Lappeenrantalainen 84-vuotias Matti Kalpa kertoo, miten hän joutui huijatuksi teetettyään talossaan lämmönvaihtimen remontin.

Remonttia kaupannut myyjä oli kyllä soittanut ja sopinut tapaamisesta etukäteen. Myös itse remontti sujui hyvin ja uusi laite toimi moitteettomasti. Remontin hinta oli kuitenkin järkytys. Kokonaishinta nousi noin 9 000 euroon, mikä on yli kaksinkertainen naapurin teettämään vastaavanlaiseen remonttiin verrattuna.

– Ihmeelliseltä tuntuu kaupanteko näin jälkikäteen. Hinnasta ei puhuttu missään vaiheessa, se selvisi vasta jälkikäteen, kertoo Matti Kalpa Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Vanhukset luottavat remonttimyyjään

Remonttimyynnin kohteeksi joutunut lappeenrantalainen eläkeläinen Riitta Kokko sanoo ovelta ovelle kiertävien myyjien olevan tehokkaita ja vakuuttavia.

Kokko kertoo saaneensa ovelleen ilmestyneeltä myyjältä tarjouksen noin 20 000 euron viemäriremontista. Naapurin kehotuksesta hän päätti pyytää tarjouksen myös paikalliselta yritykseltä, joka teki remontin lopulta 10 000 eurolla.

Moni muu ikäihminen on kuitenkin päätynyt teettämään ylihintaisen viemäriremontin, koska ei ole tiennyt tai osannut kysyä muita tarjouksia, tietää Kokko.

"Kuvataan viemäri ja väitetään sen tarvitsevan remonttia"

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso on kuullut vastaavanlaisia tarinoita eri puolilta maata. Ovelta ovelle tapahtuva remonttimyynti on yleistynyt koko maassa, ja joukkoon mahtuu myös huijareita, sanoo Laakso.

– Remonttimyynti on laajentunut kaikenlaisiin remontteihin, kaikkea myydään mihin kotona voisi olla tarvetta.

Yleisimpiä huijauksia on ylihintaisen remontin myyminen vanhukselle, joka ei osaa kilpailuttaa remonttia, sanoo Laakso.

– On epäeettistä, mutta ei lain vastaista myydä liian kallista remonttia. Menee kuitenkin rikoksen puolelle, jos myydään sellaista remonttia, jota ei edes tarvita.

Tarpeettomia remontteja on vanhuksille myyty esimerkiksi tarjoamalla ensin ilmaista viemärin tai hormien kuvausta. Remontti on sitten myyty vetoamalla siihen, että kuvauksessa paljastui tarve remontille.

Monesti vanhuksen luona on myös istuttu niin pitkään, että kaupat syntyvät, kertoo Jukka Laakso.

"Remonttien kaupustelu yli 65-vuotiaille kiellettävä"

Vanhustyön keskusliitolla on 14 alueellista korjausneuvojaa, jotka voivat avustaa remonttia suunnittelevia ikäihmisiä. Palvelu on ilmainen, mutta remontin asiakkaat maksavat itse.

Vanhuksiin kohdistuvat huijaukset ja aggressiivinen myyntityö on kuitenkin lisääntynyt sitä vauhtia, että apua tarvittaisiin myös lainsäätäjiltä, sanoo Jukka Laakso.

– Tästähän päästäisiin jos uusi eduskunta kieltäisi remonttien kotimyynnin yli 65-vuotiaille. Se on ainoa keino saada tämä ongelma kokonaan kuriin, sanoo Laakso.

Energiayhtiö kitkee huijauksia

Vanhuksiin kohdistuvat huijaukset on huomattu myös Lappeenrannassa. Paikallinen energiayhtiö on päättänyt siirtyä käytäntöön, jossa se hyväksyy lämmönsiirtolaitteiden korjaajiksi vain itse kouluttamiaan urakoitsijoita.

Uusi kaukolämpöasiakas valitsee haluamansa korjaajan energiayhtiön listalta jo liittymisvaiheessa. Näin pyritään kitkemään ovelta ovelle remontteja kauppaavat myyjät, kertoo Lappeenrannan Energiaverkkojen verkostomestari Matti Soljasalo.

Usein remonttikauppiaat kuitenkin esittelevät vanhuksille virallisen näköisiä henkilötunnuksia, ja antavat ymmärtää olevansa virallisella asialla, harmittelee Soljasalo.

"Remonttikauppiailla ei pitäisi olla asiaa kenenkään kotiin"

Lappeenrannan Energiaverkkojen tietoon on kahden viime vuoden aikana tullut useita kymmeniä tapauksia, joissa remonttimyyjä on harhauttanut tai huijannut vanhusta.

– Olen itse henkilökohtaisesti tavannut vanhuksia, jotka ovat joutuneet tälläiseen ansaan. Se on surullista. En ole uskaltanut kaikille edes sanoa, että heitä on huijattu, kun he ovat kertoneet näistä ylihintaa maksaneista remonteista.

Remonttikauppiailla ei pitäisi olla mitään asiaa kenenkään kotiin pyytämättä, painottaa Soljasalo.

Lue lisää:

Kiertävillä huijarimyyjillä uusi lypsykeino: Kaupittelevat vanhuksille tarpeettoman ja ylihintaisen remontin – tehokeinoina pakko ja kiire

Vanhuksille myydään ylihintaisia ja turhia remontteja – kotimyyjät esittäytyvät tarkastajina

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo tapaavansa Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin ensi kuussa G20-kokouksessa Japanissa.

Trump kertoi asiasta toimittajille Valkoisessa talossa, jossa hänen vieraanaan oli Unkarin kiistelty oikeistopääministeri Viktor Orbán.

Siitä huolimatta, että Kiina ilmoitti tänään vastatulleista amerikkalaistuotteille, suhtautui Trump positiivisesti presidentti Xin tapaamiseen kesäkuussa. Trump kertoi odottavansa tapaamisesta ”antoisaa”.

Toisaalta Trump myös vilautti mahdollisuutta, että Yhdysvallat saattaa vastata jollakin tavoin Kiinan tänään ilmoittamiin tullikorotuksiin täsmentämättä, mitä nämä toimet voisivat olla.

Uudet tukiaiset maatalouteen suunnitteilla

Trump arvosteli jälleen kovin sanoin Kiinaa siitä, ettei maa ollut pitänyt kiinni kauppaneuvotteluissa aiemmin tekemistään sitoumuksista. Presidentin mukaan maiden välisten neuvotteluissa oli saatu sopu ”95-prosenttisesti”, ennen kuin Kiina käänsi kelkkansa.

Presidentti arvioi, että Kiinan vastatoimet kauppakiistassa kohdistuvat amerikkalaisviljelijöihin. Hän kertoi hallintonsa suunnittelevan uusia 15 miljardin dollarin tukiaisia viljelijöille, jotka ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon pitkittyneen kauppakiistan vuoksi.

Kyseessä olisi toinen tukiaiskierros maatalouteen – viime kesänä Trumpin hallinto ilmoitti 12 miljardin dollarin tuesta viljelijöille.

Orbánille kehuja

Vieraanaan Valkoisessa talossa ollutta Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia Trump kehui ”kovaksi ja kunnioitetuksi”.

Maahanmuuttovastaisuudestaan tunnettu Orbán on Trumpin mukaan toiminut oikein siirtolaisuuskysymyksissä ja ”pitänyt maansa turvassa”.

Trumpin kehut Orbánille olivat odottetuja, sillä kuten Trumpia myös Unkarin pääministeriä on syytetty vihanlietsonnasta turvapaikanhakijoita kohtaan sekä hyökkäyksistä mediaa ja oikeuslaitosta vastaan.

Aiheesta lisää:

Kiina aloitti vastatoimet kauppakiistassa: 60 miljardin dollarin edestä tuontitulleja amerikkalaistuotteille

Suomalaisilta jää edelleen huomattava määrä vaarallista jätettä lajittelematta, vaikka maksuttomia vaarallisen jätteen vastaanottopisteitä on paljon.

Ilmiö näkyy myös esimerkiksi itä- ja keskisuomalaisten jätteitä polttavalla Riikinvoiman ekovoimalaitoksella. Jätetuhkan joukosta löytyy yllättävän paljon paristoja. Laitoksella on joskus mitattu, että paristoja päätyy neljässä tunnissa poltettavaksi jopa sankollinen.

Paristot eivät kuulu sekajätteen joukkoon, mutta tiedätkö sinä, mikä kaikki pitää lajitella vaarallisena jätteenä? Testaa tietosi Ylen testissä!

Lähteet: www.vaarallinenjate.fi, Fimea, Jätekukko, Pirkanmaan jätehuolto, www.kestopuu.fi

Lue lisää:

Ethän polta tätä vaaralliseksi luokiteltua jätettä? Suomessa katoaa 10 000 tonnia jäteöljyä vuosittain

Mitä muovia voi viedä kierrätykseen? Mitä muoviroskasta tehdään? Miksi margariinirasia kannattaa kierrättää?

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

T-paidalla on ainakin 6 + 1 uutta elämää: sinun roskasi voi olla teatterin tai käsityöläisen aarre

Näin pääset vastuullisesti eroon ylimääräisestä tavarasta – Katso ammattijärjestäjän ja kierrätysmuodin asiantuntijan vinkit

Testaa, osaatko lajitella nämä arkikierrättäjän kiusankappaleet

Muokattu klo 11.37: Artikkelissa puhutaan patterien sijasta paristoista.

Sara oli jo ulko-ovella, kun hän näki eteisessä äitinsä ja sukulaisnaisen.

– He alkoivat repiä minua hiuksista ja paidasta. Sain jotenkin ulko-oven auki, ja kaaduin rappukäytävän lattialle.

Sara huokaa syvään. Hän pitää tauon, ennen kuin jatkaa.

– Nämä naiset luulivat, että olin raskaana. He tönäisivät minut portaisiin ja hakkasivat minua mahaan, että minun lapseni kuolisi, Sara sanoo ja katsoo tummilla silmillään jonnekin kaukaisuuteen.

"Ainoa moka oli se, että olin tyttö"

Sara syntyi Suomessa 24 vuotta sitten maahanmuuttajaperheeseen.

Sara ei ole hänen oikea nimensä.

Emme myöskään kerro tässä jutussa Saran turvallisuuden vuoksi tarkasti hänen perheensä kotimaata, emmekä uskontoa.

Saran vanhemmat muuttivat Suomeen Etelä-Aasiasta paljon ennen Saran syntymää.

Sara kertoo, että hänen elämäänsä on rajoitettu aivan pienestä lähtien, koska hän on tyttö.

– Ainoa moka oli se, että olin tyttö. Perheemme kotimaassa toivotaan, että ensimmäinen lapsi olisi poika. Äitini oli eniten pettynyt siihen, että olin tyttö.

Perheeseen syntyi Saran jälkeen kaksi poikaa.

– Heidät kasvatettiin täysin eri tavalla kuin minut.

Jos vanhemmilla meni esimerkiksi työpaikalla huonosti, he purkivat sen minuun, koska olin tyttö.

Sara sanoo nähneensä jo pienenä lapsena kotona väkivaltaa.

– Isä käyttäytyi aggressivisesti äitiä kohtaan. Kun aloin kasvaa, se käytös siirtyi minuun. Jos vanhemmilla meni esimerkiksi työpaikalla huonosti, he purkivat sen minuun, koska olin tyttö. Minut oli helppo saada henkisesti ja fyysisesti kärsimään.

Vanhemmat tekivät tyttärelleen selväksi, että tämän täytyy ymmärtää oman maansa kulttuuri.

– Minulle alettiin pitää tiukkaa linjaa, etten saanut missään vaiheessa hyväksyä suomalaista kulttuuria. En saanut mennä kavereiden kanssa leikkimään pihalle. En saanut myöskään leikkiä kotona pikkuveljien kanssa.

Sara kulki kotoa kouluun ja koulusta kotiin.

– Olin aina yksin. Kaverit tiesivät, että oli ihan turha tulla kysymään minua ulos. Äiti tulisi ovelle ja sanoisi, että olen nukkumassa.

"En päässyt elokuviin, koska siellä oli poikia"

Sara sanoo, että koulussa alettiin jossain vaiheessa kiinnittää huomiota hänen perheeseensä.

Hän kävi tapaamassa koulukuraattoria yksin ja myös vanhempiensa kanssa.

– Ennen näitä tapaamisia kotona pidettiin kunnon saarnat. Istuttiin sohvalla. Vanhemmat sanoivat sanasta sanaan, mitä minun piti sanoa kuraattorille. He sanoivat, että jos kerrot, että sinua on lyöty, sosiaaliviranomaiset vievät ja sinua hakataan vielä enemmän.

Sara ei koskaan kertonut kotioloistaan kuraattorille.

– Hän kysyi, mistä naarmut ja mustelmat olivat tulleet. Minä ajattelin silloin vihaista isää ja äitiä. Vastasin, että kaaduin.

Pieni tyttö piirsi ympyröitä paperille, kun kuraattori käski piirtää, miltä tuntuu.

– Mietin, että elämäni on yhtä ympyrää, josta en voi päästä pois.

Kun Sara oli kolmannella luokalla, koulun oppilaat menivät elokuviin.

Sarakin halusi mukaan.

– Vanhemmat sanoivat, etten pääse. Koska siellä on poikia ja voin tulla riippuvaiseksi elokuvista. Minä sanoin, että siellähän on koko koulu. Sanoin vanhemmille, että te ette vie minua ikinä leffaan, uimaan tai minnekään. Kyselin, miksi en saa mennä. Kun kysyin näitä kysymyksiä ja halusin elää kuten koulukaverit, minua lyötiin.

Sara päätti tuolloin, että hänestä tulisi aikuisena poliisi.

– Ajattelin, että sitten kun olen poliisi, vien isän ja äidin vankilaan, koska he ovat minulle pahoja.

Teini-iässä rajoitukset lisääntyivät

Sara ystävystyi teini-iässä suomalaisen tytön kanssa.

Tyttö oli ollut Saran kanssa samassa päiväkodissa ja ala-asteella.

– Hän sanoi, että minun päiväkotivaiheeni oli ihan ok. Mutta ensimmäisestä luokasta lähtien perheen kireys kasvoi minua kohtaan. Ystäväni kysyi usein, miten jaksan ja kuinka paljon minun täytyy kestää. Hän sanoi, että asun helvetissä.

Sara sanoo, että rajoitukset lisääntyivät teini-iässä.

– Se paheni porras portaalta. Aluksi rajattiin leikkimistä ja ulkona käymistä. Kun mentiin toiselle portaalle, rajattiin kavereita ja koulunkäyntiä. En saanut myöskään käyttää huulipunaa, en saanut meikata. En saanut kotoa rahaa. Minun piti pyytää lupa pieniinkin asioihin. Muiden kotiintuloajat olivat iltayhdeksältä, minun piti tulla kotiin viideltä.

Tunsin heti sydämessäni, että haluan tutustua häneen. Hän näytti vahvalta. Ajattelin, että hän voisi puolustaa minua vanhempia vastaan.

Opettaja neuvoi: "Hanki poikaystävä"

Sara oli lukiossa, kun hän uskalsi kertoa ensimmäistä kertaa elämässään jollekin aikuiselle kotiloistaan.

Tämä aikuinen oli Saran opettaja.

– Hän sanoi, että etsi itsellesi poikaystävä, johon voit luottaa. Joku, jolle voit kertoa asioistasi. Se iskostui minun päähäni, kun opettaja sanoi sen.

Sara kävi perheensä kanssa sunnuntaisin temppelissä.

Eräänä sunnuntaina hän näki siellä pitkän ja komean pojan.

– Tunsin heti sydämessäni, että haluan tutustua häneen. