkarinen opiskelee kuudetta vuotta Itä-Suomen yliopistossa lääketiedettä.

Monipuolisen voimaharjoittelun ohella Joel Naukkarinen hakee tehoa fyysiseen kestävyyteen vähähappisissa olosuhteissa. Hänellä on omat happiteltat Kuopiossa, kotipaikkakunnallaan Kouvolassa sekä harjoittelupaikkakunnalla Saksassa.

– Minulla on todella kova voitontahto. Jos maailmalla kaikki kovimmat kilpakumppanit on tuolla oikeassa vuoristossa harjoittelemassa, niin meillä tuo Puijo jää pari kilometriä liian matalaksi, vaikka sen huipulle muuttaisi. Ei tällaisissa asioissa ole varaa tasoitusta antaa, jos haluaa voittaa kaikki parhaat.

Naukkarinen on löytänyt alppiteltan käytöstä toimivan ratkaisun.

– Jos ei Muhammed tule vuoren luo, täytyy vuoren tulla Joelin luo – kuuluu ummeljokelais-savolainen sananlasku, Naukkarinen naurahtaa.

Letkut rajoittavat elämää, mutta muuten happivaje ei tunnu Naukkarisen mielestä sen kummemmalta kuin lentokoneessa matkustaminen. Myös olympiatoivon avopuoliso suhtautuu hyvin: Naukkarinen on harjoitteluiden vuoksi niin paljon muualla, että on hyvä, että hän on edes maski päässä kotona.

Olympiakomitea panostaa alppitelttoihin

Huippu-urheilussa alppitelttoja on käytetty jo useiden vuosien ajan. Olympiakomiteassa ihmetellään, että Suomessa vähähappisella eli hypoksiaharjoittelulla on ollut poltinmerkki. Osa ihmisistä pitää sitä edelleen epäilyttävänä.

Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen Olympiakomiteasta kertoo selvittäneensä vuoden 2013 huippu-urheiluyksikön perustamisen jälkeen perusteellisesti alppiteltan käyttöön ja myös lisähapen (hyperoksia) käyttöön liittyvät asiat WADAlta ja silloiselta Suomen ADT:ltä (nykyään SUEK) sekä kansainväliseltä hiihtoliitolta FIS:ltä.

– Lopputulos oli, että sekä alppimajan että -teltan käyttö on täysin sallittu hypoksian simulointikeino. Kilpailutilanteessa lisähapen käyttö ei tietenkään ole sallittua, Kärkkäinen kiteyttää.

Hypoksiaharjoittelu on olennainen osa myös kestävyysvalmentajien koulutusta ja sitä käytetään yhteistyössä eri kestävyyslajeissa. Liikuntakeskus Pajulahdessa rakennetaan parhaillaan usean asunnon alppimajaratkaisuja, joissa pystytään simuloimaan erilaisia korkeuseroja.

– Kun kisat ovat korkealla, kestävyyslajeissa korkealle sopeutuminen eli akklimatisaatio on erittäin tärkeä asia ja oikeastaan välttämätön.

Monella suomalaisella huippu-urheilijalla on tähtäin jo Tokion jälkeen vuoden 2022 Pekingin talviolympiakisoissa. Siellä kilpaillaan maastohiihdossa, yhdistetyssä ja ampumahiihdossa noin 1 650–1 700 metrin korkeudessa.

Lääkäriksi muutaman vuoden kuluessa valmistuva Joel Naukkarinen itse tietää tarkkaan alppiteltan vaikutukset.

– Elimistö lisää punasolujen tuotantoa yrittäessään sopeutua hapenpuutteeseen. Vastaavasti vaikutukset alkavat hävitä, mikäli elimistön hapenpuutetta ylläpitävä olosuhde häviää.

Naukkarinen ei pidä alppiteltan käyttöä eettisesti arveluttavana, vaan luonnollisena osana kestävyysurheilua. Hän on pohtinut urheilun ja hypoksiaharjoittelun etiikkaa blogissaan.

– Tämä ei ole dopingia. Se on sallittua kaikille.

Naukkarinen muistuttaa kuitenkin, että joissakin lajeissa hemoglobiinirajat estävät hypoksiaharjoittelun.

Syksyllä syntyi 100 kilometrin maailmanennätysaika

Hyvä osoitus Naukkarisen kunnosta oli viime marraskuussa, kun hän rikkoi sisäsoudun 100 kilometrin maailmanennätyksen Kuopiossa. Uusi ME-aika oli 6.06.06,1. Se tarkoittaa huikeaa 1.49,8 keskivauhtia 500 metrillä.

– Harjoittelin Saksassa lähes päivittäin kuuden tunnin ajan, joten 100 kilometriä ei tuntunut ollenkaan vaikealta saavuttaa.

Hänen kuntonsa on noussut tasaiseen tahtiin. Harjoittelujaksot Saksassa ja Tanskassa ovat tuoneet lisää kestävyyttä. Lisäksi alppiteltassa vietetty aika tehostaa kestävyyslajissa tarvittavaa lihasten hapenottokykyä ja suorituksesta palautumista.

Kokonaisvaltainen harjoittelu vaatii kuitenkin ennen muuta peruselintapoihin keskittymistä ja riittävää nukkumista. Kuormituksen ja levon on oltava tasapainossa ja aivojen on saatava vaihtelevia ärsykkeitä ja ruokavalion on oltava hyvä, Naukkarinen pohtii.

Tokioon on vielä aikaa ja matkaa. Viime vuoden kesäkuussa Naukkarinen siirtyi yksikkösoutuun ja teki tietoisen valinnan, että haluaa olla vain itse vastuussa suorituksen lopputuloksesta.

– Uskon, että pitkässä juoksussa mahdollisuuteni menestyä ovat parhaat yksikössä. Vakavasti ottaen voin sanoa, että maailmassa ei voi olla monta urheilijaa, joka panostaisi urheiluun yhtä paljon tai jonka valmentautumista olisi viety näin pitkälle.

Ensi kesän MM-kisoista pääsee miesten 2 000 metrin soudusta yhdeksän parasta Tokion olympialaisiin. Vuoden 2020 kevään olympiakarsinnoissa paikkoja jaetaan vielä kolme lisää.

Aiemmin viranomaiset muistuttivat ahkerasti jäykkäkouristusrokotteen merkityksestä. Jos esimerkiksi kesämökillä astui naulaan, hoitohenkilökunnan ensimmäinen kysymys oli, onko jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Rokotuksistaan huolehtiva on saattanut yllättyä, kun rokotetta ei tarvitsekaan 10 vuoden välein uusia. Samalla rokotteella selviää seuraavatkin 10 vuotta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmoitti keväällä 2018, että työikäisten pitää uusia jäykkäkouristusrokote 20 vuoden välein.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kertoo, että uudistus aiheutti hämmennystä varsinkin vuoden 2018 alkupuolella, kun THL ilmoitti muutoksesta jäykkäkouristus-kurkkumätärokotteen aikatauluissa. Sittemmin tilanne on rauhoittunut.

Likaisen haavan saaneelle yhä piikki tarvittaessa

Tyksin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala pohtii, että jäykkäkouristusrokotuksia on annettu Suomessa ehkä liiankin ahkerasti. Muissa maissa rokotuksia on vähennetty.

– Ei meillä sen enempää tule likaisia haavoja kuin muissakaan maissa, joten rokotusten harventaminen on turvallista. Rokote annetaan edelleen likaisen haavan saamisen jälkeen, jos edellisestä rokotuksesta on kulunut 10 vuotta, vakuuttaa Rintala.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt analyysin jäykkäkouristusrokotetta koskevista vasta-aineista. Taso oli hyvä. Suomessa rokotetaan neljä kertaa niin paljon kuin Ruotsissa, kertoo Rintala.

Rintala sipaisee olkapäätään siitä kohdasta, johon rokotus annetaan. Hän kertoo, että rokotteen antaminen liian usein saattaa aiheuttaa kivuliaan paikallisreaktion rokotuksen jälkeen.

Rokotteesta on pulaa kansainvälisesti

Toinen syy, jonka takia jäykkäkouristusrokotteen turhaa antamista on vähennettävä, liittyy rokotteen saatavuuteen. Ylilääkäri Esa Rintala kertoo, että siitä on pulaa kansainvälisellä tasolla. Kokonaan rokote ei kuitenkaan ole vaarassa loppua.

– Jäykkäkouristusrokotetta tarjotaan kaikissa maissa. Rokotteen valmistajilta edellytetään, että tuotanto toimii.

Jokaisessa maassa on pohdittava, miten paljon rokotetta todellisuudessa tarvitaan.

Jäykkäkouristus on harvinainen, mutta vakava sairaus

Rokotusten harventamista perustellaan tapausten vähäisellä määrällä. Väestön immuniteetti on hyvällä tasolla. Kyse on kuitenkin vakavasta sairaudesta.

Jos haavan alueella tulee paikallisesti lihasnykinää tai yleisemmin lihasnykinöitä, siitä pitää kertoa lääkärille. Esa RIntala

THL:n erikoislääkäri Tuija Leino kertoi Ylen jutussa keväällä 2018, että 2000-luvulla jäykkäkouristuksia on todettu yksi tai kaksi vuodessa. Hyvästä hoidosta huolimatta suurin osa sairastuneista on kuollut Suomessa 2000-luvullakin.

Ylilääkäri Esa Rintala painottaa, että mahdollisiin taudin oireisiin on suhtauduttava vakavasti.

– Jos haavan alueella tulee paikallisesti lihasnykinää tai yleisemmin lihasnykinöitä, siitä pitää kertoa lääkärille. Näin voidaan tarkistaa potilaan rokotushistoria ja aloittaa hoito tarvittaessa, neuvoo Rintala.

Yli 65-vuotiaat rokotetaan yhä 10 vuoden välein

Vaikka työikäiset saavat jäykkäkouristusrokotuksen vain 20 vuoden välein, yli 65-vuotiaat rokotetaan yhä 10 vuoden välein. Ylilääkäri Esa Rintala kertoo, että heidän rokotussuojansa voi olla heikompi kuin työikäisillä. Myös rokotuksen teho on heillä heikompi.

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Jutta Peltoniemi kertoo, että uudistus aiheuttaa jonkin verran pulmia terveyskeskuksissa. Uusien käytäntöjen oppiminen vie aikaa.

– Jäykkäkouristus-kurkkumätärokotukset suositellaan annettavaksi aikuisilla 25-, 45- ja 65-vuotiaille. Lisäksi 25-vuotiaille annetaan eri rokote, koska siinä on mukana myös hinkuyskä.

Ikäperusteinen rokottaminen helpottaa kansalaisia muistamaan rokotteen ottamisajankohdan. Jutta Peltoniemi

Ikäperusteinen rokottaminen helpottaa kansalaisia muistamaan rokotteen ottamisajankohdan. Jutta Peltoniemi

Toisaalta osa terveydenhuollossa työskentelevistä tarvitsee viiden vuoden välein hinkuyskä-jäykkäkouristus-kurkkumätärokotuksen, koska he työskentelevät jatkuvasti pienten imeväisten kanssa.

Yksilöllinen arvio rokotuksen tarpeellisuudesta

Turun kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Jutta Peltoniemen mukaan ammattilaisilta on tullut eniten kyselyjä 25-vuotiaiden hinkuyskää, jäykkäkouristusta ja kurkkumätää ehkäisevästä rokotuksesta, koska moni on voinut saada sen juuri esimerkiksi varusmiespalvelussa. Silloin mietitään, pitääkö ja kannattaako rokote jo antaa.

– Ehkä nyt joudumme miettimään aikatauluja aiempaa yksilöllisemmin. Ikäperusteinen rokottaminen helpottaa kansalaisia muistamaan rokotteen ottamisajankohdan, pohtii Peltoniemi.

Sekä Rintala että Peltoniemi myöntävät, että rokotusten muistaminen tai tarkistaminen on ajoittain vaikeaa.

Jäykkäkouristusrokote on voitu laittaa tapaturman yhteydessä esimerkiksi mökkipaikkakunnalla tai matkalla, ja tietoa voi olla vaikea tarkistaa. Kaikki työterveyshuollot eivät toimita tietoja rokotuksista, joten ne eivät päädy Omakanta -ohjelmaan.

– Jos tietää, ettei ole saanut jäykkäkouristusrokotetta 20 vuoteen, sen voi käydä hakemassa. Vaikka tietyt ikäluokat kuuluvat yleisen rokotusohjelman piiriin, heitäkään ei kutsuta rokotukseen esimerkiksi terveyskeskuksesta. Rokotuksista pitää huolehtia edelleen itse, painottaa ylilääkäri Esa Rintala.

Keskipohjalaisissa kunnissa laiminlyödään yleisesti oikeuskanslerin ohjetta salaisesti käsiteltävien asioiden merkitsemisestä netissä julkaistaviin esityslistoihin.

Oikeuskanslerinvirasto ohjeisti kanteluun antamassaan ratkaisussa 2017, että verkkosivuilla julkaistavien esityslistojen salassa pidettäviin asiakohtiin tulisi merkitä kuvaus käsiteltävästä asiasta tai vähintäänkin lainkohta, johon salassapito perustuu.

Esimerkiksi Kokkolassa ja Vetelissä on ollut käytäntönä, että esityslistan asiakohdassa lukee otsikossa ainoastaan "salainen asia" tai "asia ei ole julkinen".

– Toki siinä on skarppaamisen varaa, että jokainen toimielin tekisi sen lyhyen merkinnän julkiseen pöytäkirjaan, myöntää Kokkolan hallintojohtaja Ben Weizmann.

Kokkolassa asia kohentuikin välittömästi Ylen yhteydenoton jälkeen. Jo seuraavassa kokouksessa oli pykälä, joka oli otsikoitu "salainen asia / tiedoksianto esitutkintaan lilttyen". Tekstissä viitataan myös aivan oikein julkisuuslain 24. pykälään ja kohtaan, jonka perusteella asia on salattu.

Salaisten asioiden taustalla usein yritysten toive

Salaisia asioita on viime vuosina käsitelty maakunnassa hallitustasolla eniten Kokkolassa ja Vetelissä.

Pietarsaaressa salaisia asioita on ollut vain kaksi tai kolme vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 niitä oli enemmän, koska kaupunginhallitus päätti aiemmin turvapaikanhakijoiden kuntapaikoista. Nyt asia on delegoitu viranhaltijoille.

Vetelin kunnanhallitus käsitteli viime vuonna netistä löytyvien pöytäkirjojen mukaan yhdeksän salaiseksi julistettua asiaa, toissavuonna niitä oli viisi.

– Koska meillä ei ole omaa kehitysyhtiötä, kunnanhallitus käsittelee paljon yritysten asioita. Salattavat pykälät liittyvät esimerkiksi liikesalaisuuksiin tai sellaiseen, ettei jollain yrityksellä ole varaa maksaa vuokraa kunnalle toimitiloistaan, kertoo kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä.

Kokkolassakin salaisuudet selittyvät useimmiten liikeasioilla, ja etenkin kaupungin konsernirakenne selittää paljon, selvittää hallintojohtaja Ben Weizmann.

– Yleensä asia salataan, jos siihen liittyy jokin liikesalaisuus.

Salaamista toivoo silloin yleensä yhtiö.

Kokkolassa käsiteltiin kaupungin selvityksen mukaan kaupunginhallituksessa viime vuonna 10 salaista asiaa, esityslistojen nettihaun mukaan 14. Ero johtuu siitä, että samoja asioita on käsitelty useassa kokouksessa. Vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina salaisia asioita oli noin neljä vuodessa.

Kaupungin liikelaitosten muuttaminen osakeyhtiöksi voi osaltaan selittää kehitystä. Aiemmin esimerkiksi sataman tai energialaitoksen hankintoja käsiteltiin avoimesti omissa lautakunnissaan, nyt ne tuodaan salaisina kaupunginhallituksen ja sitä ennen konserni- ja kaupunkikehitysjaoston pöydälle.

Joskus salattava asia on pieni

Salauspäätöksen tekee asian valmistelija tai esittelijä.

– Salaamiskynnys on hyvin korkea. Salaaminen ei ole itsetarkoitus,vaan lähtökohtana on, että kaikki asiat käsitellään julkisella listalla. Mutta jos niihin löytyy jonkinlainen julkisuuslaista suoraan tuleva peruste, niin silloin asia salataan, selvittää hallintojohtaja Weizmann Kokkolasta.

Weizmannin mukaan liikeasioiden lisäksi yleisiä ovat henkilösuojaan liittyvät asiat. Tällä vuosikymmenellä Kokkolassa on käsitelty salaisena lisäksi poliisin esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn liittyviä, onnettomuuksiin ja poikkeusoloihin varautumiseen sekä vaalirahoituksen tarkistamiseen liityviä asioita salaisena.

Läheskään aina ei ole kyse suurista salaisuuksista, esimerkiksi kunniamerkkien haku ja jakaminen voivat olla tällaisia. Kannuksesta kerrotaan, että heillä on vuosittain kaupunginhallituksen listalla ainoastaan yksi salainen asia: vuoden yrittäjäpalkinto. Sen myöntäminen halutaan luonnollisesti pitää pois julkisuudesta juhliin saakka.

Vajaa viisi vuotta sitten yrittäjä Paavo Koistinen väänsi Jyväskylän kaupungin virkamiesten kanssa kättä kahvilansa sopimisesta torin myyntiruutuun. Autioituneelle torille oli alkukesällä 2014 tuonut eloa 40 vuotta vanhaan Citroën Hy-Vaniin tehty kahvila. Citikkakahvila sai kuitenkin kesken kesää torilta häädön, koska silloinen torijärjestys ei sallinut autosta myyntiä.

Koistinen siirsi kahvila-autonsa Mikkelin satamaan, missä se on toiminut menestyneesti. Jyväskylässä Koistinen on jatkanut yrittäjyyttä pyörittämällä Isoäidin jäätelötehdas -nimistä jäätelökioskia neljän vuoden ajan keskustan kävelykadulla.

Mutta jälleen hän on joutunut kaupungin kanssa napit vastakkain. Koistinen on anonut kaupungilta lupaa kahteen pöytään ja muutamaan tuoliin jäätelökioskinsa edustalle, siinä kuitenkaan onnistumatta.

– Olen koittanut saada muutamaa pöytää pariinkin eri otteeseen, mutta hakemukset ovat tulleet bumerangina aina takaisin mitä ihmeellisimmillä selityksillä. Emme voi siis antaa asiakkaille muutamaa istumapaikkaa.

Kaupunki on Koistisen mukaan vedonnut kielteisissä päätöksissään viimeksi paloturvallisuuteen. Kaupungin mukaan pelastustielle on jätettävä kävelykadulla riittävästi tilaa.

– Ainut, että nämä pöydät ja tuolit sijaitsisivat aivan kioskin edessä ja lyhtypylväät olisivat ennemmin paloauton tiellä kuin ne pöydät. Eli sen paloauton pitäisi ensin ajaa niiden lyhtypylväiden päältä ennen kuin pöydät ja tuolit olisivat siinä esteenä, Koistinen sanoo.

Ravintola-ala onkin yksi byrokratian eniten rasittamista aloista. Suomen Yrittäjien mukaan monista lain velvoittamista säädöksistä aiheutuu yrittäjille paljon ylimääräisiä kustannuksia. Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Sattumanvaraiselta tuntuvaa virkamiesvaltaa

Jyväskylän yrittäjien varapuheenjohtaja Sirpa Pii-Keinonen vahvistaa myös muiden jyväskyläläisten yrittäjien valittaneen kaupungin lupapalvelusta.

– Lupa-asioiden hoitaminen ei ole aivan jouhevaa tässä kaupungissa. Varsinkaan keskustan alueella terassien ja myös liike- ja toimitilatonttien saaminen on välillä hieman hankalaa.

Pii-Keinosen mukaan Jyväskylässä lupahakemuksiin suhtautuminen riippuu paljon yksittäisestä virkamiehestä, joka sattuu asiaa kulloinkin hoitamaan. Hän itse haki vajaa vuosi sitten maaliskuun lopussa terassilupaa heinäkuussa avattavaan kahvilaansa. Kaupungilta vastattiin, ettei lupaa ehditä käsitellä kolmessa kuukaudessa.

– Yrittäjät tekevät erittäin hyvää yhteistyötä kaupungin johdon ja kaupungin elinkeinoyksikön kanssa, mutta käytännössä monet hienot ajatukset ja puheet saattavat pysähtyä virkamiehiin.

Jyväskylän kävelykadulla cocktail-baari DeLoreania pyörittävä yrittäjä Tomi Hiltunen joutui myös pettymään terassin lupahakumenettelyyn. Hiltusen tiedusteluun vastannut kaupungin virkailija oli ilmoittanut, ettei toisessa kerroksessa sijaitseville ravintoloille myönnetä lupia terasseihin, eikä hänen kannattaisi edes hakea lupaa.

Hiltunen avautui aiheesta Facebookissa, jolloin kaupungilta oltiin yhteydessä ja kerrottiin, että toki yrittäjä saa terassilupaa anoa.

– Harmittaa, ettei lupaa terassin hakemiseen myönnetty heti vaan vasta, kun olin avautunut asiasta ensin somessa. Saa nyt nähdä myönnetäänkö lupaa terassiin, vaikka samalla kohtaa kävelykatua on pitkään sijainnut rakennusjätteistä muodostunut röykkiö. Mutta pääasia, että saan edes lupaa hakea.

Yrittäjille terassiluvan saamisella on iso taloudellinen merkitys.

– Siinä voi luvan saamatta jäämisen takia mennä monen kuukauden työt ja liikevaihdot hukkaan. Jokainen lupahakemus täytyy ottaa vakavasti ja käsitellä kunnolla, sanoo Jyväskylän yrittäjien varapuheenjohtaja Sirpa Pii-Keinonen

Kaupunki katsoo peiliin

Jyväskylän kaupungin talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen myöntää kaupungin eri virkamiesten toiminnassa mahdollisesti olevan parantamisen varaa.

– Meillä on hyvin erilaisia virkamiehiä töissä. Emme ole toistemme klooneja, mutta ensisijaisesti teemme kuitenkin aina päätökset yhdenvertaisesti kaikille hakijoille.

Jyväskylä markkinoi itseään vahvasti yritysmyönteisenä kaupunkina. Yrittäjä Paavo Koistisen kaupungin havittelema imago saa pyörittämään päätään.

– Paljon on aina puhetta esimerkiksi Jyväskylän keskustan kehittämisestä tai miten se muuten kuolee, mutta jos täällä haluaa jotain yrittää ja kehittää, niin tuntuu, että periaatepäätös on aina "ei". Se on minusta lähinnä koomista ja erikoista.

Koistinen ja myös moni muu yrittäjä on väsynyt taistelemaan.

Talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen kertoo kaupungin panostavan huomattavia määriä aika- ja raharesursseja heidänkin toimialaltaan keskustan elävöittämiseen ja yrityselämän palvelemiseen.

– Tietysti kaikki mitä palvelussa voidaan parantaa, niin laitetaan mielellään käytäntöön. Opettelua kieltämättä toimintamme vaatii vielä, mutta yritämme.

Sama vaiva koko valtakunnassa

Suomessa on ollut käynnissä jo muutaman vuoden ajan turhien normien purkutalkoot. Säädöksiä kasaantuu EU:n, valtion ja kaupunkien sekä kuntien toimesta. Suunta byrokratian keventämisessä on ollut yrittäjien mieleen, mutta Suomen Yrittäjien mukaan erityisesti lupien ja valitusten pitkät käsittelyajat kiristävät yhä yrittäjien hermoja.

Myös esimerkiksi alkoholilain uudistus on vapauttanut ravintoloiden aukioloaikoja, mutta käytännössä terassien aukioloa yhä rajoitetaan.

– Vaikka lain puitteissa terassit voivat olla kello neljään asti auki, niin kaupunki voi määritellä, että jos alueella on vaikkapa asuntoja, niin terassi pitää sulkea kymmeneltä. Tapaukset päätetään käytännössä kuitenkin aina tapauskohtaisesti, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjäkyselyn mukaan yli 60 prosenttia yrittäjistä kertoo, että jos normeja olisi vähemmän, he palkkaisivat lisää työntekijöitä. Konsulttiyhtiö PwC:n selvityksen mukaan (Kauppalehti) yli 58 prosenttia yrityksistä mainitsee kotimaan byrokratian vaikutukset yrityksen kasvuun uhaksi.

– Normien purkutalkoita täytyy jatkaa myös ensi hallituskaudella, jotta lainsäädännöstä yrittäjille aiheuttavat kustannukset edelleen vähenisivät, toteaa Toivonen.

Myös uuteen lainsäädäntöön täytyy Suomen Yrittäjien mukaan kiinnittää huomiota, jotta pienimmätkin yrittäjät pystyisivät lait täyttämään.

– Esimerkiksi meillä on EU-maista alhaisimmat rajat tilintarkastusvelvollisuudessa Maltan jälkeen. Suomessa hyvin pienetkin yritykset joutuvat lain mukaan tilintarkastuksen piiriin, vaikka he eivät rahoitustilanteen vuoksi koe itse sitä tarvitsevansa.

Tilintarkastusasia on viety tällä hallituskaudella työryhmän käsiteltäväksi, jotta suomalaiset yritykset pärjäisivät kilpailutuksessa muiden EU-maiden kanssa.

– Tämä on vain yksi esimerkki siitä, missä Suomella on tiukemmat velvoitteet kuin muilla. Ja kun näitä velvoitteita kertyy monia, niin niistä syntyy iso menoerä, Toivonen sanoo.

Kireät pakkaset vaihtuvat ensi viikolla lauhaksi ja lumisateiseksi sääksi suuressa osassa maata. Pyry aiheuttaa surkeaa näkyvyyttä tieliikenteessä ja lentojen perumisia.

Matalapaine lumisateineen iskee ensin lounaiseen Suomeen maanantaina. Tiistaina lunta osuu maan etelä- ja keskiosaan.

Kun Pohjois-Suomessa pakkaset edelleen paukkuvat ja lumikertymä jää pieneksi, etelän niskaan tupruttaa senkin edestä. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan epämääräisen matalapaineen ennuste on elänyt, mutta:

– Lunta tulee 20, jopa 30 senttimetriä etelärannikolle.

Suuressa osassa Etelä-Suomea on jo tällä haavaa vähintään 30–40 senttiä lunta. Ennusteessa tiistaiaamuun mennessä olisi kertynyt ainakin kymmenen senttiä uutta lunta ja keskiviikkoaamuun tultaessa saman verran lisää.

– Vasta keskiviikkona päivällä alkaa kunnolla poutaantua. Siinä välissä sataa kaksi vuorokautta lunta suurimman osan ajasta, Hellinen toteaa.

Ajokelistä erittäin vaarallinen, lennot ehkä myöhässä

Pyry ei vielä maanantaina haittaa työmatkaliikennettä, paitsi mahdollisesti myöhäisimpiä kotiin lähtijöitä Varsinais-Suomessa.

– Lumisade näyttää jatkuvan tiistaiyön ja aamun, jolloin on erittäin vaikea ajokeli Etelä-Suomessa, Hellinen sanoo.

– Tuuli voimistuu ja saa lumen pöllyämään vaakasuorassa.

Ilmatieteen laitos on antanut vaarallisen kelin varoituksen maanantaiksi Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle. Tiistaina varoitus koskee näiden lisäksi Päijät-Hämettä, Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa, mutta loivempi, mahdollisesti vaarallisen kelin varoitus on voimassa aina Savon ja Pohjanmaan korkeudelle saakka.

Finavia tiedottaa, että lumi ja puuskatuuli voivat rajoittaa kiitoteiden käyttöä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoyhtiö Finnair on toistaiseksi perunut kymmenen Helsingistä lähtevää lentoa sekä kymmenen kentälle saapuvaa lentoa maanantailta, jotta loput lähdöt sujuisivat aikataulussa. Kiitoteiden käyttörajoitukset saattavat myöhästyttää lentoja maanantai-iltapäivästä alkaen.

Lentomatkustajien on hyvä seurata valitsemansa lentoyhtiön tiedotusta, Finavia ohjeistaa.

Virkamiesten viesti on, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii merkittäviä uudistuksia.

Ministeriöiden kansliapäälliköt ovat kirjoittaneet yhteisen näkemyksensä Suomen seuraavien vuosien avainhaasteista ja keskeisistä mahdollisuuksista tulevalla hallituskaudella.

Ministerit vaihtuvat, virkamiehet pysyvät

Mahdollisuudet Suomelle -raportin tervehdyssanoissaan virkamiesjohto linjaa, että johtavien virkamiesten osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on tärkeää ja toivottua.

Virkamiehet muistuttavat, että hallituskausien vaihdokset tarjoavat aina mahdollisuuksia tarkastella omaa toimintaa ja ottaa askelia eteenpäin.

Uuden hallituksen ensimmäiset askeleet ratkaisevat, kuinka suurta valtaa korkeimmat virkamiehet pääsevät käyttämään.

Kokemus on osoittanut, että hallitusneuvotteluissa lyödään hyvin pitkälle lukkoon seuraavan nelivuotiskauden askelmerkit. Hallituksen vaihdos tarjoaa puolueille, etujärjestöille ja virkamiehille tärkeän hetken, jollon politiikan suuntaan voidaan vaikuttaa.

Ratkaisevaa on, kuka pääsee kirjoittamaan hallitusneuvottelujen asialistan.

Työkalupakkiin tarvitaan uusia keinoja

Virkamiesnäkemyksen mukaan hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää työllisyysasteen lähentymistä muiden pohjoismaiden tasolle ja kohoamista pitkällä aikavälillä jopa 80 prosenttiin. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ylitti juuri nipin napin 72 prosentin rajan.

Virkamieslinjauksessa työllisyysasteen pitäisi nousta seuraavalla eduskuntavaalikaudelle eli vuoteen 2023 mennessä 75 prosenttiin. Se vaatisi noin 150 000 uutta työllistä ja työttömyyden vähenemistä alle viiden prosentin.

Pitkän aikavälin tavoitetta 80 prosentin työllisyysasteesta ei virkamiesjohdon mukaan saavuteta nykyisessä työkalupakisssa olevilla keinoilla.

– Tarvitaan toimia, joita emme osaa vielä kuvitella. Jännitteet työn murroksessa ja teknologian kehityksen vaikutus työhön edellyttävät myös avointa keskustelua työn roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa, ministeriöiden kansliapäälliköt visioivat.

Maahanmuuttokeskusteluun virkamiehet tuovat lisää väriä vaatimalla työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Vähenevä väki ei riitä turvaamaan työvoiman tarjontaa ja ilman riittävää maahanmuuttoa Suomea uhkaa työllisyyden lasku ja näivettyminen.

Työllisyys kytkeytyy syntyvyyteen

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki tekee pohjoismaista vertailua, jossa Ruotsin 55–64-vuotiaiden työllisyysasteella Suomessa olisi ollut vuonna 2017 työllisiä yli 94 000 enemmän.

Hyvin ei mene nuorten miestenkään eurooppalaisessa vertailussa. Hetemäen mukaan 25–34-vuotiaista miehistä vuonna 2017 Suomessa töissä ei ollut joka viides, kun Saksassa työelämän ulkopuolella oli 16 ja Britanniassa 10 prosenttia nuorista miehistä.

Hetemäki näkee nuorten miesten heikon työllisyysasteen heijastuvan myös syntyvyyden alentumiseen.

Parhaassa työiässä olevien 24–54-vuotiaiden miesten työllisyysasteen vertailussa Suomi oli OECD-maista Kreikan, Italia, ja Espanjan jälkeen neljänneksi heikoin.

Sosiaaliturvan tarkoitus kirkastettava ensin

Seuraavan hallituksen yksi suurimpia haasteita on sosiaaliturvan uudistaminen. Virkamiesjohdon mukaan päättäjät joutuvat pohtimaan, kohdentuuko sosiaaliturva nyt oikealla tavalla.

Sosiaaliturvauudistuksen polkua on hahmoteltu perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeessa, josta on luvassa yksityiskohtaisia ehdotuksia helmikuun aikana.

Virkamiesraportissa linjataan, että sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on kannustaa toimeliaisuuteen, torjua eriarvoistumista ja tarjota turvaa työn ja toimeentulon murroksessa.

– Työn murrokseen vastaamiseksi voidaan ottaa lähtökohdaksi sosiaaliturva, joka mahdollistaa palkkatyön, yrittäjyyden ja osaamisen kehittämisen joustavan yhdistämisen ja vuorottelun eri elämäntilanteissa, virkamiesjohto hahmottelee.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen politiikkaan

Johtavien virkamiesten yhteisen näkemyksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kysymys kuuluu, onko Suomella siihen ratkaisuja.

Virkamiehet muistuttavat, että Suomi on sitoutunut etenemään kohti nettonollapäästöjä seuraavina vuosikymmeninä. Muutos koskee kaikkia toimialoja ja sektoreita. Tarvittavan muutoksen mittakaavaa ei ole vielä yleisesti tiedostettu eikä viety politiikkatoimiksi.

Virkamiesten mukaan päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen ovat avainasemassa. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii veroratkaisuja ja investointeja. Suomen tulee vaikuttaa kansainvälisesti, että koko maailma muuttuu hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

Julkisen talouden kestävyys vaarassa

Seuraavan hallituksen taloudellinen liikkumavara on niukka.

Virkamiesraportissa todetaan, että julkisen talouden pitkän aikavälin rahoitustasapainoa on kohennettu viime vuosina, mutta tulot eivät jatkossa vielä riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun ja suotuisamman väestörakenteen varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä.

Virkamiehet varoittavat, että pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi ja seuraava taantuma kohdataan heikommassa julkisen talouden tilanteessa kuin aiemmin.

Lääkkeeksi virkamiesjohto tarjoaa tuttuja rohtoja: työllisyysastetta on nostettava, talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava ja julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava.

Politiikan päättäjien vaihtoehdoiksi jäävät verojen ja maksujen lisääminen tai palveluiden ja etuuksien karsiminen.

Markkinavoimia kutsutaan apuun

Kansliapäälliköt tarjoavat yhdeksi ratkaisuksi uusia rahoitusmalleja ja markkinatoimijoiden ottamista tiiviimmin mukaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita.

Valtiolla säilyy jatkossakin vastuu kansalaisten yhdenmukaisista, laadukkaista julkisista palveluista, mutta johtavat virkamiehet näkevät, että kyvyssä hyödyntää markkinoita on parantamisen varaa.

– Tarvitaan avointa keskustelua siitä, mitkä julkishallinnon tehtävät ovat tulevaisuudessa luonteeltaan sellaisia, joita halutaan ohjata budjettirahoituksella ja mitkä olisi tarkoituksenmukaista organisoida muulla tavoin, esimerkiksi yhtiömuotoisesti, virkamiesjohto avaa uusia ovia.

Pyöriikö keskustelu lentämisen ilmastovaikutuksista liiaksi lomalennoissa?

Verkkokaupan kasvu on lisännyt lentorahtia huomattavasti. Perinteisten yhtiöiden kaupallinen menestys on riippuvainen sekä matkustajista että rahdista. Kaukolennolla rahti saattaa painaa saman verran kuin mitä lennon matkustajat painavat. Lentoliikenteen ilmastovaikutuksista puhuttaessa keskustelu on yleensä käyty lomalennoista. Rahdin osuudesta ja sen syistä on puhetta toistaiseksi ollut vain vähän.

Virkamiehet kirjoittivat asialistan tulevalle hallitukselle

Ministeriöiden kansliapäälliköt julkistavat tänään yhteisen Mahdollisuudet Suomelle -raportin. Se on korkeimpien virkamiesten puheenvuoro tulevaan eduskuntavaalikeskusteluun ja seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Ilmiöitä ja ratkaisuja on peilattu kolmeen päämäärään, joita ovat yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Tavoitteena on yhteiskunnan kestävyys pitkällä aikavälillä, ja katse on yhtä vaalikautta pidemmällä.

Huominen brexit-äänestys voi johtaa vallankaappausyritykseen

Britanniassa on käynnissä poikkeuksellinen kaksintaistelu Theresa Mayn vähemmistöhallituksen ja maan parlamentin välillä. Syynä on umpikujaan ajautunut brexit-prosessi. Sopimuksettoman eron uhatessa kansanedustajien ryhmittymät ovat luoneet muutosehdotuksiä Mayn EU-erosuunnitelmaan. Niiden läpimeno auttaisi kansanedustajia nappaamaan Britannian brexit-prosessin ohjat hallitukselta, sanoo parlamentaarisen lain tuntija tohtori Jack Simson Caird Bingham Centre -instituutista.

Netin kuiskailuvideoista povataan seuraavaa suurta hyvinvointitrendiä

Aistillisista ASMR-videoista on alettu puhua seuraavana hyvinvointitrendinä. Syynä on tuore tutkimus: sen mukaan videoiden mahdollisesti tuottama aistielämys rentouttaa ja voi madaltaa sykettä selvästi. Esimerkiksi helsinkiläinen Sofia Kilpikivi haki – ja myös sai – apua netin kuiskailuvideoista, kun elämä koetteli. Jutussamme voit kokeilla, miten nuo äänet vaikuttavat sinuun.

Lauhtuvaa ja lumisateita

Maanantaina lounaasta lähestyy matalapaine ja sen myötä pilvisyys lisääntyy koko maassa. Pakkaset heikkenevät maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisessa sää jatkuu selkeänä ja pakkanen kireänä. Lumisateita leviää lounaaseen päivän aikana ja tuulen kanssa lunta tulee pyryttämällä. Etelärannikolla lunta voi päivän aikana kertyä enimmillään 10–15 senttimetriä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Saudi-Arabia on vapauttanut saudi-etiopialaisen miljardöörin, joka vangittiin yli vuosi sitten laajalti huomiota herättäneessä korruption vastaisessa puhdistusaallossa.

Mohammed al-Amoudin vapauttamisesta kertoi Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Twitterissä. Pääministeri kertoi ottaneensa Amoudin tilanteen puheeksi tavatessaan Saudi-Arabian kruununprinssin Mohammed bin Salmanin viime toukokuussa.

Amoudi oli vangittuna Riadin Ritz-Carlton -hotellissa marraskuussa 2017 yhdessä lukuisten prinssien ja liikemiesten kanssa. Vangittuja syytettiin muun muassa rahanpesusta, lahjonnasta ja viranomaisten kiristyksestä.

Todellisuudessa kruununprinssin on arveltu halunneen pönkittää joukkopidätyksillä valta-asemaansa ja syrjäyttää mahdolliset kilpailijansa.

Etiopiassa syntyneellä Amoudilla on etiopilainen äiti ja jemeniläinen isä. Amoudi omistaa lukuisia rakennus,- energia- ja kaivosyhtiöitä sekä hotelleja.

Talouslehti Forbes arvioi viime vuonna Amoudin omaisuudeksi 10,9 miljardia dollaria eli noin 9,6 miljardia euroa, kertoo al Jazeera-uutispalvelu. Tämän vuoden tammikuussa Forbes arvioi, että Amoudin omaisuus oli enää 1,2 miljardia dollaria eli noin 1,06 miljardia euroa. Forbes ilmoitti, ettei Amoudin omistamasta varallisuudesta ollut enää saatavilla vahvistettuja tietoja.

Ei ole tiedossa, maksoiko Amoudi jotain vapauttamisestaan. Saudi-Arabian oikeuskansleri kertoi vuosi sitten tammikuussa, että kuningaskunta takavarikoi yli 100 miljardia dollaria tehdessään sopimuksia pidättämiensä prinssien ja liikemiesten kanssa.

Englannin keskuspankki on estänyt Venezuelan Nicolas Maduron hallinnon virkamiehiä nostamasta 1,2 miljardin dollarin arvosta kultaa, kertoo mediayhtiö Bloomberg asiasta perillä oleviin lähteisiinsä viitaten.

Englannin keskuspankki esti noston Yhdysvaltojen avunpyynnön jälkeen. Muun muassa Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvoantaja John Bolton olivat pyytäneet Britanniaa auttamaan siinä, ettei Maduro pääse käsiksi Venezuelan varallisuuteen.

Yhdysvaltojen viranomaiset yrittävät suunnata Venezuelan ulkomaisen varallisuuden Venezuelan parlamentin puhemiehelle Juan Guaidólle auttaakseen tätä ottamaan vallan maassa.

Venezuelan keskuspankilla on yhteensä noin kahdeksan miljardin dollarin arvosta ulkomaista varallisuutta. Bloombergin mukaan varallisuuden sijainti on suurelta osin epäselvä.

Turkki on kuitenkin paljastunut hiljattain olevan venezuelalaisen kullan päämäärä. Turkki tukee Kiinan ja Venäjän rinnalla edelleen Maduroa.

Englannin keskuspankki kieltäytyi kommentoimasta Bloombergille sitä, miten se on käsitellyt Venezuelan varallisuutta.

Länsimaat vaativat Venezuelaan uusia vaaleja

Britannia ilmoitti keskiviikkona seuraavansa Yhdysvaltojen ja monien muiden maiden esimerkkiä ja tunnusti Venezuelan parlamentin puhemiehen Juan Guaidón Venezuelan presidentiksi. Myös muun muassa Espanja, Ranska ja Saksa ovat antaneet tukensa presidentiksi julistautuneelle Guaidolle. Tuoreimpana tukensa Guaidolle ilmoitti Australia.

Euroopan unioni on uhannut myös tunnustaa Guaidon presidentiksi, ellei uusia presidentinvaaleja järjestetä kahdeksassa päivässä.

Sunnuntaina Maduro torjui odotetusti vaatimukset uusista vaaleista maassa. CNN Turk -uutiskanavalle antamassaan haastattelussa presidentti haukkui vaaleja vaatineita eurooppalaismaita häpeämättömiksi ja sanoi Yhdysvaltojen juonivan vallankaappausta.

– Kaikki tapahtuva on kytköksissä Yhdysvaltoihin. He hyökkäävät kimppuumme, koska pitävät Venezuelaa omana takapihanaan, Maduro sanoi.

Viime viikon aikana kolmisenkymmentä ihmistä kuoli ja noin 350 pidätettiin turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien yhteenotoissa.

Guaidó kutsui koolle uusia mielenosoituksia Maduroa vastaan

Guaidó on kutsunut koolle uusia mielenosoituksia keskiviikoksi ja lauantaiksi. Guaido tukijoineen vaatii, että presidentti Maduro siirtyy syrjään ja maassa järjestetään uudet vaalit.

Guaidó esitti kutsun Twitterissä.

Guaidó julistautui presidentiksi viime viikolla. Oppositio pitää Maduron toista presidenttikautta laittomana ja yrittää erottaa hänet epärehellisenä pidettyjen vaalien jälkeen.

Aiheesta lisää:

Venezuelan Maduro viittaa kintaalla EU-maiden vaalivaatimuksille, mutta sallii Yhdysvaltojen diplomaattien jäädä maahan

Kova, kilpailuviettinen ja aggressiivinen. Sellainen on kiteytettynä perinteinen miehen malli huonoimmillaan. Vaikka maailma on muuttunut aiempaa sallivammaksi ja monimuotoisemmaksi, vaikuttaa vanha ajattelutapa yhä jollakin tavalla kaikkiin miehiin ja poikiin.

Tiukasti perinteisen miehen mallin omaksuneet miehet myös kärsivät siitä eniten. Heillä on muita suurempi riski terveysongelmiin, päihdeongelmiin ja jopa itsemurhiin, kertovat lukuisat amerikkalaiset tutkimukset. Niiden pohjalta Amerikan psykologinen yhdistys on julkaissut ensimmäisen hoitosuosituksen miesten ja poikien kanssa työskenteleville psykologeille.

Miesten hoitamiseen erikoistunut psykoterapeutti Lauri Mannermaa arvioi, että hoitosuositus auttaa huomaamaan miehiin kohdistuvat rooliodotukset entistä paremmin. Paine olla tietynlainen mies koskettaa jollakin tavalla kaikkia poikia ja miehiä.

