Kiuruvetinen Anni Kinnunen on matkustanut vanhempiensa kanssa yli sata kilometriä ottaakseen osaa Kuopion yliopistollisen sairaalan KuBiCo-tutkimukseen.
Kesällä kuusi vuotta täyttävä Anni oli itse ilmaissut äidilleen halukkuutensa lähteä pitkän matkan päässä tehtäviin tutkimuksiin jännittävistä verikokeista huolimatta.
– Hyvin meni, kuittasi syksyllä esikoulun aloittava Anni tutkimusten jälkeen lyhyesti.
Jo vuosia sitten käynnistyneessä KuBiCo-tutkimuksessa selvitetään parhaillaan lapsen altistumista astmaan ja allergioihin kutsumalla satoja 5–6-vuotiaita seurantatutkimukseen. Nyt tutkitaan varhaisen mikrobialtistuksen vaikutuksia 5-vuotiaiden lasten terveyteen määrittämällä verikokeista allergista herkistymistä.
Samalla arvioidaan myös sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä mittaamalla lapsen veren rasva-arvot, verensokeri sekä määrittämällä lapsen painoindeksi ja kehonkoostumus. Psykologista kehitystä arvioidaan terveyskyselyjen avulla.
Äiti, Sanna Kinnunen, on ollut mukana mittavassa tutkimuksessa jo raskausajasta lähtien.
– Se oli selvää heti, kun tästä kerrottiin neuvolassa. On hyvä, kun tässä tutkitaan kaikenlaista, perustelee Kinnunen.
Tutkittavilta on otettu myös hiusnäyte.Toni Pitkänen / Yle
Luvassa paljon lisätietoa kodin terveellisestä mikrobikoostumuksesta
Astman ja allergioiden syitä on tutkittu pitkään. Tutkimuksissa on jo löydetty viitteitä muun muassa siitä, että eri allergeeneille siedättyminen voi alkaa jo kohdussa.
Myös äidin liian hyvä hygienia raskausaikana voi edistää allergioiden kehittymistä. Turun yliopistossa väitelleen Henna Kallionpään mukaan vaikuttaa siltä, että alttius länsimaissa lisääntyville immuunivälitteisille sairauksille voi olla seurausta mikrobialtistuksen puutteesta raskausaikana. Heikomman hygienian olosuhteissa elävillä lapsilla on vähemmän allergioita.
– Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa raskauteen ja synnytykseen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat vastasyntyneen mikrobiomiin suussa ja toisaalta siihen, miten se vaikuttaa lapsen myöhempään terveyteen, selittää KYSin lastentautien erikoislääkäri Katri Backman.
Pyrkimyksenä on selvittää, minkälainen tervettä kehitystä tukevan syntymänaikaisen mikrobialtistuksen tulisi olla.
Mikrobiomi alkaa kehittyä jo kohdussa ja lapsen syntyessä. Esimerkiksi alateitse ja sektiolla syntyneiden lasten mikrobiomi on erilainen.
Tutkimukseen osallistuvilta on myös kerätty kotipölynäytteitä ja vastasyntyneiltä on otettu mikrobinäyte suusta.
On myös monia pieniä asioita, kuten äidin raskaudenaikainen ruokavalio, joihin pystytään vaikuttamaan. Katri Backman
Tavoitteena on löytää sellainen kotien mikrobikoostumus, joka suojaisi astmalta ja allergioilta myöhemmässä elämänvaiheessa. Backman uskoo, että tutkimuksessa pystytään löytämään paljon lisätietoa kodin terveellisestä mikrobikoostumuksesta.
– On myös monia pieniä asioita, kuten äidin raskaudenaikainen ruokavalio ja monet antibioottihoidot, joihin pystytään vaikuttamaan.
Tällä hetkellä tutkitaan juuri äidin raskaudenaikaisen ruokavalion vaikutuksia lapsen myöhempiin allergioihin, astmaan ja infektiosairastavuuteen.
Lastentautien erikoislääkäri Katri Backman arvioi, että 5-vuotisseurannasta saadaan runsaasti tutkimusaineistoa jatkoa ajatellen.Toni Pitkänen / Yle
Allergia ja astma ovat hyvin yleisiä. Ne koskettavat monia perheitä, ja sen vuoksi KuBiCo-tutkimukseen on saatu hyvin mukaan äitejä lapsineen, arvioi lastentautien erikoislääkäri Katri Backman.
– Tämä on merkittävä ponnistus yliopistonkin mittakaavassa, toteaa Backman.
5-vuotisseurannoissa on kevään aikana käynyt jo yli 200 lasta. Tutkimukset jatkuvat kesätauon jälkeen syksyllä. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden, kahden sisällä.
Kinnusen perheessäkin tutkittavat sairaudet ovat tuttuja.
– Toisella pojalla on astma ja allergioita. Olosuhteet meidän ympärillä ovat muuttuneet, joten se ja perintötekijät kiinnostavat, pohtii Sanna Kinnunen.
KuBiCo-tutkimuksessa on lähes seitsemän vuoden aikana ollut mukana jo noin 10 000 äitiä ja lasta Pohjois-Savon alueelta. Tutkimukseen osallistuu noin joka kolmas tai neljäs KYSissä synnyttänyt äiti.
Tutkimuksessa on tavoitteena selvittää muun muassa äidin raskauden aikaisen ravitsemuksen, elämäntapa- ja ympäristötekijöiden sekä perimän vaikutuksia syntyvän lapsen ja äidin terveydentilaan.
Hakkerit ovat onnistuneet levittämään urkkimisohjelmaa puhelimiin ja muihin laitteisiin viestisovellus Whatsappin kautta, kirjoittaa BBC. Financial Timesin mukaan urkkimisohjelman on tehnyt israelilainen yritys NSO Group, jonka asiakkaita ovat valtioiden tiedusteluviranomaiset.
– Hyökkäys täyttää kaikki merkit yksityisestä yrityksestä, joka toimittaa valtiovalloille vakoiluohjelmia, jotka ottavat puhelimen käyttöjärjestelmän hallintaansa, sanoo Whatsapp tiedotteessaan.
Whatsapp huomasi toukokuun alussa sovelluksessaan haavoittuvuuden, jonka avulla hyökkääjät pystyivät asentamaan urkkimisohjelman sekä iphoneihin että Android-puhelimiin soittamalla Whatsappiin.
Urkkimisohjelma levisi, vaikka käyttäjä ei vastannut puheluun. Moni kohteeksi joutunut käyttäjä ei todennäköisesti edes huomannut mitään epäilyttävää, sillä tieto vastaamattomasta puhelusta katosi puhelulogista.
Haavoittuvuus saatiin korjattua perjantaina, ja Whatsapp kehottaa kaikkia 1,5 miljardia käyttäjäänsä päivittämään sovelluksen.
Kohteena ihmisoikeusjärjestöt?
Whatsappin mukaan hyökkäyksen kohteena oli hyvin rajattu määrä käyttäjiä. Tapauksessa on merkkejä siitä, että kohteena olisivat ihmisoikeusaktivistit ja kansalaisjärjestöt: Financial Timesin mukaan yksi urkinnan kohteeksi joutuneista on Britanniassa asuva ihmisoikeusasianajaja.
Haavoittuvuuden paljastumisen jälkeen yrityksen turvallisuusosasto ilmoitti asiasta kansalaisjärjestöille, tietyille turvallisuusyrityksille ja Yhdysvaltain oikeusministeriölle.
Financial Timesin mukaan urkkimisohjelman taustalla olevan israelilaisyritys NSO:n lippulaivatuote on Pegasus-ohjelma, joka pystyy laittamaan puhelimen mikin ja kameran päälle, käymään läpi sähköposteja ja viestejä sekä kerätä sijaintitietoja.
NSO kauppaa ohjelmaa länsimaiden ja Lähi-idän tiedusteluviranomaisille terrorismin ja rikollisuuden torjuntaan. Pegasus-urkkimisohjelmaa on käytetty aiemmin ainakin Lähi-idän kansalaisaktivistien seuraamiseen.
NSO kertoo tutkivansa asiaa. Yrityksen mukaan sen tuotteita myydään vain valtion viranomaisille rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty käy tänään oikeutta Tel Avivissa Israelissa, jossa se yrittää saada NSO:n vientiluvan peruttua.
Kaisa Pylkkänen on käsikirjoittaja ja stand up -koomikko, jolla on kaksi harrastusta: Euroviisut ja suivaantuminen. Jo vuosia sitten hän sai tuttaviltaan liikanimen "valtakunnan virallinen tuohtuja", eikä siitä ole tarvinnut luopua.
Pylkkänen suivaantuu päivittäin, niin isoista kuin pienistäkin jutuista:
Kun hän aamulla avaa Hesarin, pää räjähtää.
Kun huoltoasemalla ei ole laktoositonta maitoa vaan vain kermaa, pää räjähtää.
Ja sitten taas Pylkkäsen some laulaa: sinne on hyvä purkaa tunteet.
– En tietenkään ole täysin vakavissani, että maailma loppuu näihin asioihin. Mutta aina voi pyrkiä parempaan! Ei tunteita kannata hautoa, nehän vaan pahenee siitä.
Kiukku on Pylkkäselle ennen kaikkea myönteinen, eteenpäin vievä voima. Hän hankki 1990-luvun alussa Lontoossa jopa opiskelupaikkansa silkalla kiukulla.
– Marssin kouluun sisään kesken lukuvuoden ja vaadin päästä keskustelemaan. Säikähtänyt, hätääntynyt respan tyttö kyseli, että haluanko järjestää tapaamisen dekaanin kanssa ja minä ilmoitin kyllä, odotan tässä.
Keskustelu järjestyi taksissa, kun dekaani siirtyi toiselle kampukselle. Taksimatkan aikana Pylkkänen vakuutti hänet taidoistaan ja pääsi sisään kouluun.
Stand up antaa tilan omille mielipiteille
Lontoossa Kaisa Pylkkänen ihastui myös stand up -komediaan, mutta ei koskaan kuvitellut, että hän itse nousisi lavalle. Korkeintaan olisi kiva kirjoittaa juttuja muille.
Pylkkänen tekikin Suomeen palattuaan pitkän uran käsikirjoittajana. Hän on kirjoittanut muun muassa Salattuja elämiä, Itse Valtiaita ja Uutishuone -draamasarjan.
Mutta stand up ei jättänyt rauhaan. Pylkkäsen teki mieli tehdä jotain täysin omannäköistä – käsikirjoittaminen kun on aina ryhmätyötä ja täynnä kompromisseja. Samalla hän ymmärsi, että stand up -juttuja ei voi kirjoittaa muille.
– Sitten suutuin taas jostain sananvapauskysymyksestä, että mitä saa ja ei saa sanoa, saako olla puolueellinen vai ei, ja nousin lavalle. Muistan ensimmäisestä keikasta vain fyysisen paniikkitilan.
Kaveriporukoiden klubeilla ei ollut tilaa naisille
Mutta yleisö nauroi ja homma imaisi mukaansa heti koko käden. Nykyään Pylkkänen muodostaa All Female Panel –koomikkokollektiivin yhdessä Ida Grönlundin, Saana Peltolan, Anna Rimpelän ja Eeva Vekin kanssa.
He ovat vetäneet Helsingissä jo pari vuotta kerran kuussa stand up -klubia, jolla esiintyvät vain naiset.
