Hoivakoteja ylläpitävän Esperi Caren toimintamallille rakennettiin pohja jo yli kymmenen vuotta sitten, sanoo Helsingin ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun tutkija Tricia Cleland Silva.

Hän selvitti väitöstutkimustaan varten Esperin työvoiman hankintaa Filippiineiltä aikana, jota hän pitää käänteentekevänä kehityksessä, joka on nyt nostanut hoivalaitosten ongelmat otsikoihin.

Elettiin vuoden 2007 loppua ja vuotta 2008. Suomessa, Euroopassa ja koko läntisellä pallonpuoliskolla väestö ikääntyi ja hoivapalvelujen tarve oli kasvussa. Samalla oli jo yleismaailmallinen pula alan työntekijöistä.

– 38 000 suomalaista ammattilaista oli päättänyt jättää alan. He olivat tyytymättömiä palkkaansa, vuorotyöhön ja moniin työnjohdollisiin asioihin, Cleland Silva selittää tutkimuksensa taustaa.

Ydinajatuksena kustannustehokkuus

Vuoden 2007 lopussa Esperi ryhtyi yhteistyöhön rekrytointiyritys Opteamin kanssa. Niiden ratkaisu työvoimapulaan oli hoitajien hankkiminen Filippiineiltä.

Suomen hallituksella ja kunnilla oli työvoimapulan lisäksi haasteita myös siinä, millä perusteilla ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen avattaisiin ja valvottaisiin.

– Yritykset näkivät siinä tilaisuuden. Ne sanoivat pystyvänsä ratkaisemaan julkisen alan ongelman. Taustalla oli kuitenkin yksityisyrityksen toimintamalli eli voittojen tavoittelu, Cleland Silva arvioi.

Ne toisin sanoin näkivät bisnesmahdollisuuden ja pyrkivät käyttämään sen hyväkseen, tutkija sanoo. Hänen tulostensa perusteella ydinajatuksena oli vähentää kustannuksia niin paljon kuin vain mahdollista muusta piittaamatta.

Opteamin kansainvälisen rekrytoinnin HR-konsultti Päivi Mäenpää sanoo olevansa yllättynyt näkemyksestä, että rekrytoinnit olisi hoidettu muutoin kuin täysin eettisesti.

Ulkomailta rekrytointi ei ole halpaa, eikä siinä missään tapauksessa ollut kyse säästöistä, vaan sillä haluttiin vastata Suomen työvoimapulaan, Mäenpää sanoo.

Yritykset portinvartijoiksi

Cleland Silva on kotoisin Ottawasta Kanadasta. Hän tuli vuonna 2006 Helsingin yliopistoon tekemään maisterintutkintoa terveydenhoidon hallinnosta ja kiinnostui rekrytointikysymyksistä, jotka olivat nousemassa isoiksi kaikkialla maailmassa.

Kun hän alkoi kaksi vuotta myöhemmin tehdä väitöskirjaansa Hankenilla, Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa, filippiiniläisten hoitajien rekrytointi oli käynnistymässä. Väitöskirjan aihe suorastaan tarjosi itseään, hän sanoo.

Tutkimus osoitti, että yksityisyrityksistä tuli rekrytoinnissa myös julkisen sektorin portinvartijoita, jotka päättivät hoitotyön sisällöstä ja johdosta, hän sanoo. Julkisivu kuitenkin noudatti EU:n työlainsäädäntöä, ja yritykset olivat yhteydessä hoitajien ammattiliittoihin, hän lisää.

Taitoja jäi käyttämättä

Filippiineiltä valituilta hoitajilta edellytettiin sairaanhoitajatutkintoa ja työkokemusta. Työpaikka luvattiin, mutta heille ei välttämättä ollut selvää, että työ hoivakodissa ei vastannut heidän koulutustaan, sanoo Cleland Silva.

Heidän sairaanhoitajatutkintoaan ei Suomessa kelpuutettu myöskään perushoitajatutkinnoksi. Hoiva-avustajaksi pääsee ilman tutkintoja. Osa rekrytoiduista ryhtyi siis niihin töihin, osa perushoitajan oppisopimuskoulutukseen.

Filippiineillä perushoitaja-nimikettä ei ole, on vain sairaanhoitajan tutkinto. Suomen hoivakodeissa ei puolestaan työskentele ketään sairaanhoitaja-nimikkeellä.

– Useimmilla oli Suomeen tullessaan jo kokemusta erikoissairaanhoidosta, ja he ilmaisivat pettymystään siihen, etteivät päässeet käyttämään taitojaan, Cleland Silva kertoo haastattelujensa perusteella.

Mahdollisuuksien rajat epäselvät

Mäenpään mukaan tulijoille oli selvää, millaisesta työstä oli kyse. Siitä kerrottiin heille kyllä, hän sanoo.

Näkemysten ristiriitaa voi selittää toinen filippiiniläishoitajia koskenut tutkimus. Yle uutisoi siitä viime vuonna näin:

"Hoitajille kerrotaan kotimaassa järjestetyssä koulutuksessa, millaista hoiva-avustajan työ hoivakodeissa on. Mutta on vähän toinen juttu, pystyvätkö he todella ymmärtämään, että se on pelkkää perustarpeista huolehtimista. Erityisesti, kun vanhusten hoitopaikkoja ei Filippiineillä ole ollenkaan, tutkija Päivi Vartiainen pohtii."

Kaikki tuohon Tampereen yliopiston tutkimukseen haastatellut hoitajat kertoivat tähtäävänsä koulutuksensa täydentämiseen niin, että voisivat työskennellä Suomessa sairaanhoitajina. Heille ei näyttänyt olevan selvää, ettei oleskelulupa välttämättä sallinut siirtymistä töistä kokopäiväiseksi opiskelijaksi, tutkijat kertoivat.

Missä he nyt ovat?

Toteutumattomat odotukset kääntyivät itseään vastaan, sanoo Cleland Silva. Hänen mukaansa monet hoitajista lähtivät muihin maihin – muun muassa Britanniaan ja Yhdysvaltoihin – oltuaan Suomessa ajan, johon olivat alkujaan sitoutuneet.

– Rekrytoinnin ajatusmalli oli ollut saada työntekijöitä mahdollisimman halvalla ja organisoida työ samalla periaatteella. Se ei ollut kestävää. Yksikään hoitaja ei jää pitkäksi aikaa sellaisiin oloihin, Cleland Silva summaa.

Päivi Mäenpäällä on eri käsitys rekrytoitujen viihtymisestä. Hänen mukaansa suurin osa on yhä Suomessa. Opiskelu lähihoitajasta sairaanhoitajaksi on riippunut kunkin omasta halusta, ja useilta koulutus on onnistunut, hän sanoo.

Millaisista määristä noissa ensimmäisten vuosien rekrytoinneissa sitten puhutaan?

Mäenpään mukaan Esperille tuli Opteamin rekrytoimina kaikkiaan noin 50 filippiiniläishoitajaa, viimeksi vuonna 2015. Samaan aikaan Opteam rekrytoi muillekin, myös julkiselle sektorille.

Cleland Silva sanoo, että Opteamin rekrytointiluvut jäivät tutkimuksessa liikesalaisuuden takia epäselviksi.

Tricia Cleland Silvan toissa marraskuussa tarkastettu väitöstutkimus Transnational Management and Globalised Workers: Nurses beyond Human Resources ilmestyi viime vuonna kirjana.

Hän haastatteli tutkimustaan varten Esperin ja Opteamin sekä rekrytointihankkeeseen niin ikään osallistuneen suomen kielen koulutusta tarjonneen Amiedun edustajia.

Esperin rekrytoimien sairaanhoitajien lisäksi haastateltavina oli muita Suomessa työskenteleviä filippiiniläisiä hoitajia, sisä- ja työministeriön ja Helsingin kaupungin edustajia sekä hoitoalan ammattiliittojen Tehyn ja SuPerin ynnä hoitoalaa valvovan Valviran edustajia.

Lääkäreillä on selvä väylä, hoitajilla ei

Opteam ei ole enää muutamiin vuosiin rekrytoinut hoitajia Filippiineiltä, kertoo Päivi Mäenpää. Työvoimapulaan luotu malli on hänen mukaan tyssännyt, ja syitä on monia, muun muassa pitkäksi venynyt lupien käsittely.

Ulkomaisen sairaanhoitajatutkinnon laillistamisväylääkään ei edelleenkään ole, toisin kuin lääkäreillä. Mäenpää suree sitä, että viime vuosikymmenellä alulle saatu pilottimalli jäi taantuman jalkoihin.

Tähän juttuun pyydettiin myös Esperin kommenttia. Henkilöstöjohtaja Maria Pajamo vastasi näin: "En halua käydä läpi vanhoja toimintamalleja, koska on selkeää että on tehty virheitä, mutta nyt tulee muutos."

Japanissa Hokkaidon saarella sijaitsevaan Sapporon kaupunkiin on kohonnut lumesta tehty Helsingin tuomiokirkko.

Lumikirkko on kooltaan yhden kolmasosan aidosta Helsingin tuomiokirkosta. Näyttävä lumiveistos on osa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisen taipaleen juhlistamista.

Juhlavuoden kunniaksi Sapporon lumifestivaaleille haluttiin rakentaa suomalainen maamerkki.

Lumikirkon takana ovat Sapporon kaupunki ja paikallinen mediayhtiö HBC, joka on Sapporon lumifestivaalin pääkumppani.

Vuosittainen lumifestivaali on Sapporon kuuluisimpia tapahtumia, ja se järjestetään nyt 70. kerran. Ympäri kaupunkia on noin 200 lumiveistosta ja kymmenkunta isompaa lumesta tehtyä rakennelmaa.

Lumesta tehty tuomiokirkko ja muut pääveistokset ovat Japanin itsepuolustusvoimien tekemiä, eli veistoksia ovat olleet rakentamassa Hokkaidon saarella olevat sotilaat. Massiivisen lumikirkon rakentaminen on kestänyt noin neljä viikkoa.

Lumikirkon avajaisia vietettiin tänään. Paikalla oli Suomen Tokion suurlähetystön lähetystösihteeri Ari Honkanen.

– Kirkkohan on varsin hämmästyttävä. Jo pelkkä koko puhuttelee, mutta yhdennäköisyys on hämmästyttävä, koska lumikirkko on valkoinen, eli samannäköinen kuin kirkko oikeassakin elämässä.

Honkanen kertoo, että lumikirkon veistämiseen on käytetty noin 2 300 kuutiota lunta. Turvallisuussyistä kirkon sisälle ja sen välittömään läheisyyteen meneminen on kielletty.

– Ehkä entistä makeampaa tästä tekee sen, että lumilinna on pystyssä vain viikon ajan, eli festivaalien ajan. Tämän jälkeen kirkko ajetaan maan tasalle pitkälti turvallisuussyistä.

Suomi on muutenkin edustettuna Sapporon lumifestivaaleilla, sillä festivaalin yhteydessä järjestettäviin lumenveistokilpailuihin osallistuu suomalainen joukkue.

Täältä voit katsoa paikallisen mediayhtiöä HBC:n tuomiokirkosta tekemän uutisklipin.

Donald Trumpin puheessa kansakunnalle Suomen aikaan varhain keskiviikkona on ylimääräistä latausta.

Kerran vuodessa kongressissa järjestettävä puhe on Yhdysvaltain presidentin tärkein mahdollisuus linjanvetoon, sillä hän saa kansakunnan huomion parhaaseen television katseluaikaan. Lisälataus on tullut siirtolaispolitiikasta aiheutuneesta poliittisesta kriisistä. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone siirsi puheen ajankohtaa jo kertaalleen tuon kriisin takia.

Trump on kiistellyt kongressin kanssa Meksikon rajalle rakennettavasta muurista. Demokraatit ovat torpedoineet Trumpin vaatimukset 5,7 miljardin dollarin rahoituksesta muuria varten.

Kiistan kärjistyessä joulukuussa Trump kieltäytyi allekirjoittamasta budjettilakeja, mikä johti liittovaltion virastojen osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.

Uusi sulkeminen uhkaa ensi viikon lopulla, mikäli sopua ei siihen mennessä saavuteta.

Enemmistö ei halua muuria väkisin

On epäselvää, kuinka pitkälle Trump on valmis vaatimuksissaan menemään. Puheesta etukäteen julkaistujen otteiden mukaan hän vetoaa samanaikaisesti kansalliseen yhtenäisyyteen.

Trump on viime viikkoina väläytellyt jopa kansallisen hätätilan julistamista rajaseuduille muurirahoituksen saamiseksi. Se olisi valtava poliittinen riski, sillä sunnuntaina julkaistun CBS-kanavan mielipidemittauksen mukaan 66 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää hätätilan julistamista liioitteluna.

Vastaajista 73 prosenttia haluaa Trumpin jatkavan neuvotteluja demokraattien kanssa, jotta uudelta virastojen sulkemiselta vältyttäisiin.

– Ei mennä asioiden edelle. Kuulette ensin puheen kansakunnalle ja näette, mitä sen jälkeen tapahtuu, Trump sanoi arvoituksellisesti viime perjantaina.

Trumpilta odotetaan vastinetta demokraattiehdokkaille

Tämänkertaista Kansakunnan tila –puhetta leimaa puoluepoliittisen kärhämöinnin lisäksi 2020 presidentinvaalien pikkuhiljaa käynnistyvä kampanjointi.

Ensimmäiset demokraattiehdokkaat ovat ilmoittautuneet presidenttikisaan. He ovat painottaneet ohjelmajulistuksissaan tyypillisiä demokraattisia arvoja, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Trumpin kotimaanpolitiikan linjanvetoja peilataan nyt heitä vasten. Esimerkiksi sitä, vaatiiko Trump lisää veroleikkauksia tai palaako hän esimerkiksi 2016 vaaliteemaansa Obaman terveydenhuoltouudistuksen romuttamisesta?

Ulkomaiden osalta Trumpilta odotetaan painavia sanoja muun muassa Venezuelan poliittisesta kriisistä sekä Pohjois-Korean ydinaseista. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toinen huipputapaaminen järjestetään suunnitelmien mukaan tämän kuun lopussa.

”Poliitikot ajavat vain omaa ja rahoittajiensa etua”

Virastojen sulkeminen on kasvattanut yhdysvaltalaisten äänestäjien epäluuloa valitsemiaan edustajia kohtaan. Marylandin yliopiston julkishallinnon tutkimuslaitos julkaisi viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisten usko liittovaltion hallintoon on romahtanut.

83 prosenttia vastaajista ei luottanut pääkaupunki Washington D.C.:ssa tehtävien päätösten olevan oikeita ja kansakunnalle parhaita.

Erityisen huolestuttavaa tutkimuksen mukaan on, että äänestäjät epäilevät poliitikkojen ja poliittisin perustein valittujen virkamiesten rikkovan Yhdysvaltain perustajaisien niin sanottua sosiaalista sopimusta. Sen mukaan kansan valitsemien edustajien olisi asetettava kansan etu omansa edelle.

Tutkimukseen vastanneista 62 prosenttia uskoo nykyisten poliitikkojen ajattelevan päätöksissään enemmän kampanjarahoittajiensa etua. Henkilökohtaisen ja omien sidosryhmien edun tavoittelun arvioidaan kärjistyneen viime vuosina.

Kansa löytää kompromisseja, poliitikot eivät

Tutkijat muodostivat ”kansanparlamentin”, jossa tarjosivat ratkaisumalleja erilaisia poliittisia näkemyksiä edustaville vastaajille. Toisin kuin poliitikot, tavalliset kansalaiset pystyivät löytämään kompromisseja toivottomiltakin näyttäviin poliittisiin kiistakysymyksiin.

– Äänestäjät kokevat, ettei heitä kuunnella eivätkä he ymmärrä päätöksiä. He eivät kuitenkaan ole yhtä jyrkästi kahteen leiriin jakautuneita kuin poliitikot, tutkimuslaitoksen johtaja Steven Kull sanoi julkistamistilaisuudessa Brookings-instituutissa.

Pienet liekit hyppivät lasin takana ja nopeasti näkyviin alkaa muodostua kuvio. Kone tekee samaa erehtymättä, jatkuvasti, ja tuloksena on pientä hiomista vaille oleva valmis tuote. 3D-tulostus on viimein saapumassa Suomen teollisuuden avuksi.

Innostuneimmissa arvioissa on lupailtu, että 3D-tulostus on neljäs teollinen vallankumous. Suomalaiset asiantuntijat toppuuttelevat liiallista hypetystä, mutta uskovat kolmiulotteisen tulostuksen valtaavan nopeasti alaa myös täällä.

Toistaiseksi esimerkiksi metallia tulostavia 3D-tulostimia on Suomessa vasta muutama. Maailmalla niitä on jo tuhansia.

– Meiltä puuttuu sellaista lentokone- ja autoteollisuutta, joka on edistänyt 3D:n tuloa Keski-Euroopassa. Nyt on syytä päästä nopeasti muun Euroopan tahtiin, toivoo tekninen johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

Delva Oy on vasta aloittamassa metallien kolmiulotteista tulostamista. Yhtiö odottaa saavansa tilaamansa tulostimen lähiaikoina. Ensimmäiset laitteet yritys aikoo tuottaa parin kuukauden sisällä.

– Tarkoituksena on laajentua nopeasti. Tilaamme lisää koneita ja ajatuksena on, että pystymme samaan hintatasoon kuin Keski-Euroopan 3D-tulostajat.

Lahdessa tulostuu hammasproteesien runkoja

Lahtelainen Materflow on jo aloittanut metallin 3D-tulostuksen.

– Tällä hetkellä suurin osa tuotteistamme löytyy ihmisten suista. Hammasproteesien runko-osat muodostavat kolme neljäsosaa metallitulostimen tuotannosta, kertoo yhtiön myyntijohtaja Timo Peltonen.

Myös Peltonen pitää neljännen teollisen vallankumouksen käsitettä liioittelevana.

– Eräs asiakkaamme sanoi hyvin, että 3D-tulostus tuo suunnittelun vallankumouksen teollisuuteen. Se mahdollistaa sellaisten komponenttien suunnittelun ja valmistuksen, joita vanhoilla menetelmillä on vaikea toteuttaa.

3D on ekologinen vaihtoehto

3D-skannauksella saadaan monimutkainenkin esine digitaaliseen muotoon, katsottavaksi ja muokattavaksi tietokoneen ruudulla. Se antaa mahdollisuudet suunnitella, mitata ja valmistaa laitteita joko perinteisin menetelmin tai 3D-tulostuksella.

Hämeen ammattikorkeakoulu opettaa oppilaitaan 3D-skannauksen ja suunnittelun pariin ja tarjoaa palvelujaan myös yrityksille.

– 3D-skannaus on paljon tarkempaa ja nopeampaa kuin perinteiset menetelmät. Skannauksessa saadaan kappale mitattua kymmenesosassa siitä ajasta, mitä menee käsin mittamiseen. Tarkkuus on jopa sata kertaa parempaa, kertoo konetekniikan lehtori Timo Kärppä Hämeen ammattikorkeakoulusta.

3D-skannaus vähentää tai jopa poistaa tarpeen paperisiin teknisiin piirustuksiin. Se on myös ekologista.

– Meidän ei tarvitse tehdä uusia prototyyppejä, vaan nämä prototyypit ovat virtuaalimaailmassa. Säästämme ainetta ja materiaalia ja tietysti aikaa, selittää Timo Kärppä.

Myös 3D-tulostamisen ammattilaiset kehuvat ekologisuudella.

– Tulostaminen tuottaa huomattavasti vähemmän hukkamateriaalia kuin perinteinen metallikomponenttien valmistus, kehuu johtaja Markku Lindqvist hämeenlinnalaisesta Delva Oy:stä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi eilen Facebookissa kysymyksiä herättävän päivityksen. Hän kertoi olevansa voiton puolella ja totesi, että “sairauden hoitojakso on ohi”.

Viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko Rinne yhä sairaalassa vai ei. Häntä ei ole kuitenkaan kotiutettu vielä. Rinne on kuntoutuksessa. Se tapahtuu yhä laitoksessa.

SDP näyttää luottavan siihen, että Rinne kestää kampanjan rasitukset

Mielipidetiedustelujen mukaan SDP on tällä hetkellä maan suurin puolue. Sen puheenjohtajana Antti Rinne on potentiaalinen pääministeriehdokas.

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin julisti puolueen vaalistartissa runsas viikko sitten, että muutos alkaa 14. huhtikuuta, kun SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri.

Sosialidemokraatit lähtevät siis siitä, että nimenomaan Antti Rinne on puolueen ehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Ilmeisesti puolueen johto on varma siitä, että Rinteen kunto kestää vaalikampanjan ja jopa pääministeriyden rasitukset.

Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella tuo päätelmä vaikuttaa toistaiseksi uskaliaalta.

Jos SDP katsoo, että eduskuntavaali on pääministerivaali, puolueen pitäisi nyt antaa äänestäjille tarkat tiedot ehdokkaansa terveydentilasta. Asiasta tähän mennessä julkistetuissa tiedoissa on oleellisia aukkoja.

Ennen kaikkea sepelvaltimotukokseen ja sen seurauksiin liittyvät oleelliset yksityiskohdat jäävät avoimiksi. Myös poikkeuksellisen pitkä sairaalahoito nostaa pohdittavaksi monia kysymyksiä.

Antti Rinne ei ole julkistanut kaikkia oleellisia tietoja sairaudestaan

Antti Rinne sairastui Espanjassa vuodenvaihteen tienoilla. Hän on julkistanut sairastumisestaan ja saamistaan hoidoista tietoja kolmeen otteeseen.

Kertomansa mukaan Rinne poti Espanjassa keuhkokuumeen ja sepelvaltimon tukoksen. Rinne on myös todennut, että hänen tilaansa on lisäksi heikentänyt sairaalainfektio.

Sepelvaltimon tukos havaittiin kuitenkin vasta Suomessa, jonne Rinne palasi 11. tammikuuta. Kotimaassa Rinteelle tehtiin pallolaajennusleikkaus.

Esimerkiksi seuraavat seikat eivät käy ilmi Antti Rinteen julkistamista tiedoista: Milloin ja kuinka pahoin sepelvaltimo tukkeutui? Edelsikö keuhkokuume tukosta, vai laukaisiko tukos keuhkokuumeen? Onko sepelvaltimotukos vaurioittanut Rinteen sydänlihasta?

Nämä ovat sairauteen liittyviä yksityiskohtia, mutta hyvin oleellisia paitsi potilaan tämän hetkisen kunnon, myös hänen tulevan kuntonsa ja suorituskykynsä arvioimisessa.

Sepelvaltimotukos vaurioittaa sydänlihasta

Pitkän uran tehneen kardiologin mukaan useita päiviä kestävä sepelvaltimotukos aiheuttaa yleensä arpeutuman sydänlihakseen. Siitä seuraa sydämen vajaatoiminta, joka heikentää potilaan fyysistä suorituskykyä pysyvästi.

Kertoessaan vakavasta sairastumisestaan Antti Rinne on Facebook-päivityksissään käyttänyt sanaa sepelvaltimotukos. Kysyin sydäntautien asiantuntijalta myös, mitä käsite sepelvaltimotukos tarkoittaa.

Lääkärien kielenkäytössä se tarkoittaa tilannetta, jossa verenkierto pysähtyy täysin. Siitä johtuva hapenpuute aiheuttaa aina sydäninfarktin eli vaurion sydänlihakseen.

Silloin, kun verisuonessa on vielä aavistus virtaamaa – esimerkiksi kaksi prosenttia normaalista – kyse on dynaamisesta tukoksesta. Tällöin suurta infarktia ei synny.

Kun lääkäri puhuu sepelvaltimon ahtaumasta tai kaventumasta, kyse ei ole infarktista, vaan läheltä piti -tilanteesta.

Pitkä sairaalahoito ja kuntoutus herättävät paljon kysymyksiä

Koska Antti Rinteen sairaalahoito on kestänyt kuukauden, on selvää, että hän on potenut poikkeuksellisen vaikean sairauden. Potilas, jolle on tehty pallolaajennus, pääsee useimmiten kotiin jo operaation jälkeisenä päivänä, joka tapauksessa alle viikossa.

Pallolaajennushoidon saanut potilas kuntouttaa yleensä itseään kotona lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lääkäri antaa kullekin toipilaalle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Esimerkiksi kuntoutuksen rasittavuuden aste ja kesto määritellään potilaan kunnon mukaan.

Vaikka Antti Rinne on saanut hoitoa moneen vaivaan yhtä aikaa, hänen saamansa sairaalahoito on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Se, miksi sairaalahoito kesti kuukauden päivät, on yhä mysteeri.

On perusteltua kysyä, onko hoidon pituus johtunut hänen sydänvaivoistaan, sairaalainfektiosta, vai kenties jostain aivan muista syistä? Edelleen on aiheellista kysyä, miksi Rinteen kuntoutus ei tapahdu hänen kotonaan?

Tulisiko pääministeriehdokkaiden julkistaa lääkärintodistukset terveydentilastaan?

Omaa terveydentilaa koskevat tiedot ovat jokaisen kansalaisen yksityisasioita, niillä on hyvin vahva suoja. Maan johtavien poliitikoiden kohdalla yksityisyyden suoja ei ole kuitenkaan samanlainen kuin kansalaisilla keskimäärin.

Tasavallan presidentti julkistaa säännöllisin väliajoin lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Tähän käytäntöön siirryttiin Suomessa Urho Kekkosen presidenttikauden päätyttyä. Osasyynä tähän käytäntöön siirtymiseen oli aikanaan se, että presidentin valinta muutettiin suoralla kansanvaalilla tapahtuvaksi.

Pääministeriltä tai pääministeriehdokkailta vastaavaa säännöllistä lääkärinlausuntoa ei edellytetä, vaikka pääministeriys on Suomen poliittisessa järjestelmässä raskain ja stressaavin työtehtävä. Pääministerin työn vaativuus ja kuormittavuus on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana huomattavasti.

Korkeissa poliittisissa tehtävissä olevat henkilöt julkistavat yleensä oma-aloitteisesti tietoja vakavista, tehtäviensä hoitoon vaikuttavista sairauksistaan.

Puolueet eivät voi ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille

Suurimmilla puolueilla on jo vuosien ajan ollut tapana korostaa, että eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit. Näin asia ei tosiasiassa ole.

Kansalaiset eivät äänestä vaaleissa pääministeristä, vaan valitsevat kansanedustajia. Esimerkiksi SDP:n nykyistä puheenjohtajaa Antti Rinnettä voivat äänestää vain uusimaalaiset.

Mikään säädös ei edellytä, että pääministerin täytyy edustaa vaaleissa suurimmaksi nousevaa puoluetta. Tästä käytännöstä puolueet ovat sopineet keskenään. Laki ei myöskään määrää, että pääministerin tulee olla puolueen puheenjohtaja.

Esimerkiksi Mauno Koivisto nousi sekä Suomen pääministeriksi että presidentiksi, vaikkei hän ollut missään vaiheessa kansanedustaja.

On tietysti luonnollista ja ymmärrettävää, että suurimman puolueen asemaan vaaleissa johtanut henkilö on etusijalla, kun pääministeriä valitaan. Puolueet eivät voi kuitenkaan ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille.

Jos maan suurimmat puolueet ovat aidosti sillä kannalla, että edessä olevat eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit, tuohon kisaan osallistuvien puolueiden tulisi nimetä pääministeriehdokkaansa hyvissä ajoin. Kunkin pääministeriehdokkaan pitäisi myös julkistaa oma ehdotuksensa tulevaksi hallitusohjelmaksi.

Siinä tapauksessa olisi myös suotavaa, että kukin noista puolueista julkistaisi lääkärin lausunnon ehdokkaansa terveydentilasta. Vastuuta pääministerin valinnasta ei pidä sälyttää äänestäjille, jollei heillä ole noita tietoja käytettävissään.

Vastuu pääministeriehdokkaiden valinnasta on täysin puolueilla. Virallisesti lopullisen pääministerin valinnan tekee eduskunta ja tehtäväänsä hänet nimittää Tasavallan presidentti.

Jos puolueet haluavat tehdä eduskuntavaalista pääministerivaalin, niiden tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi niin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää pääministeriehdokkaista.

https://yle.fi/uutiset/3-10619955

THL kehottaa helmikuun alussa Silja Linen risteilyllä olleita matkustajia tarkistamaan rokotesuojansa tuhkarokon osalta. THL:n mukaan tuhkarokkoa sairastanut aikuinen henkilö on matkustanut 1.–3. helmikuuta Silja Serenade -aluksella Helsingistä Tukholmaan ja takaisin.

Varoitus liittyy tuhkarokkotartuntaan, joka todettiin aiemmin pääkaupunkiseudulla. THL:n mukaan sairastunut henkilö on mahdollisesti altistanut muita taudille matkustaessaan.

THL neuvoo samalla laivalla matkustaneita tarkkailemaan tuhkarokon oireita seuraavien kolmen viikon aikana. Ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet.

Jos oireita ilmenee, on syytä ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen.

Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva, huoneilmassa leviävä sairaus. Tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

Toisaalta tuhkarokkovirus ei pärjää pitkään kehon ulkopuolella: virukset tuhoutuvat pinnoilta muutamassa tunnissa, kerrotaan THL:stä.

Lue myös:

Tuhkarokon rokotekattavuus on nyt 96 % – Paikalliset erot silti huolena

Edesvastuuton ihmiskoe 200 vuotta sitten on pelastanut jo miljoonia ihmishenkiä

Näkökulma: Rokottaa vai ei? Numerot paljastavat totuuden

Kihlakunnansyyttäjä Sanna Savolaisen kenkien korot kopsahtelevat Vantaan oikeustalon käytävillä.

Hän siirtyy yhdellä oven avauksella Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden puolelle.

Savolainen kävelee jonkun matkaa käytävää pitkin ja pysähtyy sen keskivaiheille käräjäsali numero viiden oven eteen.

Kun puheenjohtaja huutaa osapuolet saliin, Savolaisen perässä oikeussaliin astelee pitkähiuksinen nainen lenkkareissaan ja fleecepaidassaan.

Savolainen vaatii naisen pahoinpitelijälle sakkorangaistusta.

– Hoidan naisiin ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja vakavia väkivaltarikoksia, Savolainen kertoo.

"Niin sanottu virka-aika ei oikein tahdo riittää"

Savolainen on työskennellyt kihlakunnansyyttäjänä vuodesta 2007.

Hän kertoo, että viime vuosina syyteharkintaan tulevien juttujen laajuus ja vaikeustaso on lisääntynyt.

Ja samalla työmäärä on kasvanut.

– Niin sanottu virka-aika ei oikein tahdo riittää. Se tarkoittaa sitä, että me (syyttäjät) olemme jatkaneet iltaisin ja viikonloppuisin työntekoa.

Jatkuva venyminen näkyy omassa jaksamisessa.

– Omat voimavarat ovat välillä vähissä, ja palautuminen työstä on tietysti myös hitaampaa.

Syyttäjien lisäksi tilanteesta kärsivät myös rikosten uhrit eli Savolaisen tapauksessa seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrit.

– Se on todella valitettavaa, jos juttuja ei saada varsinkaan vakavissa rikosasioissa kohtuullisessa ajassa eteenpäin. Viimeiseen asti venytään, että asiat saataisiin kohtuullisessa ajassa eteenpäin, mutta valitettavasti resurssipula näkyy myös käsittelyajoissa, Savolainen sanoo.

Yle pyysi Sanna Savolaiselta hänen työkalenterinsa viime viikolta.

Kalenteri on tämän jutun lopussa. Viime viikolla Savolaisella oli vain yksi vapaapäivä.

"Kyllä on pelättävissä, että me väsymme työtaakan alle"

Sanna Savolainen ei ole Suomen ainoa syyttäjä, joka paiskii töitä iltaisin ja viikoloppuisin.

Suomen syyttäjäyhdistyksen tekemän selvityksen mukaan syyttäjät tekevät keskimäärin kuuden päivän työviikkoa.

– Keskimäärin teemme kuusi päivää viikossa töitä. Syyttäjillä ei ole työaikaa, niin tämä työnteko ei vaikuta valtiontalouteen. Töitä tehdään periaatteessa ilmaiseksi, sanoo Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto.

Haaviston mukaan syyttäjät tekevät töitä jaksamisensa äärirajoilla.

– Velvollisuudentunnosta töitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, että syyteharkinnat saadaan tehtyä. Ei tämä järjestelmä voi toimia niin, että jatkuvasti vain venytään. Kyllä on pelättävissä, että me väsymme työtaakan alle, Haavisto varoittaa.

Syyttäjät ovat seuranneet sivusta, kun poliisi on saanut viime aikoina lisää resursseja.

Oulun seksuaalirikostutkintojen poikkeuksellisen laaja julkisuus sai hallituksen lupaamaan Oulun kaupungille parin miljoonan euron hätäavun.

Sellainen raha kelpaisi syyttäjillekin.

– Syyttäjälaitoksen budjetti on noin 44 miljoonaa, noin 0,2 promillea valtion taloudesta. Jos meille luvattaisiin 2 miljoonaa lisää, niin se auttaisi hyvin paljon syyttäjälaitoksen ja syyttäjien asemaa. Se on arvovalintakysymys, miten näitä asioita hoidetaan, syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto sanoo.

Juttua tarkennettu klo 9.15: Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto tarkensi lausuntoaan. Syyttäjälaitoksen budjetti on 0,2 promillea valtion taloudesta, eikä 0,02 promillea kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Utelias mutta epäluuloiselta vaikuttava viemärirotta lähestyy kapealla kulkureitillään tuholaistorjujaa. Samassa rotta pyörähtää ympäri ja lähtee takaisin tulosuuntaansa. Parin sekunnin kuluttua se tulee taas.

– Hyvässä turkissa ja hyvässä kunnossa olevia pulskia rottia viemäreissä tuntuu liikkuvan, kommentoi tuholaistorjuntayritys Anticimexin Itä- ja Kaakkois-Suomen myyntipäällikkö Jari Lehmusmetsä katsoessaan videokuvaa viemäristä.

Rotta on havainnut reitillään jotain epäilyttävää, ja sen matka etenee hitaasti ja varovasti. Muutaman peruutuskerran jälkeen uteliaisuus voittaa, ja viemäreiden asukas ottaa kohtalokkaat askeleensa.

Sähköansa on osoittanut tehokkuutensa, rotan elämä päättyy yhdellä voimakkaalla iskulla.

– Rotta ei pysty elossa ohittamaan ansaa, jossa on lämpö– ja liiketunnistin, kertoo Lehmusmetsä katsellessaan tietokoneensa näytöltä viemärikameran videokuvaa.

Lehmusmetsän edustama yritys on hävittänyt rottia Kouvolan viemäreistä runsaan puolen vuoden ajan.

Rottaongelma on työllistänyt erityisesti Kuusankosken taajamassa, jossa rottia pyrki kaupunkialueella asuinkiinteistöihin lattiakaivojen ja wc–pönttöjen kautta jo viime keväänä.

Havaintoja tehtiin muun muassa kahdessa päiväkodissa sekä tavaratalon parkkipaikalla sijaitsevan jätteiden kierrätyspisteen tuntumassa.

Runsas saalis

Kuusankosken keskustan länsiosiin keskittyneessä jahdissa viemärirottakeskittymä on saarrettu neljällä kulkureiteille asennetulla pyydyksellä.

– Ansassa on tylppä muovinen atrainta muistuttava laite, joka iskee rottaan 70 kilometrin tuntinopeudella, ja murskaa eläimen kuoliaaksi. Sen jälkeen laite virittää itsensä uudestaan ja valmistautuu seuraavaan kohtaamiseen, kertoo Jari Lehmusmetsä.

Atraimen “piikit” ovat päistään tarkoituksella tylppä, jotta atrain ei lävistäisi rottaa. Kuolleet rotat kulkeutuvat muun viemärijätteen tavoin pitkän ajan kuluessa verkoston loppupäähän jätevedenpuhdistamolle.

Jari Lehmusmetsän mukaan viemäriverkostoon asennetut ansat ovat pyydystäneet keväästä lähtien vajaat 200 rottaa.

– Kaikkia rottia ei koskaan saada viemäreistä pois, mutta tilanne on nyt kuitenkin rauhoittunut, kuvailee Lehmusmetsä.

Viemäreissä riittää rotille syötävää

Viemäreihin asennetut pyydykset ovat eräänlaisia älylaitteita. Ne sisältävät muun muassa puhelimista tutun sim–kortin, jonka avulla ansa raportoi saalismäärät suoraan tuholaistorjujan tietokoneelle.

Kouvolan viemäriverkostoa hallinnoivalle Kouvolan Vesi Oy:lle rottien vähentäminen viemäreistä maksaa kuukaudessa noin tuhat euroa. Torjuntaa jatketaan toistaiseksi, alustavan arvion mukaan kevääseen saakka.

– Jatkokin on mahdollinen, mutta katsotaan nyt miten osumia tulee. Nythän sieltä on tullut enää yksittäisiä iskuja. Olemme erittäin tyytyväisiä ansojen toimintaan, sanoo kunnossapitovastaava Jan Mänttäri Kouvolan Vedeltä.

Tuholaistorjunnan ammattilaisten mukaan suurimmat saalismäärät saadaan yleensä pian sen jälkeen kun ansat on asennettu. Näin kävi myös Kouvolassa. Vajaat 200 rottaa reilussa puolessa vuodessa on melko tavanomainen määrä tuholaistorjujalle.

– Määrä ei mitenkään yllätä, sanoo Jari Lehmusmetsä. Viemäreissä on rottia, koska siellä riittää syötävää. Jos lähistöllä on asuintaloja, niin yleensä niistä ajautuu syömäkelpoista materiaalia viemäriin.

Rottahavaintoja tehdään koko ajan

Myös maan pinnalla tehdyt rottahavainnot ovat Kuusankosken katukuvassa vähenemään päin. Kierrätyspisteellä tehdyt havainnot ovat loppuneet kokonaan.

Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan mukaan kierrätyspisteelle oli säännöllisesti tuotu vanhentunutta leipää, joka oli houkutellut rottia paikalle.

– Leivän alkuperää emme saaneet selville, mutta tiedottamisella leivän tuonti sille kuulumattomaan paikkaan saatiin loppumaan. Samalla kaupunkilaisten rottahavainnot palautuivat normaalille arkipäiväiselle tasolle, kertoo terveystarkastaja Mari Järvinen.

Rottahavaintoja tehdään kaupungin terveysvalvontaan ympäri vuoden. Järvisen mukaan yksittäisiä ilmoituksia tulee edelleen, myös muualta kuin Kuusankoskelta. Ilmoitusten määrässä tulee piikki yleensä syksyisin, kun liikkeellä olevat rotat saattavat alkaa etsiä sisätiloja.

Maan pinnalla tehtyjen havaintojen osuminen samoihin aikoihin viemärirottajahdin kanssa lienee osittain sattumaa.

– Viemärirotilla on niin hyvät oltavat, että ne viihtyvät pääosin viemäreissä. Joskus jokunen yksilö saattaa yrittää maan päällekin, mutta uskoisin, että kierrätyspisteellä vierailleet rotat olivat eri eläimiä kuin viemärirotat, arvelee Järvinen.

Havaijilla tupakan ystävät voivat tulevaisuudessa joutua odottamaan melko pitkään saadakseen vetää laillisesti ensimmäiset henkoset nikotiinisavua. Paikallisen poliitikon jättämä lakiesitys kieltäisi toteutuessaan tupakan myynnin alle 100-vuotiaille.

Havaijin osavaltiossa tupakan myymistä koskevat lait ovat jo entuudestaan tiukimpia Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 tupakan myynnin ikäraja nostettiin saarilla 21 vuoteen.

Uusi lakiesitys nostaisi ikärajan ensi vuonna 30 vuoteen. Seuraavana vuonna 2021 ikäraja olisi jo 40, ja 2022 tupakan ostajan tulisi olla vähintään 50-vuotias.

Vuonna 2023 tupakan hankkiminen olisi salittua enää vain 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille ihmisille. Lopulta vuonna 2024 ikäraja nostettaisiin kerralla 100 vuoteen.

Ei täyskieltoa?

Mikäli demokraatteja edustavan lainsäätäjän Richard Creaganin esitys hyväksytään, se käytännössä kieltäisi tupakan myynnin.

Asteittain äärimmäisyyksiin asti nouseva ikäraja ei kuitenkaan ole vain silmänlumetta vaan oleellinen osa lakiesitystä. Creaganin mukaan esitys on muotoiltu juuri näin, jotta sen voidaan katsoa olevan lainmukainen.

Juridisesti lakiesityksen ydin on siinä, ettei se vaadi tupakan täyskieltoa vaan ainoastaan myynnin rajoittamista.

Tiettävästi maailman tiukinta tupakkalaki ehdottanut Creagan on siviiliammatiltaan lääkäri. Hänestä täysikielto ei ole liioittelua.

– Valtio on velvoitettu suojelemaan kansalaisten terveyttä, Creagan – entinen tupakoija – perusteli Hawaii Tribune-Herald -sanomalehdelle.

– Tilapäinen miehityksen alitus oli jokapäiväistä, kertoo Maria työstään Touhula-päiväkodissa.

Maria on lastentarhanopettaja Uudeltamaalta. Hän ei halua esiintyä jutussa oikealla nimellään.

– Jos esimerkiksi ryhmän toisella työntekijällä oli hammaslääkäri, toinen oli koko aamupäivän yksin 18 lapsen kanssa koko aamupäivän, Maria sanoo.

Pääsääntöisesti sijaisia ei hänen mukaansa saanut edes palkata. Lisäksi Touhulassa työntekijät joutuvat hoitotyönsä ohessa tekemään myös muita töitä, kuten ruuanlaittoa, siivousta ja lumitöitä. Nämä kaikki veivät aikaa varsinaiselta lasten hoitotyöltä.

– Hankalia tilanteita tuli, kun samaan aikaan piti valvoa lapsia ja hoitaa keittiövuoro, Maria lisää.

Maria kertoo, että esimerkiksi ikävästä tilanteesta käy se, kun lapsi oli purrut toista lasta, ja vanhempi otti yhteyttä päiväkotiin. Marian mukaan vanhemmille piti valehdella näissä tilanteissa, sillä ei saanut kertoa, että kukaan hoitajista ei ollut nähnyt tilannetta. Ja syynä oli usein se, että yhdellä hoitajalla oli liian monta lasta paimennettavanaan.

Eteeni tuli ikäviä tilanteita, kun sain lasten vanhemmilta kuvia puremajäljistä, eikä voitu kertoa, että kukaan työntekijä ei ollut tilannetta nähnyt” Lastentarhanopettaja Uudeltamaalta

Maria on Touhulassa työskentelynsä aikana nähnyt monta muutakin epäkohtaa. Kuten sen, että jatkuvasti työllistettiin palkkatuella ihmisiä töihin, joita ei ollut hänen sanojensa mukaan aikomustakaan palkata.

Maria kertoo myös työntekijästä, joka oli huomannut, että lapsi tarvitsee erityistä tukea kehitykseensä. Työntekijä kertoi vanhemmille, että sellaista tukea Touhula ei tarjoa. Hän kehotti vanhempia tämän takia hakeutumaan kunnan omaan päivähoitoon, jotta lapsi saisi tarvitsemansa tuen.

Tämän jälkeen johdolta tuli tiukat ohjeet siitä, että tällaisista asioista perheille ei saa kertoa.

Muutenkin Maria kertoo päiväkodin huonosta tilanteesta, jossa lasten erityistä tuen tarvetta ei huomattu, sillä päiväkodissa ei ollut koulutettuja työntekijöitä, jotka olisivat kyenneet tunnistamaan tilanteen.

“Touhulassa erityisen tuen tarpeen havaitseminen on hankalaa, sillä ei ole päteviä hoitajia ja lastentarhanopettajia.” Lastentarhanopettaja Uudeltamaalta

Yhteydenotot liittoon ovat lisääntyneet viimeisten parin vuoden aikana

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) kertoo, että heille on tullut kahden viime vuoden aikana yhteensä kuusi valvontailmoitusta yksityisistä päiväkodeista. Puolet näistä, eli kolme, koskevat Touhula-päiväkoteja. Yksi ilmoitus koskee ryhmäkokoa, toinen henkilöstömitoitusta ja kolmas kahden työntekijän riitatilannetta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Perez kertoo, että liitolle Touhulan kyseenalaiset ja jopa lainvastaiset toimintatavat ovat tuttuja. Touhulan päiväkotiketju on voimakkaasti kasvanut parin viime vuoden aikana ja kasvun aikana liitto on saanut jäseniltään useita yhteydenottoja kuukaudessa.

Viime päivinä yhteydenotot ovat tosin lisääntyneet valtavasti, sillä julkisuudessa esille otettu lapsen puremistapaus on herättänyt ketjun hoitajissa halun kertoa yhtiön ongelmista.

Superin mukaan yhteydenottoja on tullut kymmenistä ketjun päiväkodeista. Super arvioi, että luottamusmiesjärjestelmä on Touhulan päiväkodeissa heikko, ja siksi työntekijät ottavat liittoon yhteyttä.

Touhula on Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju ja sieltä otetaan yhteyttä eniten liittoon.

– Lapsilla on kyllä aika paljon suojelusenkeleitä siellä, Perez sanoo.

Hänen mukaansa on ihme, ettei lapsille ole tapahtunut mitään vakavaa Touhulan päiväkodeissa. Niin pielessä ovat henkilöstön mitoitukset Touhuloissa.

Pätevää henkilökuntaa liian vähän

Superiin otetaan yhteyttä mitoitusasioiden lisäksi myös sairausajan palkkausasioissa. Työntekijät kysyvät paljon myös nollatuntisopimuksista, jotka aiheuttavat päänvaivaa arjen järjestämisessä ja niin sanotusta harmaasta ylityöstä eli palkattomasta ylityöstä.

Johanna Perezin mukaan Touhulan päiväkodit eivät ole suinkaan ainoita, joissa käytetään hyväksi varhaiskasvatuslaissa olevaa mahdollisuutta henkilömitoituksen tilapäiseen poikkeavuuteen. Saman asian kanssa painitaan myös kunnallisissa päiväkodeissa. Sijaisia ei aina edes yritetä palkata.

“Lapsilla on kyllä aika paljon suojelusenkeleitä Touhula-päiväkodeissa” Varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Perez, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Perezin mukaan myös henkilökunnan pätevyydessä on puutteita varsinkin pääkaupunkiseudulla.

– Touhulan päiväkotien kaikissa ryhmissä ei ole lainkaan varhaiskasvatusopettajaa, vaikka lain mukaan niitä pitäisi olla vähintään yksi.

Perez sanoo huolestuneensa Touhulan tilanteesta erityisesti sen jälkeen, kun kuuli tapauksesta, jossa aikuinen työntekijä joutui lapsen pahoinpitelemäksi.

Perezin mielestä yksi huolestuttava piirre on se, että työntekijät eivät osaa eivätkä uskalla ilmoittaa tällaisista vakavista tapauksista kunnalle, jolla on valvontavastuu. Työntekijöitä kalvaakin usein pelko, eivätkä he uskalla ottaa epäkohtia esille Touhulan päiväkodeissa.

– Jos työntekijät pelkäävät työpaikkansa puolesta, jos tuo epäkohtia esiin, niin ei niitä koskaan päästä myöskään korjaamaan, Perez sanoo.

Pelon takia moni hoitaja on uupunut työssään. Epäkohtia esille tuoneet työntekijät ovat joutuneet esimiesten puhuttelemiksi ja heitä on painostettu jättämään työnsä. Superin mukaan suuret päiväkotiketjut onnistuvat väistelemään kuntien valvontaa.

Vikaa on myös valvovan viranomaisen toiminnassa, joka ei aina edes kiinnitä huomiota oikeisiin asioihin, vaan esimerkiksi ennalta ilmoitettu valvontakäynti tehdään toimistossa pullakahvien äärellä. Henkilöstöltä tuskin kysytään mitään.

Touhulan toimitusjohtaja ei tunnista työntekijöiden kertomaa

Touhula-päiväkotien toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo lasten turvallisuuden olevan päiväkodeissa kaikkein tärkein asia. Hänen mukaansa päiväkodeissa pyritään aina lainmukaiseen henkilömitoitukseen. Holmqvistin mukaan hänen aikanaan päiväkodeissa ei ole ollut sijaiskieltoa.

– Minun on pakko nyt selvittää tilannetta, sillä näitä asioita ei ole tullut minun tietooni, hän sanoo.

Holmqvist ei myönnä, että työntekijöiden kertomukset muusta työstä kuin lastenhoidosta pitäisivät paikkansa.

– Päiväkotiapulaisen työtehtävä ei ole kasvatusvastuullinen työ, vaan hänen tehtäviinsä kuuluu siivous, ruuanlaitto ja vaatehuolto. Jokaisessa päiväkodissa tulisi olla tämä päiväkotiapulainen.

Pelon ilmapiiriäkään yhtiön toimitusjohtaja ei tunnista. Hänen mukaansa henkilökunnalle ja työntekijöille on juuri palautetta varten perustettu järjestelmä, jossa palautetta voi antaa nimettömänä.

Lue lisää:

Jyväskyläläisessä päiväkodissa lapsi puri toista lasta useita kertoja – varhaiskasvatuksen palvelujohtaja: paikalla oli lakisääteinen määrä henkilöstöä

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Epäiletkö, että lapsesi päiväkodissa on liian vähän aikuisia ja ryhmät suurempia kuin laki sallii? Katso 5 ohjetta, miten toimia

Miten tämä on voinut pysyä salassa? Tämä oli ensimmäinen reaktio, kun sosiaalinen media alkoi kuhista Muumilaakson yllättävästä uudesta sukulaisuussuhteesta.

Kerrotaan järisyttävä uutinen heti kärkeen. Rakastetut hahmot Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy ovat sukua.

Asia paljastui, kun Muumien virallisessa blogissa tehtiin sukupuu Nuuskamuikkusen ja Mymmyleiden sukupuusta. Siitä selviää, että Mymmeli vanhempi on sekä Pikku Myyn että Nuuskamuikkusen äiti.

Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen ovat Muumi-tarinoiden päähahmoja. Pikku Myystä tulee yhdessä sarjakuvassa jopa muumiperheen ottolapsi.

Äitillä varsinainen suurperhe

Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen äiti esiintyy Muumipapan uratyöt -kirjassa. Mymmeli vanhempi on varsinainen suurperheen äiti.

– Hän on pyöreähkö ja kovin onnellinen ja hänellä on edellä mainittujen lisäksi 34 muuta lasta, jotka esiintyvät myös samassa kirjassa, blogissa kuvataan.

Mymmeli nuorempi on puolestaan Pikku Myyn isosisko. Pikku Myyllä ja Nuuskamuikkusella on eri isät.

Pikku Myyn isä on blogin mukaan tuntematon. Sen sijaan Nuuskamuikkusen isä on Muumipapan nuoruudenystävä Juksu.

– Nuuskamuikkunen muistuttaa isäänsä hoikan ruumiinrakenteensa, hattunsa, piippunsa sekä rauhallisen ja pohtivan elämänasenteen myötä, blogissa kerrotaan.

Kuohutti somea

Blogissa selviää myös toinen kuohuttava asia. Nuuskamuikkunen on itse asiassa Pikku Myyn pikkuvelipuoli, sillä Pikku Myy on vanhempi kuin Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen, joiden vanhemmat vasta kohtaavat toisensa Muumipapan urotyöt -kirjassa, jossa Pikku Myy jo syntyy.

Nuuskamuikkunen esiintyy jokaisessa Muumikirjassa yhtä kirjaa lukuun ottamatta.

Sukulaisuussuhde herätti kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

– Ehdin melkein 21v ikään ennen ku kuulin että Nuuskamuikkunen on Pikkumyyn veli !!!!Oon syvästi järkyttyny ja eläny valheessa!

– Ei ei ei. Nyt on artikkelin kirjoittaja napsinut muumipapan taikasieniä Toven 60-70-luvun stripeistä. Ei voi pitää paikkaansa.

– Fake News! En suostu uskomaan.

– No mun piti näköjään elää 43-vuotiaaksi.

Osa verkkokeskustelijoista kertoo tietävänsä tämän sukulaisuussuhteen jo etukäteen.

Blogi on julkaistu Muumien virallisilla kotisivuilla. Muumiperhe on Suomen kuuluisimpia lastenkirjoja. Sen kirjoittaja suomenruotsalainen kirjailija Tove Jansson (1914-2001) saavutti maailmanlaajuisen suosion kuvittamillaan ja piirtämillään Muumi-kirjoilla ja sarjakuvilla.

"Pitää muistaa, että muumit ovat fantasiaa"

Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström sanoo, että sukulaisuussuhdeasia nousee aika ajoin pinnalle. Asia ei ole yhtiölle uusi.

– Pitää muistaa, että muumit ovat fantasiaa. Sukukartat eivät ole taivahan tosi ja sukulaisuudella ei ole sen syvempää merkitystä.

Fantasiahahmot on luotu taideteoksen ehdoilla.

– Tämän takia hahmot käyttäytyvät välillä logiikasta poikkeavalla tavalla, Kråkström sanoo.

Minulle on tuottanut vaikeuksia vaurastua. En ole päässyt mukaan piensijoitus- ja rahastohommeleihin, vaikka siistiin jakkuun tai pikkutakkiin sonnustautuneiden talousnerojen puheista tiedämme, että aina on oikea aika aloittaa.

Upeasta neuvosta huolimatta minulla oli hyvin pitkään erittäin väärä aika aloittaa.

Ei ollut rahaa. Kaikki meni elämiseen. Opiskelin, hankin vaimon kanssa lapsia ja talolainan, koska suhdanne oli suotuisa ja pätkätyöläisillekin irtosi touhusatanen unelmiensa toteuttamiseen.

Sittemmin, kun olen kiipinyt ruosteisen riisikupin ohjaimista röyhkeän nelivetomaasturin korkeampiin tuulilasinäkymiin, olisin voinut pistää rahaa rahastoihin, lopettaa makuuttamisen, panna poikimaan, korkoa korolle, kyllä te tiedätte, passiivista tuloa helposti ja kevyesti. Mutta nyt minulle on tullut uusi este.

Jakkupuvut ja pikkutakit ovat jo joitakin vuosia julistaneet, valkein hampain ja kirkkain silmin, että nyt kannattaa sijoittaa hoiva-alaan.

Niinä rumina vuosina matkalla materiaalisesta köyhyydestä tyhjämieliseen keskiluokkaan minusta ehti tulla pösilö. Aloin ajatella itseäni vahingoittavalla tavalla, minusta tuli markkinayhteiskunnan realiteetteihin sopimaton unelmahörhö ja puunhalaaja. Aloin rakastaa ihmisiäkin, toki harvaa edelleenkään mitenkään kohdennetusti, mutta noin niin kuin yleisellä tasolla.

Tiukan euron vuosina ehdin tutustua työelämään ja tutkailla maailman kujeita ihan tavallisena maisterina, ja rupesin näkemään kaikenlaisia kehityskulkuja ja näkyjä, joita tietenkin pidän totena, sillä niin hörhöt tekevät.

Minulla on tapana katsella jakkuja ja pikkutakkeja telkkarista. Kuuntelen heidän todistustaan talouden trendeistä. He puhuvat oikukkaasta ja suotuisasta Markkinasta kuin jumalastaan, ja jumala se onkin.

Nämä ihmiset taas ovat papistoamme.

Taivaaseen vie koilliseen kurkottava käyrä. Ylöspäin, siellä auvomme siintää, mutta ennen sitä pitää vielä uhrata hieman aikaa, luonnonvaroja ja ihmisyyttä. Ja juuri kun talouden veturikuski on töräyttämässä torvea Paradiisin asemalle saapumisen merkiksi, Saatana pilaa kaiken. Tulee lama ja mälsä.

Kun osakemarkkina jyrähtää, yrityksen on pakko sopeuttaa toimintojaan.

Vuosia sitten todistin, miten keskiluokkainen vasemmistoa äänestävä vekkuli ilahtui kuulleessaan, kun muuan pankki aloitti massiiviset YT-neuvottelut. Ilo kumpusi hänen omistamistaan pankin osakkeista, joiden arvon hän arveli reippaiden toimenpiteiden vuoksi vihdoin nousevan. Valinnan paikassa solidaarisuuden nimiin vannova kaveri rakasti enemmän karttuvaa sijoitustiliään kuin sääli elämänsä kovimpaan prässiin joutuvia työttömiä.

Tämä on talousjärjestelmämme syvää ydintä. Rahalla ei ole moraalia. Sijoittaja voi suhtautua myötätuntoisesti ympäristöön ja ihmiskuntaan, mutta teot puhuvat toista. Hänen rahansa lyö koko ajan lyötyä.

Jos lama syö yrityksen tuloksen, se ei kelpaa sijoittajjalle selitykseksi. Hän vaatii lisää, enemmän kuin viime vuonna. Muuten pääoma vaihtaa osoitetta. Sijoittaja ajaa omaa etuaan, olipa hän sitten Warren Buffet tai naapurin Ritu.

Kun osakemarkkina jyrähtää, yrityksen on pakko sopeuttaa toimintojaan. Koska firman pahanpäivänvara on jaettu osinkoina Ritulle ja Warrenille, on ryhdyttävä säästämään. Toimitusjohtaja ja HR:n ikipirteä Sirpa pitävät palkkansa ja työnsä, mutta rahvaan parissa tapahtuu taloudellinen puhdistus. HR:n Sirpa osoittaa YT-tuolileikin jälkeen ovea sadoille sillä aikaa kun toimari golffaa ikävää fiilistään pois.

Alamaisille näytetään alamaisen paikka. Pääoma on teitä tärkeämpää.

Olemme asiakkaita, kuluttajia ja kiipijöitä, yhä harvemmin hyviä kanssaihmisiä.

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Näin sanoo osakeyhtiölaki, ja jäljet näkyvät. Voitonnälkä nielee alleen kaiken muun. Mitä globaalimpi yritys on ja mitä lujemmin pörssissä, sitä törkeämpää on meno. Kukaan ei toppuuttele. Sijoittajaa kiinnostaa kurssikehitys ja osingot. Lopputuotteen käyttäjä ei boikotoi, koska hän ei tiedä tuotteen inhimillisiä kustannuksia. Saksalainen takapuoltaan pyyhkivä Günther ei tunne nahoissaan suomalaisen Paulin surua, kun hänen lempimetsänsä viedään sellukattilaan.

Globaali vauraus perustuu luonnon ja ihmisen riistoon. Riisto taas on riistoa aina jossakin muualla.

Sadan vuoden maailmanlaajuisen keskinäisen varastamisen jälkeen, maapallo alkaa olla valmis. Luonnonvarat loppuvat, lajit katoavat, eikä inhimillisyys ole muodissa.

Markkinauskonto on lävistänyt kaikki inhimillisen toiminnan tasot. Se on muuttanut meitä. Olemme asiakkaita, kuluttajia ja kiipijöitä, yhä harvemmin hyviä kanssaihmisiä. Valtioita johtavat bisnesmiehet yritysjargonia jauhaen, yritysmaailman periaattein. Jos rahaa ei ole, sitten leikataan. Köyhiä, vanhoja ja tarpeettomia kyykytetään. Rikkaita ei koskaan.

Kun talouspuheen kyllästämä köyhän kunnan päättäjä sitten sopii voittoa himoitsevan kansainvälisen hoivayrityksen kanssa vanhustenhoidosta, sitä maataan kohta hoivakodin lattialla viltteihin peiteltynä. Sitä lojutaan omassa ulosteessa, tai kärsitään nälkää. Sitä toivotaan, että joku läheisistä tulisi hieromaan kättä, kun se on kipeä, vaikka se on sängystä putoamisen takia poikki ja sijoiltaan. Sitten sitä jo kuollaankin, eikä se ole kenenkään muun kuin vainajan etu, sillä kuolleista hoidokeista maksetaan heikkoa hintaa.

Jakkupuvut ja pikkutakit ovat jo joitakin vuosia julistaneet, valkein hampain ja kirkkain silmin, että nyt kannattaa sijoittaa hoiva-alaan. Siellä on luja kasvunäkymä ja muikea tuotto-odotus. Vaikka he puhuivat kuin psykopaatit, eivät he valehdelleet. Kyllä se olisi kannattanut.

Mutta kun se tuntuu niin vaikealta.

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.

Aiheesta voi keskustella 5.2. klo 16.00 asti.

Saksalaisen energiayhtiö Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäfer ja talousjohtaja Christopher Delbrück jättävät tehtävänsä yhtiön johdossa, yhtiö kertoo.

Uniperin hallintoneuvosto on yhtiön mukaan päässyt asiasta sopimukseen Schäferin ja Delbrückin kanssa. Schäfer on näkyvästi vastustanut suomalaisen Fortumin Uniper-kaupan toteutumista.

Fortum sai kesäkuun lopulla päätökseen järjestelyt, joiden seurauksena siitä tuli Uniperin suurin osakkeenomistaja reilun 47 prosentin osuudella. Viime viikolla Fortum kertoi kasvattaneensa omistusosuutensa 49,99 prosenttiin.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoi olevansa tyytymätön siihen, että yhteistyöneuvottelut Uniperin kanssa eivät ole edenneet odotusten mukaisesti.

Uniper kertoo päässeensä Fortumin kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että yritysten kumppanuutta ryhdytään rakentamaan uudelta pohjalta. Tätä varten perustetaan työryhmä, jota johtavat Uniperin puolelta Keith Martin ja Eckhart Rümmler.

51-vuotias Schäfer on johtanut Uniperiä vuoden 2016 alusta. Uniper kertoi viime elokuussa, että Schäfer siirtyy useaksi kuukaudeksi syrjään syöpähoitojen takia.

– Jatkuvan sairauteni takia en pystyisi omistamaan riittävää energiaa strategisen kumppanuuden rakentamiseen Fortumin kanssa, Schäfer sanoo tiedotteessa.

Uniperilla on Venäjällä tytäryhtiö Unipro, jonka ydinliiketoiminta on sähkön tuottaminen kaasu- ja hiilivoimalla.

Costa Rican entinen presidentti Oscar Arias on joutunut rikossyytteen kohteeksi. Costaricalainen nainen syyttää häntä vakavasta seksuaalisesta ahdistelusta. Asiasta kertoo muun muassa The New York Times -lehti.

Naisen mukaan ahdistelu tapahtui Ariasin asunnolla joulukuun alussa 2014. Nainen, joka oli aktiivinen ydinaseiden vastustaja, oli tullut puhumaan asiasta Ariasille, kun tämä kävi naiseen käsiksi.

Arias kiistää jyrkästi syytöksen.

– Kiistän kategorisesti minuun kohdistuvat syytökset. En ole koskaan toiminut epäkunnioittavasti ketään naista kohtaan.

– Koko sen ajan, kun olen ollut julkisessa palveluksessa, olen pyrkinyt edistämään sukupuolten tasa-arvoa, joka on mielestäni välttämätön tapa saavuttaa oikeudenmukaisempi yhteiskunta kaikille ihmisille, hän jatkoi.

Nainen kertoo saaneensa innoituksen asian paljastamiseen #metoo-kampanjan myötä. Hän sanoo haluavansa suojella muita naisia. Hän ei vaadi Ariasilta rahallista korvausta.

Arias (78) on toiminut keskiamerikkalaisen Costa Rican presidenttinä kahteen otteeseen. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1987 ansioistaan Keski-Amerikan maiden rauhankehityksen edistämisestä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sairastunut flunssaan ja jää sairauslomalle. Asiasta kertoo valtioneuvoston kanslia tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan Sipilä on sairauslomalla keskiviikon ja mahdollisesti myös torstain. Osa Sipilän ohjelmasta on peruttu ja jos sijaista tarvitaan, ne hoidetaan tapauskohtaisesti.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski vahvistaa Ylelle, että Sipilän sairausloma tarkoittaa sitä, ettei hän osallistu keskiviikon välikysymyskeskusteluun vanhustenhoidon tilasta.

Sisä-Suomen poliisilaitos huomioi tiistaina kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän ja ottaa kantaa nykypäivän vihapuheeseen. Runebergin käsialaa ovat esimerkiksi Maamme-laulu ja Porilaisten marssi.

– Mutta olisiko Runebergikään osannut arvata, miten suomen kielellä vielä sivalletaan, ruoskitaan, henkisesti lyödään ja satutetaan? Olisiko hän pöyristynyt ja sanonut, että kuka kielellämme toista raiskaa, se mielellänsä hinnan maksaa, unettomina öinä, pelkona varjossaan, vihollisen vihaa alati paeten?

Poliisilaitos vetoaa ihmisiin Facebookissa, että me käyttäytyisimme toisin. Teksti on saanut innostuneita kommentteja ja kiitosta ihmisiltä.

– Aloita itsestäsi. Puhu toisille niin, että siitä jää lämpöinen henkäys, hymy huulille, yhteisymmärryksen tyyneys, anteeksipyynnön hiljainen huokaus, kannustuksen kaikuva noste. Ja vihan alati noustessa vaikene ja kasva. Äläkä vain puhuessa vaan myös kirjoittaessasi muista nämä.

Vetoomus loppuu runollisesti.

– Sillä on aivan riittävästi loukattuja sieluja, joita on haukuttu, vihattu, mustamaalattu internetin syövereissä, leimattu, eristetty, jätetty yksin. Sanoisitko, huutaisitko niin, jos kadulla tapaisitte? Älä verhoa sanojasi netin suojiin, älä ole raukka ja loukkaa jos toinen niin tekee. Ole mies! Ole nainen! Ole reilu, ole ystävä, auta. Ole ihminen ihmiselle ja lunasta sieluusi levolliset unet.

– Äläkä kärtä poliisilta, mikä on vihaa ja mikä rakkautta. Kyllä sinä sen tiedät.

"Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta"

Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko kertoo olevansa tekstin takana.

– Minä sen aamulla kirjoittelin, kun työtäni aloittelin. Joskus työpäivät ovat tällaisia.

Idea tekstiin lähti Runebergin päivästä.

– Poliisin työ on paljon sitä, miten ihmisille puhutaan. Puhe on tärkein työväline. Ajattelin, että se sallii puhua eri tavalla. Ehkä tuo ei ihan tyypillistä virkapuhetta ollut, mutta ihan tästä merkkipäivästä idea lähti.

Tekstillä Juurakko-Vesikko haluaa kiinnittää huomiota kielenkäyttöön. Etenkin netissä mennään usein sen varjoon, ettei henkilöllisyys paljastu.

– Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta. Tuntuu, että sitä mitä kirjoitetaan, ei sanottaisi päin naamaa.

Oikeusministeriö aloitti eilen Against Hate -hankkeen viestintäkampanjan. Itse hanke on vanhempi.

Kampanjalla halutaan lisätä netinkäyttäjien tietoisuutta siitä, millainen sisältö on rangaistavaa vihapuhetta. Kampanjalla pyritään myös lisäämään halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.

Lue lisää:

"Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä

Vihaa tutkinut psykologi: ”Viha tuntuu joskus niin mukavalta”

Asiantuntija: Somessa vallitsee pettymyksen aika, koska siellä valehdellaan, ilmiannetaan kiusallaan ja painitaan tietosuojaongelmien kanssa

Kolme ihmistä joutui sairaalaan häkämyrkytysoireiden vuoksi Lieksassa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitos.

Asunnossa oli lämmitetty iltapäivällä uunia ja pellit oli suljettu, minkä jälkeen häkäpitoisuus oli noussut vaaralliselle tasolle.

Pelastuslaitokselta kerrotaan, että asunnossa oli ollut aluksi neljä ihmistä, joista yksi oli lähtenyt myöhemmin kotiinsa. Apua hälytti yksi kolmesta asuntoon jääneestä.

Kaikilla oli häkämyrkytyksen oireita, mutta kaikki olivat tajuissaan, kun heitä lähdettiin viemään sairaalaan. Myös neljännen asunnossa olleen kunto käytiin tarkistamassa, mutta hän jäi kotiinsa.

Häkävaroitin on halpa henkivakuutus

Häkä on ilmaa kevyempi kaasu, jota syntyy epätäydellisen palamisen yhteydessä. Huoneessa olevaa häkää ei voi havaita aistein, sillä häkä on väritön, hajuton ja mauton kaasu.

Myrkytyksen oireita ovat muun muassa tajuttomuus, kouristelut ja hengitysvaikeudet sekä pahimmassa tapauksessa kuolema.

Pelastuslaitos muistuttaa häkävaroittimen tärkeydestä .Häkävaroitin on halpa henkivakuutus, sillä se maksaa vain noin 20 euroa.

Pelastuslaitos suosittelee häkävaroitinta kaikkiin rakennuksiin, joissa on tulisija tai kaasulla toimivia laitteita.

Pankkikonserni Nordean liikevoitto laski loka-joulukuussa 689 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 796 miljoonasta eurosta. Koko vuoden liiketulos pysyi likimain ennallaan vajaassa 4 miljardissa eurossa.

Konsernijohtaja Casper von Koskull kertoo, ettei tulos vastaa tavoitetta.

– Tuottokehitykseen kohdistui haasteita, jotka johtuivat marginaalipaineista henkilöasiakkaille annetuissa luotoissa, volyymien vaisusta kasvusta sekä säästämisen tuotteisiin ja markkinatakaustoimintaan liittyvistä tuottopaineista, von Koskull sanoo tulostiedotteessa.

Hänen mukaansa marginaalit vakaantuivat kuitenkin vuoden lopulla, mutta viimeisen neljänneksen haastava markkinatilanne vaikutti osaltaan negatiivisesti varallisuudenhoidosta saataviin tuottoihin ja nettotulokseen käypään arvoon arvostettavista eristä.

Von Koskull kuvaa, että Nordea on nyt entistä vahvempi, yksinkertaisempi ja toimintavarmempi pankki, joka toimii EU:n pankkiunionissa siirrettyään pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen.

– Kustannustehokkuus on parantunut suunnitelmien mukaisesti, ja luottojen laatu on edelleen vakaa ja tase vahva. Olemme valmiit viemään pankin onnistuneesti suhdanteen läpi.

Painopisteeksi asiakaspalvelun parantaminen

Tämän vuoden painopisteeksi von Koskull asettaa asiakaspalvelun parantamisen ja liiketoiminnan kasvattamisen.

– Pyrimme edelleen rakenteelliseen kustannustehokkuuteen. Nyt toteutus ratkaisee, hän sanoo.

Tampere lopettaa kerhon sadoilta lapsilta. Kerhoissa oli tammikuun lopussa 450 lasta.

Jatkossa kaupunki lopettaa kerhot, joihin lapset ovat voineet mennä yksin ilman vanhempia. Kerhot ovat yleensä kestäneet muutaman tunnin pari kertaa viikossa.

Tampereen kaupungin kasvatus ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo, että kaupungin omana toimintana järjestettynä jää 20 prosenttia kerhoista, ja ne ovat jatkossa perhekerhoja. Lapsi menee kerhoon vanhemman tai muun huoltajan kanssa.

Muutokset alkavat näkyä Järvelän mukaan ensi syksystä alkaen.

Kerhojen lopettaminen on osa viime kesänä sovittua Tampereen kaupungin säästöpakettia. Tampere ei puuttunut päivähoidon suhdelukuihin tai subjektiiviseen päivähoitoon. Kerhojen lopettaminen säästää 700 000 euroa.

– Meillä ei ole varaa laittaa molempiin koreihin. kerhot eivät ole lakisääteinen palvelu ja tästä on ilmeisesti poliittisesti päästy yhteisymmärrykseen. Tätä me toteutamme, Järvelä kertoo.

Vanhemmat ihmettelevät

Kerhojen lopettaminen on herättänyt vastustusta ja epätietoisuutta vanhemmissa.

Nina Rajamäen 3- ja 6-vuotiaat lapset käyvät kerhoissa aamupäivisin, ja isoäiti hoitaa heitä muuten. Näin Rajamäki on voinut käydä töissä, eikä lapsia ole tarvinnut viedä päivähoitoon.

– Lapset ovat olleet ilmaisessa päiväkerhossa kolme kertaa viikossa aamupäivisin 2,5 tuntia kerrallaan. Äitini hoitaa lapsia, eikä lapsia tarvitse viedä päivähoitoon. Isovanhempi saa huilata, kun lapset ovat kerhoissa.

Rajamäki on pettynyt kaupungin päätökseen.

– Tämä tuntuu ihan järjettömältä, kun tietää, miten suosittuja kerhot ovat. Kerhojen lopettaminen ei voi säästää mitään, koska lapset täytyy laittaa päivähoitoon eikä päivähoitopaikkoja ole.

Nina Rajamäki pohtii nyt, mihin laittaa kuopuksen ensi syksynä. Esikoinen pääsee esikouluun. Kerhojen loppumisesta oli huhuja jo viime vuonna.

– Mitään virallista tietoa ei ole. Huhut ovat pyörineet viime vuoden keväästä asti. Kerhon tädit ovat ilmoittaneet, että kerhot loppuvat. Yllätyksenä tulee, ettei kaupunki informoi asiasta vieläkään, vaikka eletään jo helmikuuta. Mihin lapsen saa hoitoon? Onko mahdollisuus jatkaa kerhossa jossain?

Tampereen kaupungin mukaan yksityiskohtaista tietoa kerhojen tulevaisuudesta ei vielä ole

– Jos pitää hakea päivähoitopaikkaa, mistä sellaisen saa? Rajamäki pohtii.

Riski, että kulut siirtyvät päivähoitoon

Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo, että päivähoidosta voi hakea yksittäisiä hoitopäiviä.

– Tampereella on ollut usean vuoden ajan tarjolla palvelu, että 1–5 päivää kuukaudessa hoitoa tarvitsevalle lapselle on tarjolla päiväkotihoitoa. Tämän palvelun käyttö on ollut todella vähäistä. Ehkä se tämän myötä myös lisääntyy.

Onko riski, että kerhojen lopettaminen nostaa päivähoidon kustannuksia?

– Totta kai. Näin se on. Yritämme tasapainotella, Kristiina Järvelä sanoo.

Järvelän mukaan kaupunki yrittää saada lisää kolmannen sektorin toimijoita pitämään kerhoja.

Kerhojen lopettamisen taustalla on Loukaskorven ja Järvelän mukaan myös valtakunnalliset tavoitteet saada enemmän lapsia varhaiskasvatukseen.

– Säästöjen taustalla toki vaikuttaa myös se tosiasia, että kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen kysyntä on viime vuosina vähentynyt samaan aikaan, kun päiväkotihoidon ja säännöllisen varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kasvanut, Loukaskorpi sanoo.

Kerhojen henkilökunta säilyy Järvelän mukaan jatkossa kaupungin palveluksessa.

– Vakituisille työntekijöille tarjotaan omissa palveluissa töitä, Järvelä kertoo.

Lue lisää:

"Ilman sijaisia päiväkoteja voitaisiin joutua sulkemaan" – Hoitoa tarvitsevia lapsia on pääkaupunkiseudulla koko ajan enemmän, mutta samaan aikaan työvoimasta on huutava pula

Super: Haamuhoitajia on myös lasten päivähoidossa – "Lapsilla on siellä paljon suojelusenkeleitä"