– Perinteinen miehen rooli on hankala myös niille, jotka poikkeavat odotuksista. He kuitenkin peilaavat itseään niihin ja arvioivat sitä kautta omaa kelpaavuuttaan miehenä, Mannermaa sanoo.

Amerikan psykologinen yhdistys muistuttaa, että yhteiskunnassa vallitseva miehen malli vaihtelee eri kulttuureissa ja ikäryhmissä. Yleisesti miehiltä kuitenkin odotetaan muun muassa heikkouden peittämistä, asioiden aikaansaamista, naiselliseksi käsitettyjen ominaisuuksien välttämistä sekä riskien ottamiskykyä ja -halua.

Miehen odotetaan kestävän vaikeuksia ja pärjäävän ilman apua. Siksi perinteisen mallin omaksunut mies saattaa vältellä avun hakemista silloinkin, kun se olisi tarpeen, varsinkin jos kyse on mielenterveyden solmuista.

Moni salaa tunteet, koska pelkää paljastaa heikkoutensa

Psykoterapeuttina Lauri Mannermaa tapaa paljon eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia miehiä. Jokin heitä kuitenkin usein yhdistää, ja se on tunteiden tunnistamisen ja niistä puhumisen vaikeus.

– Kavereiden kanssa puhutaan reteästi naisista, autoista, dokaamisesta ja kalastuksesta. Se on hauskaa, mutta siitä jää usein aito kokemus ja tunteista puhuminen pois. Onneksi nykyään on olemassa jo miesten kaveriporukoita, joissa voi puhua myös tunteista, Mannermaa kiittelee.

Kaikilla ihmisillä on heikkouksia ja vaikeita tunteita. Jos niistä ei puhu, ne voivat kasvaa ylitsepääsemättömiksi.

– On hyvin yleistä, että me miehet olemme yksin vaikeiden tunteidemme kanssa. Ajattelemme, ettei kukaan muu tunne samanlaista hätää ja ahdistusta. Tunteet salataan, koska muuten pelkäämme tuhoutuvamme.

Sisälle padotut tunteet voivat johtaa muun muassa päihteiden liikakäyttöön tai muihin addiktioihin sekä väkivaltaan muita ja itseä kohtaan. Myös parisuhteet kärsivät puhumattomuudesta.

– Silloin todellinen yhteys kumppaniin puuttuu. Jos toisin esiin itsestäni muuta kuin John Wayne -tyyppistä vaikenemista, niin kumppani näkisi, että olen heikko ja huono, Mannermaa kuvailee monen miehen ajatuksenkulkua.

Mannermaa heittää palloa myös miehen kumppanille. Silloin, kun toinen alkaa tunteistaan puhua, on syytä kuunnella eikä tuomita.

Perinteinen maskuliinisuus sisältää myös hyvää

Viime elokuussa julkaistu Amerikan psykologisen yhdistyksen suositus ei ensin herättänyt laajaa huomioita. Siitä noin viikko sitten julkaistu lehtijuttu sytytti Yhdysvalloissa kiivaan keskustelun, jossa suositusta arvostellaan kovin sanoin.

Moni keskustelija on kokenut, että suositus leimaa kaikki miehet tietynlaisiksi eivätkä ota huomioon miesten keskinäistä erilaisuutta. On myös muistutettu, että moni perinteisesti miehisenä pidetty ominaisuus on hyvä, eikä niistä tarvitsekaan pyrkiä pois.

– Esimerkiksi perheestä huolehtiminen on perinteisesti ollut osa miehen roolia, Lauri Mannermaa muistuttaa.

Lisäksi on kritisoitu sitä, miksi yhteiskunnassa etuoikeutetussa asemassa olevien miesten kohtaamiseen ylipäänsä tarvitaan erityisiä ohjeita. Ei ole pitkä aika siitä, kun psykologit olivat lähes yksinomaan miehiä ja psykologiset tutkimukset tehtiin lähinnä valkoisilla miehillä ja pojilla.

Etuoikeutetusta asemasta huolimassa miehillä on myös enmmän vaikeuksia kuin naisilla.

– Miehet kuolevat nuorempina. Heillä on enemmän sydänsairauksia, väkivaltaa ja itsemurhia kuin naisilla. Voi siis olla, että jossain määrin miehen perinteinen rooli pitää miehiä vankina, Mannermaa sanoo.

Roolien tunnistaminen antaa mahdollisuuden vapautua niistä

Lauri Mannermaa uskoo, että amerikkalaisten kokoamista ohjeista voi olla hyötyä myös Suomessa miesten ja poikien kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ihmisille. Ohjeet voivat lisätä ymmärrystä kulttuurisista rakenteista, jotka luovat miehille paineita olla tietynlainen.

– On hyvä pyrkiä siihen, että mies uskaltaa kertoa oikeista tunteistaan. Pakottaa ei kuitenkaan saa.

Mitä vähemmän ennakko-odotuksia miehiin ja hyväksyttyyn maskuliinisuuteen kohdistuu, sitä vapaammin jokainen mies voi olla oma itsensä. Se puolestaan lisää hyvinvointia monin tavoin.

Luistinrata on kirpeänä pakkaspäivä lähes tyhjä. Mutta ei aivan.

Helakan vaaleanpunaiset hokkarit viuhuvat, kun Venny Renvall, 6, kiitää kenttää ympäri pienessä etukenossa.

– Kyllä on luistelutaidossa ollut vuodessa valtava kehitys, Vennyn isä Henri ihmettelee.

Henri Kähönen, 38, tietää mistä puhuu. Hän on päässyt seuraamaan lapsensa kasvamista tarkemmin kuin moni muu vanhempi.

Kun Venny oli vuoden ikäinen, Kähösillä päätettiin että ihan kaikkea aikaa ei uhrata työelämälle. Henri Kähönen siirtyi puoleksi vuodeksi tekemään töitä osa-aikaisesti.

Sittemmin osa-aikaisuutta on tullut jatkettua puolen vuoden pätkinä. Nyt pätkistä on kertynyt yhteensä viisi vuotta.

Kähösen työajaksi tulee 90 prosenttia, kun perjantait kuluvat lapsen kanssa puuhaillessa, mutta viikon neljä muuta työpäivää ovat tunnin normaalia virka-aikaa pidemmät.

Tietenkin myös tulot laskivat saman verran. Verotuksen keventyminen tasaa tilannetta vähän, mutta tarkkaa nettolaskelmaa lopputuloksesta ei ole Kähösillä tehty.

Tarkat esimerkkilaskelmat löytyvät sen sijaan verottajalta.

Sisä-Suomen verotoimiston johtava veroasiantuntija Atso Kiuru laski Ylelle esimerkin Melkein kaikki rahasta -podcastia varten.

Laskelma kertoo, että keskipalkkaisella noin 3000 euroa kuussa tienaavalla 80-prosenttinen työaika tarkoittaa runsaan 82 euron menetystä, kun verotuksen keventyminen otetaan huomioon.

Tämän lisäksi esimerkiksi päivähoitomaksut voivat laskea. Helsingissä keskituloisella lapsiperheellä päivähoitoviikon lyheneminen viidestä päivästä neljään säästää 46 euroa.

Mistä Kähösten perheessä on pitänyt luopua pienemmän palkan takia?

– Se näkyy oikeastaan vain siinä, että säästöön ei hirveästi jää - eletään kädestä suuhun.

Kähösen puoliso on muotoilija ja yrittäjä. Asumiskulut pitävät huolen siitä, että “reserviin pahan päivän varalle ei jää juuri mitään”.

– Mutta tuskin Helsingissä jäisi muutenkaan, vaikka olisi täystyöllistettykin.

Vähän tiukemmasta taloudesta huolimatta Kähönen on sitä mieltä, että tässä elämänvaiheessa arvokkainta on, että saa viettää aikaa tyttären kanssa ja olla oikeasti läsnä arjessa.

Palkka siis pienenee, mutta elämänlaatu kasvaa. Kummassa muutos on suurempi?

– Sanotaan että, kun palkka on laskenut 10 prosenttia, saan 25 prosenttia lisää elämänlaatua. Vähintään, Kähönen laskeskelee.

Entäs pääasia - onko lapsi tyytyväinen, kun päiväkotiin ja eskariin ei täydy pakkautua joka päivä?

Saavutettuja etuja ei aina arvosteta niiden täydestä arvosta, eikä Vennykään ole pelkästään kiitollinen vapaa-ajasta.

– Joskus kiva, joskus ei, Venny analysoi nelipäiväistä eskariviikkoaan.

Pakko-osa-aika vai oma valinta

Suomessa osa-aikatyön tekeminen on kasvussa. Joulukuussa osa-aikatyötä tekevien määrä oli 450 000 eli 12 000 enemmän kuin edellisvuonna. Koko vuoden keskiarvo on yli 420 000.

Mutta jako kahteen on selvä. Toisille se on valinta, joka tuo arkeen väljyyttä ja nostaa elämänlaatua. Toisille se on pakkovalinta, johon on pakko turvautua, kun täysiaikaista ja täysipalkkaista työtä ei tarjota.

Varsinkin ravintola- ja vähittäiskaupan aloilla osa-aikatyöllä ei ole pelkästään hyvä kaiku. Tilastokeskus käyttää termiä “vastentahtoinen osa-aikatyö”.

Tilastokeskuksen mukaan kaupan alalla työllisten määrä on laskenut vuodesta 2008, mutta samanaikaisesti vastentahtoisia osa-aikatöitä tekevien määrä on kasvanut.

Kaupan alalla uusista työsuhteista oli kymmenen vuotta sitten osa-aikaisia vähän alle puolet, nyt yli 60 prosenttia. Kaikkiaan osa-aikatyötä tekevistä noin puolet ottaisi töitä enemmän, jos vain saisi, kertoo ammattiliitto PAM:n Tilastokeskukselta pyytämä tilasto.

Osa-aikatyöhön liittyy tietenkin palkan pienentyminen, mutta usein myös epäily siitä, että käytännössä osa-aikainen työntekijä saa painaa samat hommat kuin kokoaikainen työntekijä - siis sillä pienemmällä palkalla.

Kähönen vahvistaa epäilyn omalta osaltaan.

– Kyllä tässä huonoja puolia on se, että työaika on kiireisempää ja stressaavampaa, kuin jos olisi enemmän tunteja.

Kähönen kuitenkin hyväksyy sen mukisematta, koska arvostaa työnantajan suomaa joustavuutta. Kähönen työskentelee Helsingin kaupungin elinkeinoyksikössä ja muun muassa tekee kaupunginhallitukselle elinkeinopolitiikan vaikutusarvioita.

Työllisyystavoitteeseen osa-aikaisin voimin

Suomen työllisyysaste ohitti hallituksen tavoitteeksi asettamaan 72 prosentin rajapyykin joulukuussa puolella prosenttiyksiköllä. Pääministeri Juha Sipilän (Kesk.) mukaan siitä pitäisi kuitenkin pyrkiä vielä eteenpäin, pohjoismaiselle 75 prosentin tasolle.

– Selvää on että työllisyyden kasvattaminen tulee tästä eteenpäin jatkuvasti vaikeammaksi, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Hänen mukaansa on aina vain vaativampaa luoda kokoaikaisia työsuhteita ja löytää niihin vielä osaavat tekijätkin.

– Lisätyöllisyyttä pitää hakea muista järjestelyistä. Esimerkiksi osatyökykyisille töiden ja työaikojen järjestely on hyvin tärkeää.

Samoin arvioi Tampereen yliopiston työelämäprofessori Jouko Nätti.

– Osa-aikatyö vetää työmarkkinoille niitä, jotka eivät siellä muuten olisi, kuten opiskelijoita ja ikääntyneitä, Nätti sanoo.

Yksi osa-aikainen kirkastaa työllisyyslukuja yhtä paljon kuin kokoaikainenkin, vaikka työtunnit jäävätkin vähemmäksi.

Työnantajien pitäisi ajatella uudestaan töiden järjestäminen, jos osatyökykyisiä halutaan mukaan työelämään.

– On paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä jonkin verran töitä, TEM:n Räisänen vakuuttaa.

Suomessa osa-aikainen työ on selvästi pienemmässä roolissa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton työelämäkysymyksistä vastaava johtaja Ilkka Oksala sanoo etsineensä selityksiä tähän eroon.

– Ehkä Ruotsissa siihen on suhtauduttu joustavammin, mutta suoraa vastausta ja yhtä syytä eroon en osaa sanoa, hän myöntää.

EK:n arvion mukaan kaksi osa-aikaista tulee työnantajalle 10-20 prosenttia kalliimmaksi kuin yksi kokoaikainen työntekijä.

Välittömien työvoimakustannusten suhteen eroa ei ole, mutta esimerkiksi työterveyshuollosta, ruokaedusta, koulutuksesta, työtiloista ja työvälineistä tulee enemmän kuluja, jos saman työn tekee yhden kokoaikaisen sijasta kaksi osa-aikaista työntekijää.

Oksalan mukaan mahdollisuus joustoon on kuitenkin niin tärkeä että lisäkustannuksista huolimatta osa-aikaisuus “on joskus myös työnantajan intressissä”.

– Ja joka tapauksessa pahin vaihtoehto on kokoaikatyöttömyys.

Yritysten ehdoilla

Ehkä juuri “työnantajan intressi” on yksi syy, jonka takia osa-aikaisuus on vähäisempää täällä kuin muissa Pohjoismaissa.

– Suomessa osa-aikatyöt tehdään muita Pohjoismaita useammin yritysten ehdoilla eurooppalaisen yritystutkimuksen mukaan, professori Nätti sanoo.

Hänen mukaansa tästä kertoo myös se, että osa-aikaisuus on yleisintä aloilla joilla kysyntävaihtelut ovat suuria eli kaupassa, ravintola- ja majoitus- sekä kiinteistöhuoltoaloilla.

– Muissa Pohjoismaissa osa-aikatyö on useammin työntekijälähtöistä.

Työministeriön tutkimusjohtaja Räisäsen mukaan ajattelutapoja pitää muuttaa. Esimerkiksi ikääntyvien ei pidä jäädä kokonaan pois töistä kun “pieniä hankaluuksia alkaa esiintyä”.

– Maailma ei ole on-off -paikka, Räisänen muotoilee.

Räisänen kiittelee myös viime aikojen kehitystä, jossa ikääntyneet jatkavat entistä pidempään töissä.

Laskeudutaan vielä Helsingin Roihuvuoren luistinradan jäälle, jossa Venny tekee jo tuttavuutta jostain ilmestyneen ikätoverin kanssa.

–Venny aloittaa koulun syksyllä ja tarkoitus on ollut siirtyä silloin kokoaikaiseen työhön. Mutta nyt kun miettii, niin ihan hyvin tätä voisi jatkaakin, Henri Kähönen alkaa mietiskellä.