Tämä siksi, että ala oli pitkään miesvaltainen ja miesten valloittamia klubeja oli jo lukuisia: kun miehet kaveriporukalla järjestivät klubeja, naiset unohtuivat illoista kerta toisensa jälkeen.
– Ajattelimme, että nyt lopetamme valittamisen asiasta ja teemme itse jotain. Aluksi meiltä kysyttiin, että onko tämä joku poliittinen liike tai feministinen manifesti. Ensin kiertelimme aihetta, mutta sitten totesimme, että totta kai se on, hyvänen aika. Mitä sitä kiertelemään.
– Miksi se pitää erikseen mainita? Totta kai eroamme miehistä siinä, että puhumme asioista naisnäkökulmasta. Tai omasta näkökulmastamme, liittyy se naiseuteen tai ei.
Huumori klubeilla – ja podcastissa – on silti suunnattu kaikille sukupuoleen katsomatta. Ja se on varmaan, että kaikki saavat nauraa itselleen, niin yleisö kuin esiintyjätkin.
Etelä-Savon käräjäoikeus on tuominnut mikkeliläisen miehen neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Mikkeliläinen 39-vuotias mies kohdisti seksuaalista väkivaltaa uhriin kahdeksan vuoden ajan. Uhri oli tekojen ajankohtana 5–13-vuotias.
Käräjäoikeuden mukaan hyväksikäyttö sisälsi esimerkiksi lapsen koskettamista käsin intiimialueelta sekä sukupuoliyhteyden tunnusmerkistön täyttäviä tekoja.
Mies tuomittiin korvaamaan asianomistajalle henkisestä kärsimyksestä 10 000 euroa ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta 4 000 euroa.
Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomari ja kaksi lautamiestä tuomitsivat yksimielisesti miehen neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Käräjäoikeuden oikeudenkäyntiasiakirjat julistettiin salassa pidettäviksi vuoteen 2079 saakka.
21-vuotias Oona Toukolehto on tottunut koko ikänsä pinnistelemään enemmän kuin muut ikäisensä.
Toukolehdon puheen kehitys viivästyi lapsena ja hänellä todettiin keskivaikea dysfasia. Hän oppi ensimmäiset sanansa vasta nelivuotiaana.
Toukolehto kävi puheterapiassa ja tytön sanavarasto laajeni sanoja toistamalla, kuvia käyttämällä ja ottamalla avuksi viittomat.
Myös vanhemmat osallistuivat tyttären puheen kehittämiseen. He opettelivat viittomat ja tekivät harjoitteita yhdessä lapsensa kanssa.
Toukolehdolla oli esimerkiksi satukansio, joka piti sisällään eläinaiheisia tarinoita kuvien muodossa sekä viittomia, joilla satua voi kertoa. Sen avulla tyttö opetteli tarinankerrontaa.
– Näytin usein käsimerkkien avulla kertomiani asioita. Monet sanoivat minulle myöhemmin, että minun viittomani olivat parempia kuin sanallinen ilmaisu.
Kuntoutusjakson päiväkirjaPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen
Kommunikoinnin avuksi perhe kiinnitti esineiden ja kaappien päälle kuvia. Niiden avulla Toukolehto pystyi näyttämään vanhemmille ja muille aikuisille, mitä hän tahtoi tai tarkoitti.
Jos hän halusi esimerkiksi juoda maitoa, hän pystyi näyttämään jääkaapin ovessa olevan maitolasin kuvaa. Kuvien avulla hän pystyi ilmaisemaan myös oman tunnetilansa, esimerkiksi kiukun tai surun.
Puhehäiriön syy voi olla kuulossa, rakenteellisessa viassa tai aivoissa
Kehityksellistä kielihäiriötä esiintyy eri asteisesti noin 7 prosentilla lapsista. Vaiva huomataan usein neuvolassa, josta lapsi ohjataan puheterapiaan.
Logopedian tutkimusprofessori Minna Laakso Helsingin yliopistosta kertoo, että puheen kehityksen viivästymiseen johtavia syitä on monia.
– Oireen taustalla voi olla huono kuulo. Puhevaikeuksiin vaikuttavat myös suualueen rakenteellinen vika tai suualueen heikot lihakset. Tavallisesti selvää syytä ei löydetä ja silloin ajatellaan, että syy on aivoissa.
Puheterapian tavoitteena onkin kehittää niitä aivojen alueita, jotka liittyvät puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen.
Haastavia puheeseen liittyviä häiriöitä hoidetaan Helsingin audiofoniatrisella lastenklinikalla. Siellä olevilla kuntousjaksoilla muun muassa tutkitaan lapsen puheen edistymistä.
Oona Toukolehto muistelee puheterapiaharjoitteitaanPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen
Toukolehto kävi audiofoniatrisella lastenklinikalla kuntoutuksessa neljä kertaa ennen kouluikää. Kuntoutusaika oli kerrallaan kolme viikkoa ja hoitajat kirjasivat päivien sisällön päiväkirjaan.
– Sen muistan, että ensimmäisenä yönä pelkäsin nukkua Lastenklinikalla ja oli koti-ikävä. Onneksi sain luvan nukkua seuraavat yöt mummolassa. Mummi ja vaari asuivat Helsingissä, he veivät minut aamulla kuntoutukseen ja hakivat illaksi kotiinsa.
Kuntoutuspäivät olivat täynnä muun muassa puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin harjoitteita.
– Muistan harjoitelleeni, kuinka viitotaan ruokailuun liittyviä asioita kuten "syödä" ja "juoda". Sitten leikimme ja askartelimme.
Kuntoutusjaksojen lisäksi Toukolehto harjoitteli puhetta säännöllisesti terapiassa. Terapeutti vieraili päiväkodissa kaksi kertaa viikossa.
Puhevaikeus voi vaikeuttaa myös sosiaalisia suhteita
Koulunkäynnin Oona Toukolehto aloitti pienessä, alle 10 lapsen erityisluokassa. Muutos kohti normaalia luokkaopetusta tapahtui vaiheittain.
Pienelle koululaiselle se oli tärkeää.
– Ala-asteella oli vaikeaa saada ystäviä ja koin oloni välillä yksinäiseksi. Varsinkin esiintymiset luokalle tuntuivat haastavilta. Onneksi ympärillä oli aikuisia, jotka tukivat.
Toisella luokalla hän pääsi osaksi normaalia luokkaa, jossa oli jo yli 20 lasta. Puheterapia jatkui toiselle luokalle saakka ja äidinkielessä Toukolehto sai yksityistunteja.
– Äidinkieli on ollut minulle aina vaikeaa, mutta vieraat kielet olivat vielä vaikeampia. Englannin ja ruotsin kielen opiskelutahti koulussa oli liian nopeaa. Toiset siirtyivät usein seuraavaan lukuun, kun minä olin vasta edellisessä.
Puheterapia muuttaa aivojen rakennetta
Puheterapian vaikutusta lasten aivojen rakenteeseen on tutkittu vielä toistaiseksi vähän. Se tiedetään, että puheterapiassa tapahtuva oppiminen muodostaa uusia hermosolujen yhteyksiä aivoissa. Tämän vuoksi aivot toimivat aiempaa tehokkaammin ja nopeammin.
Tutkimusprofessori Minna Laakso kertoo, että puheterapialla voi yllättäviäkin vaikutuksia.
– Puheterapia voi vahvistaa myös eri aivoalueita yhdistäviä valkean aineen ratoja, jolloin aivot voivat toimia paremmin kokonaisuutena.
Laakso muistuttaa, että puheterapian vaikuttavuutta aivotoimintaan tulisi tutkia enemmän. Erityisen tärkeää olisi selvittää, millainen puheterapia hyödyttää erilaisissa oireissa.
Muutamien aikuisikään ulottuvien seurantatutkimusten mukaan vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Laakso painottaa, että kielellisiä haasteita voi olla aikuisena edelleen, mutta ongelmat lievenevät.
– Osa kokee saavansa vaikeuksien kautta kykyä selvitä haastavista tilanteista paremmin kuin helpommalla elämässä selvinnyt. Joillakuilla myös sisu kasvaa ja he haluavat näyttää, että menestyvät opinnoissaan.
Lukiosta tanssikurssille
Niin kävi myös Oona Toukolehdolle. Hän opiskeli vaikeuksista huolimatta sinnikkäästi. Koulu myönsi hänelle oikeuden pidennettyyn oppivelvollisuuteen, mutta hänen ei tarvinnut käyttää sitä.
Yläasteen jälkeen Toukolehto pyrki muiden sisarustensa tavoin lukioon. Hän pääsikin Helsingin luonnontiedelukioon. Myös lukion hän suoritti normaalissa kolmen vuoden ajassa, vaikka olisi voinut käyttää neljä vuotta.
Mutta luonto ei antanut periksi opintojen venyttämiseen.
– Onhan se ihmeellistä näin jälkikäteen ajatella, kuinka paljon kaiken saavuttamiseksi piti tehdä töitä.
Oona Toukolehto tekee tanssiharjoituksiaPuoli seitsemän/ Yle, Helena Lappeteläinen
Kielellinen erityisvaikeus opettaakin usein luovia työskentelytapoja. Tutkimusten mukaan puheterapiassa käytetyt metodit ja lapsen sinnikäs tekeminen kehittävät aivojen rakennetta tavalla, joka lisää avaruudellista hahmottamiskykyä. Heikkoudesta voi siis tulla vahvuus.
Kehityksellinen kielihäiriö ei myöskään yksinään määrää sitä, mille alalle henkilö päätyy. Joidenkin Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan tällaisia kielellisen häiriön omaavia henkilöitä päätyy keskivertoa enemmän teknisille aloille, esimerkiksi diplomi-insinööreiksi.
– He ovat tottuneita haasteidensa vuoksi tarkistamaan tekstinsä ja havaitsemaan virheensä. Lisäksi heillä on todettu olevan muita parempi avaruudellinen hahmottamiskyky. Jos toisella aivoalueella on vaikeaa, niin toinen aivoalue kehittyy paremmaksi.
Oona Toukolehto on nyt 21-vuotias ja opiskelee tanssia Karjaan kansanopistossa – ruotsiksi. Se on iso saavutus naiselle, jolle vieraat kielet olivat aina vaikeita.
Toiveissa on tanssinopiskelun jatkaminen ammattikorkeakoulussa ja tanssijan ura.
– Olen iloinen, että olen pärjännyt näin hienosti. Ilman tukea ja kannustusta se ei olisi onnistunut.
Korjaus kello 19.31: Oona Toukolehdon nimi oli muutamassa kohdassa juttua väärin muodossa Toukolahti.
Suomessa on purettu muutaman viime vuoden aikana neljä pakkoavioliittoa.
Liitot oli solmittu virallisesti Suomen lain mukaan.
Lisäksi liitoilla oli islaminuskoinen vihkimys.
Avioliitot saatiin puretuksi maahanmuuttajaperheiden kriisityötä tekevän Loisto Setlementti -yhdistyksen Sopu-työn avulla.
Pakkoavioliittojen purkaminen ei ole ollut helppoa, koska uskonnollisissa yhteisöissä ei useinkaan hyväksytä virallisia avioeroja.
– Olemme käyneet pitkiä neuvotteluja näiden liittojen purkamisesta sekä islaminuskoisten imaamien (uskonnollinen johtaja) että miespuolisoiden kanssa, jotta liitot on saatu purettua, Sopu-työn vastaava työntekijä Johanna Aapakallio kertoo Ylelle.
