Asuntomarkkinoilla on käynnissä käänne, joka lupaa hyvää asunnonostajalle. Sen sijaan myyjän asema voi olla jatkossa entistä tukalampi.

Pitkän rakennusbuumin jälkihöyryissä pääkaupunkiseudulle valmistuu tällä hetkellä ennätysmäärin uusia asuntoja. Vuonna 2019 koko maassa valmistuu noin 10 000 asuntoa enemmän kuin viime vuonna – enemmän kuin vuosikymmeniin.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan Suomesta löytyy jo alueita, joilla uusista asunnoista on ylitarjontaa.

Tilanne heiluttaa myös vanhojen asuntojen kauppaa. Niiden kauppa hidastui viime vuonna selvästi, Tilastokeskus kertoi torstaina.

Sijoittajien usko asuntojen hintojen ja vuokrien jatkuvaan kasvuun on alkanut horjua. Pääkaupunkiseudulla vuokrattavaksi kelpaavista asunnoista kilpaillaan yhä, mutta esimerkiksi Rovaniemellä ja Lahdessa veto on hiipunut.

Mitä asunnon myyjän tai ostajan kannattaa ottaa huomioon? Markkinoilla on ainakin tilaa, kun ammattisijoittajat hakevat voittoja muualta. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan uudestakin asunnosta kannattaa nyt tinkiä tosissaan.

Asuntokaupan tilaa ruotivat tässä artikkelissa Koro-Kanervan lisäksi Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja Vantaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiön VAV:in toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Syötä kuitenkin ensin hakukoneeseen oma postinumeroalueesi, jotta näet vanhojen kerros-, rivi- ja omakotiasuntojen hintojen muutoksen.

"Uudestakin kannattaa nyt tinkiä"

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla tehtiin viime vuonna vähemmän vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja kuin kertaakaan vuoden 2014 jälkeen.

Muualla Suomessa tehtiin koko vuosikymmenen pohjanoteeraus.

Kiinteistönvälitysalan Maria-Elena Cowellin mukaan myyjien on syytä ottaa nyt huomioon se, että markkinoilla on kilpailua.

– Ostajan taas tulee olla hyvin tarkkana siinä, mitä on ostamassa. Asunnon ja taloyhtiön kunto, velan määrä – ostajan pitää ymmärtää aika moninaisia asioita, Cowell sanoo.

Samaa mieltä on Nordean Aki Kangasharju. Uusia asuntoja valmistuu niin paljon, että se vaikuttaa väistämättä kaupantekoon.

– Ostajalla on mistä valita. Varsinkin huonommilla paikoilla sijaitsevien uusien asuntojen myyntiajat saattavat pidentyä ja hinnat laskea, hän sanoo.

Kangasharjun mukaan tässä tilanteessa myös uusien asuntojen ostajien kannattaa ehdottomasti tinkiä pyyntihinnoista.

Lahdessa ja Seinäjoella "liikatarjontaa"

Asuntomarkkinat ovat sirpaloituneet kasvukeskuksiin ja muuhun Suomeen. Kehitys voimistuu alkaneena vuonna.

Toisaalta kasvukeskuksissakin saatetaan innostua rakentamaan liiankin kanssa. Silloin vuokra-asuntoja haalivat ammattisijoittajat käyvät varovaisiksi.

Vuokranantajien Koro-Kanervan mukaan ostajan ja myyjän kannattaakin selvittää tarkkaan oman alueensa erityispiirteet.

– Lahden ja Seinäjoen kaltaisissa kaupungeissa voidaan jo sanoa, että asunnoissa on vuokranantajan näkökulmasta liikatarjontaa. Vaikka vuokralaiselle se on tietysti hyvä asia, Koro-Kanerva sanoo.

– Sitten on Helsingin ja Tampereen kaltaisia kaupunkeja, joissa markkina toimii paremmin.

Hinnat pakottavat vuokralle

Jos asuntojen kysyntä hiipuu, se saattaa tuoda helpotusta myös vuokriin.

Tai sitten ei.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että vuokra-asuntojen kysyntä jatkaa kasvuaan. Kasvukeskuksissa hinnat ovat jo karanneet niin korkeiksi, että asunnon ostaminen on monelle mahdotonta.

VAV:in Teija Ojankosken mukaan vuokra-asuntojen hakijoiden määrät ovat ennätystasolla.

– Moni sellainen palkansaajaryhmä, joka vielä aikaisemmin pääsi omistusasumiseen kiinni, on tippunut pois. He eivät pysty säästämään vaadittuja omarahoitusosuuksia ja tulevat siksi vuokra-asuntomarkkinoille.

Ojankosken mukaan myös Kela ohjaa tukiasiakkaita hakemaan vuokra-asuntoa, jos omistusasunnon menot ylittävät kuntakohtaiset raja-arvot.

Vuokria ajaa ylös kysynnän kasvun lisäksi korjaustarve. Monet vuokra-asuntokiinteistöt ovat remontin tarpeessa, ja etenkin isot vuokranantajat siirtävät korjauskuluja vuokriin.

– Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousukehitys jatkuu, Teija Ojankoski summaa.

20 vuotta jo kuljettu pimeää puolta. Tähän matkaan on sisältynyt paljon hyvää ja monta alamäkeäkin, mutta menoa pimeys ei ole haitannut. Jos jäisin tähän, niin sammaloituisin…

Ote on Mervi Räsäsen Facebook-julkaisusta viime joulukuulta. Mervi Räsänen, 39, sokeutui parikymppisenä vuosituhannen alussa. Esa Räsänen, 40, sokeutui 18 vuotta sitten.

He eivät koskaan ole nähneet toisiaan, eivätkä lapsiaan. Esa Räsänen virnuilee, ettei hän ole myöskään nähnyt anoppiaan, mutta se ei ole niinkään haitannut.

Huumori on Räsäsillä kantava voima, "arjen suola ja pippuri", niin kuin Mervi Räsänen sanoo. Huumoria myös tarvitaan, sillä kommelluksia heidän perheessään sattuu vanhempien näkövamman vuoksi melko usein.

Muuten heidän perhearkensa on hyvin samanlaista kuin muissakin lapsiperheissä.

– Kuskataan tyttöjä harrastuksiin ja käydään esimerkiksi luistelemassa, elokuvissa ja uimassa. Kaikenlaista ihan tavallista.

"Rakkaus on sokea"

Keväällä 2005 kaksipäiväisissä pääsykokeissa Espoossa näkövammaiset nuoret aikuiset oli laitettu yöpymään samaan soluasuntoon.

He istuivat iltaa yhdessä, yhdessäolo tuntui hyvältä ja seuraavana päivänä Esa Räsänen jo soittikin kotiin Seinäjoelle lähteneen Mervin perään. Siitä se alkoi.

– Ei voi sanoa, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä, Mervi hihittää.

– Voi sanoa, että rakkaus on sokea, Esa lisää ja molemmat nauravat.

Välitön ilmapiiri myös huokuu tarinoista ja kommelluksista, joista jutellaan Räsästen keittiön pöydän ääressä. Nopeasti käy ilmi, ettei heidän seurassaan tarvitse pelätä, että suusta pääsee sammakoita.

20 vuotta pimeyttä

Mervi ja Esa Räsänen ovat molemmat sairastaneet diabetesta lapsuudestaan saakka ja sairaus on Esan sokeutumisen taustalla.

Mervi Räsäsen kohdalla syy on jäänyt epäselväksi, sillä hänelle piti ennusteen perusteella jäädä liikkumis- ja lukemisnäköä. Jostain syystä kuitenkin silmänpaineet nousivat ja kun sitä hoidettiin kovan päänsäryn vuoksi ensin migreeninä, ehti silmähermo vaurioitua paineen vuoksi ja se vei näön.

20 vuotta pimeässä. Millaista se on ollut?

–Kun näkevänä on oppinut erilaisia taitoja, niin sokeana ne vain täytyy tehdä eri tavoin ja opeteltava uudelleen kaikenlaisia asioita, Mervi Räsänen sanoo.

Hän selvittää, että sokea pystyy tekemään samat asiat kuin näkeväkin, mutta siihen menee paljon enemmän aikaa. Ja se kuormittaa.

– Apuvälineet ja avustaja mahdollistavat sen, ettei sitä kuormitusta tule ja arjesta selviytyminen on sujuvaa.

– Mutta kyllä me kuitenkin aika omatoimisia olemme, saadaan hyvin paljon itse tehtyä ilman apua, Esa Räsänen lisää.

Hän muistuttaa, että on pakkokin selvitä itse, sillä avustaja ei ole käytössä kellon ympäri.

Apuvälineet kehittyneet valtavasti

Räsästen mukaan näkövammaisten apuvälineet ovat kehittyneet 20 vuodessa hurjasti.

Kun Mervi Räsänen sokeutui, hänellä oli aluksi tavallinen puhelin, numerot piti muistaa ulkoa, eikä tekstiviestiä voinut kirjoittaa. Nykyään he voivat käyttää kännyköillään esimerkiksi Whatsappia ja Facebookia.

– On puhuvat älypuhelimet, puhuvat tietokoneet ja on puhuvaa merkkausvälinettä. Lukukamera, joka kiinnitetään silmälaseihin, joka tunnistaa jopa tuttuja ihmisiä tai kuvailee onko edessä aikuinen vai lapsi, nainen vai mies, Esa Räsänen luettelee.

Hän kertoo, että lisäksi tietokoneessa on ruudunlukuohjelma, jonka avulla tietokone käsittelee tekstiä.

– Kaikki muut se lukee, mutta kuvia se ei kerro vielä – sekin on tulossa. Puhelimen puheohjelma jo sitä vähän tekee.

Teknologia kehittyy niin kovaa vauhtia, että mahdottomia haaveita ei välttämättä olekaan.

– Toivoisin, että voisin ajaa autoa. Ehkä se voisi joskus tulevaisuudessa olla mahdollista, Mervi Räsänen heittää.

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia

Näkövammaisten liitto ry:n kehityspäällikkö Reijo Juntunen sanoo, että teknologiakehitys on alkanut kiihtyä erityisesti viimeisen puolentoista vuoden aikana.

Hänen mukaansa tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja suunta on ehdottomasti positiivinen.

– Konenäkö ja keinoäly ovat ne, mitkä ottavat suurimpia harppauksia. Monet sellaiset asiat, mihin muutama vuosi takaperin tarvittiin jokaiseen oma apuväline, voidaan jatkossa tehdä yhdellä kännykällä ja yhdellä applikaatiolla. Ja ilmaiseksi.

Juntusen mukaan kännykän käytön ongelma on kuitenkin se, että se sitoo kädet.

– Matkapuhelimet ja älypuhelimet ovat vain välivaihe, puettavat laitteet on se mitä kohti mennään ja sitten aivokäyttöliittymät, eli että ajatuksen voimalla ohjataan laitteita ja kommunikoidaan, Juntunen visioi.

Entä autolla ajaminen?

– Se on täysin mahdollista. Mutta käytännössä autot itse ajaa ja ihminen ei saa koskea, olipa sitten näkevä tai näkövammainen kyseessä. Eli matkustajaksi kyllä ja reittivalinnan voi tehdä, mutta ei välttämättä ohjauspyörän taakse, Reijo Juntunen myöntää.

Hän arvelee, että se voisi olla mahdollista Pohjois-Amerikassa seuraavan kymmenen vuoden sisään.

– Suomessa en usko, että ihan heti, jo keliolosuhteidenkin takia.

Lapsista kasvaa omatoimisia

Jos apuvälineet ja avustaja mahdollistavatkin Räsäsille mahdollisimman toimivan arjen, ovat myös heidän lapsensa saaneet ottaa vastuuta arkisissa askareissa jo pienestä pitäen.

– Jos tavallisessa perheessä äiti laittaa toppahanskat aamuksi valmiiksi, meillä tytöt ovat tehneet sen itse. Koska on suuri vaara, että äiti laittaa väärän parin, Mervi naurahtaa.

Hän tunnustaa, että kantaa asiasta myös huolta.

– Toki se näin äitinä murehduttaakin, että lapsi joutuu vähän liian aikaisin ottamaan vastuuta monesta asiasta. 13-vuotias esimerkiksi pesee itse omat pyykkinsä.

Mervi Räsänen sanoo, että se on toisaalta ihan ymmärrettävääkin, sillä nimenomaan pyykin käsittely on sokealle ongelmallista koneen käyttämisestä alkaen.

Näkövammaisten liiton apuvälineguru Reijo Juntusella on Merville kuitenkin hyviä uutisia. Kunhan älykaiuttimet rantautuvat Suomeen kunnolla.

Älykaiuttimen avulla voisi esimerkiksi ohjelmoida pesukoneen.

– Voi vaan sanoa, että siellä on pyykkiä koneessa, laita kirjopesuohjelma tunniksi päälle – ja sitten se tekee niin. Puhekäyttöliittymät tulevat helpottamaan pyykkäystä, Juntunen sanoo.

Vaatteiden viikkaamiseen ei sen sijaan älylaitteista taida olla apua jatkossakaan.

– Joskus nimittäin käy niin, että on eriväriset ja eripariset sukat niputettu samaan ja iskän kalsarit on tyttären vaatekaapissa, Mervi Räsänen tunnustaa.

Unelmista totta

Räsästen viime vuosi oli rankka, sillä he joutuivat taiteilemaan useamman kuukauden ilman avustajaa.

– Joka päivää piti miettiä, että miten mennään. Olihan se melkoista soveltamista. Onneksi ystävät auttoivat ja käyttivät kaupassa, Esa Räsänen kertoo.

– Ei vältytty kyllä itkupotkurivareilta silloin. Raskasta oli, Mervi Räsänen huokaa.

Pelkästään mollivoittoiseksi viime vuosi ei kuitenkaan jäänyt, sillä he toteuttivat kaksi pitkäaikaista haavetta: kävivät aurinkolomalla ja hankkivat mökin. Ulkomaan matka oli ensimmäinen perheen kesken, ilman avustajaa.

– Meitä tultiin paljon auttamaan ja kysyttiin, että tarvitaanko apua. Reissu onnistui ja lapsille jäi hyviä muistoja.

Mikä sen hienompaa: me istutaan siinä mökin portailla ja kuunnellaan linnunlaulua.  Luonnon äänet ovat meille voimaannuttavia, se on siellä parasta. Mervi Räsänen

Perhe ehti haaveilla myös omasta mökistä pitkään, kunnes unelma toteutui viime kesänä.

Paikka on luonnonvarainen ja rehottava, mutta heidän mielestään kesällä kuin satumetsä kaksimetrisine horsmanvarsineen ja monipuolisine puustoineen.

– Meillä on aurinkopaneeli, muuten ei ole sähköä, vesi tulee kantamalla ja huussi on tontin nurkalla, kertoo Mervi Räsänen.

Puut pitää hakea viidenkymmenen metrin päästä liiteristä ja siinä on ollut vähän haastetta.

– Minä menen kepin kanssa edellä ja vedän Esaa takin rinnuksista perässä ja Esa vetää kottikärryjä, missä on puut ja siinä suunnistetaan. Äänimajakka mökin kulmalla antaa äänimerkkiä tasaisesti.

– Ei se matka ihan suora ole, kyllä siinä sivullinen voisi saada hyvät naurut, Mervi Räsänen hymähtää.

Räsäset ovat mökkeilystään pelkästään innoissaan haasteista huolimatta.

– Mikä sen hienompaa: me istutaan siinä mökin portailla ja kuunnellaan linnunlaulua. Luonnon äänet ovat meille voimaannuttavia, se on siellä parasta.

"On ihmisiä, jotka epäilevät pärjäämistä"

Vaikka Räsästen arki rullaa, on epäilijöitä aina ollut.

Mervi Räsänen muistelee, että kun he olivat kotiutuneet sairaalasta esikoisen kanssa, olivat sosiaalityöntelijät ovella seuraavana aamuna.

– Heille oli tehty ilmoitus, että meillä on vauva ja epäiltiin, että emme pysty huolehtimaan siitä. He tulivat tarkistamaan, miten pärjäämme.

Mervi kutsui sosiaalityöntekijät peremmälle, hoiti vauvan aamutoimet ja jutusteli vieraiden kanssa. Asia oli sillä selvä.

Eiväthän epäilyt hyvältä tuntuneet, mutta toisaalta se vain sisuunnutti.

– Ei meistä tuntunut siltä, että emme pärjäisi. Päinvastoin tuli ehkä näyttämisen halua, että ei anneta periksi.

– Aina on ihmisiä, jotka epäilevät meidän pärjäämistä. Itsellä on niin vahva luottamus selviytymiseen, että en ole antanut ennakkoluulojen vaivata mieltä, Mervi Räsänen toteaa.

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut. Ylen suorassa erikoislähetyksessä muisteltiin Nykäsen uraa ja elämää.

Studiossa asiaa kommentoivat urheiluasiantuntijat Juha Kanerva ja Bror-Erik Wallenius. Studiossa vieraili myös selostajalegenda Seppo Kannas.

Lähetyksessä käytiin myös Lahdessa ja Jyväskylässä. Lahden mäkimontussa valmentajalegenda Hannu Lepistö muisteli Nykästä lämmöllä. Jyväskylässä Nykäsen kuolemaan kommentoivat entiset mäkihyppääjät Risto Jussilainen ja Anssi Nieminen.

Lähetyksen voi katsoa klikkaamalla kuvan nuolta tai Areenassa.

Mäkihyppysuuruus Matti Nykänen on kuollut.

Ylen tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Nykänen oli kuollessaan 55-vuotias.

Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.

Hän on voittanut myös kuusi mäkihypyn maailmanmestaruutta. Nykänen on voittanut mäkihypyn maailmancupin kolmasti.

Nykänen on harvoja suomalaisia urheilijoita, joka on menestynyt myös musiikkimaailmassa. Hänen ensimmäinen levynsä Yllätysten yö myi vuonna 1992 kultalevyn eli 25 000 levyn verran.

Nykäsen kuolemasta uutisoi ensin Seiska-lehti.

Matti Nykänen muutti kevättalvella 2013 asumaan Lappeenrannan Joutsenoon, jossa hän asui vaimonsa Pian kanssa.

Lue ja katso:

Henkilökuva: Matti Nykänen Urheilu-Suomi

Yle Elävä arkisto: Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

Elävä arkisto: Viihdettä V-tyylillä

Katso tästä Ylen arkistojen aarteita Matti Nykäsen uskomattoman uran varrelta – "Tyyliä on, pituutta on ja Matti on mestari"

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu kerää muistoja hetki hetkeltä

Suomalaiset surevat mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemaa: "Hyvin sanaton olen"

Nykänen oli Tommi Nikuselle lapsuuden sankari ja henkilökohtainen innoittaja – "Matti oli kauhean sydämellinen ihminen"

Matti Nykänen oli yksi syy siihen, että Janne Ahonen aloitti mäkihyppyuransa – ”Hän oli eniten ihailtu tähti niin minun pienessä mielessäni kuin mäkihyppymaailmassa”

Urheiluasiantuntijat muistelivat Matti Nykästä: "Puhutaan sankaruudesta ja sankareista"

Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Matti Nykäsen kuolinuutinen herättää huomiota maailmalla – Norjalaishyppääjä Hroar Stjernen: "Hän oli kuin antilooppi"

Matti Nykänen nauttii Joutsenon rauhasta: "Tuntuu luontevalta laittaa omaa kotia kuntoon"

Lasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä. Kattavuuksissa on kuitenkin eroja eri rokotteiden ja eri alueiden välillä, kertoo THL. Tiedot pohjaavat valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota on nyt täydennetty vuonna 2016 syntyneiden lasten tiedoilla.

Kaikkein eniten on parantunut tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus. Rokotuksen on saanut noin 96 prosenttia vuonna 2016 syntyneistä. Kasvua vuotta aiemmin syntyneisiin on lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Mahdollisten tuhkarokkotartuntojen leviämisen estävä laumasuoja on hyvä, jos MPR-rokotuskattavuus on yli 95 prosenttia. Valtakunnallisesti laskettuna laumasuoja siis taas toimii, mutta paikallisten epidemioiden synnyn kannalta ratkaisevaa on rokotekattavuus tartunnan saaneen lähiympäristössä.

Alueellisia eroja voi tarkastella THL:n interaktiivisesta kartasta.

Asia on ollut esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina, kun tietoon on tullut useampia ulkomaanmatkoilta Suomeen päätyneitä tartuntoja.

Kotkalaisessa päiväkodissa tuli tammikuun lopulla ilmi rokottamattoman lapsen saama tuharokkotartunta. Aiemmin tammikuussa tuhkarokkoa todettiin myös aikuisella potilaalla Espoossa.

Joulun alla puolestaan luotolaislapsen tuhkarokkotartunta aiheutti mittavia varautumistoimia, sillä altistuneita oli runsaasti ja alueella on paikoittain matala rokotekattavuus. Myös Tampereella oli joulukuussa tuhkarokkotapaus, tuolloin sairastuneina oli kolme aikuista.

THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan uutisointi tuhkarokosta ja siihen liittyvistä jälkitaudeista on tuonut esille sen, miksi rokotuksia tarvitaan.

– Rokotuskattavuuksissa on kuitenkin alueellisia eroja. Koska esimerkiksi tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi, kannattaa tavoitella mahdollisimman korkeaa kattavuutta sekä alueellisesti että eri väestöryhmittäin, Elonsalo sanoo THL:n tiedotteessa.

Rokottamattomuus on harvinaista

Rokotteista käytävästä julkisesta keskustelusta huolimatta rokottamattomuus on koko Suomen mittakaavassa harvinaista.

Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansallisen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kouluikään ehtineistä lapsista ilman perusrokotuksia jää vain 0,5 prosenttia, THL laskee.

Elonsalo kiittelee kuntien työtä rokotuskattavuuden ja rokotusluottamuksen vahvistamisessa.

– THL on tarjonnut viime vuosina aktiivista tukeaan yli 100 kunnalle, ja rokotusaiheisiin koulutuksiimme osallistuu vuosittain yli 20 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Viitosrokotteen saavat lähes kaikki lapset

Myös muiden tutkittujen rokotteiden kattavuus on korkealla.

Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen saa noin 99 prosenttia lapsista.

Myös pneumokokkirokotteen suosio on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 syntyneistä sen on saanut 96 prosenttia. Samoin rotavirusrokotteen sai noin 92 prosenttia lapsista.

THL kertoo, että rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien puutteiden vuoksi todelliset rokotuskattavuusluvut voivat olla vielä hieman rokotusrekisterin lukuja korkeampiakin.

Päivitetty 5.2.2019 klo 8.16: Lisätty linkki THL:n rokotekattavuuskarttaan ja faktalaatikko alueista, joissa MPR-rokotteen kattavuus on alle 85 %.

Poliisi otti Kotkassa tiistaiaamuna kiinni kaksi miestä, jotka häiriköivät koulun pihalla. Päihtyneet miehet olivat liikkuneet Karhuvuoren koulun pihalla ja koulun vieressä olevassa kaupassa.

Toista miestä epäillään myös lievästä pahoinpitelystä. Mies oli tarttunut paikalle tullutta 15-vuotiasta poikaa takin kauluksesta. Miehet olivat myös seuranneet oppilasta koululle ja toinen heistä oli tullut kouluun sisälle. Hän poistui paikalta vasta opettajien kehotuksesta. Pojalle ei kuitenkaan aiheutunut vammoja.

Kotkan kaupungin mukaan koulun ulko-ovet suljettiin ja oppilaat määrättiin pysymään sisällä turvallisuussyistä, kunnes tilanne oli ohi. Koulun sisällä tai pihalla olleisiin oppilaisiin ei kohdistunut uhkaa ja pihalla olleet oppilaat siirtyivät välittömästi sisälle.

– Tapaus on erittäin ikävä ja käymme asiaa koulussa läpi ja tarjoamme tukea oppilaille. Tilanne on nyt rauhoittunut ja henkilökuntamme reagoi tilanteeseen nopeasti, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Kerromme kohta lisää

Ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut ja useita loukaantunut vakavasti asuinrakennuksen tulipalossa Pariisissa. Lähes 30 ihmistä loukaantui lievemmin.

Liekit pääsivät irti 8-kerroksisessa asuintalossa varhain tiistai-aamulla. Sammustustöihin ja asukkaiden evakuointiin osallistui noin 200 palomiestä. Osa talon asukkaista pelastettiin parvekkeiden ja katon kautta.

Poliisi on pidättänyt naisen epäiltynä tulipalon sytyttämisestä. Viranomaiset ovat toistaiseksi olleet vaitonaisia tapauksen tutkinnan edistymisestä. Tiedossa ei ole, onko epäilty esimerkiksi talon asukas tai miten tulipalo on käytännössä saanut alkunsa.

Tulipalo syttyi Rue Erlangerilla Pariisin 16. kaupunginosassa. Alue on tunnettu muun muassa Bois de Boulogne -puistosta ja jalkapalloseura PSG:n kotistadiosta.

Lue lisää:

Pariisin kaasuräjähdyksen uhrien määrä nousi neljään

Mies ja muovikassillinen palkkakuitteja. Saatavia entiseltä työnantajalta on yhteensä 15 000 - 20 000 euroa.

– Mä häviän tässä kahdesti, ensin palkassa ja myöhemmin eläkkeessä, sanoo Jone.

Jonen tarina on tavallinen. Silti sellaisia kerrotaan harvoin julkisuudessa.

Siitä pitää huolen vaikenemisen kulttuuri.

Kuljetusalan piirit ovat pienet. Siksi tässä jutussa haastatellut rekkakuskit, Jone, Sami ja Pasi, eivät esiinny omilla nimillään.

– Harvassa ovat ne yritykset, jotka maksavat oikeata palkkaa. Silti kukaan ei uskalla puhua tästä omilla kasvoillaan, kertoo Jone.

Tarjouskilpailua polkuhinnoilla

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitossa Jonen kuvailema ilmiö on tuttu.

Vuosittain sen paikallistoimistoissa sovitellaan pari sataa palkkariitaa. Oikeuteen asti päätyy viitisenkymmentä.

Aluehallintoviranomaiset havaitsivat viime vuonna kuljetusalalla 86 puutetta työehtosopimusten noudattamisessa koko maassa. Se ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa ilmiön yleisyydestä, koska valvonta on satunnaista.

Esimerkiksi ajo- ja lepoaikojen noudattamisessa, jota valvotaan säännöllisesti, puutteita oli lähes kymmenkertainen määrä.

Tyypillisesti maksamatta jäävät lisät. Näin kävi Jonellekin.

– Lisät tekevät 700–800 euroa – se on hyvinkin yhden etelänmatkan hinta kuussa.

Jonen kertomuksen palkkojen polkemisesta vahvistavat myös yrittäjäjärjestö SKAL sekä kuljetusalan työnantajajärjestö ALT.

– Kukaan ei voi tietää, miten yleistä alipalkkaus on. Mutta kaikki yritykset ovat velvollisia noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, olivatpa ne työnantajaliiton jäseniä tai eivät, sanoo toimitusjohtaja Mari Vasarainen Autoliikenteen työnantajaliitosta.

Vasarainen perää vastuuta koko ketjulta: huolintaliikkeiltä, kuljetusyrityksiltä, alihankkijoilta mutta myös kuljettajilta itseltään eli esimerkiksi Jonelta.

Polkuhinnat on huomattu myös perheyritys Vähälässä, joka on mukana ALT:n hallituksessa. Toimitusjohtaja Ville Vähälän mukaan palkkadumppaus vääristää kilpailua ja kurittaa niitä yrittäjiä, jotka maksavat laillisia palkkoja.

– Tarjouskilpailuihin, joihin olemme omasta mielestämme laskeneet hyvän hinnan, saattaa tulla jopa kolmanneksen halvempia tarjouksia.

Odottelua ilman palkkaa

Istumatyö vihloo selkää. Viisikymppinen Jone on ajanut rekkaa koko työikäinsä.

Jonen aloittaessa 1980-luvun lopulla työnantajat olivat isoja ja palkat työehtosopimuksen mukaisia. Nyt yritykset ovat kaikenkokoisia ja palkat monenkirjavia.

Sen mahdollistaa alan työehtosopimus, jossa lukee, että kaikenlainen palkkaus on mahdollista, kunhan lisät maksetaan.

Tämä vaatii kuljettajalta erityistä valppautta. Jotta oikeuksiaan voisi perätä, on tuntikirjausten oltava tarkkoja.

– Omistaja oli supliikkimies ja lupasi maat ja taivaat. Se sai mut uskomaan, että kilometripalkka kannattaa, vaikka mulla oli jo silloin omat epäilykseni, kertoo Jone.

Todellisuus paljastui palkkakuitista: erillisiä ilta- tai sunnuntailisiä ei maksettu, ei myöskään ylityökorvauksia. Jonen palkka oli 21 senttiä per ajettu kilometri ja se sisälsi kaiken. Kilometrit katsottiin välimatkataulukosta.

Alan työehdoissa sanotaan, että ajosta, joka ylittää 80 tuntia kahdessa viikossa, pitää maksaa ylityökorvaukset.

Jone teki muutakin ilmaista työtä: esimerkiksi odotusajasta ei maksettu, vaikka siitä olisi kuulunut 14,83 euron tuntipalkka.

Myöskään alle tunnin lastauksista ja puruista ei saanut senttiäkään. Korjaamokäynnit olivat omaa aikaa. Päivärahat sentään maksettiin.

Bruttopalkka oli 2500 euroa kuussa ja työpäivän pituus keskimäärin 10 tuntia.

Muutaman kuukauden työssäolon jälkeen palkkakuitista paljastui toinenkin yllätys. Se sai hälytyskellot Jonen päässä soimaan.

– Tajusin, että olin ollut koko ajan töissä henkilöstövuokrausyrityksessä, vaikka luulin menneeni töihin saman omistajan kuljetusliikkeeseen.

Kuskit vuokrafirmassa, omaisuus turvassa

Jonen kuvailema ilmiö on yleistynyt kuljetusalalla viime vuosina. Äärimmäisessä tapauksessa kyse voi olla yhtiömuodon väärinkäytöstä.

– Se rupesi näkymään suurinpiirtein vuonna 2016 ja alkaa olla lähes maan tapa, vahvistaa asianajaja Aki Viljander Lakiasiantoimisto Oranssista.

Toimistolla on tällä hetkellä työn alla 4–5 tapausta, jotka muistuttavat Jonen tilannetta.

Järjestelyssä samalla omistajalla on sekä emoyhtiö A, joka omistaa kuljetuskaluston ja sopimukset että tytäryhtiö B, jonka palkkalistoilla ovat kuljettajat. Joillakin yrityksillä tytäryhtiöitä saattaa olla useita kymmeniä. Jonen entisellä työnantajalla niitä on ollut ainakin kaksi.

Järjestely voi myös helpottaa irtisanomista. Yrityksen, joka työllistää alle 20 työntekijää, ei tarvitse noudattaa yt-lakia.

Aki Viljanderin mukaan tämänkaltaisia rakenteita harrastavat kaikenkokoiset yritykset. Sellaisetkin, jotka pyörittävät kymmenien miljoonien liikevaihtoa. Jonen tapauksessa kuljetusyhtiön liikevaihto oli noin puolentoista miljoonan luokkaa.

Toimitusjohtaja Ville Vähälän mukaan kuorma-autoalalla on yleistä, että toimintoja eriytetään: kalusto voi olla eri firmassa kuin kuskit. Yritysrakenteiden väärinkäyttöön Vähälä ei ole törmännyt.

Olennaista on, onko työn vuokraaminen aitoa vai keinotekoinen tapa vältellä työnantaja-aseman tuomia kustannuksia. Toisin sanoen onko tytäryhtiö olemassa vain sitä varten, että se on helppo ajaa konkurssiin ja pitää samalla emoyhtiön omaisuus turvassa.

Esimeriksi Jonen entisen työnantajan henkilöstönvuokrausyhtiö on tehnyt tappiota vuosia.

Työntekijän kannalta järjestely on ongelmallinen, etenkin jos yhtiö menee nurin. Mikäli kyseessä on alipalkkaus, kuten Jonella, voivat maksamattomat palkkasaatavat jäädä veronmaksajien maksettaviksi.

Palkka 20 senttiä kilometriltä

Puhelin soi. Soittaja on 15 vuotta alalla ollut Sami, joka on nähnyt A-studion jutun ulkomaisista kuskeista. Voit katsoa jutun Yle-areenasta tai lukea sen tästä.

Sami kertoo entisestä työnantajastaan, tunnetusta pääkaupunkiseudulla toimivasta yrittäjästä, jonka palveluksessa hän oli pari vuotta sitten.

Kilpailu kuljetussopimuksista on kovaa ja Samin mielestä työntekijä maksaa viulut.

– Kuskeja käytetään hyväksi. Kotimaisetkin yrittäjät menevät sieltä, mistä aita on matalin.

Sami sai palkkaa vain siltä ajalta, jonka istui rekan nupissa ja ajoi. Koska työhön kuului myös lastausta ja purkua, työpäivät venyivät usein 12–15 tuntisiksi.

Palkka oli 20 senttiä per auton ajama kilometri. Hänkään ei saanut ilta-, yö- tai ylityölisiä. Se taas tarkoitti, että ajoa kertyi joskus enemmän kuin EU:n ajo- ja lepoaika-asetus sallii.

Sen mukaan ajoaika saa olla korkeintaan 56 tuntia viikossa tai 90 tuntia kahdessa viikossa. Suomessa kuljettajan työaika on 40 tuntia viikossa.

– Normityöajalla ei palkoille pääse. Jos haluaa saada käteen yli 2500 euroa kuussa, pitää ajaa paljon. Ja silloin ollaan usein harmaalla alueella työajan suhteen, Sami kertoo.

Ylen saamien palkkanauhojen perusteella Sami ajoi viikossa enemmän kuin Hangosta Utsjoelle ja takaisin. Ajoa saattoi kertyä 3500 kilometriä viikossa. Se tarkoittaa jopa 60 tunnin työviikkoa, kun mukaan lasketaan kuorman purku ja lastaus.

Työntekijä vai kevytyrittäjä

Keski-ikäinen Pasi on ajanut rekkaa yli 35 vuotta. Vuonna 2017 hänelle luvattiin unelmaduuni ja 18 euron tuntipalkka. Todellisuudessa palkka jäi 7 euroon.

Parin kuukauden kuluttua Pasille ehdotettiin ryhtymistä kevytyrittäjäksi. Pasi ei suostunut.

Sen jälkeen työt loppuivat. Pasin mukaan syynä oli se, ettei hän suostunut yrittäjäksi.

Kevytyrittäjä laskuttaa tekemänsä työn joko laskutuspalvelun tai toiminimen kautta. Pasi ei ymmärtänyt eikä halunnut tehdä kumpaakaan. Hänellä ei myöskään ollut yrittäjien Y-tunnusta.

Kevytyrittäjät, samoin kuin muutkin alustatalouden itsensätyöllistäjät, huolehtivat eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuistaan. Työ on siis osattava hinnoitella niin, että sosiaaliturvan pystyy maksamaan. Näin olisi Pasinkin pitänyt tehdä.

Eläketurvakeskuksesta kerrottiin, ettei Pasille ollut kyseisessä työssä kertynyt lainkaan eläkettä. Työnantaja ei ollut hoitanut maksuja, koska oli pitänyt Pasia yrittäjänä.

– Se oli täyttä humpuukia. Ensimmäisessä tilinauhassa puhuttiin työsuhteen alkamisesta, ja minun mielestäni se tarkoittaa, että en ole yrittäjä vaan palkansaaja.

Työnantajan näkökulmasta kevytyrittäjän työllistäminen on helppoa.

Hänelle ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa, koska työsuhdetta ei ole. Sairastaminen menee omaan piikkiin, eikä irtisanomisaikaa ole. Työt vain loppuvat.

Juuri näin kävi Pasille.

AKT:n työttömyyskassalla häntä odotti vielä yksi järkytys: työttömyyskorvausta ei myönnetty, koska yrittäjänä työssäoloehto ei täyttynyt.

Karujen kokemustensa perusteella Pasi ei suosittele kevytyrittäjyyttä kenellekään.

Nykyisin hän ajaa säännöllisesti ulkomaille ja saa niin sanottua läpituntipalkkaa eli kiinteää tuntipalkkaa ilman ilta-, yö- tai sunnuntailisiä.

– Sellaiseksi maailma on mennyt. Rekkakuskin elämä on muuttunut huutokaupaksi: töihin pääsee se, joka halvimmalla lähtee.

Asiasta lisää A-studiossa 4.2.2019 alkaen kello 21.00. Voit katsoa jutun tästä.

Onko sinulla kokemuksia kevytyrittäjyydestä tältä tai joltain toiselta alalta? Kirjoita kokemuksistasi sähköpostilla satu.miettinen@yle.fi.

Juttua varten on haastateltu: Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelulakimiestä Aki Erikssonia, Ammattiliitto AKT:n vastaavaa lakimiestä Jukka Siuruaa, tohtorikoulutettava Anssi Kärkeä Lapin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta, Aluetoimitsija Ari Lehtolaa AKT:sta ja edunvalvontajohtaja Petri Murtoa Skal ry:stä.

Lisää aiheesta:

Kotina parin neliön koppi - palkkana puolet siitä mitä pitäisi - riistetyt rekkakuskit ajavat Suomenkin teillä

Utsjoella on tehty talven pakkasennätys. Ilmatieteen laitoksen mukaan Utsjoen Kevolla mitattiin maanantai-iltana 39,1 astetta pakkasta. Talven aiempi ennätys oli Sodankylässä kaksi viikkoa sitten mitattu 38,7 pakkasastetta.

Tiistaina Pohjois-Lapissa on hieman lauhempi päivä, ja lämpötilat pyörivät pääasiassa 25 ja 30 pakkasasteen välillä.

– Sitten jos pilvipeite oikein pääsee rakoilemaan niin se voi taas laskea hyvinkin alas. Siellä liikuskelee pilvenriekaleita, mikä tuo ennustamiseen ison haarukan, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Kaisa Solin.

Maan etelä- ja keskiosissa puolestaan on tiedossa lumi- ja räntäsateinen päivä sadealueen levittäytyessä lounaasta kohti koillista. Aivan lounaisrannikolla sade saattaa tulla myös vetenä.

Etelärannikolla lämpötila on nollan tietämissä, maan keskiosissa pakkasta on 5–10 astetta tai paikoin enemmänkin.

Huonon ajokelin varoitus on voimassa 14 maakunnassa Etelä-Pohjanmaa–Pohjois-Karjala-linjasta etelään.

Ilmatieteen laitos varoittaa myös huonosta jalankulkukelistä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

Lue lisää:

Ylen sääsivut

Talven pakkasennätys rikki Lapissa: Kevojärvellä -39,0 astetta

Kevättalvella 2013 Lappeenrannan Joutsenosta alkoi kuulua erikoista supinaa. Koko kansan tuntema mäkihyppylegenda Matti Nykäsen huhuttiin muuttaneen yhteen omakotitaloon.

Pian huhut osoittautuivat todeksi. Nykänen näkyi ostoksilla lähikaupassa tai isossa automarketissa. Siellä hän liikkui kuin kuka tahansa ostoskärryään täyttävä lappeenrantalainen.

Lappeenrantaan Nykäsen toi rakkaus Pia Talonpoikaan, jonka kanssa hän avioitui heinäkuussa 2014. Vihkiminen tapahtui uljaan valkoisessa, vuonna 1921 valmistuneessa Joutsenon kirkossa.

– Silloin minä Matin tapasin, kun hän meni sen Pian kanssa naimisiin. Ja tässä kaupalla olemme haastelleet kaikenlaisia. Matti oli mukava keskustelukaveri, kertoo joutsenolainen Jorma Luukka muutama tunti kuolinuutisen jälkeen.

Joutsenolainen kuuluisuus

Vaikka Matti Nykänen oli henkilöitynyt jyväskyläläiseksi, ottivat joutsenolaiset ja lappeenrantalaiset hänet nopeasti omakseen. Meidän Matti -sanat kuuluivat usein lappeenrantalaisten keskusteluissa.

– Joutsenolaiset pitivät hänestä, kun oli sellainen iloluonteinen ja pystyi ihmisten kanssa keskustelemaan, kertoo Jorma Luukka.

Tämä on sellainen leppoisa, kiva kylä Matti Nykänen

Matti Nykäsen tutut kasvonpiirteet paljastivat suuruuden liikkumisen. Yllättäen kaupassa saattoi kuulla tutun äänen, kun Matti Nykänen keskusteli vaimonsa kanssa.

Vasta muutama päivä sitten Matti Nykäsen tapasi myös joutsenolainen Päivi Miettinen.

– Me oltiin hirveen ylpeitä, kun hän tänne Joutsenoon muutti. Minusta tuntui, että hän viihtyi täällä. Matti sanoi aina päivää tai terve, vaikka ei tuntenutkaan, kertoo Miettinen.

Joutsenossa Matti Nykäsen ei tarvinnut piiloutua tai hakea suojaa. Hän sai olla omissa oloissaan ja viettää aikaa perheensä kanssa.

– Muutaman kerran hänet tässä kaupalla tapasin. Asiallinen mies, toteaa joutsenolaisen kaupan edustalla Pentti Klemettinen.

Klemettinen huomaa, että Matti Nykänen ei pitkään aikaan ole ollut lehtien otsikoissa.

– Varsin nuori mies vielä. Elämää olisi pitänyt vielä olla, pohtii Klemettinen.

Omakotitaloasujan arkea

Matti Nykänen asui Joutsenon Ahvenlammella rauhallisella omakotitaloalueella. Vielä reilut 10 vuotta sitten Joutseno oli itsenäinen kaupunki, kunnes se vuoden 2009 alusta liittyi Lappeenrantaan. Joutsenon keskustaan Matti Nykäsen kodista oli matkaa reilut kolme kilometriä ja Lappeenrannan keskustaan parisenkymmentä kilometriä.

Ylen haastattelussa keväällä 2015 Matti Nykänen kertoi todella viihtyvänsä Joutsenossa.

– Tämä on sellainen leppoisa, kiva kylä, kertoi Nykänen tuolloin.

Jyväskylään verrattuna Joutseno on todella pieni. Ravintoloita on vähän ja iltaelämä rauhallista. Päivälläkään ei ruuhkaa keskustassa ole.

– Minä kaipaan rauhallisuutta, ja minun mielenikin on rauhoittunut, kun tänne muutin. Kyllä minä koen olevani ihan joutsenolainen, sanoi Matti Nykänen vuonna 2015.

Naapurusto näki Matti Nykäsen usein leikkaavan omakotitalon nurmikkoa tai pesevän autoaan. Talvella Matti Nykänen teki ahkerasti lumitöitä, pihasaunan piipusta nousi savu vähän väliä.

– Kyllähän omakotitalossa aina joku nurkka on rempsallaan. Varsinkin kun tällaiseen vanhempaan taloon muuttaa. Mutta tuntuu luontevalta tehdä omaa kotia ja laittaa kuntoon, kertoi Matti Nykänen Ylen haastattelussa.

Silloin kun Matti Nykänen ei ollut työmatkoillaan, oli hän usein kävelemässä perheen koiran kanssa. Juoksulenkkejä ne eivät olleet, pikemminkin rauhallista ulkoilua.

Mukavia ihmisiä

Julkisuuden henkilönä Matti Nykänen oli tottunut siihen, että katseet kääntyvät, kun ihmiset hänet huomaavat. Joutsenon kaupoissa moni uskaltautui juttusillekin.

– Täytyy sanoa, että ihan mukavasti tulevat ihmiset juttelemaan. Ei ole mitään väkinäisyyttä. Täällä on mukavia ihmisiä. Se on semmoista keskustelua ja kuulumisia kysellään. Minä olen ollut jo monta kymmentä vuotta suurennuslasin alla, joten ei se nyt silleen, naurahti Nykänen Ylen haastattelussa.

Joutsenolaisen kaupan pihalla Jari Savolainen jää kaipaamaan miestä, jolla aina oli aikaa tarinoida. Matti Nykäsen kanssa hän pystyi keskustelemaan kaikista tavallisista asioista. Oikeastaan kaikesta muusta he juttelivat, paitsi ei mäkihypystä.

– Mukava mies, erittäin mukava. Matti kätteli aina, kun tavattiin, kertoo Savolainen.

Savolaisen mukaan joutsenolaiset ottivat Matti Nykäsen heti omakseen, kun tämä kuusi vuotta sitten kylälle muutti. Maanantaiaamuna hän oli kotona katsomassa uutisia, kun suru-uutinen Nykäsen kuolemasta hänet saavutti.

– Kyynel vierähti poskelle.

Lue myös:

Miksi Matti Nykänen nousi Suomen suurimpien urheilulegendojen joukkoon? Läheltä seuranneet toimittajat korostavat kykyä, jota suuri yleisö ei aina ymmärtänyt

Saksalainen lentoyhtiö Germania on kaatumassa rahaongelmiin.

Yhtiö on perunut kaikki lentonsa Saksasta eri puolille Eurooppaa, niiden joukossa lennot Kittilään Lapissa. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että se ei ole onnistunut järjestämään rahoitusta viime vuoden aikana syntyneisiin yllättäviin menoihin.

Yhtiö kertoo, että sille on kasaantunut lyhyessä ajassa lisämenoja useista syistä. Germanian mukaan muun muassa lentopolttoaineen hinnannousu ja euron vahvistunut kurssi dollarin suhteen ovat ajaneet yhtiön konkurssitilaan.

Yhtiö aloitti toissa talvena lennot myös Lappiin, Rovaniemelle ja Kittilään. Yhtiön reitinavauksia pidettiin hyvänä lisänä Lapin matkailun kehittymismahdollisuuksille myös Keski-Euroopassa. Yhtiö on laajantanut toimintaansa vauhdilla viime vuosina.

Lapin kentistä vauhdikkaimmin on kasvanut Kittilä, jonka matkustajamäärät nousivat toissa vuodesta 26 prosenttia. Kittilä on lähennellyt määrissä Rovaniemea viime vuosina.

Gemania on toinen saksalaistaustainen lentoyhtiö, joka on ajautunut vaikeuksiin. Air Berlin lopetti lentonsa vuoden 2017 loppupuolella.

Pakettimatkan ostaneet matkustajat voivat hakea korvaavia yhteyksiä peruuntuneiden lentojen tilalle. Germania ei korvaa reittilentonsa suoraan yhtiöltä ostaneiden matkoja.

Lue myös:

Finavialta jälleen jättisatsaus Lappiin – Kittilän uudistuneelle kentälle lennetään suoria lentoja jo viidestä eri maasta

Ostitko lennot Air Berliniltä? Jos lentoyhtiö tekee konkurssin, käteisasiakas on heikoilla

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kuolleen Matti Nykäsen elämään mahtui ilmalentoa ja mahalaskuja myös mäkimontun ulkopuolella.

Kultamitalien lisäksi suomalaisten mieliin ovat jääneet Nykäsen kuolemattomat lausahdukset, Matti-siideri ja nuotin vierestä laulettu musiikki, mutta myös alkoholismi ja rikokset.

Yle kokosi yhteen Nykäsen elämänvaiheita urheilu-uran jälkeen.

Debyyttialbumi myi kultaa: "Jossain asiassa onnistutaan, jossain ei"

Joulukuussa 1992 oli edessä mäkimatka Sapporoon, mutta käytännössä ura ammattilaishyppääjänä oli jo ohi.

Toimittaja Heli Nevakare tapasi Matti Nykäsen Äksön-messuilla Espoossa saman vuoden elokuussa. Nykänen oli juuri esiintynyt ensimmäisiä kertoja laulajana.

Oletko ammatiltasi laulaja vai hyppääjä vai molemmat, toimittaja kysyi.

– Mieluummin mun ammatti ei oo hyppääjä, koska en halua, että mut rankataan vielä ammattilaiseksi, Nykänen vastasi.

Japanissa hyppy ei enää kulkenut. Upea ura ammattilaishyppääjänä oli virallisesti paketissa.

Äksön-messuilla ihailijat piirittivät Nykästä, maailman parasta mäkihyppääjää. Toimittajalle kerrottiin, että Mattia tullaan katsomaan, koska “hän on kuin yksi meistä”.

– Matti on hyvä jätkä, joka on omilla ansioillaan saanut kuuluisuutensa. Hän on alan miehiä, toimittajalle sanottiin.

Hyväntuulinen Nykänen oli suosiostaan hämillään.

– Kyllä tämä mulle ainakin oli yllätys. Kuulin, että tämä on kova tapahtuma, mutta tällaiselle yleisömäärälle… Melkein pyörryin tuossa, Nykänen hymyili.

Samassa haastattelussa selvisi, että laulu-ura sai alkunsa yllättäen.

– Oikeastaan tämä alkoi aivan yhtäkkiä. Toivottavasti se ei lopu yhtäkkiä. Jossain asiassa onnistutaan, jossain ei, Nykänen totesi.

Mäkikotkan debyyttialbumi julkaistiin samana vuonna ja se myi kultaa. Levyltä löytyivät muun muassa urheilu-uraan viittaavat kappaleet V-tyyli ja Vain mäkimies voi tietää sen.

Viimeisen keikkansa laulajana Nykänen teki perjantaina 1. helmikuuta Helsingissä. Ura viihdetaiteilijana jatkui siis lopulta neljännesvuosisadan.

Toisinaan meno yltyi hurjaksi. Vuonna 1998 Nykänen ilmoitti siirtyvänsä seksibisnekseen. Taustalla vaikutti erotiikkabaareja pyörittävä Ismo Oksanen.

Nykänen kokeili siipiään stripparina. Yksityisshow’ta varten hänellä oli huone Järvenpään Casinolla. Seksikohtauksia kuvattiin myös nettiin, ja Matti kertoi tuolloin suunnittelevansa pornotähden uraa Hollywoodissa.

Myöhemmin Nykänen sanoi katuvansa stripteasen värittämää elämänvaihettaan. Radio Rockin haastattelussa vuonna 2015 Nykänen kertoi olleensa 1990-luvun lopulla helposti houkuteltavissa.

– Kyllä vietiin paikasta toiseen. Totuushan on, että jossain vaiheessa ihminen itse päättää mitä tekee. Olin totta vie vietävissä, Nykänen toisteli.

Meno laulavana stripparina äityi pahimmillaan metoo-henkiseksi häirinnäksi.

– Naisfani repi housut päältä väkisin. Oikeasti, Nykänen muisteli.

Strippilava tuntui Nykäsestä alusta saakka vieraalta paikalta.

– Kaduttaa aivan helvetisti. Sen keikan jälkeen sanoin, että nyt mulle riittää, Nykänen kertasi.

Nykänen hyppäsi politiikkaan – “Minä saan ääniä nuorisolta, keski-ikäisiltä ja vanhuksilta”

Nykänen kokeili siipiään myös politiikassa. Hän asettui ehdolle vuoden 1995 eduskuntavaaleihin Veikko Vennamon SMP:n riveissä. Nykänen sai kuitenkin vain 525 ääntä, eikä päässyt eduskuntaan.

Vuonna 1996 Nykänen asettui ehdolle kunnallisvaaleissa Perussuomalaisten riveissä. Hän pääsi Uuraisten kunnanvaltuustoon 49 äänellä, mikä oli kunnan 8. suurin äänipotti. Tuolloin Nykänen tosin ei ollut nimeltään Nykänen vaan Paanala, sen hetkisen aviovaimonsa Sari Paanalan mukaan.

– Minä saan (ääniä) nuorisolta, keski-ikäisiltä ja vanhuksilta, Nykänen arvioi suosionsa syitä.

Paikallispolitiikka ei Nykästä tosin juuri kiinnostanut. Keskisuomalaisen mukaan Nykänen osallistui ensimmäisenä valtuustovuotenaan kahteen valtuuston kokoukseen, toisena vuonna ei yhteenkään. Nykänen esitti Uuraisille muun muassa pikkupoikien harjoitushyppyrimäkeä, jäähallia ja terveyskeskuksen ympärivuorokautista päivystystä.

Nykänen istui Uuraisten valtuustossa ja vapaa-aikalautakunnassa pari vuotta, kunnes muutti 1998 pois Uuraisilta.

Tammikuussa Nykänen kertoi, että Perussuomalaiset olivat kysyneet häntä ehdolle myös 2019 eduskuntavaaleihin.

– Pitäisikö piru vieköön lähteä. Istua eduskunnassa kuin tatti kaksi kautta ja saada sillä tavalla eläke, Nykänen pohti Aamulehden haastattelussa.

Arka mies haki rohkeutta pullosta – "mullahan on hirveä pelko olla ihmisten ilmoilla"

Nykänen tuli tunnetuksi alkoholismistaan jo mäkihyppyaikoina. Nykänen itse arvioi juomista seurannutta krapulaa jopa yhdeksi syyksi menestykseensä mäkihyppääjänä.

– Se morkkis, minkä se alkoholi joskus toi ja loi mulle. Se morkkis pisti treenaamaan niin paljon kovempaa kuin muut, Nykänen sanoi Ilta-Sanomille vuonna 2017.

Nykäsen alkoholismista tehtiin myös kansalle viihdettä. Hän raportoi juomisestaan säännöllisesti etenkin juorulehti Seiskan toimittaja Kai Merilälle, joka oli tutustunut Nykäseen pian urheilu-uran päätyttyä, vuonna 1993.

Hyöty oli molemminpuolinen: Nykäsen ryyppyreissuista kertovat otsikot myivät lehtiä ja Nykänen sai tuotoista osuuden.

Merilän mukaan Nykänen oli kuitenkin riippuvainen myös julkisuudesta.

– Matille julkisuus on huume, Merilä sanoi Helsingin sanomien haastattelussa vuonna 2007.

Nykänen yritti useaan otteeseen päästä irti alkoholista. Vuonna 2015 hän osallistui Ylen raittiuskampanjaan ja lupasi olla sata päivää juomatta.

Kampanjan aikana Nykänen arveli juomisensa pohjimmaiseksi syyksi yksinäisyyden. Hän kertoi olevansa arka ihminen, jolle alkoholi antoi rohkeutta tavata ihmisiä.

– Mullahan on hirveä pelko olla ihmisten ilmoilla. Mutta alkoholin voimalla aikanaan pystyi liikkumaan ja olemaan kuin muutkin. Vaikkei sitten ollutkaan kuin muut, Nykänen mietti.

Nykänen oli raittiina lopulta 114 päivää.

– Ehkä mun elämä olis parempaa ilman alkoholia, Matti pohti haasteen päätyttyä.

Nykänen ei kuitenkaan jättänyt alkoholia. "Kaljahana aukesi" heti haasteen päätyttyä.

Rikostuomiot ja vankila – "vankila pelasti henkeni"

Matti Nykänen syyllistyi elämänsä aikana useisiin eriasteisiin rikoksiin, joita käsiteltiin laajasti julkisuudessa.

Elokuussa 2004 Nykänen puukotti 59-vuotiasta miestä Nokian Tottijärvellä. Tekoa oli edeltänyt kiista sormikoukun vedosta, jonka Nykänen oli hävinnyt. Nykänen ja uhri olivat vahvasti humalassa.

Nykänen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä yli kahdeksi vuodeksi vankilaan, mutta istui tuomiostaan ensikertalaisena vain puolet.

Vapauduttuaan vankilasta Nykänen pahoinpiteli vaimonsa Mervi Tapolan. Syyttäjä vaati Nykäselle ehdotonta vankeusrangaistusta. Hovioikeus kuitenkin lyhensi tuomiota ja muutti sen lopulta 57 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Nykänen pahoinpiteli vaimoaan toistamiseen joulupäivänä 2009, jolloin Nykänen riidan päätteeksi puukotti Tapolaa. Tällä kertaa Nykänen tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeustuomioon.

Nykänen näki vankeustuomioissaan myös hyviä puolia. Vankilassa oli aikaa rauhoittua ja miettiä elämälle suuntaa, Nykänen kertoi lehdille.

– Vankila pelasti ennen kaikkea henkeni, mutta niinä aikoina kylvettiin myös se henkisen kasvun siemen, joka on nyt viimein alkanut näkyä konkreettisesti elämässäni. Tänään uskallan jo luottaa itseeni, Nykänen sanoi Ilta-Sanomille vuonna 2017.

Kuusi avioliittoa, viisi avioeroa

Matti Nykänen avioitui kuusi kertaa viiden eri naisen kanssa.

Nykäsen kolme ensimmäistä aviovaimoa olivat Tiina Hassinen, Pia Hynninen ja Sari Paanala. Kukin avioliitoista kesti noin kaksi vuotta.

Myrskyisin parisuhde Nykäsellä oli Mervi Tapolan kanssa. Nykänen ja Tapola menivät ensimmäisen kerran naimisiin 2001. Myös tämä avioliitto päättyi pian solmimisen jälkeen, vuonna 2003. Tapola ja Nykänen menivät uudestaan naimisiin vuonna 2004 ja erosivat toistamiseen 2010.

Nykäsen viimeinen avioliitto Pia Talonpojan kanssa alkoi 2014 ja kesti Matin kuolemaan saakka.

Nykäsellä oli kolme lasta. Ensimmäinen tytär Anniina syntyi parisuhteessa Tarja Jokisen kanssa. Poika Sami syntyi 1987 avioliitossa Tiina Hassisen kanssa. Tytär Eveliina syntyi 1990 kun Nykänen oli naimisissa Pia Hynnisen (nyk. Mäntykangas) kanssa.

Nykäsen lapset eivät olleet läheisissä väleissä isäänsä. Nykäsen viimeiseksi jääneessä haastattelussa hän kertoi yrittäneensä ottaa yhteyttä lapsenlapsiinsa, mutta vanhemmat eivät olleet sallineet sitä.

Nykänen veteraanihyppääjänä: "Näillä mennään"

Nykänen ei malttanut pysyä kokonaan poissa mäkihyppytornista. Hän osallistui veteraanien MM-kisoihin Taivalkoskella 2008.

K-50 mäessä Nykänen sijoittui viidenneksi, mutta pikkumäessä tuli kultaa molempien kierrosten pisimmillä hypyillä. Nykäsen edelle K-50 mäessä yltäneet hyppääjät eivät tosin osallistuneet pikkumäen kilpailuun.

Vuonna 2010 Nykänen kiipesi hänelle jo nuoruusvuosilta tuttuun Ounasvaaran mäkitorniin Rovaniemellä. Miehellä oli mäkihyppyyn yhä kova palo.

– En pyri edes omaan huippusuoritukseeni, vaan tavoite on hypätä ja tulla turvallisesti alas. Onhan siellä kavereita, joilla on intoa enemmän kuin älyä, mutta se kuuluu veteraanisysteemiin, innostunut Nykänen totesi Ylen haastattelussa.

Pohjoisessa oli tiedossa myös laulukeikkoja. Ohjelma oli tiivis siitäkin huolimatta, että Nykäsen terveys oli ollut koetuksella.

– Olen sairastellut ja sydänfilmejä ja verikokeita on otettu, mutta nyt alan pikku hiljaa tervehtyä ja viikonloppuna aion hypätä, Nykänen vakuutti.

Maaliskuussa 2011 Nykänen voitti veteraanien MM-kultaa yli 45-vuotiaiden sarjassa Tšekin Harrachovissa. Tätä kisaa varten mäkikotka valmistautui hyppäämällä veteraanien kansallisen tason kilpailussa Karijoella. Nykänen voitti oman sarjansa.

– Sanotaan nyt näin, että vähän niin kuin laskemisen puolella tuo oli, mutta ihan hyvin hyppy kulkee, Nykänen irvaili piskuiselle mäelle (K37).

Nykänen esiintyi erittäin hyväntuulisena Ylen haastattelussa.

– Näillä mennään, että ei tässä enää ole mitään tehtävissä, että hyppy on hyvässä iskussa ja ukko on hyvässä kunnossa ja näin pitää ollakin ja näin mennään.

Veteraanikilpailujen järjestäjille Nykäsen osallistuminen oli lottovoitto.

– Missä Matti liikkuu, siellä liikkuu paljon porukkaa, vuoden 2010 Rovaniemen kisojen järjestäjä Markus Malvalehto sanoi.

Vuonna 2013 Nykänen palkittiin elämänurastaan Urheilugaalassa.

Nykänen Matti-elokuvasta: "Taas kerran minua käytettiin hyväksi"

Nykänen oli elämänmakuinen mies hyvässä ja pahassa. Toisaalta mäkikotka oli asioihin rehdisti suhtautuva humoristi, toisaalta äkkipikainen riitapukari, jolle alkoholi tuotti harmia.

Kuvaavaa on, että Aleksi Mäkelän ohjaama Matti-elokuva (2006) sai ensialkuun Nykäseltä täydet pisteet. Pari vuotta myöhemmin hän oli sitä mieltä, että elokuvan ainoa hyvä asia oli häntä itseään näytellyt Jasper Pääkkönen.

Vuonna 2012 Nykänen oli jo vaihtanut täysin mielipidettään elokuvasta.

– Myös se minusta tehty elokuva oli pelkkää negatiivishakuista paskaa. Olin sitä tehtäessä kaljapäissäni täysin vietävissä. Taas kerran minua käytettiin hyväksi, Nykänen latasi Ilta-Sanomien haastattelussa.

Vuonna 2012 Nykänen päätyi tosi-tv-sankariksi ohjelmassa Nykäsen Matti. Siinä kuvattiin mäkikotkan arkea. Syyskuussa 2016 julkaistiin Kim Finnin ohjaama dokumentti Nykänen omin sanoin. Nykänen vieraili myös monissa viihdeohjelmissa, kuten Se on siinä -kilpailussa sekä Suomen Pelkokertoimessa.

Nykänen muistetaan myös suurena humoristina. Toimittaja Juha Veli Jokinen on koonnut Nykäsen sutkautuksista kaksi kirjaa. Elämänviisauksia on koottu myös muun muassa tähän uutiseen.

Nykänen oli monessa mukana. Yhteensä miehestä on kirjoitettu kahdeksan kirjaa, ja olipa hän myös keittokirjan tekijänä. Näyttelijänä mäkikotka kunnostautui esittämällä itseään Matti Nykänen – Show Not! -revyyssä.

Lue myös:

Elävä arkisto: Nykäsestä Paanalaksi

Elävä arkisto: Viihdettä v-tyylillä

Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

Yle Areena: ”Ylämäet ja alamäet ovat olleet aika jyrkkiä”

– Jos olisi pakko, vastaa hyrynsalmelainen Martti Iija kysymykseen, olisiko hän valmis lähtemään leikkaukseen Kajaania kauemmaksi.

Hänet on leikattu kerran Kainuun keskussairaalassa, ja leikkaus sujui hienosti.

Vuodenvaihteessa Kajaaniin muuttanut Satu Rinnetmäki on samoilla linjoilla. Hän ei koe hyvänä sitä, että leikkauksen perässä pitäisi matkustaa muualle.

– Tämä on kuitenkin kaupunki ja maakunnassa asuu kymmeniä tuhansia ihmisiä, Rinnetmäki perustelee.

Keskustelu leikkausten keskittämisestä käy Kainuussa kiivaana. Etenkin rintasyöpäleikkausten mahdollinen siirtyminen Ouluun on herättänyt tunteikkaita kommentteja mielipidepalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Oman sävynsä keskusteluun tuovat myös kevään eduskuntavaalit.

Mistä keskustelussa on kyse? Viime vuoden alussa voimaan astunut erikoissairaanhoidon työnjakoasetus määrää tietyille kirurgisille leikkauksille sairaalakohtaiset lukumäärät. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksia pitäisi olla vuodessa 600 kappaletta ja rintasyöpäleikkauksia vähintään 150.

Jos potilas joutuu menemään isoon ja outoon sairaalaan yksin, se ei ole enää inhimillistä. Marja-Leena Tuhkanen

Tämän takia pohjoisen viisi sairaanhoitopiiriä suunnittelevat yhteistä osuuskuntaa, joka jakaisi asetuksen listaamat leikkaukset sairaaloiden kesken. Lukumäärät täyttyvät Oulun yliopistollisessa sairaalassa, mutta eivät läheskään kaikissa Pohjois-Suomen keskussairaaloissa.

Jos mitään ei tehdä, keskussairaaloiden leikkausvalikoima uhkaa kaventua ja päivystys heikentyä.

– Meidän tulee kyetä ohjaamaan potilasvirtoja yli maakunta- ja sairaanhoitopiirien rajojen, jotta myös pienimmissä sairaanhoitopiireissä saavutettaisiin asetuksen edellyttämät lukumäärävaatimukset, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma.

Rintasyövän hoitotulokset maan kärkeä – entä jatkossa?

Potilaalla on terveydenhoitolain mukainen oikeus valita julkisista sairaaloista hoitopaikka, kun hoidon tarve on todettu ja perusteltu. Myös osuuskunnassa potilasvirtojen ohjaaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen.

Tähän liittyy myös riski – mikä saisi esimerkiksi kajaanilaisen potilaan hakeutumaan vapaaehtoisesti leikkaukseen Ouluun tai vastavuoroisesti oululaisen potilaan Kajaaniin?

– Yhtenä kannustimena on nopeampi hoitoon pääsy. Jo nyt potilaat ovat olleet valmiita liikkumaan esimerkiksi Oulaskankaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan välillä, kun he tietävät, että hoidon laatu on sama riippumatta leikkauspaikasta, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma kertoo.

Suunnitelman mukaan Kainuun keskussairaala luopuu rintasyöpä- ja paksusuolensyöpäleikkauksista (Kainuun Sanomat). Viime vuonna Kainuussa tehtiin 66 rintasyöpäleikkausta. Paksusuolensyöpäleikkauksia tehtiin 12 kappaletta, kun niitä pitäisi asetuksen mukaan tehdä vähintään noin 70 vuodessa. Molemmat syövät leikattaisiin jatkossa Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

– Emme haluaisi luopua mistään, mutta lukumäärät eivät täyty. Tarvitsisimme muilta alueilta 84 rintasyöpäleikkausta lisää vuodessa. Sellaista ei ole osuuskuntavalmistelussa ainakaan vielä luvattu, Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto sanoo.

Kainuulaisten huoli on suuri. Tästä kertoo muun muassa se, että Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen Kajaanin osasto sai lyhyessä ajassa lähes 1 300 nimeä (Kainuun Sanomat) adressiin, jolla vaaditaan rintasyöpäleikkausten säilymistä Kainuun keskussairaalassa. Asetuksen kohtuullistamista vaativaan adressiin on kertynyt nimiä huomattavasti vähemmän: 77 allekirjoitusta.

– Rintasyöpäpotilaita on paljon, mutta hoito uhkaa pirstoutua. Kainuun keskussairaalassa hoito on hyvää ja tulokset ovat maan kärkeä, sanoo Kajaanin osaston puheenjohtaja Marja-Leena Tuhkanen.

Yhtenä kannustimena on nopeampi hoitoon pääsy. Ilkka Luoma

Kainuussa rintasyövän hoidon laatujärjestelmää on hiottu parikymmentä vuotta. Asetus ei vaikuta potilaiden hoitoon, ainoastaan leikkaus tapahtuisi toisessa sairaalassa.

– Toivomme, että hoitoketju ei katkea. Osaajiemme on mahdollista käydä hoitamassa potilaitaan myös muissa sairaaloissa, eli sama lääkäri kävisi leikkaamassa asiakkaan toisessa sairaalassa osuuskunnan kautta, Maire Ahopelto sanoo.

Marja-Leena Tuhkanen korostaa, että leikkaustapahtuma on syöpäpotilaalle rankka. Välimatkan takia omaiset eivät välttämättä pääsisi potilaan tueksi sairaalaan.

– Jos potilas joutuu menemään isoon ja outoon sairaalaan yksin, se ei ole enää inhimillistä, Tuhkanen toteaa.

Jokainen sairaala luopuisi jostakin toisen hyväksi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo ymmärtävänsä kainuulaisten huolen ja harmituksen. Kysymys ei ole siitä, etteikö rintasyöpäleikkausten laatu olisi Kainuussa asianmukaisella tasolla. Leikkauksia ei yksinkertaisesti riitä Pohjois-Suomessa useampaan kuin kolmeen sairaalaan.

– Sairaaloiden välinen työnjako ja roolittaminen edellyttävät sitä, että jokainen sairaala joutuu luopumaan jostakin toisen sairaalan hyväksi. Muutoin vastassa olisi massiivinen leikkausten keskittyminen Pohjois-Pohjanmaalle, Luoma sanoo.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Kokkolan keskussairaala ei tekisi jatkossa paksusuolensyövän leikkauksia. Rovaniemellä Lapin keskussairaala joutuisi puolestaan luopumaan muun muassa lonkan ja polven tekonivelten uusintaleikkauksista sekä munuaissyövän leikkauksista.

– Tässä työnjaossa Kainuussa olisi säilymässä lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäleikkaukset, jotka eivät jatkuisi ilman sairaaloiden roolittamista ja osuuskunnan ohjausvaikutusta, Luoma sanoo.

Samalla tavalla esimerkiksi Lapin keskussairaalassa pyrittäisiin lisäämään rintasyövän sekä paksusuolisyövän leikkauksia, jotta asetuksen vaatimukset täyttyisivät. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa puolestaan lisättäisiin rintasyöpäleikkausten lisäksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksia.

Kainuun keskussairaalassa tehdään vuosittain lähes 6 000 leikkausta. Ilman työnjakoa KAKS menettäisi asetuksen piirissä olevat noin 730 leikkausta vuodessa.

– Joistakin asioista täytyy pyrkiä sopimaan. Emme menettäisi kaikkea, vaan saisimme pitää omat lonkan ja polven tekonivelleikkaukset sekä selkäleikkaukset, ja saisimme niitä mahdollisesti jonkin verran myös lisää, sanoo Kainuun sote-johtaja Maire Ahopelto.

Enää ei voi jahkailla

Kajaanilaiset Ritva ja Osmo Korhonen ovat seuranneet leikkausten ympärillä käytävää keskustelua. Heidän mielestään kainuulaiset tulisi hoitaa lähellä, Kajaanissa. Toisaalta, jos keskittäminen toisi Kajaaniin lisää leikkauksia, olisi se myös hyvä asia.

– Käyttöä pitää olla, tänne tulisi lääkäreitä ja hoitoon olisi mahdollista päästä ilman pitkää odottamista, Ritva Korhonen sanoo.

Puoliso Osmo Korhosen mielestä tärkeintä on, että paikalla on ammattitaitoinen henkilökunta.

– Se on iso tekijä, onnistuuko leikkaus vai tuleeko siinä jokin ikävä häiriö, Korhonen sanoo.

Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit ovat sitoutuneet esittämään työnjakoa hallituksilleen helmikuussa, ja valtuustot päättäisivät asiasta mahdollisesti maaliskuussa. Luoma arvioi Lääkärilehdelle aikaisemmin, että osuuskunta voisi olla toiminnassa huhtikuussa.

Selvää on, että pohjoisen sairaanhoitopiirien on ratkaistava asia nopeasti, sillä asetuksen siirtymäaika päättyi viime heinäkuussa.

Maire Ahopellon mukaan asetus on hyvin yksiselitteinen, eikä siihen ole luvassa muutoksia. Tosin sosiaali- ja terveysministeriö on jo käynnistänyt selvityksen siitä, miten asetus on vaikuttanut keskussairaaloiden päivystystoimintaan koko maassa.

– Sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä, onko asetus vaikuttanut toimintoihin positiivisesti vai negatiivisesti, tai mahdollisesti kustannuksiin. Toivottavasti selvityksen valmistuttua asiaa voidaan tarkastella, Ahopelto sanoo.

Lue lisää:

Pienet sairaalat on pakotettu kilpailemaan tekonivelpotilaista – samalla leikkausten määrä on alkanut kasvaa huomiota herättävästi

"Ei erivapauksia" – vaativat hoidot keskitetään, vaikka osa sairaaloista kapinoi loppuun asti

Valamon luostari Heinävedellä kärsii Helsingistä lähteneen ja Valamossa pysähtyneen bussivuoron lakkauttamisesta. Pääkaupungista aamuisin lähtenyt linja-auto poikkesi luostarissa vuodenvaihteeseen asti, jolloin bussiyhtiö Savonlinja lopetti vuoron kannattamattomana.

Julkisten liikenneyhteyksien huononeminen huolestuttaa Valamon opistossa. Maan ainoan ortodoksisen kansanopiston lyhytkursseille, muun muassa tunnetuille ikonimaalauskursseille, osallistuu vuosittain parituhatta ihmistä. Osalle julkinen liikenne on ainoa keino päästä luostariin.

Valamon kansanopiston rehtori Pia Houni onkin harmissaan, koska ainoa jäljelle jäänyt päivittäinen linja-autovuoro luostariin ei palvele lyhytkurssien osallistujia. Kurssit taas ovat tärkeitä opiston rahoitukselle.

– Viestejä asiasta on tullut paljon ja kurssejakin on peruttu, Houni kertoo tammikuun kokemuksista.

Lyhytkurssit alkavat yleensä perjantaina iltapäivällä, jotta kurssin vähimmäisoppituntimäärä saadaan täyteen viikonloppuna. Saapuminen edellispäivänä taas tarkoittaa ylimääräisiä majoituskuluja kurssilaisille.

– Eikä luostarin majoituskapasiteettikaan riitä ainakaan kesäaikaan, rehtori Houni toteaa.

Liikennöitsijän esitys: tilausbussilla loppumatka

Valamon saavutettavuutta puolustavaan adressiin kertyi kahdessa viikossa yli 450 nimeä. Aamubussivuoron palauttamista vaativa adressi on jo luovutettu Savonlinjalle.

Bussiyhtiölle kyse on yksinkertaisesti rahasta.

– Vuoro oli kannattamaton, kun verrattiin tuloja ja kustannuksia, kaukoliikenteestä vastaava aluepäällikkö Teuvo Punavaara Savonlinjalta toteaa.

Bussiyhtiö jätti jäljelle myöhemmän Helsinki–Joensuu-vuoron, jossa on aluepäällikön mukaan paljon enemmän matkustajia.

Punavaara esittää ratkaisuksi tilausbussia Mikkelistä eteenpäin silloin, kun luostariin on tulijoita.

– Olemme valmiita ajamaan loppumatkan Valamoon pikkubussilla, vaikka se ei tuottaisi voittoa. Jos tulijoita olisi viisikin, hinta olisi edullinen, lupaa Savonlinjan aluepäällikkö.

Huhtikuun alussa Savonlinja aloittaa bussivuoron, joka lähtee kello 7.30 Helsingistä Savonlinnaan. Mahdollinen vaihtopaikka Valamoon olisi Mikkelissä noin kello 11.

Lihavuuteen liittyvien syöpäsairauksien määrä kasvaa nuorten aikuisten keskuudessa, kertoo maanantaina julkaistu American cancer societyn analyysi.

Analyysissä tutkittiin yhteensä lähes 15:ttä miljoonaa syöpätapausta Yhdysvalloissa vuosien 1995 ja 2014 välillä. Tutkimuksessa oli mukana 30 erityyppistä syöpää, joista 12 oli liikalihavuuteen liittyviä.

Brittiläisessä lääketieteen aikakauslehdessä The Lancetissa julkaistun analyysin mukaan syövän esiintyvyys on kasvanut ennen kaikkea kuudessa lihavuuteen liittyvässä syövässä: luuytimen syöpä, paksusuolen syöpä, kohdunrungon syöpä sekä sappirakko-, munuais- ja haimasyöpä.

Näiden syöpien määrä on kasvanut 25–49-vuotiaiden keskuudessa ja ennen kaikkea tuon ikäluokan nuoremmissa sukupolvissa, analyysi kertoo.

– Lihavuuteen liittyvän syövän riski kasvaa nuorempaan sukupolveen päin. Tämä voi pysäyttää tai kääntää päinvastaiseen suuntaan sen edistyksen, jota syöpäkuolemien vähentämiseksi on saatu aikaan viime vuosikymmeninä, sanoo yksi analyysin kirjoittajista, Ahmedin Jemal CNN:lle.

CNN:n mukaan edellä mainitut kuusi syöpäsairautta on yleensä tavattu vanhemmilla potilailla, 60–70-vuotiailla. Näitä siis kuitenkin löytyy enemmän ja enemmän nuoremmilta ihmisiltä. Samaan aikaan yleisesti ottaen syöpää sairastavien määrät ovat vähentyneet miesten osalta ja naisten osalta saatu vakaantumaan, Jemal kertoo.

Hälytyskellojen pitäisi soida

Clevelandilaisen Case Western Reserven yliopiston onkologi Nathan Berger toivoo CNN:n haastattelussa, että tämä analyysi soittaisi hälytyskelloja sekä tavallisilla kansalaisilla että päätöksentekijöillä.

– Ihmisten pitää ymmärtää, että ei ole milloinkaan hyvä olla ylipainoinen. Et voi sanoa, että "onpa söpö ja pulska pikkulapsi, mutta älä huoli, sillä hän kasvaa siitä yli". Sen pulskan pojan ylipaino voi olla jo mahdollistamassa syövän tuloa, Berger sanoo.

Texasin yliopiston syöpäkeskuksen professori George J. Chang on samoilla linjoilla Bergerin kanssa.

– Lapsuuden lihavuus on selkeä enne aikuisiän liikalihavuudesta. Se korostaa sitä, kuinka tärkeää on taistella lihavuutta vastaan paremman ruokavalion ja liikunnan kautta. Niiden pitäisi olla ensisijaisia kaikissa terveyspoliittisissa ohjeistuksissa, Chang sanoo CNN:lle.

Chang kuitenkin sanoo, ettei pidä täysin yleistää epidemiologisen tutkimuksen pohjalta.

– Tätä tutkimusta ei tehty näyttääkseen toteen syy-seuraussuhdetta. Tiedämme, että on olemassa paljon asioita, jotka liittyvät sekä syöpään että lihavuuteen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi huono ruokavalio sekä liikunnan puute. Se, kuinka paljon tuollaiset asiat vaikuttavat syöpään, on vähemmän selvää.

39 prosenttia aikuisista ylipainoisia

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2016 yli 1,9 miljardia ylipainoista aikuista. Näistä 650 miljoonaa oli liikalihavia. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa sitä, että 39 prosenttia aikuisista ihmisistä oli ylipainoisia vuonna 2016. Liikalihavia oli 13 prosenttia.

Tilitoimistoyrittäjä Johanna Rahkala on huolestunut tulorekisterin käyttöönoton seurauksista monelle pikkufirmalle ja pienille tilitoimistoille.

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta (Tulorekisteri), joka sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla. Se otettiin käyttöön tämän vuoden alussa.

Tulorekisterin tarkoituksena on harmaan talouden kitkeminen ja se, että palkkatietojen tarvitsijat kuten Verohallinto, vakuutusyhtiöt, Kela ja työllisyysrahasto saisivat tiedot mahdollisimman ajantasaisesti.

Uuden järjestelmän käyttöön ottamiseen on Rahkalan mukaan liittynyt ja liittyy paljon ongelmia, vaikka asiaa on valmisteltu pitkään.

– Meillä työmäärä on lisääntynyt tammikuussa tulorekisterin takia todella paljon. Tähänastisen kokemuksen perusteella arvioin, että palkkailmoitusten määrä nousee järjestelmän myötä noin viisinkertaiseksi aikaisempaan verrattuna, Rahkala sanoo.

Hänen kokemuksensa on se, että tulorekisterin ruuhkaisuuden takia ilmoitukset eivät tahdo mennä perille. Jos menevätkin, niin perillemenosta ei tule ilmoitusta. Ihan yksinkertaiselta tulorekisteri ei näytä edes siitä kertovalla Verohallinnon Youtube-videolla.

Järjestelmät eivät vielä seurustele keskenään

Teoriassa järjestelmä mahdollistaa palkkailmoituksen lähtemisen palkkaohjelmistoista teknisen rajapinnan kautta automaattisesti tulorekisteriin.

Käytännössä tulorekisterijärjestelmän rajapinnat eivät vielä aina toimi eikä niitä kaikissa palkkaohjelmissa ole ollenkaan.

Tulorekisterin tukkoisuuden ja muiden alkuongelmien Rahkala uskoo kuitenkin korjaantuvan ajan kanssa, vaikka alan yrittäjille keskeneräisenä lanseeratusta järjestelmästä on koitunut paljon ylimääräistä työtä, painetta ja harmaita hiuksia.

Tilit tasan -tilitoimiston toimitusjohtaja Rahkalan huolen kohteena ovat paljon isommat asiat.

Tulorekisteri edellyttää yritysten palkanmaksujen ilmoittamista viiden päivän sisällä tapahtumasta. Erillisiä palkkaennakkoja järjestelmä ei tunnista, vaan myös toisesta palkkapäivästä pitää tehdä ilmoitus erikseen.

Palkkaennakot historiaan?

Palkkaennakon käsittely joka kerta erikseen ilmoitettavana palkkana on ongelma paitsi satunnaista palkkaennakkoa eli "kottia" tarvitseville, mutta lisäksi firmoissa, joissa kuukauden toinen palkkapäivä on ollut virallisesti ennakkoa.

– Monessa yrityksessä on pitkään ollut käytössä palkkaennakot. Ne on kirjattu työsopimukseen tai työehtosopimukseen eikä niistä välttämättä lähdetä luopumaan tulorekisterin vuoksi, Rahkala sanoo.

Tyypillisiä aloja, joilla tällaista käytäntöä on sovellettu, ovat Rahkalan mukaan rakennusala, maanrakennusala ja esimerkiksi leipomot.

Mitään alarajaa ilmoitettaville summille ei ole Marjo Björk, viestintäpäällikkö, Tulorekisteri-hanke

Tulorekisterin ylläpitäjä ei näe palkkaennakkoasiassa ongelmaa.

– Sehän on työnantajan asia, kuinka usein hän palkkaa maksaa. Mutta aina täytyy tulorekisteriin tehdä ilmoitus viiden vuorokauden sisällä, sanoo Verohallinnon alaisuudessa toimivan Kansallisen tulorekisterihankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk.

Hänen mukaansa palkkojen ilmoittamisen automatisointiin tähtäävä uudistus on lähtenyt hyvin käyntiin.

Björkin mukaan noin 80 prosenttia ilmoituksista on jo tullut automaattisesti palkkajärjestelmien ja tulorekisterin väliin rakennettujen teknisten rajapintojen kautta.

Teoriassa kehittyneet ohjelmistot mahdollistavat palkkailmoituksen lähtemisen teknisen rajapinnan kautta automaattisesti tulorekisteriin. Käytännössä tässä on Rahkolan mukaan vielä suuria ongelmia.

–Täydellinen automatisointi ei ole realismia. Jonkun täytyy aina syöttää tiedot järjestelmään, sanoo Rahkala.

Ilmoitusten määrä moninkertaistuu

Aikaisemmin työnantajat tekivät palkkatietoilmoituksen kerran vuodessa neljään eri paikkaan eli Verohallinnolle, työeläkelaitoksille, Työllisyysrahastolle ja työtapaturmavakuutusyhtiöille.

Björk korostaa sitä, että vuoden vaihteesta lähtien ilmoitus on pitänyt tehdä vain yhteen paikkaan, eli tulorekisteriin.

Tämä pitää kuitenkin tehdä joka palkanmaksutapahtuman jälkeen. Mikä moninkertaistaa käsin tehtävien ilmoittamiskertojen määrän, jollei yrityksellä ole digitaalisen palkkajärjestelmän ja tulorekisterin välistä teknistä rajapintaa.

Läpinäkyvyyden ja reaaliaikaisuuden parantamiseksi tehty uudistus tarkoittaa pikkufirmassa sitä, että entisen muutaman ilmoituksen sijasta niitä pitää tehdä vähintään noin 40 vuodessa.

Järjestelmä ei Rahkolan mukaan hahmota palkkaennakkojen laajuutta ja merkitystä pienissä firmoissa.

– Pienyrittäjät saattavat nostaa firmastaan omaa palkkaansa useamman kerran kuukaudessa sen mukaan, miten firman tilillä rahaa sattuu olemaan. Kertoja voi olla jopa kaksikymmentä kuukaudessa. Nyt jokaisesta palkan nostosta olisi tehtävä palkkalaskelma ja tulorekisteri-ilmoitus, sanoo Rahkala.

Järjestelmä pakottaa yrittäjän digi-maailmaan

Käytännössä järjestelmä edellyttää yrittäjiltä siirtymistä digitaaliseen palkkahallintoon, mitä moni pienyrittäjä on nimenomaan kaihtanut, koska kokee sen vaikeaksi.

Pienet yritykset ovat vaikeuksissa. Tulorekisteri lisää hallinnollista taakkaa ja työmäärää pienissä yrityksissä ja tilitoimistoissa. Monet yritykset hoitavat itse palkkahallinnon ja tilitoimisto puolestaan tilinpidon yrittäjän kuukausittain toimittavien paperidokumenttien pohjalta.

On paljon yrittäjiä, jotka eivät käytä tietokonetta tai älypuhelinta. Toisilla taas ei ole varaa hienoihin automaattisiin palkanmaksujärjestelmiin.

– Heitä ei ole huomioitu tässä ollenkaan. Palkkatietojen syöttö manuaalisesti tulorekisterin verkkolomakkeelle on hankalaa ja aikaa vievää, joten se ei ole järkevä eikä taloudellinen vaihtoehto, sanoo Rahkala.

ViestintäpäällikköBjörkmyöntää, että järjestelmä ohjaa yrityksiä digitaaliseen palkkahallintoon ja ylipäätään digitaaliseen maailmaan.

– Jos yrityksen palkkajärjestelmän ja tulorekisterin väliin ei ole rakennettu teknistä rajapintaa tai digitaalista palkkajärjestelmää ei ole, ilmoittaminen on kätevintä hoitaa maksuttoman palkanlaskentaohjelman (palkka.fi) kautta, mutta se vaatii tietokoneen tai älypuhelimen, sanoo Björk.

Erotuomarin palkkiotkin on ilmoitettava viiden vuorokauden sisällä

Samoin esimerkiksi urheiluseuroissa joudutaan ongelmiin käteismaksujen kanssa.

– Se 15 euron tuomaripalkkio on maksettu siinä kentän laidalla ja ilmoitettu kaikki tuomaripalkkiot yhtenä summana kuukauden päätyttyä verottajalle. Nyt jokainen pikkumaksu käsitellään erillisenä palkanmaksuna, josta pitää tehdä ilmoitus viiden päivän sisällä, Rahkala kertoo.

Kansallisen tulorekisterihankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk vahvistaa tämän.

– Kaikki tällaiset palkat ja palkkiot ilmoitetaan tulorekisteriin viiden vuorokauden sisällä tapahtumasta. Mitään alarajaa ilmoitettaville summille ei ole, Björk sanoo.

Tämä on tehty tosi vaikeaksi vanhan liiton yrittäjille Johanna Rahkola, toimitusjohtaja, tilitoimisto Tilit tasan

Rahkala kaipaisi tulorekisteriin ainakin muutamia selkeitä parannuksia, jotta se sopeutuisi paremmin rinnakkaiseloon todellisuuden kanssa.

Viiden vuorokauden ilmoitusaika on hänen mukaansa kohtuuttoman lyhyt. Siihen lasketaan mukaan myös viikonloput.

Byrokratiaa pitäisi muutenkin saada hänen mielestään karsittua uudesta järjestelmästä.

– Esimerkiksi matka- ja palkkaennakoita ei ole järjestelmän toimivuuden takia tarpeen ilmoittaa erikseen. Kuukausikohtaisten ilmoitusten pitäisi riittää, sanoo Rahkala.

Uudet järjestelmät mullistavat tilitoimistoalan

Rahkolan mielestä tänä vuonna käyttöön otettu tulorekisteri ja muutaman vuoden päästä toteutuva arvonlisäverotuksen ilmoittamisen muutos ajavat alan toiminnan isojen toimijoiden käsiin. Ainoastaan isoilla taloilla on varaa jatkossa hoitaa yritysten talous- ja palkkahallintojärjestelmiä.

– Tämä on tehty tosi vaikeaksi vanhan liiton yrittäjille. Pienillä tilitoimistoilla on paljon pienyrittäjiä asiakkaina. He tuovat paperit kerran kuussa tilitoimistoon, koska perinteinen tapa on edullisin ja heille yksinkertaisin, sanoo Rahkala.

Tilitoimistojen ohjelmistokulut nousevat moninkertaisiksi ja ne olisi pysyttävä siirtämään asiakkaiden maksettavaksi. Samaan aikaan uudessa sähköisessä järjestelmässä asiakas tekee osan työstä itse.

– Niinhän se meille markkinoitiin, että voitte ottaa lisää asiakkaita ja laskutatte edelleen saman verran, Rahkala sanoo.

Lue myös:

Mikä ihmeen tulorekisteri? Yritysten pitää ottaa uusi järjestelmä käyttöön jo vuodenvaihteessa – vain osa on siihen valmis

Tietosuojavaltuutettu: Isoilta järjestelmähankkeilta puuttuu ohjaus – "Meillä on tässä maassa kova usko erilaisiin rekistereihin"

Uusi tulorekisteri kerää miljoonien suomalaisten tietoja yhteen paikkaan – Verottaja rauhoittelee: Tietojen käyttäminen tarkkaan rajattua

Kokoomus on valmis 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti, jos muut puolueet sitä haluavat.

– Nyt näyttää siltä, että kaikki muut puolueet haluavat tuettuun palveluasumiseen 0,7 hoitajamitoituksen, joten näin varmaan käy. Mutta se ei yksin riitä, Petteri Orpo kertoi Turussa.

– Me haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan. Jos enemmistö haluaa, että 0,7 kirjataan sinne, niin kyllä pitää vähintään keskustella siitä, mikä oikea, todellinen hoidon tarve on.

Orpon mukaan vanhuspalvelulaista pitää säätää paljon nykyistä velvoittavampi. Lakiin pitää tulla kirjaukset hoidon ja hoitajien määrästä. Niiden tulee kokoomuksen puheenjohtajan mielestä perustua todelliseen hoidon tarpeeseen. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan nykyisestä 0,5:stä tulisi eri arvioiden mukaan maksamaan 200–300 miljoonaa euroa.

– Jos se raha päätetään tähän käyttää, niin sitten tehdään niin. Mutta haluaisin keskustella, voidaanko 300 miljoonaa käyttää laajemmin vanhuspalveluihin. Meidän pitäisi puhua, mitä voimme tehdä omaishoidon parantamiseksi ja kotihoidolle. Meillä on monia muitakin kysymyksiä, joita pitää ratkaista. Haluan, että keskustellaan asiasta laajemmin, ei pelkästään yhdestä luvusta.

Petteri Orpo on aiemmin sanonut, että hän ei kannata velvoittavaa hoitajamitoitusta lakiin. Hän on todennut, että vanhuspalveluiden ongelmat eivät ratkea sillä, että lakiin kirjataan jokin desimaali. Nyt Orpo tarkentaa aiempia kommenttejaan.

– Me olemme sanoneet jo 2–3 viikkoa sitten vanhuspalveluohjelmassa, että vanhuspalvelulaki pitää uudistaa velvoittavammaksi. Meille on koko ajan käynyt se, että hoitajamitoitus tulee lakiin, mutta se miten se siihen tulee, siitä ollaan eri mieltä.

Kaikki eduskuntapuolueet hoitajamitoituksen takana

Keskusta julkisti viime viikolla perhepoliittisen ohjelmansa, jossa se vaati sitovaa hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Keskusta linjasi, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi vähintään 0,7 hoidettavaa kohti ja että tämä kirjattaisiin osaksi vanhuspalvelulakia.

Tällä hetkellä sitovaa hoitajamitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Suositus on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.

Koko oppositio kannattaa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Myös siniset on kertonut kannattavansa velvoittavan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.

Oppositio olisi valmis päättämään vanhuspalvelulaista jo nykyisen eduskunnan aikana. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kuitenkin todennut, että kansanedustajat eivät ehdi käsitellä asiaa ennen vaaleja.

Eduskunta keskutelee opposition vanhustenhuollosta tekemästä välikysymyksestä keskiviikkona, ja asiasta äänestetään perjantaina.

Petteri Orpo avaa Sannikka & Ukkola -ohjelman puoluejohtajien henkilökuvasarjan TV1:ssä perjantai-iltana.

Niin kutsuttu euroryhmä käyttää nykyään merkittävää taloudellista päätösvaltaa, minkä vuoksi sen pitäisi olla paremmin ulkopuolisten valvottavissa, kansalaisjärjestö Transparency International sanoo tiistaiaamuna julkaisemassaan arviossa.

19 euromaan talousministerien muodostaman epävirallisen ryhmän merkitys yhteisvaluutta-alueella on kasvanut Euroopan keskuspankin rinnalla. Vaikka talouspäätösten pitäisi perustua sääntöihin, euroryhmän päätökset ovat tärkeimmissä asioissa kuitenkin poliittisia, kansalaisjärjestö arvostelee.

"Demokraattinen vastuunkanto puuttuu"

Euroryhmä paljastaa tätä nykyä päätöstensä taustoja käytännössä juuri sen verran kuin se itse haluaa.

Keskustelut ja kokouksissa käytetyt taustaraportit ja asiakirjat halutaan pitää mahdollisimman luottamuksellisina. Siksi niistä kuullaan julkisuudessa vain mitä ryhmän puheenjohtaja paljastaa raportissaan tai valtiovarainministerit kertovat kotimaissaan.

Euroryhmällä on siis paljon valtaa, mutta ei juuri demokraattista vastuuta.

Transparency Internationalin mielestä euroryhmän pitäisikin lisätä vastuuvelvollisuuttaan muun muassa parantamalla tiedonsaantia päätöstensä valmistelusta. Sen pitäisi julkaista listaa dokumenteista, joiden sisältö on päätetty salata. Näin ulkopuoliset voisivat tehdä ryhmälle tietopyyntöjä.

"Vaikutuksia kansalaisiin pitäisi valvoa"

Järjestö ottaa esimerkiksi euroryhmän roolin kehittymisestä kriisimaiden (Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti ja Kypros) lainaohjelmien neuvottelut takavuosina.

– Niiden rahoitusavusta ja talouden sopeuttamisohjelmista päätettäessä euroryhmä sai merkittävää uutta valtaa. Nykyisin ryhmä tekee kauaskantoisia päätöksiä, joilla on vaikutuksia kokonaisiin kansantalouksiin, raportissa todetaan.

Kansalaisjärjestö pitää ongelmana myös sitä, että vaikka euroryhmä tosiasiassa tekee jopa kansalaisoikeuksiin vaikuttavia linjauksia, sen päätöksiä ei voi haastaa oikeudessa.

Ryhmästä on tullut merkittävä Eurooppa-tason päättäjä, mutta sen jäsenet eli talousministerit kantavat poliittista vastuuta vain kotimaissaan. Euroryhmän ylikansallista valtaa ei valvo oikein kukaan.

Niinpä EU-parlamentin valvontamahdollisuuksia esimerkiksi suoraan kansalaisiin vaikuttavissa talouspäätöksissä pitäisi lisätä, Transparency International ehdottaa. Toisin kuin nyt, euroryhmän puheenjohtajalla pitäisi kansalaisjärjestön mielestä myös olla velvollisuus vastata EU-parlamentin kysymyksiin.

Kreikan kriisi söi velkaisten maiden valtaa

Kreikan piti hakea kriisivuosina talouden sopeuttamispaketeilleen euroryhmän hyväksyntä. Tiistaina julkaistun raportin mukaan niihin liittyvät päätökset olivat usein poliittisia eivätkä sääntöihin pohjautuvia.

Suurten velkojamaiden valta kasvoi suhteessa pieniin velkaisiin maihin, kun velkojamaat saivat kokouksissa helpommin tukea muilta.

Jälkikäteen on kyselty, miksi talouskuri oli euroryhmän mielestä ainoa vaihtoehto Kreikalle tai kuka määritteli, että Kreikka pystyi suoriutumaan veloistaan eikä joutunut velkajärjestelyyn. Myös euroministerien käyttämien taustatietojen oikeellisuutta on kyseenalaistettu.

– Kriittisiä tilanteita tulee tulevaisuudessakin, ja euroryhmä tekee taas päätöksiä, joilla on isoja seurauksia, raportti muistuttaa.

"Isot maat voivat rikkoa sääntöjä"

Tuoreimpana esimerkkinä poliittisesta väännöstä ja suurten maiden vallasta ryhmän sisällä Transparency International mainitsee loppuvuoden tapahtumat Italian ja Ranskan talousarvioihin liittyen.

Ne osoittivat järjestön mielestä, että suuret jäsenmaat käyttävät aktiivisesti valtaansa paitsi EU-komission painostamiseen myös liittolaisten keräämiseen eurorymässä.

Ensin EU uhkasi Italiaa rangaistustoimilla maan populistihallituksen esittelemän alijäämäisen budjetin vuoksi.

Sitten joulukuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi suuria mielenosoituksia järjestäneille keltaliiveille myönnytyksiä, jotka olisivat johtaneet maan budjettivajeen singahtamiseen yli EU-rajojen.

Italia käytti tilaisuuden hyväkseen ja vaati rangaistustoimia myös Ranskalle. Viikkoa myöhemmin komissio hyväksyi Italian budjetin.

– Se [Italian uusi budjettisuunnitelma] oli käytännössä sama kuin minkä talouskomissaari Pierre Moscovici oli hylännyt riittämättömänä viikkoa aiemmin, Transparency Internationalin raportissa todetaan.

Belgiassa hämmästellään pankkimurtoa, jonka tekijöistä tai mahdollisesta saaliista ei ole vielä hajuakaan. Eikä aluksi ollut aivan selvää, että murtoa oli edes tapahtunut.

Poliisi sai sunnuntaina iltapäivällä hälytyksen timanttikaupastaan kuuluisalle alueelle Antwerpenissä Pohjois-Belgiassa. BNP Paribas -pankin konttorin turvajärjestelyistä vastaava yhtiö ilmoitti poliisille, että konttorin turvaholviin oli murtauduttu.

Poliisi totesi paikalle saapuessaan hälytyksen kyllä lauenneen, mutta holvin oven olevan edelleen lukittuna. Vasta kun holviin mentiin sisään voimatoimin, totuus paljastui: Holvista löytyi noin 30 tyhjää tallelokeroa, reikä lattiassa ja viemäriverkostoon johtava tunneli.

Murtovarkaiden saaliista ei ole vielä tietoa, sillä lokeroiden haltijat eivät ole vielä päässeet tarkastamaan omaisuuttaan.

Ahdas ja vaarallinen reitti

Murto oli varsin monimutkainen operaatio. Ensin muutaman sadan metrin päässä konttorista sijaitsesta asuintalosta oli kaivettu tunneli viemäriverkostoon.

Sitten varkaiden oli ahtauduttava viemäriputkiin, jotka saattavat täyttyä koska tahansa vedellä tai myrkyllisillä kaasuilla. Antwerpenin jätevesihuollosta vastaavan yhtiön insinöörin mukaan putket ovat pienimmillään halkaisijaltaan vain 40 senttiä. Suurimmatkin putket ovat vain 1,3 metriä korkeita ja 80 senttiä leveitä soikioita.

– Joko ryöstäjien on täytynyt varautua todella hyvin tai heillä on täytynyt olla paljon onnea selvitäkseen hengissä, sanoo insinööri Els Liekens belgialaiselle yleisradioyhtiö VRT:lle (ranskaksi).

Liekensin mukaan putkissa on erittäin vaikea pysyä pystyssä, ja todennäköisesti varkaat ovat joutuneet ryömimään vatsallaan.

Lopulta oli vielä kaivettava toinen tunneli viemäristä pankkiholviin. Brittiläisen Guardian-lehden mukaan kummassakin päässä oli kaivettu nelimetrinen tunneli.

Varkaat näyttävät selviytyneen hankalasta reitistään, sillä syyttäjien mukaan yhtään epäiltyä ei ole toistaiseksi otettu kiinni, eikä ketään ole tiettävästi löytynyt viemäreistäkään.

Etelä-Ranskan Nizzassa tehtiin samantyyppinen viemärimurto vuonna 1976. Ranskalaispankki Société Générale kertoo verkkosivuillaan (englanniksi), että sen Nizzan-konttorin tallelokeroista vietiin tuolloin nykyrahassa 31 miljoonan euron edestä omaisuutta.

Selluteollisuus kestää entistä paremmin talouden puhureita – tehtaat takovat nyt ennätystuloksia

Vaikka perinteisen paperin kulutus maailmalla laskee, valmiistavat suomalaiset tehtaat nyt sellua ennätysmääriä. Sellun tarvitaan nyt erityisesti pakkauskartongin ja pehmopaperin valmistamiseen. Kun Aasiassa elintaso nousee, kasvaa siellä myös WC-paperin tarve ja toisaalta maailmanlaajuinen nettikauppa tarvitsee pakkausmateriaalia. Tästä hyötyvät suomalaisetkin sellunvalmistajat.

Pienyritysten todellisuus ei taivu tulorekisteriin

Tulorekisteri lisää hallinnollista taakkaa ja työmäärää pienissä yrityksissä ja tilitoimistoissa. Monet yritykset hoitavat itse palkkahallinnon ja tilitoimisto puolestaan tilinpidon yrittäjän kuukausittain toimittavien paperidokumenttien pohjalta. On paljon yrittäjiä, jotka eivät käytä tietokonetta tai älypuhelinta. Toisilla taas ei ole varaa hienoihin automaattisiin palkanmaksujärjestelmiin.

Yhdysvaltalaisten usko politiikan päättäjiin on pohjamudissa

Donald Trumpin puheessa kansakunnalle Suomen aikaan varhain keskiviikkona on ylimääräistä latausta. Lisälataus on tullut siirtolaispolitiikasta aiheutuneesta poliittisesta kriisistä. Puheen ajankohtaa on jo kerran siirretty kriisin takia.

Tämänkertaista Kansakunnan tila -puhetta leimaa puoluepoliittisen kärhämöinnin lisäksi 2020 presidentinvaalien pikkuhiljaa käynnistyvä kampanjointi.

"Aallot tuhoavat tämän maan" – Ilmastonmuutos syöksee meren jo Waldonin kotiovelle Marshallinsaarilla, joka murenee mereen ensimmäisten joukossa

Marshallinsaaret voi muuttua asuinkelvottomaksi jo 30 vuodessa. Moni saarten asukas on jättänyt kotimaansa, koska toivoa ei enää ole, kertoo toimittajamme Mika Mäkeläisen juttu Marshallinsaarilta.

Seuraava lumisadealue on jo tulossa

Etelä-Suomeen saapuu tiistaiaamuksi seuraava lumisadealue. Sade jatkuu päivällä maan etelä- ja keskiosassa. Lämpötila kohoaa etelässä nollan vaiheille, jolloin rannikkoseudulla osa sateista voi tulla vetisempänä.

Muualla sää on laajalti poutainen ja monin paikoin aurinkoinen. Pohjois-Lapissa tehtiin talven pakkasennätys, kun Utsjoen Kevojärvellä mitattiin -39 astetta. Pohjoisessa sää on lauhtumassa ja lumisateet ovat väistymässä itään.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.