Vanhuksen ulkoilu voi jäädä kokonaan väliin muistakin syistä kuin hoitajapulan vuoksi. Yle uutisoi viime vuoden syyskuussa hoivakodista, jonka vanhuksia ei voitu ulkoiluttaa ilman sopivia ulkoiluvaatteita.

Pyörätuoleissa istuville vanhuksille tavallisten ulkovaatteiden pukeminen voi olla vaikeaa ja jopa kivuliasta, jos esimerkiksi kädet eivät taivu hyvin. Monet hoivakodit suosittelevat omaisille, että nämä hankkisivat vanhuksille esimerkiksi helpommin puettavia ulkoiluviittoja. Ne ovat kuitenkin kalliita eivätkä kaikki omaiset raaski ostaa niitä.

Uutinen osui myös elimäkeläisen Pirkko Ikävalkon korviin.

– Se oli niin koskettavaa ja jäi vaivaamaan. Jotkut asiat vain puhuttelevat sisintä. Jos voin kantaa korteni kekoon ja saada muita mukaan, niin se on ihanaa, Ikävalko sanoo.

Nyt neljä kouvolalaista hoivakotia saa käyttöönsä uusia ulkoiluviittoja vanhuksille.

Kahdeksan viittaa

Ikävalkon aloitteesta pienen Teuroisten kylän Martat ompelivat syksyllä kahdeksan tummansinistä ulkoiluviittaa.

Suurikokoinen viitta puetaan esimerkiksi pyörätuolissa istuvan vanhuksen hartioille ja suljetaan vetoketjulla. Se yltää yli polvien. Viitassa on myös huppu, jonka reunukseen pujotettu kuminauha pitää sen hyvin paikallaan.

Teuroinen on pieni kylä Elimäellä, joka nykyisin kuuluu osaksi Kouvolaa. Viisitoista marttaa ompeli viitat kahden viikonlopun aikana. Ompelukoneet kannettiin Teuroisten kylätalon saliin.

Viitat on valmistettu enstex-kankaasta, joka hylkii vettä ja likaa. Sisäpuolella on kaksinkertainen fleece-vuori. Kokonaisuuden suunnitteli ja kaavoitti yhdistykseen kuuluva Heli Helmanen.

Viitat Marttayhdistys maksoi itse. Ikävalkon mukaan viittoihin käytetyt materiaalit maksoivat joitain tuhansia euroja.

– Olemme panostaneet taloudellisesti melko reilusti. Keräämme hyväntekeväisyyteen käytettäviä varoja tekemällä töitä, kuten esimerkiksi järjestämällä kahvituksia syntymäpäiväjuhlille tai ristiäisiin.

Enstex-kankaan ja esimerkiksi vetoketjut yhdistys osti. Osa viittojen vuoressa käytetystä fleecestä saatiin lahjoituksina.

Elimäkikodissa asuva Eila Heikkilä pääsi ihastelemaan uusia viittoja tuoreeltaan niiden luovutustilaisuudessa torstaina.

– Näyttää hienolta! Varmasti ovat lämpimät. On sen näköinen, ettei siitä läpi tuule. Kun kyllä se tahtoo kylmä olla, kun istuu pyörätuolissa, Heikkilä sanoo.

Vauhtisokeus

Viittoja ommellessa iski vauhtisokeus, ja martat innostuivat tekemään vanhuksille myös jalkapussit ja rukkaset. Jalkapussi on takapuolen alle ulottuva pussi, joihin jalat pujotetaan.

– Se on kuin merenneidon pyrstö. Asu on suunniteltu niin että pyörätuolissa istuessa tuuli ei puhalla selkään eikä käsiin, Ikävalko kuvailee.

Myös rukkaset ovat pussimaiset, jossa sormia ei tarvitse erikseen pujottaa paikoilleen.

– Kun jäi tilkkuja, ajateltiin, että tehdään tällaisetkin vielä, Helmanen sanoo.

Martat haluavat, että vanhuksen ulkoileminen ei jää ainakaan palelusta kiinni.

– Useat vapaaehtoiset yhdistykset kuitenkin käyvät vanhuksia ulkoiluttamassa. Haluamme mahdollistaa sen. Nämä viitat eivät ole Liisan eikä Einon, vaan ne ovat lainavaatteita kaikkien yhteisessä käytössä, Ikävalko kertoo.

He kannustavat myös muita yhdistyksiä viittatalkoisiin. Aiemmin Teuroisten Martat ovat muun muassa kutoneet 170 paria villasukkia huostaanotetuille lapsille Kouvolassa.

Elimäen Teuroisten Marttayhdistyksen ompelemat viitat lahjoitettiin Elimäkikotiin, Vaskirinteeseen sekä Elimäen Puustellin hoivakoteihin Elimäellä ja Korialla. Kukin hoivakoti saa kaksi settiä ulkoiluvarusteita.

Nopea pukea

Uudet asut tulevat tarpeeseen. Esimerkiksi Elimäen Puustellin hoivakodeissa pyritään pitämään kiinni siitä, että asukkaat ulkoilevat säännöllisesti, vähintään kerran viikossa.

– Näissä viitoissa on lisäksi monta hyvää ominaisuutta, jotka nopeuttavat pukemista. Usein pukeminen ja riisuminen voi muuten viedä enemmän aikaa kuin itse ulkoilu, Elimäen Puustellin toiminnanjohtaja Anne And sanoo.

Eila Heikkilä odottaa kevättä, jolloin ulkoilu on helpompaa.

– Yleensä menen tuohon kirkonmäelle kiertelemään ja kauppaan. Aina jotain tekee mieli. Koskaan ei ole kylmiö tyhjä makeasta, Heikkilä nauraa.

Saudi-Arabian kruununprinssi puhui avustajalleen kriittisen sauditoimittajan Jamal Khashoggin surmaamisesta vuosi ennen toimittajan murhaa, kertoo New York Times viranomaislähteisiin vedoten.

Lehden mukaan kruununprinssi Mohammed bin Salman sanoi korkea-arvoiselle avustajalleen käyttävänsä Khashoggiin luotia, jos tämä ei palaa Saudi-Arabiaan ja lopeta maan hallinnon arvostelua. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset ottivat talteen prinssin ja hänen avustajansa käymän keskustelun.

Saudi-Arabiasta kriittisesti kirjoittanut Khashoggi murhattiin Saudi-Arabian lähetystössä Istanbulissa lokakuussa. Saudiviranomaisten mukaan murhan toteutti saudiagenttien ryhmä, joka ei toiminut kruununprinssin käskystä.

Vaikka Saudi-Arabian kuningas Salman on yhä vallassa, kruununprinssistä on tullut Saudi-Arabian tosiasiallinen hallitsija ja Valkoisen talon läheinen liittolainen. Hänen kerrotaan olevan erityisen hyvissä väleissä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävyn ja neuvonantajan Jared Kushnerin kanssa.

Saudi-Arabiaan vaikka väkisin

New York Timesin mukaan prinssin ja hänen avustajansa käymä äänitetty keskustelu on ilmeisesti lähiaikoina siirretty kirjoitettuun muotoon ja analysoitu.

Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset yrittävät kuumeisesti selvittää, kuka oli vastuussa Khashoggin kuolemasta. Lehti kertoo, että tiedustelupalvelut käyvät läpi jopa vuosien ajalta kruununprinssin viestiliikennettä ja keskusteluja, joita on rutiininomaisesti otettu talteen ja varastoitu. Samaa on tehty pitkään muillekin ulkomaalaiskontakteille myös Yhdysvaltojen läheisistä liittolaismaista.

Prinssi ja hänen avustajansa kävivät keskustelun syyskuussa 2017. Khashoggi oli alkanut samassa kuussa kirjoittaa kolumneja Washington Post -lehteen, ja saudiviranomaiset pohtivat keinoja, joilla toimittaja voitaisiin houkutella takaisin Saudi-Arabiaan.

Prinssi sanoi keskustelussa, että jos Khashoggia ei saada houkuteltua takaisin Saudi-Arabiaan, hänet täytyy viedä sinne väkipakolla. Jos kumpikaan taktiikka ei toimisi, prinssi sanoi menevänsä Khashoggin perään "luodin kanssa". Sanavalinta käy ilmi tiedusteluraportista, jonka lehden lähteet tuntevat.

Tiedusteluanalyytikot päättelivät, että prinssi Mohammed ei välttämättä tarkoittanut kirjaimellisesti Khashoggin ampumista. Heidän mukaansa prinssi käytti todennäköisesti ilmaisua korostamaan, että toimittajan tappaminen oli hänen aikeissaan, jos tämä ei palaa Saudi-Arabiaan.

Aiheesta lisää:

YK:n tutkinta: Saudi-viranomaiset murhasivat Khashoggin brutaalilla tavalla

Minkälaisia ovat Daruden viisubiisit? Milloin Israelin Euroviisujen faniliput tulevat myyntiin? Esiintyykö Madonna Tel Avivin kisoissa?

Näistä asioista suomalaiset euroviisufanit käyvät parhaillaan kiivasta keskustelua verkossa.

Euroviisuklubi OGAE Finlandin puheenjohtaja Miksu Behm pyrkii vastailemaan hänelle tuleviin kysymyksiin parhaansa mukaan. Erityisesti faneja kiinnostaa se, milloin Israelin viisuareenan fanilippuja pääsee ostamaan. Niiden piti tulla myyntiin jo tammikuussa, mutta areenan järjestelyt ovat venyneet.

– Ilmeisesti siellä on lavarakenteiden, istumapaikkojen ja kamerapaikkojen kanssa ongelmia. Se on myöhästyttänyt lipunmyynnin aloitusta.

Euroviisuklubit saavat tietyn määrän lippuja jäsenilleen klubin kokoon suhteutettuna. Viime vuonna suomalaisfanit saivat Portugalin kisoihin 120 lippua. Behm arvelee, että tänä vuonna määrä vähintäänkin puolittuu. Yhtenä syynä on se, että viisuareena on huomattavasti pienempi. Sinne mahtuu yleisöä noin 6 000 henkeä.

Lissabonin kisoihin osallistui viime toukokuussa ennätysmäärä suomalaisfaneja, sillä Portugali kiinnostaa matkakohteena. Toisin on tämän vuoden Israelin kisojen kanssa.

Miksu Behm teki kyselyn viisuklubin jäsenille innosta lähteä Tel Aviviin. Vastaajia oli 250 ja heistä vain 30 prosenttia kertoi matkustavansa paikan päälle seuraamaan kisoja. Pudotus on huima viime vuoteen verrattuna.

– Varmasti syynä ovat turvallisuuskysymykset. Monet eivät halua lähteä Israeliin uutisoinnin takia ja mitä siellä tapahtuu. Sitten on paljon puhuttu tästä boikotista ja Israelin sisäisestä tilanteesta. Israel koetaan myös aika kalliiksi, Behm sanoo.

Boikottivaatimuksia

Ulkoministeriön mukaan Israelissa ja etenkin Tel Avivissa on tällä hetkellä turvallista matkustaa. Tosin tilanteet Lähi-Idässä voivat muuttua nopeastikin.

Huhtikuun alussa Israelissa pidetään ennenaikaiset parlamenttivaalit. Ulkoministeriöstä arvioidaan, ettei vaalien pitäisi merkittävästi kiristää yleistä turvallisuustilannetta, vaikka juuri turvallisuuskysymykset painottuvat usein vaalikeskusteluissa.

Israelin imago liittyy usein konflikteihin, joten Eurovision laulukilpailu antaa maalle mahdollisuuden näyttäytyä toisenlaisessa valossa. Kisojen järjestäminen maassa on kuitenkin aiheuttanut vastalauseita.

Laulukilpailun järjestämistä Israelissa on vaadittu boikottiin jo monta kertaa. Näin on tehty esimerkiksi Islannissa ja Irlannissa. Syksyllä yli sata taiteilijaa vaati boikottia The Guardian -lehdessä julkaistussa julkilausumassa.

Viimeisimpänä brittitaiteilijat kuten Roger Waters ja Vivienne Westwood vaativat BBC:tä vetäytymään Israelin kisoista.

Boikottivaatimusten perusteeksi on ilmoitettu Israelin valtion epäoikeudenmukaisuudet palestiinalaisia kohtaan.

Ihmisoikeuksien puolesta

Syksyllä julkaistussa taiteilijoiden boikottivaatimuksessa oli mukana 15 suomalaistaiteilijaa. Yksi heistä on Suomea Euroviisuissa vuonna 1991 edustanut Kaija Kärkinen.

Hän koki velvollisuudekseen allekirjoittaa julkilausuma ihmisoikeuksien takia.

– Se miten Israel esimerkiksi toimii Gazan alueella ja ylipäätään vuosia tai vuosikymmeniä jatkunut väkivalta siviilejä ja jopa lapsia kohtaan on ollut aikamoista. Jos ihmisoikeuksia ei hoideta eurooppalaisen tason mukaan, niin silloin mielestäni kisoja ei pitäisi järjestää sellaisessa paikassa.

Israelin Euroviisuihin osallistuu 42 maata, mikä on kutakuinkin sama määrä kuin viime vuosina. Yksikään maa ei ole kertonut boikotoivansa kisoja.

Vaikka mikään maa ei lopulta jättäytyisi pois kisoista, Kärkinen uskoo että pelkästä boikotointivaatimuksesta on hyötyä.

– Asialle tulee julkisuutta. Toivoisin, että vetoomuksen myötä Euroopan yleisradioliitto EBU ja muut toimijat kiinnittäisivät näihin asioihin huomiota. Eivät arvo- ja ihmisoikeuskysymykset ole sellaisia, jotka voidaan siirtää näiden asioiden ulkopuolelle.

EBU korostaa aina, että Euroviisuihin ei kuulu politiikka. Kärkisen mielestä ihmisoikeudet eivät ole pelkästään poliittinen kysymys.

– Eihän tässä hyökätä mitään kansanosaa vastaan, vaan hallinnon tapaa vastaan. Millä tavalla Israel valtiona kohtelee ihmisiä, jotka asuvat ja elävät siellä alueella.

Mutta lähtisikö entinen viisuedustaja edustamaan Suomea Euroviisuihin Israeliin?

– 28 vuotta sitten olin nuori ja kokematon ja silloin asioista ei näin paljon puhuttu. Arvomaailmani ei ole niistä ajoista muuttunut. Tällä kokemusmaailmalla ja tässä ajassa en lähtisi.

Hallitus on saanut eduskunnan luottamuksen välikysymysäänestyksessä vanhusten hoidon tilasta äänin 99–88. Poissa äänestyksestä oli 12 edustajaa.

Koko oppositio teki yhdessä välikysymyksen, joka keskittyi suosituksen sijasta vanhusten hoidon sitovaan hoitajamitoitukseen. Esillä eduskunnan välikysymyskeskustelussa olivat myös riittävät resurssit vanhusten hoitoon ja hoidon valvontaan.

Oppositio epäili myös, ettei sote-uudistus turvaisi suomalaisten oikeutta yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Katso tämän jutun lopusta, miten kukin kansanedustaja äänesti.

Luottamusäänestyksessä niin hallituspuolueiden kuin oppositiopuolueidenkin rintamat pitivät. Yksikään hallituspuolueen edustaja ei äänestänyt hallituksen luottamusta vastaan. Eikä yksikään opposition kansanedustaja äänestänyt hallituksen luottamuksen puolesta.

Voit katsoa välikysymysäänestyksen videona Yle Areenassa. Näet äänestystallenteen myös klikkaamalla tämän jutun pääkuvan nuolikuviota.

Oppositio: Vanhusvälikysymys ehkä vaalikauden tehokkain

Eduskunnan oppositio arveli jo ennen keskiviikkoista keskustelua, että välikysymys vanhusten hoidosta voi olla tämän vaalikauden tehokkain. Perjantaina eduskunta äänesti, onko hallituksella eduskunnan luottamus vanhusten hoidon nykytilasta.

Oppositiosta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ilakoi alkuviikosta, että seuraavana päivänä kun oppositio ilmoitti välikysymyksestä, hallituksessa keskusta ja siniset muuttivat kantaansa.

Tiistaina kokoomus ilmoitti viimeisenä hallituksesta, että puolueella on valmius tarkistaa näkemystään vanhusten hoidon hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin nykyistä sitovampana.

Hoitajamitoitus lakivalmisteluun, tuskin valmistuu ennen vaaleja

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti tiistaina, että hallitus käynnistää valmistelun vanhusten hoidon hoitajamitoituksen kirjaamiseksi lakiin.

Tosin Saarikko ei edelleenkään usko, että kaikkien puolueiden tuesta huolimatta lakia ehditään enää käsitellä eduskunnassa ennen vaaleja.

Välikysymyksessä koko oppositio vaati yhdessä, että riittävä, hoitoisuuden huomioiva hoitajamitoitus on kirjattava vanhuspalvelulakiin ja laatusuositukseen. Henkilöstömitoituksen toteutuminen on turvattava rangaistuksilla.

Oppositio teki myös yhteisen lakialoitteen, jossa vaadittiin hoitajamitoitukseksi seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohti eli hoitajamitoitus olisi 0,7.

Hoitajamitoitus nyt suosituksena: Kymmenen vanhusta, viisi hoitajaa

Tällä hetkellä on voimassa suositus, että hoitajamitoitus olisi viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti eli suositus on 0,5.

Kiistaa on ollut myös siitä, ketkä vanhusten hoidossa työskentelevästä henkilökunnasta voidaan laskea mukaan hoitajamitoitukseen.

Hoitajamäärä koskisi tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitohoidossa olevien vanhusten hoitoa.

Vanhusten hoidon tila nousi poliittiseen keskusteluun sen jälkeen, kun Valvira ilmoitti keskeyttävänsä Esperi Caren yksityisen hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa vakavien laiminlyöntien takia. Sen jälkeen useat, muun muassa Ylen selvitykset ovat kertoneet laajoista ongelmista vanhusten hoidossa ympäri Suomea.

Välikysymys on opposition järein keino yrittää kaataa hallitus.

Jos hallitus olisi kaatunut perjantaina välikysymysäänestyksessä eli ei olisi saanut enää eduskunnan enemmistön luottamusta, pääministeri Juha Sipilä olisi joutunut pyytämään presidentiltä hallituksensa eroa.

Siinä tapauksessa olisi voinut olla mahdollista, ettei uusia hallitustunnusteluja olisi enää käynnistetty vaan epäluottamuksen saanut hallitus olisi jatkanut niin sanottuna toimitusministeristönä huhtikuun vaaleihin asti. Toimitusministeristön ei oleteta tekevän poliittisia päätöksiä vaan hoitavan käytännön asiat.

Juttua muokattu eduskunnan äänestyksen jälkeen perjantaina 8.2. 2019, kello 13.05. Lisätty mm. äänestystulos.

LUE LISÄÄ:

Oppositio jättää yhteisen lakialoitteen hoitajamitoituksesta

Ministeri Saarikko: Valmistelu hoitajamitoituksen kirjaamiseksi lakiin aloitetaan – kokoomuksen kannanmuutos tuli yllätyksenä

Kokoomus asettuu myös hoitajamitoituksen taakse vanhustenhoidossa

Hallitukselta lisää rahaa vanhustenhoidon valvontaan, Orpon kynsiin joutunut Marin selitti ratkaisuaan – Yle seurasi välikysymyskeskustelua hetki hetkeltä

Hernesaaren kärjessä on noin kolmen viikon ajan kiemurrellut ympärivuorokautinen kuorma-autojen jono. Runsaan lumentulon vuoksi Helsingin kaduilta poistetaan tällä hetkellä 4 000–5 000 lumikuormaa päivässä, ja niistä vajaa tuhat päätyy Hernesaaren kautta suoraan mereen. Loput lumet kärrätään lumen vastaanottopaikoille eri puolille Helsinkiä.

Hernesaaressa tapahtuvaan tyhjennykseen liittyy erikoisen näköistä logistiikkaa. Meressä kelluu kaksi laivaa, joiden tarkoitus on pitää osa vedestä jäättömänä. Rannassa kaksi kaivinkonetta sekoittaa ja tasoittaa kuorma-autojen mereen kippaamaa lunta.

Autojonosta tulee aina kaksi kuorma-autoa kerralla tyhjennyspaikalle, jossa ne peruuttavat kaivinkoneiden viereen ja kippaavat lavallisen lunta suoraan mereen. Tämän jälkeen autot jatkavat matkaansa kaupungille ja jonossa seuraavat autot toistavat saman kuvion. Tätä on jatkunut nyt kolmisen viikkoa vuorokauden ympäri.

Lumen mukana mereen kulkee roskaa

Mereen kaadettava lumi on poimittu suoraan kaduilta kuorma-autojen lavoille.

– Seassa on hiekoitushiekkaa ja kaikennäköistä muuta roskaa, mitä ihmiset ovat lumen sekaan heittäneet. Ja teollisuusalueelta saattaa tulla lautoja ja muovinpaloja ja muuta roskaa. Sitä ei erikseen seulota, mutta tietoisesti mitään jätettä tänne ei saa tuoda, eikä tuoda, sanoo ylläpitoinsinööri Tarja Myller Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta.

Ympäristökeskuksen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Hernesaaren vastaanottopaikalla kertyi lumikautena 2009–2010 merenpohjaan noin kolmen metrin paksuinen hiekkakerros. Pohjaa siivotaan jälkikäteen ruoppaamalla, mutta osa pohjaan vajonneesta roskasta leviää virtausten myötä ruopattavan alueen ulkopuolelle.

Samassa selvityksessa arvioitiin, että talvikaudella 2009–2010 Hernesaaressa mereen olisi kaadettu lumen mukana laskennallisesti 755 jätekuormaa, josta noin 530 kuormaa oli hiekoitussepeliä ja 225 kuormaa muuta jätettä.

"Välttämätöntä liikenteen sujuvuuden kannalta"

Lumen kaataminen mereen herättää usein keskustelua ympäristönäkökulmasta. Helsingin kaupunki perustelee toimintaa tehokkuudella ja helppoudella: kantakaupungissa on nopeampaa ja helpompaa kipata lunta mereen kuin kuljettaa sitä kauemmas vastaanottopaikoille. Hernesaaressa ei myöskään tarvitse tehdä ylläpitoa eikä pitää huoltotaukoja kuten muilla vastaanottopaikoilla.

Myllerin mukaan lumen kaataminen mereen Hernesaaressa on elintärkeä asia keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta.
– Jos tätä ei tehtäisi, se tarkoittaisi kaaosta ja katastrofia.

Syke pitää merta huonona paikkana katulumelle

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Outi Setälä sanoo, että kadulta kerätty ja mereen kipattava lumi on melko suuri roskalähde paikallisesti, mutta joka myös leviää laajemmalle. Lumessa oleva roska on esteettinen haitta paikallisille rannan käyttäjille mutta se aiheuttaa myös merenpohjan tukahtumista. Meren eliöt voivat syödä roskia ja takertua niihin. Setälän mukaan isommasta roskasta voi olla haittaa myös esimerkiksi veneilijöille, jos ajaa potkurinsa siihin rikki.

– Mikroskooppisesta lumiroskasta tiedetään jo aika hyvin, Setälä sanoo.

Yhdessä lumikuutiossa on kymmentuhatkertaisia määriä mikroroskaa verrattuna esimerkiksi puhdistetun yhdyskuntajäteveden määrään.

– Siinä on liikenteen aiheuttamia päästöjä, kuten asfalttia, liikenteen merkintämassoja ja rengaskumipölyä, Setälä kuvailee kadulta kerätyn lumen mikroskooppista roskaa.

Setälän mukaan lumen kippaaminen mereen on periaatteellinen asia.

– Roskaaminen tapahtuu tässä meidän nenän edessämme ja tämä on tarkoituksellista tai ainakin tahallista roskaamista.

Tähän roskaamiseen olisi helppoa puuttua, mutta jos näin ei tehdä, se antaa Setälän mielestä huonon viestin tavallisille kansalaisille ja muille sektoreille.

– Miten sitten ne vaikeammin tunnistettavat ja hallittavat lähteet, miten niistä tuleva roska saadaan kuriin, Setälä kuvailee.

Ilmalan ratapihan lumia sulatetaan lämmitetyllä kentällä

Runsasluminen talvi aiheuttaa paljon ongelmia junaliikenteelle. Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välinen rataosuus on ollut lumensulatuksen kannalta vaikea. Pari vuotta sitten rakennettu sulatuskenttä on nyt ensimmäistä kertaa käytössä.

Tällä hetkellä Helsingissä ja Pasilassa on yli 40 senttimetriä lunta, joten lunta on poistettava alueelta kuljetettava pois.

– Lunta tuodaan sulatuskentälle vain raidealueelta, kertoo Väylän Etelä-Suomen kunnossapitoalueen aluepäällikkö Eero Liehu.

Raidealueiden lumi on puhtaampaa kuin esimerkiksi lauturialueiden lumi, jossa on seassa hiekkaa ja roskia. Lauturialueiden lumi kuljetetaan tavanomaisiin lumen vastaanottopaikkoihin. Raidealueen lumi viedään betonikentälle, jonka pohjalla on kaukolämmön paluujohdosta tehty lämmityslähde. Paluulämpö on siis jo lämmittänyt rakennukset ja paluuenergia hyödynnetään sulatuksessa.

Liehun mukaan sulatuskenttä pystyy hyvin sulattamaan jo sataneen lumen ja myös tulevatkin lumet.

Espoossa lunta sulattaa "Devil Don"

Espoossa on ensimmäistä kertaa käytössä lumensulatuskone, jonka kaupunki hankki jo vuonna 2016. Keltainen kone, joka on nimetty "Devil Doniksi", sulattaa tunnissa noin 150 kuutiota lunta, joka vastaa noin kymmentä autokuormaa.

Espoon katutoimintapäällikkö Teemu Uusikauppila sanoo, että lumensulattimen käyttö on laskettu järkeväksi ratkaisuksi kaupungin lumiongelmaan.

– Laite sulattaa polttoöljyllä tai dieselillä lumen paineilman avulla vedeksi, joka sitten ohjataan sadevesiviemäriin, Uusikauppila sanoo.

Hänen mukaansa lumen kuljettaminen kuorma-autoilla kuluttaa polttoaineen lisäksi infraa. Lisäksi kuorma-autot saattavat aiheuttaa turvallisuushaittoja kuormatessaan lunta kaduilla. Uusikauppilan mukaan juuri näitä haittoja pystytään välttämään sulattimen avulla.

Artikkelia täsmennetty 7.2.2019. kello 17:45. Koko Helsingisssä kerätään 4 000–5 000 lumikuormaa päivässä. Aikaisemmin artikkelissa väitettiin, että näin paljon lunta kerätään pelkästään kantakaupungin alueella.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) kertoo Twitterissä keskustelleensa Matti Nykäsen läheisten kanssa, jotka toivovat Nykäsen hautajaisia perhepiirissä.

– He ovat asiaa harkittuaan pyytäneet minua tiedottamaan, että haluavat viettää hautajaisia perhepiirissä ilman valtiollisia seremonioita.

– Toivotan voimia surutyöhön. Matin urheilusaavutuksia tullaan kunnioittamaan muilla tavoin, Terho sanoi.

Terho kertoi tiistaina valtioneuvoston harkitsevan Nykäselle valtiollisia hautajaisia.

Mäkihypyn nelinkertainen olympiavoittaja Matti Nykänen menehtyi kotonaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Aiheesta aiemmin:

Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra: "Omaiset ratkaisevat ovatko Matti Nykäsen hautajaiset Jyväskylässä hiljaiset vai kaikille julkiset"

Valtiollisten hautajaisten järjestäminen Matti Nykäselle näyttää epätodennäköiseltä — hallituspuolueiden riveistä ei varauksetonta tukea Terhon avaukselle

Soveltuvuuskokeet palaavat sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen, kertoo opetusministeriö tiedotteessaan. Vastedes opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän on selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Koulutuksen järjestäjät voivat ministeriön mukaan hyödyntää mahdollisuutta jo tämän kevään yhteishaussa.

Asetusmuutos palauttaa oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat aiemmin.

– Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sote-alalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuus jättää valitsematta koulutukseen ne, jotka ovat selkeästi soveltumattomia vastaamaan esimerkiksi lasten ja vanhusten terveydestä tai turvallisuudesta. Korjaamme viime hallituskaudella tehdyn päätöksen ja palautamme soveltuvuuskokeet, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tiedotteessa.

Muutos koskee kaikkia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

Tällaisia tutkintoja ovat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, hammastekniikan perustutkinto, lääkealan perustutkinto, välinehuoltoalan perustutkinto, kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, lentokoneasennuksen perustutkinto, merenkulkualan perustutkinto ja turvallisuusalan perustutkinto.

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa myös yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Ministeriön mukaan yhtenäinen koe on edellytys soveltuvuuden mahdollisimman vaikuttavalle ja yhtenäiselle arvioinnille.

Lue lisää:

Ministeri haluaa koulujen soveltuvuuskokeet takaisin – HS kertoi suurista ongelmista sosiaali- ja terveysalalla sekä turvallisuusalalla

Alalle soveltumattomat halutaan ulos lähihoitajakoulutuksesta – ”Otetaan vain kaikki sisään, kyllä Valvira siivoaa jäljet”

Ammattiliitot: Opetus- ja terveydenhoitoaloille pakollinen soveltuvuuskoe – soveltumattomat ulos koulusta

Penkin alle mennyt soveltuvuuskoe ei vie opiskelupaikkaa edes lähihoitajalta – uudet säännöt käyttöön tänä keväänä

Yllätysilmoitus kuningashuoneesta myllää Thaimaan politiikkaa. Kuninkaan vanhempi sisar prinsessa Ubolratana Rajakanya Sirivadhana Barnavadi pyrkii pääministeriksi maaliskuun parlamenttivaaleissa.

Thaimaassa korkeassa arvossa pidetyt ja lailla tiukasti suojatut kuninkaalliset ovat perinteisesti pysyneet etäällä politiikasta. 67-vuotias Ubolratana edustaa vaaleissa puoluetta, joka on tukenut Thaimaassa 13 vuotta sitten syrjäytettyä pääministeriä Thaksin Shinawatraa.

– Prinsessa on puolueen ainoa ehdokas. Hän on asiantunteva ja erittäin sopiva. Uskon, ettei hänen ehdokkuudelleen ole mitään laillisia esteitä, sanoi Thai Raksa -puolueen johtaja Preechapol Pongpanich.

Thai Raksa on rakentunut Thaksinin entisistä tukijoista ja punapaitoinakin tunnetusta Diktatuurin vastainen yhteisrintama -nimisestä liikkeestä. Thaimaan rojalistit ovat aiemmin pitäneet Thaksinia ja hänen tukijoitaan monarkian vastustajina.

Ubolratana itse kommentoi ehdokkuttaan myöhemmin perjantaina Instagram-kuvapalvelussa. Hän kirjoitti luopuneensa kuninkaallisista arvonimistään ja harjoittavansa nyt oikeuksiaan "perustuslain alaisena Thaimaan kansalaisena ilman mitään etuoikeuksia".

Sotilashallinnon johtaja haluaa jatkaa pääministerinä

Ubolratanan päävastustaja vaaleissa on sotilashallinnon johtaja Prayuth Chan-ocha, joka ilmoitti ehdokkuudestaan perjantaina. Hän edustaa Palang Pracharat -puoluetta, joka pidetään yleisesti armeijan poliittisena siipenä.

– En pyri jatkamaan omaa valtakauttani, vaan teen tämän maan ja kansan hyväksi, Prayth sanoo lausunnossaan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan toinen armeijaa tukeva puolue vaatii Thaimaan vaalikomissiota hylkäämään prinsessa Ubolratanan ehdokkuuden. Puolueen johtajan mukaan ehdokkuus saattaa rikkoa lakia, jonka mukaan poliittiset puolueet eivät saa hyödyntää kuninkaallisia kampanjoissaan.

Vaalikomission on hyväksyttävä tai hylättävä ehdokkaat ensi perjantaihin mennessä.

Thaimaassa kuohunut jo vuosia

Sotilasjuntta kampesi vuonna 2014 vallasta silloisen pääministerin, Thaksinin sisaren Yingluck Shinawatran. Armeija syrjäytti myös Thaksinin vuonna 2006.

Poliittinen kuohunta Thaimaassa on jatkunut jo 2000-luvun alusta lähtien. Karkeasti jaettuna vastakkain ovat yhtäällä armeija ja Bangkokin varakkaat sekä toisaalla maaseudun vähävarainen väestö, jota Thaksinin populistinen politiikka puhutteli. Sekä Thaksin että Yingluck elävät nykyään maanpaossa.

Prinsessa asui vuosikymmeniä Yhdysvalloissa

Sveitsissä syntynyt prinsessa Ubolratana opiskeli 1970-luvulla Yhdysvalloissa huippuyliopistoissa terveystieteen maisteriksi ja meni naimisiin yhdysvaltalaismiehen kanssa. Silloin hän menetti kuninkaalliset arvonimensä.

Hän palasi Thaimaahan vuonna 2001 erottuaan miehestään ja on sen jälkeen edustanut jälleen virallisestikin Thaimaan kuningashuonetta. Häntä kutsutaan tätä nykyä tittelillä Tunkramom Ying eli "Kuningattaren tytär".

Thaimaan lainsäädäntö kieltää ankarasti kuninkaallisten loukkaamisen, ja lakien nojalla langetetaan usein pitkiä vankeustuomioita. Uutistoimisto AFP:n mukaan ei ole täysin selvää, koskevatko nämä lait myös Ubolratanaa vaalikampanjan aikana.

Ennakkotapausta ei ole, sillä Thaimaassa ei ole ollut kuninkaallista poliittisena johtajana sen jälkeen, kun maa muuttui absoluuttisesta perustuslailliseksi monarkiaksi vuonna 1932.

Uutista on päivitetty klo 10.20 ja 11.46: Lisätty armeijaa tukevan puolueen vaatimus prinsessa Ubolratanan ehdokkuuden hylkäämisestä sekä Ubolratanan omat kommentit.

Mitä väliä on, jos joku on vuosikymmeniä sitten maalannut naamansa mustaksi naamiaisjuhlia varten?

Paljonkin – Yhdysvalloissa se voi viedä uran ja kaataa yhden osavaltion tärkeimpiä johtajia.

Yhdysvalloissa ihonväri ja eri etnisten ryhmien asema ovat edelleen herkkiä kysymyksiä. Virgianian osavaltio taas on vanhoja etelävaltioita, joissa orjuus oli yleistä.

Viime viikolla kävi ilmi, että Virginian ykkösjohtaja – kuvernööri – on opiskeluaikoinaan vuonna 1984 laittanut vuosikirjaansa rasistisen kuvan. Siinä seisoo mustanaamaiseksi maalattu ihminen ja vieressä toinen Ku Klux Klanin kaavussa.

Demokraattikuvernööri Ralph Northamin eroa vaadittiin heti ja laajalti.

Valkoisen ihmisen naaman maalaaminen mustaksi on vanha teatteritapa. Naama mustana esitettiin stereotyyppisiä hahmoja, hölmöjä ja laiskoja. Naaman maalaamista pidetään yleisesti loukkaavana.

Northam ensin myönsi kuvan, sitten kielsi olevansa kumpikaan ihminen kuvassa, sitten vielä tunnusti maalanneensa kasvonsa kyllä toisella kerralla mustaksi. Tarkoitus oli esittää laulaja Michael Jacksonia tanssikilpailussa vuonna 1984.

Tähän asti Northam on kieltäytynyt eroamasta.

Seuraajatkin skandaalissa

Yksi kovin sanoin Northamin eroa vaatineista on osavaltion oikeusministeri Mark Herring, joka oli haaveillut kuvernöörin paikasta vuoden 2021 vaaleissa.

Herring olisi kolmas seuraajaehdokas, jos Northam eroaisi kuvaskandaalin vuoksi. Välissä on musta varakuvernööri Justin Fairfax. Hänen matkaansa Northamin mahdolliseksi seuraajaksi olivat, Herringin onneksi, jo synkentäneet viikonloppuna esiin nousseet väitteet seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Keskiviikkona Herringin puheilta katosi moraalinen pohja. Herring joutui tunnustamaan, että myös hän itse on maalannut naamansa mustaksi 80-luvulla esiintyäkseen rap-muusikkona.

Virginian poliittinen myllerrys sai vielä lisää jatkoa, kun hieman myöhemmin keskiviikkona varakuvernööri Fairfaxia syyttänyt nainen tuli julki omalla lausunnollaan. Nainen sanoi Fairfaxin pakottaneen hänet suuseksiin hotellihuoneessa demokraattien puoluekokouksen yhteydessä vuonna 2004.

Fairfax on jo aiemmin kiistänyt väitteet ja sanonut, että tapahtumiin oli molempien suostumus. Se ei auttanut, vaan nyt esimerkiksi kansallinen naisjärjestö vaatii Fairfaxin eroa.

Republikaanien hetki?

Jos sekä Northam, Fairfax että Herring joutuisivat eroamaan, seuraavaksi johtopaikka siirtyisi osavaltion kongressin edustajainhuoneen puheenjohtajalle Kirk Coxille. Hän puolestaan on republikaani.

Keskiviikkona osavaltion kongressissa tapahtumat saivat päät niin sekaisin, etteivät kaikki poliitikot enää halunneet edes kommentoida paljastuksia. Edustajainhuoneen republikaanijohtaja Todd Gilbert tyytyi sanomaan, että olisi "vastuutonta" kommentoida, koska ilmassa lentelee niin paljon asioita.

Virginia on demokraattien vahvaa kannatusaluetta ja kaikki kolme tärkeintä poliittista johtopaikkaa tällä hetkellä demokraattien – siis Northamin, Fairfaxin ja Herringin – hallussa. Osavaltion kongressi sen sijaan on republikaanien.

Syksyllä järjestetään osavaltiotason vaalit, joissa demokraatit olivat toivoneet napsivansa lisäpaikkoja kongressiin. Tämänhetkinen kohu ei ainakaan auta demokraattien tavoitteita.

Republikaanipresidentti Donald Trump liittyi torstaina mukaan keskusteluun tviittaamalla. Trumpin mukaan johtavat demokraatit tappavat hienon Virginian osavaltion.

–Jos nämä kolme heikkoa poliitikkoa olisivat republikaaneja, toimet olisivat huomattavasti kovempia, Trump jatkoi ja julisti, että vuonna 2020 osavaltio palaa kotiin republikaaneina.

Äänestäjille jää päätettäväksi, mitä he voivat antaa anteeksi ja kenelle. Voiko liki 40 vuoden takaisia kuvia unohtaa? Entä viidentoista vuoden takaisia syytöksiä hyväksikäytöstä?

Naamojen maalaaminen vuosikymmeniä sitten voi tuntua pieneltä kohulta, mutta Virginiassa ristiriitainen menneisyys ja rotukysymykset ovat yhä läsnä.

Esimerkiksi vuonna 2017 valkoiset nationalistit kokoontuivat osoittamaan mieltään sisällisodan aikaisen kenraali Robert E. Leen patsaan poistoa vastaan. Syntyneissä mellakoissa kuoli yksi nainen.

Viime vuonna liittovaltion senaattiin pyrkinyt republikaaniehdokas kampanjoi lupaamalla säilyttää etelävaltioiden muistomerkit.

Työeläkkeelle siirryttiin viime vuonna aikaisempaa myöhemmin.

Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan eläkeikä nousi viime vuonna kuukaudella 61,3 vuoteen. Eläkkeelle siirtyminen on vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen, mutta jää jälkeen uudistuksen pidemmän ajan tavoitteesta.

Vanhuuseläkkeelle siirryttiin viime vuonna selvästi aikaisempaa vähemmän, mikä vaikutti siihen, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyi viime vuonna.

Siirtyminen olisi ollut selvempi, jos työkyvyttömyyseläkkeelle ei olisi siirtynyt enemmän työiässä olevia kuin aikaisemmin. Viime vuonna 20 000 ihmistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on 1 000 työikäistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys on seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

– Vanhuuseläkkeen alaikärajan korottaminen tulee nostamaan selvästi eläkkeellesiirtymisikää. Tavoitteen saavuttamiseen se ei kuitenkaan yksin riitä. Lisäksi on kyettävä vähentämään selvästi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, painottaa kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Erityisesti lisää 63-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeitä

Neljäsosa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden noususta kohdistui alle 50-vuotiaisiin ja puolet 60 vuotta täyttäneisiin. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 60 vuotta täyttäneille lievemmin kriteerein.

– Kun eläkeikää korotetaan, kaikki eivät jaksa työkykyisinä vanhuuseläkkeelle. Viime vuoden tilastossa tämä näkyy 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvuna, Kannisto taustoittaa tilannetta.

Eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,5 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä.

Vuonna 2018 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 69 000 henkilöä.

Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi tasaisella vauhdilla noustava joka vuosi 0,16 vuodella. Tavoite ei toteudu, jos kehitys jatkuu samoin kuin viime vuonna, jolloin tavoitteesta jäätiin heti uudistuksen ensimmäisenä vuonna jonkin verran jälkeen.

Eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti työttömyyseläkkeen lakkauttamisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen vuoksi. Jatkossa myös vanhuuseläkeiän nosto myöhentää eläkkeelle siirtymistä.

08.02.2019 klo 13.20 Juttua korjattu siltä osin, että kyse ei ole eläkeiän nostosta vaan eläkkeelle siirtymisen myöhemmästä ajankohdasta. Tavoitetta seurataan kymmenyksen tarkkuudella.

Joukko kanadalaisdiplomaatteja on haastanut maansa hallituksen oikeuteen sairastuttuaan mystiseen äänisairauteen Kuuban-komennuksellaan Havannassa. Kaikkiaan 14 henkilöä, joiden joukossa on myös diplomaattien perheenjäseniä, vaatii hallitukselta korvauksia yhteensä 28 miljoonaa Kanadan dollaria eli reilut 18,5 miljoonaa euroa.

Yhdysvaltalais- ja kanadalaisdiplomaatteja kutsuttiin viime vuonna kotiin Kuubasta Havanna-syndroomaksikin kutsutun mystisen sairauden vuoksi. Sairastuneet kärsivät muun muassa päänsärystä, pahoinvoinnista, kuulovaikeuksista ja huimauksesta. Osalla on todettu lievä aivovamma tai aivotärähdyksen kaltainen tila.

Oikeuskanteen nostaneet kanadalaisdiplomaatit katsovat, että Kanadan hallitukselta kesti aivan liian pitkään ryhtyä toimiin asiassa. Ryhmän mukaan hallitus epäonnistui heidän suojelemisessaan, pimitti ratkaisevan tärkeitä tietoja sairaudesta sekä vähätteli asian vakavuutta.

Kanadan hallitus on vahvistanut, että yhdeksän aikuista ja viisi lasta sairastui epätavalliseen sairauteen ollessaan Havannassa.

Oikeuskanteessa todetaan, että diplomaattikomennukselle Havannaan lähetetyt eivät saaneet mahdollisuutta tehdä päätöstä siitä, haluavatko he riskeerata oman terveytensä asettumalla Havannaan, koska riskien vakavuudesta ei ollut tiedotettu etukäteen.

– Tämän lisäksi asianomaisilta riistettiin mahdollisuus suojella omia lapsiaan, jonka vuoksi heidän on elettävä sen asian kanssa, etteivät heidän lapsensa toivu täysin ehkä koskaan, todetaan kanteessa.

Uusia työntekijöitä lähetettiin Kuubaan USA:n varoituksista huolimatta

Eräs korvauksia hakeva, nimettömänä pysyttelevä diplomaatti kertoo CBS:n haastattelussa, ettei hänen vaimonsa ole enää entisensä.

– Hänellä on muistikatkoja, päänsärkyä ja kuulovaikeuksia. Hän ottaa puhelimen käteen soittaakseen, mutta unohtaa, miksi on soittamassa. Hän astuu huoneeseen tietämättä miksi, diplomaatti kertoo.

CBS:n mukaan Kanadan Kuuban-lähetystössä työskennelleet alkoivat saada ensimmäisiä ”Havanna-syndrooman” oireita keväällä 2017. Tämän jälkeen useat perheet muuttivat pois Havannasta.

Kanada lähetti kuitenkin aina huhtikuuhun 2018 saakka uusia työntekijöitä Kuubaan yhdysvaltalaisviranomaisten varoituksista huolimatta. Yhdysvallat veti ei-välttämättömiä työntekijöitään Havannasta pois syyskuussa 2017 todeten tuolloin, että kaikkiaan 21 lähetystötyöntekijää oli saanut poikkeuksellisia oireita.

Viime kuussa Kanada ilmoitti puolittavansa henkilökuntansa määrän Havannassa.

Teorioita mikroaaltoaseesta ja sirittävistä sirkoista

”Havanna-syndrooma” on aiheuttanut vakavan diplomaattisen selkkauksen Yhdysvaltojen ja Kuuban välille. Yhdysvaltalaiset ovat epäilleet lähetystöhenkilökuntansa joutuneen akustisen aseen kohteeksi. Kuuba on toistuvasti kiistänyt syytökset.

Syyskuussa New York Times kertoi, että lähetystön työntekijöiden raportoimat oudot oireet saattoivat olla peräisin mikroaaltoaseesta. Muita aiemmin esitettyjä teorioita oireille ovat olleet myös tulehdukset ja ahdistuneisuus. Jotkut asiantuntijat puhuivat aiemmin massahysterian mahdollisuudesta.

Tammikuun alussa amerikkalaiset ja brittiläiset tutkijat kertoivat epäilevänsä, että äänet saattaisivat olla erään sirkkalajin siritystä. Tuolloin Guardian kirjoitti, että häiriöitä aiheuttavan äänen alkuperän paljastuminen ei välttämättä tarkoita, että hyökkäyksiä ei olisi tapahtunut. Se kuitenkin heittää epäilyksen siitä, ovatko äänet olleet syynä lähetystön henkilökunnan sairastumiselle.

Ihmiset viihtyvät ikätovereidensa seurassa. On siis luonnollista, että eläkeläisiä muuttaa sinne, missä heitä asuu jo ennestään. Näin naapurustosta löytyy seuraa, ja kaupungille on helppo lähteä porukalla päiväkahveille.

Perjantaina Tampereen yliopiston Porin-yksikössä väittelevä Antti Wallin toteaa eläkeläisten valtaavan kaupungeista entistä enemmän tilaa. Sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjan mukaan muutos on alkanut jo vuosituhannen alussa. Muutos kiihtyy uusien ikäluokkien eläköityessä.

– Suuret ikäluokat on ensimmäinen sukupolvi, joka on tottunut kuluttamaan, istumaan kahviloissa ja matkustamaan. Tällainen eläkeläisten käyttäytyminen lisääntyy jatkossa luultavasti entisestään, Wallin toteaa.

Kahvilla pistäytyminen on tärkeä osa päivää

Porissa eläkeläisten baariparlamentteja on helppo löytää mistä tahansa kauppakeskuksesta. Pentti Rantanen parantaa maailmaa kauppakeskus BePopissa, jossa väkeä on parhaimmillaan koolla toistakymmentä. Puheenaiheet kumpuavat usein aamun sanomalehdestä.

Rantasen mielestä eläkeläiset ovat kokoontuneet Porissa jo vuosikymmenien ajan, mutta tavat ovat vähitellen muuttuneet. Ensin seisoskeltiin kauppatorilla, vakiopaikoilla.

– Sen jälkeen ihmiset huomasivat, että ahaa, menemme baariin kahville porukalla ja keskustelemme siellä asiat kuntoon. Niin kuin teemmekin, Rantanen sanoo.

Esko Oksasen päivärutiiniin kuuluu tuttavien tapaaminen kauppakeskus IsoKarhussa. Moottoripyöriä harrastava joukko odottelee uutta ajokautta kahvikupin äärellä.

– On tärkeää, että syntyy tällainen päivän aktiviteetti, kun minäkin asun yksin. Kokoontuminen kahvilassa on hyvin tärkeää päivän kulussa.

Kahvilta baariparlamenttilaisten päivä jatkuu kotiin syömään ja päiväunille.

– Vatsan viereen maate. Sitä se on, kuvailevat Porin vapaat miehet.

Asuinalueet eriytyvät ikäryhmien mukaan

Koska eläkeläisten määrä kaupunkikeskustoissa lisääntyy ja he viettävät aikaansa palvelujen parissa, alkavat yrittäjät vääjäämättä suunnata tarjontaansa ikäihmisille.

– Kaupalliset toimijat, kaupunkisuunnittelijat ja muut kaupunkilaiset mukautuvat heidän tarpeisiinsa. Uskon, että esimerkiksi kahviloita perustetaan sinne, missä liikkuu ikäihmisiä, Antti Wallin kertoo.

Antti Wallin kokee lähtökohtaisesti hyväksi asiaksi, että ihmiset liikkuvat kaupungilla ja löytävät sieltä seuraa. Ikäihmisten suosimat paikat profiloituvat kuitenkin herkästi ikäihmisten paikoiksi eivätkä enää houkuta nuoria.

Sama ilmiö koskee asuinalueita. Käy helposti niin, että ikäihmiset asuvat yhdellä alueella, työikäiset toisella ja opiskelijat kolmannella.

– Jos joku asuinalue ikääntyy, siitä tulee hiljaisempi ja vähemmän dynaaminen paikka. Sekään ei välttämättä ole toivottavaa. Vanhemmat ihmiset kaipaavat ympärilleen myös nuorempaa väkeä, Wallin toteaa.

Eläköityvillä on valtaa ohjata kehitystä

Nyt eläköityvällä sukupolvella on Antti Wallinin näkemyksen mukaan valtaa määritellä kaupunkien ja yhteiskunnan kehitystä. Ikäihmisten ryhmittymissä ei sinänsä ole mitään pahaa. Jos asuinalueella asuu samankaltaisia ihmisiä, yhteisön muodostaminen on helpompaa.

Ihmiset luovat kysynnän, ja alueelle muodostuu juuri heille sopivia palveluja. Yhdessä tekeminen ja harrastaminenkin on helpompaa, jos samasta asiasta kiinnostuneita löytyy lähipiiristä useampia.

– Ihmiset kehittävät luonnostaan tällaista seurallista yhteistoimintaa tehdäkseen omasta elämästään parempaa, Wallin toteaa.

Siitä huolimatta hän toivoisi, että kehittyvissä kaupunkirakenteissa olisi yhtä lailla tilaa niin nuorille kuin vanhoillekin.

– Toivon, että kaikki pystyisivät elämään sovussa ja ymmärtämään erilaisuutta. Kaupungin sekoittuneisuus olisi mielestäni vain hyvä asia. Se kasvattaa, kun joutuu tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen.

Aiheesta voi keskustella tämän artikkelin alla kello 22:een saakka.

Lapista on löytynyt tiettävästi ensimmäinen timantti. Timantti jäi kullanhuuhdonnan yhteydessä raskaita mineraaleja sisältävään rikastusjäämään Tankavaarassa.

Jalokiven löysi saksalainen geologi Kasper von Wuthenau elokuussa 2018, kun hän vieraili kahden saksalaisen kultasepän vaskauspaikalla. Kultasepät olivat kaivaneet kultaa paikalla muutaman päivän ajan.

Kivi on noin 0,7 millimetriä läpimitaltaan. Se varmistui timantiksi Hampurin yliopiston tutkimuksissa ja Mineralogisen instituutin spektrometrimittauksissa.

Von Wuthenaun mukaan Lapista ei ole löytynyt yhtään timanttia tähän asti. Hän on tutkinut Lapin kulta-alueita jo kolmisenkymmentä vuotta.

Lapista on löytynyt aikaisemmin jo useita muita jalokiviä, muun muassa jalokivilaatuisia rubiineja ja safiireja. Ne ovat löytyneet pääasiassa Lemmenjoen kulta-alueelta.

Timanttikaivoksen perustaminen vielä kaukana

Suomesta on etsitty timantteja jo vuosikymmenten ajan. Lähimpänä kaivoksen perustamista ollaan Kaavin Lahtojoella, kertoo erikoistutkija Hugh O'Brien Geologian tutkimuskeskuksesta. Timantteja Kaavilta on viimeisimpänä etsinyt ja löytänyt irlantilaisyritys Karelian Diamond Resources.

– Myös Kuusamossa on tehty arvokkaita löytöjä. Kummassakaan ei ole kyse kaivostoiminnasta vaan siitä, että koitetaan selvittää, löytyykö timantteja tarpeeksi, jotta kaivos kannattaa perustaa, O'Brien kertoo. Kuusamossa timantteja on löytänyt kanadalaisyhtiö Arctic Star Exprolation.

Timanttien löytäminen on vaikeaa, kallista ja aikaavievää. O'Brien kertoo, että niiden jäljille yritetään päästä etsimällä mineraaleja, jotka esiintyvät timanttien yhteydessä, mutta ovat selvästi timantteja yleisempiä.

Sodankylässä timantti löytyi sattumalta, mutta selvää tutkijan mukaan on, että niitä löytyy enemmänkin.

– Tuskin tämä löytö mitään ryntäystä aiheuttaa, mutta varmaankin herättää joidenkin yhtiöiden mielenkiinnon. Aiemmin on ollut (muualla Suomessa) tiedossa alueita, joilla timantteja voi esiintyä ja tämä löytö tuo esiin uuden alueen.

lisätty klo 12.12 GTK:n erikoistutkijan kommentit

Helsinkiläinen Markus, 34, on ollut asunnoton lähes kahden vuoden ajan. Koska pysyvää osoitetta ei ole, hän käyttää postin vastaanottamiseen niin sanottua poste restante -palvelua.

Kun hän reilu viikko sitten haki postejaan Kasarmitorin postin palvelupisteestä, vastassa oli yllätys: virkailija kertoi, että maksuton palvelu muuttuu maaliskuun alussa maksullliseksi. Jatkossa lähetyksen noutaminen maksaa 3,10 euroa.

– Jos kerran viikossa hakee postit, siihen menee jatkossa reilut 12 euroa. Se on mulle aika iso raha, sillä olen täysin Kelan tukien varassa. Verojen jälkeen käteen jää noin 500 euroa kuussa eikä minkäänlaista varallisuutta ole, Markus kertoo.

Hän haluaa elämäntilanteensa vuoksi esiintyä jutussa vain etunimellään. Asunnottomuuden taustalla on sekava vyyhti erilaisia terveyteen ja varallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden vuoksi Markus on asunut läheisten ja tuttujen nurkissa lähes pari vuotta.

Pysyvää osoitetta ei ole siis ollut, ja tämän vuoksi hän käyttää poste restantea.

– Sitä kautta tulee tärkeitäkin posteja, jotka vaikuttavat sosiaaliturvaan ja omaan taloudelliseen tilanteeseen. Kun odottaa vaikka lääkärin lausuntoa Kelaa varten, tulee käytyä paljon useamminkin, suunnilleen parin päivän välein.

"Posti ei tarjoa ilmaispalveluja"

Markus ei ole yksin. Poste restante -palvelulla on Suomessa noin 35 000 käyttäjää, kertoo Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava Noora Laaksonen. Laaksosen mukaan käyttäjien määrä on laskussa, ja tämä on yksi palvelumaksun käyttöönoton taustasyistä. Tärkein syy on palvelun tuottama kustannus.

– Poste restante on erityispalvelu, ja hinnoittelulla pyritään kattamaan edes osa sen tuottamasta kustannuksesta. On hyvä muistaa, että posti ei toimi verovaroin, se ei tarjoa ilmaispalveluja ja palveluilla on aina hinta.

Päätös maksun käyttöönotosta on Laaksosen mukaan mukaan tehty Postin sisällä postipalvelut-liiketoimintaryhmässä. Taustalla ovat Laaksosen mukaan myös postilakiin tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat maksun perimisen erityisistä vastaanottamisen tavoista.

Posti selvitti samassa yhteydessä muiden Euroopan maiden poste restante -käytäntöjä, ja myös palvelun lakkauttamista harkittiin. Laaksosen mukaan useissa Euroopan maissa poste restante on maksullinen palvelu.

Kohtuullista vai kohtuutonta?

Asunnoton Markus pitää reilun kolmen euron hintaa kohtuuttoman suurena ja kuukauden siirtymäaikaa liian lyhyenä. Postin Noora Laaksosen mukaan hinta perustuu siihen, että edes osa kustannuksista saadaan katettua.

– Tämä hinta ei riitä kokonaan kattamaan palvelun kustannuksia. Jos olisi tavoiteltu nollakatetta, olisi pitänyt nostaa hintaa vielä enemmän. Halusimme pitää hinnan maltillisena ja kohtuullisena.

Laaksonen myös huomauttaa, että postia säilytetään toimipisteissä kahden viikon ajan, eli joka viikko sitä ei ole pakko käydä hakemassa. Asiasta tiedottaminen kuukautta ennen muutosta on Laaksosen mukaan riittävä aika ja normaali käytäntö.

Vailla vakinaista asuntoa ry on ottanut postin uudistukseen kantaa yhdistyksen Facebook-sivulla. Yhdistyksen mukaan asunnottomalla ihmisellä ei usein ole postin vastaanottamiseen muuta mahdollisuutta kuin poste restante -osoite.

– Uudistuksella heidät asetetaan eriarvoiseen asemaan asunnollisiin ihmisiin nähden. Koska tyypillisesti kyse on pienituloisista, toisinaan jopa täysin tulottomista ihmisistä, kyse ei ole vain periaatteellisesta tasa-arvosta vaan elämää ja toimeentuloa vakavasti uhkaavasta syrjinnästä.

Helsingin Säätytalossa julkaistaan perjantaina poikkeuksellinen historiantutkimus. Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund on selvittänyt suomalaisten SS-miesten mahdollisen osallisuuden juutalaisten ja siviilien surmiin vuosina 1941–1943.

Suora lähetys julkaisusta alkaa kello 12.55. Sitä voi seurata Areenassa ja tämän jutun kuvaa klikkaamalla. Kello 14:ään kestävään tilaisuuteen on varattu aikaa myös keskustelulle.

Erikoisen selvityksestä tekee se, että se on valtioneuvoston kanslian tilaustyö, johon ryhdyttiin tunnetun kansainvälisen Simon Wiesenthal -keskuksen pyynnöstä. Pyyntö esitettiin vuosi sitten tammikuussa presidentti Sauli Niinistölle. Wiesenthal-keskus tunnetaan toisen maailmansodan aikaisten natsirikollisten jahtaajana.

Simon Wiesenthal -keskus kiinnostui suomalaisista SS-miehistä sen jälkeen, kun heräsi epäily, että he olisivat sekaantuneet juutalaisten kansanmurhaan Saksan itärintamalla. Epäily perustui suomalaisen historioitsijan André Swanströmin tutkimuksiin. Swanström esittää näkemyksensä muun muassa viime syksynä ilmestyneessä kirjassaan Hakaristin ritarit.

Raskauttava kirje

André Swanströmin tutkimus muuttaa vallitsevaa käsitystä suomalaisten SS-miesten toiminnasta saksalaisten rinnalla. Aiheen merkkiteoksena on tähän asti pidetty professori Mauno Jokipiin vuonna 1968 julkaisemaa Panttipataljoona-tutkimusta. Jokipiin mukaan suomalaisten SS-miesten osuutta sotarikoksiin ei pystytty todistamaan.

Swanström on eri mieltä. Hän perustaa väitteensä muun muassa suomalaissotilaan kirjeeseen:

"Lisäksi juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin ampumataito kuin omamme", mies kirjoittaa.

Swanström on löytänyt myös muita viitteitä sotarikoksista. Lisäksi Swanström pitää epätodennäköisenä, että suomalaiset olisivat poikenneet muiden maiden SS-vapaaehtoisista, joiden osuudesta sotarikoksiin on tietoa. SS-joukkoihin lähti kaikkiaan noin 1 400 suomalaista.

Syylliset oikeuteen?

Tänään julkistettava tutkimus on harvinainen, mutta ei ainutlaatuinen. Vastaavanlainen prosessi käytiin läpi myös Elina Sanan vuonna 2003 julkaistun Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle -kirjan jälkeen. Kirjassa kerrotaan 3 000 venäläisen sotavangin, joukossa myös juutalaisia, luovutuksesta Saksaan, jossa moni heistä kuoli.

Wiesenthal-keskus otti yhteyttä presidentti Tarja Haloseen, jonka jälkeen hallitus antoi professori Heikki Ylikankaan tehtäväksi selvittää kysymystä.

Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff kiitteli Ylen haastattelussa, että selvitys johti useisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja auttoi suomalaista yhteiskuntaa käsittelemään menneisyyttään.

Kysymykseen, pitäisikö Suomessa nyt nostaa syytteitä, jos todisteita hirmuteoista löytyisi, Zuroff vastasi:

– Jos sellaisia ihmisiä on hengissä ja he ovat riittävän terveitä oikeudenkäyntiin, ei ole mitään syytä jättää heitä huomiotta, mutta epäilen, josko niin on.

Lue lisää:

Selvitys suomalaisten SS-miesten mahdollisista sotarikoksista – Katso suora lähetys kello 12.55 alkaen

Tutkimus murtaa monia suomalaisiin vapaaehtoisiin SS-miehiin liitettyjä myyttejä – osa mukana sotarikoksissa

Perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä. Perustulokokeilu teki onnelliseksi. Näin voisi äärimmäisen pelkistetysti tiivistää, mitä suuresta yhteiskuntakokeilusta jäi käteen.

Kaksituhatta työttömyysturvaetuuksiin oikeutettua suomalaista oli satunnaisotannalla mukana kaksivuotisessa ihmiskokeessa, jossa he saivat 560 euroa niin sanottua perustuloa. Tilitys tuli joka kuukausi verottomana ja riippumatta siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä tai jopa päätyivät palkkatöihin.

Mukana olleet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin verrokit, jotka eivät saaneet vastikkeetonta rahaa. Perustulokokeilu ei tästä huolimatta lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Näin kerrotaan perjantaina julkaistuissa, aivan ensimmäisissä tuloksissa.

Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia. Minna Ylikännö

– Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmäläisillä, keskimäärin 49,6 ensimmäisenä kokeiluvuotena. Palkkatuloa sai perustulon nostajista noin 44 prosenttia – yhden prosenttiyksikön verran useampi kuin verrokeista. Euroina vuoden palkkatulot olivat koeryhmäläisillä keskimäärin 4 230 euroa. Verrokkisuomalaisilla palkkaa kertyi nimellisesti eli 21 euroa enemmän.

Vasta joulukuussa päättyneen kokeilun jälkimmäisen vuoden työllisyysvaikutuksia saadaan rekisteritietojen valmistuttua, myöhemmin tänä keväänä.

Nostatti uskoa tulevaan

– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Mukana olleet raportoivat käytännössä kaikin puolin parempaa hyvinvoinnin tasoa kuin he, jotka eivät olleet mukana.

– Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö sanoo.

Suomen poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu on herättänyt huomiota eri puolilla maailmaa. Perustuloa arpomalla saaneita on käyty haastattelemassa kahden vuoden mittaan useisiin ulkomaisiin tiedotusvälineisiin. Kokeilu päättyi viime vuodenvaihteessa.

Hallituspuolueet kokoomus, siniset ja keskusta eivät kannata täysin vastikkeetonta perustuloa eli ilmaista rahaa jokaiselle erikseen hakematta, riippumatta esimerkiksi työnhaun innokkuudesta. Myöskään Sdp ei kannata ajatusta. Suurin perustuloa ajava puolue on vihreät.

Nämä tulokset antavat kaikille vähän ja vähän kaikille. Olli Kangas

Perustulon etuna nähdään yleisesti byrokratian väheneminen, kun erilaiset päivärahat, tuet, avustukset ja korvaukset olisivatkin kaikille sama summa. Kääntöpuolella on kysymys siitä, tulisiko malli valtiolle liian kalliiksi.

Perjantaina julkistetut johtopäätökset perustulokokeilusta ovat vasta esimakua kahdesta laajemmasta raportista, jotka on määrä saada valmiiksi myöhemmin tänä keväänä sekä keväällä 2020. Perjantain tulokset ovat alustavia, eikä niiden pohjalta vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.

Raportti luovutettiin perjantaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.).

– Kun on kysytty, oliko tämä perustulokokeilu onnistunut, olen vastannut että on, toteaa tutkimuksesta sen tieteellinen johtaja, työelämäprofessori Olli Kangas Turun yliopistosta.

– Nämä tulokset antavat kaikille vähän ja vähän kaikille. Kukin voi olla tyytyväinen tai tyytymätön tuloksiin.

Korjattu 9.05: Sdp ei ole hallituspuolue.

Lue myös:

Analyysi: Keskusta julkaisi "perustulomallinsa", joka ei ole perustulo – ainakaan perinteisessä mielessä

Tuija Siltamäki: Miksi raha motivoi rikasta mutta passivoi köyhää?

Perustuloa kokeilleet yllättyivät vapaudesta ja turvallisuuden tunteesta – ero entiseen on henkisesti suuri

Silloin kun minä olin nuori, kesät kestivät ikuisuuden.

Lineaarisen aikakäsityksen murtuminen ei johdu utuisesta nostalgiasta, vaan jostain paljon arkisemmasta: olin kesätyötön.

Joka vuosi hain kaupungin kesätyöpestejä ja täytin S- ja K-ryhmien lomakkeita. Joka kevät lopputulos oli sama. Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun.

Niinpä vietin kesät tallilla ja tietokoneella. Tuottavin tulonlähteeni oli mummoni, joka maksoi puutarhatöiden tekemisestä muutaman euron ja jäätelöä.

Joutilaisuuden varjopuolet tulivat pian selväksi. Päivästä toiseen jatkuva tylsyys oli lähes lamauttavaa. Kaverit olivat töissä, ja kesätyöttömyyden aiheuttama krooninen rahapula torppasi taloudellista pääomaa vaativat vapaa-ajanviettotavat.

Kuuden vuoden kesätyöttömyys ei kasvattanut minua ihmisenä eikä oikeuta leikkimään työttömyyden kokemusasiantuntijaa. Jotain se kuitenkin opetti: työttömänä oleminen on tylsää ja ahdistavaa.

Todellisuudessa valtaosa työttömistä haluaa töihin, ja muutaman motiiveiltaan arveluttavan työttömän systeemimme kyllä kestää.

Julkisuudessa toistuu taajaan käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva passivoi ihmisen ja tekee hänestä yhteiskunnan vapaamatkustajan. Ajatuksen mukaan nämä törkimykset eivät edes halua töitä, vaan suorastaan ponnistelevat petkuttaakseen systeemiä.

Viimeksi kansallinen moraalihepuli syntyi lokakuussa 2017, kun kirjailija Ossi Nyman kertoi Helsingin Sanomille olevansa ideologisesti työtön.

Todellisuudessa valtaosa työttömistä haluaa töihin, ja muutaman motiiveiltaan arveluttavan työttömän systeemimme kyllä kestää.

Kaiken lisäksi "vapaamatkustajien" jahtaaminen hankaloittaa viattomienkin elämää. Työttömiä juoksutetaan yhdentekevillä kursseilla askartelemassa ansioluetteloja, ettei kukaan vain pääsisi salaa laiskistumaan.

Mihin myytti laiskoista köyhistä sitten perustuu?

Mikäli uskomme historioitsija Rutger Bregmania, jäljet johtavat 1500- ja 1600-lukujen vaihteen Iso-Britanniaan.

Kuningatar Elisabethin (1533-1603) aikainen köyhäinlaki jakoi köyhät niihin, jotka ansaitsivat tukea, ja niihin, jotka piti saada töihin. Ensiksi mainittuja pidettiin kunniakkaina köyhinä, jälkimmäisiä kunniattomina, joiden ei edes ajateltu ansaitsevan apua. Bregmanin mukaan tämä jaottelu vaikuttaa edelleen köyhiin kohdistuvien asenteiden taustalla.

Esimerkiksi Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher nimitti köyhyyttä "perustavanlaatuiseksi luonneviaksi", Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon puolestaan kuvaili työttömyyttä valinnaksi. 1980-luvulla tunnetut sosiologit ja kirjailijat puhuivat köyhyydestä moraalisena ongelmana, joka johtuu laiskuudesta ja "turmeluksesta".

Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher nimitti köyhyyttä "perustavanlaatuiseksi luonneviaksi", Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon puolestaan kuvaili työttömyyttä valinnaksi.

Historioitsija Bregman tyrmää teoksessaan Ilmaista rahaa kaikille (Atena 2018) joukon köyhyyteen liittyviä myyttejä. "Raha ei todistetusti tee ihmisistä laiskoja", Bregman kirjoittaa.

Bregmanin mukaan useimmat ihmiset haluaisivat tehdä töitä, vaikka he saisivat perustuloa. Samaan lopputulokseen on historian saatossa tullut moni muukin tutkija.

"Ilmaista rahaa" tai perustuloa on ehdotettu eri muodoissa ainakin 1500-luvulta asti. Iso-Britanniassakin kokeiltiin perustulon kaltaista järjestelmää jo 1700-luvun lopulla. Kuninkaallinen toimikunta tyrmäsi Speenhamlandin kokeilun raportissaan – joka tosin myöhemmin paljastui pitkälti sepitetyksi.

Suomessa olisi aika alkaa keskustella byrokratian passivoivasta vaikutuksesta. Sille altistuvat työttömien lisäksi myös opiskelijat, joista noin puolet elää köyhyysrajan alapuolella.

Poliitikot haluavat lyhentää opiskeluaikoja ja saada nuoret ripeämmin työelämään. Opintotuki ei kuitenkaan usein riitä edes vuokraan, ja oman alan töihin on käytännössä mahdoton päästä ilman oman alan työkokemusta. Kaikki eivät halua elää lainalla, joten noin puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella.

Järjellä ajatellen opintojen ja oman alan töiden yhdistämistä kannattaisi kaikin keinoin tukea, mutta järjestelmä ei tällaiseen aktiivisuuteen kannusta. Jos opintotuen vuositulorajat ylittyvät, valtio perii ylimääräiset tuet takaisin 7,5 prosentin korolla. Kelan ystävänpäiväyllätyksenä tunnetun perintäkirjeen sai viime vuonna lähes 35 000 opiskelijaa. Moni maksaa mätkyt opintolainalla.

Nykyiset järjestelmät kannustavat jäämään kotiin ja nostamaan kaikki mahdolliset tuet, ettei vahingossakaan tee mitään väärin.

Sosiaaliturvan ongelma ei ole se, että ihmiset olisivat laiskoja ja tyhmiä. Ongelma on se, että nykyiset järjestelmät kannustavat jäämään kotiin ja nostamaan kaikki mahdolliset tuet, ettei vahingossakaan tee mitään väärin.

Se jos mikä tekee meistä laiskoja, köyhiä ja tyhmiä.

Tuija Siltamäki on Ylen politiikan toimittaja, joka pelkää lomakkeita.

Kuuntele blogi:

Aiheesta voi keskustella 8.2. klo 16.00 asti.

Värikoordinoitu teehylly liikkeen takaseinällä on yrittäjä Julia Loukiaiselle ylpeydenaihe. Värit etenevät sateenkaaren lailla kolmella eri tasolla.

– Aluksi ne eivät olleet missään tietyssä värijärjestyksessä, mutta sitten päätimme eräs ilta mieheni kanssa ne järjestää, Loukiainen kertoo ja katsoo haikeana siistissä rivissä olevia teepakkauksia.

Vaasan ydinkeskustassa sijaitsevassa liikkeessä on muutamia asiakkaita. Uusi vuosi elämäntapalupauksineen näkyy myynnissä, mutta enemmän säpinää liikkeeseen on tuonut liikkeen ilmoitus Facebookissa.

"Suljemme Vaasan It's Puren alkuvuoden 2019 aikana. Aikataulu on vielä epävarma, mutta viimeistään maaliskuun alussa myymälämme sulkee ovensa lopullisesti."

Liike pystyyn muutamassa kuukaudessa

Yrittäjyys ei ollut Loukiaiselle lapsuuden haaveammatti, eikä hänen lähipiirissään ollut muita yrittäjiä. Tilaisuuden tullessa vastaan hän päätti tarttua haasteeseen.

Epävarmuutta kuitenkin oli ilmassa, sillä It’s Pure -ketjun edeltäjä Punnitse ja säästä -ketju oli ajautunut konkurssiin syksyllä 2015.

– Tyhmäähän se olisi ollut, jos en olisi ollut huolestunut. Kyllä sitä mietti ja kyselin paljon ketjulta.

Loukiainen sai samoihin aikoihin kutsun työpaikkahaastatteluun. Tarjolla olisi ollut myös palkkatyötä. Haastattelussa hänen päätöksensä kuitenkin vahvistui.

– Silloin ajattelin, että en mä pysty tekemään mitään muuta. Oman kaupan pitämisestä tuli unelma ja halusin katsoa sen kortin, Loukiainen muistelee.

Kolme kuukautta päätöksestä Loukiainen avasi oman liikkeensä. Avaamista edeltävä viikko oli todella hektinen. Tila uudistettiin lattiasta kattoon ja apuun liikkeeseen oli pyydetty suuri joukko kaveripiiriä. Apua alkuun hän sai myös Vaasan yrittäjiltä ja Vasekilta.

Avajaispäivästä, 29. toukokuuta 2017, Loukiainen ei muista paljon mitään.

– Se oli helpotus, että saatiin liike auki. Ennen sitä oli ollut pelkkiä kuluja, mutta avaamisen jälkeen tuli tunne, että jes, nyt tämä lähtee tästä.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria

Suomessa on noin 280 000 yritystä, jos ei lasketa maa- ja metsätalousyrittäjiä. Näistä yrityksistä vajaa 60 000 on alle 35-vuotiaiden perustamia.

Suomen yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain mukaan yrittäjyys kiinnostaa nuoria.

Tuoreimman (2017) Kansanarvot -tutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaista jopa puolet olisi valmiita perustamaan yrityksen. 25-35 -vuotiaista puolestaan 38 prosenttia voisi ryhtyä yrittäjiksi.

Manai koordinoi järjestön Nuoret Yrittäjät -toimintaa, kasvuyrittäjäverkostoa ja opiskelijatoimintaa. Nuoria kiehtoo yrittäjyydessä itsensä toteuttaminen. Myös ilmapiiri on otollinen yrittäjyydelle.Työelämän murroksesta on puhuttu jo vuosia, mutta se konkretisoituu hiljalleen.

– On paljon projektiluontoisia työkeikkoja ja yrittäjät ostavat enemmän toisilta yrittäjiltä. Se on luonut sellaisen tilan, että yritysideoita on ja saanut monet miettimään, että voisin tehdä tämän toiminimellä tai osakeyhtiönä, Manai kertoo.

Ikää ei saa nähdä esteenä yrittäjyydelle.

– Päinvastoin, nuorilla ihmisillä saattaa olla tuoreita ideoita, joita kannattaa lähteä rohkeasti toteuttamaan, Manai toteaa.

Yrittäjyys tempaisi mukaansa

Julia Loukiaisen ensimmäiset kuukaudet yrittäjänä olivat todella kiireisiä ja päivät venyivät pitkiksi. Hän ei kuitenkaan valittanut.

– On ollut maailman ihaninta tehdä valintoja: tehdä markkinointia, suunnitella ja rekrytoida, kuten minä haluan. Minulla oli kaikki langat käsissä. Olin ihan intona.

Nuori yrittäjä sai aluksi ihmettelyjä osakseen.

– Monesti liikkeeseen tullaan kysymään yrittäjää. Kun vastaan olevani liikkeen omistaja, vastapuoli on ihmeissään. Minua pidetään myyjänä, Loukiainen kertoo.

Sähköpostin allekirjoituksissa ikä ei tule niin helposti esille. Sen vuoksi nuori yrittäjä onkin tykännyt enemmän hoitaa asioita sähköpostitse.

Myös yrittäjien verkostopäällikkö Manai on tietoinen nuorten yrittäjien kohtaamasta vähättelystä.

– Monet kokevat, että heitä ei nähdä tarpeeksi asiantuntevina tai tarpeeksi osaavina. Ehkä saatetaan kohdella vähän naiiveina. Vähättely, verkostojen ja elämänkokemuksen puute ja oma varallisuus ovat niitä haasteita, joita nuori yrittäjä kohtaa.

– Monilla nuorilla saattaa olla myös perheen perustaminen yrittäjyyden alkuvaiheiden kanssa samaan aikaan. Saattaa olla pieniä lapsia, jotka lisäävät kiirettä arkeen, Manai kertoo.

Yrittäjyyden sitovuus yllätti

– Jos yrittäminen olisi helppoa, kaikkihan perustaisivat yrityksen. Ei se rankkuus tullut yllätyksenä, mutta sitovuus ehkä yllätti, Julia Loukiainen kertoo.

Alle 30-vuotiaana kaiken vapaa-ajan ja elämän uhraaminen työlle ei tuntunut mielekkäältä. Loukiainen alkoi pohtia, onko kaupan pitäminen työ vai elämä. Hän oli ajatellut, että kolmantena vuotena pääsisi edes viikon lomalle. Kun aikaa lomalle ei vieläkään tullut, edessä oli vaikea päätös.

Ajatusta liikkeestä luopumisesta hän kypsytteli pitkään.

– Nyt on hyvä aika luopua. Kesä on tulossa. Tiedän, että en koskaan pääsisi tästä kesälomalle.

Loppuunpalamisen pelkoa hänellä ei ollut. Liike on työllistänyt Loukiaisen lisäksi neljä myyjää, joista yksi on työskennellyt viisi päivää viikossa ja kolme muuta yksi-kaksi vuoroa viikossa.

Kun liike on auki 7–9 tuntia päivässä vähintään kuutena päivänä viikossa, kertyy yrittäjälle itsellekin paljon työtunteja asiakaspalvelutyössä muun toimistotyön lisäksi.

– Mulla on maailman ihanin henkilöstö, johon olen voinut luottaa. Mutta että olisin itse voinut jäädä lomalle, asiakkaita olisi tarvittu lisää tai hintoja olisi pitänyt nostaa. Toista yritin tehdä ja toista en halunnut tehdä.

Ei häpeän aihe

Tilastokeskuksen mukaan joka toinen suomalaisyritys lopettaa viiden vuoden sisällä perustamisesta. Osa niistä menee konkurssiin. Aicha Manain mukaan Suomen yrittäjissä tehdään kovasti töitä, että konkurssia ei pidettäisi lopullisena tuomiona. Tuntematta Loukiaisen tapausta tarkemmin, pitää Manai nuoren yrittäjän päätöstä oikeana.

– Monessa maassa konkurssin tehnyttä yrittäjää arvostetaan kokemuksen ansiosta. Hän tietää mitä yrittäjyys on, on nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Suomessa pitäisi sekä asenteiden että rakenteiden muuttua, että ne tukisivat paremmin konkurssin tehneitä yrittäjiä.

Julia Loukiaista ei hävetä puhua konkurssista. Sen sijaan häntä hieman vihastuttavat ihmiset, jotka eivät ymmärrä hänen unelmansa murenemista.

– Minulle on tultu harmittelemaan esimerkiksi, että nyt en saa enää ostettua lempipähkinöitäni. Minulta menee kuitenkin yritys ja ihanin työpaikka alta. Unelma murenee pikku hiljaa käsiin.

Konkurssia tekevälle yrittäjälle Loukiainen suosittelee harmittelun sijasta jakamaan esimerkiksi muistoja ja kokemuksia tai kehumaan tuotteita. Asiakkaiden jakamat kokemukset muistuttavat siitä, ettei työtä ole tehty turhaan. Lämmin tunnelma on välittynyt.

Loukiainen tietää, että elämä ei lopu konkurssiin. Hänen mukaansa konkurssi on taloudellisen älykkyyden mittari.

– Kun on kyse rahasta, eikä terveydestä, sillä ei ole niin väliä.

Kokemusta kymmenen vuoden edestä

Asiakaspalvelu, tuotteiden täyttämistä hyllyille, työvuorolistat, henkilöstön johtaminen, kirjanpito. Loukiainen pitää yrittäjyyttä opettavaisena kokemuksena, joka ei kaduta. Erityisesti positiiviset asiat ovat yllättäneet, kuten se, kuinka paljon työkokemusta yrittäjyys on antanut.

– Sanotaan, että yrittäjyys vanhentaa vuodessa viisi vuotta. Tämä kahden vuoden työkokemus on antanut nyt kymmenen vuoden työkokemuksen. Tähänastisen elämän aikana mikään ei ole opettanut näin paljoa.

Tekisitkö mitään toisin?

– Testasin niin paljon asioita ennen kuin tein päätöksen. Voin ihan hyvällä omatunnolla sanoa, että en tekisi mitään toisin. Tunnen surua ja pettymystä, mutta en kadu.

Sulkeminen edessä pian

Liike on auki enää helmikuun ajan. Myytävää tavaraa tulee vielä lähipäivienkin aikana, mutta päätös konkurssiin hakeutumisesta on tehty. Loukiainen haluaa pitää langat käsissään mahdollisimman pitkään, sillä käräjäoikeuden konkurssipäätöksen jälkeen yrittäjä ei pysty itse vaikuttamaan toimintaan ja tuotteiden kohtaloon.

– Konkurssia en voi estää, mutta voin tehdä parhaani, että kaikki tuotteet saamme myydyksi. Se vaatii vielä tässä vaiheessa suosituimpien tuotteiden ostoja, jotta vähemmän suositutkin menisivät kaupaksi. Sitä ei konkurssipesän hoitaja voisi tehdä.

Loukiainen kokee, että on ketjuyrittäjänä saanut apua aina tarvittaessa ketjulta. Lopettamispäätös on hänen oman henkilökohtaisen ratkaisunsa ja Vaasan myymälän pärjäämisen summa.

Yrittäjyys oli Loukiaiselle unelma, mutta nyt hän suuntaa ajatukset kohti uusia unelmia. Markkinoinnin tradenomina hän toivoo työskentelevänsä kaupan alalla. Toisaalta hän on kokenut viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät myös omakseen.

Luottamus omaan osaamiseen ei ole mennyt.

– Haluan siirtää osaamisen nyt uuteen paikkaan. Samalla päättäväisyydellä mennään sielläkin kiven lävitse.

It´s Pure Vaasan tulevaisuus on vielä auki. Loukiaisen mukaan jatkamisesta kiinnostuneita on ollut muutamia. Hän on neuvonut odottamaan kesän yli ja järjestämään rahoituksen kuntoon.

– Olen rehellisesti neuvonut, sillä minä tulisin olemaan niitä ahkerimpia vakioasiakkaita, jos myymälä avataan.

Kaikki alkoi tavallaan auton hajoamisesta. Saana Tyni oli lukion jälkeen töissä, mutta halusi oppia kieliä paremmin. Hän päätti lähteä reppureissaamaan Australiaan.

Vuosi oli 2009 ja kävi klassisesti. Tyni kohtasi Sydneyn oopperatalolla kaksi suomalaista nuorukaista.

– Minulla oli siellä auto ja pojat hyppäsivät kyytiini. Kunnes sitten tuli vastoinkäymisiä ja kolmas meistä hävisi.

Jäljelle jäi Henri Haho ja loppu on historiaa.

Saana Tynin ja Henri Hahon yhteinen siivousalan yritys valittiin torstaina illalla Suomen parhaaksi työpaikaksi pienten yritysten sarjassa. Palkinnon takana on Great Place to Work -tutkimus, joka valitsee Suomen parhaat työpaikat kilpailuun osallistuneiden joukosta.

Yhteistyö pelasi

Vuonna 2009 parisuhteesta ei ollut vielä tietoakaan. Nuoret reppureissaajat olivat kovassa pinteessä Australiassa.

– Auto hajosi, eikä vakuutus korvannutkaan sitä. Budjetti meni sekaisin, koska olimme nukkuneet autossa. Nyt piti maksaa yöt hostellissa. Rahat loppuivat, eikä ollut ruokaakaan, Saana Tyni kertoo.

Nuoret saivat rahaa lainaksi ja ostivat sillä auton. Myöhemmin he myivät auton pois ja tienasivat näin rahaa.

Haho ja Tyni päättivät, että he perustuvat Suomessa yhteisen yrityksen, koska yhteistyö pelasi niin hyvin.

Ovelta ovelle imureita

Suomessa Tyni ja Haho myivät imureita ovelta ovelle. Moni asiakkaista tuntui olevan tyytymätön siivoukseensa.

– Ihmiset valittivat, että siivoojat vaihtuvat ja ovi jää auki. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla, Saana Tyni mietti.

Vuosi Suomeen tulosta he olivat valmiita myöntämään tunteensa. Syntyi avioliitto ja yritys. Nyt pariskunnalla on kaksi lasta.

Heidän yrityksensä virallinen nimi on Sahera Koti Puhtaaksi Oy. Sahera tulee sanoista Saana rakastaa Henriä.

Yritys on todellinen perheyritys, koska yrityksessä on Saanan lisäksi töissä neljä hänen sisarustaan.

Kotitalousvähennys lisäsi yrityksiä

Suomessa on noin 5 000 kotityöpalvelua tuottavaa yritystä. Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lenkkeri arvioi.

– Lukua on vaikea sanoa tarkalleen, koska kotityöpalveluyrityksiä ei tilastoida lainkaan.

Osa yrityksistä on rekisteröitynä siivous- tai kiinteistöalan yrityksenä ja osa hoiva-alan yrityksinä.

Kotitalousvähennyksen jälkeen alan yritystoiminta kasvoi Lenkkerin mukaan räjähdysmäisesti. Syntyi paljon toiminimiä ja pieniä yrityksiä.

– Alalle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä ja isot yritykset ostavat pieniä pois markkinoilta tai ostavat niiden asiakkuudet. Ala on kasvava ja töitä riittää kaikille. Yhteiskunnan tavoitehan on, että yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona erilaisten apujen turvin, Lenkkeri sanoo.

Ennakkoluulot yllättivät

Ennakkoluulot yllättivät nyt 30-vuotiaan Saana Tynin. Moni ihmetteli, miten hän alkaa siistijäksi lukion jälkeen.

– Vanhemmat tutut kysyivät, miksi ihmeessä tuollainen ala ja meinaatko elättää itsesi.

Tynin mukaan monet käyttäytyivät, kuin siinä olisi jotain vikaa, että pitää siivoamisesta.

Ennakkoluulot kohdistuivat Saanan Tynin mukaan vielä pahemmin hänen siskoonsa Soili Tyniin. Hän tuli yritykseen suoraan lukiosta.

– Soili oli hyvä koulussa ja kaikki ajattelivat, että hän menee yliopistoon. Hän kohtasi vielä enemmän ennakkoluuloja kuin minä.

Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Lenkkeri myöntää, että siivoustyöllä on huono maine.

– Alaa pidetään ala-arvoisena. Kotisiivouksen osaajalta vaaditaan paljon osaamista esimerkiksi erilaisista pintamateriaaleista, siivouksessa käytettävistä aineista ja välineistä. On myös huomioitava, että asiakkaat miettivät, ketä päästävät omaan kotiinsa.

"Ei kaikkein mediaseksikkäin ala"

Taivalkoskelta kotoisin olevan Tynin lapsuudenperheessä on yhteensä 15 lasta. Heistä yrityksessä ovat Saanan ja Soilin lisäksi suoraan yläasteelta töihin tullut Selina, sosionomiksi kouluttautunut Saila ja armeijan vänrikiksi kohonnut Silja.

– Tällä alalla kaikki eivät pärjää, vaikka ajatellaan, että kaikki osaavat ottaa imurin käteen, Soili Tyni sanoo.

Häntä viehättää alassa, että siivotessa näkee oman käden jäljen.

– Eihän tämä meidän alamme ole kaikkein mediaseksikkäin. Se on valitettava totuus. Haluamme nostaa alan mainetta, Soili Tyni sanoo.

Saana Tyni kiittelee omaa opinto-ohjaajaansa yläkoulussa.

– Hän sanoi, että elämässä voi pärjätä muutenkin kuin opiskelemalla. Ehkä hän tajusi, että kärsivällisyyteni ei riitä yliopistonpenkille, Saana Tyni naurahtaa.

Palkinto gaalassa

Yrittäjän alku ei ollut helppo. Henri Haho palasi Tampereelle jatkamaan lukio- ja ammattikouluopintoja. Saana Tyni muutti perässä ja jatkoi yritystoimintaa.

Haho oli monta vuotta töissä putkiliikkeessä, koska yritys ei vielä elättänyt koko perhettä.

Ensimmäisinä vuosina Saana Tyni ei voinut nostaa yrityksestä palkkaa.

– Elin miehen siivellä ja harrastin myös dyykkaamista, hän naurahtaa.

Kotisiivous alkoi vähitellen kannattaa. Nyt Koti puhtaaksi toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Tänä vuonna se avaa uudet toimipisteet Turussa ja Oulussa.

Yrityksessä on 65 työntekijää.

Torstaina illalla yritys pokkasi palkinnon. Yleensä näitä palkintoja ovat saaneet it-firmat tai konsulttiyhtiöt.

Koti puhtaaksi -yrityksen työntekijät juhlivat gaalassa oransseissa puvuissa täysin siemauksin.

Satasella osakkaaksi

Koti puhtaaksi on luonut uusia käytäntöjä, jotka ovat nostaneet työhyvinvointia. Ensinnäkin yhtiöllä on tällä hetkellä 12 muutakin osakasta. Kaikki ovat työntekijöitä yhtiössä.

– Meillä jokainen työntekijä saa ostaa osakkeita ja jo sadalla eurolla pääsee osakkaaksi. Tämä on lujittanut työyhteisöä ja houkutellut huippulahjakkuuksia kilpailevista yrityksistä. Nyt tulevan kesän osakeantiin on jo jonoa, Henri Haho sanoo.

Toiseksi yritys on kiinnittänyt huomiota työaikoihin.

– Me olemme alusta alkaen halunneet tehdä toisin ja rakentaa työpaikka, missä työt tehdään iloisesti kello 8–16 ja viikonloput ovat aina vapaat eivätkä työjutut vaivaa työpäivän jälkeen, Haho kertoo.

Saana Tynin mukaan tästä syystä heille on hakeuduttu töihin jopa parempipalkkaisilta aloilta. Hakemuksia saattaa tulla sata, jos avoimena on pari paikkaa. Monissa ammateissa on yötöitä tai vuorotöitä, joiden tekeminen ei välttämättä houkuta.

Suomen Kotityöpalveluyhdistyksen mukaan alalla alkaa yleisesti olla jo pulaa työntekijöistä etenkin kasvukeskuksissa.

– Pääkaupunkiseudulla suurin osa siivoustyötä tekevistä henkilöistä on maahanmuuttajataustaisia, Eija Lenkkeri sanoo.

Enemmän kuin korkeakoulutetut

Siivousalan arvostus on kasvanut, kun alan palkkataso on noussut. Minimipalkka on yrityksessä 10,5 euroa tunnilta, mutta tyypillinen palkka on 11–12 euroa.

– Meillä on palkka-avoimuus eli kaikki tietävät toistensa palkat, Saana Tyni kertoo.

Mikä on Saana Tynin palkka?

– Nostan palkkaa noin 30 000–50 000 euroa vuodessa.

Tämä on enemmän kuin monet korkeakoulutetut saavat.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin terveys on erinomainen, kertoo hänen lääkärinsä. 72-vuotias Trump kävi perjantaina vuotuisessa terveystarkastuksessaan.

Noin neljä tuntia kestäneen tarkastuksen jälkeen Valkoinen talo julkaisi tiedotteen. Lääkäri Sean Conleyn mukaan presidentin terveys on erittäin hyvä. Conley arvioi, että Trumpin terveys pysyy hyvänä koko hänen presidenttikautensa ajan.

Vielä ei tiedetä, julkaistaanko Trumpista tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat terveystiedot. Viime vuonna tiedot julkistettiin tarkastuksen jälkeen.

Kyseessä oli Trumpin toinen tarkastus presidenttinä. Vuosi sitten lääkäri kehotti häntä harrastamaan liikuntaa ja vähentämään kaloreita.

Trump ei juo alkoholia tai tupakoi, mutta hän ei ole myöskään erityinen kuntoilija. Ensisijaisesti hän harrastaa golfia. Trump on kertonut saavansa runsaasti liikuntaa kävelemällä Valkoisen talon ympärillä. Lisäksi hän pitää pikaruoasta.