Neuvottelut ovat kestäneet jopa viikkoja.
– Osapuolten kanssa on tavattu useita kertoja, Aapakallio sanoo.
Aapakallio korostaa yhteistyön merkitystä avioliittojen purkamisessa.
– On hyvin tärkeää, että näissä tilanteissa on päästy keskustelemaan vanhempien ja uskonnollisten yhteisöjen imaamien kanssa rakentavasti. Näin olemme saaneet aikaiseksi nämä avioerot.
Pakkoavioliittoja muillakin kuin muslimeilla
Aapakallion mukaan Suomessa solmitaan pakkoavioliittoja, mutta niistä ei juurikaan tule tietoa maahanmuuttajayhteisöjen ulkopuolelle.
Sopu-työ on onnistunut muutaman viime vuoden aikana myös estämään pakkoavioliittoja.
– Pystymme vaikuttamaan näihin, kun asia tulee meille ajoissa. Muutaman vuoden aikana meillä on ollut 11 tapausta, joissa pakkoavioliitto oli suunnitteilla, ja olemme onnistuneet estämään nämä pakkoavioliitot, Aapakallio sanoo.
Pakkoavioliittoja solmitaan eri uskonnoissa ja eri maahanmuuttajaryhmissä. Ei pelkästään muslimiyhteisössä.
Usein nuori on itse suostunut uskonnolliseen vihkimiseen.
– Kun nuori haluaa seurustella, vanhemmat saattavat ehdottaa uskonnollista vihkimistä. Nuoret yleensä suostuvat siihen, jotta voivat tavata toisiaan. Sitten kun nuoret haluavat erota, heille sanotaan, ettei se käy, koska heilllä on uskonnollinen vihkimys. Vaikka virallisesti he eivät ole Suomen lain mukaan naimisissa, Aapakallio kertoo.
Nuori voi suostua liittoon, kun ei uskalla sitä vastustaa.
– Toisinaan perhe pelkää, että nuori suomalaistuu liikaa tai valitsee puolison, jota perhe ei hyväksy. Tällöin vanhemmat valitsevat puolison nuorelle. Näissä tapauksissa nuori ei uskalla useinkaan vastustaa liittoa.
Jos lain mukaan solmitulla avioliitolla on myös uskonnollinen vihkimys, sen purkaminen naiselle on erityisen hankalaa.
Vaikka Suomen lain mukaan solmittu avioliitto virallisesti purettaisiin, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että uskonnollinen avioliitto myös purettaisiin.
Esimerkiksi islaminuskossa naiselle ei myönnetä avioeroa, jos mies ei suostu antamaan eroa.
– Jos islaminuskossa mies ei suostu antamaan eroa, ja jos nainen ei ole osannut pyytää avioero-oikeutta ennen vihkimistä, niin hänellä ei ole mahdollisuus pyytää eroa jälkikäteen, Aapakallio kertoo.
"Tyttö vietiin kotimaahan. Hän on ehkä kuollut"
Aapakallio katsoo, että jokainen estetty pakkoavioliitto on työvoitto.
– Olemme saaneet vanhemmat ymmärtämään, että he voivat kasvojaan menettämättä perääntyä pakkoavioliittosuunnitelmasta, mikä heillä on ollut.
Yle kertoi eilen 24-vuotiaasta Sarasta, joka on syntynyt Suomessa maahanmuuttajaperheeseen.
Sara kertoo tässä jutussa, että hänet oltiin lähettämässä perheen kotimaahan, kun vanhemmat saivat tietää hänen poikaystävästään.
Sara kertoo Ylelle, että Suomessa monet maahanmuuttajaperheet lähettävät tyttäriään kotimaahan pakkoavioliittoon, etteivät nuoret ottaisi suomalaista poikaystävää.
– Tiesin yhden tytön, joka olisi nyt 40-vuotias. Kun hän valitsi Suomessa itse poikaystävän, tämä pilasi perheen ja yhteisön maineen. Vanhemmat eivät hyväksyneet poikaystävää. Tämä tyttö vietiin kotimaahan. En ole kuullut hänestä sen jälkeen, hän on ehkä kuollut, Sara sanoo.
Bensiinin hinta on noussut Euroopassa. Euroopan komission tilaston mukaan Suomessa menovesi on viidenneksi kalleinta EU:ssa.
Euroopan komissio julkaisee viikottain tilaston polttoaineiden hinnoista eri jäsenvaltioissa. Tuorein vertailu on julkaistu 6. toukokuuta.
Viime viikon alussa 95-oktaaninen bensiini oli kalleinta Alankomaissa, jossa litra maksoi 1,72 euroa. Suomessa hinta oli 1,59 euroa litralta ja Ruotsissa 1,56 euroa. Edullisinta bensa oli Bulgariassa, jossa litrahinta oli 1,11 euroa.
Ilkka Kemppinen / Yle
Bensiinin hintaan vaikuttavat useat seikat. Öljy hinnoitellaan maailmanmarkkinoilla dollareissa. Siksi euron ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen kurssit suhteessa dollariin vaikuttavat bensiinin hintaan.
Lisäksi kesän lähestyessä ihmiset autoilevat enemmän, mikä lisää polttoaineiden kysyntää ja siten nostaaa kuluttajahintoja, sanoo SVT:lle ruotsalaisen öljyalan edunvalvojan SPBI:n toimitusjohtaja Johan G. Andersson.
Andessonin mukaan öljyn hintaan vaikuttaa myös maailmanpoliittinen tilanne. Tuottajamaiden kuten Venezuelan ja Libyan epävakaudella saattaa olla vaikutusta polttoaineiden hintakehitykseen.
Ruotsissa alkoi bensiinikapina
Ruotsissa monet ihmiset ovat saaneet tarpeekseen bensiin korkeista hinnoista. Jo lähes puoli miljoonaa ruotsalaista on liittynyt Bensinupproret 2.0 -nimiseen Facebook-ryhmään, jonka tarkoituksena on vastustaa kalliita polttoaineita.
Bensinupproret tarkoittaa suomeksi bensiinikapinaa. Ryhmän nopean kasvun myötä polttoaineiden hinnoista on tullut suuri puheenaihe Ruotsissa.
Ryhmän perusti huhtikuussa Boråsista kotoisin oleva 69-vuotias Janne Berglund. Hän kertoi viime viikolla SVT:lle, että bensiinikapinan tavoitteena on vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja siten painostaa poliitikkoja laskemaan polttoaineiden veroja.
– Korkea hinta on ongelma ihmisille, jotka tarvitsevat autoa käydäkseen töissä ja viedäkseen lapsia päiväkotiin. Heidän budjettiinsa tulee suuri reikä, Berglund sanoi SVT:lle.
Janne Berglund kannattaa laillisia protesteja polttoaineiden verojen alentamiseksi.SVT
Viime syksynä Ranskassa keltaliivien protestit alkoivat polttoaineiden hinnankorotuksia vastustavina mielenosoituksina.
Keltaliivien protestit laajenivat ja muuttuivat väkivaltaisiksi. Samalla keltaliivit alkoivat vaatia muun muassa presidentti Emmanuel Macronin eroa.
Berglund sanoi SVT:lle ymmärtävänsä, että Ruotsin bensiinikapinaa verrataan keltaliiveihin. Se on hänen mielestään harmillista, koska he kannattavat laillisia protesteja.
Luvassa mielenosoituksia eri kaupungeissa
Peder Blohm Bokenhielm ja hänen vaimonsa Angelina kuuluvat Bensinupproret 2.0 -ryhmän ylläpitäjiin.
Peder Blohm Bokenhielm kirjoittaa ryhmän sivulla, että he vaativat arvonlisäveron ja energiaveron poistoa bensiiniltä ja dieseliltä.
Blohm Bokenhielm kertoi viikonloppuna Expressen-lehdelle, että he aikovat järjestää useita protesteja eri kaupungeissa.
– Suunnittelemme myös suurempaa mielenosoitusta, jota yritämme koordinoida. Se on suunnittelupöydällä. Aiomme pitää sen Tukholmassa, Blohm Bokenhielm sanoi Expressenille.
Blohm Bokenhielm toivoo, että ryhmä pystyisi pitkällä aikavälillä vaikuttamaan polttoaineiden hintoihin. Hänen mielestään se ei ole hyväksyttävä vastaus, kun poliittiset puolueet sanovat, että hintakehitykselle ei voi tehdä mitään.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä bensiinikapinaan. Blohm Bokenhielmin mukaan he ovat saaneet epämiellyttäviä viestejä.
– Monet sanovat, että emme ole viisaita, koska emme ajattele ilmastoa.
Bensinupproret 2.0 -ryhmä on saanut Facebookissa myös vastaryhmän nimeltä Bensinupproret 3.0. Siihen liittyneet vaativat fossiilisten polttoaineiden hinnan korottamista. Tällä ryhmällä on noin 4 500 jäsentä.
– Varokaa sitten: kun se kääntää, suihkuvirtaa pöllähtää jonkin verran, huutaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen lentokentän reunalla seisovia.
Ranskalainen Dassault Rafale -hävittäjä kaartaa oikealle. Sitten se häviää näkyvistä valtavan valkoisen teltan taakse. Ulkomaiset koneet Suomen maaperällä herättävät aina kiinnostusta ja ristiriitoja, mutta tällä kertaa hävittäjä ei ole pääosassa. Isommassa roolissa on se, mitä on teltassa.
Rissalan kentälle viimeisen kahden kuukauden aikana rakennettuun telttaan ei saa mennä, mutta siellä kerrotaan olevan tietokoneita, valtava määrä verkkopiuhaa, palvelimia, antenneja ja varavirtalähteitä. Siellä on etukäteen kohua herättäneen kansainvälisen Bold Quest -tapahtuman lentotoiminnan komentopaikka.
Tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia. Timo Herranen
– Tämä ei ole harjoitus siinä mielessä, että tyypillisesti harjoituksessa on kaksi osapuolta, jotka taistelevat ja isoja joukkoja, jotka toimivat. Tässä joukot eivät toimi, vaan tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia, jotka tapahtuvat pääasiassa virka-ajalla, selventää Herranen.
Tapahtuma maksaa Suomelle 4,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien mukaan iso osa kustannuksista on mennyt verkkoyhteyksien rakentamiseen. Infrastruktuuri jää armeijan käyttöön senkin jälkeen, kun tapahtuma on ohi.
Räjähdyksiä ja taulukkolaskentaa
Puolustusvoimat on markkinoinut Bold Questiä mahtipontisella räjähdysvideolla, mutta harjoituksessa ammuntoja isommassa osassa ovat vähemmän näyttävät puolet nykysodankäynnistä: tietojärjestelmät ja tutkimus. Kuten muuallakin maailmassa, myös sodankäynti muuttuu digitaaliseksi.
Maassa oleva ilmatulenjohtaja voi välittää hävittäjälle viestin maalista digitaalisesti. Hävittäjän tietokone käsittelee viestin isolta osin automaattisesti, eikä esimerkiksi väärin kuulemiselle alttiita radioviestejä välttämättä tarvita ollenkaan.
Bold Questissä harjoitellaan tilanteita, joissa vaikkapa ranskalainen ilmatulenjohtaja välittää suomalaiseen hävittäjään tiedon maalista. Tällaisessa harjoittelussa ei ole kyse ilmailukielenä käytetyn englannin eri aksenttien ymmärtämisestä, vaan etenkin eri maiden tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.
– Tänään tutustumme ympäristöön ja huomenna lennämme koelentoja. Tarkoitus on testata järjestelmän yhteentoimivuutta eri maiden kanssa, sanoo Rafale-hävittäjän ohjaaja majuri Vincent, joka esiintyy turvallisuussyistä pelkällä etunimellään.
Rafale-pilotti, majuri Vincent joutui Rissalan tukikohdassa hävittäjälobbariksi tahtomattaan.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen antoi Puolustusvoimien Radio Kipinän haastattelussa esimerkin yhteentoimivuuden tarpeellisuudesta: samaan liittoumaan kuuluvan vieraan maan hävittäjään lähetetään ilmassa tunnistautumiskysely. Jos maiden välillä on yhteiset salausavaimet ja standardit, hävittäjä voidaan tunnistaa omiin kuuluvaksi. Jos järjestelmät eivät ole yhteensopivia, lähestyvä hävittäjä ei vastaa kyselyyn.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen vähentää näin myös omille joukoille itse aiheutettuja tappioita. Ne ovat olleet Yhdysvaltojen johtaman koalition taakkana muun muassa Afganistanissa, jossa on menehtynyt kymmeniä sotilaita omien tulituksessa.
Tämä [Bold Quest] ei ole sotaisa. Pasi Jokinen
– Tätä on kauhisteltu "ulkolaiset ovat vallanneet Suomen" -tyyppisesti, ja että tämä on sotaisa [tapahtuma]. Tämä ei ole sotaisa, vaan tässä on paljon testitapahtumia, joita varten tarvitaan paljon henkilöstöä, Jokinen sanoi radio-ohjelmassa.
– Bold Quest lähtee siitä, että on vuodesta 2003 lähtien kasattu ihan kohtuullisen iso Excel Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa. Siellä on tutkimuspolkuja, historiatietoja. Kerätään dataa.
Pelkästä taulukkolaskennasta ei tietenkään ole kyse. Rovajärvellä järjestetään testausammuntoja, joihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi Suomen Ilmavoimien Hornetit pudottavat lyhyen kantaman JDAM-pommin, mikä ei ole jokavuotinen näky sotaharjoituksissa.
"Testaus- ja todentamistapahtuman" ja sotaharjoituksen raja hämärtyy entisestään, kun Arctic Challenge Exercise -lentotoimintaharjoitus alkaa toukokuun 22:s päivä. Harjoitus järjestetään limittäin Bold Questin kanssa ja osa joukoista osallistuu molempiin.
Karia kiinnosti etenkin se, onko Suomessa koskaan aiemmin järjestetty vieraan vallan johtamaa harjoitusta. Sittemmin on tarkennettu, että Suomi johtaa Bold Questiä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja on siinä isäntämaana.
Eversti Timo Herrasen mukaan Bold Quest on sujunut Karjalan lennoston näkökulmasta toistaiseksi hyvin.Veli-Pekka Hämäläinen / Yle
Suomalaisten järjestelmien yhteensopivuus muiden maiden järjestelmien kanssa on entistä tärkeämpää nyt, kun kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on kirjattu laissa Puolustusvoimien tehtäviin.
Millainen sellainen tehtävä voi olla, jossa Suomi vastaanottaa kansainvälistä apua?
– En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita, missä se voisi tulla vastaan, naurahtaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.
– Uskon 100-prosenttisesti kotimaiseen puolustuskykyyn. Me ollaan valmiita ihan mihin vain.
"Se on paras lentokone"
Lennostossa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen majuri Vincentin kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa. Hän kun sattuu lentämään Dassault Rafale -koneella, joka on ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi. Joku toimittajista kysyy häneltä, miksi meidän tulisi valita Rafale seuraavaksi hävittäjäksi.
Pystymme suorittamaan sillä [Rafale-hävittäjällä] kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa. Vincent
– Se on paras lentokone. Pystymme suorittamaan sillä kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa, pyörittelee kysymyksestä hieman hämillään oleva Vincent.
Rafale-hävittäjiä on Rissalassa kaksi, samoin kuin Ilmavoimien omia Hornet-koneita. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien Gripeneitä tapahtumaan ei osallistu.
Bold Questin kiivain vaihe on vasta alkanut, mutta isäntämaana toimimisesta on Herrasen mukaan saatu jo nyt hyvää harjoitusta. Yksi harjoituksen paikka oli sekin, että neljä Yhdysvaltojen merivoimien Hornet-hävittäjää joutui huonon sään vuoksi laskeutumaan maanantaina Rissalaan Rovaniemen sijasta.
Koska Kuopion alueen hotelleissa on jo 300 ulkomaalaista vierasta Bold Questin vuoksi, hävittäjien miehistölle ei tahtonut aluksi löytyä majapaikkaa millään. Lopulta se löytyi ja nyt miehet ovat jo määränpäässään Rovaniemellä.
Taustaa: Näiden maiden kanssa Suomi on liittoumassa
Bold Quest sai alkunsa vuonna 2001, mutta ensimmäiset harjoitukset järjestettiin kahta vuotta myöhemmin USA:n ja viiden muun valtion joukkojen kesken.
Sen jälkeen harjoituksia on ollut tyypillisesti kahdesti vuodessa siten, että alustava harjoitus on keväällä ja varsinainen harjoitus syksyllä. Tämä vuosi on poikkeus: isäntämaa Suomen toiveesta päätapahtuma järjestetään jo nyt, eikä toista päätapahtumaa käytännössä tule.
Suomen harjoitus on vasta kolmas, jossa isäntämaana on ollut joku muu kuin Yhdysvallat. Suomi on ollut mukana Bold Quest -tapahtumissa vuodesta 2010.
Millaisten kumppanien kanssa Suomi on lähtenyt yhteiseen sotilaallisen tiedon keruu- ja tutkimusliittoumaan?
Bold Quest -koalitioon kuuluu Suomen lisäksi NATOn päämaja ja 17 valtiota: Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Ruotsi, Yhdistyneet Arabiemiraatit sekä Yhdysvallat.
Kaikki maat eivät kuitenkaan osallistu kaikkiin harjoituksiin. Tänä vuonna pois ovat jääneet Italia, Uusi-Seelanti, Puola ja Arabiemiraatit.
A-studio kysyi kahdeksalta raskaan sarjan taustavaikuttajalta tilannekuvaa Säätytalon hallitustunnusteluista juuri nyt.
Erityistä vääntöä käydään ainakin talouspolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, soteen ja koulutukseen liittyvistä linjauksista. Neljä mielipiteitä jakavaa teemaa, neljä eri linjoilla olevaa kommentaattoriparia.
Jo pitkään ennen neuvotteluja etujärjestöt ovat hautoneet hallitusohjelmatavoitteitaan kaikessa hiljaisuudessa. Nyt lobbareiden muistilistat ja jopa valmiiksi tarjolle kirjoitetut ohjelmalauseet ovat hallitusneuvottelijoiden viilattavana.
Suurinta lobbaus ja vääntö on aina siellä, missä liikkuvat suuret rahat.
Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina.
Talouspolitiikka, työllisyyspolitiikka, verotus
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos PT
- Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle ja Mikko Koski / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Elina Pylkkänen: Tilanne on sikäli hyvä, että neuvottelussa mukana olevilla puolueilla on selkeitä toisistaan poikkeavia ykköstavoitteita. Kaikki siis voittavat, kun puolueet voivat joustaa itselleen vähemmän tärkeistä tavoitteista, mutta saavuttaa sen oman tärkeimmän ykköstavoitteensa! Hallitusohjelmasta tulee kaikkien puolueiden näköinen.
Tätä ennen on kuitenkin pakko päästä sopimukseen budjettiraamista, tai yleisemmin finanssipolitiikan virityksestä: elvyttävä (talouskasvua buustaava), neutraali (tilannetta tarkkaillen eteenpäin) vaiko kiristävä (puskureita keräävä)? Talouden näkymistä on oltava jonkinlainen yksimielisyys.
Aki Kangasharju: Ensin on muodostettava yhteinen tilannekuva ja talousnäkymä. Lyhyellä aikavälillä on sovittava, miten varmistetaan ensi syksynä alkavan palkkakierroksen päättyminen kilpailukykyä turvaavalla tavalla. Pidemmän aikavälin asioihin kuuluvat kestävyysvajeesta ja työllisyyden lisääntymisestä huolehtiminen sekä vaalilupauksina annetut julkisia menoja lisäävät toimet (kuten “vappusataset”) ja varsinaiset investoinnit (kuten koulutus- sekä tutkimus- ja kehityspanostukset).
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Elina Pylkkänen: Työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin näyttää olevan kaikille puolueille yhteinen tavoite ja tahtotila. Samoin koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tutkimukseen satsaamisesta ovat kaikki puolueet yhtä mieltä. Keinoista sen sijaan käydään vääntöä. Toisaalta, sitten ollaan tultu jo puolitiehen ja voidaan kysyä, onko järkeä lähteä hajottamaan kokoonpanoa, jos kerran tärkeimmistä tavoitteista ollaan yhtä mieltä. Työllisyyttäkin voi edistää eri tavoin. SDP painottaa aktiivisia työvoimapalveluja (työvoiman tarjonta), keskusta puolestaan yrittäjien verotuksen keventämistä (työvoiman kysyntää).
Aki Kangasharju: Uusi hallitus tältä pohjalta ei ole kirkossa kuulutettu. Yksi kipeimmistä kysymyksistä on Keskustan johdolla laaditun aktiivimallin purkaminen, jota SDP:tä lähellä olevat etujärjestöt vaativat. Jos se puretaan, mitä tilalle? Lisäksi vasemmistopuolueiden haikailema yrittäjyyden ja omistamisen verotuksen kiristäminen kuuluu keskustapuolueen kynnyskysymyksiin. Neuvottelut voivat kariutua myös ilmastokysymyksiin, kun vihreät haluavat lisää hiilinieluja ja ainakin keskusta haluaa Kemin ja mahdollisesti muut vastaavat biotuoteinvestoinnit.
Ilmastonmuutos
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry
- Toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Kuva: Jouni Immonen / Yle ja Suomen luonnonsuojeluliitto
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Timo Jaatinen: On tärkeää, että hallitusneuvotteluissa muodostetaan yhteinen näkemys metsien kasvun lisäämisestä. Tällä mahdollistetaan hyvinvointia luovan metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja uudet investoinnit Suomeen – ja vastataan myös ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen. Metsien talouskäyttöä ei tule rajoittaa, koska suomalainen metsäteollisuus on ympäristösuorituskyvyltään maailman parhaimmistoa ja sen kehittäminen on globaali ekoteko. Puusta valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja ja torjua ilmastonmuutosta.
Päivi Lundvall: Hallitusneuvotteluissa täytyy sopia 1,5 asteen ilmastotavoitteesta ja siitä, mihin vuoteen mennessä Suomi on hiilinegatiivinen. Eli: paljonko päästöjä leikataan tiettyyn vuoteen mennessä? Päästövähennykset ja hiilineutraalius on kirjattava ilmastolakiin. On sovittava konkreettisista keinoista, miten tavoitteisiin päästään: hiilinielut ja -varastot, metsätalous, turve- ja suojelualueet. Ympäristölle haitallisista tuista on oltava valmis karsimaan reilusti.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Timo Jaatinen: Politiikassa kaikki on mahdollista. En spekuloi.
Päivi Lundvall: Kokoonpanon kaatuminen on epätodennäköistä, mutta aina mahdollista. Neuvotteluissa on kolme puoluetta, jotka saivat Suomen luonnonsuojeluliiton kyselyssä ennen vaaleja hyvin pisteitä liittyen ilmasto- ja monimuotoisuuskysymyksiin. Nyt näistä tavoitteista olisi oltava valmis pitämään kiinni ja näytettävä valmius todellisiin panostuksiin.
Sote
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas, Hyvinvointiala HALI ry
- Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ry
Kuva: Mira Myllyniemi / Yle ja Antti Lempiäinen / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Ulla-Maija Rajakangas: Hallitusneuvotteluissa on sote-kysymysten osalta päästävä sopuun useasta asiasta: Millä tavalla ja millä aikataululla sote-uudistusta jatketaan? Millaiset alueet jatkossa järjestävät sote-palvelut, ja tuleeko niille soten lisäksi myös muita tehtäviä? Sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuus: kuinka paljon rahaa sote-palveluihin laitetaan ja kuinka se kerätään? Rahoituksen pelisäännöt?
Silja Paavola: Sote-mallissa julkisen puolen pitää olla päätuottaja, jota yksityinen puoli täydentää. Hoitajamitoitus on saatava – kuten luvattu – lakiin. Palveluseteleistä ei saa tulla automaattia, jolla kaikki maksetaan verovaroin. Palvelusetelimalliin on kirjattava reunaehdot ja sisältö, mitä sillä saa.
Kun asiat hoidetaan verovaroin, päätösvallan on oltava poliitikoilla. On myös otettava huomioon, mikä vaikutus milläkin toimintamuodolla on työehtosopimuksiin.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Ulla-Maija Rajakangas: Yleensä neuvottelut johtavat tulokseen, vaikka ne vaikeat tällä kertaa ovatkin. Kaikki on silti edelleen mahdollista. Sote-asioissa päähallituspuolueet eivät vaikuta olevan kovin kaukana toisistaan. Sote-kysymyksiin neuvottelukokoonpano siis tuskin kaatuu.
Silja Paavola: Mikään ei ole varmaa ennen allekirjoituksia. Oletan kuitenkin, että kaikki neuvottelijat ovat tietoisia tehtävänsä vakavuudesta ja tärkeydestä.
Koulutus
Asiantuntijat, vastakkaiset leirit:
- Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opettajien ammattijärjestö OAJ ry
- Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät ry
Kuva: Mikko Koski / Yle ja Jussi Koivunoro / Yle
1. Minkälaisista asioista hallitusneuvotteluissa on ihan pakko päästä pikaisesti sopuun, jotta yksityiskohtaisen hallitusohjelman kirjoittaminen voi alkaa?
Olli Luukkainen: Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen vahvistamisesta ja sen tasosta on sovittava. Eli on sovittava koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvuohjelmasta. Yksittäisiä suuria kysymyksiä on paljon: Miten jatkuva oppiminen ratkaistaan? Pidennetäänkö oppivelvollisuutta alku, loppu vai molemmista päistä? Miten ammatillisen koulutuksen rahoitusta vahvistetaan? Lähdetäänkö tekemään kansallista ohjelmaa sisäilmakysymysten ratkaisemiseksi?
Mikael Pentikäinen: Arvelen, että ensimmäiseksi on sovittava oppivelvollisuuden pidentämisestä, ammatillisen koulutuksen voimavarojen ja oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä sekä kaikki maakunnat kattavan korkeakoulukentän turvaamisesta. Jos niissä ei päästä yhteiselle kartalle, Säätytalolla on vaikea jatkaa eteenpäin.
2. Voiko nykyinen neuvottelukokoonpano vielä kaatua – ja jos voi, niin mihin?
Olli Luukkainen: Tuskin koulutuksen aiheista mikään kaataa kokoonpanoa. Joku muu teema – kuten talous, verotus tai yritysten kohteluun liittyvät asiat – sen voivat tehdä.
Mikael Pentikäinen: Pidän mahdollisena, että koalitio voi vielä kaatua. Näen ainakin kolme mahdollista karikkoa: 1. Julkista taloutta ei saada edes paperilla tasapainoon, kun on liikaa menolisäystarpeita. 2. Ei löydetä vaikuttavia toimia työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. 3. Tulee sovittamaton riita yritysten verotuksesta. Keskustan yksi kynnyskysymys on, että yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy.
Lisäys kello 19.12: Lisätty lauseet: "Yle haastatteli etujärjestöjen ja työmarkkinatutkimuslaitosten johtajia. Tutkimuslaitosten edustajat korostavat, etteivät pidä itseään lobbareina vaan tutkijoina."
Oaklandissa, Kaliforniassa toimiva oikeusistuin on määrännyt Monsanto-yhtiön maksamaan yli kaksi miljardia dollaria korvausta avioparille, jonka on todettu sairastuneen imusolmukesyöpään yhtiön tuotteiden takia.
Aviopari on käyttänyt Monsanton tuottamaa Roundup-kasvimyrkkyä ja heille molemmille on kehittynyt sama sairaus.
Kyseessä oli jo kolmas tapaus, jossa Monsanto on määrätty maksamaan suuret korvaukset Yhdysvalloissa tapahtuneista sairastumisista. Elokussa San Franciscossa määrättiin samaiseen syöpään sairastuneelle 78 miljoonan dollarin korvaus ja maaliskuussa toiselle henkilölle 80 miljoonan korvaussumma.
Jättikorvauksen saaman avioparin asianajaja sanoi The New York Times -lehdelle. ettei "Monsanto ollut koskaan kiinnostunut Monsanton turvallisuudesta".
Pienemmän korvauksen saaneen henkilön asianajaja totesi puolestaan, että tavalliset kotipuutarhurit olivat kaikkein suurimmassa vaarassa saada Roundupin aiheuttama sairaus, koska heille ei koskaan ole annettu ohjeita suojavaatteiden, kuten käsineiden käyttöön.
Monsanton emoyhtiö, saksalainen lääkejätti Bayer sanoo olevansa tyytymätön korvauspäätökseen ja valittavansa asiasta. Yhtiön mukaan ei ole mitään tieteellistä näyttöä siitä, että kasvimyrkky olisi taudinaiheuttaja.
The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain oikeuslaitokseen on tullut tuhansia vastaavia korvausvaatimuksia syöpään sairastuneilta ihmisiltä.
Bayer osti Monsanton viime vuonna 63 miljardilla dollarilla. Bayerin osakekurssi on sen jälkeen laskenut 40 prosenttia. Uusimman korvausuutisen jälkeen kurssilasku on jyrkentynyt. Tänään tiistaina Bayerin kurssi oli Frankfurtin pörssissä laskenut yli kuusi prosenttia.
Yhtiön tilannetta vaikeuttaa ranskalaisen le Monde -lehden viime viikolla tekemä paljastus. Lehti on saanut tietoonsa, että Bayerin amerikkalainen tytäryhtiö on laatinut 200 nimen "mustan listan" henkilöistä, joiden epäillään pyrkivän haittaamaan yhtiön toimia. Listalla on mm. poliitikkoja ja toimittajia.
Bayer pyysi sunnuntaina anteeksi listan laatimista, kertoo Deutsche Welle.
Kiinalainen tietoverkkovalmistaja Huawei haluaa ei-vakoilua-sopimuksen Britannian ja muiden maiden kanssa. Sopimusta esitti Britanniassa vieraileva Huawein hallituksen puheenjohtaja Liang Hua.
Samaan aikaan myös Britanniassa vierailulla ollut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esitti huolensa Huawein 5g-verkoista. Yhdysvallat vaatii liittolaisiltaan, että ne eivät hankkisi Huawein verkkoja mahdollisen vakoiluvaaran vuoksi.
Yhdysvallat varoittaa, ettei se jaa tiedustelutietoa Britannian kanssa, jos se sallii kiinalaisen yhtiön merkittävän roolin tietoliikenneverkoissa. Taustalla on Kiinan säätämä laki, jonka mukaan kiinalaisten yritysten on pakko avustaa hallitusta turvallisuusasioissa.
Huawei valmistaa tällä hetkellä markkinoiden edistyneimpiä ja halvimpia 5g-verkkoja.
Tel Avivissa nähdään tänään tiistaina Euroviisujen ensimmäinen semifinaali. Lavalle nousee 17 maan edustajat, joista kymmenen jatkaa matkaansa lauantain finaaliin.
Pistelaskussa yhdistetään yleisön ja kansallisten raatien antamat äänet. Kisoissa omaa maataan ei saa äänestää, joten tässä viisi muuta esitystä, joiden aikana suomalaisten ei kannata mennä jääkaapille.
1) Kypros - Tamta: Replay
Kypros jatkaa viime vuoden hyväksi havaitulla konseptilla. Eleni Foureira sijoittui vuosi sitten kisan kakkoseksi etenkin Fuego-kappaleen Beyoncé-tyylisen esityksen ansiosta.
TamtanReplay on hyvin samantyylinen menevä tanssikappale kuin viime vuoden kappale. Mausteeksi on sentään otettu tämän hetken trendikkäiitä torviriffejä. Viisut käynnistävä esitys tempaa mukaansa.
Kypros - Tamta: ReplayThomas Hanses
2) Australia - Kate Miller-Heidke: Zero Gravity
Australia on pärjännyt lyhyen viisuhistoriansa aikana kisassa hyvin. Tänä vuonna moni hämmästeli, kun edustajaksi valittiin Kate Miller-Heidken oopperamainen kappale. Vuosi sitten Viron koloratuurisopraano Elina Nechayevan ylimaallinen esitys pärjäsi hyvin, joten australialainen jää siinä vertailussa kakkoseksi.
Euroviisulavalla ei ole mahdollista roikkua katosta esitysten lyhyiden vaihtoaikojen takia, joten Miller-Heidken esitykseen on keksitty jotain uutta esiintyjien saamiseksi lavalta ilmaan. Laulaja ja kaksi tanssijaa heiluvat pitkien keppien päässä edestakaisin. Tv-kuvassa he näyttävät liitelevän ensiksi maapallon päällä ja lopuksi jossain avaruudessa. Visuaalisesti semifinaalin näyttävimpiä esityksiä.
Australia - Kate Miller-Heidke: Zero GravityAndres Putting
3) Islanti - Hatari: Hatrið mun sigra
Islanti tekee tämän vuoden Lordit. Kolmihenkisen Hatari-yhtyeen lavaesiintymisten inspiraationa on sadomasokismi, mikä näkyy heidän ja taustatanssijoiden asuissa. Niissä on muun muassa lateksia, remmejä ja piikkejä. Hatarin musiikissa yhdistyvät tekno ja jopa punk ja siihen lisätään vielä laulajan astetta rankempi Rammstein-tyylinen karjunta.
Hatari aiheutti pientä kohua ennen kisoja, sillä yhtyeen jäsenet olivat kritisoineet Israelin palestiinalaispolitiikkaa. Viisulavalla kannanottoja ei nähtäne. Räväkkä esitys piristää muuten tasapaksua semifinaalia ja ei varmasti jätä kylmäksi ketään.
Islanti - Hatari: Hatrið mun sigraThomas Hanses
4) Viro - Victor Crone: Storm
Ruotsalasia löytyy vuosi vuodelta enemmän eri maiden viisukappaleiden takaa. Tänä vuonna Viroa edustaa ruotsalainen Victor Crone. Kappaleen on sentään tehnyt Viron viisukonkari Stig Rästa.
Viisulavalla Crone esiintyy pelkistetysti, mikä sopii radiosoittoon sopivalle kantrihtavalle pop-kappaleelle. Laulaja on välillä kitaran kanssa ja välillä ilman. Hyvänmielenkappale ei tarvitse ylimääräisiä kikkailuja varsinkaan Islannin esityksen jälkeen.
Viro - Victor Crone: StormAndres Putting
5) Kreikka - Katerine Duska: Better Love
Tummalla äänellä varustettu Katerine Duska on yksi semifinaalin parhaista laulajista. Better Love on myös helposti kuunneltavaa poppia ja biisin on ennakoitu voittavan ensimmäisen semifinaalin.
Kappaleen esitys on näyttävä ja mukailee siitä tehtyä musiikkivideota naismiekkailijoineen. Lavalla nähdään myös hieno visuaalisuaalinen efekti, kun lootuskukka avautuu.
Lauantaina Saksassa paljastuneissa varsijousimurhissa oli ilmeisesti kyse itsemurhasopimuksesta. Uutistoimisto DPA:n mukaan Saksan viranomaiset uskovat, että yksi baijerilaisesta pensionaatista kuolleena löytyneistä ihmisistä ampui ensin kaksi muuta ja suuntasi sitten varsijousen itseensä.
53-vuotias mies ja 33-vuotias nainen makasivat löydettäessä sängyllä käsi kädessä. Kumpaakin oli ammuttu nuolella päähän ja sydämeen. Lattialla maanneella 30-vuotiaalla naisella oli nuoli kaulassa.
Viranomaiset eivät ole löytäneet merkkejä kamppailusta tai ulkopuolisen henkilön osallisuudesta. Uhreista kaksi oli jättänyt huoneeseen viimeiset viestinsä.
30-vuotiaan naisen asunnosta Ala-Saksin Wittingenissä löytyi maanantaina kahden naisen ruumiit. Heidän kuolinsyytään tutkitaan edelleen.
Keskiaika innosti kolmikkoa
Bild-lehden mukaan pensionaatista kuolleena löydetty kolmikko oli erittäin kiinnostunut keskiajasta ja mies piti Hachenburgissa keskiaikateemaista myymälää. Myymälän valikoimissa oli muun muassa keskiaikaisia vaatteita sekä aseita, kuten miekkoja ja kirveitä.
Mies, jonka käsivarsiin oli tatuoitu alkemisteihin liittyviä kuvioita, oli järjestänyt liikkeessään myös miekkailuharjoituksia.
Kolmikko kirjautui lähellä Itävallan rajaa sijaitsevaan Zur Triftsperre -pensionaattiin perjantai-iltana ilman matkatavaroita. Varsijouset he hakivat autostaan vasta myöhemmin. He olivat varanneet huoneen kolmeksi yöksi ja maksaneet ennakkoon.
Siivooja löysi ruumiit mentyään huoneeseen lauantaina.
Yhdysvaltalaisartisti Madonnan esiintyminenIsraelin Euroviisuissa ei olekaan läpuhuutojuttu, sillä artisti ei ole koskaan vahvistanut esiintymistään kisajärjestäjille, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Euroviisujen johtajan Jon Ola Sandin mukaan Madonna ei ole toistaiseksi allekirjoittanut virallista sopimusta esiintymisestään lauantaina Tel Avivissa, sillä neuvottelut ovat yhä kesken.
– Jos emme saa allekirjoitusta sopimukseen, ei hän voi esiintyä lavallamme, sanoo Sand, joka luonnehti tilannetta ”hieman erikoiseksi”.
Madonna kommentoi tänään lukuisia vetoomuksia, joiden mukaan hänen pitäisi peruuttaa esiintymisensä Israelin Euroviisuissa maan poliittisen tilanteen vuoksi.
Artisti toteaa, ettei hän aio taipua paineen alla:
– En koskaan lopeta musiikin esittämistä sopiakseni jonkun toisen poliittiseen agendaan, Madonna julistaa tänään tiistaina julkaisemassaan lausunnossa.
Madonna sanoo puolustavansa aina ihmisoikeuksia ja sydämensä särkyvän joka kerta kun hän kuulee viattomien ihmishenkien menetyksestä alueella.
– Rukoilen, että vapautuisimme tuhonkehästä ja loisimme uuden tien rauhaan.
Madonnan viisuesiintymisen maksaa israelilais-kanadalainen, kiinteistöbisneksellä vaurastunut miljardööri Sylvan Adams. Esiintymisen hinta on hieman yli miljoona euroa.
Tel Avivissä järjestettäviä Euroviisuja on arvosteltu Israelin palestiinalaisalueiden miehityspolitiikan vuoksi. Tammikuun lopulla joukko nimekkäitä artisteja ja taiteentekijöitä vaati Britannian yleisradioyhtiötä BBC:tä painostamaan viisujen järjestäjäorganisaatiota Euroopan yleisradiounionia EBU:a siirtämään kisat pois Israelista. BBC ei suostunut vaatimukseen.
Penkkipunnerruksen moninkertaisen arvokisamitalisti Simon Kankkosen salilla Kokkolan Sokojalla ei ole laitetta, jolla treenataan sisäreisien lähentäjää ja loitontajaa. Ei ole peck deckiäkään, jolla tehdään rintalihasta. Tai jalkaprässiä. Eikä monta muutakaan kuntosalilta tuttua laitetta.
Piharakennuksesta löytyy muun muassa kyykkyteline, alaselkälaite, ylätalja, powerräkki, käsipainoja, penkki ja maastavetotanko. Niitä on viritelty, varmisteltu tai muuten paranneltu vastaamaan käyttäjien tarpeita.
Niillä Kankkonen ja hänen treeniporukkansa pärjäävät. Tuosta porukasta kaikki penkkaavat yli 200 kiloa ja kyykkäävät yli 300. Päätavoite ja -tuote on voima, ei ulkonäkö.
– Jos hakee kesävartaloa, se on toinen maailma, nauraa Kankkonen.
Jos siihen pyrkii tai muuten lähtee vasta tutustumaan kuntosalien maailmaan, Kankkonen ei moittisi mitään laitetta turhaksi.
– Kokeile kaikki ja katso, mikä toimii. Toivottavasti joku todella osaava neuvoo ja auttaa, hän kannustaa.
Kun kilot lisääntyvät käsipainoissa, Kankkonen ei mittaa toistoja, vaan aikaa.Ida-Maria Björkqvist / Yle
Jos joutuisi jostain syystä valitsemaan vain itselleen parhaat laitteet, Kankkonen ottaisi kyykkytelineen ja reverse hyperin: alaselkää työstävän laitteensa, jolle nojautuneena nostetaan raskaita painoja jaloilla selkää rikkomatta.
Pitkään pohdittuaan Kankkonen keksii, mitä pitää turhana: hip thrusteria, jossa istutaan lattialla, pidetään sylissä tankoa ja nostetaan sitä lantiolla.
– Sen voi yhtä hyvin tehdä penkin päällä. Se on ehkä se turhin laite – ja turhin liikekin.
Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois. Simon Kankkonen
Turhien laitteiden sijaan Kankkonen manaa turhia "guruja". Sitä, että joku keksii jonkun liikkeen, jonka jakaa somessa tykkäysten toivossa ja trendiä luodakseen.
Toinen kartettava on väärä tekniikka: esimerkiksi huonosti kyykkäävä urheilija ottaa silmiin. Myös maastavedon tekniikka voi saada Kankkosen kääntämään päänsä pois. Hän kannustaa ennemmin pitämään hauskaa salilla kuin rikkomaan itseään. Tosin itseensä hän ei sitä sovella.
– En ole koskaan ymmärtänyt niitä, jotka vain kuntoilevat ilon vuoksi.
Simon Kankkosen salilla ei kyykätä tai penkata yksin, sillä turvallisuus on tärkeintä. Jo huono hapenotto voi saada pyörtymään.YLE/Ida-Maria Björkqvist
Kankkonen ei tunne ylläpitotreenin käsitettä.
– Jos haluaa tulla todella vahvaksi, pitää jättää turhat liikkeet pois, sanoo Simon Kankkonen.
Harjoitus voi toki olla palauttava treeni – matkalla ylöspäin. 20 kilon käsipainoillakin voi tehdä, mutta silloin ei lasketa toistoja, vaan maksimiaikaa, minuuteissa.
Tänä vuonna Kankkonen aikoo saavuttaa alle 90-kiloisten sarjassa 1 000 kilon yhteistuloksen. Se ei vaadi poppaskonsteja, vaan samaa treeniä kuin ennenkin.
– Kunhan nostaa vain pikkuisen enemmän. Yhtä helppoa kuin jalkapallo: tekee yhden maalin enemmän niin se on siinä, mies virnistää.
Nyt Kankkonen kyykkää 400 kiloa, penkissä on noussut 335 (kisassa 320), mutta maastavedon 250 kiloa kaihertaa miestä. Se on miehen mielestä liian vähän, ja sinne puuttuvat kilot onkin tarkoitus saada treenattua.
Pitää nimittäin löytää omat heikkoutensa ja panostaa niihin. Siksikään Kankkonen ei halua nimetä yhtä laitetta toista turhemmaksi: kaikilla on omat heikkoutensa ja tavoitteensa.
Toiselle turha laite voi olla toiselle tuiki tarpeellinen.Sari Vähäsarja / Yle
Pikaratkaisut siirtyneet ostoskanaville
Fysioterapeutti, työhyvinvointiasiantuntija ja kahvakuulaurheilija Maria Paananen ei tyrmää kysymystä turhista kuntosalilaitteista: markkinat ovat laajat ja kuntoilija saattaa hyvinkin herätä miettimään, mikä on tarpeen ja mikä ei.
Ratkaisevaa on tarve ja tähtäin.
– Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Pitää miettiä omaa tavoitetta ja kohdistaa treeni siihen.
Tärkeintä on valita se liike, joka toimii. Toinen saa pakaran aktivoitua paremmin maastavedolla ja toinen takapotkulaitteella, ottaa Paananen esimerkiksi.
Toisaalta vaikkapa jalkaprässi ja kyykky tangolla ovat melko samanlaiset, mutta tutkimusten mukaan hormonaalinen vaste on satakertainen, kun ihminen joutuu kannattelemaan vapaata taakkaa koko kehollaan sen sijaan, että istuisi laitteeseen.
Jos kokee jonkin turhaksi, ei vain itse tarvitse sitä. Maria Paananen
Toisaalta vapailla painoilla tehtäessä pitää hallita turvallinen tekniikka, mikä vaatii ammattilaisen apua ja malttia.
Kehon kartoitus ja ammattilaisen apu ovat Paanasen mielestä aina hyödyksi. Ammattilaista tarvitaan varsinkin jos on kuntoutustarve tai jokin urheilutavoite.
Jos taas käy salilla liikkumisen ilosta ja perusterveyden takia, voi Paanasen mukaan treenata periaatteessa miten haluaa – tietyin reunaehdoin.
– Jos onnistuu säilyttämään maalaisjärjen eikä kipua tunnu. Kipu ei oikeasti koskaan jalosta ketään, vaan silloin pitää keskeyttää treeni!
Maria Paananen sanoo, että oikein tehdyllä ohjelmalla jokainen saa haluamansa, eikä salillekaan ole pakko mennä.Kreeta-Maria Kivioja / Yle
Lähtökohtaisesti turhia laitteita Paananen ei kuitenkaan salillla näe. Aiemmin on voinutkin olla toisin, mutta nykyään laitteita maahantuovat ovat hänen mukaansa kovan luokan liikunta-ammattilaisia.
– Hullutukset kuten pikaratkaisut ovat siirtyneet salilta ostoskanaville, summaa Paananen.
Kyse on siitä, mitä salilla tehdään ja miten ohjataan. Paananen suosittaa jättämään väliin salit, joilla ei ole ohjausta, jos tarkoituksena on parantaa lihaskuntoa. Kehonpainoliikkeet ovat turvallinen ja toimiva vaihtoehto.
Itse hän treenaa paljon vapailla painoilla myös ajan takia: salilaitteissa heikkous on, että jokaisen lihaksen joutuu treenaamaan erikseen, mikä vie aikaa.
Muutama hyvin hallinnassa oleva perusliike levytangolla ja muilla vapailla painoilla kuormittaa monta lihasryhmää kerralla. Itse asiassa lähes kaikki suurimmat lihakset ovat kerralla mukana vaikkapa maastavedossa tai kyykyssä.
– Kehonpainoliikkeitä riittää kourallinen tosi hyvin, ja niillä saa harvoin itseään rikki. Oman kehon liikuttamisella saa muitakin hyötyjä, kuten tasapainon, Paananen kannustaa.
Wasim Khuzam / Yle
Osalle riittää nollavastuskin
Kokkolalaisen laitevalmistajan HURin näkemys on sama, vaikka lähtökohta onkin omanlaisensa. Yrityksen laitteita löytyy 50 maasta seniorikodeista kuntoutuslaitoksiin ja hotelleista hyvinvointikeskuksiin.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään yhdessä eri yliopistojen kanssa ja esimerkiksi Singaporen-projektissa kokkolalaisen yliopistokeskus Chydeniuksen ja ohjelmistoyritys Raisoftin kanssa.
Kehitystyössä on mukana lääketieteen asiantuntemusta niin, että ohjelmat voidaan räätälöidä suoraan vaikkapa tietystä sairaudesta tai leikkauksesta toipuvalle. Tätä kehitystä vetää tutkimus- ja koulutusjohtaja, professori Arto Hautala.
Sisäänrakennettu softa mahdollistaa henkilökohtaisen ohjelman ja vaikkapa muistisairaille turvalliset ratkaisut. Laite voidaan esimerkiksi ohjelmoida poistamaan vastus sen jälkeen, kun tarvittavat toistot on tehty, jos tekijä itse ei muista lopettaa. Osa laitteista on pyörätuolista käytettäviä.
Painopakkalaitteissa minimipaino on usein viisi kiloa, mikä on monelle vanhukselle jo mahdoton lähtöpaino. HURin laitteet toimivat perussaleilla vielä vähän käytetyllä paineilmateknologialla, joten vastus voi olla nollakin.
Tämän pneumatiikan ansiosta ne ovat myös kaksisuuntaisia eli yhdessä laitteessa voi tehdä kaksi liikesuuntaa. Yrityksellä on viidenkin liikkeen laitteita, joita tarvitaan esimerkiksi pienissä tiloissa lääkäriasemilla tai kuntoutusyksikössä.
Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Jessica Korva
Varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto sanoo, ettei "turhien" laitteiden myyminen ole mahdollista kilpailluilla markkinoilla.
Tarpeellisuuden ratkaisee tavoite ja tarve. Kuntoutus- ja seniorikentällä tarpeen voi olla juuri se tiettyä lihasta kehittävä kone, jonka peruskuntoilija ohittaa.
– Kun ikää tulee, ihminen tarvitsee suunnattua harjoittelua, koska ei pysty ehkä tekemään koko settiä. On tärkeä tietää, millainen asiakas on ja siksi tarvitaan alkutestausta.
HURin varatoimitusjohtaja Lena Karjaluoto.Sari Vähäsarja / Yle
Samaan pohjaa se, että laitteissa voidaan lisätä vastusta sata grammaa kerrallaan.
– Se voi tuntua pieneltä määrältä, mutta leikkauksesta toipuvalle ikäihmiselle nollavastuksesta 100 grammaan pääseminen on iso asia. Se voi olla juuri se, minkä avulla hän jaksaa motivoitua harjoitteluun ja sittemmin vaikka kurottaa kahvipurkin hyllyltä, Karjaluoto sanoo.
HURilla on tuotannossa noin 45 laitetta. Pienimmillään on varustettu kolmen laitteen eli kuuden liikkeen sali, ja silläkin saa paljon aikaan, sanoo Lena Karjaluoto.
Se ei kuitenkaan tee muista laitteista turhia, sanoo personal trainer Jessica Korva. Moni kritisoi esimerkiksi lähentäjä- ja loitontajalihaksia harjoittavaa laitetta. Se voi kuitenkin tarjota pakaratreeniä niille, joille esimerkiksi kyykkääminen on mahdotonta vaikkapa polvivaivojen takia.
– Eihän mikään laite, joka kehittää lihasvoimaa, voi olla turha. Tavoite ratkaisee.
Jessica Korva sanoo, että jaksamisongelmat alkavat näkyä jo 25-vuotiailla.Sari Vähäsarja / Yle
Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen on kuollut 71-vuotiaana. Hän kuoli eilen maanantaina pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kotonaan Laukaassa. Hermusen siskonpoika vahvistaa asian STT:lle.
Hermunen oli syntynyt Laukaassa Keski-Suomessa vuonna 1948. Hän työskenteli Yleisradiossa vuosina 1972–1985 uutis- ja ajankohtais- sekä aluetoimittajana. MTV:llä Hermunen toimi vuosina 1985–2001 muun muassa taloustoimittajana ja oman talk shownsa juontajana.
Katsojille jotain uutta
Hermunen haastatteli ohjelmassaan lukuisia julkisuuden henkilöitä. Hän kertoi tavoitteensa olevan se, että hän tarjoaa katsojille jotain uutta ja “laajemman tason ajattelemista”.
– Meillä luodaan ikoneja ihmisistä, siitä millaisia he ovat. Halusin repiä niitä auki. Siellä Lenitakin näytti karvansa ja Katri-Helena ja Esko Salminen olivat upeita, Hermunen kommentoi Suomen televisio -ohjelman haastattelussa vuonna 2007.
Räväkkä ja persoonallinen Hermunen antoi kasvot talk showlle. Se tarkoitti, että myös hän eli elämänsä julkisuudessa. Palautetta tuli. Se koski milloin runsasta määrää sormuksia, milloin jonkun mielestä liiallista elehtimistä.
Kun Hermunen kertoi avoimesti kokemastaan burn outista, kommentit olivat kuitenkin vain myönteisiä.
– Ehkä olen ollut ainoa virallistettu hullu toimittaja tässä maassa, mutta halusin kertoa sen, että auttaisin ihmisiä. Siitä ei ole tullut kuin yksi negatiivinen palaute, Hermunen kertoi Suomen televisio -ohjelmassa.
Jos kiroilu ei lopu, Hermunen lähtee
Vuonna 2013 Hermunen vieraili Arto Nybergin ohjelmassa. 65-vuotias konkaritoimittaja puhui mieliaiheestaan journalismista.
Hän kritisoi mediaa nopeuden tavoittelusta, jota Hermusen mielestä tehtiin perinpohjaisuuden kustannuksella. Hermunen antoi palautetta myös pinnallistumisesta, kaupallistumisesta ja toimittajien yleissivistyksen katoamisesta.
Samalla kertaa saatiin maistiaisia Hermusen kuuluisasta temperamentista. Ohjelmassa piipahtanut muusikko Teemu Bergman viljeli tiuhaan voimasanoja. Hermunen ilmoitti, että jos kiroilu ei lopu, hän marssii ulos ohjelmasta.
Hermunen jatkoi kolumnistina
Hermunen-ohjelma lopetettiin vuonna 2001 MTV:n ison saneerauksen yhteydessä. Sen jälkeen Hermunen toimi yrittäjänä ja sai elantonsa viestintäkoulutuksesta, esiintymisistä ja kirjoittamisesta.
Hermunen tunnettiin myös kolumnistina. Hän toimi vuosikausia sanomalehti Keskisuomalaisen vakiokolumnistina ja kirjoitti televisiosta Kaleva-lehteen.
Hermusella oli pitkään kesäpaikka kotitilallaan Laukaan Varjolassa Kuusankosken rannalla. Myöhemmin hän muutti kokonaan Laukaaseen asumaan, siskonpoika kertoi STT:lle.
Ylen toimittaja vieraili Hermusen kotitilalla vuonna 2011. Tuolloin Hermunen kertoi, että oman tv-ohjelman loppuminen tuli aikanaan tarpeeseen: Julkisuusmyllyn loputtua hän löysi itsensä.
Tärkein elämänviisaus oli se, että katkeroitua ei pidä. Se syö ihmistä.
– Meidän pitää oppia asioita, kun me vanhennumme ja meille tapahtuu. Potkut olivat erittäin hyvä asia, kun aikaa oli mennyt pari vuotta. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä kivempaa tämä on. Onnellisin ja tasapainoisin vaihe elämässä on nyt, Hermunen sanoi.
Homeinen pelastusasema, joka sekin on oikeastaan väärässä paikassa.
Henkilökunta siirrettiin parakkeihin, mutta paloautot jäivät parkkipaikan toiselle puolelle. Hälytyksen tullessa lähtöön kuluu nyt jopa tupla-aika aiempaan verrattuna.
Uusi pelastusasema on ollut suunnitteilla parisenkymmentä vuotta.
Kun palomiehiltä kysytään, Malmin pelastusasema on melko kuvaava esimerkki Helsingin pelastuslaitoksen toiminnasta – tai ennemminkin toimimattomuudesta.
Ylen haastattelemien palomiesten mukaan tilanne on pelastuslaitoksella jämähtänyt: vaikka Helsinki on kasvanut, uusia paloasemia ei ole rakennettu. Palomiehet kokevat, että henkilökuntaa ei ole palkattu lisää sitä mukaa kun tehtävämäärä ja työnkuormitus ovat kasvaneet.
Toisin sanoen kaikki helsinkiläiset eivät saa esimerkiksi tulipalotilanteessa apua yhtä nopeasti. Puutteita on etenkin Pohjois- ja Koillis-Helsingissä sekä Lauttasaaressa. Tästä syystä Avi on asettanut Helsingin kaupungille 20 miljoonan uhkasakon.
Malmin pelastusasemalla havaittiin muutama vuosi sitten sisäilmaongelmia, ja henkilökunta jouduttiin siirtämään parakkeihin. Vanhoihin tiloihin jäivät kuitenkin esimerkiksi paloautot ja kuntosali.Joonas Koivisto / Yle
Pelastetaanko uusilla paloasemilla henkiä?
Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentajan Simo Wecksténin mukaan Avi arvioi turvallisuutta vain yhdellä mittarilla – eikä se kerro koko totuutta.
Weckstén sanoo, että monilla muilla mittareilla mitattuna Helsingin turvallisuus on "ylivoimaisella tasolla" Suomessa.
Hän vetoaa tilastoihin, joiden mukaan Helsingissä sattuu asukasmäärään suhteutettuna vakavia henkilö- ja omaisuusvahinkoja huomattavasti vähemmän kuin muilla suurilla alueilla Suomessa.
Jos katsotaan vain nopeutta, Wecksténin mukaan pitäisi miettiä sitä, mitä esimerkiksi minuutin parannus merkitsee käytännössä: mitä se maksaa ja montako ihmistä lisää sillä voitaisiin pelastaa.
Wecksténin komentaja-aikana ei ole rakennettu yhtään uutta paloasemaa.
– Se perustuu siihen, että Helsingissä tehdään erittäin tarkkaa riskianalyysia ja meillä on asiasta tarkat tutkimukset. Tällä hetkellä esitämme sitä, että toimintaa vietäisiin alueille jäykkiä paloasemia kevyemmillä toimipisteillä ja toimimuodoilla.
Pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan Helsingin pelastuslaitoksen toiminta perustuu tarkkaan kaupungin eri alueiden riskianalyysiin. Hän painottaa myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä esimerkiksi valistuksella.Antti Kolppo / Yle
Toiminnan koetaan menneen alaspäin
Ylen haastattelemat palomiehet puolestaan pitävät paloasemia tärkeinä: uusia asemia tarvittaisiin heidän mukaansa kolmesta neljään.
Arki on todistanut, kuinka pienestä ihmisen pelastuminen voi olla kiinni.
– Jos ihmisillä ei ole toimivia palovaroittimia, hälyttää palokunnan yleensä naapuri savuhavainnon perusteella. Silloin palo on ehtinyt jo niin pitkälle, että jokainen sekunti ja minuutti ovat ratkaisevia, kertoo palomies-ensihoitaja Jari Aalto Helsingin pelastuslaitokselta.
– Tästä on vuodenvaihteesta esimerkkikin, kun pelastimme ihmisen palavasta asunnosta.
Aalto toimii pelastuslaitoksen pääluottamusmiehenä. Hän on Ylen haastattelemista kahdeksasta palomiehestä ainoa, joka suostui kertomaan Helsingin pelastuslaitoksen tilanteesta omalla nimellään. Aihe vaikuttaa olevan herkkä, ja työntekijät pelkäävät puhumisella olevan seuraamuksia.
Osa pitkään talossa olleista palomies kokee, että pelastuslaitoksen tilanne on mennyt alaspäin juuri pelastuskomentaja Wecksténin aikakaudella. Vastauksissa tuli ilmi muun muassa luottamuspula pelastuslaitoksen johtoon.
Jari Aalto työskentelee Helsingin pelastuslaitoksella palomies-ensihoitajana. Hän on myös pelastuslaitoksen pääluottamusmies.Joonas Koivisto / Yle
Aalto epäilee, ettei pelastuskomentaja ole perustellut näkemyksiään Helsingin turvallisuuden takaamisesta tarpeeksi hyvin työntekijöilleen.
Wecksténin mukaan viestiä on kyllä yritetty viedä eteenpäin.
– Operatiivisella puolella on noin neljäsataa palomiestä ja varmasti on näkemyseroja, hän sanoo.
– Viestiä viedään, mutta on ikuisuusongelma, miten se saadaan kaikille perille ja kuka sitä kuuntelee. Erittäin harvoin pääsen kertomaan asioista kahvipöytiin.
Huono palkka, mutta muita korkeampi vaatimustaso
Helsingin pelastuslaitoksen ensihoidon tehtävämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 ensihoitohälytyksiä oli vajaat 62 000 kappaletta, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli lähes 20 000 hälytystä vähemmän.
Helsingin pelastuslaitos tuottaa tällä hetkellä kaiken kiireellisen ensihoidon HUSin sairaanhoitopiirille.
Lisäkäsiä tarvittaisiin – tästä ovat samaa mieltä sekä Ylen haastattelemat palomiehet että Weckstén. Aallon mukaan pelastusyksiköissä mennäänkin aivan minimivahvuuksilla. On ollut jopa tilanteita, joissa jokin yksikkö on jouduttu hetkellisesti sulkemaan henkilöstöpulan takia.
– Myönnän, että kesäaikaan on ollut ongelmia, kun henkilöstöä ei ole töissä yhtä paljon kuin normaalisti, vaikka sijaiset lasketaan mukaan, Weckstén sanoo.
Hänen mukaansa kaupungille on esitetty lisämäärärahoja, jotta pelastuslaitokselle voitaisiin palkata lisää palomies-ensihoitajia. Tämä ei kuitenkaan ole mennyt vielä läpi.
Työnhakijan näkökulmasta Helsingin pelastuslaitos ei ole houkuttelevin vaihtoehto, vaikka Weckstén vakuutteleekin laitoksensa vetovoiman säilyneen: Helsingissä palomiehen lähtöpalkka on noin 1 976 euroa.
Aallon mukaan tämä on pahimmillaan jopa parisataa vähemmän kuin joillain lähialueilla. Hän kertoo, että palomiehen palkkaan vaikuttaa esimerkisi ensihoitolisä, jota maksetaan osassa pelastuslaitoksia, mutta ei Helsingissä.
Palomiesliitto vahvistaa palkkaeron.
Tämän lisäksi Helsingissä vaatimustaso on korkeampi kuin muualla: palomiehellä täytyy olla myös ensihoitajan pätevyys.
– Täytyisihän sitä jotain porkkanaakin olla, toteaa eräs palomiehistä.
Helsingin palomiehet ovat jo aiemmin vieneet palkka-asiansa käräjille.
Wecksténin mukaan palkat eivät ole hänen päätettävissään, mutta huoli asiasta on esitetty kaupungille.
Sekä palomiehiä että johtoa mietityttää Helsingin pelastuskoulun lakkauttaminen. Vielä on yksi kurssi jäljellä, mutta henkilöstöpula ja rekrytointiongelmat voivat tulevaisuudessa olla vieläkin pahempia koulun lakkautuksen takia.Antti Kolppo / Yle
Yli puolet harkinnut työnantajan vaihtoa
Muun muassa palkkaus ja kasvanut työnkuorma ovat saanet Helsingin pelastuslaitoksen omatkin työntekijät hakemaan aktiivisesti paikkoja muualta, palomiehet kertovat.
Tämä näkyy työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa: yli puolet pelastustoimen osastolta on ilmoittanut, että on harkinnut työnantajan vaihtoa. Yle on nähnyt kyseisen tutkimuksen.
Weckstén ei allekirjoita suurta vaihtuvuutta, mutta ei kiistä kyselyn tulosta. Hänen mukaansa syitä selvitetään parhaillaan.
Työhyvinvointitutkimusten tulokset eivät muutenkaan ole olleet Helsingin pelastuslaitoksen osalta mairittelevia. Pääluottamusmies Aallon mukaan Helsinki on peräpäässä muihin pelastuslaitoksiin verrattuna.
Jaksaminen on kortilla.
– Olemme aika kovia urheilumiehiä, mutta nyt on ollut ihmisiä pois henkisten ongelmien takia, kuvailee yksi vuosikymmeniä pelastuslaitoksella työskennelleistä palomiehistä.
– Ihmiset ajattelevat, että olemme jotain superihmisiä, mutta samalla tavalla ne työpaineet ja eletyt keikat kohdistuvat meihinkin, toteaa puolestaan toinen.
Aalto kiittelee, että työnantaja on luvannut kiinnittää huomiota työhyvinvointitutkimuksissa ilmenneisiin epäkohtiin.
Toimenpiteitä kuitenkin odotellaan vielä.
Voit keskustella aiheesta asiallisesti tämän jutun alla tiistaina klo 22 asti.
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo yllättyneensä siitä, kuinka kovaksi retoriikka Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa on yltynyt.
– Minut on yllättänyt se, että varsinkin Kiina on nyt ihan viimeisten 24 tunnin aikana nostanut äänenpainojaan, Koivu sanoi tänään tiistaina Ylen A-studiossa.
– Sieltä on kuulunut aika hurjia juttuja, Koivu jatkoi.
Koivu arveli, ettei Kiina aio antaa piiruakaan periksi Yhdysvalloille.
– Täytyy toivoa, että tämä neuvotteluyhteys tässä nyt kuitenkin säilyy ja tämä retoriikka on vain tässä pinnalla, hän lisäsi.
Varhain tiistaiaamuna Yhdysvaltain aikaa Trump innostui tviittaamaan Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kiistasta. Hän muun muassa ilmoitti, että kun aika on sopiva, Yhdysvallat tekee sopimuksen Kiinan kanssa.
Sovittelevampi sävy oli myös Trumpin toimittajille antamissa lausunnoissa tänään tiistaina, kun hän kutsui kauppasotaa Kiinan kanssa "pieneksi nahisteluksi".
Pörssikurssit toipuivat
Pörssikurssit lähtivät tiistaina taas nousuun niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Eilen maanantaina Yhdysvaltain Wall Streetillä osakkeet sukelsivat sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti uusista vastatulleista Yhdysvalloille.
Suomen talous on tässä heikommalla kuin moni muu. Tuuli Koivu
Nordean Tuuli Koivu huomautti, että kauppakiista vaikuttaa maailmantalouteen, mutta pelkoja maailmanlaajuisesta taantumasta ei vielä ole näkyvissä. Hänen mukaansa Suomi voi kuitenkin joutua kärsijäksi kiistassa.
– Valitettavasti se epävarmuus, joka tästä syntyy, lyö eniten investointeihin ja teollisuuteen. Se on jo nähty. Se tarkoittaa sitä, että Suomen talous on tässä heikommalla kuin moni muu. Meillä on edelleen aika teollisuusvetoinen talous, Koivu pohti.
Pitkän linjan musiikkialan ammattilainen Pekka Aarnio on kuollut 72-vuotiaana. Aarnio kuoli pitkällisen sairauden jälkeen Helsingissä eilen maanantaina.
Hänet muistetaan parhaiten Suomen tunnetuimman poliittisen lauluyhtyeen Agit Propin jäsenenä.
Uransa aikana Aarnio myös tuotti lukuisia levyjä ensin Love Recordsilla ja myöhemmin Atte Blomin kanssa perustamassaan Johanna-levy-yhtiössä.
Aarnio tuotti muun muassa Tuomari Nurmion, Ultra Bran, Rauli Badding Somerjoen, Pelle Miljoonan sekä Leevi and the Leavingsin musiikkia.
Tiedon kuolemasta vahvisti STT:lle Monna Kamu Agit Prop -yhtyeestä.
Kertakokoonpanosta huikeaan suosioon
Aarnio perusti Agit Propin vuonna 1970 yhdessä ystäviensä Martti Launiksen ja Sinikka Sokan kanssa. Vuonna 1972 mukaan tuli vielä yhtyeen neljäs vakituinen jäsen Monna Kamu.
Alun perin Agit Prop perustettiin kertaluontoiseksi kokoonpanoksi Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton edustajaksi Berliinin II poliittisen laulun festivaaleille.
Kvartetti jatkoi toimintaansa saatuaan innostuneen vastaanoton festivaaleilla ja kotimaassa. Myöhemmin yhtye keikkaili ulkomaillakin.
Helsinkiläinen Aarnio aloitti uransa folk-buumin innostamana vitsikkäästi nimetyssä ja omaperäisessä Guldgurkorna-triossa käydessään Ressun poikalyseota. Yhtyeen jäsenet pukeutuivat boheemisti ja tulivat tunnetuiksi varsin viisastelevista välispiikeistä, jotka Aarnio vei mukanaan Agit Propiinkin.
