Tämä Metropolian Leppävaaran kampuksen tilanteesta tiedetään:
Metropolian koko Leppävaaran kampus suljetaan mahdollisimman nopeasti, käytännössä pääsiäiseen mennessä.
Rakennuksessa on vakavia halkeamia, jotka ovat silmin havaittavissa. Vauriot johtuvat rakennuksen painumisesta.
Väistötilat etsitään ensisijaisesti Metropolian kolmelta muulta kampukselta, eli Myyrmäestä, Myllypurosta ja Arabiasta.
Kampuksella on noin 3000 opiskelijaa ja 140 työntekijää.
Kampuksen seinissä, lattioissa ja rakenteissa näkyy selkeitä halkeamia. Tällä mittarilla on seurattu vaurioiden pahenemista viikottain.Salla Vuolteenaho / Yle
Metropolian koko Leppävaaran kampus suljetaan mahdollisimman nopeasti, kerrotaan oppilaitoksen sisäisessä tiedotteessa.
Ylen saaman tiedotteen mukaan rakennuksen rakenteet ovat painuneet merkittävästi ja niissä on vakavia halkeamia.
Metropolian verkkosivuilla julkaistun tiedotteen mukaan kampuksen rakenteissa on ilmennyt äkillisesti lisääntyviä halkeamia. Rakennuksen vanha osa on valmistunut 1989 ja uudempi laajennusosa 2002.
Leppävaaran älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampuksella on noin 3 000 opiskelijaa ja 140 työntekijää. Kampuksella opiskellaan esimerkiksi tieto– ja viestintätekniikkaa ja tuotantotaloutta.
Muutto tapahtuu pääsiäiseen mennessä
Metropolia järjesti aamupäivällä infon Leppävaaran kampuksen henkilöstölle ja opiskelijoille. Tilaisuudessa kerrottiin, että Leppävaaran kampukselta täytyy siirtyä väistötiloihin tämän kevään aikana.
Metropolian toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkolan mukaan opiskelijat sijoitetaan pääasiallisesti Metropolian kolmelle muulle kampukselle ja muutto tapahtuu pääsiäiseen mennessä.
– Aikataulun nopeus johtuu siitä, että mittaustulokset ovat tuottaneet sellaista tietoa, että on ollut pakko reagoida. Kiinteistön rakenteissa on tapahtunut äkillisiä laajenevia vaurioita, jotka näkyvät muun muassa halkeamina ja painaumina. Emme halua ottaa mitään turvallisuusriskiä, Konkola sanoo.
Ammattikorkeakoulu sai tiedon rakennuksen tilasta Espoon kaupungilta eilen torstaina.
Metropolian verkkosivuilla kerrotaan suunnitelmista jatkaa Leppävaaran kampuksen modernisointia. Tarkoituksena on ollut kokeilla kampuksella uudenlaisia oppimisympäristöjä, joilla tuetaan yhteisöllistä, projektimaiseen työskentelyyn pohjautuvaa oppimista.
Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki, joka tekee päätöksen rakennuksen mahdollisesta käyttökiellosta turvallisuussyistä.
Salla Vuolteenaho / Yle
Tieto ongelmista ollut jo useita vuosia
Oppilaitoksen sisäisessä tiedotteessa todetaan, että kiinteistön omistajilla on ollut tieto rakennuksen kantavien rakenteiden vauriohistoriasta jo vuodesta 2004 alkaen. Kohteessa on tehty kymmenen vuoden aikana useita kuntotutkimuksia ja seurattu siirtymä- ja painumamittauksilla rakennuksen liikkeitä.
Espoon kaupungin Tilapalvelut–liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että kaupunki on tutkinut rakennusta intensiivisesti kahdesta kolmeen vuotta.
– Me olemme seuranneet tilannetta pitkään ja huomanneet, ettei se ainakaan siitä parane. Ei ole mitään kriisiä, ei ole mitään äkkinäistä tarvetta lähteä sieltä, vaan suunnitelmallisesti väistetään, Lehtinen toteaa.
Tiedotteessa todetaan tilojen käyttörajoitteen tarkoittavan, että kampuksen toiminnot joudutaan siirtämään mahdollisimman pian muualle.
Espoon kaupungin Tilapalvelut–liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen, kuinka vaarallisiksi te arvioitte rakennevauriot?
– Emme arvioi niitä vaarallisiksi, mutta haluamme maksimoida turvallisuuden. Seuraamme tietysti koko ajan näitä painumia ja halkeamia ja teemme mittauksia. Jos jotain kriittistä ilmenee, niin ilmoitamme siitä heti. Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen, eikä ole mitään vaaraa oleskella tiloissa.
Mistä vauriot johtuvat?
– Vanha puoli on rakennettu vuonna 1989, ja sen perustuksista puuttuu vinopaalutus. Tämän vuoksi rakennus pääsee painumaan.
Miten vauriot näkyvät?
– Sisätiloissa on silmin nähtävissä halkeamia seinissä ja lattioissa.
Vanhojentanssit on tärkeä perinne lukiossa. Edelleen suurin osa toisen vuosikurssin opiskelijoista tanssii vanhat. Tyttövaltainen oppilaitos törmää vuosittain samaan haasteeseen: miten kaikki tytöt löytävät poikaparin? Jokaisella koululla on oma tapansa järjestää asia.
Perinteisesti jo ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat sopivat tanssipareja keskenään. Myös osa seurustelevista nuorista haluaa olla pari vanhojen tansseissa.
Kuopion Klassillisen lukion vanhojentanssien kurssin periaate kuitenkin romuttaa nämä etukäteen tehdyt suunnitelmat.
Pojat urakoivat ja tanssivat kahden tytön kanssa
"Klassikassa" kootaan vuosittain palapeli, joka ei synny etukäteen tehtyjen sopimusten mukaan. Periaate on, että omaa paria ei voi omia, vaan jokaisen pitää ymmärtää heti kurssin alussa reilun pelin säännöt.
Vanhojentanssien poikapulaa paikataan muun muassa niin, että osa pojista tanssii kahden tytön kanssa. Mukana on aina myös jokunen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.
Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole. Eero Ryhänen
Lukion “vanha” Eero Ryhänen tanssi ensimmäisen kerran vuosi sitten. Nyt jalassa on samat jo kertaalleen sisäänajetut kengät.
– Ei tule hiertymiä eikä rakkoja, Ryhänen sanoo tyytyväisenä.
Ryhänen tanssii kahden eri tytön kanssa, mutta se ei harmita.
– Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole, nuori mies myhäilee.
Veera Huoman, Eero Ryhänen ja Emilia Ålander.Antti Karhunen / Yle
Vanhojentansseilla on tänä vuonna suurempi merkitys kuin vuosi sitten, koska nyt mukana ovat myös Ryhäsen kaverit. Silläkin on merkitystä, että nyt he voivat näyttää yhdessä vanhemmilleen, mitä ovat saaneet aikaan.
Mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua. Tiitus Heikkinen
Tiitus Heikkisellä on sama tilanne kuin Ryhäsellä. Edessä on toiset vanhojentanssit. Heikkinen on harjoitellut tansseja enemmän parin kanssa, joka kysyi häntä tanssimaan ensimmäisenä.
Tiitus Heikkinen on valmis päivän urakkaan.Antti Karhunen / Yle
– Vanhojentanssit kuuluu lukioon ja on mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua, Heikkinen toteaa.
Olen aika hyvä tanssimaan. Gramoz Perquku
Gramoz Perquku tanssi jo vuosi sitten kahden tytön kanssa. Perquku tanssii mielellään ja auttaa, jos joku on vailla paria.
– Olen aika hyvä tanssimaan, Perquku sanoo.
Tanssitaidon takana ovat omat harrastukset. Tanssissa tarvittavat koordinaatiotaidot harjaantuvat koripallossa, jalkapallossa ja luistelussa.
Gramoz Pequku Klassillisen lukion koristellussa salissaAntti Karhunen / Yle
Klassillisessa lukiossa toisen vuosikurssin opiskelijoista sata on tyttöjä. Tänä vuonna heistä noin viidesosa oli ensin vailla tanssikaveria.
Joka vuosi vanhojentansseissa on mukana muutama konkari-abiturientti. Parketilla pyörähtelee myös jokunen tyttöpari.
Konkareiden konkari löytyy kuitenkin Lapinlahdelta.
Lapinlahdella ysitkin tanssivat aiemmin
Jesse Hukkanen tanssi vanhojentanssit ensimmäisen kerran jo ysiluokkalaisena kaksi vuotta vanhemman tyttökaverinsa kanssa.
Ensimmäisenä lukiovuotena häntä pyydettiin taas tanssimaan, eikä tanssimisesta pitävä Hukkanen halunnut kieltäytyä.
– Tykkään olla esillä, Hukkanen kertoo.
Tänä vuonna nuorella miehellä on kuitenkin erilainen fiilis, kun hän tanssii omanikäisten kanssa.
Parasta Hukkasesta on ollut miksata musiikki ja keksiä tanssiliikkeet lopputanssiin.
Jesse Hukkanen aikoo vastata vuoden kuluttua kyllä, jos häntä pyydetään vielä kerran tanssimaan. Marianne Mattila / Yle
Lapinlahdella päätettiin pari vuotta sitten ettei peruskoulun puolelta pääse enää tanssimaan vanhoja. Ysiluokkalaiset joutuivat olemaan liikaa poissa oppitunneilta harjoituksien vuoksi.
Myös muut kuin lukiolaiset tanssivat
Kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa tilanne on hieman erilainen. Koululla on kahden tutkinnon opiskelijoiden kautta vahva kytkös ammatilliseen koulutukseen.
Tänä vuonna noin 30 ammatillisen koulutuksen vahvistusta osallistuu tansseihin. Mukana on niin poikia kuin tyttöjä. Kaksi tämän vuoden tanssijoista on työelämässä olevia nuoria.
Kallaveden lukiossa tanssijoita on tänä vuonna noin 200.
– Myös meillä kavaljeereista löytyy aina herrasmiehiä, jotka tanssittavat kahta daamia vanhojen päivänä, kertoo liikunnan ja terveystiedon lehtori Jari Simonen
Ilman draamaa vanhojentansseista ei aina selvitä. Joskus käy niin, että parin välinen seurustelusuhde katkeaa ja vanhojen tanssien kurssi jää kesken.
Surua saattaa aiheuttaa myös se, että oma läheinen pääsee katsomaan vain sen näytöksen, jossa nuori ei ole mukana. Isoissa lukioissa kaikki nuoret eivät tanssi kaikissa päivän näytöksissä.
Keskustelu suljettu asiattoman kommentoinnin vuoksi.
Yhdysvalloissa kirjoitetaan parhaillaan valtio-opillisesti erittäin mielenkiintoista lukua maan poliittiseen historiaan.
Presidentti Donald Trumpin itsepintainen tavoite saada rahoitus etelärajan muurille on ajanut presidentin ja kongressin valtataistoon, jonka voittaja saattaa löytyä vasta oikeudessa.
Tilanne kärjistyi, kun presidentti kertoi perjantaiaamuna julistavansa hätätilan muurirahoituksen saamiseksi. Kongressin torstaina hyväksymässä lakipaketissa rahaa raja-aitaan heltisi vain alle neljännes Trumpin haluamasta 5,7 miljardista dollarista.
Hätätilan turvin Trump yrittää ottaa muurilleen nyt kahdeksan miljardia, joista peräti viisi miljardia puolustusbudjetista.
Suurin yksittäinen summa, 3,5 miljardia, lähtisi puolustusministeriön alaisista rakennusprojekteista. Mahdollinen kohde on esimerkiksi Saksassa Landstuhlin tukikohdan sotilassairaala.
Trump itse pitää kuviota yksinkertaisena. Hän haluaa pysäyttää rikolliset ja huumeiden maahantulon, ja muuri on siihen hänen mielestään toimiva keino.
Joidenkin oikeusoppineiden mielestä Trump kuitenkin heiluttaa manööverillään koko vallan kolmijaon perustaa.
Trump on oikeassa siinä, että presidentillä on Yhdysvalloissa lain suoma oikeus julistaa hätätila. Näin on noin 40 kertaa tapahtunutkin.
Republikaanisenaattori Susan Collins kuitenkin muistutti, että oikeus julistaa hätätila on tarkoitettu luonnonkatastrofien tai maahan hyökkäämisen kaltaisiin tilanteisiin.
Arvostelijoiden mielestä tilanne etelärajalla ei ole suinkaan nyt sellainen, joka hätätilan julistusta vaatisi.
Laittomien maahantulijoiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt, päinvastoin kuin Trump antaa ymmärtää. Vuosituhannen alussa etelärajalla pidätettiin yli 1,6 miljoonaa ihmistä, viime vuonna alle 400 000.
Kongressin edustajainhuoneessa valtaa pitävät demokraatit miettivät parhaillaan vastatoimiaan.
He voivat lähteä ajamaan kongressissa päätöslauselmaa, jolla kumottaisiin presidentin julistama hätätila. Tähän kuitenkin tarvittaisiin myös senaatin hyväksyntä, ja siellä enemmistö on vielä republikaaneilla.
Kongressissa demokraatit ja osa republikaaneistakin ovat takajaloillaan, koska Trumpin veto hätätilan turvin pakkosiirtää jo budjetoituja rahoja muualle ei ole perustuslaillisesti mikään läpihuutojuttu.
Kongressi käyttää Yhdysvalloissa lainsäädäntövaltaa sekä päättää mihin tarkoituksiin liittovaltion kukkaronnyörejä avataan.
Trump näyttää itsekin odottavan, että kiista ratkaistaan lopulta oikeudessa. Hän uskoo voittavansa, mutta on selvä, että nopeaa ratkaisua oikeusistuimesta tuskin tulee.
Oikeusprosessin aikana myöskään muurirahoitus tuskin etenee. Mutta Trumpille voi ollakin tässä vaiheessa tärkeintä näyttää kannattajilleen, että hän ei anna periksi.
Euroopan parlamentti haluaa kasvattaa diplomaattista jalanjälkeään.
Verkkolehti Politicon mukaan parlamentti aikoo perustaa edustajistot New Yorkiin, Etiopiaan ja Indonesiaan. Politicon perustaa tietonsa kahden nimettömän lähteen haastatteluun ja asiaa koskevaan muistioon.
Euroopan parlamentin virkamiehiä tullaan lehden mukaan lähettämään Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestö Aseanin päämajaan Indonesian Jakartalle, Afrikan unionin edustustoon Etiopian Addis Abebaan ja YK:n päämajaan New Yorkiin.
Uusiin tehtäviin lähteen verrattain vähän työntekijöitä, 2–4 asemapaikkaa kohdin, Politico raportoi.
Euroopan unionilla on jo entuudestaan noin 140 delegaatiota ja toimistoa ympäri maailman. EU:n ulkosuhteita hoitaa vuonna 2009 perustettu Euroopan ulkosuhdehallinto, jolla on oma korkea edustaja. Virkaa on hoitanut vuodesta 2014 lähtien Italian entinen ulkoministeri Federica Mogherini.
Lisää diplomatiaa
Politicon mukaan henkilöstön lähettäminen ulkomaille on osa Euroopan parlamentin pääsihteerin Klaus Wellen luomaa kehittämissuunnitelmaa.
Lehti kertoo saaneensa haltuunsa Wellen kirjoittaman luottamuksellisen muistion. Sen mukaan suunnitelmalla pyritään "vahvistamaan parlamentin aktiivisuutta ja diplomaattista läsnäoloa maailmassa".
Nyt kaavailtu virkamiesyhteyksin avaaminen ennustaa suorien yhteyksin kasvua myös päättäjien tasolla.
Valtioiden tasolla kokemukset parlamenttien välisestä – virkamiesportaan ohittavasta – kanssakäymisestä ovat ristiriitaisia. Takavuosina esimerkiksi Kanadan ranskalaisalueille vierailleet europarlamentaarikot sanoivat tukevansa Quebecin itsenäistymistä, mikä aiheutti kansainvälistä hämmennystä.
Iskelmä-radiokanavan vuotuinen Iskelmä-gaala kokosi perjantai-iltana Tampere-talon lavalle suuren joukon kotimaisia eturivin artisteja. Juhlassa myös kunnioitettiin Yö-yhtyeen Olli Lindholmin muistoa muun muassa hiljaisella hetkellä.
Vuoden naisartistiksi kuuntelijat äänestivät Jenni Vartiaisen ja miesartistiksi Lauri Tähkän.
Tähkän kappale Mä en pelkää äänestettiin myös vuoden iskelmäksi. Kappaleen tekijätiimiin kuuluvat Matti Mikkola, Ellinoora Leikas ja Timo Kiiskinen, jolle Musiikin tekijöiden ja kustantajien järjestö Teosto luovutti gaalassa Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnon.
Juha TapionKuka näkee sut äänestettiin vuoden albumiksi ja Kaija Koo vuoden viihdyttäjäksi.
Vuoden yhtyeen palkinnon pokkasi puolestaan Haloo Helsinki! Pro iskelmä -palkinnon sai ohjaaja Annika Grof neliosaisesta, dokumentaarisesta musiikkiohjelmasta Iskelmätarinoita.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa Yhdysvaltoihin kansallisen hätätilan.
Trump kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina, että aikoo allekirjoittaa asiaa koskevan määräyksenvielä tänään.
Teon taustalla on kiista Trumpin lempivaalilupauksesta: muurista Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle.
– Muurit toimivat sataprosenttisesti, Trump sanoi perjantaina Valkoisen talon pihamaalla.
– Kaikki tietävät, että ne toimivat.
Trump on halunnut 322 kilometriä muuria ja sitä varten 5,7 miljardia dollaria rahaa. Kongressi ja etenkään demokraatit eivät ole tästä innostuneet. Kiista rahoituksesta johti joulun alla hallinnon osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.
Alkuviikosta kongressi sai aikaan rahoitusta koskevan kompromissin, ja rahoitusesitys on sittemmin hyväksytty kongressissa selvin lukemin. Näin estettiin uusi, uhkaava hallinnon sulku.
Kongressin kompromississa rajan turvaamiseen annetaan vain vajaat 89 kilometriä uutta aitaa ja sille rahoitusta 1,4 miljardia dollaria. Muuria esityksessä ei mainita sanallakaan. Lähes 1 800-sivuisessa paketissa puhutaan vain esteistä ja aidoista.
–Haluamme lopettaa huumeiden, rikollisten ja jengien tulon maahamme, Trump perusteli hätätilaa.
Mitä hätätila suo presidentille?
Hätätila tarkoittaa, että presidentti saa valtuuksia, joita hänellä ei normaalioloissa ole – myös rahan osalta.
Perustuslain mukaan budjettivalta on kongressilla. Julistamalla hätätilan Trump siis nappaa shekkivihon osittain ja tämän asian osalta itselleen.
Mitään valmista rahakasaa Trumpilla ei ole käytössään, mutta hänellä on nyt mahdollisuudet hankkia haluamaansa rahoitusta muurille eri hallinnonalojen rahoituksesta. Rahaa etsitään armeijan rakennusprojekteista ja huumeiden vastaisen toiminnan rahoituksesta.
Kun yhdistetään nämä ja rahoitusesityksen rahat, Trumpilla on kasassa kahdeksan miljardia dollaria.
Hätätila tuo presidentille käyttöönsä näyttävän arsenaalin oikeuksia. Brennan Center for Justicen mukaan niitä tulee 123 kappaletta ja 13 lisää, jos hätätilan julistaa kongressi.
Brennan Centerin arvion mukaan Trumpin muuriprojekti voi saada jotain laillista suojaa kahdesta puolustusvoimien rakennushankkeisiin liittyvästä kohdasta. Toinen antaa puolustusministerille oikeuden määrätä rakennushankkeista. Toinen koskee projektien resurssien siirtoa.
Hätätilan tuomiin oikeuksiin lukeutuu myös muutama huolta herättävä kohta. Hätätilassa presidentti esimerkiksi voi halutessaan sulkea tietoverkkoja tai amerikkalaisten pankkitilejä.
Onko oikeasti hätätila?
Hätätilan tarkoituksena on, että hallinto voi toimia nopeasti ja tehokkaasti hädän hetkellä. Yleensä hädällä tarkoitetaan jonkinlaista yllättävää kansallista kriisiä, mutta Yhdysvalloissa sitä ei ole kovin tarkkaan määritelty.
Rajatilannetta tuskin kuitenkaan voi pitää yllättävänä hätätilana.
Luvattomat rajanylitykset vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat laskeneet 2000-luvulla rajusti. Itse asiassa luvatonta rajanylitystä yleisempää on tulla maahan luvallisesti viisumilla, mutta jäädä maahan viisumin umpeuduttua.
Vuonna 2016 viisumin aikarajan ylityksiä oli liki 740 000, luvattomia rajan ylityksiä runsaat 560 000.
Voiko hätätilajulistuksen kaataa?
Kongressin demokraattijohtajat ovat kuvanneet hanketta suorin sanoin törkeäksi vallan väärinkäytöksi.
Edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi ja senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer julkaisivat yhteisen lausunnon hätätilasta samaan aikaan, kun Trumpin tiedotustilaisuus oli vielä käynnissä.
Johtajat kutsuivat julistusta "laittomaksi" ja pettyneen presidentin keinoksi yrittää napata valtaa.
– Presidentin laiton julistus kriisistä, jota ei ole olemassa, kohtelee väkivalloin perustuslakiamme ja tekee Amerikasta turvattomamman, sillä se varastaa kipeästi tarvittavia puolustusvaroja puolustusvoimiemme turvallisuudelta ja kansakunnaltamme. Tämä on vain pettyneen ja lain rajat ylittäneen presidentin keino napata valtaa ja yrittää saada se, mitä hän ei onnistunut saavuttamaan perustuslaillisessa lainsäädännöllisessä prosessissa, johtajat kirjoittivat ja vannoivat, että kongressi puolustaa valtaansa kongressissa ja tuomioistuimissa.
Samalla johtajat yllyttivät republikaaneja mukaan hankkeeseen.
Osa republikaaneistakin on sanonut vastustavansa Trumpin hätätilapuuhia. Esimerkiksi presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt republikaanisenaattori Marco Rubio on kommentoinut, että etelärajalla on kriisi, mutta se ei oikeuta rikkomaan perustuslakia.
Trump itsekin tietää, että julistus mitä todennäköisimmin päätyy vielä oikeuteen puntaroitavaksi, sillä hän esitti hätätilapuheessaan sekavan selostuksen tulevista oikeuskäsittelyistä.
Kongressi voisi kaataa hätätilajulistuksen. Kaato kuitenkin vaatii kahden kolmasosan enemmistön, ja senaatti on republikaanien hallussa.
Kompromissilakipaketti meni molemmissa kamareissa läpi kahden kolmasosan enemmistöllä, ja apua voisi teoriassa tulla Trumpin hanketta kritisoineilta republikaaneilta. Eri asia on, haluavatko he tositilanteessa asettua oman puolueen presidenttiä vastaan.
Kuinka harvinaista tämä on?
Hätätilan julistaminen ei sinällään ole mitenkään epätavanomaista. Vuosina 1978–2018 on Brennan Center for Justicen mukaan julistettu 58 hätätilaa. Trumpin edeltäjä Barack Obama julisti hätätilan 13 kertaa.
Joitain hätätiloja on myös uusittu säännöllisesti ja presidentistä toiseen. Yhdysvalloissa on ollut jonkinlainen kansallinen hätätila 40 vuotta.
Uutiskanava CNN laski tammikuussa, että maassa on voimassa 31 kansallista hätätilaa, jotka koskevat muun muassa Kuubaa, Zimbabwea ja Jemeniä. Julistuksista vanhin liittyy Iranin pakotteisiin. Sen antoi Jimmy Carter vuonna 1979.
Kovin yllättävää ei ole, että hätätila julistettiin 14, syyskuuta 2001, heti 9/11-nimellä tunnettujen terrori-iskujen jälkeen. Sen hätätilan ovat uusineet vuosittain sekä presidentit Obama että Trump.
Yhdysvaltojen joukkoampumisessa kuoli viisi, myös poliiseja loukkaantui
Yhdysvalloissa Illinoisin Auroran kaupungissa viisi ihmistä kuoli joukkoampumisessa perjantaina iltapäivällä paikallista aikaa. Lisäksi ampumisessa haavoittui useita, heidän joukossaan viisi poliisia. Ampuminen tapahtui teollisuusalueella noin 65 kilometriä Chicagon keskustasta länteen. Ampuja on tunnistettu 45-vuotiaaksi mieheksi, joka työskenteli alueella aiemmin. Hän kuoli poliisin luoteihin. Ampujan motiivista ei ole vielä mitään tietoa.
Päiväkodeissa hoitajapulaa ja työntekijöiden uupumista
Linus Hoffman / Yle
Hoitajia on lasten lukumäärään nähden liian vähän pitkin päivää, vaikka laki määrää suhdeluvun tarkasti. Puuttuvia hoitajia ei sijaisteta. Vanhemmille koko totuutta päiväkodin tapahtumista ei aina kerrota, koska heitä ei haluta huolestuttaa. Näin kertovat eri päiväkodeissa työskentelevät lastenhoitajat Ylelle. Päiväkotien hoitajapula ja työntekijöiden uupuminen ovat maanlaajuinen ilmiö.
Pariisissa Airbnb-asuntoja on ollut viime aikoina tarjolla noin 60 000 Airbnb-asuntoa. AOP
Airbnb:tä arvostellaan turistikaupungeissa vuokrien noususta ja lomalaisten aiheuttamasta metelöinnistä asuintalossa. Esimerkiksi Amsterdam, Barcelona ja Pariisi pyrkivät rajoittamaan lyhytaikaista vuokrausta ja lisäämään valvontaa. Suitsiminen on kuitenkin vaikeaa. EU-komissiota arvostellaan liian hölläkätisestä suhtautumisesta Airbnb:hen ja muihin majoitusta välittäviin jakamistalouden palveluihin.
Sää jatkuu aurinkoisena ja poutaisena suuressa osassa maata, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Lappiin tulee lumisateita. Päivällä lämpötila on etelässä nollan ja kuuden plusasteen välillä, pohjoisessa on vain hieman viileämpää. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa tuuli on voimakasta illalla. Myös merellä on voimassa kovan tuulen varoituksia. Ajokeli muuttuu huonoksi aamuyöstä alkaen Keski-Lapissa ja Pohjois-Lapissa sekä Sallassa lumisateen vuoksi.
Lauha sää jatkuu ja lämpötila voi kohota jopa +5 asteeseen.
Ylen meteorologi huomauttaa kuitenkin kauniista ulkoilusäästä nauttivia varomaan liukkaita jalkakäytäviä maan länsi- ja eteläosassa Twitterissä.
– Yöllä on monin paikoin lämpötila laskenut pakkasen puolelle ja kun nyt päivällä lämpenee, niin paksun jään päälle sulaa vettä. Niissä paikoin on todella liukasta, kertoo meteorologi Joonas Koskela.
– Kun lähtee ulos, kannattaa todella varoa.
Lauantai on melko tuulinen päivä koko maassa. Illalla Lapissa satelee lunta vielä lisää. Maan pohjoisosassa puuskatuulet voivat yltyä jopa myrskylukemiin.
Tuntureilla tuuli voi haitata hiihtäjiä ja laskettelijoita ja joissakin hiihtokeskuksissa tuuli voi häiritä hiihtohissien toimintaa, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi STT:lle.
Sunnuntaille on luvassa myös upeaa ulkoilukeliä koko maahan, ja aurinko paistaa. Pohjoistuuli on edelleen voimakasta maan itä- ja pohjoisosassa.
Viisi ihmistä on kuollut ja viisi poliisia haavoittunut ampumisessa Yhdysvalloissa Chicagon esikaupungissa.
Ampuminen tapahtui teollisuusalueella Auroran kaupungissa Illinoisissa noin 65 kilometriä Chicagon keskustasta länteen. Ampuminen tapahtui perjantaina iltapäivällä paikallista aikaa.
Ampuja on tunnistettu 45-vuotiaaksi mieheksi. Hänen uskotaan työskennelleen tehdaskompleksissa, jossa hän avasi tulen. Mies kuoli poliisin luoteihin.
Ampumisen mahdollisesta motiivista ei ole tietoa. ABC7-kanavan mukaan 15 vuotta tehdaskompleksissa työskennyt epäilty oli saanut potkut perjantaina. Poliisi on tehnyt kotietsinnän epäillyn kotiin. Miehen kerrotaan saaneen vuonna 1995 tuomion törkeästä pahoinpitelystä Mississippissä.
Epäillyn ampujan uskotaan työskennelleen tehdaskompleksissa, jossa hän avasi tulen.TANNEN MAURY/ EPA
Eräs Henry Pratt -yrityksessä työskentelevä työntekijä kertoi paenneensa takaovesta, kun ammuskelu alkoi. Mies kertoo tunnistaneensa ampujan mieheksi, joka työskenteli tehdaskompleksissa.
– Hän ampui kaikkia kohti, kertoo työntekijä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui Twitterissä viranomaisten toimintaa ja sanoi olevansa pahoillaan uhrien ja omaisten puolesta.
Demokraatteja edustavat, Illinoisista kotoisin olevat senaattorit Tammy Duckworth ja Dick Durbin kertoivat molemmat seuraavansa tilannetta.
– Tämä on pelottava, surullinen päivä illinoisilaisille ja amerikkalaisille, Duckworth tviittasi ja kiitti paikalle hälytettyjä poliiseja rohkeudesta.
ABC7:n haastattelema paikallisen sairaalan tiedottajan mukaan haavoittuneiden tila on vakaa.
Vihreät haluaa rajoittaa voitontavoittelua vanhusten hoivapalveluissa ja yksi vaihtoehto olisi malli, jossa vanhustenhoitoa ei saisi lainkaan järjestää voitontavoittelupäämäärässä, kertoo puolueen puheenjohtaja Pekka Haavisto STT:lle.
Toinen vaihtoehto olisi tuottokatto, eli yksityiset vanhustenhoitoyritykset eivät saisi tehdä kuin korkeintaan tietyn prosenttimäärän voittoa.
Tänään vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa puhuneen Haaviston mukaan samanlaisia vaihtoehtoja pitää selvittää myös päivähoidossa.
Yhdysvaltain presidentin entinen kampanjapäällikkö Paul Manafort on joutumassa vankilaan 19-24 vuodeksi, käy ilmi oikeuden asiakirjoista.
Manafort sai viime vuoden elokuussa tuomion useista talousrikoksista mutta joutuu vielä ensi kuussa uudelleen oikeuden eteen. Hän on jäänyt kiinni valehtelusta niin sanotussa Venäjä-tutkinnassa.
Laskelman tuomion pituudesta esitti oikeusministeriö, ja erikoissyyttäjä Robert Muellerin toimisto on asettunut sen kannalle.
Mueller tutkii Venäjän sekaantumista vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja sitä, juonitteliko Trumpin kampanjakoneisto Venäjän kanssa.
Manafort sitoutui syyskuussa avustamaan Muellerin tutkintaa lyhyemmän tuomion toivossa. Muellerin tiimi kuitenkin kertoi marraskuussa Manafortin valehdelleen tutkinnassa.
Manafort on ollut telkien takana heinäkuusta lähtien.
VILADENCANS/BARCELONA – Se oli kuin poliisisarjasta, täysin absurdia. Aluksi luulin, että kolinan aiheutti kämppäkaverini, joka oli unohtanut avaimet.
Näin kuvailee Katalonian itsenäisyyttä ajavan CDR-aktivistiryhmän jäsen Tamara Carrasco aamua viime huhtikuussa, kun poliisit tulivat pidättämään häntä. Pidätystä edeltävinä päivinä hän oli osallistunut protesteihin, joissa tehtiin tiesulkuja.
Carrasco kertoo tarinaansa noin 20 minuutin ajomatkan päässä Barcelonasta sijaitsevassa Viladecansin kaupungissa.
Viladecans tunnetaan erityisesti siirtolaisistaan, joita on muuttanut muualta Espanjasta, kuten Andalusiasta. Kaduilla kuulee puhuttavan enemmän espanjaa kuin Katalonian omaa kieltä katalaania.
Silti myös tänne perustettiin ennen itsenäisyysäänestystä CDR-aktivistiryhmä. Carrasco oli yksi sen perustajista.
Katusulkuja ja syytöksiä väkivallasta
CDR tulee sanoista Comitès de Defensa de la República eli Katalonian itsenäistä tasavaltaa ajava puolustuskomitea. Komiteat toimivat eri puolilla Kataloniaa. Esimerkiksi Barcelonassa lähes jokaisessa kaupunginosassa on oma komiteansa.
Komiteat eivät ole suoraan yhteydessä poliittisiin puolueisiin, mutta ne ajavat samaa agendaa kuin Katalonian aluehallinnon separatistipuolueet. He haluavat, että Katalonia irtautuu Espanjasta itsenäiseksi tasavallaksi.
Keinot ovat räväkämpiä kuin poliittisilla puolueilla. CDR:n jäsenet tunnetaan katusulkujen pystyttämisestä ja kahnauksista Espanjan poliisin kanssa. Komiteoiden jäseniä on muun muassa syytetty polttopullojen valmistuksesta ja väkivallasta mielenosoituksista.
CDR perustettiin suojelemaan Katalonian itsenäisyysäänestystä vuoden 2017 lokakuussa. Tuolloin komiteoiden jäseniä linnoittautui äänestyspaikkoina toimiviin kouluihin, jotta poliisi ei pääsisi estämään Espanjan keskushallinnon laittomana pitämää äänestystä.
Jotkut itsenäisyyttä vastustavat espanjalaispoliitikot ovat ajaneet komiteoiden kieltämistä. Heidän mielestään komiteoiden toiminta muistuttaa terrorismia. Niiden jäseniä on myös pidätetty terrorismista epäiltynä.
Tamara Carrasco on yksi heistä.
Terrorismipidätykset lisääntyneet
Terroristi. Tällä sanalla siviiliammatiltaan vammaisten parissa työskentelevä Carrasco tuli suuren yleisön tietoisuuteen viime huhtikuussa, kun hänet pidätettiin massiivisen poliisioperaation seurauksena.
Espanjassa aktivistiryhmien jäsenten pidätykset ovat lisääntyneet vuoden 2015 jälkeen.
Tuolloin maassa astui voimaan uusi terrorismia koskeva lainsäädäntö, jonka mukaan terrorismiksi voidaan katsoa myös sellainen toiminta, joka ei tähtää väkivaltaan mutta jonka tavoitteena on yhteiskuntarauhan rikkominen.
Terroristi voi niin ikään Espanjan lain mukaan olla henkilö, joka ei kuulu terroristiryhmäksi luokiteltavaan järjestöön tai ole aseistettu, mutta pyrkii omalla toiminnallaan rikkomaan yhteiskuntarauhaa.
CDR:n jäsenet ottavat näyttävästi osaa mielenosoituksiin.Maija Salmi
Carrasco ja muut Viladecansin CDR:n aktivistit olivat olleet pääsiäisenä mukana protesteissa, joissa pystytettiin tiesulkuja vangittujen separatistijohtajien vapauttamiseksi.
Separatistijohtajia syytetään laittoman itsenäisyysäänestyksen järjestämisestä ja yksipuolisesta itsenäisyysjulistuksesta. Oikeudenkäynti heitä vastaan alkoi tällä viikolla Madridissa.
Ääniviesti johti pidätykseen
Pidätyksen taustalla oli ilmeisesti Carrascon aktivistiringille lähettämä ääniviesti. Siinä hän kehotti jäseniä "sabotaasiin".
Sabotaasilla Carrasco tarkoitti entistä massiivisempia tiesulkuja ja esimerkiksi sataman saartamista. Tosin nyt hän kertoo poliisin liioitelleen viestin sisältöä.
– En tarkoittanut viestillä minkäänlaista väkivaltaa. Kyse oli kaveripiirin slangista ja viesti oli tarkoitettu yksityiseksi, Carrasco sanoo.
Carrascon sabotaasiviesti päätyi jotakin reittiä poliisille. Carrasco itse uskoo, että poliisi oli soluttautunut aktivistien Whatsapp-viestirinkiin.
Pidätystään Carrasco kuvaa kuin poliisisarjan kohtaukseksi.
– Olin nukkunut pommiin ja heräsin, kun koko asunto oli täynnä raskaasti aseistettuja poliiseja. Kesti hetken ennen kuin tajusin, että tämä ei ole unta. He olivat tulleet hakemaan minua.
Syytteet herättivät lehdistön
Poliisi löysi Carrascon asunnosta kapinoinnista vangittua, katalonialaisen Omníum-kulttuurijärjestön johtajaa Jordi Cuixartia esittävän naamarin, keltaisen pillin ja CDR-komitean materiaalia, kuten itsenäisyysaatteesta kertovia lentolehtisiä.
Niitä käytettiin todisteina Whatsapp-viestin lisäksi.
– Sain kuulla, että minua epäiltiin terrorismista ja kapinoinnista. Poliisi sanoi, että syytteiden vakavuuden vuoksi tapaus siirtyy automaattisesti Espanjan erityistuomioistuimeen, jossa käsitellään terrorismin kaltaisia rikoksia.
Poliittisten vankien vapauttamista vaativia kylttejä on kiinnitetty rakennuksiin ympäri Barcelonaa.Maija Salmi
Uutinen levisi saman tien Espanjan lehdistöön ja aiheutti valtavan polemiikin. Muutamaa päivää myöhemmin syytteet alenivat julkisrauhan rikkomiseksi ja siirtyivät Katalonian oikeusistuimelle.
Carrascon kohdalla se tarkoitti mahdollisuutta odottaa oikeudenkäyntiä vapaalla jalalla.
Carrasco odottaa oikeudenkäyntiä kotiarestissa
Hän on oikeuden määräyksellä Viladecansin kaupungissa kotiarestissa eikä saa poistua sieltä kuin erikoisluvalla. Kotiaresti on voimassa todennäköisesti oikeudenkäyntiin asti.
Nyt tapauksesta on kulunut lähes vuosi, mutta oikeudenkäyntiä ei ole vieläkään pidetty.
– Kukaan ei tiedä, milloin oikeudenkäynti on. Myöskään minua vastaan nostettavista syytteistä ei ole vielä täyttä varmuutta.
Carrasco pelkää, että hänen tapaustaan ei käsitellä mahdollisesti vielä moneen vuoteen.
– Saattaa olla, että se arkistoidaan ja kaivetaan esiin myöhemmin, jos protestit alkavat lisääntyä.
Carrasco pitää mahdollisena, että oikeuslaitos pyrkii tekemään hänestä ennakkotapauksen, jolla voitaisiin pelotella muita CDR:n jäseniä.
"Medianäkyvyys lisää pidätyksen todennäköisyyttä"
Samaa mieltä ovat Barcelonassa Santsin kaupunginosassa toimivan CDR:n jäsenet, noin 30-vuotiaat Rosario ja Laura.
Laura ja Rosario korostavat, että CDR:n toimintaan ei liity väkivaltaa vaan "rauhanomaista aktivismia itsenäisen Katalonian tasavallan puolesta".
Jotkut ovat toista mieltä.
Espanjan keskustaoikeistolaisen kansanpuolue Partido Popularin puheenjohtaja Pablo Casado on sanonut, että CDR pitäisi luokitella rikollisjärjestöksi.
Rosario ja Laura ovat harvoja CDR:n jäseniä, jotka suostuvat puhumaan medialle edes etunimellä ja omilla kasvoillaan.
– Medianäkyvyys lisää pidätyksen todennäköisyyttä, Laura sanoo.
Laura ja Rosario ovat aktiivisia jäseniä Santsin kaupunginosan CDR-komiteassa. He uskovat, että tulevaisuudessa Katalonia on itsenäinen tasavalta.Maija Salmi
Rosario ja Laura ovat osallistuneet CDR:n toimintaan sen perustamisesta lähtien.
– Kokoonnumme naapurustoissa torikokousperiaatteella. Meillä ei ole varsinaisia johtajia eikä hierarkiaa, he kertovat.
Heidän mukaansa CDR:n toimintamalli on perusta sille, mitä myöhemmin voitaisiin käyttää Katalonian itsenäisessä tasavallassa. He haluavat suoraa demokratiaa, jossa kansa osallistu aktiivisesti päätöksentekoon.
Aktivistit eivät aio perääntyä
Tamara Carrasco, Rosario ja Laura ovat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa Katalonia on itsenäinen. Nyt he seuraavat tiiviisti Katalonian itsenäisyysliikkeen johtohahmojen oikeudenkäyntiä.
– Jos poliisi ja Espanjan keskushallinto kuvittelevat, että meidät pelotellaan pois liikkeestä, he ovat väärässä. Aiomme jatkaa aktivismia ja itsenäisyyden puolesta kamppailua, Rosario ja Laura sanovat.
Tamara Carrasco on samoilla linjoilla.
– En todellakaan ole hylkäämässä komiteaa. Kaiken tapahtuneen jälkeen haluan puolustaa ideologiaani vielä entistä enemmän, hän sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan puolue on valmis hallitusyhteystöhön ensi vaalikaudella. TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Halla-aho sanoo pitävänsä perussuomalaisten hallitukseen menoa “erittäin tärkeänä” päämääränä.
– Uskoisin että nämä puheet on suunnattu omille epäröiville kannattajille, sellaisille jotka saattavat harkita perussuomalaisten äänestämistä. Viesti on, että älkää äänestäkö perussuomalaisia, koska heidän kanssaan ei kuitenkaan tehdä hallitusyhteistyötä.
– En antaisi näille puheille paljon arvoa. Hallituskelpoisuus määräytyy viime kädessä vaalituloksen ja puolueiden ohjelmien mukaan, painottaa Halla-aho.
Vaalit määrittävät puheenjohtajuuden jatkon
Tavoitteekseen tulevissa vaaleissa Halla-aho asettaa puolueen kannatuksen nousun puheenjohtajuuskautensa alun noin 9,6 prosentin galluplukemista.
– Olen asettanut itselleni henkilökohtaisesti sellaisen mittatikun, että kannatuksemme täytyy siitä kasvaa ja kansanedustajiemme määrän täytyy kasvaa, tai muuten en koe onnistuneeni tehtävässäni.
Omista jatkoaikeistaan puheenjohtajana Halla-aho sanookin ilmoittavansa vasta vaalien jälkeen.
– Katson että velvollisuuteni ja oikeuteni on toimia tässä tehtävässä niin kauan kuin siitä on puolueelle ja sen menestykselle etua.
–Jos näyttää selvältä, että puheenjohtajuuteni ei tuo puolueelle lisäarvoa ja edistä sen menestystä, niin silloin teen hyvin nopeasti johtopäätökseni. Hyvään johtajuuteen kuuluu myös se, että ymmärtää milloin parasta ennen -päiväys on mennyt, sanoo Halla-aho.
Perussuomalaisten Halla-aho arvioi olevan nyt “paremmassa jamassa” kuin edellisen puheenjohtajan kaudella.
Puolueella ei ole hätää siinäkään tapauksessa että puheenjohtaja vaihtuisi, koska puolueen sisällä on nyt "suuri yksituumaisuus", hän sanoo.
– Enää en ole puolueen tulevaisuudesta lainkaan huolissani. Uskoisin että useimmat perussuomalaiset kokevat, että moraalinen mädännäisyys ja korruptio poistuivat tästä puolueesta vuonna 2017. Samoin poistui myös pyrkyryys ja henkilökohtainen eduntavoittelu.
Halla-ahon mukaan on erittäin kyseenlaista yrittää ratkaista hoitajongelma tuomalla maahan halpatyövoimaa.
– Eihän filippiiniläinen hoitaja tule yhtään sen pienemmällä palkalla toimeen Suomessa kuin suomalainenkaan hoitaja. Halpa työvoima myös pitää palkkoja matalalla näillä aloilla ja se on halpatyövoiman tarkoituskin, sanoo Halla-aho.
Tuttu tilanne arjessa: tulet väsyneenä kotiin töistä tai koulusta. Huikkaat eteisestä tervehdyksen kotona oleville. Siihen ei vastata, mutta sen sijaan jostain kodin uumenista kuuluu ”miksei meillä ole mitään syötävää?”
Ärsyynnyt ja vastaat harkitsematta sanojasi. Loppuillan kaikki mököttävät omissa nurkissaan ja kokevat, että heitä on kohdeltu huonosti.
Miten tilanteen olisi voinut hoitaa paremmin? Psykiatrian dosentti Matti Keinänen ja psykologi Minna Martin tarjoavat arkisten konfliktien hoitamiseen työkaluksi mielentämistä. Ammattilaiset käyttävät siitä myös sanaa mentalisaatio.
– Mielentäminen tarkoittaa kykyä tiedostaa omat ja toisen mielentilat. Elämässä tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, jotka herättävät meissä tunteita, ajatuksia, haluja ja tarpeita. Samalla yritämme luodata, mitä toisen mielessä liikkuu, Keinänen selittää.
Tunneryöppy panee mielentämiskyvyn koetukselle
Myös itse vuorovaikutustilanne ja sanaton viestintä vaikuttavat siihen, miten käsitämme tapahtuman. Kun vuorovaikutus sujuu hyvin, olemme osanneet sopivalla tavalla mielentää omia ja toisen mielen sisältöjä. Usein joudumme kuitenkin tilanteisiin, jossa asiat mutkistuvat.
– Tyypillisesti mielentäminen alkaa pätkiä työpaikalla tai kotona sellaisissa tilanteissa, joissa tunteet alkavat kihistä tai ihmiset loukkaantuvat toisilleen, Minna Martin kuvailee.
Kun tunneryöppy ottaa vallan, on sekä omaa että toisen mieltä vaikea ymmärtää. Katkokset mielentämiskyvyssä ovat luonnollisia, eikä niitä tarvitse pelästyä, lohduttaa Matti Keinänen.
– Ratkaisevaa on minkälaiset palautumiskyvyt meillä on. Vaikka joskus putoaakin kuoppaan, niin meillä on kyky alkaa hahmottaa tilannetta jälkeenpäin.
Jos et tiedä, älä oleta vaan kysy
Käytännössä esimerkiksi sanaharkan jälkeen välikohtaus kannattaa käydä rauhallisesti läpi omassa mielessä, toista syyttämättä.
– Mielentämistä on ajatella, mitä tapahtui ja mitkä olivat omat ja toisen motiivit tilanteessa. Silloin voi huomata, että ”ai samperi, sanoinko minä tuolle toiselle loukkaavasti tai toimiko toinen tökerösti”, Keinänen selittää.
Ian Allenden / A
Myös Minna Martin rohkaisee palaamaan niihin tilanteisiin, joissa vuorovaikutus meni solmuun. Vaivaamaan jääneitä asioita ei kannata unohtaa, vaan ne selvitetään kun ollaan vähän rauhallisempia. Tarvittaessa voidaan myös pyytää anteeksi. Näin osoitetaan toiselle arvostusta.
Tärkeää on osata erottaa, mikä on minun mieleni toimintaa ja mikä toisen. Vaikka toisen toimintaa voi yrittää ymmärtää, niin sitä ei pitäisi lähteä tulkitsemaan totuutena.
– Erittelykyky on mielentämisessä keskeistä. Usein se menee katkoksissa sekaisin. Silloin se, mitä itse ajattelee, siirretään toisen päähän, Keinänen sanoo.
Mielentämistä voi harjoitella myös aikuisena
Oman ja toisen mieltä ei ole helppo ymmärtää, sen myöntävät molemmat psykoterapeutitkin. Pohja mielentämiskyvylle luodaan jo varhaislapsuudessa, vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa.
Lohdullista on, että mielentämistaitojaan voi kehittää koko elämän ajan. Aloittaa voi vaikka siitä, että on kiinnostunut toisen ajatuksista ja olettamisen sijaan kysyy niistä häneltä.
– Terapiatyössäni saatan kysyä asiakkailta, ottivatko he jonkin hiertävän asian toisen kanssa puheeksi. Yleensä ihmiset vastaavat, että eivät ottaneet. Silti he uskovat tietävänsä, mitä toinen ajatteli ja miksi, Martin sanoo.
– Ja parisuhteissa ajatellaan helposti, että kun ollaan oltu 20 vuotta yhdessä niin toisen ajatukset kyllä tiedetään, jatkaa Keinänen.
Psykoterapeutteinakin toimivat Matti Keinänen ja Minna Martin kokevat mielentämisen niin tärkeäksi taidoksi, että he kirjoittivat siitä kirjan Mieli meissä – tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. He uskovat, että monet arjen yhteenotot ja väärinymmärrykset olisi mahdollista estää tai ainakin selvittää, jos meillä olisi parempi taito asettua toisen asemaan, itsetutkiskelua unohtamatta.
– Mielentäminen on ihmismielen kehittynein ja samaan aikaan aika vaativa toiminto. Kun siinä ilmenee puutteita ja katkoksia, syntyy myös ongelmia, Keinänen sanoo.
Miltä värit kuulostavat? Miten Janelle Monáen kappale So Afraid syntyi? Ja miten se ensimmäinen maailmansota nyt oikein menikään? Niin ja pitikö meidän pelätä, että robotit vievät kaikkien työt? Entä oletko aina halunnut tietää enemmän hongkongilaisesta pehmopornosta, mutta et ole kehdannut googlata?
Näihin kaikkiin kysymyksiin ja aika moniin muihinkin löytyy vastauksia podcasteista. Helpottaaksemme valinnan vaikeutta kokosimme listan mielenkiintoisista podcasteista. Tästä listasta pitäisi löytyä jokaiselle jotakin hiihtoladuille tai takkatulen ääreen.
Huhuilua alakulttuurien hämäriltä sivukujilta
Very Bad Words ‣ Viihdyttävää pohdiskelua ja historiatietoa rumista sanoista. Suhteemme kiroiluun ja tabuluontoisiin sanoihin on hankala.
Vepsän käsikirja liftareille ‣ Moskovasta Mazar-i-Sharifiiin liftannut Emma Vepsä antaa ohjeita peukalokyytiläisille ja siinä sivussa kertoo tarinoita elämästä tien pientareella. Ei joutavaa hihittelyä.
Outo laakso (1.kausi, 2.kausi) ‣ Ohjelma ruotii kauhukulttuuria kirjoista valkokankaalle. Miksi äitipahis on niin karmiva? Millaisin keinoin kauhuleffojen äänisuunnittelu kaivaa meistä reaktioita?
Bergmanpodden ‣ Ruotsalaiset kulttuuriasiantuntijat käyvät teos teokselta läpi Ingmar Bergmanin tuotantoa.
Perttu Häkkinen ‣ Täysin ainutlaatuisia jaksoja suomalaisen kulttuurin pimeältä puolelta. Äänessä virallisen yhteiskunnan ulkopuolella seilaavat hahmot ja marginaaliset ilmiöt.
Äänessä naiset
Himocast ‣ Podcast varsinkin naisen halusta. Ujostelematonta keskustelua seksistä pohjaten omiin kokemuksiin ja tieteeseen. Iholta tuoksuu myös Radio Regina, mutta sen tapauskertomukset ovat fantasioita.
Bodies ‣ Päiväkirjamaista kerrontaa ja raportointia erilaisista kehollisista ongelmista vahvasti naisten äänillä. Miksi seksi sattuu? Miksi imetys ei onnistu? Miksi osa lääketieteellisistä ongelmista on ratkaisematta sillä perusteella, että kyseessä on naistenvaiva?
Backlund&Lange ‣ Kaksi hauskaa ja fiksua naista keskustelee viikottain kevyistä ja vakavista aiheista. Vähän kuin olisi hauskojen ja fiksujen ystävien kanssa kahvilla. Hyviä leffa-, kirja-, tv-sarja- ja podcast-suosituksia myös.
Kaverin puolesta kyselen ‣ Nolojen tilanteiden naiset tarjoavat vertaistukea omien mokailujen aiheuttaman häpeän lieventämiseen.
Norrena & Frantz ‣ Svenska Ylen podcast rakkaudesta ja sen etsimisestä.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Tosielämän rikostarinoita
Caliphate ‣ Tutkiva journalisti jäljittää Isisin kalifaatin sotureita ja uhreja, länsimaissa ja taistelukentillä.
Death in Ice Valley ‣ Mieti, jos Kyllikki Saaren murhatutkimus avattaisiin uudelleen ja selvityksiä seuraisi podcast. Tässä ohjelmassa Norjassa kuuluisa Isdalenin mysteeri saa kiehtovan käsittelyn.
To hvite menn ‣ “Kaksi valkoista miestä” vie kuulijansa Afrikkaan tutkimaan kuolemantuomion saaneiden norjalaismiesten tapausta. Miksi Kongon demokraattinen tasavalta vangitsi miehet? Ja millä asioilla he liikkuivat viidakossa?
Dr. Death ‣ Karmiva tositarina rikoskierteeseen ajautuneesta kirurgista on koukuttava kudelma kollegojen ja entisten potilaiden näkemyksiä “kuoleman tohtorista”.
Chapo: Kingpin on Trial ‣ Vice Newsin toimittaja lähtee Meksikoon selvittämään, minkälaisesta maailmasta pahamaineisen Sinaloan kartellin pomo Joaquín Guzmán nousi maailman suurimmaksi huumeiden salakuljettajaksi. Kuunneltavissa myös espanjaksi.
Jäljillä ‣ True crimea suomeksi. Rikospodcastissa esimerkiksi selvittämättömiin henkirikoksiin ja katoamisiin eri puolelta maailmaa.
Finlandsvenska krimpodden ‣ Dramaattista äänikerrontaa, suomalaisia rikostapauksia jatkokertomuksina.
Joskus totuus on tarua ihmeellisempää
Heavyweight ‣ Radiotoimittaja Jonathan Goldstein tarkastelee eri ihmisten elämän käännekohtia ja potee siinä sivussa eksistentiaalista kriisiä.
Snap Judgment ‣ Uskomattomia tarinoita eri puolilta maailmaa. Kertomuksia esimerkiksi siitä, miten chicagolaislehti paljasti kaupungin korruption perustamalla baarin tai kuinka lampeen uponnut salakuljettajien lentokone muutti kiipeilijäyhteisön elämän.
Invisibilia ‣ Kertomuksia siitä, miten ihmismielen oikut voivat ohjata elämän kulkua. Ja miten kuljettu polku voi vaikutta ihmisen mieleen.
Freakonomics ‣ Hauskasti taloustiedettä ja ihmistieteitä popularisoiva sarja, joka on eräänlainen talouden myytinmurtaja.
Puhetta elämästä porukalla tai yksin
David Tennant Does a Podcast With… ‣ Brittien rakastama näyttelijä juttelee syvällisiä erilaisten kulttuuripersoonien kanssa, kuten nyt vaikkapa The Crownin Olivia Colmanin kanssa. Sympaattista ja intiimiä.
Conan O'Brien Needs a Friend ‣ Conan puhuu vieraidensa kanssa noin tunnin eikä vain muutamaa minuuttia kuten tv:ssä. Spontaani sanailu ja kömpelöt mainosspiikit ovat fanille mannaa.
Joe Rogan Experience ‣ Pitkiä, siis todella pitkiä haastatteluita viihdetyöläisistä, tieteentekijöistä, aktivisteista, kaikesta. Juttu kulkee rönsyillen, eikä yllätyksiltä vältytä.
Here's The Thing with Alec Baldwin ‣ Näyttelijä Alec Baldwin esittelee haastattelijan taitojaan käydessään keskusteluja tunnettujen kulttuuri- ja mediapersoonien kanssa. Avointa palvontaa ja kiperiä kysymyksiä.
Tape ‣ Pitkiä henkilöhaastatteluita englanninkielisen podcast- ja radiomaailman tunnustetuimmista tekijöistä. Kuuntele esim. Ira Glassinjakso.
On our time ‣ Käsittämättömän hyviä ja syviäkin keskusteluja häpeilemättömän akateemisesti ja filosofisesti, mutta niin hyvien asiantuntijoiden kanssa, että vetää mukaansa.
Sivumennen ‣ Perusteellisia ja hauskoja keskusteluja kirjoista, kirjallisuudesta ja elämästä.
No Such Thing as A Fish ‣ Huippusuositusta QI-paneelishowsta spinnannut podcast nostaa esille viikon mielenkiintoisimmat faktat.
Tommi Liimatta ‣ Viimeisin jakso on neljän vuoden takaa, mutta näitä Liimatan yksipuheluita voi surutta kuunnella myös tänään.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Maisemia ihmiskunnan peruutuspeilistä
Intrigue: The Ratline ‣ Kuinka syyllinen hirmutöihin oli natsipuolueen korkea-arvoinen jäsen? Poika väittää yhtä, BBC:n toimittajan tutkimustulokset toista. Sarjassa riittää käänteitä kuin John Le Carren romaanissa.
Stuff You Missed in History Class ‣ Vähän tunnettuja tositarinoita menneiltä ajoilta. Unohdettuja naissankareita, tieteen outoja saavutuksia, historian käännekohtien kääntöpuolia.
Hardcore History ‣ "Jos historiantunnit koulussa olisivat olleet näin mielenkiintoisia, arvosanani olisivat olleet paljon parempia." Tooooooodella pitkiä ja yksityiskohtaisia sarjoja aiheista kuten ensimmäinen maailmansota tai Tsingis-kaanin maailmanvalloitus.
You Must Remember This ‣ Jos Hollywoodin kulta-aika kiinnostaa yhtään, tämä on ehdoton suositus. Tarinoita tähtien elämästä kulissien takaa.
Revisionist History ‣ Toimittaja Malcolm Gladwell etsii toisen, salatun puolen asiasta kuin asiasta. Journalismia, joka saa muuttamaan käsityksiä asioista.
99% Invisible ‣ Tiesitkö, että arkkitehti Alvar Aalto on vaikuttanut merkittävästi rullalautailun historiaan? Entä oletko kuullut keskellä Mojaven aavikkoa nökottäneestä puhelinkopista, josta tuli 90-luvun lopulla kansainvälinen hitti? Designista hyvin laajalla otteella.
Podcast on Fire ‣ Aasialaisiin elokuviin keskittyvä podcast-verkosto. Saman nimen alta löytyy omat sarjansa korealaiselle tai japanilaiselle elokuvalle, mutta myös vaikka hongkongilaiselle pehmopornoilulle tai ninja-elokuville.
The Flop House ‣ Huonojen elokuvien arvosteluihin keskittyviä podcasteja on internet pullollaan. Tämä on ehkä niistä paras.
Työelämän oravanpyörästä voi puhua myös mielenkiintoisesti
Ysistä viiteen ‣ Nuorten naisten rehellistä ja rohkeaa puhetta työelämästä.
Procast ‣ Puhetta viestinnästä ja sen merkityksestä niin politiikassa kuin liike-elämässä. Keskusteluissa mukana tutkijoita, isoja viestintäpomoja ja kovan luokan lobbareita.
Tabu ‣ Työ tekijäänsä kiittää vai kiittääkö? Toimittaja ja media-alan yrittäjä Taru Tammikallio käsittelee podcastissaan työelämän ilmiöitä aktiivimallista huijarisyndroomaan.
Avokonttori ‣ Työelämän muutostrendit selkeästi ja ymmärrettävästi pureskeltuna. Mistä muutokset johtuvat ja mihin ne johtavat?
Älyradio ‣ Softafirma Salesforcen podcastissa yritysmaailman johtajat kertovat, miten suomalaisyritykset valmistautuvat digiloikkiin.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Vallan linnakkeiden purkamista tiili kerrallaan
The Daily ‣ Laatujournalismin kehdon, The New York Timesin, uutispodcast hyödyntää toimituksen asiantuntemusta ja analyyseja viitenä päivänä viikossa.
USApodden ‣ Mitä Yhdysvalloissa tapahtuu presidentti Trumpin komennossa? Sveriges radion podcast syventyy amerikkalaiseen politiikkaan på svenska.
Trump, Inc. ‣ Kiinnostavalla ja mukaansatempaavalla tavalla tehtyä pitkäjänteistä tutkivaa journalismia Donald Trumpin bisneksistä ja kytköksistä. Käsittelee aiheettaan syvällisemmin kuin päivittäisten Trump-twiittien toistelu.
Politbyroo ‣ Tässä podissa tekijöiden henkilökemiat toimivat hyvin yhteen ja painavaa asiaa politiikasta on oikeasti viihdyttävää kuulla. Tiukkaa analyysiä, mutta myös suoraa puhetta joskus (tai usein) kirosanojen säestämänä.
Verkkouutisten podcast ‣ Mielenkiintoista ja rentoa keskustelua politiikasta. Pureutuu muita poliittisia podcasteja enemmän poliitikkoihin henkilöinä.
The Ulkopolitist ‣ Jos Ylellä puhuvat asiantuntijat kyllästyttävät, mutta kansainvälinen politiikka kiinnostaa, niin tässä virkistystä korville.
Podcasteja pitkäikäisyyteen
Ted & Kaj ‣ Nuorten, tai ainakin nuorenmielisten, miesten humoristista tajunnanvirtaa. Tedin ja Kajn elämä koostuu ainakin ahdistuksesta, ystävyydestä, kirjoista ja eläimistä.
My Dad Wrote a Porno ‣ Mitä teet, kun kuulet, että isäsi on kirjoittanut eroottista kirjallisuutta? Tietenkin aloitat ystäviesi kanssa podcastin, jossa yhdessä ruoditte isäsi kirjallisia ansioita.
Why Won't You Date Me? with Nicole Byer ‣ Humoristisen keskusteluohjelman emäntä selvittää, miksi hän pysyy sinkkuna, vaikka hän on fiksu, hauska ja tykkää suuseksistä.
Auta Antti! ‣ Näyttelijä-kirjailija Antti Holman humoristinen helpline vastaa kuulijoiden lähettämiin pohdintoihin maan ja taivaan väliltä. Holma on sympaattinen, toisin kuin moni miehen kieroutuneista sivupersoonista podcastissa Radio Sodoma. Helvetin paikallisradio saa myös uuden kauden tänä vuonna.
The Bugle ‣ Brittiläinen hervottoman hauska ajankohtaisia uutisia satirisoiva podcast. Visuaalisen maailman virallinen äänisanomalehti.
The Infinite Monkey Cage ‣ Briteillä on aivan omanlaisensa taito käsitellä tiedettä huumorin keinoin. Tämä on yksi osoitus siitä.
Musiikkia korville, eli puhetta musiikista
Song Exploder ‣ Mitä Fleetwood Macin kitaristilaulaja Lindsey Buckingham kelaili, kun hän kirjoitti Go your own way -hitin vuonna 1977? Miten animaatiosarja BoJack Horsemanin tunnusmusiikki syntyi? Muusikot purkavat laulunsa osiin kuuntelijoiden ihmeteltäviksi.
The Music Snobs ‣ Toisinaan pökerryttävän asiantuntevaa keskustelua popmusiikisista, lähinnä mustasta musiikista. Aiheiden ajankohtaisuus vaihtelee, mutta tietotaso pysyy. Kuuntelusuositus etenkin Prince-faneille.
ps. tykitellään ‣ Herrat Onninen ja Vartiainen analysoivat musiikkimaailman ilmiöitä milleniaalisella innolla. Mielenkiintoisia havaintoja popmusiikin suurista hiteistä ja pienistä salaisuuksista.
Sound Matters ‣ Miltä Pariisi kuulostaa ja miksi sen äänimaisema on juuri sellainen kuin se on? Tämä on podcast kaikille, jotka pitävät miellyttävistä äänistä (olkoon kyse ihmisäänistä, luonnon äänistä tai koneista lähtöisin olevista) ja monipuolisesta äänimaailmasta.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Tarinoita internetistä, tekoälystä ja tulevaisuudesta
Crazy/Genius ‣ Teknologiasta ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Viihdyttävää ja koukuttavaa kuunneltavaa isoista ja monimutkaisista asioista, jotka jo nyt ovat muuttaneet elämäämme.
Darknet Diaries ‣ Tositarinoita internetin pimeältä puolelta. Jonkin sortin perustiedot atk:sta auttavat pysymään kärryillä kertomuksissa, joissa bottiverkot kaatavat palvelimia ja reitittimien tietoturva-aukot vuotavat verkkokamerakuvaa internetiin.
Askelpalautin ‣ Vikasietotilan manttelinperijä jatkaa juttelua tietokoneista ja miten ne vaikuttavat meihin.
Vergecast ‣ Teknologiajulkaisu Vergen lippulaivapodcast. Viikon teknologia- ja laiteuutiset rennosti paketoituna.
Recode Decode ‣ Pitkänlinjan tekkitoimittaja Kara Swisher ruotii Piilaakson viimeisimpiä tapahtumia ihailtavan itsevarmalla otteella. Sapiskaa saavat niin zuckerbergit kuin kehityksestä pihalla olevat päättäjät.
Tiedeykkönen Extra ‣ Asiantuntevaa puhetta tieteestä ja sen reunoilta. Käsittelyn saavat seksitaudit, ilmastonmuutos ja tietenkin maailmankaikkeus.
Pakolliset suositukset
Serial ‣ Klassikko, jonka mestarillinen ensimmäinen kausi nosti podcastit suuren yleisön tietoisuuteen. True Crimea parhaimmillaan.
This American Life ‣ Yli 20 vuotta jatkunut ohjelma oli ilmiö jo ennen kuin podcasteja oli edes olemassa. Tarinoita amerikkalaisesta elämästä.
S-Town ‣ Serialin ja This American Lifen yhteistuotannossa toimittaja lähtee alabamalaiseen tuppukylään selvittämään murhaa ja pian hommat lähtevät sfääreihin.
Radiolab ‣ Toinen pitkän linjan podcast, jossa maailmaa tarkastellaan milloin mikroskoopilla ja milloin kaikuluotaimella. Malli esimerkki tieteen popularisoimisesta ja äänellä kertomisen mahdollisuuksista (kuuntele jakso väreistä).
WTF with Marc Maron ‣ Koomikko Marc Maron hätyyttelee jo tuhannen jakson rajapyykkiä podcastista, jota voidaan pitää kaikkien keskusteluohjelmien suorasuisena setänä.
Christel Viitanen ei ole koskaan ollut pieni. Nuoruusajan liikuntaharrastukset uinti, kuulantyöntö ja hiihto ruokkivat nekin yläkropan lihaksia.
Kun teerijärvinen Viitanen havahtui painoonsa, ongelma eivät kuitenkaan olleet lihakset. Tuolloin 45-vuotias nainen oli saanut kiloja enemmän kuin halusi. Kolme raskautta toivat osansa ja viimeinen niitti oli kompastuminen, joka johti isoon jalkapöydän leikkaukseen. Vuoden päästä leikattiin toinenkin jalka.
Viikot pyörätuolissa ja kolme vuotta ilman mahdollisuutta liikkua täysipainoisesti nostivat painon lähelle sataa kiloa. Mallinakin ollut Viitanen ei ollut tyytyväinen.
– Aika moni laihduttaja ajattelee ulkonäköään, mutta harva uskaltaa sanoa sen.
Pitkät sarjat pienillä painoilla ovat sellaista satujumppaa. Yleistä aktiivisuutta se toki lisää, mutta lihashyötyä siitä ei ole. Tuomas Rytkönen
Viitanen oli jo aiemmin kokeillut kaikki laihdutuskeinot Painonvartijoista pussidieetteihin, mutta pysyvää ratkaisua ne eivät tuoneet. Nyt hän aloitti totisen liikunnan ja karsi hiilihydraatteja. Painoa lähti kymmenen kiloa, mutta vointi oli yhä kehno.
Kolme vuotta sitten Viitanen aloitti Jari Bull Mentulan valmennuksessa ja löysi voimaharjoittelun ja syömisen.
Ylävartalon lihakset ovat Viitasen vahvuus.Sari Vähäsarja / Yle
Voimailubiologi (LitM) ja fysiikkavalmentaja Tuomas Rytkönen toivoo, että mahdollisimman moni muukin löytäisi. Kaksi kertaa viikossa suhteellisen tiukkoja 8–15 toiston sarjoja olisi hyvästä kaikille.
Pienillä painoilla pitkiä sarjoja tekevien harjoittelua hän kutsuu satujumpaksi. Yleistä aktiivisuutta se kyllä lisää, mutta lihashyötyä siitä ei ole. Ajallisesti samalla panostuksella saisi paljon parempaa tulosta, kun viitsisi rasittaa itseään.
Mutta miksi pitäisi?
Koska voimaharjoittelusta on terveyshyötyä kaikille, vanhuksia myöten, sanoo Rytkönen.
– Ei ole ensimmäistäkään liikettä ilman voimaa. Ilman sitä ei pääse edes nousemaan ylös tuolista.
Voimaharjoittelu myös esimerkiksi parantaa rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa ja ehkäisee kakkostyypin diabetestä. Lihasmassa toimii proteiinivarastona hätätilanteessa kuten sairastumisen tai tapaturman iskiessä: elimistö voi hajottaa kudoksesta rakennusaineita ja energiaa muihin tarpeisiinsa.
Lisäplussaa on se, että treeni korottaa myös itsetuntoa ja mielialaa, sanoo Tuomas Rytkönen.
Jos haluaa muutoksia, asioita pitää tehdä huomenna ja joka päivä – eikä kaikki tekeminen ole kivaa. Christel Viitanen
Christel Viitasella lähtökohta liikunnan lisäämiseen ei ollut helpoin. Häneltä oli operaatiossa katkaistu kantapää, irrotettu jänne pikkuvarpaan puolelta, siirretty lonkasta luuta jalkaterään, löysytetty pohjelihasta.
Koska mies oli töissä ulkomailla, toipilas hoiti kotityöt imuroinnista koiran ulkoilutukseen pyörätuolista. Myöhemmin leikattiin vielä toinen jalka ja matkan varrella käsikin.
– Olisi ollut miljoona syytä antaa periksi, mutta ennemminkin olen saanut niistä voimaa, sanoo Viitanen.
Voimaa on tullut myös mieleen: nyt nainen uskaltaa sanoa mielipiteensä itsevarmemmin. Nainen järjesti kaverinsa kanssa myös Kokonaisvoimaa-projektin nuorille, joita halusi opettaa salitreenin avulla saamaan itseluottamusta.
Ennen kaikkea voimaa on kuitenkin tullut kehoon. Viitanen lähti kouluttautumaan personal traineriksi, mutta hyppäsi pois yleisputkesta, ja on nyt voimavalmentaja.
Christel Viitasen käsivarteen on tatuoitu motto: Never give up.Sari Vähäsarja / Yle
Voimailubiologi Tuomas Rytkönen kouluttaa valmentajia, personal trainereita, urheilijoita ja tavoitteellisia kuntoilijoita. Hän on työskennellyt niin NHL- ja KHL-kiekkoilijoiden kuin maajoukkuekeihäänheittäjien fysiikkavalmennuksessa.
Rytkönen muistuttaa, että tavoitteesta riippuu se, millaista voimaa ihminen tarvitsee. Keihäänheittoon, voimanostoon tai maratoniin tarvitaan erilaisia painotuksia. Yhteistä on se, että tietty määrä maksimivoimaa tarvitaan kaikessa. Maksimivoimalla tarkoitetaan suurinta mahdollista voimatasoa, jonka voi tietyssä liikkeessä tuottaa rajaamattomassa ajassa.
Maksimivoima on valmennuksessa kuitenkin jääneet paikoin kestovoiman jalkoihin. Tämä johtuu Rytkösen harhaluulomyytiksi kutsumasta ajatuksesta, että olisi olemassa voiman pyramidi, kestovoima muodostaa pohjan maksimi- ja nopeusvoimalle. Tutkimusnäyttö puhuu hänen mukaansa tätä vastaan.
– Kestovoima saadaan maksimoitua 1–2 kuukaudessa. Kova, hapottava kestovoimarääkki on kuluttavaa ja estää muuta kehittymistä, eikä sitä kannata tehdä ympäri vuoden. Esimerkiksi kamppailulajeissa ja crossfitissä tehdään usein turhaan kovaa, anaerobista kestovoimatreeniä ympäri vuoden maksimi- ja nopeusvoiman kustannuksella, suomii Rytkönen.
Sama ongelma vaivaa hänen mukaansa esimerkiksi paikoin nopeus- ja palloilulajeja. Valmennus on näiltä osin kuitenkin murroksessa, ja Rytkönen toivoo lumipalloefektin muuttavan eri voimalajeihin panostusta tulevaisuudessa.
Fitness-poseerauksessa lihakset pääsevät hyvin esille. Viitasen jalat eivät kuitenkaan leikkausten jälkeen pidä korkokengistä, joten fitness-kisaaminen taitaa jäädä.Sari Vähäsarja / Yle
Christel Viitanen nostaa enemmän kuin moni mies tavallinen, ikäisensä mies. Varsinaista maksimin hakemista hän ei silti tee, sillä jalka asettaa yhä rajoituksia. Ajatus fitness-kisaamisesta jääneekin ajatukseksi.
– Jalka oireilee niin paljon, että saa nähdä, kestääkö se koskaan korkkareilla kävelyä.
Päätavoite on päästä viemään oppia muille ja auttaa muita voimaan hyvin. Hyvin voiminen ei silti tarkoita pelkkää mukavaa. Päinvastoin: Viitanen on oppinut, että prosessit ovat pitkiä, mutta periksi ei saa antaa.
– Kuinka paljon ihminen keksiikään tekosyitä! Katsoo peilistä eikä ole tyytyväinen, mutta ei ole valmiskaan. Jos haluaa muutoksia, asioita pitää tehdä huomenna ja joka päivä – eikä kaikki tekeminen ole kivaa.
Vuodenvaihteen uuden elämän aloittajissa Viitanen näkee entisen itsensä. Halun muutokseen pitää tulla ihmisestä itsestään, ei kalenterista tai tavoista.
Sari Vähäsarja / Yle
Syöminen on myös yksi Viitasen saamista oivalluksista.
– Haastavinta kaikesta on ruoka. Ihmiset ajattelevat, että salitreeni on se raskas osa, mutta jos ajattelee ylipainoa, 80 prosenttia ratkaisusta on siinä, mitä suuhunsa laittaa.
Viitanen sanoo törmäävänsä usein ihmettelyyn, pitääkö syödä näin paljon. Oikeaa, kunnon ruokaa kun saa syödä aika paljon. Väärin syömisen jälkiä taas ei treenillä saa kokonaan pois.
Pariskunta punnitsee nykyään kaiken syömänsä, paitsi salaatin, tomaatin ja kurkun. Itseään Christel Viitanen ei juuri punnitse.
– Enkä laske kaloreita, sillä en syö makroja tai kaloreita, vaan ruokaa.
Viitanen poistuu mukavuusalueeltaan yhä joka päivä ja koettaa vastustaa kiusauksia, kuten karkkeja, jotka maistuisivat. Tosin fanaattinen hän ei ole. Hän on nimittäin hoksannut, että jos erityistä tavoitetta ei ole, kannattaa elää ihan arkista elämää, ei liian vaikeaa.
Vanhustenhuollon kanteluita tulvii valvovalle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on saanut pöydälleen kolmessa viikossa yli sata uutta ilmoitusta epäkohdista.
Määrä on valtava. Keskimäärin Valvira saa noin 400 epäkohtailmoitusta vuodessa.
– Nämä eivät ole mitään sellaisia, että on ollut pahanmakuista ruokaa, vaan ihan vakavia epäkohtia. Vähän samantyyppisiä ongelmia, mitä on ollut näissä keskeyttämispäätöksen saaneissa hoivakodeissa, ylitarkastaja Elina Uusitalo sanoo.
Ilmoituksia tulee jatkuvasti lisää Valviran eri osastoille, eikä kokonaismäärää ole ehditty edes laskea, kertoo sosiaalihuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö Eine Heikkinen.
Vaikka seassa on esimerkiksi vammaispalveluita ja lastensuojelua koskevia kanteluita, Heikkisen mukaan ehdoton valtaosa kaikista Valviraan tulleista ilmoituksista koskee vanhustenhuoltoa. Näistä kanteluista enemmistö liittyy yksityisiin hoivakoteihin.
Valviraan tulleet ilmoitukset kertovat samoista ongelmista, joita julkisuudessa on viime aikoina käsitelty: töitä tehdään liian pienellä henkilökunnalla, eikä hoivayksikön johto välttämättä ole ajan tasalla.
Ylelle lähetetyistä lukuisista viesteistä käy ilmi, että moni ei ole osannut tai jaksannut kannella, vaikka on kohdannut epäkohtia. Moni myös sanoo yrittäneensä puhua hoivayhtiölle, kunnalle tai jopa valvovalle viranomaiselle, mutta kokee, ettei ole tullut kuulluksi.
Julkinen keskustelu hoivakotien ongelmista on saanut nyt monet toimimaan. Silti epäkohdista uskalletaan edelleen harvoin kertoa omalla nimellä.
Ylen A-studio julkaisi sulkemisen jälkeen useita selvityksiä, jotka kertoivat ongelmien olevan laajoja ja koskettavan suurimpia hoivayhtiöitä: Esperiä, Attendoa ja Mehiläistä. Selvitettävinä olivat näiden kolmen yhtiön tehostetun palveluasumisen yksiköistä tehdyt aluehallintovirastojen valvontapäätökset vuosilta 2016–2018.
Selvitys keskitettiin suurimpiin yhtiöihin, koska ne ovat laajentuneet viime vuosien aikana voimakkaasti. Yksityisiä hoivayksiköitä on jo enemmän kuin julkisia. Lisäksi valvovilta viranomaisilta tulleiden viestien mukaan ongelmat näyttivät korostuvan yksityispuolella.
Tämä ei tarkoita sitä, että ongelmia ei olisi julkissektorilla. Asiaa on selvittänyt muun muassa Iltalehti.
Ongelmien taustalla on se tosiseikka, että lukuisissa hoivakodeissa on liian vähän henkilökuntaa töissä. Hoitajille on myös sälytetty runsaasti tehtäviä, jotka eivät heille kuuluisi, kuten esimerkiksi ruokahuoltoa ja siivousta.
Viikko sitten Attendon tilanne muuttui entistä tukalammaksi, kun Länsi-Suomen aluehallintovirasto keskeytti yhtiön hoivakodin toiminnan Alavudella. Hoivakodissa on yhden kuukauden aikana sattunut peräti kuusi kuolintapausta. Kuolintapausten syitä selvitellään.
Samaan aikaan poliitikot ovat vääntäneet kättä lähinnä siitä, pitäisikö hoivakotien hoitajamitoitusta nostaa, ja pitäisikö asia kirjata lakiin. Lopulta hallitus päätti käynnistää lain valmistelun.
Hoitajat pelkäävät edelleen
Miksi asioista sitten puhutaan juuri nyt?
Tietyt asiat korostuvat Ylelle tulleissa yhteydenotoissa. Monet hoitajat kokevat, että heitä on painostettu vaikenemiseen, jopa hoiva-alan työpaikasta lähtemisen jälkeen.
Toisaalta omaiset kokevat, että hoivakodin johto tai viranomaiset eivät ole kuulleet heitä riittävästi, vaikka he ovat puhuneet epäkohdista. Monet myös kertovat saaneensa vasta nyt voimia ilmoittaa epäkohdista eteenpäin.
Kristiinankaupunki ja sitä seuranneet paljastukset näyttävät olleen monelle viimeinen pisara. Suru on ajan saatossa muuttunut kiukuksi.
Valvirassa on tehty samanlaisia huomioita.
– On rohkaistuttu, mutta toisaalta ilmoittajat haluavat pysyä anonyymeinä. Siksi ilmoituksia tehdään ihmisryhmissä ja nimettömänä, Elina Uusitalo sanoo.
Moni Yleen yhteyttä ottanut pelkää, että kantelusta koituu ongelmia hoivakodissa asuvalle omaiselle.
Kuolintapauksia on ilmoitettu lisää
Valvira ja aluehallintovirastot yrittävät nyt parhaansa mukaan saada ilmoitustulvaa kirjattua. Ainakaan Valvira ei toistaiseksi ole saanut tehtävään lisäresursseja.
Useassa tapauksessa viranomaisilla on kiire puuttua epäkohtiin.
– Siellä on sellaisia paikkoja, joissa on vakavia puutteita. Niissä ei odoteta virallisia kirjaamisia, vaan toimintaedellytykset pitää arvioida välittömästi, Eine Heikkinen sanoo.
Tapauksia, joissa epäillään hoidon laiminlyönnin johtaneen asukkaan kuolemaan, on myös tullut Valviraan lisää aluehallintovirastojen kautta. Yle uutisoi aiemmin, että tällaisia tapauksia on 13–15. Valvirasta kerrotaan, että vahvistettuja tapauksia on 14, mutta määrä saattaa siis vielä kasvaa.
– Niitä on jonkun verran tullut lisää, mutta niistä ei vielä pysty sanomaan yhtään mitään, Elina Uusitalo kertoo.
Valviralta on tulossa myös poikkeuksellinen valvontapäätös, joka koskee Esperi Caren toimintaa laajemminkin. Tämä ei välttämättä jää ainoaksi laatuaan nyt, kun muidenkin yhtiöiden hoivakodeista on paljastunut runsaasti epäkohtia.
– Näitä on tullut nyt niin paljon isoista palveluntuottajista, että ilman muuta meidän täytyy sitä arvioida, Heikkinen pohtii.
Onko seuraavana vuorossa Attendo?
– Kyllä se on Attendo, joka yhteydenotoissa korostuu, Heikkinen sanoo.
Tämän enempää Valvira ei halua asiaa kommentoida. Valvonta-asiat ovat julkisia vasta, kun ne ovat valmiita ja niistä on tehty päätös.
Kristiinankaupunki ja Alavus tuskin ovat viimeiset
Yksityisten hoivakotien valvontavastuu kuuluu ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle, joka palvelut ostaa. Julki tulleet tiedot ovat paljastaneet kuntien valvonnan puutteet. Valvontaresurssit ja -tavat ovat kirjavia.
– Valvontaa ei ole organisoitu järjestelmällisesti kunnissa. Sieltä on jo oltu yhteydessä, että miten tätä valvontaa pitäisi ryhtyä toteuttamaan, Elina Uusitalo kertoo.
Tarkastuksia hoivakoteihin tehdään Valviran mukaan koko ajan yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Ratkaisuita tehdään tarvittaessa nopeasti, jos niille on tarve.
Miltä näyttää, tuleeko Kristiinankaupungin ja Alavuden kaltaisia toiminnan keskeyttämisiä vielä lisää?
– Kyllä minä luulen, että tulee, Eine Heikkinen sanoo.
Tammerkosken lukion abit eivät olleet syntyneetkään, kun Ravensburgerin Muuttuva labyrintti ilmestyi. Klassikkopelin innoittamana syntyi silti tyylikäs ja omaperäinen abilakana.
9. Älliä etsimässä, Helsinki
Minna Pärssinen
Tässä abilakanassa näkyi tekijöiden taiteellinen silmä, kuten Helsingin kuvataidelukion opiskelijoilta sopii odottaa. "Älliä etsimässä" viittaa luonnollisesti Disneyn hittielokuvaan Nemoa etsimässä.
8. Tuntematon sotilas, Lahti
Jenni Uosukainen / Yle
Lahden yhteiskoulun lukion abikuormurin kylkeen näyttää päätyneen Hietasta Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa esittänyt Heikki Savolainen – vaikka "Mie sie tarviit" ei hänen vuorosanansa ollutkaan.
7. Theresa May, Tampere
Britannian erittäin mutkikasta EU-eroa järjestelevä pääministeri Theresa May pääsi tänä vuonna kymmeniin abilakanoihin eri puolilla maata. Tämä Tammerkosken lukiolaisten värikäs tulkinta oli takuulla yksi tyylikkäimmistä.
6. "Quidquid latine...", Kuopio
Antti Karhunen / Yle
Kuopion klassillisen lukion oppilaat puolustivat abilakanassaan klassista sivistystä, tosin pilke silmäkulmassa: lakanan teksti kääntyy suomeksi "mikä tahansa latinaksi sanottu kuulostaa viisaalta".
5. Matti Nykänen, Helsinki
Varpu Helpinen / Yle
Alkuvuodesta menehtynyt Matti Nykänen oli kenties tämän vuoden abilakanoiden suurin hittiaihe, kiitos mäkihyppysankarin värikkään elämän ja rikkaan aforistisen perinnön. Helsingin Rudolf Steiner -koulun C-luokka laati tämän lakanan "Matti Nykäsen muistoa kunnioittaen".
4. Selviytyjät, Jyväskylä
Gradia Jyväskylä
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kaksoistutkinnon suorittajat saivat innoituksensa tosi-tv:n kestosuosikkisarja Selviytyjistä.
3. Titanic, Turku
Kimmo Gustafsson / Yle
Turun normaalikoulun lukion abiturienttien lakanassa oli yhteishenkeä ja dramatiikkaa. Uppoavan Titanicin väritys oli tyylikäs.
2. Books that made you cry, Lappeenranta
Mikko Savolainen / Yle
Books that made you cry -nettimeemi ("Voitko suositella kirjaa, joka sai sinut itkemään?") koristi varsin monta abilakanaa tänä vuonna. Lappeenrannan Kimpisen lukion abiturientit oli saanut kyyneliin pitkän matematiikan oppikirja.
1. Abi keeper, Tampere
Jussi Mansikka / Yle
Nämä Tampereen Kalevan lukion abiturientit eivät lähteneet mukaan vuoden muoti-ilmiöihin. Sanaleikki liimasta ja tyylikäs mustakeltainen väritys voittivat lukijat puolelleen.
Vuonna 1950 Tellervo Kankaanranta, 21-vuotias kauppakorkeakoulun opiskelija linjaa vanhemmilleen, ettei aio mennä naimisiin. Uuden ystävättären kanssa oli jo kehkeytynyt selvä periaate: Terve nainen ei miestä kaipaa.
– Kun 21-vuotias on käynyt juuri perustetussa kauppakorkeakoulussa ensimmäisestä lukukaudesta viisi kuukautta, sitä on niin varma, että pystyy itsensä elättämään. Ei se paljon yli joulun kestänyt, Koivisto kertoo Yle Perjantain juontajalle Rosa Kettumäelle.
Koivistot tapasivat samaisena vuonna, itsenäisyyspäivän aattona Turussa Kaskenkadulla. Sulhasehdokkaan ulkonäkö ei miellyttänyt nuorta Tellervoa, mutta äly ja keskustelutaito sitäkin enemmän.
Mikä nuoressa Mauno Koivistossa sitten oli niin ihmeellistä, että se sai lopulta nuoren naisen rakastumaan ja vieläpä muuttamaan mielipiteensä avioliitosta?
– Ensin alkuun Mauno Koivistossa ei ollut mitään ihmeellistä. Se oli hän, joka rakastui heti. Minä kun olen kaikessa hidas, niin tässäkin suhteeessa.
– Olimme kuitenkin sopineet tapaamisesta ja tapaamisia tuli tiheästi, eikä hän ollutkaan ihan tavallinen kaveri. Hän oli ruumiillisen työn tekijä, mutta hänellä oli tavaton tietomäärä ja kyky ilmaista itseään. Hän oli hellä ja huomaavainen, Koivisto kuvailee.
Vaikka rakkaus ei roihahtanut ensisilmäyksellä, synnyttyään se säilyi – aina loppuun asti. Koivistojen avioliitto kesti läpi presidenttivuosien, eikä se kaatunut Tellervon masennukseen tai Maunon Alzheimerin tautiin.
Koivistojen avioliitto ehti kestää lähes 65 vuotta, kunnes Mauno Koivisto menehtyi keväällä 2017. Koivistoista oli tullut jo yli vuosikymmen sitten pisimpään yhdessä ollut Suomen presidenttipari.
– Miten te onnistuitte säilyttämään noin vahvan rakkauden kaikkien näiden vuosien läpi? kysyy Rosa Kettumäki.
– Helposti siinä tuntee sen rakkauden ja toisaalta menetyksen. Sama pätee siihenkin, kun toinen on matkalla ja toinen jää odottamaan. Sitten kun tavataan niin on mukava, kun tulee kotiin. Ei sitä sen paremmin voi selittää, Koivisto sanoo.
Astiat lentelivät
Tellervo Koivisto oli muutakin kuin presidentin vaimo. Hän oli kansanedustaja, feministi ja pakinoitsija. 1960–1970-luvuilla Koivisto kirjoitti Rouva Koiviston päiväkirja -palstaa Suomen Kuvalehteen. Koivisto kirjoitti etenkin naisen asemasta. Joidenkin tekstien kohdalla hän empi etukäteen.
– Näytin niitä Maunolle, ja hän vain sanoi, että sinä noista vastuun kannat, tee itse päätöksesi. Eikä koskaan puuttunut, Tellervo muistelee.
Hoitokodissa Mauno Koivisto pyysi vaimoaan lähtemään ja palaamaan uudelleen, koska jälleennäkemisen hetki oli niin mukava. Tellervon mukaan sama sopi riitelyyn. Tellervolla oli tapana haastaa riitaa, koska sen jälkeen oli niin mukava sopia.
– Ilmeisesti on tullut monenmoista sanottua. Tässä luin jostakin, että olen sanonut, kun oli kysytty, että oletteko harkinneet avioeroa, että ei olla mutta murhaa kyllä. En itse tätä lausumani taustaa muista, Koivisto sanelee.
Toinen tapahtuma kuitenkin muistuu Tellervon mieleen. Tuolloin käynnissä oli riita, eikä Tellervo halunnut antaa periksi.
– Mauno sanoi, että anna sieltä joku astia. Mutta joku semmoinen, jossa on valmiiksi jo särö.
Mauno meni kylpyhuoneeseen, ja kun huoneesta kuului särkyvän astian ääni, Tellervoa jo nauratti.
Nyt Tellervo Koivisto on elänyt leskenä lähes kaksi vuotta. Rakkaus on edelleen olemassa, mutta se on jalostunut muistoksi ja kaipaukseksi.
– Kaipauksella muistelen, mutta kyllä tässä jo on varsinainen suruaika takana päin, Koivisto sanoo.
Perjantai: Miten rakkaus kestää elämää? Rouva Tellervo Koiviston lisäksi mukana keskustelemassa Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu rakkauspsykologi Tony Dunderfelt. Perjantai-dokkari: 91-vuotiaina vihille.
Käyttäjä maksaa -periaate on monen mielestä selkeä ja oikeudenmukainen käytäntö. Voisiko siis kuntien lääkäri- ja muiden palveluiden käyttäjät kantaa kustannuksista nykyistä suuremman osan?
Yle pyysi Tilastokeskukselta laskelman siitä, kuinka paljon kotitaloudet saavat rahallista nettohyötyä käyttäessään kunnan tarjoamia lukuisa hyvinvointipalveluita.
Nettoarvolla tarkoitetaan sitä palvelun arvoa, jonka käyttäjä saa vielä sen jälkeen kun otetaan huomioon hänen maksamansa asiakasmaksut.
Esimerkiksi käynti lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa tuo kotitaloudelle keskimäärin 84 euron hyödyn, kun huomioidaan kotitalouden maksamat asiakasmaksut. Päivähoidon arvoksi tulee jo 10 000 euroa, kun kotitalouden maksama päivähoitomaksu on vähennetty palvelun hinnasta pois.
Antti Parviala / Yle
Terveydenhoito ja muut hyvinvointipalvelut ovat kunnille järkälemäinen menoerä.
Kuntaliiton mukaan enemmistöllä kunnista talous valahti viime vuonna miinuksen puolelle. Toisin sanoen 196 kuntaa teki viime vuonna tilinpäätösarvioiden mukaan negatiivisen tuloksen. Muutos on suuri, sillä vuotta aiemmin miinuksella oltiin 55 kunnassa
Kuntien talous näyttää liiton mukaan “hälyttävän synkältä”.
– Asiakasmaksujen korottaminen on yksi työkalu tilanteen korjaamisessa, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Mutta maksuja on monenlaisia. Esimerkiksi jätehuolto pyritään rahoittamaan kokonaan käyttäjämaksuilla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa maksuilla katetaan runsas seitsemän prosenttia kustannuksista.
Esimerkiksi terveydenhuollossa maksujen korottaminen on vaikea kysymys. Osa pienituloisista jättää jopa nyt palveluita käyttämättä kustannusten takia.
Maksuissa on vielä pelivaraa
Laki määrää monien palveluiden osalta tarkalleen, kuinka paljon niistä saa periä maksuja käyttäjältä. Kunta voi halutessaan nostaa maksut lain sallimaan ylärajaan, mutta läheskään aina niin ei tehdä.
Punakallion mukaan kaksipäiväisessä kuntatalouden seminaarissa maksujen korottaminen ei ollut kuuma puheenaihe, vaikka monen kunnan rahakirstussa pohja on jo näkyvissä.
Kenelläkään ei ole kuitenkaan kokonaiskuvaa missä määrin maksut ovat jo lain sallimalla enimmäisrajalla. Erilaisia maksuja on paljon ja kunnan lautakunta voi muuttaa niitä halutessaan.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi kunnille mahdollisuuden nostaa sote-maksuja noin 30 prosenttia vuoden 2016 alusta lähtien. Mahdollisuutta on käytetty hyödyksi vaihtelevasti. Osa kunnista on nostanut maksut lain sallimaan enimmäismäärän, osa on käyttänyt mahdollisuutta osittain, osa ei lainkaan.
– Pelivaraa on mutta sitä ei helpolla käytetä ihan maksimiin, Punakallio sanoo.
.
Sari Vähäsarja / Yle
Korotukset ovat herkkä poliittinen kysymys. Maksut iskevät raskaimmin pienituloisiin.
– Tämä on ihan peruskauraa. Kun kunnassa tarvitaan säästöjä, pöydällä on niin tulo- kun menopuolikin.
Vaikea verrata
Punakallion mukaan kuitenkaan juuri nyt asiakasmaksujen korottamisesta ei käydä laajaa keskustelua. Hallituksen antamassa korotusmahdollisuudessa on kuitenkin pelivaraa käyttämättä.
Asiakasmaksuilla rahoitetaan keskimäärin runsas seitsemän prosenttia sote-palveluiden kustannuksista, mutta osuudet vaihtelevat niin että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa osuus on runsas neljä prosenttia ja suun terveydenhuollossa kolmannes.
– Asiakasmaksujen osuus palvelujen rahoituksesta Suomessa on nähty kansainvälisesti katsottuna suhteellisen korkeaksi, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Marjo Kekki sanoo.
Hän muistuttaa kuitenkin, että vertaileminen on vähintään haastavaa muun muassa siksi, että eri maiden järjestelmissä on suuria eroja esimerkiksi sen suhteen, miten laajasti yhteiskunta vastaa palvelujen järjestämisestä tai miten rahoitus kokonaisuutena on järjestetty.
