Poliisin haaviin jäi viikonlopun öinä tavanomaista enemmän huumeiden vaikutuksen alla ajavia Lounais-Suomessa. Epäiltyjen hallusta takavarikoitiin kannabista ja amfetamiinia.

Huumausainerikoksiin syyllistyneitä tavoitettiin muun muassa Porissa, Turussa, Salossa, Eurassa ja Laviassa sekä Ulvilassa.

Eurassa ja Porin Laviassa paljastettiin Satakunnan poliisin Savu-projektin yhteydessä kaksi kannabiksen kasvattamoa. Kasvattamolöydöt johtivat useiden henkilöiden kiinniottoon. Heitä epäillään huumeiden käytöstä, välityksestä ja kasvattamisesta.

Osan epäillyistä poliisi oli etsintäkuuluttanut jo aiemmin.

Lounais-Suomen poliisi kertoo jatkavansa epäiltyjen rikosten tutkintaa sunnuntaina ja alkuviikosta.

Suomen e-kirjastoissa törmää erikoiseen ilmiöön: lainattavista teoksista puuttuu koko joukko kotimaisia bestseller-kirjoja, ja lista on vaikuttava.

Kotimaisista e-kirjastoista on turha etsiä esimerkiksi Tommi Kinnusen, Katja Ketun tai Ilkka Remeksen viime teoksia, sillä niihin pääsee käsiksi vain kaupallisissa e-kirjapalveluissa.

Sama koskee kansainväliseksi tapaukseksi noussutta italialaisen Elena Ferranten Napoli-sarjaa.

Suomalaisista kustannustaloista erityisesti Werner Söderström Osakeyhtiö panee e-kirjojaan valikoivasti kirjastojen saataville.

Esimerkiksi WSOY:n viime syksyn e-kirjoista vain kolmannes päätyi kirjastomyyntiin, Tammen kohdalla vain puolet. Molemmat kuuluvat Werner Söderström Osakeyhtiöön.

Sen myyntijohtajan Veli-Pekka Matilaisen mukaan kyse on kirjailijoiden ja kustantajien välisistä sopimuksista.

– Kyse on siitä, mitä formaatteja mistäkin kirjasta tehdään, ja missä kanavissa niitä jaetaan, Matilainen sanoo.

Miksi bestsellerit päätyvät vain maksullisiin e-kirjapalveluihin?

Suomen Kirjailijaliitto valvoo kotimaisten kirjailijoiden etuja, ja liitosta kerrotaan, että e-kirjojen jakelusta päättää kustantaja, ei kirjailija.

– Tyypillisesti kirjailija solmii kustantajansa kanssa kustannussopimuksen ja luovuttaa kustantajalle oikeudet julkaista teos myös sähkökirjana. Sen jälkeen kustantaja päättää siitä, mihin kanavaan e-kirjaa myydään, Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen sanoo.

Kirjailijalle e-kirja on tulonlähde siinä missä painettu kirja. Kirjailijaliiton selvityksen mukaan kirjailijoiden tekijänpalkkion osuus on molempien formaattien myynnistä suurin piirtein sama.

Äänikirjasta jää kirjailijalle vähemmän käteen, sillä myös teoksen lukijalle maksetaan palkkio.

Kirjankustantaja voi pitää e-kirjan pois kirjastojen ulottuvilta taloudellisista syistä, mutta väitettä on vaikea todistaa.

On todennäköisesti kannattavampaa panna bestseller-kirja maksulliseen lukuaikapalveluun kuin myydä se kirjastoon lainattavaksi.

Toisaalta pienempien kustantajien teokset voivat jäädä kirjastomyynnistä pois yksinkertaisesti resurssipulan takia. E-kirjojen myynti kirjastoille on vielä mutkikas prosessi, ja se voi viedä pieneltä organisaatiolta kohtuuttomasti aikaa.

Kimi Räikkönen matkalla e-kirjastoon

Suomen kirjastolaitos jäi nuolemaan näppejään, kun Siltalan kustantama, Kari Hotakaisen kirjoittama elämäkerta Kimi Räikkösestä ei päätynyt koskaan e-kirjana kirjastomyyntiin. Lainaajia olisi ollut jonoksi asti.

E-kirja oli myyty yksinoikeudella kotimaiselle e-kirjapalvelulle.

Ylen yhteydenoton jälkeen kustantaja lupasi, että kirja löytyy pian myös suomalaisista e-kirjastoista.

– Meillä oli yksinmyyntisopimus Elisan kanssa, mutta tätä kirjastomyyntiä se ei koske. Kirja on vain jäänyt toimittamatta eteenpäin, kustantaja Touko Siltala sanoo.

Äänikirjan räjähdysmäisen suosion myötä kustantajat ovat alkaneet miettiä uudestaan e-kirjamarkkinoita. Esimerkiksi Kustannusosakeyhtiö Siltalassa aletaan tutkia takavuosien katalogeja, josko sieltä löytyisi kaupallisesti kiinnostavia teoksia äänikirjamarkkinoille.

Niillä menestyvät ennen kaikkea bestsellerit.

E-kirjamarkkina on vielä todella pieni.

Tuntematon Kimi Räikkönen myi viime vuonna hieman yli 191 000 kappaletta. Siitä e- ja äänikirjojen osuus oli vajaat neljä prosenttia.

Aiheesta lisää: Suomeen suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa – suosituimpia kirjoja jonotetaan jopa puoli vuotta

Kolmikymppinen väsähtänyt henkilö istuu pimeässä huoneessa tietokoneen äärellä. Tietokone skannailee tasaiseen tahtiin radiosignaaleja.

Yhtäkkiä kuuluu hätäistä piipitystä – tietokone on havainnut kosmisen signaalin ulkoavaruudesta! Äkkiä puhelimeen soittamaan presidentille, armeijalle ja medialle!

Tai sitten ei. Kyseinen kuvaus mukailee kliseistä tieteiselokuvien näkemystä tilanteesta, jossa joku ihmiskunnan jäsen – harvinaisen usein yhdysvaltalainen – saa viimein poimittua kauan odotetun älyllisen viestin ulkoavaruudesta.

Itse kysymys on vakava. Sitä ei suinkaan mietitä vain tieteiskirjallisuudessa, vaan tutkijoiden, tieteentekijöiden ja jopa Yhdistyneiden Kansakuntien tasolla. Ihmiskunnan kannalta kontakti ulkoavaruuden älyyn olisi täysin historiamme kehityssuuntaa mullistava tapaus.

Mutta jos älyllinen sivilisaatio kosmoksen tuolta puolen saisikin meihin maapallolaisiin yhteyden, kuka meistä olisi koko planeetan yhteinen tiedottaja? Millä kielellä kommunikoisimme?

Ja kenen puolesta vastaisimme – itsemme, valtiomme vai koko ihmiskunnan puolesta?

Missä kaikki ovat?

Ajatus maapallon ulkopuolisesta elämästä on astronomi Martin Reesin mukaan yksi vanhimpia ja yleismaailmallisimpia kysymyksiä. Aihe liittyy astrobiologiaksi luokiteltuun tieteenhaaraan, joka on kuitenkin Suomessa melko tuntematon – siitäkin huolimatta, että emeritusprofessori Esko Valtaoja oli pistämässä vauhtiin alan opetusta Turussa vuosituhannen vaihteessa.

– Ei tämä ole pelkkää paikallisten ufoseurojen hommaa. Monet suuret satelliittiluotainhankkeet liittyvät tavalla tai toisella elämän etsimiseen avaruudesta, Valtaoja huomauttaa.

Kenties tunnetuin älyllistä elämää ulkoavaruudesta etsivistä tahoista on Kaliforniassa toimiva SETI-instituutti (Search for Extraterrestrial Intelligence). SETI tuli suurelle yleisölle tutuksi ainakin vuoden 1997 elokuvasta Contact eli Ensimmäinen yhteys, jonka päähenkilö työskentelee SETI-ohjelmassa.

– Aikamoisen monta miljoonaa käytetään siihen, että koetetaan kuunnella avaruutta, Valtaoja sanoo.

Aihealue on kuitenkin jokseenkin utuinen sen suhteen, mitä älylliselle signaalille pitäisi tehdä jos sellaisen sattuisi poimimaan. Maailmalla on liuta amatöörejä SETI:n vanavedessä, jotka kampaavat kyseisen instituutin ohjelmalla jatkuvasti valtavia määriä radioteleskooppien dataa kotikoneillaan (SETI@home).

Viimeksi ajatus elämästä avaruudesta kutkutti suuren yleisön mielikuvitusta muun muassa Mars-tutkinnan yhteydessä. Kysymys on niin olennainen, että sille on aivan oma terminsä fysiikan ja astronomian kentällä.

Missä kaikki ovat?

Näin kerrotaan italialaisen fyysikon, Enrico Fermin huudahtaneen vuonna 1950 istuessaan kollegojensa kanssa lounaspöydässä Los Alamosissa Yhdysvalloissa. Ihmettelyn taustalla oli keskustelu avaruusolentojen olemassaolosta (Tieteen Kuvalehti).

Fermi ihmetteli, miksei Maan ulkopuolisesta elämästä ollut vielä mitään tietoa. Hänen päätteli omilla laskelmillaan, että meillä olisi pitänyt käydä vierailijoita jo monta kertaa.

Tästä syntyikin termi Fermin paradoksi. Sen mukaan on epätodennäköistä, että elämää on vain Maassa, mutta toisaalta todisteita avaruusolioistakaan ei ole.

Ainakaan kaikkien mielestä.

Onko meillä jo käyty?

Jos hetken ajan liikumme kohti rajatiedon ja uskomuksien kenttää, on Suomessa niitäkin, joilla on kertomuksiensa mukaan ufokokemuksia omasta takaa. He ovat vakuuttuneita siitä, että tähtienväliset matkaajat ovat jo täällä – tai että joku meikäläisistä on itse kotoisin vaikkapa Siriukselta eikä kotoiselta maapallolta.

Uskontotieteen tohtori Jaakko Närvä liikkuu Suomen ufoharrastajien piireissä ja tuntee aiheen hyvin. Hänen väitöskirjansa käsitteli sitä, miten ufologiaa ja ufokokemuksia voi selittää uskonnollisina ilmiöinä (Suomen Kuvalehti).

Närvä myös toimii Suomen Ufotutkijat ry:ssä. Yhdistys on ottanut asiakseen seuloa tavallisten ihmisten tunnistamattomia tai askarruttamaan jääneitä havaintoja, joista arvellaan löytyvän jotakin poikkeuksellista.

Närvän mukaan ufokokijat eivät juurikaan ole innostuneita esimerkiksi SETI:n radiosignaalien etsimisprojekteista. Sen sijaan ufokokemuksia läpikäyneet kertovat esimerkiksi telepaattisesta yhteydestä avaruusolentojen kanssa.

– Avaruus koetaan moniulotteisesti. Avaruusolennot voivat tulla vaikkapa jonkin toisen planeetan toiselta ulottuvuudelta, eikä välttämättä fyysiseltä tasolta, Närvä kuvailee kokemuksia.

Vastaavaa pohtii myös pitkän linjan ufoharrastaja Lasse Ahonen, Suomen Ufotutkijat -yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen sivuilla kerrotaan, etteivät he suoraan väitä kaikkia ufoilmiöitä selittämättömiksi, mutta eivät myöskään kiellä "ennakkoluuloisin perustein" nykytieteen kannalta selittämättömiä ilmiöitä (Suomen Ufotutkijat ry).

Mitä tulee mahdolliseen signaaliin ulkoavaruudesta, ei radioliikenne ole Ahosen mukaan maailman ainut tapa viestiä.

– Maailmassa on paljonkin ihmisiä, jotka väittävät olevansa yhteydessä avaruusolentojen kanssa ja saavansa kaikenlaisia viestejä telepaattisesti tai muulla vastaavalla tavalla, hän toteaa.

Ilman muuta kuuluisin suomalainen, joka väittää saaneensa viestejä suoraan humanoideilta (Studio 55), on suorastaan legendaarinen Juhan af Grann. Toinen sangen kuuluisa omien sanojensa mukaan ufoihin yhteyttä pitänyt on nyt jo edesmennyt erikoislääkäri Rauni-Leena Luukanen-Kilde.

Uskontotieteen tohtori Jaakko Närvän mukaan ufokontakteissa avaruusolennoilta saadaan tyypillisesti rauhaan ja henkiseen kehitykseen liittyviä sanomia. Toinen ufokokemustyyppi on Närvän mukaan sellainen, jossa humanoideja tai tunnistamattomia olentoja tavataan esimerkiksi maastossa.

– Ne ovat yllättäviä havaintoja tai kohtaamisia, joissa ei välttämättä hirveästi kommunikoida, Närvä kertoo.

Närvä toteaa, että yksi vastausvaihtoehto aiemmin mainittuun Fermin paradoksiin on se, että emme saa tietoa muiden planeettojen asukkaista siksi, että he ovat jo täällä.

– Spekulointiin kuuluu, että avaruusolennoilla on korkealaatuista superteknologiaa. He eivät syystä tai toisesta halua, että heistä olisi todisteita tai havaintoja.

Närvä huomauttaa, että tieteen kentällä ufokokemuksia ei yleisesti pidetä luonnontieteellisesti asiallisina tutkimuskohteina eikä uskottavina.

Valtaosasta ufokokemuksia on siis turha lähteä etsimään mitään epätavanomaista tai vierasta älyä. Toisaalta Närvä itse pitää mahdollisena, että jotkut ovat olleet kontaktissa vieraan älyn kanssa.

– Suhtautuminen riippuu siitä, kuinka vakavasti asiaan liittyviä tietoja otetaan ja miten niitä arvioidaan.

Yhdistyksen tiedottaja Lasse Ahonen kertoo, että vuositasolla Suomen Ufotutkijat saa suomalaisilta noin 100–150 havaintoa. Niistä Ahonen seuloo nopeasti pois esimerkiksi luonnonilmiöiden aiheuttamat virhetulkinnat ja muut vastaavat. Sellaisia kertyy aika paljon.

– Ihmisillä on esimerkiksi ihmeellinen tapa valokuvata vasten aurinkoa. Siitähän syntyy linssistä johtuvia heijastumia, Ahonen toteaa.

Hän itse ajattelee, että yksi vaihtoehto viestin saamiseen ulkoavaruuden älyltä on telepaattinen yhteys, mutta pitää myös mahdollisena, että alienit ovat yhteydessä tavalla, jota emme vielä tunne.

– Ja yksi kysymys on sekin, haluavatko ne ottaa meihin yhteyttä. Se, että me haluamme sitä, ei välttämättä riitä.

Oma osoitteemme seilaa jo avaruudessa pullopostina

Uskoopa ufokokemuksiin tai ei, yksi asia on melko varmaa: jos joku planeetallamme onnistuisi poimimaan aidon yhteydenoton ulkoavaruudesta ja haluaisi ilmoittaa asiasta eteenpäin, häntä olisi hyvin vaikea uskoa.

Tämän ongelman tiedostaa myös emeritusprofessori Esko Valtaoja.

– Periaatteessa olisi ihan mahdollista, että vaikkapa minä huomenna totean: jahas, nyt minun koneeni on napannut jonkun suuren radioteleskoopin kohinasta selvästikin viestin joltain ulkoavaruuden älyltä, hän aprikoi.

– Voi olla, että luuri lyötäisiin korvaan useassakin paikassa, jos koettaisin soittaa asiasta presidentin kansliaan tai puolustusvoimille.

Tosin Valtaoja pohtii, että kenties hänen kaltaisensa tunnettu ihminen saatetaankin ottaa tilanteessa vakavasti, jos hän viestin sattuisi poimimaan. Jos taas perustallaaja pyrkisi ilmoittamaan kosmisesta viestistä jollekin viralliselle taholle, asian eteenpäin vieminen voisi olla melkoisen hankalaa.

Kiintoisaa kyllä, ihmiskunta on jo sekä lähettänyt itse viestejä ulkoavaruuteen älyllisen elämän toivossa että myös saanut itse signaalin, joka herätti toiveita avaruussivilisaation löytymisestä.

Vuonna 1977 Nasa ampui avaruuteen Voyager 1-nimisen luotaimen. Sen uumeniin kätkettiin tähtitieteilijä Carl Saganin kokoamat kultaiset vinyylilevyt ja vinyylisoitin.

Ja mitä levyt sisältävät? Suorat koordinaatit luoksemme Maa-planeetalle, kaiverrukset mies- ja naishahmoista sekä läjän valokuvia, musiikkikappaleita ja äänitervehdyksiä eri Maan kielillä. Tallennettuna on myös luonnonääniä, kuten ukkosta, tuulta ja sadetta.

Jos ulkoavaruuden ET:t ovat jo löytäneet vinyylimme ja ymmärtäneet niiden käytön, he saattavat parhaillaan kuunnella Igor Stravinskyn Kevätuhria, Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin tervehdystä englanniksi tai Blind Willie Johnsonin Dark Was the Night -gospel-blueskaihoa.

Mukana on myös eri kansojen ja heimojen musiikkia, kuten navajonkielistä laulua, intialainen raga ja Salomonsaarten panhuilunsoittoa.

Kenties liikuttavinta sisältöä ovat kuitenkin äänitykset 55 eri kielellä, joissa tervehditään mahdollisia älyllisiä yhdyskuntia hiljaisen avaruuden tuolla puolen. Amoynkielinen tervehdys kysyy: "Avaruuden ystävät, kuinka te kaikki voitte? Oletteko vielä syöneet?", kun taas gujaratinkielinen tervehdys kertoo: "Tervehdykset ihmiseltä Maasta. Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä."

Voyager 1 pääsi viimein oman aurinkokuntamme rajoille 35 vuotta myöhemmin, vuonna 2012. Nyt se leijuu tähtienvälisessä tyhjyydessä kohti vieraita aurinkokuntia, eräänlaisena kosmisena pullopostina. Voit kuunnella ja katsella kultalevyjen sisällön kokonaisuudessaan täältä (Golden Record). Viestit eri kielillä on luettavissa englanniksi tästä linkistä (NASA).

Mitä taas tulee ihmiskunnan vastaanottamiin signaaleihin, lupaavin on niin sanottu Wow!-signaali. Sen poimi Ohio State Universityn Big Ear -radioteleskooppi vuonna 1977, ja signaali kesti runsaan minuutin. Tilanne oli niin ainutlaatuinen, että astronomi Jerry Ehman kirjoitti signaalin viereen tulostuspaperille hämmästyksissään sanan "Wow!".

Vuosikymmenien aikana ehdittiin pohtia, oliko signaali todiste maapallon ulkopuolisesta älykkäästä elämästä (Tekniikka ja Talous). Sittemmin on arvuuteltu, oliko yksittäinen signaali sittenkin vain komeetta tai toimintahäiriö teleskoopissa.

Jos kosminen puhelin soi, kenelle ilmoitamme?

Mitä sitten tekisimme, jos Wow!-signaalin tyyppinen tapaus toistuisi ja saataisiin todennettua? Kuka viestiin vastaisi?

Maailmalla on suuri määrä tuiki tavallisia ihmisiä, jotka käyttävät muun muassa SETI:n lanseeraamaa Seti@Home-nimistä ohjelmaa. Se käyttää vapaaehtoisten kotitietokoneita tutkiakseen avaruudesta tulevaa radiosignaalidataa (SETI).

Suomella ei kuitenkaan ole mitään protokollaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

– Tietääkseni ihan YK:n tasolla on ollut puhetta siitä, että saataisiin kansainvälinen jäsenmaita sitova protokolla aikaan. Mutta ymmärtääkseni se ei ole edennyt pitkälle, Esko Valtaoja kertoo.

Yhtä kaikki, on kysyttävä, minne Valtaoja itse ottaisi yhteyttä, jos sattuisi vastoin kaikkia todennäköisyyksiä poimimaan viestin avaruudesta?

– Suoraan sanottuna en tiedä. En ainakaan ottaisi ensimmäisenä yhteyttä mediaan, Valtaoja sanoo.

– Uutinen, jonka lukee ensimmäisenä iltapäivälehden lööpistä ei välttämättä ole se kaikkein tosin versio asiasta.

Siksi Valtaoja pohtii, että asiasta kannattaisi ilmoittaa mahdollisimman korkealle taholle ja jättää jatkotiedottaminen heidän käsiinsä. Siten maksimoitaisiin tiedon luotettavuus.

Valtaoja muistuttaa, että koko tähtitieteen ja avaruustutkimuksen alalla kysymys älyllisestä viestistä on hyvin pieni siivu kaikista aiheista. Mahdollisuudet viestin nappaamiseen ovat jokseenkin epärohkaisevat: jos avaruudessa edes on ketään, lähettävätkö he viestejä? Ja pystyttäisiinkö viestiä täällä edes nappaamaan tai ymmärtämään?

Tätä nimenomaista ajatusta on pyöritellyt ajatuksissaan myös Jyväskylän Sirius ry:n jäsen Päivikki Puolakka. Sirius-yhdistys on tähtiharrastusyhdistys, jolla on parisensataa jäsentä Keski-Suomessa.

Puolakka on itse biologian opiskelija, ja ajatus vieraasta älystä mietityttääkin nimenomaan biologisesta näkökulmasta.

– Miten ymmärrämme viestin, tai ymmärtävätkö hekään, jos me yritämme viestiä? Vastaanottajallahan voi olla esimerkiksi biologisesti aivan erilaiset aistijärjestelmät tai kommunikaatiotavat, Puolakka sanoo.

Jyväskylän Siriuksessa 25 vuotta jäsenenä ollut Kauko Saarinen puolestaan kertoo itsekin taannoin kokeilleensa SETI:n radiosignaaleja tutkivaa ohjelmaa kotitietokoneellaan. Alun kiinnostus kuitenkin lopahti, ja Siriuksen jäsenilloissakin aihe tulee esille lähinnä huulenheittotasolla.

– En pidä todennäköisenä yhteydenottoa muualta, Saarinen sanoo, mutta lisää myöhemmin:

– Toivon olevani väärässä.

Jyväskylän Sirius-yhdistyksen puheenjohtaja Arto Oksanen huomauttaa, että heidänkin laitteillaan voisi tarkkailla radiosignaaleja kosmisen viestin toivossa. Kaikki vermeet löytyvät, mutta poikkeamien etsiminen radiosignaaleista on käytännössä hakuammuntaa, joten innostusta siihen ei ole.

Oksanen pitää epätodennäköisenä, että ihmiskunta olisi saamassa uutta Wow!-signaalia heti huomenna. Hupimielessä hän kuitenkin pohtii, että jos itse sattuisi poimimaan lupaavan kosmisen viestin, Oksanen ottaisi yhteyttä ammattitähtitieteilijöihin ympäri maailman.

– Ja ehkä johonkin suomalaiseen radioastronomiin, jotta voitaisiin varmistaa, onko kyse laiteviasta tai muusta todennäköisemmästä selityksestä. Mutta totta kai pitää saada useampi havainto, Oksanen toteaa.

Kuulostaa monimutkaiselta ja epätodennäköiseltä. Pitänee siis toivoa, että jonkinlainen emoalus laskeutuisi esimerkiksi Jyväskylän kaupungintalon eteen?

– Se olisi paljon helpompaa! Oksanen nauraa.

Kuka tahansa ei saa vastata viestiin

Tsekkiläisen astronomi Zdenek Kopalin kerrotaan sanoneen: "Jos avaruuspuhelin koskaan soi, älkäämme vastatko siihen toisessa päässä olevien olentojen mahdollisen ylivertaisuuden tähden (New Scientist). Useissa elokuvissa kontakti meidän ja avaruusolentojen välillä onkin lähinnä sotaisa.

SETI on kuitenkin jo vuosikausia sitten laatinut aiheeseen liittyvän julkilausuman, eräänlaisen protokollan, jota pitäisi noudattaa, jos saamme kontaktin. Jos avaruusviesti saadaan vahvistettua, vieraan älyn sanomaan ei pitäisi lähettää vastausta ilman asiaankuuluvia kansainvälisiä neuvotteluja.

SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä. Lisäksi tervetulotoivotuksen pitäisi olla rauhanomainen ja ystävällinen. Jos taas maapallon ulkopuolinen taho vaikuttaa uhkaavalta, asiasta pitäisi neuvotella ensin YK:n turvallisuusneuvoston kanssa.

Tilanne on kuitenkin niin ennalta arvaamaton, että emeritusprofessori Esko Valtaoja arvelee hyvienkin ehdotelmien lentävän jorpakkoon, jos kosminen puhelin alkaa soida.

– Se olisi ihmiskunnan historian ylivoimaisesti merkittävin tapahtuma, ja protokollat olisivat aika mitättömiä siinä vaiheessa, hän toteaa.

– Tarvitsee vain ajatella alkuperäiskansoja. Tuskinpa esimerkiksi Australian aboriginaalit olivat miettineet protokollaa kapteeni Cookin laivaston saapumisen varalle. Eivät he osanneet kuvitella, kuinka koko maailma muuttuisi siitä, Valtaoja luonnehtii.

Hän arvioi, että jos maapallon ulkopuolella on olentoja, ne ovat todennäköisesti meitä paljon korkeammalla tasolla. Silloin protokollat ja ehdotelmat toimintatavoista tuntuvat hassuilta.

Jyväskylän Sirius ry:n puheenjohtaja Arto Oksanen lisää avaruussoppaan vielä muutaman sattuman: jos viesti nimittäin saataisiin, se tulisi todennäköisesti hyvinkin kaukaa – useiden kymmenien tai satojen valovuosien päästä.

– Siinä ei olisi hengenhätää lähettää vastausta seuraavana päivänä tai edes seuraavana vuotena. Olisi hyvää aikaa miettiä, milloin on oikea hetki vastata, ja miten, Oksanen sanoo.

Ja on myös mahdollista, että kun ihmiskunnan vastaus kosmiseen viestiin kulkee pari sataa valovuotta saapuakseen perille, ovat avaruusystävämme tai -vihollisemme jo häipyneet kuuntelemaan kiinnostavampia planeettoja ja tähtiä.

Toistaiseksi kaikki on kuitenkin lähinnä arvuuttelua. Parhaatkaan spekuloinnit eivät vedä vertoja sille tilanteelle, että olisimme todella vieraan älyn yhteydenoton edessä, ja joutuisimme ihmiskuntana pohtimaan vastausta. Tilannetta välttämättä koskaan tule, tai yhtä hyvin voimme saada kosmisen kontaktin vaikka ensi viikolla.

Kukaan ei tiedä.

Siksi onkin helppo päätyä takaisin Fermin esittämään turhautuneeseen kysymykseen:

"Missä kaikki ovat?"

Korjaus 3.2.2019 kello 8.53. Avaruuteen lähti Blind Willie Johnsonin kappale, ei Nelsonin, kuten jutussa aiemmin luki.

Kouvola-talon tanssisalissa lämmittelee ryhmä nuoria tanssijoita baletinopettaja Sorella Strandénin taputtamaan rytmiin.

Vaaleanpunaisten tossujen joukossa vilahtaa kaksi mustaakin paria. Ne kuuluvat Kouvolan Balettikoulun pojille, Luka Viljakaiselle ja Väinö Lindbergille.

– Siirrytään seuraavaksi tangolle, ohjeistaa Strandén, ja käynnistää pianokappaleen.

Selkä seinään päin ja kämmenpohjat tankoa kevyesti puristaen Väinö Lindberg heilauttaa jalkaansa eteen ja ylös, ja laskee sen hallitusti nilkka ojennettuna alas.

Musiikin loputtua oppilaat kääntyvät ja laskevat toisen kätensä tangolle. On plié-harjoitusten aika.

Luka Viljakainen koukistaa polviaan toisella puolella salia, ennen kun jännittää lihaksensa ja nousee hallitusti suorassa ryhdissä ylös.

Pojilla on aivan oma liikekieli. Sorella Strandén, baletinopettaja, Kouvolan Balettikoulu

Baletti on kulkenut 10-vuotiaan Luka Viljakaisen elämässä mukana jo kuuden vuoden ajan eli siitä lähtien, kun hän halusi löytää itselleen uuden harrastuksen.

Into on pysynyt yllä, sillä oppimisen halu on kova.

Viljakainen oli pitkään balettikoulun ainoa poika. Siinä ei hänen mielestään ollut mitään kummallista.

– Se tuntui ihan normaalilta. Samalta kuin olisi harrastanut mitä tahansa lajia, hän sanoo.

Osa hänen kavereistaan ei kuitenkaan ollut täysin samaa mieltä.

– Aluksi he ehkä vähän naureskelivat asialle. Mutta omasta mielestäni kaikki voivat harrastaa mitä haluavat. Se on oma asiani mitä harrastan, ei heidän.

Sorella Strandén astelee salissa asentoja korjaillen ja kehuen.

Rohkeita prinssejä

Baletinopettaja Sorella Strandénilla on takanaan vuosien kokemus baletin opettamisesta.

Koko uransa aikana hänen tunneillaan on käynyt yhteensä noin kymmenen poikaa, joista suurin osa on ollut alakouluikäisiä. Kuten Luka Viljakainen ja Väinö Lindberg.

– Muutama vanhempikin poika on eksynyt joukkoon. On aina hienoa saada rohkeita prinssejä mukaan esityksiimme, Strandén naurahtaa.

– Ajattelen, että nuoremmat lapset aloittavat balettiharrastuksen pitkälti siltä pohjalta, mihin heidän vanhempansa heitä vievät. Vanhempana he saattavat lähteä tunneille esimerkiksi hienon tanssiesityksen tai kuulemansa innostamana.

11-vuotias Väinö Lindberg kiinnostui kokeilemaan balettia juuri näin. Hän aloitti harrastuksen pari kuukautta sitten.

– Tähän mennessä tunneilla on ollut tosi kivaa. Olen saanut uusia kavereita ja oppinut asioita, joita muut kaverini eivät osaa, hän hymyilee.

– Tanssi rentouttaa kehoa, ja olen nyt myös notkeampi.

Muiden mielipiteet eivät hetkauta

Väinö Lindbergin kaverit eivät juuri ihmetelleet hänen uutta harrastustaan.

Hän itse kuitenkin arvelee, että suurin osa ihmisistä ajattelee, että pojan balettiharrastus on jotenkin kummallista.

– Löytyy kyllä varmasti niitäkin, jotka ajattelevat, että siinä ei ole mitään outoa, hän sanoo.

Mutta mitä mieltä Lindberg itse asiasta on?

– Olen vähän siinä välillä, hän toteaa.

Stereotypiat juontuvat tietämättömyydestä

Verkon keskustelupalstoilta löytyy useita keskusteluja, joissa vanhemmat pohtivat, voiko tai kehtaako pojan laittaa balettitunnille.

– Epävarmuudet johtuvat varmaan tietämättömyydestä, mutta myös pelosta – että pidetäänkö lasta outona tai ruvetaanko häntä kiusaamaan, jos hän valitsee tällaisen erikoisen harrastuksen, arvelee baletinopettaja Sorella Strandén.

Myös baletinopettaja ja Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino tunnistaa vanhempien ennakkoluuloiset asenteet.

– Yksi opettamistani pojista harrasti jääkiekkoa baletin rinnalla. Hänen isänsä olisi halunnut viedä poikaa vain jääkiekkotreeneihin, ja yritti puhua, että eikö tuon baletin voisi nyt jättää, Leino kertoo.

– Siinä pelätään jotakin, mistä ei tiedetä. Baletti näyttää niin keveältä ja helpolta, ettei taustalla olevaa valtavaa fyysistä työtä ymmärretä.

Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin. Väinö Lindberg, 11

Leinon mukaan tietty stereotypia on, että baletti on herkkien poikien harrastus, eikä ehkä niinkään perinteisesti “poikamaisten poikien” juttu.

– Oli taiteen laji mikä hyvänsä, tiettyä herkkyyttä sitä harjoittavassa ihmisessä varmasti on. Mutta miksei muitakin ominaisuuksia?

Sisäinen palo yhdistää

Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino on yli 20-vuotisella urallaan opettanut vain muutamaa poikaa. Siinä missä tyttöjä on ollut parikymmentä per ryhmä, poikia joukossa on ollut yksi, jos sitäkään.

Pojat ovat tulleet tunneille useimmiten lastentanssista noin 7-9-vuotiaina. Parin vuoden jälkeen katse on kääntynyt kohti uusia tavoitteita.

– Siinä 12 vuoden iässä kaikki heistä pyrkivät ja pääsivät Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen, Leino kertoo.

Yksi heistä oli edellä mainittu jääkiekkoa harrastanut poika, joka piti oman päänsä. Sanna Leino kertookin, että monia balettia harrastavia poikia yhdistää intohimo lajia kohtaan.

– Pojat harrastavat kyllä tanssia, mutta se on pääosin katu- ja nykytanssia, breikkiä tai hip hoppia. Tanssin suosion levittämissä esimerkiksi television tanssiohjelmat ovat tehneet hyvää työtä, hän sanoo.

– Kuitenkin baletti on ehkä edelleen sellainen laji, jonka harrastamiseen pojalla pitää olla kova sisäinen halu.

Baletista apua pelikentällä

Viikottaisen balettitunnin lisäksi Luka Viljakaisella ja Väinö Lindbergillä on muitakin urheilullisia harrastuksia. Viljakaisen mielestä baletin harrastamisesta on ollut apua koripallokentällä.

– Jos lähdet heittämään koria kovassa vauhdissa, et lennä lattialle niin helposti. Lisäksi niin baletissa kuin koriksessakin ohjeita on kuunneltava tarkasti, hän sanoo.

Jalkapalloa harrastava Väinö Lindberg on samaa mieltä.

– Koordinaatiokyvyn parantuminen auttaa molemmissa lajeissa. Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin, hän nyökyttää.

Kehonhallinta harjaantuu balettitunneilla tasapainoillessa. Oppilaiden kasvoille on piirtynyt keskittyneitä ilmeitä, kun vasenta kättä pitää ojentaa eteen ja samalla oikea jalka kurottaa taaksepäin nilkka ojennettuna.

Baletinopettaja Sorella Strandén kiertää tanssisalia korjaamassa oppilaiden asentoja.

– Hieno arabeski, Luka, hän kehuu.

Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa. Sanna Leino, puheenjohtaja, Balettipedagogit ry

Balettiharrastus kehittää motoriikkaa, ketteryyttä ja notkeutta. Osa poikien tekemistä liikkeistä myös eroaa tyttöjen tekemisistä. Painopiste on voiman, kestävyyden ja tiettyjen tekniikoiden hiomisessa.

– Pojilla on aivan oma liikekieli. Erityisesti vanhempana he keskittyvät enemmän hyppyihin ja piruetteihin sekä tyttöjen tukemiseen kaksintanssiosuuksissa. Alkuopetuksessa harjoitellaan kuitenkin paljon samoja asioita kuten ryhdin linjausta ja kehon kannatusta, ojennuksia sekä aukikiertoja.

Kiireisen arjen tasapainottaja

Pitkäjänteisyys on yksi luonteenpiirteistä, joita baletin harrastajalta vaaditaan.

– Tämän päivän arki on lyhytjänteistä, halutaan pikavoittoja ja nopeaa tyydytystä. Baletti sen sijaan vaatii oman aikansa, sanoo Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino.

Hän uskoo, että juuri tällainen ristiriita voi houkutella uusia harrastajia.

– Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa.

Myös baletinopettaja Sorella Strandén on toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Uskoisin, että baletin suosio saattaisi jopa kasvaa, koska tanssin suosio ylipäätään on nousussa nuorison keskuudessa. Sen vuoksi tanssivia poikia myös arvostetaan enemmän, hän toteaa.

"Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat"

Luka Viljakaisen ja Väinö Lindbergin posket punoittavat innosta ja hengästyksestä tunnin jäljiltä. Mitä he sanoisivat niille pojille, joita laji kiinnostaa, mutta aloittaminen jännittää?

– Älkää välittäkö siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat, Lindberg kannustaa.

Luka Viljakaisen huulet levenevät virneeseen.

– Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja alkakaa vain harrastaa! Se on teidän asianne, vaikka kaikilla onkin oma mielipiteensä, hän tsemppaa.

Kattohaikaran lento katkesi loppukeväästä 1822 pienessä pohjoissaksalaisessa Klützin kaupungissa. Aatelismies Christian Ludwig von Bothmerin aseesta loppunsa kohdannut lintu oli kertaalleen aiemmin onnistunut välttämään kuoleman.

Siitä kertoi pitkän kaulan koko matkaltaan lävistävä puinen nuoli, joka kuitenkaan ei ollut saksalaista tekoa. Itse asiassa paljastui, että puunuoli oli peräisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Lintupolo oli lentänyt tuhansia kilometrejä 80-senttinen nuoli kurkussaan, vain tullakseen ammutuksi Itämeren rannikolla, Bothmerin linnan tiluksilla.

Kovan onnen siivekäs valaisi vuosituhantista mysteeriä: mihin monet linnut katoavat talveksi.

– Aiemminkin tiedettiin haikaroiden lähtevän talvea pakoon, mutta ei niin kauas kuin Afrikkaan. Tämä erikoisyksilö vauhditti käsitysten muuttumista lintujen muutosta. Se merkitsi oikean, tieteellisen muuttotutkimuksen alkua, kertoo tohtori Andreas Bick Rostockin yliopistosta.

Haikara päätyi vielä samana kesänä luonnontieteen professori Heinrich Gustav Flörken hoteisiin, ja ensimmäisenä konkreettisena todisteena lintujen mannerten välisistä matkoista se avasi tietä uudelle tutkimukselle. Täytetty lintu kuuluu edelleen Rostockin yliopiston eläintieteellisiin kokoelmiin, ollen sen kenties tunnetuin yleisömagneetti.

Kokoelman kuraattori Andreas Bick kertoo linnun saaneen iskevän nimen Pfeilstorch, nuolihaikara saksalaiselta lintutieteen pioneerilta August Thienemannilta, joka oli perustamassa 1900-luvun alussa Rossittenin lintuasemaa tuolloisen Preussin itäkolkalle.

Thienemann alkoi kerätä tietoja muista vastaavista tapauksista, ja sittemmin Pfeilstorchin kohtalontovereita on kertynyt noin 25 yksilöä eri puolilta Eurooppaa.

Pohjaliejussa pääskyjen talvilomakohde?

Ennen ymmärrystä lintujen muuttoliikkeestä vallalla olivat pitkälti antiikinaikaiset käsitykset. Myös uskonnolliset tekstit olivat käypiä opinkappaleita ennen tieteellistä vallankumousta.

Antiikin viisaat Aristotelesta ja Homerosta myöten olivat kyllä havainnoineet lintujen liikehdintää Välimeren ympäristössä, mutta silti niiden muuttopuuhista oli vallalla vääriä uskomuksia.

Pohjoisten kansojen historia -pääteoksensa 1555 julkaissut ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus kirjoitti pääskyjen kömpivän talviunille vesistöjen pohjamutiin. Oletus oli kiistanalainen, mutta laajalti hyväksytty oppineistonkin keskuudessa ympäri Eurooppaa Brittein saarta myöten.

– Teoria oli vallalla seuraavat 300 vuotta. Jopa ruotsalainen luonnontutkija ja eliöiden luokittelujärjestelmän isä, Carl von Linné pönkitti teoriaa, kertoo Andreas Bick.

Olaus Magnus ei kuitenkaan ollut oletuksen alkulähde, huomauttaa dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta.

– Se oli vanha, vähintäänkin keskiaikainen näkemys. Keskiajan bestiaarioissa eli eläintarinoissa ihan yleinen oletus oli, että pääskyt menevät järven pohjaan. Olaus Magnus vain kirjasi tämän yleisen uskomuksen, sanoo Vuorisalo.

Uskomuksen taustalla oli ilmeisesti pääskyjen tapa kerääntyä suurina parvina rantaruovikoihin syyskesällä. Vilkasliikkeisten vipeltäjien lähtö tapahtuu yleensä yön turvin ja korkealla lentäen, joten se jää helposti havaitsematta. Kadottuaan talveksi ne jälleen ilmestyivät samoille sijoille jäiden lähdön aikaan.

Muitakin teorioita toki esitettiin, lintujen muun muassa uskottiin muuttuvan hiiriksi tai muiksi eläimiksi talven tullen. Arveltiinpa siipiveikkojen katoavan Kuuhunkin kurjaa keliä karkuun.

Suomalaisessa kansanperinteessä linnut sentään liihottivat lämpimään Lintukotoon kapeasta raosta taivaan ja maan välillä.

Totuuden kintereillä oltiin kuitenkin jo kauan ennen Klütziin lentänyttä nuolikaulaista haikaraa Itämeren toisella rannalla, Turussa.

Suomalainen lintutiede otti ensiaskeleensa Turun Akatemiassa

Turun Akatemiaan vuonna 1762 opiskelemaan tullut ruotsalainen Johan Grysselius horjutti talvehtimisteoriaa yhdessä professori Johan Lechen kanssa.

Leche oli jo pitkään kirjannut havaintojaan muun muassa Turun seudun ilmastosta ja lintutilanteesta, ja parivaljakko yritti kammeta pääskyjen talvehtimisteoriaa kumoon.

– Johan Leche oli hyvin perillä tieteen saavutuksista, ja yhdessä Grysseliuksen kanssa hän toteutti tiettävästi koko Pohjoismaiden ensimmäisen ekologisen kokeen. He testasivat tätä hypoteesia pääskyjen järven pohjassa talvehtimisesta, pohjustaa Timo Vuorisalo.

He tekivät nerokkaan kokeensa, ja kuten näin jälkikäteen voi arvatakin, pääskyraukka meni paniikkiin. Timo Vuorisalo

Pääskyjen ruumiinrakennetta tutkineet Leche ja Grysselius perustelivat, kuinka pääskyjen hibernointi jäisten järvien pohjalietteissä on sula mahdottomuus.

Keuhkoverenkierron mekanismi ja merkitys oli parivaljakolle tuttu asia, ja tieto kävi huonosti yksiin vanhan, vetisen talvehtimisteorian kanssa. Englantilaisen William Harveyn oppi verenkierrosta oli Pohjolassa tullut tunnetuksi edellisellä vuosisadalla.

– Siihen asti oletettiin, että joku sielu tai ruumiin vitaalisuuteen liittyvät tekijät siellä vaan rullaavat pitkin verisuonia. Ennen ei ymmärretty hapensaannin tärkeyttä, hymähtää Timo Vuorisalo.

Koeuitto meni räpiköinniksi

Kaksikkoa epäilytti myös lintujen höyhenpeite, joka ilmavana pikemminkin kelluttaa lintuja kuin auttaa pohjaan vajoamisessa. He onnistuivat pyydystämään haarapääskyn – tavalla, jota väitöskirja ei kerro – ja lähtivät uittamaan tätä.

– He tekivät nerokkaan kokeensa, ja kuten näin jälkikäteen voi arvatakin, pääskyraukka meni paniikkiin. Pinnan alle painettaessa se syöksähti karkuteille. Pääsky ei osoittanut mitään mielenkiintoa järvenpohjaan asettumiseen, nauraa Timo Vuorisalo.

Näin empiiriset, havaintoihin pohjaavat tutkimusmenetelmät olivat akateemisessa maailmassa uutta. Aiemmin tiedettä oli tehty pitkälti vanhoja antiikin viisauksia ja raamatunjakeita kertaamalla.

Pääskyjen syksyiset kokoontumiset vesien äärelle selittyivät sillä, että niiden ympäristö säilyi maa-alueita pidempään lämpimänä.

Tämä houkuttelee lintuja niiden lähistölle saalistamaan vielä tarjolla olevaa hyönteisravintoa, ja ruovikko tarjoaa tuulensuojaa. Lechen ja Grysseliuksen väitöskirjassa vuodelta 1764 käsiteltiin myös hyönteisravinnon merkitystä tervapääskyn sekä räystäs- ja haarapääskyn syysmuuton ajoittumiselle.

Tutkimuksen nostattamat laineet laantuivat nopeasti

Talvista ruokapulaa pääskyt pakenivat tutkijakaksikon päättelyn mukaan Afrikan lämpöön, erityisesti Egyptiin.

– Luultavasti Egyptiin siitä syystä, että he eivät tienneet mitään muuta paikkaa Afrikassa. Suurin osa Afrikan mantereesta oli tuolloin ihan valkoista aluetta kartalla, muistuttaa Timo Vuorisalo.

Paitsi että Egypti oli Afrikan tunnetuin osa, Niilin laaksossa tiedettiin olevan runsaasti lintuja. Vuorisalo arvelee myös antiikista periytyneen kulttuurihistorian vaikuttaneen päätelmään.

Nykyään voimme höyhenten kemiallisella analyysilla päätellä, missä päin Afrikkaa joku lintu on talvehtinut. Timo Vuorisalo

Johan Lechen ja Johan Grysseliuksen tutkimus pääskyjen talvisista muuttomatkoista herätti aikanaan laajaa polemiikkia Keski-Eurooppaa myöten. Muun muassa alan suuri auktoriteetti Carl von Linné harasi vastaan, ja tutkimus painui unholaan.

Pohjaliejuteoria piti pintansa aina 1800-luvun lopulle. Turun Akatemian kirjasto ja mittavat eläinkokoelmat ehtivät siinä välissä palaa muun kaupungin mukana vuonna 1827.

Pelikaani päätyi nahkurin orsille

Siipiveikkojen muuttoreittien jäljille päästiin tarkemmin vasta 1900-luvun alussa, kun tanskalainen Hans Christian Mortensen keksi hyödyntää lintujen rengastusta tieteellisiin tarpeisiin. Meillä rengastuksesta innostui eläintieteen professori Johan Axel Palmén 1913, ja Einari Merikallio oli suomalaisten lintulaskentojen uranuurtaja.

Tekninen kehitys on vienyt lintujen muuttoliikkeen seurannan aivan uusille urille, kertoo dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta.

– Nykyään voimme höyhenten kemiallisella analyysilla päätellä, missä päin Afrikkaa lintu on talvehtinut. Isotoopit ja alkuaineet päätyvät tietenkin ravinnon mukana niiden höyheniin.

Linnut saattavat kieliä lomakohteistaan myös tuomalla eksoottisia kulttuurivaikutteita kylmään Pohjolaan. Luonnon matkijamestarina tunnettu luhtakerttunen voi Suomeen palatessaan äännellä oudosti.

– Taitava lintuharrastaja saattaa tunnistaa, että siinähän laulaa joku kamerunilainen sademetsälintu, jota luhtakerttunen on päässyt talvehtimisalueellaan kuulemaan. Matkustelu avartaa!

Tosin aina matkailu ei ole hyvästä. Sen sai havaita pelikaani, joka vuonna 1605 lehahti Turun linnan edustalle. Tapaus on Suomen vanhin kirjattu lintuhavainto. Raportissa paheksuttiin linnun tulleen ulkomailta ryöstämään kansallisia kalavarantojamme.

Pelikaanihavaintoa pidetään erikoisuudestaan huolimatta suhteellisen luotettavana dosentti Timo Vuorisalon mukaan. Yksin muhkea nokka tekee pelikaanista helposti tunnistettavan.

– Pelikaani hyvän tavan mukaisesti tietysti tapettiin, ja nahka lähetettiin kuninkaalle Tukholmaan. Mutta kuninkaanlinna paloi sittemmin 1600-luvun lopussa, ja pelikaaninnahka luultavasti sen mukana, että asiaa ei voi enää tarkistaa.

Lue lisää:

Yle Luonto: Tiede uskoi pitkään pääskyjen talvehtivan järven pohjamudassa

Yle Luonto: Härskit pääskyt ja korppia viinassa – kansanuskomuksia linnuista

Yle Oppiminen: Lintujen pesintä ja muutto

Turun lintutieteellinen yhdistys: Lintuhavainnoista tiedettä Suomessa

Birdlife: Lintujen muuttoajat

Birdlife: Muuttolintujen saapuminen

Etelä- ja Keski-Suomessa vaarallinen ajokeli – Kannattaa harkita, lähteekö tielle lainkaan

Ajokeli on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin huono runsaan lumisateen vuoksi. Lisäksi näkyvyys on pääteitä myöten huono pöllyävän lumen vuoksi. Autolla ei kannata lähteä liikkeelle lainkaan, ellei ole pakko. Myös lentoliikenteessä odotetaan myräkän tuomia vaikeuksia. Finavia on kehottanut lentomatkustajia varautumaan lumipyryn aiheuttamiin viivästyksiin. Sähköyhtiöt ovat jo varautuneet myräkän mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin. Toistaiseksi sähkökatkoja on ollut vähän.

Miksi bestsellerit eivät päädy e-kirjastoon?

Kaikki kotimaiset e-kirjat eivät päädy kirjastoon. Erityisesti bestsellereihin pääsee käsiksi vain kaupallisissa palveluissa. E-kirjojen jakelusta päättää kirjankustantaja, kerrotaan Suomen kirjailijaliitosta.

Sinikka ja Tiina Nopola kirjoittavat yhdessä kylki kyljessä – samaan hotellihuoneeseen he eivät enää mene

Kulttuurivieraat Sinikka ja Tiina Nopola ovat kirjoittaneet lastenkirjoja yhdessä 30 vuotta. Heille sisaruus on paitsi työtoveruutta myös voimavara. Vaikka toinen välillä ärsyttää ja sanailua syntyy helposti, löytyy yhteinen nauru aina lopuksi.

Lähtisitkö piknikille ihailemaan Yhdysvaltain ohjuskokeita? Marshallinsaarilla Tyynellämerellä se on tapa viettää aikaa: "Kuin ilotulitus takaperin"

Pohjois-Korean uhka on lisännyt ohjuskokeita Yhdysvaltain etuvartiossa keskellä Tyyntämerta. Ohjuksen iskeytyminen mereen on näyttävin spektaakkeli, jonka Kwajaleinin tukikohdassa Marshallinsaarilla voi kokea.

Lumisade ei tähän päivään lopu

Aamuyöllä alkanut lumisade ei lopu tähän päivään. Ennusteen mukaan uusia sateita tulee Itä-Suomeen jo huomenna. Jos ennuste toteutuu, pyryttää itään uutta lunta viidestä kymmeneen senttimetriä maanantain aikana. Nyt sunnuntaina rintama liikkuu päivän mittaan etelästä kohti pohjoista. Samalla lumisade muuttuu ajoittaiseksi ja etelässä jopa rännäksi tai suorastaan vedeksi. Lue lisää säästä täältä.

Casper Väliaho, 22, oli lapsena mielestään ihan tavallinen, pieni poika muiden joukossa. Hän ei tiennyt olevansa köyhästä perheestä. Vasta ala-asteen lopulla alkoi kirkastua, että kodin taloudellinen tilanne oli jotain ihan muuta kuin perheissä, joissa oli kaksi työssäkäyvää vanhempaa.

– Tieto lisää tuskaa. Jos ei tajua, millainen elämäntilanne kavereilla on, ei osaa voivotella omaansa.

Lapsen näkökulmasta perheen vähävaraisuus näkyi eritoten siinä, ettei kotona ollut pelikonsolia. Ikätovereilla kyllä oli, joten Väliaho vietti paljonkin aikaa pelaillen kavereiden luona.

– Siellä oli sitä paitsi aina jokin herkkuvarasto tai karkkikätkö kaapin perällä. Kotonani ei ollut sellaisia.

Äiti oli yksinhuoltaja, toinen sisko kaksi vuotta Casperia nuorempi ja toinen yhdeksän vuotta nuorempi. Äiti hoiti kotona kuopustaan, jolla on Downin syndrooma. Isästään Väliaho ei muista juuri mitään.

Nuori mies halusi näyttää, että perheen köyhyyden ei aina tarvitse periytyä. Nyt hän opiskelee oikeustiedettä Turun yliopistossa ja uskoo, että tulevaisuus tuo leveämmän leivän.

"Itsenäistyin aikaisin"

Ensimmäisen kesätyön aika koitti jo 13-vuotiaana. Mansikkapellolta saadun palkan sijoituskohde oli selvä: PlayStation 3.

– Ihan itse ansaittu. Sitä tulikin pelailtua yötä myöten. Sanoin usein äidilleni: Mitä sinä tulet sanomaan, jos käytän omaa laitettani.

Casper Väliaho myöntää tehneensä karhunpalveluksen itselleen, jos ajattelee, miten paljon yöunia hukkaantui pelaamiseen. Piti olla koneella vain parikymmentä minuuttia, ja sitten kello olikin kolme yöllä.

Melkein kaikki harrastukseni loppuivat yläasteen aikana. Ysin keväällä en tainnut olla koulussa juurikaan. Casper Väliaho

Hänellä oli hyvin vähän rajoja. Äitiä hän ei yläasteaikana pitänyt auktoriteettina.

– Tulin kotiin, milloin tulin. 13-vuotiaana saatoin saapua vaikka kahdelta yöllä. Itsenäistyin aikaisin, ja sisko taisi saada minunkin sääntöni. Hän ei saanut olla alle 18-vuotiaana ulkona iltakymmenen jälkeen.

Rahaa ei ollut mopokorttiin eikä mopoon. Ei myöskään elokuviin eikä ravintolassa syömiseen.

Väliaho ajautui huonoon seuraan. Hän ei viihtynyt kotona, sillä siellä hän kohtasi äidin huolen toimeentulosta. Kun hän oli vasta 13-vuotias, tupakka ja alkoholi tulivat mukaan kuvioihin.

Hyvästit harrastuksille

Jos perheen talous on tiukoilla, olisi luontevaa ajatella, että harrastuksetkin ovat tavoittamattomissa. Mutta Casper Väliahon lista on hämmentävän pitkä: kuvataidekoulu, meripartio, soittokunta, teatteri, nyrkkeily, vaeltaminen, breakdance ja baletti.

– Olin lapsena kovin energinen, ja äiti yritti suunnata energiani harrastuksiin. Eniten olisin halunnut jatkaa kuvataidekoulua, mutta siihen ei ollut varaa. Eikä kotona tietenkään ollut kunnon materiaaleja, kuten akryyli- tai öljyvärejä.

Musiikkiharrastus sen sijaan oli ilmaista, koska partion kautta nuorukainen pääsi soittokuntaan. Sieltä sai sekä trumpetin että soitonopetusta.

Miten koulun ja kaikkien harrastusten lisäksi vielä ehti pahuuksiin?

– Melkein kaikki harrastukseni loppuivat yläasteen aikana. Lintsasin koulusta kavereiden kanssa, jäimme vain jonkun kotiin pelaamaan. Ysin keväällä en tainnut olla koulussa juurikaan.

Lahjakkuudesta kertonee se, että kun kavereiden keskiarvot olivat kovilla lintsausmäärillä vitosen ja kutosen paikkeilla, Väliahon keskiarvo oli koko yläasteen ajan päälle yhdeksän – seiskalla jopa lähempänä kymppiä.

Kaveripiiri oli lukiovastaista. “Lukiosta pääsee vain Siwan kassalle, ammattikoulusta pääsee oikeisiin töihin.” Mutta Väliahoa ei kiinnostanut kokin ura. Eikä rakentaminen.

Ilmaiset lukiokirjat ratkaisivat

Lukio houkutteli, koska se antoi kolme vuotta lisäaikaa miettiä alan valintaa. Mutta lukion oppikirjoihin äidillä ei olisi ollut ikinä varaa.

Yläasteen luokanvalvojana oli kuvaamataidon opettaja – nainen, josta Väliaholla on pelkkää hyvää sanottavana. Opettaja auttoi hakemaan oppikirjatukea Pelastakaa Lapset -yhdistykseltä.

– Kun lukio oli loppu, laitoin kaikki kirjat samaan laatikkoon. Moni oli maksanut jopa yli neljäkymppiä kipale. Arvokas satsi!

Opetushallitus selvitti viime vuonna, että lukio-opintoihin liittyvät välttämättömät kustannukset ovat keskimäärin 2 500 euroa. Casper Väliaho muistaa painottaa, miten tärkeää mutta näkymätöntä työtä Pelastakaa Lapset tekee koulukirjatuellaan.

Jos ajattelet, että huomenna on mukavaa, niin todennäköisesti onkin mukavaa – verrattuna siihen, että pelkäisit jo etukäteen huomista. Casper Väliaho

Lapsilisä loppui 17-vuotiaana, ja Väliaho alkoi saada minimituloisen äidin poikana opintotukea satasen verran kuukaudessa. Sen avulla hän oppi käyttämään rahaa.

Miltä tuntui, kun samanikäisillä kavereilla oli helpompaa? Siihen Väliahon on vaikea löytää sanoja. Hän lähes turhautuu.

– En ole ikinä tykännyt verrata itseäni muihin. Vertaan siihen, mitä olen ollut tai mitä haluan olla, mutta en ole kateellinen. Enemmänkin ajattelen: miten myös minä pääsen tuohon?

Muka alisuoriutuja?

Oikeustieteellisen tiedekunnan ovet aukenivat heti ensimmäisellä haulla, vaan ei helpolla. Casper Väliaho luki kaksi kuukautta 12 tuntia päivässä. Siis luki, eikä ollut vain lukevinaan.

Tosissaan otetun spurtin jälkeen hän sanoo tietävänsä, millainen on helvetti maan päällä.

– Vedin tietokoneesta johdot irti, jotta en päässyt pelaamaan. Viimeiset kaksi viikkoa päivä alkoi sillä, että hakkasin päätä seinään hetken. Kasvatti karaktääriä.

Mikä sai abiturientin näin kovaan taistoon?

– Halusin näyttää. Silloinen tyttöystäväni, äitini ja varmaan jokainen opettaja pitivät minua alisuorittajana. Itsekin pidin. Valitsin siis uuden asenteen: tee täysillä tai älä tee ollenkaan.

Kiikarissa arjen luksus

Henkisesti Casper Väliaho oli varautunut hakemaan oikeustieteelliseen ainakin toisen kerran. Tieto opiskelemaan pääsystä ensiyrittämällä tuntui epätodelliselta.

– Oikis oli aluksi vain idea oluttuopin äärellä. Isompi into ilmaantui, kun huomasin pääsykoekirjat oikeasti mielenkiintoisiksi. Neljässä vuodessa alasta on tullut minulle entistä tärkeämpi.

Väliahon pontimena lakiopintoihin oli siis näyttämisen halu. Pääsykokeiden jälkeen eteenpäin ovat kannustaneet muut syyt.

– Haluan työn, josta pidän ja jolla pystyn nostamaan taloudellista asemaani. Jos nyt ei hulppeaa elämää, niin kuitenkin ammatti, jossa voin olla oman onneni seppä.

Siis rahanko perässä mies nyt ponnistelee?

– En suoranaisesti. Mutta jos joku haaveilee koko elämänsä lääkärin urasta, niin kyllä kyse on myös siitä, että työ tuo vakauden raha-asioihin – vaikka pääpointti olisikin ihmisten auttamisessa.

Halusin näyttää. Silloinen tyttöystäväni, äitini ja varmaan jokainen opettaja pitivät minua alisuorittajana. Itsekin pidin. Casper Väliaho

Väliahon unelma on selvä: hän haluaa elämän, jota hänellä ei ollut lapsena. Omistusasunnon, kunnon auton, työn, perheen.

– Minullahan asiat ovat menneet monessa suhteessa näin: katso omia vanhempiasi ja tee toisin. Sanotaan, ettei omena kauas puusta tipu, mutta joskus se vain vierii ihan hiton kauas.

Haave omistusasunnosta yllättää, sillä monet nuoret aikuiset eivät nykyään enää innostu asuntolainasta eivätkä omistamisesta. Väliaho selittää asiaa sillä, että hänen äitinsä on aina kammoksunut omistusasumista. Poika haluaa tehdä toisin.

Hän puhuu mielellään arjen luksuksesta. Hän haaveilee, ettei arjessa tarvitsisi juurikaan miettiä rahan käyttöä.

– Ei tarvi ajatella, kummasta tulee pienempi ruokalasku: Prismasta vai K-kaupasta.

Työnhakupalvelu Oikotien sivuilla asianajajan keskimääräiseksi kuukausipalkaksi kerrotaan 9 675 euroa ja juristin 5 220 euroa.

– 30-vuotiaana voisin odottaa kuutta tonnia – varovasti arvioiden, heittää Väliaho.

18 neliötä omaa rauhaa

Itsemurhayksiö. Keittolevy, jääkaappi, oma suihku ja wc. Sellaisessa Casper Väliaho asuu Turun ylioppilaskylässä.

Opiskelijaboksin tyly nimitys viittaa siihen, että 18 neliön asuntoon ei juuri muuta mahdu kuin sänky ja kirjoituspöytä. Varustelun ansiosta sieltä ei ole välttämätöntä poistua lainkaan – erotukseksi yksiöistä, joihin kuuluu käytävällä yhteiskeittiö ja jotka pakottavat edes jonkinlaiseen sosiaalisuuteen.

30-vuotiaana voisin odottaa kuutta tonnia – varovasti arvioiden. Casper Väliaho

Väliaho opiskelee nyt neljättä vuotta oikeustieteellisessä. Häntä kiinnostaa nimenomaan immateriaalioikeus: patentit, tekijänoikeudet, tuotemerkit ja yleinen sopimusoikeus.

– Tykkään business to business -kuvioista. Esimerkiksi syyttäjän työ ei kiinnosta, koska se vaikuttaa suoraan asiakkaan henkilökohtaiseen elämään. En halua, että olisin itse osa toisen tarinaa.

"Opintolainalla kyllä pärjää"

Päiväkahvin paikka. Kahvinkeitin porisee vaatelipaston päällä. Casper Väliaho pahoittelee, että kahvipöytä puuttuu.

– Opiskelijalla ei ole varaa sellaisiin ylellisyyksiin, hän virnuilee.

Mutta vakavasti: opintotuella kyllä nuoren miehen mielestä selviää. Paljonkohan kokemus selittyy sillä, että hän ei ole koskaan tottunutkaan leveään elämään.

– Oikeustieteen opiskelijana pystyy ottamaan opintolainaa, koska työllisyys on tulevaisuudessa sen verran varma. Suhteellisen nopeasti pystyy maksamaan lainan poiskin.

Aina ei tule kalaa, mutta epätoivo ei ainakaan auta mitään. Casper Väliaho

Vuoden takainen tutkimus kertoo, että opiskelijalla jää elämiseen keskimäärin 15 euroa päivässä. Se alittaa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määrittelemän minimibudjetin että EU:n virallisen köyhyysrajan.

Opiskelijat ilmoittivat tutkimuksessa olevansa keskimäärin melko tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vastauksista käy ilmi, että kuukausitasolla rahaa on käytettävissä kaiken kaikkiaan keskimäärin lähes 900 euroa.

Väliaho arvelee, että valmistumiseen mennessä hänelle on kertynyt opintolainaa reilut 20 000 euroa. Opintojen rinnalla hän on tehnyt myös myyntityötä, vaikka keskittyykin mieluummin opiskeluun.

– Elinkustannukseni eivät kuukaudessa paljon tee. Maksan vuokran (vajaa 330 euroa) ja puhelimen. Käyn melkein päivittäin opiskelijaravintolassa, jossa ateria maksaa vain 2,60.

Itsetunto auttaa köyhää

Köyhyyden periytyvyyttä ja eriarvoisuutta on tutkittu Suomessa ahkerasti. Tiedetään, että kun vanhempien tuloluokka nousee, lasten koulutus suhteessa pitenee. Perhetausta siis ennustaa, millaisia lasten mahdollisuudet ovat.

Casper Väliaholla näyttäisi olevan tekijöitä, jotka auttavat häntä nousemaan lapsuutensa taloudellisesta ahdingosta. Selviytymistutkimuksissa sellaisiksi on mainittu muun muassa itsetunto, etevyys ja miellyttävyys.

– Itsetuntoni on tainnut kasvaa teatteriharrastuksesta. Turun Nuoressa Teatterissa opin ohjeen: ole oma itsesi.

Väliaho todistaa hyvää itsetuntoaan esimerkillä: Hän ei ole mieheksi pitkä, noin 170 senttiä. “Tynkäkansaa”. Hobittivitsit eivät ole silti koskaan haitanneet häntä.

– Viime kesän pomo erikseen tarkisti, onko ihan ok, jos heitetään sellaista läppää. Vastasin: Antaa palaa vaan!

"Mitä siitä, jos epäonnistun"

Yksi kuuluisimpia selviytymistutkimuksia on amerikkalaisen kehityspsykologin Emmy Wernerin tekemä selvitys lapsista, jotka syntyivät Havaijin Kauain saarella vuonna 1955. Köyhyyden keskelle syntyneistä kolmasosa selviytyi kirkkaasti muita paremmin.

Kaikilla selviytyjillä oli taustallaan jotain yhteistä: heillä oli yksi heille merkittävä ja heihin uskova aikuinen tukemassa. Tai sitten heillä oli yksi sellainen kyky, joka tarjosi onnistumisen kokemuksia ja mahdollisti hyväksytyksi tulemisen.

Oliko luokanvalvoja se Casper Väliahoon uskova ihminen, joka näki kaikessa jotain myönteistä ja auttoi saamaan koulukirjatuen? Mahdollistiko etevyys tai myönteisyys onnistumisen kokemukset?

Itsetuntoni on tainnut kasvaa teatteriharrastuksesta. Sain ohjeen: ole oma itsesi. Casper Väliaho

Väliaho kommentoi klassikkotutkimusta mutkattomaan tyyliinsä. Hänen mielestään myönteinen elämänasenne on ilman muuta ratkaiseva.

– Jos ajattelet, että huomenna on mukavaa, niin todennäköisesti onkin mukavaa – verrattuna siihen, että pelkäisit jo etukäteen huomista. En tajua myöskään epäonnistumisen pelkoa. Jos epäonnistun, niin mitä siitä! Olen epäonnistunut lukemattomissa asioissa.

Hän kavahtaa huonojen asioiden vatvomista.

– Aina ei tule kalaa, mutta epätoivo ei ainakaan auta mitään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haluaa lopettaa mies-päätteisten ammattinimikkeiden käytön, kertoo Sunnuntaisuomalainen.

THL:n Tasa-arvotiedon keskus julkaisee kevään aikana sukupuolitietoisen viestinnän ohjeet. Ohjeilla halutaan vaikuttaa muun muassa viranomaisten ja median käyttämään sukupuolta koskevaan sanastoon. Yhtenä osana ohjeita keskus suosittaa mies-päätteisten ammattinimikkeiden korvaamista sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla.

Mies-päätteisiä ammattinimikkeitä on Tilastokeskuksen mukaan käytössä Suomessa yli 600, lehti kertoo. Niiden määrä on viime aikoina lisääntynyt.

Kyse ei ole sukupuoleen viittaavien ilmaisujen poistamisesta kielestä. Joissakin tilanteissa sukupuoli pitäisi tuoda selvemmin esiin, sanoo kehittämispäällikkö Reetta Siukola Tasa-arvotiedon keskuksesta.

– Nykyisin saatetaan esimerkiksi puhua kotonaan lasta hoitavien maahanmuuttajataustaisten vanhempien riskistä jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle, vaikka tällöin on kyse pääasiassa naisista. Ei pidä puhua vanhemmista, jos tarkoitetaan äitejä, eikä äideistä, jos tarkoitetaan vanhempia, Siukola selventää Sunnuntaisuomalaiselle.

Ensimmäistä kertaa Helsinki Areenalla järjestetyn gaalan voittokkain artisti oli Pyhimys, joka pokkasi kaikkiaan kuusi Emmaa: vuoden miessolistin, vuoden hip hopin, vuoden albumin, vuoden biisin, vuoden striimatuimman biisin ja vielä yleisöäänestyksen vuoden artisti -Emman.

Pyhimys oli lisäksi mukana vierailevana artistina Vuoden musiikkivideo -sarjan voittaneella, Nana Simeliuksen ohjaamalla Kivi Sakset Seteli -videolla.

Gaala esitettiin suorana lähetyksenä Nelosella. Illan aikana esiintyivät muun muassa Ville Valo & Agents, Alma, ja Lukas Leon. Yllätystähtenä nähtiin Robin Packalen, joka oli vaihtanut esityskielensä englanniksi.–

Seurasimme Emma-gaalaa hetki hetkeltä. Artikkelin voit lukea tästä linkistä.

EMMA-GAALAN KAIKKI VOITTAJAT :

Vuoden naissolisti: Anna Puu

Vuoden miessolisti: Pyhimys

Vuoden yhtye:Gasellit

Vuoden tulokas: Vesta

Vuoden pop: Nälkäinen sydän/Anna Puu

Vuoden rock: Sä kuljetat mua/J. Karjalainen

Vuoden metalli: Taival/Stam1na

Vuoden iskelmä:Kuka näkee sut/Juha Tapio

Vuoden hip hop / R&B: Tapa Poika/Pyhimys

Vuoden albumi: Tapa Poika/Pyhimys

Vuoden jazz: Moves/ Timo Lassy

Vuoden etno: Kulku /SANS

Kriitikoiden valinta: Ruusut/Ruusut

Vuoden tuottaja: Jukka Immonen

Vuoden biisi: Jättiläinen/Pyhimys (feat. Aksel Kankaanranta), säv. Väinö Wallenius & Riku Mattila, san. Mikko Kuoppala & Heikki Salo

Klassinen musiikki: Lutoslawski - Sinfonia 1 & 4 / RSO, Hannu Lintu

Vuoden live: Cheek

Vienti-Emma: Esa-Pekka Salonen

Erikois Emma:Anssi Kela

Kultainen Emma: Pekka Aarnio

Yleisöäänestys – Vuoden artisti/yhtye: Pyhimys

Yleisöäänestys – Vuoden musiikkivideo: Kivi Sakset Seteli Mikael Gabriel feat. Elastinen & Pyhimys, ohjaaja: Nana Simelius

Vuoden myydyin albumi:Timantit on ikuisia/Cheek (43 769 kpl)

Vuoden striimatuin biisi: Jättiläinen/Pyhimys (feat. Aksel Kankaanranta)

Vuoden lastenmusiikki: Tippukivitapaus/Eri esittäjiä

Egyptiläiset arkeologit ovat löytäneet maanalaisesta hautakammiosta noin 50 hyväkuntoista muumiota, joiden arvellaan olevan yli 2000 vuotta vanhoja.

Löytö tehtiin Tuna al-Gabalin arkeologisilla kaivauksilla Minyan kaupungissa noin 260 kilometriä pääkaupungista Kairosta etelään.

Arkeologi Rami Rasmi kertoo, että muumioiden joukossa on miesten ja naisten lisäksi 12 lasta sekä kuusi eläintä, pääasiassa koiria. Osa muumiosta on avonaisissa kiviarkuissa, osa on kääritty liinoihin ja asetettu makaamaan maahan.

Hautakammio löydettiin alueella tehdyissä kaivauksissa viime vuoden helmikuussa. Tutkijat arvelevat, että kammioon on haudattu perhe, jonka jäsenet olivat eläessään todennäköisesti merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa.

Arkeologi Mohamed Ragabin mukaan neljä hautakammiota, joissa on yhteensä kuusi huonetta, löydettiin noin yhdeksän metrin syvyydestä.

Se, että kammiosta löytyi myös muumioituja koiria, kertoo tutkijoiden mukaan, miten tärkeitä eläimet olivat olleet aikoinaan vainajille.

Kammiosta löydetyt ruukunpalaset sekä papyruskääröjen jäänteet auttoivat arkeologeja määrittämään hautakammioiden iän.

Muumiot ajoittuvat tutkijoiden mukaan ptolemaiolaiselle aikakaudelle eli ajalle noin 305-30 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Lisää aiheesta:

Egypt mummies: New tombs found in Minya

Pitkin iltaa arvuuteltiin, kuka on Emma-gaalan tarkoin varjeltu yllätysesiintyjä.

Hieman ennen kymmentä lavalle nousi lokakuussa 2017 määrittelemättömän mittaiselle tauolle jäänyt Robin, joka esiintyy nyt koko nimellään Robin Packalen. Gaalassa kuultiin uusi, englanninkielinen single I’ll Be With You. Kappale on tehty saksalaisten huipputuottajien, Jozneznin ja Koveen kanssa.–

Robin on tehnyt levytyssopimuksen Saksan Universal Musicin kanssa, ja tähtää kansainväliselle uralle.

Suunnitelma englanninkielisestä julkaisusta oli vireillä jo 2013, ja yhteistyö saksalaisen levy-yhtiön kanssa alkoi jo 2015. Projektia on työstetty pitkään. Lisää englanninkielistä musiikkia Robinilta on tulossa vielä ennen kesää.

Robin ei antanut haastatteluja Emma-gaalassa, mutta kertoo levy-yhtiön tiedotteessa, että kyseessä on välttämätön askel uralla eteenpäin. Suomessa hän on antanut jo kaikkensa monen vuoden ajan.

– Hyppään uusiin saappaisiin, joilla ei ole otettu vielä askeltakaan. Aloin huomata liiallisen turvallisuuden tunteen merkkejä tehdessäni Suomessa musaa. Nyt on käsillä jotain, mikä on kaikkea muuta kuin turvallista, ja juuri siinä tilassa toimin parhaiten!

Robin on palkittu Emma-gaalassa neljä kertaa sen jälkeen, kun hän ponkaisi tunnettuuteen alkuvuodesta 2012 Frontside Olliella. Hän oli muun muassa ensimmäinen suomalaispoppari, joka esiintyi Helsinki Areenalla ja Olympiastadionilla.

Robinin kansainvälisestä urasta velloi huhumylly ennen Suomen euroviisuehdokkaan julkistamista. Viisufanien Viisukuppila-sivustolla oli bongattu, että Teoston tiedoista löytyi uutta, englanninkielistä musiikkia. Tuolloin arveltiin, että Robin lähtisi kisoihin Suomen edustajaksi.

– Voi-kasviöljyseos maistuu paremmalta ja on terveellisempää, ei sisällä paljon lisäaineita. Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta, perustelee kuudesluokkalainen Jennica Holopainen tyytymättömyyttä.

– Oivariini on paljon parempaa kuin Keiju, samanikäinen Toomas Vannas sanoo suoraan.

Nuoret ovat etsineet netistä tuoteselosteet. Koulun aiemmassa leipärasvassa on voita, vettä, rypsiöljyä, suolaa ja D-vitamiinia. Uudessa levitteessä on rypsiöljyä, vettä, palmu- ja kookosrasvaa, suolaa, emulgointiainetta, happamuudensäätöaineita, aromia, A- ja D-vitamiinia ja väriainetta.

Ja kun uuden leipärasvan maku ei miellytä, monet koululaiset ovat jättäneet leivän syönnin jopa kokonaan. Muita leivänpäällisiä on kouluruokalassa vain muutaman kerran kuukaudessa.

Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta. Jennica Holopainen

Kontioniemen koulussa oppilaat päättivät tehdä vetoomuksen entisen levitteen saamiseksi takaisin. Allekirjoittajista ei ole ollut puutetta.

– 85 nimeä, melkein kaikki, Toomas Vannas kertoo.

Nimilista on jo toimitettu Kontiolahden ruokapalvelupäällikölle. Samoin toimittiin Kontiolahden kirkonkylän koulussa, jossa nimiä kertyi parisataa.

Sama levitevaihdos keskusteluttaa muuallakin. Nurmeksessa vaaditaan lisäksi kevytmaitoa takaisin yhdeksi ruokajuomaksi kouluihin ja päiväkoteihin. Rasva-adresseissa on useita satoja allekirjoituksia ja asiasta on tehty jo aloite kaupunginvaltuustolle.

Taustalla suositus ja kilpailutus

Noin 15 000 asukkaan Kontiolahdessa leipärasvan merkki vaihdettiin vuodenvaihteessa.

– Ihan terveydellisistä syistä, perustelee kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen.

Hän vetoaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen. Sen mukaan kouluruokailussa käytetään leipärasvana margariinia, joka sisältää vähintään 60 prosenttia rasvaa. Rasvasta puolestaan korkeintaan 30 prosenttia saa olla tyydyttynyttä.

Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa. Pirjo Partanen

Terveellisyysehdot täyttäisi usea merkki, mutta kilpailutus karsii vaihtoehtoja. Jäljelle jääneistä ruokapalvelupäälliköt valitsevat tuotemerkin.

– Ruotsalainen ei soveltunut, kun on yritetty suosia kotimaisia tuotteita. Meille valittiin enemmän käytetty merkki, Partanen selvittää prosessia.

Yhteishankinnasta huolimatta naapurikunnassa Joensuussa tarjotaan erimerkkistä levitettä eikä vastustusta ole kuulunut. Toisessa naapurikunnassa Liperissä käytiin rasvataistoa kaksi vuotta sitten.

Valintaperusteissa hinta, maulla ei väliä

Tuotteen rasvakoostumuksen lisäksi hinnalla on merkitystä.

– Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa, ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen myöntää.

Toisaalta Kontiolahdessa käytetään kilohinnaltaan kalliimpia muovisia yksittäispakkauksia. Käytetyn pakkauksen kierrätettävyydellä ei käytännössä ole merkitystä, sillä pienet margariinirasiat päätyvät sekajätteeseen.

Sen sijaan ruokailijoita kiinnostava maku ei ole valintaperuste, kun kunnat ostavat yhdessä leipärasvat.

– Katsotaan, että tuotteiden tulee täyttää tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset rasvan ja suolapitoisuuden ynnä muun osalta, kertoo hankintapäällikkö Mika Purmonen Pohjois-Karjalan hankintatoimesta.

Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta. Mika Purmonen

Uusi kilpailutus Pohjois-Karjalan kouluruokailujen leipärasvasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi on jo käynnissä. Maku ei siinäkään paina.

– Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta. Todennäköisesti näissä tuotteissa ei lähdetä aistinvaraiseen arviointiin, hankintapäällikkö Mika Purmonen otaksuu.

Entä jos tuote ei kelpaa ruokailijoille?

– Kunnassa voidaan harkita toista kasvirasvalevitettä, koska toinenkin merkki on käytettävissä eri pakkauskoossa, hankintapäällikkö Purmonen vastaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen esittää erilaista ratkaisua rasvakiistaan.

– Ottakaa lapset ja nuoret makuraatiin ja ideoikaa yhdessä. Linjastoon voisi kehitellä vaihtoehtoja, esimerkiksi kasvistahnoja tai kasvislevitteitä leivän päälle.

Ruokapalvelupäällikkö: makueroja on

Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen on yllättynyt ja hiukkasen ärtynytkin koko rasvakeskustelusta Kontiolahdessa. Hän ei kuitenkaan kiistä levitteiden makueroja.

– Muutenhan ne olisivat kaikki samasta massasta tehtyjä, ruoka-ammattilainen toteaa.

Senkin ruokapalvelupäällikkö myöntää, ettei terveellisyydestä ole hyötyä, jos tuotetta ei syödä lainkaan.

Onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä? Pirjo Partanen

– Mutta eihän lapset syö kouluruokailussa sitä koko annostakaan, että onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä, Partanen heittää.

Toisaalta leivän menekkiä aiotaan Kontiolahdessa seurata. Eikä kunnan ylin ruokapäättäjä tyrmää ajatusta, että levitevaihtoehdot maistatettaisiin koululaisryhmällä parhaiten maistuvan löytämiseksi.

– Miksei, eihän se ole myöhäistä vieläkään, Partanen myöntyy.

Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin mukaan oikeat rasvat voidaan huomioida päivittäisessä ruokatuotannossa monella tavalla.

– Kannattaa tarkastella ruokalistaa kokonaisuutena eikä tuijottaa liikaa yhtä ainoaa ruoka-ainetta. Hyvä kokonaisuus ei rakennu yhden ruoka-aineen varaan, Arja Lyytikäinen neuvoo.

Levitettä harkitaan, jos palautetta tulee lisää

Kuntakyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei noudata täysin valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositusta. Kunnissa tarjotaan rasvaa sisältävää maitoa, vaikka ainoastaan rasvaton maito saa EU:n koulumaitotukea. Sotkamossa rasvasota eteni oikeuteen asti.

Kontiolahdessa koululaiset odottavat nyt, kuunnellaanko heitä. Rasvavalinnassa lasten maku saattaa hävitä viralliselle suositukselle, vaikka kyse ei olekaan määräyksestä.

Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen. Jennica Holopainen

– Pitää kuulostella vielä, minkä verran palautekirjeitä tulee. Mietitään sitten porukalla, mitä tehdään. Totta kai koululaisten äänikin pitää ottaa huomioon, Pirjo Partanen vakuuttaa.

Arja Lyytikäinen tietää ravitsemusterapeuttina, että vastakkainasettelu ei edistä parempia ruokatottumuksia.

– Makukysymys on oikeasti aistittava asia, jos tulee kerralla isoja muutoksia. Mutta juupas–eipäs–keskusteluun juuttuminen ei ole kenenkään etu.

Lapset puolestaan eivät aio luovuttaa, vaikka aikuiset eivät ottaisi tosissaan heidän makuaan.

– Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen, Jennica Holopainen tuumaa.

Etelämantereen länsiosasta, mannerjään alta, on löytynyt valtava jääluola. Luola paljastui Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan johtamassa tutkimuksessa.

Luola sijaitsee Thwaitesin jäätikössä, jonka tiedetään olevan yksi Etelämantereen epävakaimpia osia.

Nasan tiedotteen mukaan onkalo on lähes 300 metriä korkea ja se on laajuudeltaan kaksi kolmasosaa Manhattanin saaresta, joten onkalon pituus on selvästi yli kymmenen kilometriä.

Onkalosta on sulanut Nasan mukaan noin 14 miljardia tonnia jäätä.

Tutkijat ovat hämmästyneitä onkalon laajenemisnopeudesta, jota he kuvaavat "räjähdysmäiseksi".

Jäätutkijoilla on parhaillaan käynnissä Nasan johdolla toteutettava tutkimus, jossa selvitetään maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen vaikutusta napa-alueisiin. Hankkeen nimi on Operation IceBridge.

Koska Etelämantereella on käytännössä mahdotonta tehdä havaintoja jään pinnalta, tutkimuksessa käytetään lentokoneista ja satelliiteista käsin kerättyä aineistoa. Uusilla tutkilla pystytään havaitsemaan myös jään sisässä tapahtuneita muutoksia.

Thwaitesin jäätikön sulaminen johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että meressä kelluvan jään paino vaihtelee ja kohta, jossa jäätikkö lepää mantereen päällä vaihtelee jatkuvasti.

Tutkijat vertaavat ilmiötä karille juuttuneeseen laivaan. Se voidaan saada jälleen kellumaan, jos laivan painoa vähennetään lastia purkalla. Samalla tavalla jäätikkö nousee kellumaan, kun sen paino sulamisen takia pienenee.

Tämä ilmiö Thwaitesin jäätiköllä on voimakas. Kun jäätikkö nousee ja laskee, sen alle, jäätikön ja peruskallion väliin pääsee merivettä, joka sulattaa jäätä altapäin.

Tällä hetkellä Thwaitesin jäätikön sulamisen osuus globaalista merenpinnan noususta on nelisen prosenttia.

Tutkimus on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump haluaa ylentää ex-henkilääkärinsä ja merivoimien upseerin, jota on syytetty epäasiallisesta ja epäammattimaisesta käytöksestä. Viranomaistutkinta Ronny Jacksonin toimista on yhä kesken, uutisoi Washington Post.

Lehden mukaan Trump esittää Jacksonin ylentämistä kahden tähden amiraaliksi ja on nostanut hänet lääketieteelliseksi pääneuvonantajakseen.

Jacksonin on väitetty muun muassa kirjoittaneen potilaille reseptejä tietämättä näiden potilashistoriaa ja olleen juovuksissa töissä. Jackson on kiistänyt syytökset.

Syytösten tultua viime keväänä ilmi hän kuitenkin vetäytyi veteraaniasioista vastaavan ministerin nimitysprosessista.

Puolustusministeriötä valvovan viranomaisen mukaan Jacksonia koskeva tutkinta on yhä kesken. Viime kesänä aloitetun tutkinnan yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Valkoinen talo lähetti ylennyksen senaatin käsiteltäväksi muutama viikko sitten, mutta asia ei ole edennyt.

– Emme kommentoi keskeneräisiä nimityksiä tai tutkimuksia, sanoi asiaa käsittelevässä valiokunnassa istuvan demokraattisenaattorin Jack Reedin tiedottaja.

Jackson ylisti Trumpin terveydentilaa 

Valkoinen talo julkisti lauantaina listan uusista virkanimityksistä, jonka mukaan Jackson toimii presidentin avustajana ja lääketieteellisenä pääneuvonantajana.

Valkoisen talon nimettömänä puhuneen lähteen mukaan Trump pitää edelleen Jacksonista ja katsoo, että häntä on kohdeltu epäreilusti. Jackson on kuvannut Trumpin terveydentilaa erinomaiseksi ja sanonut sen olevan "uskomattomien geenien" ansiota.

– Sanoin presidentille, että jos hän olisi noudattanut terveellisempää ruokavaliota viimeisen 20 vuoden aikana, hän voisi hyvin elää 200-vuotiaaksi, Jackson sanoi vuosi sitten toimittajille kertoessaan Trumpin terveystarkastuksen tuloksista.

CNN kertoi viime keväänä, että vuonna 2015 republikaanien presidenttiehdokkaana ollessaan Trump saneli itse terveyttään koskevan lausunnon.

Ajokeli on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin huono runsaan lumisateen vuoksi. Etelässä kova tuuli muodostaa teille kinoksia.

Lisäksi näkyvyys pääteitä myöten on huono pöllyävän lumen vuoksi. Autolla ei kannata lähteä liikkeelle lainkaan, ellei ole pakko.

– Kannattaa varautua siihen, että pienemmät tiet ovat jopa tukossa. Autoja on paikoin jumissa, sanoi Traffic Management Finlandin liikennepäivystäjä Kirsi Salokanto Ylelle sunnuntaiaamuna.

Ajokelin kehnoudesta varoittavat myös Helsingin pelastuslaitos ja Itä-Uudenmaan poliisi.

Aurauskalustoa on liikkeellä, mutta matkaan kannattaa varata selvästi tavallista enemmän aikaa.

Helpotusta ei ole vielä luvassa moneen tuntiin. Laaja lumipyryalue kulkee sunnuntain aikana maan yli pohjoiseen. Uutta lunta kertyy laajalti 10–20 senttiä, Ilmatieteen laitos arvioi lauantai-iltana.

Eniten yön aikana on satanut lunta Ahvenanmaalla Jomalassa 11 senttimetriä.

Helsingin pelastuslaitos varoittaa myös katoilta putoavasta lumesta ja jäästä. Jalankulkijoita kehotetaan välttämään riskipaikkoja ja kiinteistöjä muistutetaan velvollisuudesta estää kulku vaarallisissa paikoissa, ja poistaa vaaraa aiheuttava lumi ja jää.

Junat kulkevat myöhässä

Finavia on kehottanut lentomatkustajia varautumaan lumipyryn aiheuttamiin viivästyksiin. Finavian verkkosivujen mukaan useat aamun ja aamupäivän lennot Helsinki-Vantaalta ovat myöhässä.

Yhtiön mukaan talvitoiminta on kuitenkin täysvalmiudessa ja kiitotiet pyritään hankalista sääolosuhteista huolimatta pitämään auki.

VR:n nettisivujen mukaan kaukojunista liki puolet oli päivän aikaan myöhässä. Myöhästymisistä useat ovat kymmeniä minuutteja, jopa tunnin. Esimerkiksi kello 10.19 Helsingistä Joensuuhun lähtenyt juna oli jo lähdössä tunnin myöhässä.

Lisäksi Pieksämäeltä Helsinkiin tulossa ollut Intercity 144 kello 12:23 korvataan kokonaan busseilla sääolosuhteiden aiheuttamien teknisten ongelmien takia.

VR on varautunut myräkkään lisäämällä työntekijöitä operaatiokeskukseen, joka vastaa häiriötilanteista. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä N-junien vuoroja on sunnuntaina karsittu lumitöiden takia.

Ongelmia sanomalehtien jakelussa ja hiihtokisoissa

Pitkään jatkuneiden lumisateiden takia myös sanomalehtien jakelussa on ollut ongelmia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aamun lehti on jäänyt monelta tilaajalta saamatta.

Kova tuuli haittaa myös hiihdon SM-kilpailuja Imatralla. Ukonniemen hiihtostadionin ruokateltta lensi navakassa viimassa "taivaan tuuliin" ja useat kärkipään nimet jäivät pois sprinttihiihdoista.

Ladulta puuttuvat muun muassa Ristomatti Hakola, Anssi Pentsinen, Juho Mikkonen, Anita Korva, Eveliina Piippo ja Susanna Saapunki, kertoo Yle Urheilu.

Sähkökatkoja luultavasti lisää

Lumimyräkkä saattaa aiheuttaa myös sähkökatkoksia eri puolilla Suomea. Toistaiseksi suuremmilta katkoksilta on vältytty. Päivällä hieman ennen yhtätoista sähköttömiä asiakkaita oli hieman yli 2 400. Ongelmia oli kymmenellä yhtiöllä 38 kunnan alueella.

Sähkökatkojen valtakunnallisen tilanteen voi tarkistaa täältä.

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtajan Arto Pajusen mukaan yhtiö on varautunut siihen, että tilanne vaikeutuu päivän mittaan, kun lunta tulee lisää, ja tykkylunta kertyy puihin. Omien vikapartioiden ja asentajien lisäksi apuna on vapaaehtoisia. Pajunen huomauttaa, että asiakkaat voivat omalla toiminnallaan nopeuttaa vikojen korjaamista.

– Jos vain mahdollista, niin olisi hyvä aurata tiet, että automme pääsevät perille. Meidän toiminta-alueellamme on myös paljon mökkiteitä, joiden puomit hidastavat pääsyä kohteeseen.

Pajunen arvelee, että toistaiseksi vikoja on niin vähän, että katkenneet sähköt saadaan palautettua parissa tunnissa.

Lisää aiheesta:

Tuuli vei ruokateltan taivaan tuuliin SM-hiihdoissa, useita kärkihiihtäjiä jäi sivuun SM-sprinteistä

2.2. Liikenteessä ja sähköyhtiöissä varaudutaan lumimyräkkään, kattojen lumikuormaakin syytä tarkkailla

2.2. Etelän lumipeite vain kasvaa, tuima lumipyry porhaltaa Etelä-Suomen yli viikonloppuna – maanantaina lunta voi tulla vieläkin lisää

Yhdysvallat lähettää lisää sotilaita Meksikon rajalle. Maan puolustushallinnon Pentagonin mukaan Yhdysvallat lähettää Meksikon rajalle vielä 3 750 sotilasta tukemaan tulli- ja rajavalvontaa. Pentagon sanoi sunnuntaina, että rajaa turvaavien kokonaismäärä on 4 350.

Tarkoituksena on pitää vahvistettua valvontaa määräajan, ainakin kolme kuukautta.

Rajajoukkojen vahvistaminen toteutetaan presidentti Donald Trumpin pyynnöstä. Trump haluaa rajalle kaksinkertaisen määrän sotilaita. Presidentti on perustellut päätöstään laittoman maahanmuuton torjumisella.

Tavoitteena on myös asentaa lisää uutta valvonta- ja seurantajärjestelmää raja-alueelle. Tehostettu mobiilivalvonta kestää 30. syyskuuta saakka.

Trump vetosi republikaaneihin Twitterissä turvallisuuden lisäämiseksi Meksikon rajalla. Trumpin mukaan, jos ei ole muuria, ei ole turvallisuutta. Hän luettelee ihmiskaupan, huumausaineet ja rikollisuuden kaikessa laajuudessaan.

Presidentti Donald Trump lähetti alun perin sotilaita avustamaan rajavalvonnassa ennen marraskuun välivaaleja. Trumpin vastustajat ovat kuvailleet tätä poliittiseksi tempaukseksi, jonka tarkoituksena on luoda illuusio kriisistä rajalla.

Rajajoukkojen käyttöönotto oli yksi monista asioista, joissa Trumpin ja entisen puolustusministerin Jim Mattis näkemykset erosivat ennen kuin hän irtisanoutui joulukuussa. Viimeinen niitti oli Trumpin päätös vetää joukot Syyriasta.

Lue myös:

Trump vaatii yhä 5,7 miljardia dollaria muurille – Pelosi tyrmäsi ehdotuksen jo etukäteen

Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla erotettiin perheistään tuhansia siirtolaislapsia luultua enemmän

Trump teki ennätyksen: Liittovaltion hallinnon sulusta tuli pisin Yhdysvaltain historiassa

Trump käveli kiukkuisena ulos muurineuvotteluista

Trump voi yhä yrittää hankkia rahat Meksikon muuriin julistamalla hätätilan – Viisi huomiota hätätilalain merkityksestä Yhdysvalloissa

Ajokeli on tänään huono maan pohjoisosassa, varoittaa ilmatieteen laitos. Varoitus koskee Keski-Pohjanmaata, Pohjois-Pohjanmaata, Kainuuta ja lähes koko Lappia.

VR on tehnyt muutoksia aamun junavuoroihin. Yhtiö kertoo nettisivuillaan, että Turusta kello 7.08 Helsinkiin lähdössä ollut Pendolino on peruttu teknisen vian vuoksi. Matkustajat ohjataan Turusta kello 7.29 lähtevään IC-junaan. Aiemmin VR kertoi, että Vaasasta aamukuuden aikoihin lähdössä ollut Pendolino korvataan bussilla Seinäjoelle saakka sään aiheuttaman teknisen vian vuoksi.

Illalla Rovaniemeltä ja Kemijärveltä etelään päin lähteneet kaukojunat kulkevat pari tuntia myöhässä. Samoin Helsingistä Kemijärvelle matkalla oleva juna on pari tuntia aikataulusta jäljessä. Noin 40 minuuttia aikataulusta myöhässä on juna, joka lähti Turusta Helsinkiin kello 5.25.

Pääkaupukiseudun lähijunaliikenteessä on paljon muutoksia. Osa lähijunista jätetään ajamatta hankalien sääolosuhteiden vuoksi. VR tiedottaa, että kello kuuden ja yhdeksän välillä joka toinen A-juna perutaan ja vuoroväli on 20 minuuttia. K-junat ajetaan 20 minuutin vuorovälillä kello 6–14. Lisäksi kaikki D-junat Helsingin ja Riihimäen välillä perutaan.

Kaukoliikenteen junia ei peruta etukäteen, mutta matkustajien kannattaa varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruuntumisiin.

Yle Uutiset esitteli äskettäin artikkelissaan teoriaa, jonka mukaan alkuräjähdyksessä ei olisi syntynyt vain omaa maailmankaikkeuttamme vaan myös antiuniversumi, joka koostuu antimateriasta, jossa aika kuluu taaksepäin.

Juttu oli kovasti luettu ja se herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä sekä Ylen omalla uutissivulla että muualla netissä.

Kokosimme näistä keskusteluista joukon kysymyksiä, joihin kosmologi Syksy Räsänen lupautui vastaamaan.

1. Voisiko antiuniversumiteoria merkitä sitä, että maailmankaikkeus ei romahdakaan, vaan laajenemista seuraa supistuminen, minkä jälkeen liike jatkuu vastakkaiseen suuntaan. Ja että tämä heiluriliike toistuu loputtomiin?

– Ei. Esitetyn spekulaation mukaan maailmankaikkeus ei supistu.

2. Olisiko antiuniversumi täydellinen peilikuva omastamme? Istuuko nyt peilikuva minusta lukemassa tätä samaa tekstiä?

– Jos esitetty spekulaatio pitää paikkansa, niin toisen maailmankaikkeuden luonnonlait ovat samat kuin meidän, paitsi avaruus on peilattu (oikea vaihtuu vasemmaksi, yläsuunta alasuunnaksi, jne.) ja hiukkaset vaihdettu antihiukkasiksi.

Lisäksi sillä on tilastollisesti samanlaiset alkuehdot. Tarkat alkuehdot ovat kuitenkin erilaiset, ja kvanttifysiikan takia kehityksessä on mukana sattumanvaraisuutta.

Toinen maailmankaikkeus näyttäisi siis tilastollisesti samalta, mutta ei tarkalleen. Anti-ihmisiä siellä siis tuskin olisi.

3. Mihin avaruus laajenee ja mihin se perustuu? Onko laajeneminen edes oikea termi? Olisiko ”venyminen” kuvaavampi termi, kuten eräs lukija ehdotti?

– Avaruus tarkoittaa kaikkea tilaa, mitä on olemassa. Ei siis ole mitään avaruuden ulkopuolista. Kun avaruus laajenee, niin tilaa tulee lisää. Avaruuden laajeneminen on siis oikea termi, venymisestä voi puhua yhtä lailla jos siltä tuntuu.

4. Entä alkuräjähdys? Miten tyhjä voi räjähtää? Olisiko ”alkupullahdus” osuvampi nimi tapahtumalle?

– Alkuräjähdys on harhaanjohtava suomennos termistä ”big bang”, joka sekin on alkujaan tarkoitettu halventavaksi. Kysymys on ajan ja avaruuden synnystä, räjähtämisellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

5. Miten on mahdollista, että aika kulkee jossain takaperin? Nuorrutaanko siellä?

– Jos spekulaatio pitää paikkansa, antimaailmankaikkeuden asukkaat (jos sellaisia on) kokevat ajan kulkevan eteenpäin, kuten me. Ainakin näin luulisi – emme varmasti tiedä sitäkään, miksi koemme tässä maailmankaikkeudessa ajan kulkevan eteenpäin.

6. Mikä tekee tästä teoriasta luomisteoriaa uskottavamman?

Se, että tämä teoria perustuu tunnetun fysiikan jatkeeseen ja on ilmaistu matemaattisesti. (Tämä ei tarkoita sitä, että se välttämättä olisi oikein, ja siinä on keskeisiä selvittämättömiä kohtia.)

7. Teoria väittää tämän kaiken tapahtuvan ajassa. Ajassa jota ei ole olemassa. Näinkö asia on?

– Ei.

8. Alkuperäisessä jutussa puhutaan otsikkoa myöten teoriasta. Olisiko esimerkiksi hypoteesi parempi termi?

– Sanaa teoria käytetään erilaisilla tavoilla niin tutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Itse kutsuisin tätä ehdotusta fyysikkojen keskuudessa malliksi, tai suuren yleisön parissa tieteelliseksi spekulaatioksi. Kirjoitin taustoista tarkemmin blogissani, teksti ehkä selventää ehdotuksen asemaa tieteen kentällä.

Hurja teoria: Alkuräjähdys synnytti myös antimateriasta koostuvan antiuniversumin, jossa aika kulkee taaksepäin

9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

Tämän tuhannet suomalaiset halusivat tietää avaruudesta ja maailmankaikkeudesta – Esko Valtaoja ja Syksy Räsänen vastaavat suosituimpiin kysymyksiin

Vanhustenhoidon laiminlyönnit ovat aiheuttaneet valtavan poliittisen huolen yli puoluerajojen. Silti hallituksen ja opposition rivit näyttävät pysyvän toistaiseksi suorina, kun eduskunta äänestää välikysymyksestä alkavan viikon perjantaina.

Keskustelu alkoi Esperi Caren Kristiinankaupungin yksikön ongelmista. Koko oppositio teki välikysymyksen hallitukselle. Sen ensimmäinen allekirjoittaja on suurimman oppositiopuolueen SDP:n sijaispuheenjohtaja Sanna Marin.

Aihe liippaa läheltä hallituksen kiisteltyä sosiaali- ja terveysuudistusta, josta äänestettäneen maaliskuussa. Välikysymysäänestys näyttää jopa soten koeäänestykseltä.

Oppositio väittää, että tulevan soten markkinamalli heikentäisi entisestään vanhustenhoidon tilannetta: toimijoiden määrä lisääntyisi ja valvonnasta tulisi mutkikkaampaa.

Myös hallitus on kytkenyt asian soteen – mutta hallituksen mielestä sote parantaisi nykytilannetta, kun palveluiden järjestäjinä olisi kuntien sijaan maakunnat. Ne osaisivat kilpailuttamisen kuntia taitavammin.

Lepomäki: "Kyse ei ole sote-esityksestä"

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vastustavat hallituksen esittämää tapaa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut tai eivät ole päättäneet kantaansa.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa 103 kansanedustajaa, joista puhemies ei voi äänestää. Näistä 102:sta edustajasta 2 on ilmoittanut äänestävänsä sotea vastaan. Sotessa hallituksella on siis niukin mahdollinen enemmistö, 100–99.

Soten epäilijät kuitenkin sanovat, että vanhustenhoito on eri kysymys kuin sote.

Elina Lepomäki (kok.) on ilmoittanut, ettei kannata hallituksen sote-esitystä. Välikysymysäänestyksessä Lepomäki aikoo kuitenkin tukea hallitusta.

– Äänestän ilman muuta hallituksen luottamuksen puolesta. Kyseessä ei ole äänestys sote-esityksestä. Sen kohtalo ratkaistaan eduskunnassa erikseen lähiviikkoina, Lepomäki vastaa.

Myös kokoomuksen Susanna Koski suunnittelee äänestävänsä sotea vastaan, mutta välikysymyksessä hallituksen luottamuksen puolesta.

– Kyse on vain opposition välikysymyksestä. Näitä julkisuudessa olleita ongelmia on ollut sekä yksityisellä että julkisella puolella ja ajanjaksolla, jolloin kaikki ovat olleet vastuussa, Koski perustelee.

Puska: Opposition kärki on vinossa

Myös kokoomuksen Pertti Salolainen sanoo suhtautuvansa epäilevästi sote-jättien toimintaan sekä terveydenhoidossa että vanhustenhoidossa.

Salolainen ei ole päättänyt miten äänestää, kun hallituksen sote-lait tulevat eduskunnan suureen saliin. Välikysymysäänestyksestä hän sanoo, että tullee äänestämään hallituksen puolesta.

Keskustan Pekka Puska on arvostellut sotejättejä ja joiltain osin sote-esitystäkin.

– Ilman muuta äänestän hallituksen puolesta – opposition välikysymyksen kärkihän on ihan vinossa, Pekka Puska väittää.

Pekka Puska muistuttaa, että suunnilleen puolet vanhustenhoidon palveluista on jo yksityisen pyörittämiä eikä sote vaikuta tähän. Sote ei yksin ratkaise, mutta auttaa vanhustenhoidon korjaamisessa. Lisäksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä, esimerkiksi hoitajien määrästä, Puska arvioi.

Liike Nyt ja Tähtiliike vastustavat myös hallitusta

Hallituksen riveistä loikanneet kansanedustajat ovat opposition mukana kaatamassa hallitusta.

Kokoomuksen ryhmästä lähtenyt Liike Nytin Harry Harkimo on allekirjoittanut opposition välikysymyksen. Harkimo ei usko hallituksen sote-esitykseen ja kerää jopa kansalaisadressia soten kaatamiseksi.

Myös vastikään sinisten riveistä Harkimon leiriin hypänneen Maria Lohelan nimi on välikysymyksen alla.

Tähtiliikkeen Paavo Väyrynen on myös äänestämässä hallitusta vastaan. Väyrynen valittiin eduskuntaan keskustasta.

Lue myös:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan