Finlandia-talon korjauskustannukset ovat nousseet Ylen tietojen mukaan jopa 50 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungin julkaisemien hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat nyt 119 miljoonaa euroa.

Syksyllä Yle kertoi, että korjauskustannukset olisivat olleet yli 70 miljoonaa euroa.

Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias.

Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa.

Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat talon suojelua kunnioittaen.

Marmorin tilalle muu materiaali?

Perusparannuksen suurimpia haasteita on nykyaikaisen tekniikan sovittaminen huomaamattomasti rakennukseen.

Talotekniikan järjestelmät uusitaan kauttaaltaan. Talon sisätilat kunnostetaan alkuperäistä säilyttäen. Esteettömyyttä ja hissiyhteyksiä parannetaan

Finlandia-talon julkisivut vaihdetaan korjauksen yhteydessä. Materiaali valitaan tämän vuoden lopussa. Suuri kysymys on se, valitaanko Carraran marmorin tilalle kestävämpi materiaali.

Uuden julkisivumateriaalin etsimisessä auttaa koeseinä. Seinään kuuluu kahdeksan eri materiaaliryhmää, joista kolme ovat eri marmorilaatuja. Lisäksi seinällä testataan valkoista graniittia, valkobetonia ja keraamisia laattoja.

Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12-15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet.

Rantaan tulee uusi Pikku-Finlandia

Perusparannus alkaa keväällä 2022.

Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024.

Finlandia-talo on avoinna kongressi- ja tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan, sillä talon kupeeseen Karamzininrantaan nousee väliaikainen Pikku-Finlandiaksi nimetty rakennus.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee perusparannuksen hankesuunnitelmaa tällä viikolla.

Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Remontin maksaa Helsingin kaupunki.

Jura Mikkola, 39, kierähtää ketterästi joogamatollaan päällä seisontaan. Jyväskyläläinen joogaopettaja ryhtyi vegaaniksi kolme ja puoli vuotta sitten. Joogaopintojensa ansiosta uudelta nimeltään Swami Atmananda Puri ei syö lainkaan liha-, muna- tai maitotuotteita.

Hän kokeili kasvisruokavalioon siirtymistä aluksi kuukauden ajan ja yllättyi miten helposti se kävi.

– Ensimmäiset viikot vaativat vähän opettelua ja kaupassa meni pikkuisen kauemmin, koska piti tutkia kaikkia tuoteselosteita niin tarkkaan. Mutta nyt kaikki menee jo ihan rutiinilla.

Vegaaniksi Puri päätyi ekologisista syistä. Erityisesti lihantuotannon vuoksi, mutta myös maitotuotteiden tehotuotanto saa aikaan hänen mielestään samoja ongelmia.

– Maapallolla on paljon ihmisiä, jotka näkevät nälkää ja sitten on paljon ihmisiä, jotka mässäilevät valtavalla lihamäärällä. Sillä määrällä tuotantopinta-alaa, mikä nyt käytetään karjan ruokkimiseen voitaisiin tuottaa aika paljon ruokaa ihmisille.

Veganismin suosion (Suomen Kuvalehti) taustalla on Vegaaniliiton mukaan eläinystävällisyyden lisäksi yhä useammin myös huoli ilmastomuutoksesta. Ravinnon tuottaminen eläimiä hyväksikäyttäen ei liiton mielestä ole kovin tehokasta, sillä 40 prosenttia maailman viljasadosta menee eläinten rehuksi.

– Eläinperäinen tuotanto on hyvin luontoa kuormittavaa ja tieto siitä, että miten paljon se saastuttaa ja vaikuttaa ilmastoon on saanut monet ihmiset ajattelemaan veganismia vaihtoehtona. Esimerkiksi yksi sika syö kolme kertaa sen määrän, mitä se tuottaa, sanoo Vegaaniliiton viestintävastaava Tomi Willstedt.

Palkokasveja ja seesaminsiementahnaa

Pitkä ja hoikka Atmananda Puri käärii joogamattonsa rullalle. Aamutreeni on ohi ja hän lähtee läheiseen kauppaan tekemään ruokaostoksensa. Vegaanisten ruokavalmisteiden valikoima on kasvanut kaupoissa viime vuosina räjähdysmäisesti.

Erityisesti perinteisten maitovalmisteiden, kuten maidon, jogurtin ja proteiinituotteiden rinnalle on tullut paljon erilaisia kasvispohjaisia tuotteita.

Atmananda Purin aamupalaherkku on soijajogurtti siemenillä tai pähkinöillä höystettynä. Häntä ei huolestuta riittävien ravintoaineiden saaminen, eikä hän syömisiään laske. Palkokasveista hän uskoo saavansa riittävästi proteiinia ja leivän päälle levittämästään seesaminsiementahnasta kalsiumia.

– Ainoat kaksi vitamiinia, jotka vaativat hieman enemmän tarkkailua ovat D- ja B12-vitamiinit, mutta niitäkin on nykyisin lisättynä esimerkiksi soijapohjaisiin tuotteisiin, kuten jogurtteihin ja maitoihin.

Puri ei veganismissaan ole aivan ehdoton. Hän käyttää esimerkiksi hunajaa ja joutuu ulkomaanmatkoilla tekemään myös myönnytyksiä ulkona syödessään.

– Köyhemmissä maissa, esimerkiksi Intiassa vegaanisuus on hyvin tuntematon käsite. Siellä on lähes mahdoton saada mitään ruokaa, missä ei olisi voita tai gheetä, kirkastettua voita.

Puri ei ole kolmen ja puolen vuoden aikana kaivannut ruoaksi lihaa, mutta toisinaan hänen on tehnyt mieli jäätelöä ja juustoa.

– On olemassa vegaanijuustoja, mutta ne eivät ole mielestäni yhtä hyviä kuin maidolliset juustot. Vegaanisten jäätelöiden valikoima on kyllä nykyisin onneksi parantunut.

Purilla on ollut kasvisruokaan siirtymisensä jälkeen kevyt ja energinen olo. Yksi tärkeä syy vegaaniksi ryhtymiseen on ollut myös terveys ja hyvinvointi.

Bambuvaatteita ja ananaskenkiä

Veganismi on Purille elämäntapa, joka vaikuttaa moneen asiaan. Hän asuu omakotitalossa kolmen hengen kommuunissa. Lämmitys hoituu talossa pääasiassa varaavien tulisijojen ja ilmalämpöpumpun avulla. Kovimpia pakkasia varten talosta löytyy myös muutama sähköpatteri.

Puri on myös tarkka pukeutumisestaan. Vegaaniksi ryhtymisen jälkeen hän ei esimerkiksi ole ostanut enää nahkatuotteita.

– Joitain vanhoja nahkavaatteita minulla on edelleen käytössä, kuten vyö, yhdet kengät ja nahkatakki. En rupea niitä poiskaan heittämään, koska ovat aivan käyttökelpoisia. Se olisi tuhlausta.

Puri suosii vaatteissaan luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa, hamppu- ja bambukuitua. Puuvillaa hän pyrkii välttämään, vaikka myös siitä löytyisi tarvittaessa eri laatutasoja, myös vähemmän luontoa kuormittavia.

– Netistä saa muutamassa minuutissa selville materiaaleja, jotka on tehty hyvistä materiaaleista ja vähemmän luontoa rasittaen.

Eläin- ja luontoystävälliset kengät ovat hankalimmat löytää, koska muovi- tai kumipohjat ovat kengissä standardeja.

– Ja Suomen olosuhteissa talvella ei ihan ohutpohjaiset puuvillatossut esimerkiksi vaan riitä, Puri virnistää.

Huopakengät ovat Purille myös sopiva vaihtoehto, vaikka villa on peräisin eläimestä. Se ei vaadi kuitenkaan eläimen tappamista.

– Lammas on myös nautaa ekologisempi vaihtoehto. Vaikka lammasta kasvatettaisiinkin lihan takia, niin siitä saa myös maitoa ja villaa. Lammas myös pystyy elämään ihmiselle kelpaamattomalla ravinnolla ja myös syömään sitä sellaisista paikoista, mikä olisi vaikea tai jopa mahdotonta viljellä.

Eläinystävällisyyden ja ekologisuuden välillä voi ilmetä toisinaan myös hieman ristiriitaa. Päänvaivaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, kumpi on parempi vaihtoehto: huopatossut vai muovipohjaiset kengät.

Viestintävastaava Tomi Willstedt laittaa eläinten oikeusasiat ympäristösyiden edelle, eikä käytä edes villaa.

– Vaikka muovipohjaiset kengät eivät ole kaikista ekologisin vaihtoehto, niin laadukkaat kengät kestävät kuitenkin pitkään.

Kehitteillä on koko ajan myös lisää muovia korvaavia materiaaleja ja maailmalla jo myydään esimerkiksi ananaskuiduista tehtyjä kenkiä.

Pesupähkinöitä ja etikkaa vaatteiden pesuun

Monet pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet on testattu eläinkokein, joten ne ovat Atmananda Purin elämässä myös pannassa.

Vaatteidensa pesuun hän käyttää pesupähkinöitä ja vaatteiden huuhteluun etikkaa. Etikka poistaa hänen mukaansa tehokkaasti hajut ja pidentää myös värien kestoa.

Kodin puhdistuksessa pesuaineena hän suosii ruokasoodaa.

– Lisäksi käytän biohajoavia tuotteita, jotka ovat varsin ympäristöystävällisiä tai paremminkin ympäristöneutraaleja. Harva asia on todellisuudessa ympäristöystävällinen, kun ihmisten toiminnasta puhutaan.

Hiuksiaan Puri ei ole pessyt shampoolla kuin viimeksi syyskuussa.

– Kun pesee itseään pesuaineilla harvemmin, niin iho ja myös hiukset voivat paremmin. Iho tuottaa luontaisen määrän öljyä ja se pitää hiuksetkin hyväkuntoisena.

Vegaaniliitosta suositellaan myös keinokuituvaatteita käytettäessä pesemään ne pesupussissa.

– Se estää mikromuovin pääsemistä pesuveden mukana vesistöön. Pesupussista muovin saa kätevästi siirrettyä muiden muoviroskien joukkoon, sanoo Tomi Willstedt.

Pyöräilyä ja sijoittamista Hiilipörssiin

Puri liikkuu pääasiassa pyöräillen ja pitemmillä matkoilla joukkoliikennevälineitä käyttäen. Lentäminen on hänen suurin paheensa. Hän käy ulkomailla pari kertaa vuodessa. Intiassa hän on käynyt useasti joogaopintojensa vuoksi.

– Pahimmat päästöt lentämisessähän aiheutuu nousuissa ja laskuissa, että ei siinä niin suurta eroa ole, että lentääkö kauas vai lähelle.

Puri kompensoi lentämistään antamalla lahjoituksia Hiilipörssiin.

– Sinne pystyy oma-aloitteisesti maksamaan tuottamastaan hiilidioksidipäästöistä. Voi laittaa rahaa talteen, että sillä summalla kehitetään luontoa suojelevia menetelmiä tai vaikka istutetaan puita.

Hiilipörssi on Suomen Luonnonsuojeluliiton ja yhteistyökumppaneiden hallinnoima kauppapaikka, joka yhdistää soiden ennallistamista, ympäristötaidetta, tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja luontomatkailua. Verkossa toimiva hiilijalanjäljen sijoituspalvelu perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ojitettuja soita ennallistamalla ja uutta turvetta kasvattamalla.

Vuonna 2018 tammikuussa aloitetun toiminnan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja kerätä varoja luonnonsuojeluun.

Vegaanituotteita moneen lähtöön

Atmananda Puri ei ole huomannut suurta eroa ruokakuluissaan vegaaniksi ryhtymisensä jälkeen. Jotkut vegaanituotteet ovat hieman kalliimpia kuin maidolliset. Esimerkiksi vegaaniset juustovalmisteet ja einekset sekä puolivalmisteet ovat hieman peruselintarvikkeita kalliimpia.

– Kyllähän toisaalta lihakin on kallista ja varsinkin kala maksaa tosi paljon, että se riippuu, että mihin sitä hintaa vertaa, sanoo Puri.

Vegaaniliitosta kerrotaan, että veganismi sopii myös opiskelijabudjetille ja vähävaraisille, riippuen siitä, mitä ostaa. Kysynnän ja valikoiman kasvaessa odotetaan vegaanituotteiden hintojen myös laskevan.

Kaupankäynnin lisääntyminen maatalousyrittäjien ja vegaanien kesken on Vegaaniliiton toive.

– Tuntuu, että maataloudessa vegaaneja pidetään yleisesti vihamiehinä, mutta toisaalta vegaanithan voisi olla maaseutuyrittäjien parhaita asiakkaita. Maaseudulla yrittäjät voisivat valita uusia viljelykasveja ja miettiä niiden jatkojalostusta. Se voisi auttaa maaseutuakin paljon, sanoo Tomi Willstedt, joka on ammatiltaan puutarhuri.

Puri ottaa polkupyöränsä ja lähtee ajamaan kireässä pakkasessa autojen keskellä kohti kotia. Hän huokuu rauhaa ja tyyneyttä. Häntä ei ahdista elää keskellä yltäkylläistä kulutusyhteiskuntaa.

– Se voisi olla kovinkin ahdistavaa, mutta onneksi tämä pallo on tässä universumissa pieni tomuhippunen. Vaikka me tämä maapallo tuhottaisiin ja itsemme siinä samalla, niin valtava osa universumista on ihmiskädelle koskematonta luontoa.

Hiihtosuuruus Juha Mieto ehti urheilu-uransa viimeisinä vuosina 1980-luvulla tutustua Matti Nykäseen useammissakin arvokisoissa. Nykäsen läpimurto 18-vuotiaana Oslon Holmenkollenilla suurmäen maailmanmestarina 1982 jäi Miedon mieleen.

– Tuli nuori mies sumusta ja hyppäsi voittoon, Mieto muistelee liikutuksen väre äänessään. Nykäsen ainutlaatuisuus hyppääjänä kävi heti ilmi.

– Ajattelin silmät pyöreänä, että tuosta miehestä vielä kuullaan, kun hänen pomppunsa oli aivan mahdoton. Matti erottui ponnistusvoimallaan, Mieto kertoo.

Nykänen jatkoi hyppyuran jälkeen viihdetaiteilijana. Silläkin saralla tuli menestystä, mutta vuodet olivat fyysisesti kuluttavia.

– Olen monta kertaa miettinyt, ettei Matin housuissa ollut helppo olla. Hänen kintereillään oli monenmoista pintaliitäjää. Hänellä ei ollut omaa mielenrauhaa pätkääkään.

Nykänen ja Mieto olivat urheilu-uriensa jälkeen paljonkin tekemisissä keskenään.

– Soiteltiin puolin ja toisin, oli paljon puhetta urheilueläkeasioista. Olin Matille jonkinlainen isähahmo. Viimeksi tapasimme kai pari vuotta sitten, ja puhelimitse juttelimme puolisen vuotta sitten.

Mieto pitää Nykästä yhtenä Suomen kaikkien aikojen urheilijoista.

– Menestystä olisi voinut tulla enemmänkin, mutta tuli sitä tarpeeksi. Matti Nykänen tunnetaan. Hän ei taiteilijanimiä tarvitse, Mieto summaa ja esittää osanottonsa.

Toimittaja Juha-Veli Jokinen muistelee mäkilegendaa kotonaan Tampereella.

Matti Nykäsellä ei Jokisen mielestä ollut kummoistakaan lauluääntä, mutta silti hän osasi ottaa yleisönsä. Nykänen oli "lavashowmestari".

Jokinen tapasi Matti Nykäsen ensimmäistä kertaa urheilutoimittajana vuonna 1981. Vuosien varrella he tapasivat satunnaisesti ja heistä tuli Jokisen sanoin "kavereita".

Kuolinuutinen järkytti.

– Tuli kiitollisuus ja kunnioitus sekä monet hauskat muistot mieleen.

Jokinen kuvaa mäkilegendan elämää lennokkaaksi ja persoonaa luonnonlahjakkuudeksi.

– Matilla oli oma erityinen tyylinsä. Hän oli oman tiensä kulkija. Aikansa helmi.

Urheilijalla oli kuitenkin myös hankalat hetkensä. Jokinen muistaa hänestä myös ristiriitaiset puolet.

Toimittajille mäkikotka saattoi olla vaikea. Jos hän epäili toimittajaa, eikä luottanut, hän varoi sanojaan.

– Nykänen oli valloittava ja leppoisa. Hänellä oli jopa isällinenkin rooli kavereitaan kohtaan.

– Samalla hän oli myös kiivasluonteinen ja suuttui pienistäkin asioista. Aina ei tiennyt, mikä niin sanotusti mättää. Matti Nykäsen kanssa joutui toimittajana olemaan vähän varpailaan, että saako hän jostain tulta ja tappuraa.

Nykänen: "Jeesuskin nousi maailmanmaineeseen"

Juha-Veli Jokinen on kirjoittanut kolme kirjasta mäkihyppääjän kuuluisista sutkauksista. Nykänen muistetaan muun muassa lausahduksista: "ehkä otin, ehkä en", "fifty-sixty" ja "elämä on ihmisen parasta aikaa".

Kun sutkauskirjasia tehtiin, mäkilegendalta tuli lausahduksia "kuin lennosta".

– Hänellä oli rikas ja raikas ajatuksenjuoksu. Hänellä oli lapsenomainen tapa havainnoida ja pukea havainnot sanoiksi sekä taito tehdä arjesta huumoria.

Jokisen mieleen tulee keskusteluhetki Nykäsen kanssa, jolloin puheena oli urheilijan julkisuuskuva.

– Hän mietti hetken ja sanoi, että Jeesuskin oli aikanaan hyljeksitty. Jeesusta hyljeksittiin ja kivitettiin ja sitten hän kuitenkin nousi maailmanmaineeseen.

Australian mukaan viimeiset neljä maahanmuuttajalasta on siirretty Tyynenmeren Nauru-saaren leiriltä Yhdysvaltoihin. Lapset matkustivat perheidensä mukana, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

– Jokainen turvapaikanhakijalapsi on nyt poistettu Naurusta, sanoi Australian pääministeri Scott Morrison sunnuntaina antamassaan lausunnossa. Hän sanoi, että lapsia ei enää pidetä siellä, kertoo The New York Times.

Ensimmäiset turvapaikanhakijat sijoitettiin Nauru-saarelle vuonna 2013. Saarilla on ollut yhteensä yli 3 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Viime elokuussa saarella oli 109 lasta.

Australian pakolaisneuvoston viimeisimpien tietojen mukaan saarilla uskottiin marraskuussa olevan vielä yli 1 200 turvapaikanhakijaa. Molemmilla saarilla oli noin 600 ihmistä. Australia kieltäytyi ottamasta heitä tiukan maahanmuuttopolitiikkansa mukaisesti.

Vuodesta 2013 lähtien Australian laivasto on määrätty hinaamaan tai palauttamaan turvapaikanhakijoiden veneet. Kiistanalaisen politiikan mukaisesti ihmisiä on pidetty keskuksissa Naurulla ja Manus-saarella, joka kuuluu Papua Uudelle-Guinealle.

Keskuksia on arvosteltu

Australian turvapaikanhakijoille varattua keskusta Naurulla on pitkään arvosteltu ihmisoikeusloukkauksista. Myös YK on arvostellut Naurun karuja olosuhteita. Aiemmin myös Manus-saaren oloja arvosteltiin.

Lääkärit ja ihmisoikeusryhmät ovat jo kuukausia vaatineet, että kaikki maahanmuuttajat ja heidän perheensä evakuoidaan Nauru-saarelta. Lokakuussa useita lapsia siirrettiin Australiaan saaren keskuksesta saamaan lääkärihoitoa mielenterveysongelmiin. Pienet lapset olivat itsetuhoisia ja kieltäytyivät syömästä.

Yhdysvaltojen virkamiesten mukaan Yhdysvaltoihin on siirretty marraskuun jälkeen vähintään 430 pakolaista presidentti Barack Obaman välittämän sopimuksen mukaisesti. Obama oli hyväksynyt enintään 1 250 pakolaista. Presidentti Donnald Trump on pitänyt Obaman tekemää sopimusta typeränä.

Lue myös:

Pakolaiset eivät suostu lähtemään Australian kiistellystä pakolaiskeskuksesta – pelkäävät henkensä edestä

Trump soitti Australian pääministerille pakolaisista – "Putinin kanssa oli mukava keskustelu, tämä on naurettavaa"

Mielivaltaisia pidätyksiä, itsemurhayrityksiä – Amnestyn mukaan Australia laittaa pakolaiset kärsimään

Australia sulkee kiistellyn vastaanottokeskuksensa Papua-Uudessa-Guineassa

Vuodetut raportit paljastavat turvapaikanhakijoiden karun kohtelun Naurulla

Lääketurvallisuuden takia apteekit saavat ottaa vastaan asiakkaille jo luovutettuja lääkkeitä vain hävitettäviksi.

Apteekkiin palautetut lääkejätteet säilytetään tarkasti erillään apteekin lääkevarastosta, mutta jatkossa asiakkaat saavat vielä lisäsuojaa myös eurooppalaisen lääkevarmennusjärjestelmän kautta.

Järjestelmän ensisijainen tarkoitus on lääkeväärennösten torjunta, mutta järjestelmä ilmoittaa myös, jos jo kertaalleen asiakkaalle luovutettuja lääkkeitä yritetään toimittaa uudelleen.

– Siitä tulee virheilmoitus. Se näkyy apteekissa, tulee meille, ja tällaista lääkettä ei tietenkään toimiteta apteekista eteenpäin, kertoo Suomen Lääkevarmennuksen toimitusjohtaja Maija Gohlke-Kokkonen.

Lääkkeen vanhentumisesta järjestelmä antaa virheilmoituksen vain apteekissa.

– Pelkästä umpeen menneestä käyttöpäivästä ei tule hälytystä Suomen Lääkevarmennukseen. Mutta se näkyy toki apteekissa eikä apteekki sellaista pakkausta toimita, hän jatkaa.

Käytännössä kaikissa reseptilääkepakkauksissa on yksilöllinen koodi, jolla se on rekisteröity tietokantaan. Lääkettä toimitettaessa lääkepakkaus kirjataan ulos lääkevarmennekeskuksesta, minkä jälkeen järjestelmä ei enää hyväksy uutta toimitusta.

Varmennuksessa käytetään ainoastaan lääkkeen tietoja.

– Tässä lääkevarmennusjärjestelmässä ei käsitellä henkilötietoja lainkaan, eli potilaiden tietoja ei tässä järjestelmässä liiku yhtään mihinkään. Niitä ei itse asiassa ole järjestelmässä millään tavalla, vakuuttaa Gohlke-Kokkonen.

Apteekit valmiina

Gohlke-Kokkosen mukaan Suomessa järjestelmä saadaan otettua käyttöön suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Tämän vahvistaa myös yksityisten apteekkien etujärjestön, Suomen apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler.

– Apteekit ovat jo ryhtyneet skannaamaan lääkkeitä eli tarkistamaan niiden turvamerkintöjä ja sinettejä. 9.2. on päivämäärä, jolloin tämä järjestelmä tulee pakolliseksi kaikissa Suomen apteekeissa ja kaikissa eurooppalaisissa apteekeissa muutenkin.

Koodien lisäksi pakkauksien ominaisuuksia koskevat vaatimukset tiukkenevat niin, että mahdollinen peukalointi paljastuu aiempaa varmemmin.

Alkuvaiheessa turvaominaisuuksien tarkistaminen voi hidastaa lääkkeiden toimittamista. Lisäksi siirtymäajan kuluessa apteekeissa saattaa olla vielä pakkauksia, joissa uusia ominaisuuksia ei ole.

Väärentäjien suosikki Viagra

Gohlke-Kokkosen mukaan lääkeväärennöksiä koskevia virheilmoituksia ei järjestelmän pilotointivaiheessa ole tullut lainkaan.

Varmennusjärjestelmä on silti tarpeen, sillä maailmalla väärennetyt lääkkeet ovat jopa huumausaineita pahempi ongelma.

Suomessa apteekeissa ei ole tavattu lääkeväärennöksiä. Maailmalta kuitenkin tiedetään, että väärentäjiä kiinnostaa etenkin kaksi lääkeryhmää.

– Erityisesti erektiohäiriölääkkeet, Viagran tyyppiset valmisteet, ovat kansainvälisesti kaikkein väärennetyin lääkevalmisteryhmä. Toisena ovat hyvin kalliit sairaalalääkkeet, joissa yhden ampullin hinta voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Se tietenkin houkuttelee rikollisia toimijoita, sanoo Sandler.

Lääkevarmennusjärjestelmä tällä viikolla käyttöön kaikissa apteekeissa

Suomalaisissa apteekeissa ei ole tavattu lääkeväärennöksiä, mutta maailmalla ne ovat jopa huumausaineita vaarallisempi ilmiö. Pahimmillaan väärennös voi olla hengenvaarallista myrkkyä, lievimmillään vaikuttamatonta roskaa. Nyt apteekeissa otetaan käyttöön uusi varmennusjärjestelmä. Mutta mikä lääke on väärentäjien suosikki?

Kehottavatko valtiovarainministeriön virkamiehet uutta hallitusta leikkauksiin?

Valtiovarainministeriö julkistaa maanantaina virkamiesnäkemyksen Suomen talouden tilasta ja tekee ehdotuksia uudelle hallitukselle. Yle näyttää tilaisuuden suorana verkkolähetyksenä kello 8.55 alkaen Yle Areenassa. Voit lähettää verkkolähetyksen loppuosaan kysymyksesi Suomen taloudesta. Suomen Pankin vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta vastaavat kysymyksiin. Jätä kysymyksesi tämän jutun lopussa olevalle keskustelualueelle.

Mitä alkava sian vuosi lupaa Kiinalle?

Kiinassa on tänään maanantaina uudenvuodenaatto, ja huomenna siirrytään kiinalaisen horoskoopin mukaan sian vuoteen. Horoskoopissa sika lupaa vaurautta ja hedelmällisyyttä, mutta asiantuntijat ennustavat vuodesta Kiinalle hankalaa. Kauppasota uhkaa, suurvaltasuhteet ovat kireät, eikä talouskaan kasva niin kuin ennen.

Teijo Salonen ei uskaltanut vuosiin käydä yksin edes lähikaupassa

Paniikkikohtaus on niin yleinen, että suomalaisista jopa 15 prosenttia kokee sellaisen elämässään. Tamperelaisen metallimiehen Teijo Salosen paniikkihäiriö vangitsi vuosiksi kotiin. Hän sai avun valokuvaamisesta ja tavallisten ihmisten kannustavista kommenteista Facebook-ryhmissä.

Lumisadealue liikkuu kohti pohjoista

Maanantaina lunta sataa yleisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Myös maan itäosassa tulee lumikuuroja, osa sateista on myös jäätäviä. Etelässä ja lännessä sekä Pohjois-Lapissa on poutaista. Pohjoisessa pakkanen on kireää. Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Kun Liisa heräsi yksin keskellä yötä, joku oli juuri tullut sisään takaovesta. 86-vuotias nainen nousi ja kohtasi kodissaan kaksi vierasta miestä. Tulijat sanoivat olevansa turvamiehiä, mutta he häipyivät mukanaan naisen lompakko.

Tämä olisi voinut olla mikä tahansa asuntomurto, ellei seuraavana päivänä Liisa olisi saanut omituista puhelua.

Puhelimen päässä oli poliisi, joka kertoi tutkivansa tapausta. Poliisiksi esittäytynyt mies kysyi Liisalta varastetun pankkikortin PIN-koodia. Sitten soittaja pani kaiuttimen päälle ja puhelimeen tuli joku, joka sanoi olevansa Liisan poika.

– Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja, tämä vakuutteli.

Nainen uskoi.

Myöhemmin hän sai tietää puhuneensa samojen miesten kanssa, jotka olivat tunkeutuneet hänen asuntoonsa edellisenä yönä.

Muutamaa kuukautta aikaisemmin miehet olivat aloittaneet rikollisen uransa tuottoisimman hankkeen.

Ensin tuli puhelu tuntemattomasta numerosta

Yleensä Marcon ja Allanin ei tarvinnut kohdata uhrejaan silmästä silmään. Rahat lähtivät kyllä helpommallakin.

Ensin tuntemattomasta numerosta soitti "poliisi". Oli kuulemma tapahtumassa rikos, jossa ulkomaalaiset huijarit olivat saaneet vastaajan tilin haltuunsa ja aikoivat tyhjentää sen.

Rikos voitaisiin kyllä estää, mutta "turvatoimia" varten uhrin piti antaa poliisille verkkopankkinsa tunnukset ja avainlukuja. Tosiasiassa rahat menivät valepoliisien hankkimalle bulvaanitilille.

Tällä yksinkertaisella käsikirjoituksella valepoliisit olivat päässeet käsiksi satoihin tuhansiin euroihin siinä vaiheessa, kun he keplottelivat puhelimessa Liisan pankkikortin tunnusluvun.

Uhrit olivat aina vanhoja ihmisiä. Heillä on säästöjä ja rajaton luotto poliisiin, järkeilivät rikolliset. Siksi rikos alkoi aina sopivien uhrien etsimisellä numerotiedustelusta. Valepoliisien suosikki oli Kyllikki: sen nimisiä uhreja oli 32.

Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia.

Marco oli ihmisten taivuttelussa erityisen lahjakas. Kun rikostutkijat myöhemmin kuuntelivat hänen soittamaansa puhelua, he panivat merkille, miten rauhallinen, määrätietoinen ja selkeä hän oli. Uhri oli hädissään.

– Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia. Soittaja uskotteli, että kyseessä olisi hätätapaus, yksi uhreista kertoi.

– Kerroin soittavani pankkiin, johon soittaja vastasi, että pankki oli ilmoittanut asiasta poliisille, jonka vuoksi hän soitti nyt minulle.

Toinen uhri kuvasi soittajaa "jollain tavalla lipeväksi", koska tämä oli niin taitava puhuja. Todennäköisesti hän kuvasi juuri Marcoa: vaikka rikoksia tekivät kaikki, joukon nuorimmaisen tehtävä oli yleensä ottaa ensimmäinen kontakti uhriin. Kaikki eivät siihen pystyneet, tunnusti valepoliisirinkiin loppuvaiheessa liittynyt Kalle.

– Menin lukkoon, jos vastapuoli alkoi kysellä jotain kysymyksiä. Yleensä löin puhelimen äkkiä kiinni, hän kertoi poliisin kuulusteluissa.

Useimmista yrityksistä ei tullut mitään. Mutta aina löytyi joku, joka kuunteli soittajaa. Kun puhelu loppui, vastaaja luuli pelastaneensa säästönsä. Todellisuudessa hän oli juuri menettänyt ne.

Näin valepoliisien ammattimainen verkosto toimi

Työn jälki oli ammattimaista, mutta Marco olikin harjoitellut lapsesta asti. Jo 15-vuotiaana hän oli aloittanut yli vuoden kestäneen rikostehtailun, jossa huijattiin kymmeniä vanhuksia.

Valepoliiseista ei vielä silloin puhunut kukaan, mutta juuri siitä oli kyse: nuorisokoplan jäsenet soittelivat kahdeksankymppisille uhreilleen ja nyhtivät heiltä pankkikorttien tunnuksia.

Kun Marco kumppaneineen aloitti Suomen suurimmaksi kasvaneen valepoliisihuijausten sarjan, hän oli ehtinyt hioa liikeideaansa pitkälle. Päätekijöiden salaamiseksi rinkiin oli värvätty tavalla tai toisella jopa nelisenkymmentä ihmistä.

Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä mitään. Petteri Pyykönen

Poliisin mukaan kyse oli romanien pyörittämästä järjestäytyneestä rikollisuudesta, jossa samasta suvusta oli mukana useita tekijöitä. Verkoston tärkeimmät tehtävät annettiin yleensä romaneille, mutta avustajiksi kelpasi muitakin.

"Tutkinnanjohtajalla" oli tärkeä rooli. Kun valepoliisi jututti uhria, toinen kuunteli vieressä, kirjautui uhrin verkkopankkiin ja ohjeisti bulvaaneja. Jos tarvittiin vakuuttelua, vieruskaveri otti puhelimen ja esiintyi valepoliisin esimiehenä, pankkivirkailijana tai välillä jopa uhrin sukulaisena.

Rahojen siirtämistä varten tekijät olivat hankkineet jo etukäteen pankkitilejä. Niiden omistajat eli bulvaanit olivat valepoliisien tuttuja tai tutun tuttuja, jotka olivat valmiina antamaan tilinsä rikolliseen käyttöön pientä provikkaa vastaan.

– Sanoin, että siitä tulee syyte, mutta hän oli rahaa vailla, valepoliisi Kalle kuvasi keskusteluaan yhden bulvaanin kanssa.

Bulvaanit olivat niitä, jotka jäivät ensimmäisenä kiinni. Silloin he olivat kuitenkin jo antaneet rahat seuraavalle toimijalle ketjussa.

– Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä yhtään mitään, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen sanoo.

Seuraavana olivat yleensä tilinhankkijat, joiden tehtävänä oli värvätä bulvaaneja. Näin ketjun viimeiset lenkit eivät välttämättä edes tienneet, kenelle uhrin rahat lopulta menivät.

Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa. "Marco"

Tilinhankkijoiden ja valepoliisien välillä saattoi toimia vielä rahamuuleja, joiden tehtävänä oli kuljettaa rahat pyramidin huipulle.

– Paketin sisältöä ei kerrottu, mutta olihan se selvää, että siinä on rahaa, sanoi yksi muuleista poliisille myöhemmin.

"Vastenmielinen ilmiö"

Rikossarjan ensimmäiset huijaukset oli tehty jo huhti–toukokuussa 2017. Silti poliisilla ei ollut vielä saman vuoden syksyllä käsitystä siitä, kuinka laajasta kuviosta todella oli kyse. Tapauksia pulpahteli milloin minkäkin poliisilaitoksen alueella. Junnaava tutkinta turhautti poliiseja, jotka tunsivat epäillyt.

– Sen voi kuvitella, miltä tuntui, sanoo tutkintaa johtanut rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista nyt.

– Ilmiönä tämä oli vastenmielinen ja vanhusten menettämän omaisuuden arvo iso. Kun ei ollut vielä keinoja pureutua päätekijöihin, totta kai se liikutti.

Marraskuun lopussa hajanaiset tutkinnat kerättiin yhteen Itä-Suomen poliisilaitokselle ja valepoliisien perään määrättiin kaksi tutkinnanjohtajaa ja useita muita tutkijoita.

Poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

Ratkaisevaa näyttöä kerättiin televalvonnalla. Oikea poliisi soittaa aina 029-alkuisesta numerosta, mutta valepoliisit pyrkivät salaamaan jälkensä käyttämään tuntemattomia numeroita ja anonyymejä prepaid-liittymiä. Puhelinten sijainti voitiin kuitenkin selvittää teletiedoista, jos uhrit antoivat rikostutkijoille luvan.

Televalvonta on telekuuntelua lievempi pakkokeino, joka on poliisille kullanarvoinen tällaisten rikosten selvittelyssä. Siinä poliisi ei saa kuunnella puheluita, mutta voi käräjäoikeuden päätöksellä hankkia tietoonsa tunnistetietoja, kuten puhelinnumeroita.

Vaikka Marco ja kumppanit vaihtoivat jatkuvasti olinpaikkaa ja puhelimia, televalvontatiedot paljastivat koko ajan, missä he liikkuivat.

Ensimmäinen varma jälki Marcon osuudesta oli jäänyt jo huhtikuussa, kun yksi uhri oli tallentanut huijauspuhelun. Tallenteen kuunnelleen poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja.

Miksi valepoliiseja ei otettu kiinni aiemmin?

Se ei ole aina helppoa, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta. Rikollinen toiminta on estettävä, mutta toisaalta poliisin on kerättävä riittävästi näyttöä epäillyistä.

– Muistan omalta syyttäjänuraltanikin tapauksen, jossa rikollisten annettiin jatkaa, jotta saatiin riittävä näyttö. Silloinkin käytiin kovaa keskustelua siitä, missä vaiheessa on iskettävä, ettei mahdollistettaisi puuttumattomuudella uusia rikoksia.

Marraskuussa 2017 poliisi lopulta iski.

"Kaikki varallisuuteni oli mennyt"

Ensin poliisi otti kiinni joukon bulvaaneja, jotka olivat auttaneet valepoliisia piilottelemaan yhdessä huijauksessa vietyjä rahoja. Pari viikkoa sen jälkeen otettiin kiinni myös Marco ja kahta päivää myöhemmin Allan.

Siinä vaiheessa Marco oli istumassa toista tuomiota Naarajärven avovankilassa. Linnassa mies oli vaihtanut tietoja hyvistä bulvaaneista. Hän onnistui tekemään vankilan puhelimella jopa huijauksen, kun sai hyväuskoisen ostajan maksamaan 4 000 euron ennakkomaksun olemattomasta traktorista.

Kun peli puhallettiin poikki, valepoliisikopla oli huijannut ihmisiltä pitkälle yli 300 000 euroa. Pankki ja poliisi olivat saaneet pelastettua suuren osan huijatuista rahoista ennen kuin ne siirtyivät bulvaaneille, mutta aina he eivät ehtineet ajoissa.

– Kaikki varallisuuteni oli mennyt, suri yksi uhreista.

Kun poliisi otti Marcon kiinni epäiltynä valepoliisikokonaisuudesta, hän kertoi rikostoverinsa Allanin kanssa avoimesti huijauksista.

– Ostimme Allanin kanssa tori.fistä puhelimia ja laitoimme tuntemattomia ihmisiä hankkimaan R-kioskilta puhelinkortteja. Tekosyynä oli, että meillä on porttikielto. Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa.

Sitten tapahtui jotakin, joka näyttää jälkikäteen oudolta. Epäillyt päästettiin tutkintavankeudesta vapaalle matkustuskieltoon odottamaan tuomioitaan.

"Vähän niin kuin jouluksi kotiin"

Rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon, jos vangitsemiseen ei ole pakottavaa tarvetta. Valepoliisien avustajat vaativat joko päämiesten vapauttamista tai matkustuskieltoa. Poliisi ja syyttäjä suostuivat jälkimmäiseen.

– Heidät päästettiin vähän niin kuin jouluksi kotiin, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen kertoo.

Marcolla oli takanaan rankka putki ehdottomia vankeusrangaistuksia samankaltaisista rikoksista. Kun tämä juttu kirjoitetaan, niitä on 26. Valepoliisivyyhdin neljällä päätekijällä ehdottomia rangaistuksia on yhteensä 75. Silti heille annettiin mahdollisuus lopettaa rikokset ja odottaa tuomiotaan.

– Odotettiin, että valepoliisi-ilmiö olisi laantunut, tutkinnanjohtaja Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista perustelee.

Ratkaisulla haluttiin myös aikaa. Itä-Suomen poliisi tutki valepoliisihuijauksia harvinaisen isolla miehityksellä. Epäiltyjen vapauttaminen antoi aikaa tehdä tutkinta rauhassa loppuun.

Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa. "Kalle"

Poliisi ei myöskään vielä tiennyt, kuinka monta valepoliisihuijausta epäillyt olivat tehneet. Moneen tapaukseen päästiin käsiksi vasta jälkeenpäin.

Nyt poliisi ja syyttäjät sanovat, että Marcon ja Allanin vapauttaminen oli virhe. Sillä joulun jälkeen kaksikko tekaisi kolme nopeaa traktoripetosta ja häipyi rahoineen Ruotsiin. Siellä he aloittivat uusien valepoliisipuheluiden soittamisen.

Makeaa elämää petettyjen rahoilla

Tukholmassa karkulaisiin liittyi Kalle, jonka piti alun perin vain tehdä yksi bulvaanikeikka veloistaan selviämiseksi. Hänestä tuli yksi jutun päätekijöistä.

Kolmikko vietti makeaa elämää petettyjen eläkeläisten rahoilla. Valepoliisit pyörittivät konttoria kiinalaisen ravintolan pöydästä käsin ja rahankuljettajille maksettiin taksi Torniosta Tukholmaan.

Miehet huijasivat vielä isoja summia, mutta kun viranomaiset yrittivät myöhemmin periä rikoksella saatuja varoja, mitään ei saatu. Kaikki meni elämiseen, miehet sanoivat.

– Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa, kertoi Kalle poliisille.

Keskusrikospoliisi antoi valepoliiseista eurooppalaisen tutkintamääräyksen ja pohjoismaisen pidätysmääräyksen. Taas kerran poliisi rakensi palapeliä huijareiden kännyköitä seuraamalla.

Rikolliset olivat kuitenkin saaneet poliisikuulusteluista arvokasta tietoa siitä, miksi he jäivät edellisellä kerralla kiinni. Tukholmassa he välttelivät omien puhelinten käyttöä ja valikoivat apulaisensa entistä tarkemmin.

Silti Marco pelkäsi kiinni jäämistä. Hän pelkäsi, että poliisi löytää hänet asunnostaan Tukholmasta. Hän pelkäsi, että poliisi seurasi hänen Suomen ja Ruotsin välillä matkustanutta vaimoaan.

"Mutta aamulla tuli soitto pankista"

– Älä kerro tästä kenellekään viikkoon, sanoi poliisi puhelun lopuksi.

Noista sanoista 80-vuotias veteraaniurheilija Väinö arvasi jonkin olevan vialla. Valepoliisi oli soittanut hänelle myöhään torstai-iltana ja saanut miehen pankkitunnukset urkittua.

Outo lopetus oli kuitenkin herättänyt Väinön ja hänen vaimonsa epäilyt. Pariskunta kiirehti kuolettamaan pankkikorttinsa ja turvaamaan pankkitilinsä. He kävivät nukkumaan siinä uskossa, että rahat olivat turvassa.

– Mutta aamulla tuli soitto pankista, Väinö kertoo.

Pankkivirkailija kysyi, oliko mies kenties tehnyt jonkin ison hankinnan. Hänen tililtään oli hävinnyt 78 000 euroa.

Väinö oli valepoliisien toiseksi viimeinen uhri. Viisi päivää tapauksen jälkeen Ruotsin poliisin ryhmä oli vastassa alaovella, kun Marco ja Kalle olivat palaamassa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa olleeseen tukikohtaansa.

Kaksi päivää sen jälkeen jäi kiinni myös Allan, joka yritti palata Suomeen laivalla. Kalle laskettiin vielä vapaalle ja hän jatkoi rikosten yrittämistä, mutta yksin siitä ei tullut mitään. Kun hän huhtikuussa palasi Suomeen, myös hänet otettiin kiinni.

Suomen siihen asti suurin valepoliisihuijausten sarja oli loppu. Mutta tapauksen mittakaava selvisi vasta myöhemmin.

Rahat tulivat takaisin, luottamus ei

Kun kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen nosti syytteet Marcolle, Allanille, Kallelle ja neljännelle muulle valepoliisille, hän laski miesten vieneen petoksilla yli 800 000 euroa.

Uhrit saivat suurimman osan rahoistaan takaisin, mutta moni menetti muutakin. Yksi uhreista, iäkäs nainen kieltäytyi antamasta haastattelua tätä juttua varten, koska ei voi enää luottaa keneenkään tuntemattomaan.

Naista hävetti. Kun on tehnyt pitkän työuran vastuullisessa tehtävässä, ei kuvittelisi lankeavansa huijaukseen. Soittaja oli kuitenkin vakuuttava ja asialla oli kova kiire.

Jälkeenpäin uhri ei ole uskaltanut kertoa tapahtumasta kuin yhdelle läheiselleen.

Ihmisiä on huijattu aina. On kuitenkin tapahtunut monta asiaa, joiden vuoksi valepoliisi-ilmiö pääsi räjähtämään käsiin juuri nyt.

Kun verkkopankit ovat parempia ja nopeampia, se auttaa myös rikollisia. Tilisiirto pankista toiseen onnistuu hetkessä, kun se ennen vei päiviä. Rikolliset suosivat bulvaaneilla erityisesti Osuuspankin tilejä, koska niille pystyi siirtämään muita pankkeja suurempia summia kerralla.

Heikko lenkki on ihminen, muistuttaa tapausta tutkinut rikoskomisario Kauko Kuismin. Valepoliisit olisivat epäonnistuneet, jos uhrit olisivat luottaneet enemmän pankin turvajärjestelmiin kuin poliisia puhelimessa esittävään soittajaan.

Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Teemu Ylhäisi, OP-ryhmä

Huijatut ovat olleet lähes poikkeuksetta vanhuksia, usein vielä yksin asuvia. Yhden Ylen haastatteleman uhrin mielestä vanhukset on ajettu liian hätäisesti verkkopankkien asiakkaiksi heikentämällä palveluita konttoreissa.

– Siinäkin oli niin kiire. Ei ole vaikeaa, sanottiin, ei ole vaikeaa. Tätä ei pidä hävetä: pitäisi puhua enemmän siitä, että vanhukset on pakotettu verkkopankkiin, hän kertoi.

Kritiikissä on totuuden siemen, myöntää OP-ryhmän turvallisuusjohtaja Teemu Ylhäisi. Hän sanoo, että kaikki asiakkaat eivät ole oppineet uusien palveluiden käyttöön samassa tahdissa.

– Meidän pitää auttaa asiakkaita ymmärtämään, miten palveluita pitää käyttää ja milloin hälytyskellojen pitäisi soida.

Pankki juoksee jatkuvasti kilpaa verkkohuijareiden kanssa. OP on lisännyt henkilökuntaa huijausten torjuntaan ja varmistanut, että toimintakyky on riittävä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Siihen me reagoitiin nopeasti, Ylhäisi kertoo.

Kymmenestä minuutista kiinni

Tammikuussa 2019 Marco, Allan, Kalle ja neljäs valepoliisi tuomittiin vuosien ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Samassa oikeudenkäynnissä annettiin sakkoja tai vankeutta myös 33 muulle, joiden todettiin auttaneen valepoliisia muun muassa rahanpesussa.

Marco tuomittiin yhteensä 63 valepoliisihuijauksesta ja muista rikoksista yhteensä kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Allanin rikoksista löytyi vieläkin enemmän näyttöä: hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Asiantuntijat pitävät lähes varmana, että se menee vähintään hovioikeuteen ja mahdollisesti myös korkeimpaan oikeuteen.

Kysymys on näytöstä. Poliisi, syyttäjä ja puolustusasianajajat laskivat käyneensä läpi jopa 4 400 sivua esitutkinta-aineistoa. Vaikka tekijät tunnustivat suuren osan rikoksista, oli työlästä osoittaa, kuka valepoliiseista oli tehnyt minkäkin huijauksen, kun tallenteita puheluista ei ollut.

Sen voi kuvitella, miltä tuntui. Kauko Kuismin, Itä-Suomen poliisi

Oikeudenkäynnin aluksi päätekijät peruivat esitutkinnassa tekemiään tunnustuksia. Varsinkaan Allanin tunnustus ei pitänyt, puolustus väitti. Asianajajan mukaan Allania oli pidetty ennen kuulusteluita eristyssellissä ja hän oli myös ollut nälkälakossa.

Vasta oikeudenkäynnistä selvisi kaikille, miten laajasta ja monimutkaisesta rikoksesta oli kyse. Syytekohtia oli 320. Jopa Marcon asianajaja myönsi, että poliisi oli tehnyt lopulta hyvää työtä vyyhtiä selvittäessään.

Valepoliisien huijaama 80-vuotias Väinö on tyytyväinen, että rikolliset ovat saaneet tuomionsa. Hänen säästönsä saatiin lopulta suureksi osaksi pelastettua – mutta tiukille se meni.

– Tili saatiin suljettua. Kymmenen minuuttia sen jälkeen rikolliset olivat yrittäneet siirtää rahat muualle. Siitä saatiin 71 000 euroa takaisin.

Väinön onni oli, että hän ei lamaantunut, vaan kykeni toimimaan nopeasti huijauksen paljastuttua. Hänellä on vielä saamatta runsaat 6 000 euroa.

– Minulla on kaksi pojanpoikaa, jotka pelaavat jääkiekkoa. Jos ne rahat joskus tulevat, ne menevät poikien hyväksi.

Jutussa mainittujen valepoliisien sekä heidän uhriensa nimet on muutettu. Jutun lähteinä on käytetty etupäässä poliisin esitutkintamateriaaleja, syyttäjän haastehakemuksia ja käräjäoikeuden ratkaisua. Nimettyjen lähteiden lisäksi juttua varten on haastateltu “Marcon” ja “Allanin” asianajajia, poliisitarkastaja Jyrki Ahoa Poliisihallituksesta sekä kihlakunnansyyttäjä Silvia Autiota Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.

Tammikuun tunku alkaa harventua kuntosaleilla, kun vuodenvaihteen päätös terveellisemmästä ja liikunnallisemmasta elämästä repsahtaa. Sohva vetää puoleensa enemmän kuin päivittäinen lenkki ja joka toiselle päivälle suunniteltu kuntosalitreeni.

Yleensä into kaatuu liian suureen harppaukseen.

Kokkolalaiset personal trainerit Jenni Tuikkanen ja Atte Lindberg neuvovat palastelemaan tavoitteensa: Jos kunto on nolla, ensin kerran, pari viikossa kävelylle. Kun lenkit eivät enää tunnu pakkopullalta, on aika lisätä lilikuntaa.

Molemmat myös patistavat sohvaperunoita ottamaan kaiken hyödyn arkiliikunnasta irti.

Imuroi ja lankuta, nosta syke raivauksella

Tuikkasen ja Lindbergin neuvoilla kodin siivoamisesta tulee pienimuotoinen treeni.

– Kannattaa kokeilla intervallia. Sykeen saa mukavasti ylös, kun kerää lattialla lojuvat lelut ja muut tavarat 20-30 sekunnin tehokkaalla kyykkyhyppelyllä. Sitten rauhallisempaa siivoilua ja taas sykkeen nostatusta, Lindberg sanoo.

Tuikkanen yhdistää imuroinnin ja lankutuksen. Sohvan ja sänkyjen alustat hoituvat, kun makaa kyynerpäät ja varpaat lattiassa, keskivartalo tiukkana ja selkä suorana. Vatsalihakset ja selkä saavat treeniä.

– Mahdollisimman tiukka ja suora lankku, ja samalla imurin letku sängyn alle. Sitten vaan siirtyminen seuraavan kohtaan ja sama uudelleen.

Lattioiden moppaamisesta puolestaan saa tehokkaampaa, jos kiinnittää nilkkapainot jalkaan, laittaa musan soimaan ja pyörähtelee ja tanssii siivotessa.

– Jos kotona on portaikko, kannattaa tehdä porrastreeniä. Siivouksen lomassa voi käydä punnertamassa portaita vasten. Jos on vietävä yläkertaan tavaraa, voi harppoa astumalla vaan joka toiselle portaalle, Tuikkanen miettii.

Lindberg lisää vielä erilaiset kyykyt, joita voi kokeilla.

– Varovasti kuitenkin portaissa, ettei tule vahinkoa.

Dippaa ja punnerra päiväkävelyllä

Pienten lasten vanhemmilla oma aika on kortilla ja liikunta voi jäädä vähälle. Jos lapsi on tottunut nukahtamaan päiväunille vaunuissa, Tuikkanen neuvoo tekemään päivittäisestä kärryttelylenkistä treenin.

– Reitti kannattaa kiertää tempoa vahtelemalla. Välillä reipasta kävelyä, välillä hitaampaa, voi myös juosta muutaman pätkän. Nilkkapainot tehostavat lenkkeilyä. Lenkin lomassa voi tehdä myös askelkyykkyjä.

Askelkyykky kehittää jalkalihaksia, tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Kyykkäyksessä on tärkeää muistaa pitää selkä suorana, keskivartalo tiukkana ja polvi-varvaslinja samansuuntaisena.

– Kun lapsi on nukahtanut, voi pysähtyä tekemään puiston penkillä punnerruksia ja dippejä.

Dippaukseen ei tarvita paljon tilaa. Kädet vain taakse puistonpenkin etureunaan ja jalat yhdessä eteenpäin. Sitten dippaus eli kyykistys kohti maata niin että ylävartalo pysyy suorana. Tehoa saa irti vielä enemmän, jos dippaa jalat suorina.

– Samat vinkit käyvät myös muillekin kävelylle lähteville, Tuikkanen muistuttaa.

Tehosta lumitöitä kyykyillä

Lumikolan rivakka työntely tuo hien pintaan. Ison pihan auraus käy liikunnasta.

– Pohjelihakset, taka- ja etureisi ja pakaralihas joutuvat töihin. Lumen lapioinnissa kiertoliike tekee hyvää vinoille vatsalihaksille, Tuikkanen luettelee.

Lindberg lisää lumitöihin lihasten lämmittelyn. Ensin ripeä kävelylenkki ja päälle lumityöt.

Pystyykö pelkällä lumikuormien punnauksella muokkaamaan itselleen täydellisen takapuolen?

– Ei pysty, pakarat ovat niin suuri lihasryhmä, että ne vaativat enemmän töitä, Lindberg naurahtaa.

– Pientä muutosta voi yrittää, kun ottaa askelkyykyt mukaan. Eli iso kuorma lunta kolaan, ja lumen työntämisen lomaan riittävästi kyykkyjä, Tuikkanen miettii.

Lumesta kannattaa muutenkin ottaa kaikki hyöty irti. Jos hiihtäminen ei innosta, Lindberg ja Tuikkanen kehottavat vanhempia ja isovanhempia lähtemään pikkulasten kanssa pulkkamäkeen.

– Eikä sitten seisoskelua alhaalla odottamassa. Jos ei halua itse laskea, kannattaa kävellä rinnettä ylös ja alas. Tehokasta ja hyvää lenkkeilyä.

Valitse portaat, kävele ja pyöräile

Tutkimusten mukaan puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivittäin, esimerkiksi työmatkan reipas kävely tai pyöräily, edistää terveyttä, ylläpitää kuntoa ja auttaa painonhallinnassa.

– Arkiliikunta on hyvä alku, jos kunto on nollassa, mutta pitkän päälle se ei riitä. Keho vaatii vastusta enemmän, kertoo Atte Lindberg.

Jenni Tuikkanen tsemppaa vaihtamaan hissin portaisiin ja auton kävelyyn tai pyöräilyyn aina, kun mahdollista. Lumityöt ja siivoaminen tarvitsevat kuitenkin rinnalleen kestävyyskunnon kohennusta.

– Pelkkä lumikolan työntäminen ei riitä, jos on tavoitteena kova kunto ja esimerkiksi lihasmassan kasvattaminen.

Jos alkuvuoden kuntoiluinto näyttää lopahtamisen merkkejä, kannattaa Tuikkasen mielestä kysyä itseltään, mikä tökkii. Ja vastata itselleen rehellisesti. Samalla voi myös miettiä, miksi lupasi tsempata kuntoilussa. Jos halusi muutosta siksi, että jaksaisi paremmin, kannattaa ensin katsoa syöminen kuntoon. Kun energia lisääntyy, jaksaa myös liikkua paremmin.

– Jos lenkkeily tökkii, ei tarvitse lenkkeillä. Eikä salille ole pakko mennä vain sen takia, kun kaikki menevät. Kannattaa mieluummin muistella, millaisesta liikunnasta piti lapsena tai nuorena. Kipinä voi löytyä sieltä, Tuikkanen sanoo.

Köyhyys on myrkkyä aivoille. Niukkuus lamauttaa ajattelukyvyn. Rahan puutteessa stressi on lamauttavaa, sillä se on tauotonta. Perheissä pitkän aikavälin suunnittelu käy mahdottomaksi, kun joka kuukauden lopussa on selviydyttävä päivä kerrallaan.

Laitaoikeistolaiset hokevat somessa köyhyyden johtuvan tyhmyydestä ja laiskuudesta. Köyhyyden psykologisia mekanismeja on tutkittu paljon, eikä kukaan ole löytänyt tällaista syy-seurausketjua. Sen sijaan köyhyyden on havaittu aiheuttavan tilapäistä ajattelun ja keskittymisen heikkenemistä. Vaikutus alkaa hälvetä, kun rahatilanteeseen tulee vakautta. Mitä aiemmin tuki annetaan sitä tehokkaampaa apu on.

Köyhyys horjuttaa lapsen tasapainoista kehitystä, ja alle kolmevuotiaat ovat erityisen haavoittuvia.

Erityisesti pienet lapset ovat vaarassa. Köyhyys horjuttaa lapsen tasapainoista kehitystä, ja alle kolmevuotiaat ovat erityisen haavoittuvia. Kasvaville aivoille alituisesta henkisestä paineesta tulee normaalitila. Selviytymistaistelun keskellä lapsi oppii, että maailma on vihamielinen paikka, ja alkaa ylireagoida pieniinkin stressitekijöihin. Tutkimuksissa on havaittu, että stressi siirtyy äidiltä sikiöön jo raskausaikana.

Köyhillä lapsilla tunne-elämän hallinta vaikeutuu. Heitä kiusataan enemmän ja koulupolku katkeaa muita aiemmin. Ahdistus ja masennus on yleistä. He tarvitsevat apua, mieluiten jo ennen kuin ollaan syöksykierteessä.

Nyt on käynnissä poliittinen peli siitä, onko eriarvoisuus kasvanut. Yksi asia on varmaa: vuonna 1997 köyhiä lapsia oli maassamme 64 000, vuonna 2017 heitä oli 119 000. Määrä on kahdessa vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistunut.

Kuluneella hallituskaudella on leikattu erityisesti köyhiltä lapsiperheiltä. Lasten etua ajavat järjestöt ovat vaatineet välitöntä suunnanmuutosta. Vaatimuksiin on helppo yhtyä. Mutta riittävätkö rahat?

Lapsiin pitää panostaa, sillä se on kaikkien etu.

Taloustieteen nobelistin James Heckmanin tutkimustulokset kertovat, että lapsiköyhyyden kitkemiseen käytetty raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Syy on siinä, että lapsiköyhyys tuhoaa valtavasti tulevaisuuden potentiaalia. Monet eivät koskaan pääse hyödyntämään kykyjään, kun energia kuluu perustarpeiden täyttämisessä, henkisen paineen, ahdistuksen, häpeän, ja vihamielisyyden keskellä.

Myös taloustieteilijä Sixten Korkman on varoittanut useampaan otteeseen, että lapsiperheiltä leikkaaminen tulee maalle kalliiksi. Lapsiin pitää panostaa, sillä se on kaikkien etu.

Joidenkin mielestä lapsiköyhyydestä noustaan vain sillä, että vanhemmat menevät töihin. Poliitikoilla on tapana toistaa, että “työ on parasta sosiaaliturvaa”. Todellisuudessa tällä hallituskaudella työllisyys on parantunut, mutta varakkaimmat ovat vaurastuneet ja lapsiköyhyys on lisääntynyt.

Sipilän hallituksen perusturvan leikkaukset on peruttava ja köyhimpien perheiden tukia on korotettava. Yksinhuoltajakorotuksia on lisättävä. Lapsilisän ostovoima ylipäätään on laskenut dramaattisesti. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä kolmilapsisen perheen lapsilisien ostovoima on laskenut lähes 200 euroa kuussa. Lapsilisää tulisi korottaa ainakin viidenneksellä.

Rahallinen tuki on tärkeää, mutta se ei ratkaise kaikkea. Lapsiperheet tarvitsevat palveluja ja matalan kynnyksen tukea arjessa. Varhaiskasvatuksen tulisi olla maksutonta kaikille 1-6 -vuotiaille. Ryhmäkokoja on pienennettävä ja päiväkotien henkilöstöön on lisättävä pysyvyyttä, sillä se luo turvaa.

Kunnan järjestämästä kotiavusta on Suomessa erinomaisia kokemuksia menneiltä vuosikymmeniltä. Kuka tahansa voi pyytää kotiapua käymään, jos perheessä oli sairastamista, vanhemmalla oli erityisen raskas vaihe työssä tai oli muuten vaikeuksia selvitä. Apu siivouksessa, ruoanlaitossa ja lastenhoidossa helpotti jaksamaan synkimmän vaiheen yli. Palvelu ajettiin alas parikymmentä vuotta sitten. Se oli suuri virhe.

Tarvitaan myös uusia ideoita. Esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja virastojen keittiöt valmistavat ravitsevaa ruokaa isolla mittakaavalla – ja erittäin edullisesti. Monessa kunnassa koko annos salaatteineen maksaa alle kaksi euroa. Tätä ruokaa voitaisiin myydä perheille, ja jakaa maksutta pienituloisimmille.

Jokainen voi auttaa ongelman ratkaisemisessa. Osallistuminen vapaaehtoistyöhön on arvokasta ja rahalahjoituksista on paljon apua. Mutta on tärkeää muistaa, että yhteiskunta ei muutu leipäjonoilla. Hyväntekeväisyys on vain laastari.

Tarvitaan kansallinen ohjelma lasten auttamiseksi. On luotava poliittista painetta, joka johtaa vaalilupauksiin. Jokaisessa vaalitentissä ehdokkailta on tivattava konkreettisia ratkaisuja ja sitoumuksia, ei pelkkää arvohelinää.

Toisto on tehokasta, kuten jokainen viestintäalan ammattilainen tietää. Vaaleihin asti on syytä toistaa tätä tosiasiaa: Suomella ei ole varaa hukata yli sataatuhatta lasta.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Viime juhannuksena Janni Rikama kiidätettiin hätäsektioon Mikkelin keskussairaalassa. Vauvan sydänäänet olivat heikentyneet, kun synnytystä oli sairaalassa yritetty käynnistää useamman päivän ajan. Silti Heta-vauvan syntymästä ja synnytysosastosta on hyvät muistot.

– Se on semmoinen turvallinen paikka. Siellä on ammattitaitoinen, empaattinen henkilökunta ja äideistä pidetään tosi hyvä huoli. Perhehuoneet ovat myös hyvä asia, sillä siellä saa olla rauhassa perheen kesken, Rikama kertoo.

Heta saatettiin maailmaan yhdessä 732:sta Mikkelin keskussairaalan synnytyksestä viime vuonna. Synnytyksiä oli yli 90 vähemmän kuin edellisvuonna. Ensi vuonna Mikkelin synnytystoiminta on jälleen katkolla, ja edessä on uuden poikkeusluvan hakeminen.

Sairaalassa pitäisi olla yli tuhat synnytystä vuodessa, jotta toiminta voisi jatkua ilman poikkeuslupaa. Mikkelissä ja Kainuussa poikkeuslupaa on haettu jo kaksi kertaa vuoden 2015 jälkeen.

Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriö asetti tuhannen synnytyksen alarajan ehtona synnytystoiminnalle. Sen myötä hyvästit on heitetty jo esimerkiksi Savonlinnan ja Porvoon synnytyksille.

Tuhatta synnytystä pidetään Suomessa rajana sille, että synnytysosaston henkilökunnalle tulee riittävän usein vastaan tilanteita, joissa synnytys ei suju ilman komplikaatioita.

Enää 23 synnytyssairaalaa jäljellä

Synnytyssairaaloiden määrä (THL) on vähentynyt huippuvuosista dramaattisesti. Suomessa toimii enää 23 synnytyssairaalaa, kun vuonna 1975 niitä oli 62. Viimeisimpänä lakkasi Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta vuoden 2019 alusta, sillä Valviran päätöksen mukaan siellä potilasturvallisuus vaarantui.

Syntyvyyden lasku heittää varjon entistä useamman synnytyssairaalan toiminnan päälle. Muuttotappioalueiden nuoret muuttavat opiskelemaan suurempiin kaupunkeihin ja jäävät kauas kotipaikkakunniltaan perustamaan perhettä.

Se taas merkitsee, että synnytykset keskittyvät tiettyihin sairaaloihin. Eniten synnytyksiä oli vuonna 2018 Helsingin yliopistollisen sairaalan Naistenklinikalla. Siellä hoidettiin lähes 6 000 synnytystä. Toisaalta myös pääkaupunkiseudulla on tapahtunut keskittymistä, kun Kätilöopiston sairaala lakkautettiin sisäilmaongelmien takia.

Kukaan ei varmaan arvannut, että meidän synnytysluvut putoavat näin nopeasti. Tutkimusprofessori Mika Gissler, THL

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler visioi jo marraskuussa 2017 Vauva-lehden haastattelussa, että kaikki alle tuhannen synnytyksen synnytyssairaalat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lakkaavat viiden vuoden kuluessa. Kun synnytysmäärät ovat jo tuostakin ajankohdasta pienentyneet, ennuste on entistä vahvemmin tämä.

– Kukaan ei varmaan arvannut, että meidän synnytysluvut putoavat näin nopeasti. Syntyvyyden lasku on pudottanut yhä useampia sairaaloita alle tuhannen synnytyksen rajan alle, sanoo Gissler.

Erityisesti Itä-Suomessa ja Lapissa synnytykset ovat vähentyneet jo niin selvästi, että jos sama tahti jatkuu, edessä on suuria päätöksiä.

Uutena sairaalana Lapin keskussairaala joutuu tänä vuonna hakemaan poikkeuslupaa toiminnan jatkamiseen, sillä Rovaniemellä synnytettiin viime vuonna enää 860 kertaa.

Gissler muistuttaa, että alueelliset tilanteet pitää päivystysasetuksenkin mukaan huomioida.

– Joustoa varmasti on päivystysasetuksen hengen mukaisesti. Olisi hurjaa, jos esimerkiksi Ivalosta lähdettäisiin Ouluun synnyttämään, kun matkaa on 700 kilometriä.

Myös Etelä-Karjalassa on tiputtu niukin naukin alle tuhannen synnytyksen alarajan. Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa synnytyksiä oli viime vuonna 967. Lappeenrannassa ratkaisua tilanteeseen haetaan markkinoimalla synnytysosastoa venäläisille.

STM: Synnytykset maakuntien vastuulla tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveysministeriöstä toppuutellaan perheiden ja sairaalan henkilökunnan huolta siitä, mitä synnytysosastoille tapahtuu nykyisten poikkeuslupien umpeuduttua.

– Sairaalat tekevät uuden anomuksen, jos ja kun katsovat sen tarpeelliseksi. Tavoitteena on, että sote-uudistuksen jälkeen maakunnat tekisivät tässä asiassa päätöksiä, toteaa lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sote- ja maakuntauudistusta odotellessa terveydenhuoltolaki (Finlex) ja sen asetukset ovat voimassa entiseen tapaan ja sairaaloilla on mahdollisuus hakea uusia poikkeuslupia. Tämä ei poikkeusluvalla toimivia sairaaloita lohduta, sillä tulevien maakuntien päätöksiä on vähintään yhtä vaikea ennakoida kuin ministeriön linjauksia.

– Se vaikuttaa kaikkeen toimintaan, työntekijöiden hyvinvointiin ja tulevaisuuden ajatuksiin, ja ehkä myös maakuntalaiset miettivät, onko meillä tätä palvelua jatkossa vai ei, naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Jaana Kröger Mikkelin keskussairaalasta.

Kröger muistuttaa, että Etelä-Savo on pieni maakunta, ja Itä-Suomen alueella toimii kaksi muutakin synnytyssairaalaa. Ei ole mitenkään varmaa, että nykytilanne säilyy, vaikka matkat synnytyssairaalan alueelta toiselle ovat pitkiä.

Kuopiossa yliopistollisessa sairaalassa synnytyksiä oli viime vuonna vähemmän kuin koskaan ennen. Kuopiossa keikutaan kuitenkin nykyisen alarajan kannalta katsottuna turvallisesti 2120 synnytyksessä. Joensuussa synnytettiin viime vuonna 1230 kertaa.

Etelä-Savon lisäksi myös Kainuussa ja Meri-Lapissa synnytysten määrä on jo aiemmin pudonnut niin paljon, että synnytystoiminnalle on pitänyt hakea poikkeuslupaa ministeriöltä.

Ministeriön vakuuttamiseksi on haettu eri keinoja osoittaa synnytystoiminnan laatu. Kemissä synnytykset siirtyivät Mehiläinen Länsi-Pohja -yhteisyrityksen hoidettavaksi. Mikkelin keskussairaalassa tehdään mittavaa laajennusta. Poikkeuslupaa on pitänyt hakea myös yli 100 miljoonan euron peruskorjaus- ja rakennushankkeeseen (Essote), joka tuo myös kaivatut uudet tilat synnytysosastolle.

Maarianhamina on Suomen synnytyskartalla se pienin piste, ja sen keskussairaalan toiminta ja palvelut ovat Ahvenanmaan maakuntapäivien käsissä. Ahvenanmaan keskussairaalassa Maarianhaminassa synnytettiin viime vuonna 270 kertaa, mikä on koko maan pienin määrä.

Matkasynnytyksiä suhteessa yhtä paljon pohjoisessa ja etelässä

Jos matka synnytyssairaalaan on pitkä, perheet varautuvat yleensä menemällä paikkakunnalle tuttavien luo tai potilashotelliin ennen laskettua aikaa.

Matkasynnytysten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla, mutta niiden osuus synnytyksistä on sama pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa (Maaseudun tulevaisuus). Eri puolilla Suomea onkin kokeiltu kätilön ottamista mukaan ambulanssiin.

Ensisynnyttäjän saattaa olla vaikeampi arvioida etukäteen, milloin synnytys saattaa käynnistyä. Toisaalta toisen lapsen kohdalla asiat voivatkin edetä yllättävän nopeasti. Osa äideistä taas tarvitsee synnytysosaston apua jo ennen synnytystä.

Tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä sanoo, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla huomattiin, että synnytysvalmennuksen vähentäminen toi epävarmuutta synnyttäjille siitä, miten ja milloin synnyttämään tullaan.

– Videoiden katselusta on siirrytty takaisin ihan oikeassa elämässä tapahtuviin synnytysvalmennuksiin, jolloin perhe saa paremmin tietoa.

Gissler kertoo, että kaikissa Pohjoismaissa syntyvyys laskee. Gissler sanoo, että Ruotsista on jo kantautunut tietoa, että myös pitkä matka synnytyssairaalaan vaikuttaa perheiden lapsihaaveisiin.

– Mietitään kaksi kertaa, tehdäänkö uutta lasta, jos lähisairaala on lopettanut. Yleensä kyllä lastenhankintapäätökset tehdään muilla perusteilla, että ei se ehkä suureen linjaan vaikuta.

Minulla olisi varmaan tullut kamala ikävä perhettäni, mikä olisi vaikuttanut jaksamiseen ja mielialaankin. Janni Rikama, Mikkeli

Jos mikkeliläisen Janni Rikaman olisi pitänyt lähteä synnyttämään kauemmas, olisi se kuopuksen synnytyksen kohdalla tarkoittanut pitkää erossa olemista perheestä. Rikama oli sairaalassa noin viikon ennen kuin Heta syntyi.

– Mieheni ei olisi voinut matkustaa joka päivä esikoisen kanssa pitkää matkaa minua katsomaan. Minulla olisi varmaan tullut kamala ikävä perhettäni, mikä olisi vaikuttanut jaksamiseen ja mielialaankin, sanoo Rikama.

Rikama on huolissaan siitä, että toiminnan jatkuvuudesta ei ole takeita.

– Jos Mikkelissä synnytykset lakkaisivat, siinä tulisi paljon turhia riskejä. Ei ole mitään järkeä siinä, että välimatkat pitenevät entisestään. Nytkin on jo sellaisia paikkakuntia, josta joutuu hirveän pitkän matkan menemään lähimpään sairaalaan.

Korjattu 4.2.2019 kello 7.02: Korjattu sitaattiin paikkakunnaksi Oulu. Aiemmin jutussa luki Rovaniemi.

Lue myös:

Syntyneiden lapsien määrä jatkaa vähenemistään Suomessa: Yhä harvemmassa perheessä on tulevaisuudessa kaksi lasta

Syntyneiden määrä historiallisen pieni: vauvoja syntyi viimeksi vähemmän vuonna 1868 – katso tästä kuntasi tilanne

Entinen maajoukkuevalmentaja Hannu Lepistö muistelee lämmöllä entistä valmennettavaansa Matti Nykästä ja viimeistä tapaamista elokuussa 2018 Asikkalassa.

– Järkytyin uutisesta. Tapasin hänet viimeksi Anianpellon markkinoilla. Se oli mukava tapaaminen. Osallistuimme molemmat klapikilpailuun, jossa Matin kilpailullinen luonne tuli esiin. Sanoin, että tässä lajissa et minulle pärjää, mutta Matti vastasi: pilkotaan nyt ensin.

Lepistö toimi Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentajana 1980-luvulla, kun Nykänen ja muut mäkimiehet kahmivat mitaleja.

– Hyvin meillä meni tuloksellisesti. Minulla ei ollut mitään ongelmia Matin kanssa, kun leireiltiin tai harjoiteltiin.

Luontaista lahjakkuutta

Matti Nykänen nousi huipulle hyvin nuorena.

– Olin ensin nuorten MM-ryhmän valmentajana. Otin Matin mukaan joukkueeseen ilman näyttöä. Sain siitä jopa kritiikkiä, mutta olin nähnyt hänet hyppäämässä ja tiesin, että hän on tekijä. Mutta kriitikot hiljenivät pian.

Lepistö mukaan Nykäsellä oli luontaista lahjakkuutta mäkihyppyyn, mikä paljastui vaikeissa olosuhteissa.

– Hän ei koskaan hätkähtänyt ja hallitsi aina kilpailutilanteet. Ja olihan hän äärettömän kova harjoittelija: kovin moni ei ole päässyt lähellekään hänen harjoittelumääriään.

Lepistö näkee, että siirtyminen viihdeuralle oli Nykäsen tapa selviytyä.

– Viihdebisneksessäkin Matin luonne tuli esiin. Hän ei jäänyt itkemään, kun taskut olivat tyhjät. Hän keksi sen homman ja pärjäsi siinäkin. Mattihan ei koskaan syyttänyt ketään muuta tilanteestaan.

Toni Niemiselle Matti oli opettaja ja esikuva

Albertvillen olympiasankari Toni Nieminen muistelee sankariaan Matti Nykästä lämmöllä ja edelleen ihaillen.

– Minulle Matti Nykänen oli kaikkien aikojen sankari. Minuun hän suhtautui aina äärimmäisen herkästi ja sydämellisesti. Matti oli vastoinkäymisissäni aina ensimmäisiä ihmisiä, jotka soittivat ja tarjosivat apua. Se kertoo Matin pohjimmaisesta luonteesta, joka oli herkkä ja sydämellinen, Nieminen kertoo.

Lähipiiristään ja kavereistaan Matti Nykänen piti Niemisen mukaan aina huolta.

– Jos kaveri oli pulassa, Matti antoi vaikka kalsarit jalastaan auttaakseen, Nieminen sanoo.

– Albertvillessäkin Matti oli ensimmäisiä, jotka saapuivat onnittelemaan minua voitoista. Se oli minulle iso hetki, kun suurin sankarini tuli siihen ja paiskattiin kättä.

Toni Niemisen mielestä Matti Nykänen oli kaikkien aikojen paras mäkihyppääjä.

– Siitä ei ole kahta kysymystä. Parempaa ei ole maailmaan syntynyt eikä vähään aikaan varmasti tulekaan.

– Hän hallitsi mäkihypyn. Ja oli jopa edelläkävijä. Hän nosti mäkihypyn arvostusta maailmalla ja kehitti lajia omalla tekemisellään. Miehen tarina sai vaan liian aikaisen lopun, Nieminen toteaa surullisena.

Juha Mieto: "Kyllähän kintaat lukkoon meni"

Matti Nykäsen kanssa urheiluareenoilla nähty hiihtäjä Juha Mieto järkyttyi kuullessaan Nykäsen kuolemasta.

– Olin tehnyt aamulla lumitöitä jo puolitoista tuntia, kun kuulin asiasta. Kyllähän kintaat lukkoon meni. Sen verran hyviä kavereita Matin kanssa olimme.

Mieto muistelee, kuinka vuonna 1985 MM-kisoissa he Nykäsen kanssa olivat katsomassa 50 kilometrin hiihtoa ja kannustivat kilpailijoita.

– Toinen mieleen tuleva muisto on sellainen, että Matista tehtiin tv-ohjelmaa Kurikassa. Me siinä hänen kanssaan keskenämme juttelimme eikä toimittajan tarvinnut kysyä ainuttakaan kysymystä. Hän ihmetteli, että noinko hyvin te tunnette toisenne.

Mieto muistaa Nykäsen lämpimänä ja huomaavaisena ihmisenä.

– Hän oli aivan toisenmoinen kuin mitä lehdistä on antanut kuvan. Omat seikkailut totta kai on meillä kaikilla. Matti lukeutuu ylivertaisiin suomalaisiin urheilijoihin.

Seuratoveri Risto Jussilaiselle Nykänen oli esikuva

Entinen mäkihyppääjä ja olympiavoittaja Risto Jussilainen muistaa Matti Nykäsen esikuvana ja johtohahmona. Nykäsen tavoin Jussilainen on Jyväskylästä kotoisin, mutta on häntä 12 vuotta nuorempi.

– Matti oli iso apu Jyväskylän Hiihtoseuralle. Hän toi maailmalta välineitä ja jakoi niitä auliisti meille junioreille. Matti neuvoi ja joskus antoi vinkkejä, kuinka mäestä tulisi hypätä. Kyllä hän seuraihminen oli.

Sekä Jussilainen että Nykänen edustivat Jyväskylän Hiihtoseuraa.

Lue myös:

Matti Nykäsen synnyinkaupungissa Jyväskylässä ihmiset surevat mäkihyppylegendan kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen lensi myös muualla kuin mäessä. Hän oli tunnettu monista nokkelista lentävistä lauseista.

Yle uutisten tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 55-vuotiaana.

Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.

Nykänen oli hyvä sanankäyttäjä ja monet hänen lausunnoistaan jäävät elämään.

Nykäsen muistoksi koostimme parhaimmat palat Nykäsen elämänviisauksista. Nykäsen lausahduksia on koottu Wikiquoteen ja Matti Nykäsen fanisivuille.

Ehkä kuuluisin Matti Nykäsen lausahdus on Elämä on laiffii.

Elämä on ihmisen parasta aikaa

Tietäen mäkilegendan elämän vaikeat vaiheet tämä humoristinen suhtautuminen ongelmiin on lohduttanut varmasti monia.

Toinen Nykäsen klassikko on Elämä on ihmisen parasta aikaa.

Myös nämä elämänviisaudet ovat vakiintuneet kansan kieleen:

– Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!

– Se on ihan fifty-sixty, miten käy.

Myös muilla kielillä

Nykänen yhdisti muutenkin näppärästi suomen ja englannin kieltä. Tarvittaessa myös muita kieliä.

– Kun sä lähdet hyppyyn, sä olet ihan yksin. Sä joudut siinä hyppyrinnokalla tekemään yksinäsi ihan omat ratkaisut. Sä oot siellä ylhäällä ihan up yours, Nykänen kertoi tv-haastattelussa.

– Aina kun mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage.

– Kaikki on allright ainakin minulla. En tiedä, onko muilla.

Itseironiaa

Matti Nykänen oli tunnettu myös itseironiastaan. Hän oli viiden naisen kanssa naimisissa, eikä peitellyt, että alkoholi maistui.

– Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seittemän sekuntia ja kaikki on päin persettä, Nykänen kuvasi keikallaan.

– Rakkaus on kuin lankakerä - se alkaa ja loppuu, Nykänen vertasi.

– Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki, hän kertoi oikeuskäsittelyn jälkeen.

– Ehkä otin, ehkä en, so not kunhan hyppy kulkee!

Kaikista vaikeuksista huolimatta Nykänen tuntui uskovan tulevaisuuteen.

– Huominen on aina tulevaisuutta, hän kertoi tulevaisuudennäkymistään.

Kun toimittaja kysyi tv-haastattelussa katuuko mäkimies elämässään mitään, Nykänen vastasi:

– Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi.

Lue lisää:

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Valtiovarainministeriön matokuuri sisältää julkisen talouden kahden miljardin euron sopeutustoimet ensi vaalikauden aikana, käytännössä vuosina 2020–2023. Tuo määrä euroja pitäisi säästää menoja leikkaamalla tai hankkia lisää tuloja veroja korottamalla.

Virkamiesraportti ei kerro, mitä menoleikkauksia tai verokorotuksia pitäisi tehdä. Se jää uuden hallituksen mietittäväksi.

Yksi raportin harvoista kouraantuntuvista esimerkeistä valtion tulojen lisäämiseksi on alennettujen arvonlisäverokantojen korotus. Siis esimerkiksi ruoan, lääkkeiden, kirjojen, taksikyytien tai ravintolamyynnin arvonlisäveron korotus, joka korottaisi samalla hintoja.

– Meillä ei ole suositusta, tehdäänkö kahden miljardin euron julkisen talouden sopeutus menoleikkauksilla vai veroja korottamalla. Mutta verotusta voi kiristää vain rajallisesti, sanoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Sami Yläoutinen.

Valtiovarainministeriön näkökulmasta verojen kiristäminen merkittävästi saattaisi heikentää talouskasvua ja työllisyyttä.

Valtiovarainministeriö on koonnut virkamiesarvion julkisen talouden kohentamiseksi ennen seuraavaa taantumaa sekä eläke- ja terveysmenojen kasvun vuoksi. Raportti on suunnattu uudelle hallitukselle niin sanotun julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi.

Valtiovarainministeriön virkamiehet eivät kohdista kahden miljardin sopeutustavoitetta erityisesti valtiolle, kunnille tai muulle julkiselle taloudelle.

Käytännössä joku osa, mahdollisesti merkittävä osa säästöistä tai verojen korotuksista koskisi kuitenkin valtion budjettia. Eli budjetin kautta sopeutus koskisi kansalaisten maksamia veroja tai saamia palveluita.

Julkinen talous tarkoittaa puhekielessä usein valtiota tai kuntia. Tosin myös kuntayhtymät ja lakisääteiset työeläkeyhtiöt sekä mahdollisesti perustettavat maakunnat kuuluvat julkiseen talouteen.

Julkisen talouden kestävyysvaje tarkoittaa sitä, että kun suomalaiset ikääntyvät ja syntyvyys vähenee, tulevaisuudessa työssäkävijät eivät pysty maksamaan terveyspalvelujen ja eläkkeiden kasvavaa tarvetta ja laskua. Siksi valtion ja kuntien menojen kasvua pyritään hillitsemään tai tuloja lisäämään esimerkiksi työllisyyttä parantamalla.

Sami Yläoutisen mukaan ilman nopeita toimia Suomen julkinen talous heikkenee. Tavoite on, että julkinen talous olisi ylijäämäinen seuraavalla hallituskaudella. Siis valtio, kunnat ja muu julkinen talous ei yhteenlaskettuna velkaantuisi.

Lisää työpaikkoja 100 000 vuoteen 2025 mennessä

Virkamiesraportti esittää, että uusi hallitus tavoittelisi työllisyyden parantamista. Tavoite olisi satatuhatta työpaikkaa lisää vuoteen 2025 mennessä.

Sadantuhannen työpaikan lisäys nykyiseen verrattuna tarkoittaisi työllisyysasteen nostoa 72:sta prosentista 75:een prosenttiin.

Työllisyysasteen noston hyöty valtiovarainministeriön laskelmissa olisi toiset kaksi miljardia euroa kestävyysvajeen pienentämiseksi. Yhä useampi olisi töissä ja veroeuroja kertyisi yhteiseen kassaan enemmän. Samalla menot työttömyydestä vähenisivät.

Virkamiehet: Veroja mahdollista kiristää vain rajallisesti

Virkamiesraportti ei siis ota kantaa siihen, pitäisikö valtion ja kuntien taloutta kohentaa menoja leikkaamalla vai veroja nostamalla.

Jos uusi hallitus päättää käyttää menoleikkauksia, raportin mukaan leikkaukset eivät saisi heikentää talouskasvun edellytyksiä.

Valtiovarainministeriön johtavien virkamiesten mukaan verotusta on mahdollista kiristää vain hyvin rajallisesti, jotta talouskasvu ja työllisyys eivät heikentyisi. Pelkona on myös Suomen aseman heikkeneminen kansainvälisessä verokilpailussa, jos esimerkiksi yritysten veroja korotettaisiin merkittävästi.

Jos uusi hallitus päättäisi korottaa veroja, vähiten haittoja esimerkiksi talouskasvulle ja työllisyydelle tulisi kulutus- ja kiinteistöverojen korotuksesta. Verotuloja voisi raportin mukaan lisätä myös tehottomia verotukia karsimalla.

Virkamiehet verottaisivat tulevaisuudessa vähemmän työtä ja enemmän kulutusta. Ehdotuksissa on esimerkkinä alennettujen arvonlisäverokantojen korotus.

Uuden hallituksen valittavaksi jäisi siis korottaisiko se ruoan, lääkkeiden, kirjojen, ravintolamyynnin, taksien, paperisten lehtien vai elokuvalippujen veroa.

Virkamiehet eivät suosittele verotuksen nettomääräistä keventämistä eli kokonaisverotuksen keventämistä.

Ehdotukset käytännössä tarkoittavat sitä, että merkittävät uudet valtion tai kuntien menot pitäisi rahoittaa muista menoista leikkaamalla.

Jos puolueet noudattaisivat vaalikampanjoissaan virkamiesten ehdotusta, jokaisen menoja lisäävän vaalilupauksen yhteydessä pitäisi kertoa, mitä menoja leikkaamalla rahat lupauksiin hankittaisiin.

Soten tai sen seuraajan on edelleen hillittävä kustannusten nousua

Vielä ei ole tiedossa, miten nykyisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen lopulta eduskunnassa käy.

Kävi niin tai näin, soten tai sen seuraajan pitäisi valtiovarainministeriön mukaan kyetä hillitsemään kulujen nousua kolmen miljardin euron edestä 2020-luvun loppuun mennessä.

Sote-kustannusten nousun hillitseminen on kolmas tekijä virkamiesraportissa, jolla kestävysvajetta yritetään pienentää.

Jos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-mallia ei eduskunnassa hyväksytä, tarve jollekin muulle kustannuksia hillitsevälle mallille säilyy. Raportin mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirrettävä kuntia vahvemmille järjestäjille.

Hallitus leikkasi jo, mutta lapsien vähyys heikentää kestävyysvajetta

Julkisen talouden kestävyysvaje on nyt pienempi kuin keväällä 2015 Juha Silpilän hallituksen aloittaessa.

Sipilän hallituksen leikkaukset ovat pienentäneet kestävyysvajetta.

Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi ennuste syntyvien lasten määrästä on aiempaa pienempi. Työikäisten määrän vähentyminen tulevaisuudessa lisää kestävyysvajetta.

Vuoden 2015 keväällä kestävyysvaje oli valtiovarainministeriön tuoreimman laskelman mukaan 11 miljardia euroa. Viime vuoden loppuun mennessä vaje oli pienentynyt 9,2 miljardiin euroon.

Sipilän hallituksen aikana kestävyysvajetta vähentävät muutokset ovat valtiovarainministeriön mukaan yhteensä 3,2 miljardia euroa. Jos vaalikauden lopun työllisyyden kohenemisesta osa jää pysyväksi, kestävyysvaje pienenee edelleen.

Toisaalta kestävyysvajetta on tämän hallituskauden aikana lisännyt esimerkiksi ennuste aiempaa pienemmästä syntyvyydestä sekä muut muutokset, yhteensä 1,4 miljardia euroa.

Sotelta eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukselta toivottua kustannusten hillitsemistä ei ole vielä tässä vertailussa laskettu mukaan kestävyysvajetta pienentävänä tekijänä.

Vaikka uusi hallitus toimisi valtiovarainministeriön virkamiesohjeen mukaan, kestävyysvajetta jäisi edelleen ratkottavaksi sitä seuraavallekin hallitukselle kahdesta kolmeen miljardia euroa.

Juha Sipilä kuunteli virkamiehiä, kun hän kokosi hallitusta

Neljä vuotta sitten valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet vaativat valtion talouden sopeuttamista neljällä miljardilla eurolla ja kuntatalouden sopeuttamista kahdella miljardilla eurolla.

Valtion talouden sopeutus kehotettiin tekemään selkeästi menoleikkauksina. Veronkorotukset olisivat saattaneet heikentää työllisyyttä.

Vaalikeskusteluissa puolueet joutuivat kertomaan näkemyksensä valtiovarainministeriön leikkausehdotuksiin.

Nykyinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) nojasi valtiovarainministeriön virkamiesten talousnäkemyksiin, kun hän kokosi hallitustaan keväällä 2015.

Sipilä kysyi hallitustunnusteluissa yhtenä kysymyksenä, ovatko puolueet samaa mieltä valtiovarainministeriön näkemyksen kanssa Suomen talouden tilasta. Tarkalleen kysymys kuului näin:

Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Puolueiden näkemyksiä taloustilanteesta vuonna 2015 voit lukea täältä.

Suomen taloudesta vastauksia verkkovideossa

Yle näytti valtiovarainministeriön tiedotustilaisuuden suorana verkkolähetyksenä. Nyt lähetys on nähtävänä tallenteena Yle Areenassa. Voit katsoa lähetyksen uudelleen myös tämän jutun pääkuvan videolinkistä.

Virkamiesten talousnäkemykset esiteltiin kansliapäällikkö Martti Hetemäen ja ylijohtaja Sami Yläoutisen johdolla.

Virkamiesten ehdotuksia olivat arvioimassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju, Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun ja Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Tiedotustilaisuuden jälkeen Ylen verkkolähetyksessä Suomen Pankin vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta ruotivat virkamiesehdotuksia ja vastasivat yleisön kysymyksiin..

Juttua päivitetty 12.00. Verkkolähetys päättynyt. Voit katsoa lähetyksen pääkuvan tallenteesta.

LUE LISÄÄ:

VM: Talouskasvu hiipuu ensi vuonna selvästi – kestävyysvaje repeämässä jälleen entisiin mittoihin

Etla: Syntyvyyden laskulla miljardiluokan vaikutus kestävyysvajeeseen

Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

Suomen 20 eri kestävyysvajetta

Kuinka paljon Sipilän hallitus otti ja antoi? Katso Ylen Mun budjetti -koneesta koko hallituskauden vaikutukset sinun lompakkoosi

– Haluan kertoa, jos jollekulle olisi tästä apua. Ettei kenenkään muun tarvitse vaieta ja sulkea asioita sisälleen.

Teijo Salonen, 47, on valmis puhumaan painajaisestaan, joka on kestänyt yli neljä vuotta.

Vuonna 2014 Teijo Salonen oli menossa iltavuoroon metalliverstaaseen. Päivässä ei ollut siihen asti ollut mitään epätavallista.

Tamperelainen Salonen oli ollut metallihioja 20 vuotta, eikä työssä ollut mitään uutta ja erikoista. Hän meni neljän kilometrin työmatkan pyörällä kuten tavallisesti. Tyttöystävä tai oikeastaan avovaimo oli ollut sama yli kymmenen vuotta.

– Lähdin kotoa normaalisti. Pääsin varmaan kilometrin ja yhtäkkiä tuli paniikki, etten uskalla mennä töihin, ja käännyin kotiin.

Pysähdys oli totaalinen. Salosesta tuntui kuin hän saisi sydänkohtauksen. Pulssi tuntui hakkaavan tuhatta ja sataa, rintaan sattui, henki oli salpautua.

Nelikymppinen terve mies säikähti, mitä hänelle oli tapahtumassa.

– Soitin töihin, etten uskalla tulla ja menen lääkäriin.

Siltä reissulta ei ole ollut paluuta. Vasta tänä talvena alkoi näkyä valoa.

Taistele ja pakene -reaktio

Teijo Salonen ei uskaltanut ajaa autolla lääkäriin tai mennä bussilla, vaan hänen piti ottaa taksi. Tyttökaveri saattoi hänet ajoneuvoon.

Perillä lääkäriasemalla lääkäri joutui taluttamaan miehen taksista ylös lääkärinhuoneeseen. Mitä ihmettä on tapahtumassa, jyskytti takaraivossa.

– Tuntui kuin tulisi sydänkohtaus siinä paikassa. Oli niin outo tunne. Se oli ihan hirveätä.

Salosen sydämessä ei ollut vikaa. Lääkärissä tuli selitys: kyseessä oli paniikkikohtaus.

Se on niin tavallinen, että 10–15 prosenttia ihmisistä kokee sellaisen joskus elämänsä aikana.

Paniikilla tarkoitetaan lyhytkestoista äärimmäistä ahdistusta. Kiihtymyksessä on kyse taistele tai pakene -reaktiosta.

Ylilääkäri Riikka Mäkelä mielialahäiriöiden vastuuyksiköstä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sanoo, että paniikki auttaa meitä toimimaan ripeästi ja tehokkaasti yllättävässä äkillisessä tilanteessa.

– Paniikkikohtauksella tarkoitetaan äkillistä ja usein arvaamattomasti alkavaa kohtausta, jossa henkilö kokee tilanteeseen nähden aiheettoman voimakasta uhan tunnetta ja niin sanotun autonomisen hermoston aktivoitumisen oireita, kuten pulssin nousua, hengenahdistusta, rintatuntemuksia ja vapinaa.

Osalla ihmisistä paniikkikohtauksista tulee toistuvia, ja ne alkavat haitata arkea. Tällöin puhutaan Mäkelän mukaan paniikkihäiriöstä, jonka oireista noin 2–5 prosenttia aikuisista kärsii jossain elämänsä vaiheessa.

Yle on kertonut esimerkiksi Liisa Koivistosta, jolle paniikkikohtaus töissä oli viimeinen pisara ja hän ryhtyi yrittäjäksi. Opiskelija Anni Hirvonen puolestaan taistelee pahaa oloa vastaan aina mennessään luennolle.

Töissä ja sairaslomalla

Lääkärin ensimmäiset sanat Teijo Saloselle olivat, että me laitamme sinut kuntoon. Se piristi, mutta kylmä suihku tuli pian.

– En saanut käydä hänellä enää, koska hän ei ollut työpaikkalääkärini.

Olo paheni niin, ettei Teijo Salonen uskaltanut viedä enää Keno-lappua kauppaan tai pissattaa koiraa 50 metrin päässä. Mitä enemmän paniikkikohtauksia alkoi tulla, sitä enemmän hän pelkäsi niitä.

Uusi lääkäri määräsi mielialalääkkeitä ja sairaslomaa.

– Lääkkeet tekivät sellaisen olon, etten uskaltanut olla parvekkeella kolmannessa kerroksessa tupakalla. Mieleen tuli ajatus, että hyppään ihan juuri alas.

Muutama työkaveri sanoi, että haistakoon paska ne, jotka eivät ymmärrä ahdistusta, masennusta ja paniikkia. Teijo Salonen

Mielialalääkkeitä vaihdeltiin usein, mutta mikään ei tuntunut tehoavan. Teijo Salosen alkoi olla vaikea luottaa lääkäreihin. Lääkärinkertomuksessa kuvattiin, mitä hänellä oli yllään, jotta elämänhallinnasta saatiin kuva. Miestä se ärsytti.

– Jos menin tuulipuku päällä lääkäriin, lääkäri kirjoitti raporttiin sen ja minulle tuli vielä enemmän paniikki. Lääkäri googletti vielä netistä, mitä sivuvaikutuksia lääke tekee. Se toi epäluottamuksen lääkkeisiin.

Salonen yritti käydä vuoden ajan töissä ja olla välillä sairauslomalla. Diagnoosiksi tuli yleinen paniikkihäiriö ja masennus. Välillä hän kokeili tehdä lyhennettyä työaikaa, mutta sekään ei tuonut helpotusta.

– Kukaan ei oikein osannut suhtautua tähän. Muutama työkaveri sanoi, että haistakoon paska ne, jotka eivät ymmärrä ahdistusta, masennusta ja paniikkia.

Se lämmitti hetken mieltä, koska elinpiiri kutistui kutistumistaan. Pahimmillaan Salonen ei pystynyt poistumaan asunnostaan viiteen päivään. Paniikkikohtaus saattoi tulla vaikka suihkussa, ja sen jälkeen hänen piti maata kaksi tuntia rauhoittumassa. Tyttöystävä joutui huolehtimaan täysin arjesta.

Lopulta mies ei enää jaksanut käydä töissä.

"Pelkään, että saan sydänkohtauksen"

Jos ei ole kokenut paniikkikohtausta, sen pelottavuutta voi olla vaikea kuvitella. Teijo Salonen sanoo, että osan voi olla vaikea ymmärtää, miksi aikuinen mies ei uskalla mennä kauppaan.

– Pelkään, että saan sydänkohtauksen. Sydän hakkaa, vasen jalka puutuu, hartiat painavat niin, etten pysty kävellä, Teijo Salonen kuvaa kohtausta.

Kuolemanajatukset ovat tulleet tutuiksi.

– Elämänilo on ollut välillä todella vähissä. Onneksi en uskalla tehdä itsemurhaa.

Ylilääkäri Riikka Mäkelän mukaan paniikkihäiriön keskeinen piirre ovat toistuvat, odottamattomat ja spontaanit paniikkikohtaukset.

Oireet ovat moninaiset. Pulssi kiihtyy, hikoiluttaa, vapisuttaa ja suu kuivuu, rintaan sattuu, iho puutuu tai sitä pistelee ja tulee sekava olo ja alkaa pelätä kuolevansa.

– Paniikkikohtaukset ovat kokemuksena siinä määrin tuskallisia ja pelottavia, että ne aiheuttavat jatkuvaa huolta kohtauksen uusiutumisesta tai muutoin muuttavat henkilön käyttäytymistä, Riikka Mäkelä sanoo.

Teijo Salonen on käynyt yksin kaupassa vasta tänä talvena. Vieläkään hän ei pysty matkustamaan bussilla ilman tyttöystävää.

– Pelkään niitä paikkoja, joissa paniikkikohtauksia on tullut. Koti on siitä syystä ahdistava paikka.

Kunnes tänä talvena vihdoin Teijo Salonen on löytänyt keinon päästä kotoa ulos. Siitä kiitos kuuluu kameralle ja ihan tavallisille ihmisille Facebookissa.

Mistä paniikkihäiriö johtuu?

Paniikkihäiriön syy on osin tuntematon. Taustalla on sekä perinnöllistä alttiutta että ympäristötekijöitä.

– Perinnöllistä alttiutta pidetään nykyisen tiedon valossa taipumuksena sairastua ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin eikä vain paniikkihäiriöön, ylilääkäri Riikka Mäkelä sanoo.

Ympäristötekijöitä voivat Mäkelän mukaan olla esimerkiksi lapsuuden aikaiset tapahtumat sekä erilaiset negatiiviset kokemukset ennen paniikkihäiriön alkamista, kuten ihmissuhteisiin liittyvät ristiriidat tai pitkittynyt stressi.

– Myös henkilön tapaa ajatella, jota kuvataan esimerkiksi käsitteellä kielteiset ajatusmallit, pidetään riskitekijänä paniikkihäiriön kehittymiseen, Mäkelä sanoo.

Lapsena Teijo Salonen oli ujo. Jos luokan edessä piti pitää esitelmä, siitä ei tahtonut tulla mitään.

Hänelle oli vaikea tutustua uusiin ihmisiin, vaikka tilanteissa ei paniikkikohtausta tullutkaan. Sitten ikäviä asioita alkoi kasaantua.

Isä jätti perheen, eikä pitänyt yhteyttä. Äiti kuoli kun poika oli kolmikymppinen.

Sisko kuoli Thaimaan tsunamissa vuonna 2004. Teijo Salonen oli lentokentällä vastaanottamassa siskon ruumista, mutta hän kokee, ettei häntä huomioitu surussa.

Mies piti kaiken sisällään ja teki töitä.

– 20 vuoden ajan ainoat lomat olivat kesäloma ja talviloma. Tein välillä seitsemän päivää viikossa töitä ja paljon ylitöitä. Koko juttu voi johtua siitäkin.

Isä kuoli viime elokuussa, eikä Salonen saanut tietoa kuolemasta. Isä ei ollut ollut yhteydessä poikaansa 25 vuoteen.

– Ulosottoviranomaiselta tuli isän lasku, ja vasta sitten aloin katsoa Väestörekisteristä tietoja ja huomasin, että isä oli kuollut. Hän oli viimeiset päivät nyt kohutussa Esperi Caressa, eikä sieltäkään ilmoitettu minulle.

Isän tiedoissa oli merkintä, ettei pojalle tullut ilmoittaa häntä koskevista asioista.

Se tuntuu karulta.

Ensimmäinen kamera

Vähitellen Teijo Salonen pystyi käymään koiran kanssa ulkona. Luonto alkoi puhutella. Tuosta saisi kuvan ja tuosta, hän ajatteli lenkeillään.

Hän osti 200 euron digikameran, vaikka siihen meni puolet kuukauden työmarkkinatuesta. Yhtäkkiä Salosella oli syy lähteä kotoa.

– Kameran kanssa saa rauhassa kulkea. Kuvaaminen vie ajatukset muualle, jos tulee masennusta tai ahdistusta. Keskittyminen menee kuvaamiseen.

Alkuun Teijo Salonen liikkui aamuyöllä. Yömaisemien katseleminen rauhoitti mieltä. Ulkona liikkuminen teki hyvää myös kunnolle, ja miehen paino on pudonnut 16 kiloa vuodessa.

Salonen katsoo nyt maailmaa eri silmin kuin ennen sairastumistaan.

– En olisi terveenä ikinä uskaltanut mennä pimeään metsään. Nyt menen katsomaan, jos saisin hirvestä tai karhusta valokuvan, hän naurahtaa.

Salonen alkoi laittaa valokuvia Facebookiin. Vajaa vuosi sitten hän laittoi valokuvan Suomen luonnonvalokuvaajien ryhmään.

– Kuvasin auringonlaskua tehtaan savupiipun läpi. Se savu oli niin keltainen ja punainen. Olin hämilläni, kun tuli yli 600 tykkäystä. Se tuntui hyvältä, koska aikaisemmin kun kirjoitin omalle Facebook-seinälle, ei tullut tykkäyksiä. Vanhat kaverini kaikkosivat sairauden myötä.

Läpimurto lähikaupassa

Vähitellen Teijo Salonen alkoi uskaltaa jutella ihmisten kanssa.

Ensimmäinen läpimurto tuli lähikaupassa. Myyjä ihmetteli, miksi Salosta ei ollut näkynyt moneen päivään.

Salonen oli kyllä yrittänyt siedättää itseään ja kävi ohjeiden mukaan aina kääntymässä kaupan lähellä. Hän hengitti syvään kaksi kertaa, kuten oli neuvottu. Mutta kaupan sisälle hän ei mennyt ilman tyttöystävää. Tyttöystävä pakotti puhumaan myyjälle ja tilaamaan tupakkaa.

Kun myyjä uteli, miksi miestä ei ollut näkynyt, hän kertoi suoraan paniikkihäiriöstä. Häpeä hälveni.

Kun luin, että tämä on tämän ryhmän paras päivitys ikinä, kiitos kuvista, ihan kyyneleet tulivat silmiin. Teijo Salonen

Tähän asti Teijo Salonen oli ilmaissut tunteensa lähinnä Tapparan jääkiekkopelissä, nyt hän huomasi, että avoimuus auttoi.

Sitten Teijo Salonen teki jotain todella rohkeaa. Hän kirjoitti kymmenien tuhansien ihmisten Tampere-Facebook-ryhmään seuraavan omakohtaisen tekstin:

– Tasan vuosi sitten aloitin valokuvaamisen. Kun se näytti auttavan mun paniikkihäiriöön, niin rupesin kulkemaan Tampereella. Vihdoin monen vuoden jälkeen uskalsin keskustaankin käymään ja rupesin jakamaan kuvia Tampereelta tähän ryhmään. Te olette tykänneet niistä. Kiitos siitä. Se kannustaa jatkamaan kuvaamista, Salonen kirjoitti.

Liitteeksi hän jakoi viime kesänä otetun kuvan Näsinneulasta ja Kurun muistomerkistä.

Salonen ei olisi ikinä voinut uskoa, millaista palautetta hän saa. Yli 2 600 tykkäystä ja yli sata kannustavaa kommenttia.

– Voi hitto, mitä palautteita siitä tuli. Kun luin, että tämä on tämän ryhmän paras päivitys ikinä, kiitos kuvista, ihan kyyneleet tulivat silmiin.

Moni kertoi kärsivänsä myös paniikkihäiriöstä. Heidän takiaan Teijo Salonen tahtoo olla avoin. Auttaminen auttaa myös hänen oloaan.

– Kuulun paniikki ja ahdistuneisuushäiriö -someryhmään. Siellä on niin nuoria likkoja ja jätkiä. Toivon, että ihmiset tulisivat avoimemmaksi sairaudesta ja ajattelisivat, että jos minä voin siitä puhua, hekin uskaltavat puhua jollekulle.

Mikä on tehokasta hoitoa?

Teijo Salonen kokee, että kuvaaminen on ensimmäinen asia, joka häntä oikeasti auttaa. Vuodessa hän on saanut 220 000 tykkäystä valokuvilleen ja joitakin tuttuja.

Toki aina joku nillittääkin, mutta pääosin kommentit ovat positiivisia.

– Joku kommentoi, että auringonlasku kirjoitetaan yhteen. Nykyään googletan oikeinkirjoituksen ennen kuin kirjoitan päivityksen.

Nuorempana jos jollakin oli kamera, sanoin ettei minua saa kuvata. Nykyään kuvaan jo itse itseäni. Teijo Salonen

Sen sijaan Salosesta on ajanhukkaa keskustella niitä näitä lääkärin luona. Mielenterveystoimiston lääkärit ovat tiuhaan vaihtuneet, ja jokaiselle pitää aina selittää uudelleen asia. Onneksi lääkäri kirjoitti lausunnon uutta kameraa varten.

Ja mielenterveystoimistossa on jo tuttu sosiaalityöntekijä, joka on pyytänyt häntä lähettämään valokuvia ja kommentoinut niitä sähköpostilla. Se on tehnyt hyvää, sillä jokainen ihminen kaipaa sitä, että hänet oikeasti nähdään.

Paniikkihäiriö on Suomessa yleinen sairaus ja Salonen ihmettelee, miksi sitä ei hoideta tehokkaasti. Hänkin, vasta 47-vuotias mies, on vuoroin työttömänä ja sairaslomalla.

Ylilääkäri Riikka Mäkelä sanoo, että paniikkihäiriön hoidossa voidaan käyttää sekä psykoterapeuttisia menetelmiä että lääkehoitoa joko yksinään tai yhtäaikaisesti. Ahdistuneisuushäiriöiden hoidosta on julkaistu hiljattain Käypä hoito –suositus.

– Psykoterapioista parhaiten toimivimpina pidetään kognitiivista- ja käyttäytymisterapiaa. Paniikkihäiriön hoitoon on saatavissa myös kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa nettiterapiaa. On tärkeää huomioida, että paniikkikohtauksia saatetaan yritetään lievittää alkoholin tai muiden päihteiden avulla, mutta päihteettömyys on tärkeä osa potilaan omahoitoa.

Pelottavien tilanteiden välttelyllä on taipumus Mäkelän mukaan vahvistaa uhan tunnetta ja ylläpitää paniikkioireita.

– Tästä syystä psykoterapiat ja omahoito-ohjelmat opastavat erilaisin keinoin ahdistuksen hallintaan ja asteittaiseen pelättyyn asiaan totutteluun, eli siedättymiseen.

Riikka Mäkelä suosittelee esimerkiksi tätä Paniikin omahoito -opasta.

Ahdistusta ja paniikkikohtausta voi pyrkiä lievittämään tekemällä tietoisesti jotakin mielihyvää tuottavaa sekä kiinnittämään huomiota ympäristöön.

– Myös toiselle ihmiselle puhuminen, liikkuminen tai yksinkertainen puuhailu voivat olla toimivia keinoja, yksilöstä riippuen, Riikka Mäkelä sanoo.

"Nykyään kuvaan jo itse itseäni"

Teijo Salonen on viime aikoina siedättänyt paljon itseään. Hän soitti toimittajalle tämän jätettyä Facebook-päivityksen jälkeen soittopyynnön.

Hän tuli tapaamiseen toiselta puolelta kaupunkia bussilla tyttöystävän kanssa.

– Tyttöystävällä oli enemmän perhosia vatsassa, hän naurahtaa.

Mies puristaa aavistuksen sormiaan, ja tuttu Tappara-pipo on päässä. Paniikkikohtaus pysyy poissa.

On parempi, että avautuu itsestään, eikä ole sellainen tyly. Toiset haukkuvat vain poliitikkoja, mihin juttuun minua ei kiinnosta lähteä mukaan. Teijo Salonen

Salonen julkaisee myöhemmin Facebookissa kuvan, jossa hän tuulettaa Ylen toimituksen edessä.

– Alkasko tänään jotain uutta ja hyvää meiän elämään vihdoin, hän kirjoittaa.

Mikä merkittävintä, Teijo Salonen meni tammikuussa Tampereen valokuvausseuran tapaamiseen.

– Nuorempana jos jollakin oli kamera, sanoin, ettei minua saa kuvata. Nykyään kuvaan jo itse itseäni.

Kaikki tämän jutun kuvat ovat Teijo Salosen ottamia. Hän on kuvissa yleensä selin, niin tässäkin jutussa. Ihan kaikkea hän ei ole valmis paljastamaan yleisölle.

Mutta enää hän ei salaile, mitä neljä vuotta sitten tapahtui.

– On parempi, että avautuu itsestään, eikä ole sellainen tyly. Toiset haukkuvat vain poliitikkoja, mihin juttuun minua ei kiinnosta lähteä mukaan. Mieluummin olen avoin ja kirjoitan, miltä tuntuu.

Elämä on jo muuttunut. Nyt hänellä on ensimmäistä kertaa vuosiin suunnitelmia ja haaveitakin.

– Jos vaikka jonkin näyttelyn saisin joskus pidettyä jossain. Kameravehkeeni eivät riitä hienoihin lintukuviin, ja niitä olisi hyvä saada lisää. Ja uusia ystäviä, niitä haluaisin.

Jutun lopussa voi keskustella paniikkihäiriöstä asiallisesti kello 22. asti.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa magneettikuvauslaitteen äärelle on kokoontunut ryhmä lääkäreitä, fyysikko ja röntgenhoitajia. He ovat aloittamassa hoitoa potilaalle, jonka reisiluusta poistetaan hyvänlaatuinen kasvain ultraäänihoidon avulla.

Ylilääkäri, professori ja radiologian vastuualuejohtaja Roberto Blanco Sequeiros selittää potilaalle, mitä hoidossa tapahtuu. HIFU-nimisessä hoidossa kohdennetaan ultraäänienergiaa kasvaimeen, joka lämpenee ja tuhoutuu energian voimasta.

– Potilaalle ei tule hoidosta haavaa ja hänelle ei yleensä tule kovia kipuja hoidon jälkeen, kertoo Blanco Sequeiros.

Tyksin tutkimusryhmä on mukana EU-hankkeessa, joka tutkii HIFU-hoitoa. Se on saanut lähes puoli miljoonaa euroa koko neljän miljoonan euron rahoituksesta Turkuun. Tutkimus kestää neljä vuotta.

– Tällä rahoituksella tutkimme pahanlaatuisten luukasvainten hoitoa ja sitä, kuinka HIFU-hoito tehoaa luukasvaimiin verrattuna sädehoitoon, kertoo Blanco Sequeiros.

Voiko ultraääni korvata sädehoidon?

Tyksissä aloitettiin ultraäänihoidot keväällä 2016. Hoidosta on saatu hyviä kokemuksia erityisesti kohdun hyvänlaatuisten kasvainten hoidossa. Gynekologisiin hoitoihin potilaita on saapunut hoidettavaksi Turkuun eri puolilta Suomea.

Riski on, että ultraäänienergia kohdentuu väärään paikkaan tai johonkin, minne sitä ei haluttaisi kohdentaa. Roberto Blanco Sequeiros

Hoitoa käytetään myös muihin hyvänlaatuisiin kasvaimiin, eturauhassyöpään ja eturauhassyövän aiheuttamiin paikallisiin komplikaatioihin.

Ylilääkäri Roberto Blanco Sequeiros korostaa, että HIFU on tällä hetkellä osa hoitokokonaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään, voiko ultraääni korvata sädehoidon.

– Pystymme parantamaan hyvänlaatuisia luukasvaimia. Pahanlaatuisten kasvainten suhteen HIFU on tällä hetkellä täydentävä hoitomuoto sädehoidon ja leikkaushoidon lisäksi, kertoo Blanco Sequeiros.

Ylilääkärillä on mielessään jo uusikin tutkimushanke – aivot. Niiden tutkimiseen tarvitaan tosin 2,5 miljoonaa euroa maksava laite, jonka tutkimusryhmä toivoo saavansa käyttöön lähitulevaisuudessa.

– Aivokasvaimia hoidetaan muun muassa säde- ja leikkaushoidolla. Jotkut aivokasvaimet voisivat soveltua HIFU-käsittelyyn, mutta HIFUa käytetään aivojen alueella liikehäiriöiden hoidossa, kertoo Blanco Sequeiros.

Sata potilasta eikä yhtään palovammaa

Ultraäänihoitoa annetaan potilaalle magneettikuvauslaitteeseen liitettävän hoitolaitteen avulla. Potilas asetetaan vuoteen keskellä olevan aukon päälle, josta ultraääni ohjataan hoidettavaan kehonosaan. Hoidon jälkeen ei tule yleensä kovia kipuja. Tyypillisin hoitoon liittyvä komplikaatio on palovamma.

Ylilääkäri Roberto Blanco Sequeiros kertoo, että niiltä on kuitenkin Tyksissä vältytty. HIFU-menetelmällä on hoidettu noin 100 potilasta.

– Riski on, että ultraäänienergia kohdentuu väärään paikkaan tai johonkin, minne sitä ei haluttaisi kohdentaa. Riski on kuitenkin erittäin pieni, sillä hoito tapahtuu tarkassa kuvantamisohjauksessa, kertoo Blanco Sequeiros.

Hoitoa ohjataan valvontahuoneessa tavallisen magneettikuvauksen tapaan. Potilaasta otetaan magneettikuvat, joita tutkimusryhmä tarkastelee tietokoneiden näytöiltä. Niiden avulla ultraäänen kohdistamista suunnitellaan.

– Hoidon aikana kudosten lämpötilaa seurataan magneettikuvauksen avulla, jolloin voimme havaita esimerkiksi ihon liiallisen lämpenemisen ja keskeyttää hoidon ennen kuin palovammaa ehtii syntyä, kertoo fyysikko Teija Sainio.

Huippututkijaryhmä kiinnostaa maailmalla

Suomen ainoa laite on ollut kovassa käytössä viime vuosien aikana. Tyks edustaa ylilääkäri Roberto Blanco Sequeirosin mukaan HIFU-tutkimuksessa Euroopan parhaimmistoa. Pohjoismaista eniten HIFU-hoitoja annetaan Tyksissä. Tyksiin saapuu toistuvasti kansainvälisiä vieraita tutustumaan hoitoon.

Erikoistuva lääkäri Heikki Pärssinen tekee hyytelömäisestä geelistä alustaa ultraäänilaitteen päälle fyysikko Teija Sainion kanssa. Geelin avulla potilaan raaja pysyy hyvin oikeassa asennossa, liikkumatta. Sekä Sainio että Pärssinen tekevät HIFU-hoidoista parhaillaan väitöstutkimusta.

– Potilas voi hakeutua hoitoon oman lääkärinsä kautta. Saamme yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Kaikki kasvaimet eivät kuitenkaan sovellu tähän hoitomuotoon, kertoo Sainio.

Ylilääkäri Blanco Sequeiros korostaa, että hoidettavat potilaat valitaan huolellisesti. Heille on saatettu suunnitella sädehoitoa, mutta heidän on todettu soveltuvan myös HIFU-hoitoon.

– Haluamme panostaa HIFU-menetelmään. Sen avulla voimme antaa potilaille enemmän mahdollisuuksia valita erilaisia hoitoja Varsinais-Suomessa ja koko Suomen alueella, kertoo Blanco Sequeiros.

Näyttelijä Ismo Kallio on kuollut. Asiasta kertoo Suomen Kansallisteatteri.

Kallio menehtyi pitkällisen sairauden jälkeen viikonloppuna. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Kallio syntyi Turussa.

Ismo Kallio näytteli Kansallisteatterissa useiden vuosikymmenien ajan ja oli tunnettu myös televisiosta ja elokuvista. Ensimmäistä kertaa hän näytteli Kansallisteatterissa vuonna 1955. Uransa hän kuitenkin aloitti Turun kaupunginteatterissa. Viimeisen kerran hän näytteli Anton Tšehovin Kirsikkapuistossa vuonna 2013.

Ismo Kalliolle myönnettiin Ida Aalberg -mitali vuonna 1983 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1999.

Lue lisää:

Näyttelijälegendan vinkki: Näin pääset eroon Turun murteesta

Ismo Kallio jää pois Kvartetista

Eurooppalaisissa medioissa on uutisoitu laajasti mäkihypyn moninkertaisen maailmanmestarin Matti Nykäsen kuolemasta.

Pohjoismaiset mediat huomioivat suomalaislegendan kuolinuutisen ensimmäisenä.

Verdens Gang -lehdelle Nykäsen kuolemaa kommentoi norjalaismäkihyppääjä Hroar Stjernen, joka kilpaili vuonna 1987 Oberstdorfin MM-kisoissa Norjan joukkueessa. Nykänen oli mukana Suomen joukkueessa, jonka taakse Norja kisoissa jäi.

– Ei tässä voi sanoa kuin että tämä on surullista. Nykänen oli loistava mäkihyppääjä. Kilpailimme yhdessä, mutta minulla ei ollut mahdollisuuksia häntä vastaan, Stjernen sanoo Verdens Gangille.

Stjernen toteaa, että Nykänen oli monella tapaa kova jätkä, joka eli rajun elämän.

– Hän oli kuin antilooppi, hänellä oli erinomainen fysiikka, Stjernen jatkaa.

"Puhui eniten kun joi"

Norjalainen Dagbladet on nostanut etusivulleen Nykäsen vuonna 2017 lehdelle antaman haastattelun. Jutussa Nykänen sanoo, että helvetti ei ole yhtä paha kuin hänen elämänsä.

Nykäsen kuolemasta ovat kertoneet laajasti myös ruotsalaismediat, kuten Aftonbladet, Expressen ja Ruotsin yleisradio SVT.

SVT on haastatellut mäkihyppyasiantuntijaansa, entistä mäkihyppääjää Anders Daunia. Hän luonnehtii Nykästä "suurimmaksi mäkihyppääjäksi, jota on koskaan ollut".

Nykäsen kanssa 1980-luvulla kilpaillut Daun sanoo Nykäsen olleen toisaalta ujo ja syrjäänvetäytyvä luonne, jolle vaikutti olevan vaikeaa olla sosiaalinen.

– Hän puhui eniten, kun hän joi, Daun toteaa SVT:lle.

Aftonbladetissa urheilutoimittaja Mats Wennerholm muistelee Nykäsen uraa koskettavassa kirjoituksessa.

"Lennä Nykäsen Matti"

Mäkihyppymaa Saksan mediassa on useita juttuja Nykäsen kuolemasta. Asiasta ovat kertoneet esimerkiksi urheiluministeri Sampo Terhon tviitin jakanut Bild-lehti etusivun pääuutisenaan, sanomalehti Die Welt ja ja Tageszeitung.

Itävallassa Die Presse -lehden toimituspäällikkö Erich Kocina tviittasi Lennä Nykäsen Matti -kappaleen, jonka Sleepy Sleepers levytti vuonna 1988 Calgaryn olympialaisten kunniaksi.

Nykäsen kuolema on huomioitu laajasti myös Puolan mediassa.

Talviurheilublogeissakin on jaettu uutista. Turkkilainen mäkihyppyblogi tviittasi aamulla Nykäsen kuvan ja kuolinuutisen.

Lisää aiheesta:

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Matti Nykäsen synnyinkaupungissa Jyväskylässä ihmiset surevat mäkihyppylegendan kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan

Katso: Erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä – katso suorana kello 10 Areena ja TV2

Yle Elävä arkisto: Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

Aiheesta muualla:

Ilta-Sanomat: Jens Weissflogin ääni sortui, kun hän kuuli Matti Nykäsen kuolemasta – kertoi viimeisen muistonsa kilpakumppanistaan

Jyväskylän Kauppakadulla ihmiset olivat yllättyneitä kuultuaan mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemasta. Nykänen syntyi Jyväskylässä 17. heinäkuuta 1963.

– En ollut vielä kuullut, hyvin sanaton olen kaikilla tavoilla, nainen sanoo.

– Juuri äskön kuulin asiasta, äiti laittoi viestin. Tuli jotenkin niin yllättäen, en osaa reagoida mitenkään, ei sitä oikein tajua vielä, toinen Kauppakadun kulkijoista kertoo.

Nykäsen kanssa samanikäinen mies kertoo vaimonsa olleen samalla luokalla mäkihyppääjän kanssa.

– Ja lenkillä käytiin Matin kanssa Laajavuoressa samaan aikaan. Seurasin Matin uraa urheilusuorituksista toilailuihin, aika villi elämä oli hänellä. Kova uutinen oli kyllä tämä aamulla.

Suru-uutinen hiljensi myös entisillä kotikulmilla

Matti Nykänen asui jonkin aikaa Ylöjärvellä Tampereen kupeessa. Läheisellä huoltoasemalla, Teivon ABC:n kahviossa tieto Nykäsen kuolemasta otettiin vastaan hiljaisen hämmentyneenä.

– Heti aamulla kuultiin eräältä asiakkaalta, ja kyllähän se pikkasen jäi päähän pyörimään, sanoo kahviossa työskentelevä lempääläläinen Janica Andersson.

Ylöjärveläinen Jyrki Sihvonen kuuli uutisen radiosta ajellessaan aamukahville.

– Kusetettua miestä on viety niin paljon, harmi kun hän kuoli nyt. Paljon on käytetty väärin hyvää mäkihyppääjää, Sihvonen kommentoi.

– Ihmettelin. Nuori kaveri, 55, ihan pirteä ja alkoholistakin luopunut. Kun ei ollut kuolinsyytä siinä otsikossa, kertoo Joni Keinänen. Hän näki uutisen heti aamulla, kun selasi kännykästä iltapäivälehden uutisia.

Helsinkiläinen Ari Id sai viestin "R.I.P. Matti" kesken aamupalaverin.

– Sääli. Maailmanmestari, olympiavoittaja ja historiallisen hyvä siinä. Oli ajautunut vaikeisiin elämäntilanteisiin, mikä on surullista sinänsä, totta kai.

Matti Nykäsen lentävät lauseet muistettiin Teivossakin. Janica Anderssonin mukaan "elämä on laiffii" -lausahdusta kuulee joka paikassa.

– Fifti-Sixti on ollut aika yleisesti käytössä. Se on hyvä muisto, kommentoi puolestaan Ari Id.

Jyväskylän Hiihtoseuran aktiivit muistelevat Nykästä

Matti Nykäsen kanssa koko 80-luvun treenannut, nykyinen Jyväskylän Hiihtoseuran hallituksen jäsen Jouni Lappalainen kertoo, että surunvalitteluja on tullut tänä aamuna Saksasta saakka.

Lappalainen aloitti mäkihyppytreenit 9-vuotiaana, Nykänen oli silloin 14-vuotias.

– Matti oli mainio tyyppi, joka kuitenkin poltti kynttilää molemmista päistä. Hän oli tunnollinen treenaaja ja luotettava kaveri.

Jyväskylän Hiihtoseuran mäkimestari Anssi Nieminen harjoitteli Nykäsen kanssa pienestä pojasta saakka. He olivat ensimmäisen kerran mäessä noin 40 vuotta sitten Laajavuoressa.

– Turhan aikaiseen Matin tarina loppui. Hänellä oli iso merkitys, hän oli esikuva ja avusti nuorempia. Ensimmäisiä kertoja kun näki Matin hyppäävän, niin kyllä se pisti silmään: hän lensi pidemmälle kuin muut. Se laittoi yrittämään, kun mietti että miten tuo onnistuu ja yritti tehdä samaa perässä.

Nykänen oli myös Niemisen työkaverina hetken aikaa joitakin vuosia sitten, kun mäkihyppääjä suoritti yhdyskuntapalvelua Laajavuoressa.

– Hyvin meni, Matti oli jämptisti paikalla ja hommat hoituivat.

Mäkimestarin tuoreimpia muistoja Nykäsestä on se, kun Nykänen oli pyytänyt Niemistä katsomaan keikkaansa.

– Menin sinne, ja Matti lopetti laulamisen, tuli halaamaan ja jatkoi laulamista.

Jyväskylään ei ole vielä saatu patsasta

Kansanedustaja (kok.) ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen Sinuhe Wallinheimo oli piti Nykästä idolina. Hän oli Nykäsen kanssa tekemissä liittyen patsashankkeeseen.

– Matti otti yhteyttä toissa vuonna ja pohti, että josko hän voisi saada patsaan Jyväskylään sen muistoksi, että Calgarysta tulee 30 vuotta täyteen. Lupasin yrittää viedä asiaa eteenpäin ja soitin kaupunginjohtajalle. Hän suhtautui asiaan hyvin, joten vein aloitteen valtuustoon. Ei olla vielä päästy maaliin tämän projektin kanssa.

Calgaryn talviolympialaisista tuli vuonna 2018 30 vuotta. Nykänen voitti siellä kolme kultaa. Patsasta ei siis vielä ainakaan Jyväskylässä ole, mutta Matti Nykäsen nimikkomäki löytyy: Laajavuoren isoin hyppyrimäki on nimetty Matti Nykäsen mukaan. Nykyisin mäki on koko ajan valaistu valtuuston päätöksellä ja sen laelle on tarkoitus pystyttää lipputanko.

Kello 10 Jyväskylän liikuntapaikoilla alkoi suruliputus.

Millaisia muistoja sinulla on Nykäsestä? Voit keskustella aiheesta jutun alla olevassa keskusteluosiossa.

Lue lisää:

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Entinen maajoukkuevalmentaja järkyttyi mäkihyppääjälegendan kuolemasta: "Otin Matin mukaan joukkueeseen ilman näyttöä"