Suomen Pankki vaatii kotitalouksille velkakattoa, johon laskettaisiin asunto- ja taloyhtiölainat sekä kulutusluotot. Pankin mukaan lainakatto vahvistaisi kotitalouksien lainanhoitokykyä ja kykyä kuluttua, mikä parantaisi Suomen talouden edellytyksiä toipua kriiseistä.

– Viranomaisten nykyisillä keinoilla ei pystytä riittävästi torjumaan muuttuvan lainanannon ja velkaantuneisuuden riskejä kansantaloudelle, perustelee Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

– Kotitalouksien suuren velkaantuneisuuden aiheuttamiin riskeihin on voitava puuttua välineillä, jotka hillitsevät kotitalouksien kokonaisvelkaantumista suhteessa takaisinmaksukykyyn, Nykänen kirjoittaa Euro ja Talous -julkaisussa.

Velkakattoa täydentäisivät asunto- ja taloyhtiölainojen pituuden rajoitukset. Kotitalouksien velkaantumista hillitsisi myös asuntokauppojen rahoittamiseen käytettävien taloyhtiölainojen määrän rajoittaminen.

Uusilla keinoilla vältettäisiin tilanteita, joissa asuntojen hinnat nousevat ja lainamäärät kasvavat huomattavasti nopeammin kuin kotitalouksien tulot.

Taloyhtiölainat lisääntyneet nopeasti

Suomalaisten kotitalouksien veloista suurin osa on asuntolainoja. Taloyhtiölainat ovat kuitenkin lisääntyneet nopeasti.

Taloyhtiölainojen avulla kotitalous pääsee kiinni omistusasuntoihin näennäisesti edullisemmin kuin rahoittamalla hankinnan kokonaan asuntolainalla ja omilla säästöillä. Taloyhtiölainat peritään kuitenkin takaisin yhtiövastikkeissa, mikä voi nostaa asumiskustannukset korkeiksi.

Suomen Pankin mielestä maan rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan haavoittuva kotitalouksien mittavan velkaantuneisuuden ja pankkijärjestelmän suuren koon vuoksi.

– Velkaantuneet kotitaloudet usein reagoivat taloustilanteen heikentymiseen ja epävarmuuden lisääntymiseen vähentämällä kulutustaan ja investointejaan, Nykänen arvioi.

Irlanti ja Espanja varoittavia esimerkkejä

Nykäsen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus heikentää välillisesti koko kansantalouden kykyä sopeutua taloudellisiin sokkeihin. Irlannin ja Espanjan kokemukset finanssikriisin aikana ovat tästä varoittavia esimerkkejä.

– Varoittavat esimerkit on syytä ottaa vakavasti, Nykänen sanoo.

Hän arvioi, että nykyisessä markkinatilanteessa lainakatto ja muut välineet olisi mahdollista mitoittaa niin, etteivät ne juurikaan heikentäisi lainojen saatavuutta.

Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tuttu liikemies Peter Vesterbacka lähtee vetämään Jäämeren rata -hanketta. Vesterbackan yhtiö allekirjoitti Rovaniemellä torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Peter Vesterbacka sanoo, että rautatie Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen rakennettaisiin yksityisellä rahoituksella, joka aiotaan hankkia ulkomailta.

Rautatien hinnaksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa.

Liikenneministeriön tilaama konsulttiselvitys totesi runsas vuosi sitten, että rata on taloudellisesti kannattamaton.

350 km/h Rovaniemeltä Norjaan

Vesterbacka uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua.

– Meillä on tarkoitus tehdä nopea yhteys samalla tavalla kuin Tallinna-tunnelissa. Jäämeren rataa suunnitellaan junille, jotka kulkevat 350 km/h tai nopeammin. Teemme sellaisen yhteyden, että se toimii turismin kannalta.

Matkailun osuutta Jäämeren radan kannattavuuteen ei ole hänen mielestään otettu riittävästi huomioon aiemmissa selvityksissä.

– Rahti ei todellakaan ole se ainoa juttu. Jos katsoo Tallinna-tunnelia, niin siellä rahdin osuus on noin 20 prosenttia ja muu on henkilöliikennettä. Kyllä tässäkin henkilöliikenteellä tulee olemaan merkittävä rooli, etenkin kun Rovaniemelle laskeutuu tulevaisuudessa suoria lentoja Aasiasta.

– Oleellista on, että Jäämeren rata säästäisi 20 rahtipäivää Aasian ja Euroopan välillä. Maailman huomio on kiinnittynyt tänne todella hyvällä tavalla ja nyt on hyvä aika lähteä tekemään.

Entä saamelaiset?

Jäämeren rata on herättänyt vastustusta saamelaisten parissa. Radan on pelätty halkovan porolaitumia. Vesterbacka uskoo kuitenkin, että keskustelu myös vastustajien kanssa auttaa.

– Nämä asiat ratkeavat sillä, että puhutaan. Olemme jo puhuneet saamelaisten kanssa ja heidänkin parissaan on monta mielipidettä asiasta. Olen varma, että pääsemme hyvään ratkaisuun kun keskustellaan.

Jäämeren radasta aiotaan järjestää yleisötilaisuudet joka kuukausi. Lisäksi kaikkien asianosaisten kanssa aiotaan keskustella.

– Koska emme ole paikallisia, meillä ei ole tavallaan mitään ennakkoluuloja, vaan voimme keskustella kaikkien kanssa siitä mitä ollaan tekemässä.

Peter Vesterbackan mukaan osa Jäämeren radasta kulkisi maan alla tai jopa ilmassa.

Valtiovallalta rautatien puuhamies toivoo tukea siihen, että radalle saataisiin joustavasti kaikki tarvittavat luvat.

Tallinna-tunnelille naurettiin

Liikemiehen visiot kuulostavat varsin mahtipontisilta. Samanlainen vastaanotto oli miehen edellisen ison projektin, Tallinna-tunnelin kanssa kolme vuotta sitten.

– Silloin iso osa vain nauroi ja sanoivat, ettei tämä ole mitenkään realistista. Nyt kolme vuotta myöhemmin alkaa olla rahoitus kasassa, YVA (ympäristövaikutusten arviointi) on liikkeellä ja kohta päästään poraamaan.

Vesterbackan mukaan ensimmäinen juna Tallinnan ja Helsingin välisessä tunnelissa viilettäisi joulukuussa 2024. Tallinna-tunnelin hinnaksi on arvioitu 15 miljardia euroa eli se maksaa noin viisi kertaa Jäämeren radan verran.

Raiskaus on sodassa ja konflikteissa vanha, tunnettu ase. Kongon demokraattisessa tasavallassa raiskausväkivalta on saanut yhä raaempia piirteitä.

Apujärjestö Fidan avustustyöntekijä ja humanitaarisen avun koordinaattori Hannu Happonen pitää tukikohtaansa Ugandassa, mutta käy säännöllisesti Kongossa. Vierailut ja haastattelut kongolaisten kanssa kertovat, että raiskauksen uhri on usein alaikäinen, pahimmillaan jopa vauva.

Viime viikolla Happonen vieraili Monigin klinikalla Goman lähellä. Hän kertoi maan tilanteesta Ylelle puhelinhaastattelussa tällä viikolla.

Happonen tapasi matkallansa nyt 14-vuotiaan tytön. 13-vuotiaana tyttö oli ollut pellolla töissä, ja kotiin palatessaan hän törmäsi ryhmään nuoria miehiä aseiden kanssa. He raiskasivat tytön ja uhkasivat tappaa, jos tyttö kertoo kenellekään.

Kotona isoäiti kuitenkin huomasi, että jotain on vialla. Kun äitikin palasi pellolta kotiin, he veivät tytön klinikalle, jossa hän sai HIV-estolääkityksen. Tyttö tuli kuitenkin raskaaksi, Happonen kertoo.

Kun vauva oli noin neljän kuukauden ikäinen, sama tapahtui uudelleen. Tyttö oli palaamassa kavereiden luota, kun hän joutui jälleen joukkoraiskauksen uhriksi. Tällä kertaa kyseessä oli eri ryhmä.

Nuorin puolivuotias

Kongon väkivaltaa ja raiskattujen kohtaloa on tehnyt tunnetuksi Nobelin rauhanpalkinnon saanut lääkäri Denis Mukwege. Hänellä on sairaala Bukavun kaupungissa Kongon itäosissa.

Happonen tapasi Mukwegen viime vuonna.

Happosen haastattelussa Mukwege kertoi, että klinikan potilaiksi alkoi tulla vauvoja vuonna 2012, ja nyt seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita lapsia on paljon. Pahimmillaan Mukwege on nähnyt puolivuotiaan raiskatun lapsen.

Läheskään kaikki raiskaustapaukset eivät tule julki, mutta YK:n mukaan Kongossa dokumentoitiin viime vuonna 1 049 konfliktiin liittyvää seksuaalisen väkivallan tapausta. Uhreina oli 605 naista, 436 tyttöä.

Lisäksi uhreina oli neljä miestä ja neljä poikaa.

Tyttö menettää avioliiton, miehelle häpeä

Aina kokemuksista ei haluta kertoa, sillä raiskaus on paitsi pahoin traumatisoiva kokemus, myös ruma leima. Se voi vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

– Kun ihmiset saavat tietää, että tämä nuori nainen on raiskattu, hänen mahdollisuutensa päästä naimisiin vähenevät, Happonen tiivistää vanhempien huolen.

Miehiä ja poikia kiusaa toisenlainen stigma.

– Miesten välinen seksi on tabu näissä maissa. Harva mies tai poika on valmis edes puhumaan siitä julkisesti tai kertomaan kenellekään, Happonen arvioi raiskauksen uhrien hiljaisuutta.

Miesten raiskauksiin on herännyt nykyisin myös YK:n turvallisuusneuvosto, jonka mukaan sen jäsenmailla pitäisi olla suunnitelma miespuolisten raiskausuhrien auttamiseksi.

"Asialla ei ole seurauksia"

Raiskaukset ovat tehokas keino levittää kärsimystä ja pelkoa, varsinkin, kun uhrina on lapsi. Kongon demokraattisessa tasavallassa ongelman kitkemistä vaikeuttaa seurausten puute.

– Se on kai jonkinlainen vallankäyttö, ihmisen alistaminen ja häpäisy, Happonen pohtii lasten raiskauksia.

– Mielestäni tätä lisää tieto siitä, ettei asialla ole seurauksia.

Mahdotonta oikeuden saaminen ei silti ole: vuonna 2017 Kongossa tuomittiin 11 aseellisen ryhmän jäsentä noin 40 lapsen joukkoraiskauksesta. Joukossa oli ainakin yksi vauva.

Tausta: Useiden ryhmien pelikenttää

• Kongon demokraattinen tasavalta on kärsinyt väkivallasta vuosikymmeniä. Vuosina 1997–2003 maassa käytiin verinen sisällissota, johon osallistui myös naapurimaita.
• Vaikka sisällissota loppui, elämä Kongossa on väkivaltaista, sillä erilaiset pienemmät ryhmittymät – ja toisinaan hallituksen joukot – hyökkäävät siviilien kimppuun, ja hallitus tukahduttaa muun muassa poliittisia vastustajia tiukoin ottein.
• Itäisissä Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa toimii Human Rights Watchin mukaan yli 140 aseellista ryhmittymää. On Ruandan vapauttamisen demokraattisia joukkoja, kongolaisia Nyatura-joukkoja, ugandalaisiajohtoisia joukkoja ja useita burundilaisia ryhmittymiä, muiden muassa.
• Viime vuonna eri ryhmät tappoivat Pohjois- ja Etelä-Kivussa yli 883 siviiliä ja sieppasivat lähes 1 400 ihmistä.
• YK:n tilastoissa Kongossa raportoitiin viime vuonna noin tuhat konfliktiin liittyvää raiskausta. Suurimmassa osassa raiskaustapauksista epäiltynä oli joku aseellinen ryhmittymä, mutta noin 300 tapauksessa syylliseksi epäiltiin Kongon armeijaa tai poliisia.
• Usein raiskauksen uhriksi joutuvat naiset ja tytöt koulumatkalla, puita kerätessä tai vettä noutaessa. Raiskaaja voi olla myös poliisi ja tekopaikkana selli.

Suomalaisfirmoille Yhdysvaltain päätös aloittaa jäänmurtajien rakentamisurakka on merkittävä. Yhtiöt voivat saada suuriakin osatilauksia Yhdysvalloista, sillä Suomi on kiistatta jäänmurtamisen ykkösmaita koko maailmassa.

Yhdysvallat on valmistellut uusien niin sanottujen polaarijäänmurtajien hankkimista usean vuoden ajan. Yhdysvaltain rannikkovartiosto tarvitsee järeitä jäänmurtajia arktisten alueiden ankariin olosuhteisiin.

Nyt Yhdysvaltain viranomaiset ovat tilanneet Missisipissä sijaitsevalta VT Halter Marine -nimiseltä telakalta yhden, raskaan luokan polaarijäänmurtajan. Kahdesta seuraavasta on olemassa optio.

Rannikkovartiosto haluaisi käyttöönsä jäänmurtajat nopealla aikataululla. Murtajista kolme olisi raskaita ja toiset kolme keskiraskaita polaarijäänmurtajia.

Pompeo vahvisti tuen

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vahvisti alkuviikosta Ylen haastattelussa, että yksi murtaja odottaa valmistusvaihetta, ja sen jälkeen tulee vielä viisi lisää. Hän sanoi ulkoministeriön tukevan täysin rannikkoviraston ja turvallisuusviraston hankkeita.

Yhdysvaltain jäänmurtajatilauksiin sovelletaan sota-alusten hankintasäännöksiä. Niiden kotimaisuusaste pitää olla vähintään 51 prosenttia.

Suomalaiset meriteollisuusyhtiöt voivat siis periaatteessa olla alle 50 prosentin osuudella laivakisassa mukana osatoimittajina ja suunnittelijoina. Sekin tietäisi Suomeen satojen miljoonien eurojen tilauksia. Usealla suomalaisyhtiöllä arvioidaan olevan sopimusneuvottelut jo pitkällä.

Lisää sopimusneuvotteluista voit lukea tästä jutusta:

”Olen luottavainen, että jonkinlainen osuus meillä siinä aluksessa on” – Suomalaisfirmat odottavat Yhdysvaltain jäänmurtajakauppojen vahvistumista Yhdysvaltain ensimmäisen uuden polaarijäänmurtajan hinnaksi on arvioitu runsaat puoli miljardia euroa. Kongressi on myöntänyt rahoituksen budjettipäätöksessään.

Tilauksia ehkä jo kesällä

Uuden murtajan hankintaan liittyvän kilpailun tulokset on määrä julkaista kesäkuun loppuun mennessä. Varsinainen rakentaminen alkaisi vuonna 2021. Käytössä se olisi ehkä vuonna 2024.

Sen jälkeen tehtäisiin muutaman vuoden välein kaksi murtajaa lisää. Jos ja kun Yhdysvallat tilaa lisää jäänmurtajia, kongressi päättää niiden rahoituksesta erikseen myöhemmin. Kuuden aluksen murtajalaivaston hinta voi nousta noin neljään miljardiin euroon.

Uusilla murtajien myötä Yhdysvallat pystyisi lisäämään erityisesti arktista läsnäoloaan. Niitä käytettäisiin muun muassa rajavesien valvontaan, ympäristönsuojeluun, pelastustehtäviin ja navigointiavun antamiseen.

Lue myös:

”Olen luottavainen, että jonkinlainen osuus meillä siinä aluksessa on” – Suomalaisfirmat odottavat Yhdysvaltain jäänmurtajakauppojen vahvistumista

Yhdysvaltain rannikkovartiosto vaatii pikapäätöstä jäänmurtajahankinnoista – Suomalaiset kärkkyvät alihankkijoiksi

Markkinaoikeus on kumonnut Kelan hankintapäätökset, jotka koskevat vaativaa lääkinnällistä terapiaa. Markkinaoikeuden ratkaisu koskee Kelan eteläisen piirin päätöksiä. Markkinaoikeus myös kielsi Kelaa solmimasta riidanalaisia hankintasopimuksia.

Kyseessä on Kelan viime vuoden lopulla tekemä kilpailutus. Sen myötä vaikeasti vammaisten ja fysioterapeuttien pitkiäkin hoitosuhteita päättyi.

Esimerkiksi lappeenrantalainen fysioterapeutti Mikko Tynkkynen kertoi helmikuussa Ylen haastattelussa, kuinka Kelan päätös päätti hänen vuosia kestäneen hoitosuhteensa asiakkaan kanssa.

Sote Palveluntuottajat -yhdistyksen mukaan kilpailutuksen ulkopuolelle jäi 400 fysioterapiayritystä. Yhdistys arvioi, että jopa 5 000 vaikeasti vammaista henkilöä on joutunut vaihtamaan fysioterapeuttia.

Kela puolestaan arvioi, että kuntouttaja vaihtuu 3 500 ihmiseltä.

Markkinaoikeuden päätöksestä kertoi ensin Kauppalehti.

Pisteitä ilman erikoisosaamista

Markkinaoikeuteen asian veivät Myyr-Fysio ja Neuroliitto. Ne perustelivat valitustaan muun muassa toteamalla, että tarjousten vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnankohteeseen vain osittain.

Kyseessä on lääkinnällisen kuntoutuksen tarjoaminen. Valittajien mukaan koulutuspisteitä on kuitenkin saanut kaikista fysioterapiakoulutuksista, vaikka ne eivät olisi liittyneet lääkinnälliseen kuntoutukseen mitenkään. Vertailupisteet eivät siksi ole mahdollistaneet tarjousten puolueetonta arviointia.

Valituksen mukaan vertailuperusteet ovat olleet laadun osalta syrjiviä ja kohtuuttomia.

Kela vastusti, markkinaoikeus tuomitsi

Kansaneläkelaitos vaati vastineessaan markkinaoikeutta hylkäämään valituksen. Kelan mukaan terapeuttien koulutustasoon liittyvä pisteytysperuste on hankintasäännösten mukainen. Hankinnassa on asetettu tarkat laatua koskevat vähimmäisvaatimukset.

Kilpailutuksen perusteissa painotettiin 80 prosenttia hintaa ja 20 prosenttia laatua.

Markkinaoikeus katsoi, että tarjouspyyntö on ollut tarjoajien valintaperusteiden osalta epäselvä ja perusteli asiaa laajasti. Tarjouspyyntö ei myöskään ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Kela on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeuden päätöksen mukaan Kelan hankintayksikön on järjestettävä uusi tarjouskilpailu. Kilpailussa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Kela tiedotti verkkosivuillaan, että aikoo hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa markkinaoikeuden päätökseen.

Edessä on pitkä tie

Fysioterapeutti Mikko Tynkkynen kertoo markkinaoikeuden päätöksen luovan toiveikkuutta.

– Mutta samaan aikaan ymmärrän myös realiteetit, Tynkkynen sanoo.

Pelkkä tuomiosta valittaminen voi kestää kuukausia ja jos korkein hallinto-oikeus antaa luvan, alkaa uusi käsittely. Edessä voi olla pitkä tie.

Kelan päätös alkoi näkyä Tynkkysen yrityksessä vuoden vaihteessa.

– Vuoden vaihteen jälkeen vaikeavammaisia kuntoutujia siirtyi toisten palveluntuottajien piiriin. Silloin oli vaihtuvuutta. Mutta se on väistämättä potkinut kehittymään yrittäjänä, Tynkkynen kertoo.

Piinallisin pitkä odotus on Tynkkysen mukaan kuntoutujilla, jotka ovat joutuneet siirtymään muualle. Yrittäjä voi aina keksiä ratkaisuja ja kehittää toimintaa, joka tuo lisää asiakasvirtaa. Toiveissa kuitenkin on, että markkinaoikeuden päätös pysyy.

– Me emme olisi kilpailutukseen osallistuneet, jos motivaatio ei olisi ollut kohdillaan ja osaamista toimia. Negatiivinen hankintapäätös oli meille totta kai pettymys.

Markkinaoikeuden tuomio oli yrittäjälle myös helpotus. Tynkkynen sanoo odottavansa tasa-arvoista kohtelua sekä yrittäjiä että kuntoutujia kohtaan ja yhteisten pelisääntöjen noudattamista.

– Se tässä on eniten kiusannut ja häirinnyt, että kaikkia yrittäjiä ei ole kohdeltu tasavertaisesti. Jos olisimme jääneet rannalle sellaisista syistä, joista olisi voitu mennä peilin eteen, olisi asian voinut vielä niellä.

Saamelaiset tyrmäävät torstaina uutisoidut uudet Jäämeren rata -suunnitelmat.

Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemiehen Peter Vesterbackan yhtiö allekirjoitti torstaina aiesopimuksen norjalaisen Etelä-Varangin kehitysyhtiön kanssa Jäämeren radan suunnittelemisesta ja toteuttamisesta.

Tarkoituksena on rakentaa rautatieyhteys Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen ulkomailta hankittavalla yksityisellä rahoituksella. Radalla halutaan nopeuttaa Aasian ja Euroopan yhdistävän Koillisväylän kauppareitin muodostumista.

Jäämeren rata on herättänyt voimakasta vastustusta saamelaisten parissa. Rata halkoisi toteutuessaan saamelaisten kotiseutu- ja poronhoitoaluetta. Kielteisen kannan ratahankkeelle ovat aiemmin ilmaisseet muun muassa Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta sekä useat yhdistykset.

Torstainen uutinen tuli yllätyksenä saamelaisten viralliselle edustajalle, Saamelaiskäräjille. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on pettynyt siihen, että saamelaiset saivat tiedon hankkeesta jo toistamiseen median kautta. Samoin kävi kaksi vuotta sitten, kun Suomen hallitus päätti selvittää Jäämeren rataa.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta. Ei ole hyväksyttävää, että Saamelaiskäräjiä saamelaisten virallisena edustajana ei ole tiedotettu asiasta etukäteen, sanoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisten kanssa aiotaan keskustella asiasta

Finest Bay Area Development Oy:n ja Etelä-Varangin kehitysyhtiön välisessä aiesopimuksessa osapuolet sitoutuvat tutkimaan Jäämeren radan toteutusmahdollisuuksia sekä sen laajempia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Tarkoituksena on suunnitella kaikki osapuolet huomioiva toteutusmalli.

Peter Vesterbackan mukaan hankkeesta keskustellaan asianosaisten kanssa. Suunnitelmissa on järjestää aiheesta myös kuukausittaisia yleisötilaisuuksia.

– Olen varma, että pääsemme keskustelemalla hyvään ratkaisuun, Vesterbacka kommentoi.

Tiina Sanila-Aikio haluaa huomauttaa, että pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä.

– Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema ja oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Saamelaisten kanssa ei keskustella vaan neuvotellaan.

Saamelaiskäräjät odottaa, että saamelaiset osallistetaan tällaisiin hankkeisiin niiden ensimetreiltä lähtien.

– Ainoa tapa edistää tätä hanketta on se, että saamelaiset ovat alkusta alkaen mukana ja että vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja ympäristöön selvitetään asianmukaisesti. Odotan, että Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous saamelaisten virallisina edustajina saavat kaikki mahdolliset tiedot asiasta, oikea-aikaisesti.

Saamelaiskäräjien mukaan Jäämeren rata uhkaisi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka on suojattu muun muassa Suomen perustuslain saamelaiskulttuurin heikentämiskiellolla. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio uskookin kyseisen hankkeen näyttävän heikentämiskiellon vahvuuden.

– Jäämeren radan rakentamiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estää radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle. Heikentämiskielto on juuri tämänkaltaisia tilanteita varten, ja nyt mitataan, kuinka tällaisia hankkeita arvioidaan sen valossa. Uskon kyllä siihen, että heikentämiskielto estää tällaisten hankkeiden toteuttamisen.

Peter Vesterbacka uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff epäilee, onko tällaisella aikataululla mahdollista selvittää saamelaisiin kohdistuvat vaikutukset sekä huomioida saamelaisten oikeudet.

– Kyllä siinä saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien yli kävellään, jos niin nopeasti rakennetaan. Tarvittavat selvitykset eivät mitenkään valmistu tuollaisella aikataululla.

– Me olemme samaa mieltä kuin ennenkin. Me emme halua emmekä tarvitse Jäämeren rataa, Feodoroff jatkaa.

Samaa mieltä on inarilainen poronhoitaja Jussa Seurujärvi. Hän on antanut viime vuosina poronhoitajien kasvot Jäämeren radan vastustamiselle. Vaikka hankkeen tiimoilta on ollut myös hiljaisempia aikoja, pyörii uhka nuoren poronhoitajan mielessä alituiseen.

– Jäämeren rata on asia, jota ei saa millään pois mielestä. Se työntyy ajatuksiin joka ikinen päivä, uudestaan ja uudestaan. Se on kuin musta pilvi pään päällä.

– Ja nyt saimme uusia uutisia radan suhteen. Jäämeren rata on poronhoidon kaikista suurin uhkakuva. Jatkamme radan vastustamista kuten ennenkin, Seurujärvi kertoo.

Peter Vesterbackan edistämän Tallinna-tunnelin myötä Suomesta tulisi osa Kiinan arktista silkkitietä. Jäämeren rata olisi luontainen jatkumo silkkitielle ja kiinalaisyhtiöiden valmistamien tuotteiden sujuvalle pääsylle maailmanmarkkinoille. Vesterbackan mukaan Jäämeren rata säästäisi 20 rahtipäivää Aasian ja Euroopan välillä.

Myös Lapin liitto päätti äskettäin sisällyttää Jäämeren radan pohjoisen reittivaihtoehdon Pohjois-Lapin uuteen maakuntakaavaan.

Maatalouden kannattavuusongelmat voivat ajaa viljelijöitä siirtymään luonnonmukaiseen tuotantoon. Esimerkiksi Lapissa pari edellistä kesää on ollut niin heikkoja, että osa viljelijöistä joutuu nipistämään tai luopumaan kokonaan lannoitteiden käytöstä.

Lannoitteista luopumisesta seuraava askel on siirtyminen virallisesti luomutuotantoon. Lannoitekustannuksista tulevan säästön lisäksi tilan kannattavuuteen vaikuttavat esimerkiksi luomutuotteiden korkeampi hinta ja luomutuet.

Projektityöntekijä Eija Tammela Välitä viljelijästä -projektista sanoo, että keskivertotilallakin lannoitteisiin menee helposti 10 000 – 20 000 euroa.

– Se on todella iso summa rahaa. Jos talous on mennyt niin kuralle, että luotolla ei enää saa ostettua, niin se on mahdoton paikka. Niitä ei pysty ostamaan, Tammela kuvaa.

Luomu käy talousjärkeen

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antero Nikander tunnistaa ilmiön. Talousvaikeudet ovat saaneet monet tilat pohtimaan kannattavuusasioita.

– Viljelijät joutuvat todella tarkkaan miettimään mikä tuotantosuunta ja millä tavalla on kaikkein kannattavinta, Nikander sanoo.

Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Arto Latukan mielestä kiinnostus luomutuotantoa kohtaan nimenomaan taloudellisista syistä on järkeenkäypää.

– Esimerkiksi maitotiloilla kannattavuusvertailussa pärjäävät ne tilat, jotka ovat kokonaan luomussa verrattuna niihin tiloihin, joilla vain pellot ovat luomulla, Latukka sanoo.

Luomutilojen kannattavuus on tavanomaista viljelyä parempi huolimatta siitä, että satotaso on alhaisempi. Tätä kompensoi luomutuotteiden korkeampi hinta.

– Erityisesti kun on hankalia vuosia, kuten nyt pari viimeisintä vuotta, ero sadoissa kapenee, Latukka sanoo.

Viime vuosina maatalouden kannattavuus on laskenut ja ero luomun eduksi kaventunut.

Maatilan pikavipiksi luomusta ei ole

Luomusta ei toki ole pikaiseksi talousavuksi. Luomusitoumuksessa on siirtymäaika ja kaiken lisäksi luomusitoumuksia on haettu niin vilkkaasti, että määrärahat uusien tilojen ottamiseksi luomutukien piiriin ovat loppuneet tältä vuodelta.

– Periaatteessa tukia voi hakea 15.6. asti, mutta toistaiseksi rahoja uusien luomusitoumusten tekoon ei ole, Antero Nikander maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Viime vuonna luomukorvauksia maksettiin 55 miljoonaa euroa. Koko 2014-2020 EU-ohjelmakaudella luomusitoumuksiin on ollut käytettävissä 326 miljoonaa euroa.

Jos talous on mennyt niin kuralle, että luotolla ei enää saa ostettua, niin se on mahdoton paikka. Eija Tammela

Luomutuotannon pinta-ala Suomessa on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi vuonna 2015 luomulla oli noin 225 000 hehtaaria, mutta viime vuonna määrä oli kasvanut jo lähes 300 000 hehtaariin.

Säästö väärästä paikasta kostautuu

Välitä viljelijästä -projektin Eija Tammelan mielestä lannoitteet ovat ehdottoman väärä paikka säästää. Lannoitteiden käyttämättömyydellä on oma vaikutuksensa satoon.

– Kun omaa rehua ei tule riittävästi, niin sitten seuraavana vuonna joudutaan taas ostaman rehua entistä enemmän muualta. Se on vähän niin, että suo siellä vetelä täällä.

Talousvaikeuksista huolimatta maanviljelijöillä on Tammelan mukaan vahva usko tulevaan.

– Luojan kiitos viljelijöillä on edelleen uskonto kymmenen. Aina jaksetaan uskoa ja toivoa, että parempaa on tulossa. Onneksi ei ole vaivuttu sillä tavalla epätoivoon, että ei enää edes yritettäisi.

Artikkelista voi keskustella kello 22 asti.

Neljäkymmentä vuotta sitten Weberin piste oli Luopioisten Rautajärven kylässä, jonne kyläläiset pystyttivät muistomerkin maan väestöllisen keskipisteen kunniaksi.

Weberin piste ei kunnioittanut muistomerkkiä, vaan siirtyi kohti etelää entiseen Hauhon kuntaan. Hauholaiset pystyttivät Sappeen kylään oman muistomerkkinsä Weberin pisteelle.

Tämäkään muistomerkki ei Weberin pisteen liikettä jarruttanut. Nyt se on Tilastokeskuksen mukaan lähes parikymmentä kilometriä etelämpänä Mäyränkorventien läheisyydessä. Toki piste on edelleen Hämeenlinnan Hauhon pitäjässä.

Weberin pisteen liike ei ole loppumassa.

– Väestöennusteiden perusteella väestöllinen keskipiste liikkuu etelään suurin piirtein samaa vauhtia kuin aiemmin vielä pari- kolmekymmentä vuotta, arvioi alue- ja väestökehityksen asiantuntija, valtiotieteen tohtori Timo Aro MDI-konsulttitoimistosta.

Jokaisella keskimäärin sama matka

Saksalaisen tilastomaantieteilijän Alfred Weberin piste kertoo alueen, esimerkiksi Suomen, väestöllisen keskipisteen. Tähän pisteeseen on jokaisella suomalaisella keskimäärin yhtä pitkä matka.

Nykyinen Weberin piste kertoo paljon siitä, missä Suomen asutus on. Pisteestä on Helsingin keskustaan hieman yli sata kilometriä. Maan pohjoisimpaan kylään Utsjoen Nuorgamiin matkaa kertyy tuhat kilometriä.

Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro kertoo, että Suomessa vaikuttaa kolme väestöä koskevaa trendiä.

– Meillä on samanaikaisesti meneillään keskittymiskehitys, supistumiskehitys ja vakituisen asumisen autioitumiskehitys. Väestö keskittyy, väkimäärä vähentyy ja useilla seuduilla jopa eteläisessä Suomessa alueet autioituvat.

– Maakuntien keskuskaupungit ja radanvarren kaupungit pitävät pintansa, mutta muualla tilanne on vaikeampi, analysoi Timo Aro.

Lue myös: Syntyvyyden romahdus pani väestöennusteet kerralla uusiksi – katso, miltä näyttää sinun kotiseutusi tulevaisuus

Weber pysyy vielä vuosia Hämeenlinnassa

Jos Weberin piste jatkaa liikettään etelään lähes kilometrin tahtia vuosittain, kuten asiantuntija Timo Aro arvelee, menettää Hämeenlinna Weberin pisteen Janakkalalle joskus vuosina 2040–2045.

Pisteen liikkumista on ihmetelty myös Hämeen lehdistössä. Sydän Häme -lehti kirjoitti asiasta viitisen vuotta sitten. Hämeen Sanomat puolestaan pelkäsi Weberin häipyvän koko maakunnasta 70 vuoden kuluttua.

Nykyisestä pisteestä on Hyvinkään ja Kanta-Hämeen rajalle noin 50 kilometriä, joten Kanta-Häme voi menettää Weberinsä jo aiemmin. Toisaalta lienee selvää, että jossain vaiheessa vauhti hiipuu.

Piste on nyt Hauholla. Helsingin Vallilassa on Hauhon puisto.

– Sitä, että Weberin piste olisi Hauhon puistossa, saamme kyllä odottaa todella, todella pitkään, naurahtaa kuvitelmalle asiantuntija Timo Aro.

Weberin pistekin joutuu jossain vaiheessa toteamaan maantieteen liian vahvaksi. Meri tulee vastaan.

Vilho ja Sirkka Korkiala olivat naimisissa 28 vuotta ja saivat kahdeksan lasta. Vuonna 1952 solmittu avioliitto päättyi Vilhon kuolemaan vuonna 1980. Sirkka jäi yksin kahden navetan ja kahdeksan lapsen kanssa.

Meidän kotien väliä oli vain kilometri. Aina kun Vilho tuli pyörällä tai hevosella vastaan, hän kysyi, että joko Sirkka on 18.

Minä olin vihainen että mitä sinä sillä tiedolla teet. Hän oli sellainen leikkisän luontoinen ja sanoi, että "en minä oo koskaan kenestäkään muusta tuumannutkaan akkaa ottaa kuin sinusta".

Kerran Vilho puhui rehellisesti, että hän oli rukoillut oikein että saisi minut vaimokseen ja pääsisi hänkin taivaaseen. Minä sanoin, että kyllä minä oon vähän heikko johtamaan sinne, mutta jos hän nyt niin tuntee, niin kovin hyvä.

Hän kosi minua, ja minä sanoin että kyllä minä myönnyn, mutta tuu kysymään äitiltä ja isältä. Hän oli sellainen ryyppymies ollut ja huonoilla vilkkureilla vähän. Kyllä se oli niille varmasti kova isku alkuun.

Niin se sitten onnistui, ei siinä mitään.

Kun me kerran kävelimme Kokkolassa viinakaupan oven ohi, niin Vilho sanoi että hän ois kuule rikas poika, jos saisi takaisin ne rahat mitä on sinne vienyt.

Minä en siitä kärsinyt, minä en milloinkaan nähnyt häntä juovuksissa, vaikka samalla kylällä asuttiin. Jumala pelasti hänet ja hänestä tuli uskovainen mies. Siinä jäi ryyppäämiset.

Nyt minä olen ajatellut, että sehän meni valtiolle se raha tavallaan kun hän osti viinaa. Lapsetkin ovat saaneet pientä korvausta Vilhon sotainvaliditeetista. Valtio on maksanut ne rahat takaisin monta kertaa. Minä sitä aina ihailen, että Vilho haudasta vielä elättää minua.

Tämä on vähän sellaista suomalaista puhetta.

Vilho oli paljon navetassa, teki raskaimmat työt, loi lannat. Olihan siinä mulla vielä sitten. Joskus olin huonossa kunnossa, muistan kerrankin kun istuin lehmän alle ämpärin kanssa. Vilholle sanoin että istuu siinä vieressä jakkaralla ja ottaa sitten kun saan lehmän lypsettyä. Minä en ois jaksanut sitä ämpäriä nostaa.

Yhdessä me tehtiin työt navetassa. Radion piti olla soimassa koko ajan, että kuuli uutiset ja musiikkia. Tuvassa Vilho saattoi laittaa valkian hellaan ja veden lämpiämään. Ja saunotti lapsia ulkosaunassa.

Kodinhoitajat olivat hyvä apu. Kodinhoitajien johtaja sanoi aina, että hän laittaa kaksi hoitajaa tulehen: silloin levähdät. Se oli niin ihanaa, kun hän huolehti kuin hyvä ystävä.

Joka viikko oli leipomapäivä ja pyykkipäivä. Leipomapäivän aikana syntyi sata leipää. Kun uuni lämmitettiin, sitä leivottiin sitten. Rieskat ja ohraleivät, hienot ruisleivät ja paksut ruisleivät. Sitten pata pantiin uuniin vielä yöksi jälkilämmölle. Kun yön oli uunissa liha, niin oli se hyvää ja tuoksui ihanalta.

Totta kai Vilho arvosti sitä mitä minä tein. Kyllä se aina sille antoi niin suuren arvon. Kiitollinen hän oli vaimosta.

Ei sitä paljon paapotettu, sitä vaan tehtiin työtä ja onnellisia oltiin aina kun sai jostain vähän rahaa. Olihan se joskus tietysti vähän liikaakin. Molemmillekin oli liikaa työtä. Kun Vilholla oli se jalkakin.

Kyllä minä aina niin onnellinen olin, kun sain terveen lapsen. Minut oli ihan niin kuin sillä lailla valmistettu siihen äitiyteen.

Lasten kasvatus oli melkein Vilhon vastuulla, ainakin kurinpito. Monesti itkin lasten puolesta, mutta kyllä me yhessä iliman muuta sovinnossa kasvatettiin lapsia.

Kerran kun minä pyykkäsin, Vilho sanoi että älä aina pyykkää, paiskaa menehen ne vaipat. Se oli vähän sellainen ratikaalin oloinen. Eihän sitä sellainen peli vetele.

Heti kun kuuli kertakäyttövaipoista, se lähti moottoripyörällä niitä hakemaan.

Kun toinen poika syntyi, Vilho lähti tilaamaan pyykkikoneen. Minä sanoin ensiksi, etten kehtaa kellekään sanoa, että olen pyykillä ollut. Se oli niin suuri helpotus, ettei sitä usko kukaan.

Kyllä se oli ihanaa aikaa. Minä en ole milloinkaan moittinut. En minä muista että ois milloinkaan yksinäinen ollut. Seuraa oli aina. Ja sitä oli niin väsynytkin aina, että kun sänkyyn pääsi, niin uni tuli heti.

Kyllähän se kovaa oli, mutta niin sitä vain selvittiin. Ja kaikilla muilla oli samanlaista. Jumala on ollut hyvä ja sinne on saanut kertoa vaikeutensa ja sieltä on apu aina tullut.

Niinhän sitä sanotaan, että tyytyväisyys on ihmisen onni. Jos vain aina valittaa, ei sitä voi onnelliseksi tullakaan. Pitää olla kiitollinen ja tyytyväinen.

Kyllähän se kovaa elämä on ollut, mutta ei se niin vaikeaa että tyytymättömäksi kannattais ruveta. Kiitollisuus ennen kaikkea on aina mielessä, elämää kohtaa. Kiitollisuus on koko ajan sydämessä. Jumala on pitänyt huolen.

En minä mitenkään tunne, että lapsilla olisi ollut helpompaa. Kyllä niillä on aivan täysi työ nykyajankin perheillä, vaikkei sitä niin raskasta ruumiillista työtä, mutta henkisesti se on heillekin raskasta. Kyllä se kovaa hommaa on.

Mervi ja Esa Porkola rakastuivat kun Mervi oli 18 ja Esa 20. Kihloihin he menivät vuoden ja naimisiin kolmen vuoden kuluttua. Tyttäret Maria ja Elisa syntyivät 1989 ja 1992.

Me oltiin tunnettu jo pitkään, samalta kylältä ja seurakunnan tilaisuuksista. Esa hurmasi minut salmiakilla, tuli aakkospussin kanssa ja tarjosi siitä.

Kun lähdettiin ensimmäistä kertaa ajelulle, se oli heti selvä peli. Katsottiin talomalleja ja puhuttiin työnjaosta. Että siivoavatko molemmat ja tiskaavatko.

Me on naurettukin jälkeen päin, että ekoiksi treffeiksi keskustelut oli aika käytännöllisiä. Hyviä vastauksia tuli ja ne ovat päteneet. Ei ole tarvinnut miettiä, että miksi tuo ei tee.

Esa oli sitä mieltä, että kaksi lasta riittää: hänen mielestään molemmille pitää olla syli.

Kun Maria syntyi, meillä oli tontti ja autotalli valmiina. Minä otin lapsia kotiin hoitoon: ensimmäinen tuli 6.15 ja viimeinen lähti 17.15. Oma lapsi oli pieni, ja sitten oli rakennus. Kun hoitolapset lähtivät, vietiin Maria hoitoon mummulle ja lähdettiin rakentamaan.

Olin sillä lailla tunnollinen, etten tiskannut silloin, kun oli hoitolapsia. Sitten illalla kun tultiin raksalta ja saatiin Maria nukkumaan, alettiin tiskata.

Meillä ei ollut tiskikonetta eikä lämmintä pesutilaa: saunaan piti mennä ulkokautta ja lämmittää pata. Onneksi oli vessassa käsisuihku: vessanpytyn päälle pantiiin amme ja siinä pestiin lapsi.

Puoli vuotta oli sellaista aikaa, etten muista Mariasta mitään. Onneksi otettiin kuvia. Lopetin perhepäivähoitajan hommat, se ei ollut mun juttu.

Elisa oli koliikkilapsi, mutta silloin oli jo uusi koti valmis. Itkuisuus oli väsyttävää, silloin oli kyllä hermo tosi kireällä. Hän nukkui ensimmäisen kokonaisen yön vasta 3-vuotiaana.

Lastenhoitajana sitä ajatteli, että minun pitää pärjätä. Vieläkin on takaraivossa se ajatus ja malli, että äidillä oli kahdeksan lasta ja maatalo. En osannut ajatella, että en ole äitini.

Harmittaa, ettei ole nauttinut niin paljon kuin voisi. Joskus miettii tippa linssissä, että olisi vain ottanut lunkisti, kun lapset olivat pieniä.

Jollain tapaa minulla on silti ollut helpompaa kuin äidillä. Työn määrä ja fyysisyys on ihan erilainen. Odotukset ovat tulleet itseltä: ei ole koskaan tehnyt mielestään riittävästi, koska on lapsena opetettu, että pitäisi tehdä vielä enemmän.

Tiskikone on maailman ihanin laite – siitä en luovu koskaan! Ja videotkin oli aika hyvä juttu: sai hetken hengähtää, kun pani Tao Taon pyörimään. Kerran Maria tunki videonauhurin täyteen vahaliituja. Me ihmeteltiin, mikä siinä on.

Joka aikakaudessa on omat helpotuksensa. Ja jos et ole tiennyt jostain helpotuksesta, et ole voinut kaivatakaan sitä.

Mutta en kyllä kadehdi tämänkään päivän äitejä. Työelämän hektisyys ja paineet on vielä pahempia kuin silloin, kun omat lapset olivat pieniä.

Minun ei ole koskaan tarvinnut olla lasten kanssa yksin. Esa on aina osallistunut kodinhoitoon ja lastenhoitoon. Kuvistakin näkee, että jos Esa vaikka työpäivän jälkeen levähti nojatuolissa, hänellä oli Elisa sylissä. Siinä molemmat nuokkuivat.

Siinä olen samaa mieltä kuin äiti, että jos vanhemmat ovat eri mieltä jostain kasvatuksessa, ei voi vetää mattoa toisen jalkojen alta. Näkemyserot on sovittava välissään. Esa on jämäkkä isä, ja mielellään sitä on kunnioittanut toisen näkemyksiä. On tärkeää oppia, ettei aina olekaan oikeassa.

Se me päätettiin jo alussa, että kerrotaan joka päivä lapsille ja toisillemme, että rakastetaan. Omassa lapsuudessa se ei ollut tapana.

On hyvä, että oltiin ensin kaksin. Tuli vahva pohja, jolle oli hyvä saada lapset. Aina me ollaan äiti ja isä, ja nyt myös mummu ja "vaali". Mutta on meidän oikein mukava olla kahdestaankin.

Maria ja Joel Savikko alkoivat seurustella elokuussa 2010. Hugo ja Elmo ovat syntyneet 2014 ja 2016.

Me tavattiin tuttavien häissä, ihan vain moikattiin. Joel laittoi myöhemmin viestin, että on lähdössä vuodeksi vaihtoon Japaniin. Sen vuoden ajan me tutustuttiin Facebookissa.

Joel on kotoisin Sundsvallista, mutta hän lensi Japanista palattuaan ensin Suomeen. Me mentiin jätskille ja se oli kyllä menoa. Tuntuu, että minä vain tuijotin sitä. Juteltiin enimmäkseen matkasta.

Kihloihin me mentiin jo joulukuussa ja naimisiin elokuussa. Pojat on nyt 2- ja 4-vuotiaat.

Tällä hetkellä olen pääasiassa äiti, mutta on meillä parisuhdekin. Me osataan jutella muustakin kuin lapsista, vaikka puhutaankin paljon kasvatuksesta. Tykätään myös olla kaksinkin, ja äiti ja isä on sen mahdollistaneet, kun ne haluaa monesti olla poikien kanssa.

Joel tekee kotona yhtä lailla, melkein pitää miettiä, tekeekö enemmän.... Varsinkin lastenhoidolliset asiat tehdään ihan yhdessä. Siivouksesta ei tykkää kumpikaan.

Pohdin aika paljon kasvatusasioita. Äitinä pyrin olemaan jämäkkä, mutta lempeä. Koetan ottaa poikia paljon syliin ja olla heidän kanssaan.

Muistan omasta lapsuudesta, että mun kanssa on paljon värkätty ja touhattu.

Ekana tulee mieleen se, miten äiti on aina sanonut, että rakastaa. Haluan sanoa sen omillekin lapsille. Äidiltä saan myös vertaistukea: jos on vaikka huutanut lapsille, äiti muistuttaa, että niin on muutkin huutaneet.

Päätin kyllä aikanaan, että en koskaan huuda. Sitten huusin. Mutta myös selvitin sen lasten kanssa. Me keskustellaan paljon asioista.

Minulle ei ole vaikeaa kysyä neuvoja. Tietoa on tarjolla niin paljon, että pitää löytää oma tiensä: onko se sormiruokailu vai kestovaipat vai mikä.

Osaan myös rajata asioita paremmin kuin äiti. Olen luonteeltani sellainen, että tykkään rauhasta ja kotona olemisesta. Jos meinaa mennä hullunmyllyksi, rauhoitan heti kaikki iltamenot.

Nykyään some tuo sellaisia paineita, mitä omalla äidillä ei ollut. Pystyy seuraamaan muiden äitien arkea – tai sitä mitä he haluavat jakaa. Monesti se on kauniita koteja ja tyylikkäitä lapsia. Ilman sitä voisi kyllä elää ihan hyvinkin ja voisi olla jopa helpompaa.

Täytyy tehdä paljon töitä sen kanssa, että ymmärtää, että meidän arki on ihan hyvä, vaikka ei näytäkään tuolta.

Helsingin Hämeentien pari kuukautta kestänyt remontti on jo tyhjentänyt kadunvarren liiketiloja. Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksosen mukaan paikalliset yrittäjät ovat antaneet runsaasti palautetta hankalasta tilanteesta.

– Yrittäjien viesti on ollut se, että myynnit ovat tippuneet jopa kymmeniä prosentteja, liikkeitä on lopettanut ja osa on muuttanut muualle, Laaksonen sanoo.

Hämeentien remontin on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen Hakaniemen remontti jatkuu vielä useita vuosia.

– Kokonaisuudessaan Hakaniemen pää tulee olemaan kuusi vuotta remontissa. Kun koko Hämeentie on suljettuna yksityisautoilulta, niin se vaikuttaa kokonaisuudessaan ydinkeskustan liiketoimintaan ja kivijalkakauppiaisiin, Laaksonen jatkaa.

Peruskorjauksen aikana Hämeentie uudistetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä. Remontin yhteydessä katu muutetaan jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteen kaduksi Sörnäisten Kurvin ja Hakaniemen välillä.

Laaksosen mukaan suurin ongelma on se, että yksityisautoilijat eivät löydä kivijalkakauppiaita alueella. Helsingin Yrittäjät korostavat sitä, että suuretkin remontit on tehtävä, mutta kritisoi vahvasti Helsingin toimia yritysvaikutuksiin. Laaksosen mukaan yrittäjät pitäisi ottaa keskusteluun mukaan silloin, kun suuria hankkeita suunnitellaan.

Väliaikaisena ratkaisuna Laaksonen vaatii yritysten lähettyville lyhytaikaisia autopaikkoja ja että remontin aikana huolehditaan pääsy yrityksiin.

– Kaikki eivät käytä joukkoliikennettä ja kun Suomessa on neljä vuodenaikaa, niin kaikki eivät myöskään pyöräile, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja muistuttaa.

Laaksosen mukaan yrittäjät ovat kyllästyneet Helsingin toimiin ja muuttavat siksi kehyskuntiin Espooseen ja Vantaalle. Mechelininkadun remontin yhteydessä Espoosta on Laaksosen mukaan myös otettu yrittäjään yhteyttä.

– Espoon kaupungilta oltiin häneen yhteydessä ja kysyttiin, että kuinka voimme palvella, Laaksonen sanoo.

Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola sanoo Ylelle, ettäEspoo ei tavoittele Helsingin yrittäjiä.

Hämeentien yrittäjät ahtaalla

Kyselykierroksella yrittäjät kertovat muun muassa meluhaitoista ja epävarmasta tulevaisuudesta.

– Pelottaa kyllä, kun remontti etenee, sanoo kenkäkauppayrittäjä Sanna Lipponen-Poutanen.

Lipponen-Poutanen on kuullut muilta kadun yrittäjiltä huonoista kokemuksista ja moni yrittäjä on muuttanut pois tai lopettanut kokonaan. Joku yrittäjistä naapurissa harkitsee muuttoa pois.

– Kyllä mekin olemme joutuneet kaikkia vaihtoehtoja miettimään ja vakavasti pohditaan kestääkö remontti liian kauan odottaa tässä.

Myös Lipponen-Poutanen toivoo, että kaupunki kuulisi yrittäjiä enemmän suurissa hankkeissa.

Uffin myymälästä kerrotaan, että remontti on vaikuttanut myymälän asiakasmääriin ja on aiheuttanut häiriötä.

– Astmaatikot ovat reagoineet pölyyn ja välillä kun tuossa ihan vieressä, niin kassalla on vaikea kuulla asiakkaan kysymyksiä, kertoo myyjä Veera Paatero.

Mechelininkadun remontista tuoreita kokemuksia

Yli kaksi vuotta kestänyt Mechelininkadun remontti aiheutti suurta tuskaa monille yrittäjille ja osa joutui lopettamaan toimintansa, kun osa taas muutti pois. Lisäksi remontti sekoitti liikennettä ja sitä myös arvosteltiin liian hitaaksi.

– Kokemus oli yrittäjälle todella hurja, kauppias Tuula Byman sanoo.

Hänen mukaansa myynti väheni remontin takia puoleen normaalista, kun huonojalkaisimmat eivät päässeet liikkeelle ja autolla oli hankala ajaa kadulla.

– Meillekin, kun tuodaan tauluja kehystettäväksi, niin ihmiset eivät enää uskaltaneet tulla tänne, Byman muistelee.

Bymanin mukaan iso työ oli myös neuvotella työmiesten kanssa, jotta he eivät jättäisi suuria kuorma-autoja myymälän eteen, jolloin myymälää ei nähnyt eikä sinne päässyt tulemaan.

Bymanin mukaan neuvottelua kuitenkin kannattaa käydä, sillä hänen kokemuksensa mukaan työmiehet ymmärsivät yrittäjän kiperän tilanteen. Hämeentien yrittäjille hän toivottaa tsemppiä.

– Ei auta kuin jaksaa ja toivoa, että remontti menee omalta kohdalta mahdollisimman nopeasti ohi.

Kaupungilta Byman peräänkuuluttaa vaiheittaista remonttia ja enemmän tiedottamista, jotta yrittäjät voisivat suunnitella tulevaa.

– Jos tietäisi, että tiloissa on hankala toimia seuraavan kahden kuukauden ajan, voisi pitää vaikka lomaa, Byman pohdiskelee.

Helsinki: Oppia on otettu Mechelininkadun remontista

Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkinevan mukaan kaupunki on kuullut yrittäjiä ennen Hämeentien remonttia ja nyt remontin aikaan. Ennen remonttia kaupunki teki pari laajaa vaikutusten arviointia, remontin vaikutuksista liiketoimintaan.

– Varsinaista yritysvaikutusten arviointia, joka nykyään tehdään kaikista isoimmista hankkeista, ei ole tehty, koska se ei ollut Hämeentien remontin valmistelun aikaan vielä käytössä jokaisessa päätöksentekovaiheessa, Rinkineva kertoo.

Hänen mukaansa kaupungin teettämät selvitykset ovat vastaavanlaisia, vaikkei yhtä laajoja.

Kaupunki on Rinkinevan mukaan tehnyt useita toimia yrittäjien kuulemiseksi, kuten tavannut henkilökohtaisesti yli 250 alueen yrittäjää.

Niin sanotut yritysluotsit tapaavat yrittäjiä myös remontin aikaan. Kaupunki päätyi yritysluotsitoimintaan Mechelininkadun remontin kokemusten jälkeen ja myös viestintää on lisätty.

Rinkinevan mukaan kaupungilla ei ole erityisiä keinoja tukea yksityisiä yrittäjiä remontin aikana.

Lue lisää:

Hämeentien remontti toi ruuhkia Helsinkiin – Iltapäivällä poliisi painoi vihreää valoa, ja liikenne sujuvoitui

Mechelininkadun mittavan tietyömaan keskelle nousi piskuinen terassi – "Hankalaa on ollut monin tavoin, joten piti keksiä jotain piristävää"

Torstain yllätysuutinen on otettu Lapissa vastaan sekä epäilevästi, iloiten että pettyneenä. Angry Birds -mobiilipelistä ja Tallinna-tunnelista tutun liikemies Peter Vesterbackan ilmoitus napata Jäämeren rata -hanke haltuunsa kuulostaa mahtipontiselta.

Mies itse uskoo, että juna Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden, mutta viimeistään alle kymmenen vuoden kuluttua.

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki ei kuitenkaan ole yhtä optimistinen hankkeen aikataulusta kuin Vesterbacka.

– Hallitus istuu säätytalossa, missä pitäisi käsitellä näitä asioita ja sitä, miten yleensäkin suhtaudutaan rautatieliikenteeseen. Kaikki rahti tulee kumipyörillä Lappiin ja hiilijalanjälki on valtava. Mikä on rautatien merkitys pohjoisessa? Toinen asia on saamelaiskysymykset. Viidessä vuodessa nähdään, mitä tästä tulee.

Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja

Lapin liitto: Näemme tässä liiketoimintamahdollisuuksia

Vesterbacka kertoi torstaina, että hän on jo aloittanut keskustelut saamelaisten kanssa ratahankkeesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo kuitenkin, että kuuli koko asiasta vasta päivän uutisista.

– Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluja tai neuvotteluja asiasta, Sanila-Aikio sanoo.

Jäämeren radasta on väännetty jo pitkään ja viimeksi helmikuussa hanke jäädytettiin kannattamattomana. Lapin liitto on kuitenkin pitänyt ratasuunnitelmista kiinni. Lapin maakuntajohtaja Mika Riipin mielestä Vesterbackan yhtiön allekirjoittama aiesopimus on hyvä uutinen.

– Liike-elämä näkee mahdollisuuksia ja on valmis toimimaan. Tuntuu, että kun julkinen puoli miettii jonkun asian kannattavuutta, ne ovat pitkässä juoksussa. Lapin liitto näkee tässä liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voivat auttaa Lapin aluekehitystä.

"Radiosta kuulin ja yllätyin kovasti"

Itä-Lapin kuntayhtymän liikenneasiamies Kari Väyrynen taas on pettynyt. Väyrynen oli matkalla Rovaniemelle lobbaamaan Murmanskin ratavaihtoehtoa, kun hän kuuli radiosta, että Jäämerenrata on jo "päätetty rakentaa" Kirkkoniemelle.

– Ajoin autoa ja radiosta kuulin ja yllätyin kovasti. Olimme sopineet tapaamisen Jäämerenradan tiimoilta ja nyt ei ehkä ole enää sitten tapaamiselle aihetta. Toivotan kaikille onnea, Väyrynen sanoo.

Hän muistuttelee kuitenkin siitä, että Itä-Lapista kuljetetaan paljon puuta ja tavaraliikenteen tarpeet ovat kasvussa.

– Jos Kemiin toteutuu biotuotetehdas tai Kaidi, puhumattakaan Soklista, niin tavaramäärät kasvavat, Väyrynen summaa radan tarpeita.

Lue myös:

Suomen saamelaisnuoret haluavat Jäämeren radan pois maakuntakaavasta

Lapin liitto listasi tavoitteensa tulevaan hallitusohjelmaan – henkiin herätelty toive Jäämeren radasta herättää kiistaa

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Jäämeren rata kuohuttaa tunteita Lapissa

Hallitusneuvottelut ovat tänään jatkuneet toisella neuvottelupäivällä Säätytalossa.

Aiemmin päivällä kuultavina ovat olleet työmarkkinapomot, niin työntekijäpuolelta kuin työnantajapuolelta.

Hallitusneuvotteluja johtava Antti Rinne (sd.) kertoi infotilaisuudessa tavanneensa työmarkkinajohtajia sekä sanoi kaikilla osapuolilla olleen hyvä tahtotila.

– Tulen myös tapaamaan Suomen Yrittäjiä ja keskustelemaan heidän kanssaan.

Lyhyessä infotilaisuudessa ei tullut ilmi mitään suurempia asiakokonaisuuksia, joista olisi käyty aiemmissa keskusteluissa käytännöntasolla.

Työmarkkinatilanteesta Rinne kertoi EK:n sulkeneen yhden sopimusmuodon pois. Liittokierroksella hallitus voi tehdä veroratkaisuja vasta, kun palkkalinja on selvillä.

Koko tiedotustilaisuus on katsottavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Rinne valitsi eilen keskustan, vihreät, vasemmistoliiton ja RKP:n neuvottelemaan sosiaalidemokraattien kanssa uudesta hallituksesta.

Kokoonpanot hallitusneuvotteluihin julkistettiin

Hallitusneuvottelujen neuvottelijoiden ja asiantuntijoiden nimilistat julkistettiin illalla. Puheenjohtajina työryhmissä ovat Sanna Marin (sd.), Antti Kaikkonen (kesk.), Markus Lohi (kesk.), Ville Skinnari (sd.), Antti Lindtman (sd.), Lauri Ihalainen (sd.), Krista Kiuru ja Hanna Kosonen (kesk.).

Hallitusneuvottelujen varsinaiset keskustelut alkoivat tänään Säätytalolla Helsingissä. Neuvotteluja käydään kahdeksassa isossa pöydässä, jotka on nimetty samoin otsikoin kuin hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymykset. Ensi viikolla niiden rinnalla työnsä aloittavat pienemmät neuvotteluryhmät.

Kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat näet täältä.

Työmarkkinajohtajat: työllisyysaste nousuun ja koulutukseen panostettava

Iltapäivällä Säätytalolle marssivat kuultavaksi työmarkkinajohtajat. Rinne halusi kuulla heitä kipukohdista, joita uuden hallituksen täytyy lähteä ratkomaan.

Yhteinen viesti näytti olevan työllisyysasteen nosto ja koulutuspanostukset.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toivoi, että perhevapaiden, työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen uudistaminen otetaan pikaisesti työn alle.

– Aktiivimallista on myös luovuttava ja työntekijöiden muutosturvaa parannettava. Lisäksi haluamme satsauksia aikuisten koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder aikoi puhua neuvottelijoille työllisyysasteen noston ja koko koulutusketjun panostusten puolesta.

– Meillä on puoli miljoonaa ihmistä pelkän peruskoulun varassa. Työllisyysaste ei nouse ilman, että rahaa laitetaan koulutukseen, painottaen erityisesti alkupäätä eli varhaiskasvatusta ja perusopetusta, mutta myös loppupäähän.

Toinen asia tärkeä asia on suomalaisten ostovoima, jota ei saa Fjäderin mielestä vaarantaa kiristämällä työnverotusta.

Työantajapuoli halusi uudelta hallitukselta päätöksiä, jotka vahvistavat työllisyyttä ja parantavat yritysten kilpailukykyä.

– Suhdanneodotukset ovat heikentyneet voimakkaasti lähivuosina. Koko hallitusohjelmaa pitää katsoa työllisyysasteen kautta, tarvitsemme korkeamman työllisyysasteen! EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies painottaa.

Häkämies huomautti, että esillä olleet yritystukien leikkaukset ja erilaiset haittamaksut nostavat yritysten kustannuksia ja heikentävät kilpailukykyä, mikä taas näkyy työllisyydessä.

Veropolitiikan neuvottelupöytää johtava SDP:n Timo Harakka kertoi Uudelle Suomelle, että keskusta on osoittanut kompromissihaluja viime hallituskaudella voimaantulleen yrittäjävähennyksen suhteen. Harakan mukaan he ovat huomanneet itsekin, ettei yrittäjävähennys jakaudu ihan järkevästi. Demarit haluaa luopua vähennyksestä.

Erilaiset kansalaisjärjestöt päivystävät Säätytalon edessä hallitusneuvotteluiden ajan muistuttamassa niille tärkeistä asioista.

Keskusta nimesi neuvottelijat vasta aamulla

Hallitusneuvotteluissa on päästy tänään itse asiaan eilisen taustoituksen jälkeen.

– Hyvällä mielellä mennään neuvotteluihin, hyvin nukutun yön jälkeen. Kävimme keskustelun omassa puoluehallituksessa, ja totesimme, että liikkeellelähtö näyttää oikein yhtenäiseltä, Rinne totesi aamupäivällä.

Yksi viidestä puoluejohtajasta on poissa neuvotteluista. Keskustan puheenjohtaja, toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu Romanian Sibiussa järjestettävään EU:n epäviralliseen huippukokoukseen.

Keskustan mukaantulo neuvotteluihin varmistui eilen aamulla puoluejohdolle tehdyn kyselyn jälkeen, joten puolueen neuvottelijat saatiin nimettyä vasta torstaiaamuna.

Hieman poikkeuksellisesti kaikki keskustan kansanedustajat ovat mukana.

– Meillä oli aika vähän aikaa valmistautua tähän, koska vielä vuorokausi sitten ei ollut vielä tietoa, että täällä ollaan. Nyt perusneuvotteluryhmä on nimetty, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi matkalla neuvotteluihin.

Kaikkonen korosti, että keskustalla on edelleen kymmenen kynnyskysymystä, joiden toteutumisen puolue haluaa turvata neuvotteluissa.

Johtoviisikon pöydälle vaikeimmat asiat

Niin kutsutussa puheenjohtajien pöydässä ratkotaan neuvotteluiden vaikeimpia kysymyksiä.

– Puheenjohtajien pöydässä vallitsee tällä hetkellä hyvä tunnelma. Täällä olevat puolueet luottavat siihen, että tuloksia saadaan ja ongelmat voidaan jakaa avoimesti. Alkuun on saatu aikaan hyvä neuvotteluilmapiiri, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kertoi.

Jo ennalta tiedetään, että keskustan ja vihreiden kesken on odotettavissa kovaa vääntöä ainakin metsähakkuiden määrästä ja perhevapaiden uudistamisesta. Vasemmistoliitton ja keskustan välillä taas veroratkaisut ja yritystukien uudistaminen aiheuttavat kitkaa.

Myös työllisyyden parantamisen keinoista voi tulla kiistaa. SDP haluaa poistaa keskustan hallituskaudella luodun aktiivimallin ansioleikkurin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuvaili tunnelmaa yhtä iloiseksi kuin eilen: toistaiseksi on keskitytty puolueita yhdistäviin, ei jakaviin asioihin.

– Nyt kun kaikkien puolueiden neuvotteluryhmät ovat paikalla, pääsemme syventymään aiheisiin. Minulla on luottavainen mieli. Tästä saadaan kokoonpano, joka pystyy rakentamaan ohjelman, jolla torjutaan päättäisesti eriarvoisuutta ja tehdään parannuksia, jotka näkyvät suomalaisten arjessa.

Kahdeksan "ilmiötä" ohjaavat hallitusohjelman valmistelua

Keskiviikkona neuvottelijat kuulivat asiantuntijoita kahdeksasta isosta ilmiöstä, jotka määrittävät tulevaa hallituskautta. Kuultavana oli muun muassa talouden, ilmastonmuutoksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita.

Samalla keskusteltiin puolueiden kannoista ja eri aihe-alueiden tilannekuvista. Rinteen mukaan nämä aiheet ohjaavat hallitusohjelman valmistelua.

Rinne totesi, ettei valtiovarainministeriön talouskatsaus poikennut juuri aiemmista arvioista.

– Lähtökohta on se, että mustia pilviä on taivaalla, sekä globaalissa että Euroopan taloudessa, Brexit, Italian talous ja Saksankin tilanne. Nämä pitää tietysti ottaa huomioon talouspolitiikassa, Rinne sanoi.

Yksityiskohtaisempiin kysymyksiin on tarkoitus tarttua jo iltapäivällä, mutta ensin sovitaan yhtenäisistä käytännöistä.

Parin sadan neuvottelijan joukko on jaettu aluksi kahdeksan suuren ilmiön mukaisiin neuvottelupöytiin. Ensi viikolla aiheet jaetaan vielä pienempiin asiakokonaisuuksiin.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuvaili ilmiöihin pohjautuvaa tapaa täysin uudeksi tavaksi tehdä hallitusohjelmaa.

– Ollaan uuden äärellä, ja katsotaan vahvasti tulevaisuuteen. Kun on saatu aikaan yhteinen tilannekuva, voidaan määrittää yhteiset tavoitteet ja sen jälkeen mennä keinoihin.

Vihreiden Haavisto kertoi, että ilmiöihin perustuva neuvottelutapa on hänelle uusi. Sama neuvotteluryhmä käsittelee useamman ministeriön asioita.

– Neuvottelujen lopputuloksena pitäisi tulla toimintaohjeet ministeriöille. Eri ryhmien välillä on myös varmasti päällekkäisyyttä. On vielä mahdollista perustaa myös uusia alaryhmiä, jos tulee vaikeita asioita.

Lue lisää:

Hallitusneuvottelujen moottoria käynnistellään Säätytalolla

Näin syntyi hallitusohjelmasta neuvotteleva uusi punamulta – Yle seurasi politiikan superpäivää aamusta iltaan

Analyysi: ”Uusi punamulta” vääntää veroista, työllisyydestä ja hakkuista – sopu hallitusohjelmasta ei synny sormia napsauttamalla Analyysi: Tällainen olisi oikeisto-oppositio – tuolileikki pilasi tunnelmaa kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä

Anneli Jäätteenmäki (kesk.) aloitti europarlamentaarikkona vuonna 2004. Samana vuonna, kun Euroopan Unioni sai kymmenen uutta jäsenmaata.

– Silloin innostus tulevaisuuteen oli aivan käsin kosketeltavaa. Oli tunnelma, että nyt Eurooppa on vihdoin yhdistynyt, eikä ole enää Itä- ja Länsi-Eurooppaa, Jäätteenmäki sanoo.

Se Eurooppa, jonka parlamentista Jäätteenmäki nyt lähtee, on erilainen.

– Aivan erilainen. Innostus ja eteenpäin katsominen on poissa.

Haasteita on. Esimerkiksi globalisaatio.

Jäätteenmäki ei halua sulkea rajoja, mutta globalisaatiolle pitäisi pystyä löytämään ratkaisu, joka hyödyttää kaikkia.

– Ei muureja rakentamalla, mutta niitä vinoutumia ja eriarvoisuuksia korjaamalla ja parantamalla.

Äänivyöryllä läpi

Anneli Jäätteenmäki nousi kansanedustajaksi vuonna 1987. Hänet valittiin keskustan puheenjohtajaksi vuonna 2002 ja Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi vuonna 2003. Kausi jäi lyhyeksi, kun Jäätteenmäki erosi asiakirjojen vuotamista koskeneen jupakan jälkimainingeissa.

Vaikka Jäätteenmäen eurovaaliehdokkuutta ihmeteltiin ja läpimenoa epäiltiin, hän sai vuoden 2004 eurovaaleissa 149 646 ääntä. Se oli 9 prosenttia annetuista äänistä ja maan suurin äänimäärä.

Alkoi matkaaminen Lapualta Brysseliin ja Strasbourgiin.

Nyt, 15 vuoden jälkeen, edessä ovat taas toisenlaiset vaalit. Jäätteenmäki tekee vaalityötä, mutta ei itselleen. 64-vuotiaana on aika katsoa, mitä uutta elämällä on vielä tarjottavana.

– On aika avata lehti ja katsoa, millaista elämä on politiikan ulkopuolella, ilman kalenteria, Jäätteenmäki sanoo.

Demokratian kriisi

Britannian EU-eroa on seurattu jo kolmisen vuotta. Silti sen suhteen ollaan yhä epävarmuudessa.

Anneli Jäätteenmäki näkee brexitin demokratian ja kansanvallan kriisinä. Hän vertaa sitä kansanäänestykseen Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin.

– Ajatella, jos meillä olisi 1994 EU-kansanäänestyksen jälkeen hallitus ja eduskunta miettineet vielä kolme vuotta, että liitytäänkö vai ei. Suomessa päätös toteutettiin, Britanniassa sitä ei pystytä viemään eteenpäin.

"Kannattaa puhua muutaman henkilön kanssa"

Yksi parhaista asioista Euroopan parlamentissa on Jäätteenmäen mukaan ollut monikulttuurinen työympäristö ja työkaverit.

28 jäsenmaan edustajien yhteisössä ei tarvitse tyytyä vain uutisten lukemiseen, vaan kahvipöydässä voi kollegoilta kysellä näiden näkemyksiä eri maiden tapahtumista.

– Mutta tietysti parlamentissa kannattaa puhua muutaman henkilön kanssa, että saa erilaisen näkemyksen kaikilta, koska kaikki ovat poliitikkoja, Jäätteenmäki naurahtaa.

"Ranskan merkitys tulee kasvamaan"

Tulevaisuudessa, tai oikeastaan jo nyt, Jäätteenmäki haluaa parantaa ranskan kielen taitoaan. Ranskalainen kulttuuri on häntä aina kiinnostanut ja parlamentissa on nähnyt miten tärkeää ranskan kielen osaaminen on.

– Kun puhuu ranskalaisten kanssa heidän omalla kielellään, he kuuntelevat tarkemmin ja auttavatkin mieluummin. Ja jos brexit toteutuu, ranskan merkitys tulee kasvamaan, Jäätteenmäki arvelee.

Hän muistuttaa myös, että Ranska on suuri maatalousmaa, jonka kanssa on tärkeä tehdä yhteistyötä.

Kaikkineen, yksi parlamenttityön rikkauksista liittyy Jäättenmäen mukaan kielten kirjoon.

Parlamentissa jokainen puhuu omalla aksentillaan eikä asiaan kiinnitetä huomiota, toteaa joskus englannin ääntämisestään kritiikkiä saanut Jäätteenmäki.

– Siellä voi rauhassa puhua vieraita kieliä ilman, että kukaan tulee nauramaan tai ilakoimaan. On kiva kuunnella esimerkiksi hississä, että mitäs kieliä siellä onkaan.

"Suomen puolta olen koettanut pitää"

Euroopan tulevaisuus jää nähtäväksi. Euroopan parlamentilta Anneli Jäätteenmäki toivoo uudistumiskykyä.

Itse hän jää seuraamaan politiikkaa sen ulkopuolelta. 32 vuotta parlamenttityössä, josta 15 Euroopassa on pitänyt arjen työntäyteisenä.

Nähtäväksi jää, miten sen jälkeen pärjää, kun ei tarvitsekaan mennä joka päivä töihin.

– Suomen puolta olen koettanut pitää ja koen, että olen hyvä eurooppalainen, kun pidän Suomen lippua korkealla. Eurooppa-politiikka on sitä, että kukin edustaja tuo sinne oman näkemyksensä ja kokemuksensa.

Lue lisää:

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä.

Etsi oma ehdokkaasi Ylen vaalikoneella.

Ylen vaalikone eurovaaleja 2019 varten on nyt avattu. Vaalikone auttaa sinua tutustumaan ehdokkaisiin ja löytämään ne, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Pääset vaalikoneeseen tästä.

Eurovaalit pidetään sunnuntaina 26. toukokuuta. Suomalaiset valitsevat niissä 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Tämä juttu kertoo, mistä europarlamentti päättää ja miksi vaalit ovat tärkeät.

Eurovaaleissa on ehdolla 269 ehdokasta. Nyt heistä 245 eli reilut 90 prosenttia on vastannut Ylen vaalikoneeseen.

Vaalikoneessa on 22 väitettä. Ne vaihtelevat suuria teemoja syleilevistä arvokysymyksistä hyvin konkreettisia politiikkatoimia käsitteleviin. Jokaiseen väitteeseen ei tarvitse ottaa kantaa, vaan väitteen voi ohittaa yksinkertaisesti jättämällä vastaamatta siihen, mutta mitä useampaan väitteeseen käyttäjä vastaa, sitä tarkemman tuloksen hän saa.

Vaalikoneen tekeminen kestää keskimäärin noin kymmenen minuuttia, mutta aika totta kai riippuu siitä, miten pitkäksi aikaa käyttäjä jää tutkimaan tuloksia.

Vaalikoneen ulkoasu on tuttu kevään eduskuntavaaleista. Tulossivu on vanhaan tapaan runsas: käyttäjä pääsee muun muassa vertailemaan näkemyksiään muiden käyttäjien vastauksiin. Kuitenkaan Vaalikoneeseen annettuja vastauksia ei yhdistetä mihinkään käyttäjää yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.

Vaalikoneen väitteiden tekemisestä voit lukea tarkemmin täältä.

Lue lisää:

Vaalikone auttaa löytämään ehdokkaan eurovaaleissa

Lue Ylen tärkeimmät eurovaaleja käsittelevät jutut täällä

Pimeyden ytimessä – Ylen erikoisartikkeli kertoo, miksi hyljeksitystä Euroopan parlamentista pitäisi puhua enemmän

Eurovaaliehdokkaat suhtautuvat uusien bensa- ja dieselautojen myyntikieltoon penseästi, mutta EU-maiden yhteisen lentoveron säätäisi niukka enemmistö.

Autojen myyntikiellosta vuoteen 2030 mennessä on samaa tai täysin samaa mieltä noin 40 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista. Lentoveroa taas kannattaa yhteensä 55 prosenttia.

Suosituin ilmastoteko ehdokkaiden keskuudessa on muovipussien kieltäminen: sen kannalla on 65 prosenttia ehdokkaista.

Tiedot käyvän ilmi Ylen eurovaalikoneesta. Vaalikoneeseen voi tutustua täällä.

Vaalikoneeseen on torstaiaamuun mennessä vastannut 248 ehdokasta. Yhteensä eurovaaleissa on 269 suomalaisehdokasta.

Puolueiden halukkuus ilmastotekoihin noudattaa vaalikoneen mukaan eduskuntavaaleista tuttua järjestystä. Listan kärjessä on vihreät ja perää ilmastonmuutoksen vastaisissa teoissa pitää perussuomalaiset.

Väliin asettuvat vasemmistoliitto, SDP, RKP, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit.

Kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat vastaavat myöntävästi siihen, että EU:n pitäisi kieltää uusien pelkästään bensalla tai dieselillä kulkevien autojen myynti vuoteen 2030 mennessä.

Myös SDP:n ehdokkaista myyntikieltoa kannattaa niukka enemmistö, mutta erimielisiä demareista oli yli kolmannes.

Vihreät ja vasemmistoliitto sekä SDP kannattavat Ylen vaalikoneen mukaan lähes yksimielisesti myös lentoveroa.

Keskustan ja kokoomuksen ehdokkaista valtaosa taas vastustaa sekä bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämistä että lentoveroa.

Perussuomalaisten joukossa kaikki kolme ympäristötekoa saivat tyrmäyksen – lentoveroa kannatti yksi ja muovipussien kieltämistä neljä ehdokasta yhteensä kahdestakymmenestä.

Polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä on linjattu kansallisesti useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranska, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia ovat ilmoittaneet alustavasti aikovansa kieltää myynnin vuoteen 2030 tai 2040 mennessä.

Lentovero taas tulee käyttöön esimerkiksi Ruotsissa, jossa hallitus esitti sitä tuoreessa budjetissaan.

EU on rajoittanut jo aiemmin muovipussien käyttöä niin sanotulla muovipussidirektiivillä, joka kieltää muun muassa ilmaisten muovipussien jakamisen.

Tulevalla kaudella tehdään poikkeuksellisen tärkeitä ilmastopäätöksiä

Reilun kahden viikon kuluttua valittava europarlamentti istuu seuraavat viisi vuotta.

Se on ajanjakso, jonka aikana kaikkein tärkeimmät ilmastoratkaisut pitäisi tehdä, sanoo Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.

Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa. Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC linjasi loppuvuodesta, että päästöt pitäisi saada jyrkkään laskuun käytännössä heti, jotta ilmaston lämpeneminen pysytään rajoittamaan 1,5 asteeseen.

– Tuleva EU-parlamentti on ainutlaatuisen tehtävän edessä. Sen kaudella pitää saada aikaan käänne, joka mahdollistaa maailman päästöjen puolittamisen kymmenessä vuodessa. Tässä EU:lla on keskeinen suunnannäyttäjän rooli.

Akuutein asia EU:ssa on Kososen mukaan päästövähennystavoitteiden päivittäminen vuodelle 2030.

EU-maat ovat toistaiseksi sitoutuneet vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta tavoite ei ole linjassa Pariisin ilmastosopimukseenkin kirjatun 1,5 asteen rajan kanssa.

Sopimuksen osapuolten myös odotetaan päivittävän tavoitteensa ensi vuoteen mennessä.

Suomi esitti jo loppuvuodesta kahdeksan eduskuntapuolueen yhteisessä ilmastolinjauksessa, että tavoitetta pitää kiristää 55 prosentiin. Greenpeace ja eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat vaatineet, että päästöjen pitäisi pudota 65 prosenttia.

Heti syksyllä EU:n päätettäväksi tulee myös pitkän aikavälin päästövähennystavoite. Siitä komissio teki loppuvuonna ehdotuksen, jonka mukaan EU:n pitäisi pyrkiä nollaamaan päästönsä vuoteen 2050 mennessä.

Nollapäästöille on EU-maiden joukossa paljon tukea, mutta vastalauseita on kuultu hiljattain painavalta taholta: Itä-Euroopan maiden lisäksi Saksa on suhtautunut nollatavoitteeseen kriittisesti.

Suomi on uuden komission ja parlamentin aloittaessa ilmastopäätösten etulinjassa. Maa istuu EU:n puheenjohtajana ensimmäisen puolivuotiskauden eli juuri syksyn, jolloin tärkeät ilmastopäätökset todennäköisesti nuijitaan kasaan.

– Tulossa on aika vaikea vääntö. Suomen pitää olla sovitteleva mutta samalla viedä ilmastopolitiikkaa nettonollan suuntaan. Saksa on suuri jäsenmaa, sanoo ilmastoasioiden johtava asiantuntija Kati Ruohomäki Elinkeinoelämän keskusliitosta

Kaisa Kosonen taas painottaa, että pitkän aikavälin nollatavoitetta tärkeämpi on päätös siitä, miten jyrkästi päästöt saadaan putoamaan lähitulevaisuudessa, vuoteen 2030 mennessä.

– Se määrittää, millä nopeudella päästövähennyksiä eri toimialoilla tehdään seuraavan kymmenen vuoden aikana, joka on kaikkein ratkaisevin aikaväli ilmastokriisin hallinnan kannalta.

Läpimurrot tehdään kansallisesti, ei EU:ssa

Ilmastopolitiikassa juuri EU painaa poikkeuksellisen paljon, uskoo Kati Ruohomäki.

– EU:lla on paljon suurempi painoarvo energia- ja ilmastoasoissa kuin muussa lainsäädännössä. Niistä on myös tärkeää sopia unionin tasolla, että säilyy tasainen pelikenttä.

Kaisa Kososen mielestä EU on tärkeä, mutta ilmastotekojen läpimurrot tapahtuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta kansallisen päätöksenteon kautta.

– Ilmastopolitiikan läpimurrot ovat aina perustuneet siihen, että joku tekee ensin ja näyttää, miten kunnianhimoisia tavoitteita voidaan asettaa.

Yksi esimerkki on polttomoottoriautojen myyntikielto, jonka puolesta useat EU-maat ovat jo kansallisesti ehtineet linjata.

– On vain ajan kysymys, milloin uusien bensa- ja dieselautojen myynti kielletään. Luultavasti asia etenee ensin kansallisesti. Voi olla että mukaan halutaan myös EU-tason lainsäädäntöä.

Suomessa poliittinen keskustelu aiheesta on vasta herännyt. Toisaalta polkuja päästöttömään liiikenteeseen on selvitetty esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä laajasti.

Kosonen uskoo, että asia on esillä parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa liikenteen päästövähennysten yhteydessä.

Aiheesta voi keskustella torstaina kello 22 asti.

Lue lisää:

Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneella

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä

Tilaa Ylen kirjeenvaihtajien viikottainen Eurooppa-uutiskirje

Olisiko EU:sta ilmastosankariksi? Kyllä, jos poliittista tahtoa vain riittää, sanovat Suomen mepit

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt"

Bensalle ja dieselille täyskielto jo vuonna 2045? Näillä keinoilla voitaisiin mullistaa koko Suomen liikenne ja päästöt

Kaikki keinot käyttöön: EU haluaa nollata päästönsä vuoteen 2050 mennessä

EU pohtii kovempia ilmastotavoitteita, vaikka nykyisissäkin on vielä tekemistä: vertailussa ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Muovipussidirektiivi: muovikassien kulutusta vähennettävä – hedelmäpusseja määräys ei koske

Virhe on pikkirikkiriikkinen, mutta olemassa. Australian uudessa 50 dollarin setelissä on kirjoitusvirhe.

Setelissä on kirjoitettu vastuuta ja velvollisuutta tarkoittava sana "responsibility" muotoon "responsibilty".

Virhe tuli julki, kun australialainen radiokanava Triple M julkaisi suurennoksen setelistä Instagramissa. Kanava oli saanut virheestä nimettömän vinkin.

Sana responsibility esiintyy setelissä kolme kertaa, ja se on kirjoitettu joka kerta väärin.

Australian keskuspankki on myöntänyt virheen ja sanoo, että se korjataan seuraavalla painokierroksella myöhemmin tänä vuonna. Virhe ehti kuitenkin 46 miljoonaan lokakuussa julkaistuun 50 dollarin seteliin.

50 Australian dollaria on noin 31 euroa.

Uutistoimisto AP:n mukaan Australian seteleitä on vaikea väärentää, sillä niissä on erittäin paljon yksityiskohtia.

50 Australian dollarin seteli on keltasävyinen ja siinä on kuva maan ensimmäisestä naispuolisesta kansanedustajasta Edith Cowanista.

Seteliin on painettu osa Cowanin ensimmäisestä puheesta Länsi-Australian osavaltioparlamentille vuonna 1921. Kirjoitusvirhe piilottelee tässä tekstissä.

Sydney Morning Herald kirjoittaa, että seteli on silti käypää rahaa.

Lehden mukaan Australian keskuspankki sai tietää ongelmasta jo joulukuussa. Keskuspankin edustaja sanoi lehden mukaan, että tulevaa varten prosessit on tarkistettu niin, ettei kirjoitusvirheitä enää tule.

Suomen Pankki (SP) haluaa suomalaisten velat tiukempaan seurantaan. SP on varoitellut nopeasta velkaantumisesta moneen kertaan.

Tuloihin verrattuna velkaantuminen onkin ollut vauhdikasta. Nyt velkaa on jo reilusti vuosituloja enemmän. Vuosituhannen alussa velkaantumisaste oli 62 prosenttia, mutta nyt yli 127 prosenttia.

Suomen Pankki haluaa, että velkaantumiselle asetettaisiin yläraja eli velkakatto, jonka avulla pidettäisiin huolta siitä, että asunto-, kulutus- tai taloyhtiölainat eivät kasvaisi liian suuriksi yhteenlaskettuinakaan.

1. Kiristyvätkö lainahanat minulle?

Käytännössä lainakatto tarkoittaisi sitä, että otettavan lainan määrää pitäisi pienentää, jos katto tulee vastaan. Lainakatto ei siis olisi este lainanotolle.

Suomen Pankin Johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen ei halua sanoa, kuinka matalalle lainakatto pitäisi asettaa. Kysymys on niin herkkä, että hän jättää sen valtiovarainministeriön johtaman velkaantumistyöryhmän mietittäväksi. Siltä odotetaan tuloksia elokuussa.

Jo nyt asuntolainojen kasvua yritetään hillitä niin että ensiasunnossa lainan osuus saa olla 95 prosenttia asunnon hinnasta. Ensiasuntoa seuraavassa asunnossa lainaosuuden on jäätävä 85 prosenttiin.

2. Voivatko vanhat pikavipit estää asuntokaupat?

Uudessa lainakatossa otettaisiin huomioon muutkin kuin asuntolainat. Katto voisi tulla vastaan yhtä hyvin kulutus- kuin asuntoluoton takia. Esimerkiksi tuloihin nähdän suuret pikavipit voisivat olla este ottaa asuntolainaa - ainakaan niin paljon, kuin ilman uutta lainakattoa.

Pankkeja edustavan Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee lainakatossa riskejä. Hänen mukaansa se voi johtaa asuntokaupan hyytymiseen ja vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

3. Kuka tietää mitä kaikkia lainoja minulla on?

Mattila pohtii myös miten käytännössä lainan antajat voivat tietää asiakkaan lainatilanteen kokonaisuudessaan.

Lainanantajia voivat olla pankkien lisäksi erilaiset pikavippi- tai osamaksuyhtiöt. Käytännössä kokonaiskuvan saamiseksi tarvittaisiin positiivinen luottorekisteri, joka onkin valmistelussa oikeusministeriössä.

SP:n Nykänen kuitenkin muistuttaa, että vaikka lainanantaja näkisi rekisteristä asiakkaan koko velkatilanteen, se ei olisi vielä este uuden lainan myöntämiselle. Siksi Nykäsen mukaan rekisterin lisäksi tarvitaan sitova lainakatto.

4. Paranevatko suomalaisten yöunet, jos Suomen Pankki holhoaa?

Suomen Pankkia huolestuttaa, että raskaasti velkaantuneet suomalaiset leikkaavat kuluttamistaan, jos pelko työttömyydestä tai korkojen noususta valtaisi alaa.

Se puolestaan voisi johtaa huonoon kierteeseen: kotimaisen kysynnän vähentymiseen, kotimaisten yritysten konkursseihin, pankkien lainanantomahdollisuuksien heikentymiseen - ja talouden epävarmuuden kärjistymiseen kunnon talouskriisiksi.

Vaikka lainakatto voi tuntua holhoamiselta, se voisi estää liian raskaan velkataakan ja parantaisi velallisen yöunia, kun oma taloustilanne ei olisi viritetty äärimmilleen.

5. Miksi ihmisten kykyyn arvioida omaa lainatilannetta ei luoteta?

Lainoja voi kertyä hyvin monella tavalla ja joskus niistä muodostuva kokonaispotti saattaa yllättää. Nykänen varoo sanomasta tarkkoja lukuja lainakaton osalta, mutta hänen mielestään taloyhtiölainan 70-80 prosentin osuus asunnon kauppahinnasta "on jo aika paljon".

Taloyhtiölainat ovat yksi talousriski, joka arvioiminen voi olla vaikeaa. Ongelmatilanteessa maksamatta jääneet lainaosuudet jäävät muiden osakkaiden huoleksi.

Lue lisää taloyhtiölainojen ongelmista tästä jutusta:

VM:n työryhmä valmistelee rajoituksia taloyhtiölainoille – monen uuden asunnon hinnasta jo yli 70 prosenttia on yhtiölainaa

FA:n Mattila luonnehtii taloyhtiölainoja suomalaiseksi erikoisuudeksi. Lainatiedot ovat taloyhtiöllä tai isännöitsijällä ja niiden reaaliaikainen seuraaminen "voi olla haastavaa".

6. Säästääkö lainakatto Suomen talouskriiseiltä?

SP haluaa lainakatolla luoda vakautta talouteen, sillä laajat talouskriisit ovat sen mukaan usein saaneet alkunsa juuri asunto- ja asuntolainamarkkinoista.

SP:n ehdotuksessa myös asunto- ja taloyhtiölainojen pituutta rajoitettaisiin. Nykänen ei halua sanoa missä menee kohtuuden raja laina-ajan pituudessa. Mutta hänen mukaansa nykyisen uusien lainojen 20-25 vuoden laina-ajan "ei pitäisi ainakaan pidentyä".

FA:n Mattilan kuitenkin varoittaa, että laina-aika on pankkien keskinäinen kilpailukeino ja sen rajoittaminen rajoittaisi myös pankkien kilpailua. Yleensä kilpailun rajoittamisella on taipumus nostaa hintoja, tässä tapauksessa lainamarginaaleja.

Lue myös:

Suomen Pankki entistä huolestuneempi suomalaisten ylivelkaantumisesta: Vaatii velkakattoa sekä rajoituksia asuntolainoihin

Vanhoissa tuhkissa kytenyt kipinä sytytti tulipalon Iisalmessa torstaina. Tapauksesta teki erikoisen se, että tuhkat olivat asukkaan kertoman mukaan jopa kaksi viikkoa vanhoja.

Pelastuslaitoksen mukaan 200-litraiseen tuhka-astiaan oli pantu kuumaa tuhkaa ja hiiliä. Vähitellen ne olivat polttaneet tuhkapöntön kylkeen reiän, josta hiillos pääsi syttymään kokonaan.

Tuli levisi viereiseen kuusiaitaan, jolloin se huomattiin talon vastapäisessä päiväkodissa. Päiväkodin henkilökunta sammutti palavan kuusiaidan jauhesammuttimella.

– Tuhkat eivät olleet edes lämpimiä päältä. Mutta kun kaivettiin pönttöä, sieltä löytyi punahehkuinen ahjo, paloesimies Pekka Pirhonen Pohjois-Savon pelastuslaitoksesta kertoo.

Tapaus osoitti jälleen kerran, miten pitkään tuhka voi pysyä kuumana. Tämän vuoksi tulisijasta ei kannata tyhjentää edellisillan tuhkaa, vaan antaa sen jäähtyä useamman vuorokauden ajan. Tuhkaa varten on hankittava palamaton astia, joka on varustettu kannella.

– On se vaan ihme ilmiö. Jos saunan uunissa jonakin iltana tulet sammuu, kun siihen rupeaa puhaltelemaan voimakkaasti, saattaa saada tulet aikaan.

Tulipalosta ei aiheutunut vahinkoa muuhun kuin kuusiaitaan, eivätkä vastapäisen päiväkodin lapset olleet vaarassa.

Yhdysvaltain oikeusministeriö on ottanut haltuunsa pohjoiskorealaisen rahtialuksen. Ministeriö kertoi asiasta torstaina.

Aluksen nimi on Wise Honest, suomeksi vapaasti käännettynä Viisas rehellinen.

Viranomaisten mukaan alus on rikkonut Pohjois-Korean talouspakotteita kuljettamalla laittomasti hiiltä Pohjois-Koreasta.

Oikeusministeriön tiedotteen mukaan aluksella on myös kuljetettu aseita Pohjois-Koreaan. Aluksen kotimaa on yritetty peittää.

Ministeriön mukaan yhdysvaltalaispankit ovat olleet tahattomasti mukana, sillä niiden kautta on maksettu aluksen huollon, varusteiden ja korjausten maksuja. Talouspakotteet kieltävät Pohjois-Korealta yhdysvaltalaispankkien käytön.

Muiden maiden meriviranomaiset takavarikoivat aluksen huhtikuussa 2018. Se on nyt Yhdysvaltain hallussa ja matkalla kohti Yhdysvaltain aluevesiä, viranomaiset tiedottavat uutistoimisto Reutersin mukaan.

Oikeusministeriön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun siviiliviranomaiset takavarikoivat Pohjois-Korean rahtialuksen talouspakotteiden rikkomisen vuoksi.

Pohjois-Korea on viime päivinä ampunut useita ohjuksia tai raketteja.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen helmikuun lopulla Vietnamissa päättyi tuloksettomana.

Sanomalehti New York Times huomauttaa, että aluksen haltuunotto lisää jännitteitä varmasti entisestään.

Juttua päivitetty kello 20:20 kauttaaltaan lisätiedoilla.

– Pikavipit ovat tie velkahelvettiin.

Näin toteaa oululainen rakennusmaalari Ari Savén Perjantai-dokkarissa Ari, sänky ja velkakierre. Juha Portaankorvan ohjaamassa dokkarissa Savén käy läpi vuosia kestäneen velkakierteensä.

Ari Savénille tuli 13 vuotta sitten avioero. Hän muutti vuokralle omaan asuntoon ja tarvitsi uuden sängyn.

Myyjä ei huolinut käteistä rahaa, vaan tarjosi Arille luottokorttia. Ari otti kortin ja maksoi sillä 700 euron sängyn.

Tästä alkoi Arin velkakierre.

– Pankki tarjosi luottorajan nostamista 1 500 euroon. Suostuin korotukseen, ja myöhemmin luottorajaa nostettiin vielä lisää useaan otteeseen. Lopulta se oli 5 000 euroa.

Todellisuus ja fiktio menevät sekaisin

Arista oli huumaavaa, kun hän sai viisi tonnia rahaa käyttöönsä. Ostohalut heräsivät. Hän pisti rahaa poikansa mopoharrastukseen, auton korjaukseen, polttoaineeseen ja ruokaan. Lopulta luottotili oli 5 000 euroa miinuksella.

– Sellaisen ihmisen, jolla on aina ollut rahaa, on tätä vaikea käsittää. Olen rakennusmaalari, ja ylimääräistä rahaa ei minulla ole koskaan ollut. Kun yhtäkkiä saa rahaa, niin siinä lähtee mopo käsistä. Todellisuus ja fiktio menevät sekaisin.

"Ei minua hävetä enkä ole katkera. Olen itse tähän syyllinen." Ari Savén

Ari oli tilanteessa, jossa hän pähkäili, kuinka hän saa maksettua luottokorttivelan. Silloin posti toi kulutusluottoja tarjoavan Santanderin mainoksen.

– Täytin paperit, meni muutama päivä ja tililläni oli 6 000 euroa. Maksoin luottokorttivelan pois, mutta nyt olin sitten velkaa Santanderille.

Sitten pikavippifirmat alkoivat pommittaa Aria jatkuvasti mainoksilla. Aluksi summat olivat satasia, mutta myöhemmin Ari sortui jo tuhansien pikavippeihin.

– Nyt on velkaa 28 000 euroa. Mihin ihmeeseen ne rahat ovat menneet? Ari pohtii.

Hän ei ole ostanut kenkiä kymmeneen vuoteen. Housut hän osti kaksi vuotta sitten halpahallista. Ari ei käytä alkoholia, eikä käy ravintoloissa.

– Hyvä sänky tämä on, mutta kalliiksi tuli. Velat on maksettava hinnalla millä hyvänsä.

Ari on toimittanut paperit veloista velkaneuvojalle. Aika näyttää, paljonko hän joutuu maksamaan.

– Ei minua hävetä enkä ole katkera. Olen itse tähän syyllinen. Luottokortin olisi voinut jättää ottamatta, ja olisin voinut ostaa sängyn käteisellä jostakin toisesta liikkeestä, Ari Savén toteaa.

Perjantai-dokkari: Ari, sänky ja velkakierre katsottavissa Areenassa täällä.

Perjantai: Onko velka häpeä? Vieraina velkaantumisen kokemusasiantuntija, toimittaja Renaz Ebrahimi ja velallisten auttaja Soile Niemi. Perjantai-dokkari: Ari, sänky ja velkakierre. Perjantaina 10.5. klo 21.05 Yle TV1:llä.

Perjantai-dokkarin Ari, sänky ja velkakierre tv-uusinta lauantaina 11.5. Yle TV1:ssä kello 10.45

Lue myös:

Luotonvälittäjät kauppaavat jopa 70 000 euron pikavippejä – 5 asiaa, jotka kannattaa tietää lainavertailuista

Mies otti pikavippejä yli 32 000 eurolla avovaimonsa nimissä

"Jos ostaa luotolla, niin on aika nopeasti kusessa" – kolme nuorta kertoo, miltä tuntuu, kun rahat eivät riitä

"Ei luottotietoja? Ei ongelmaa" – KKV pitää uuden lainayrityksen markkinointia pöyristyttävänä, kaiken nähnyt Takuusäätiökin ihmeissään

Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

Ministeri Häkkänen: Pikavippien sääntelyn kiristäminen etenee – eduskunnan käsittelyyn marraskuussa

Apua velkaongelmiin:

Takuusäätiö tarjoaa maksutonta velkaneuvontaa.

Oikeusaputoimistoista on vuoden alusta alkaen saanut maksutonta talous- ja velkaneuvontaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla tietoa ja linkkejä avuksi.

Valtakunnanvoudinviraston sivuilla myös kootusti tietoa.

Kuluttajaliiton sivuilla mm. velkaopas.

Penno.fi on ilmainen työkalu päivittäisten tulojen ja menojen seuraamiseen. Palvelua ylläpitää Takuu-Säätiö.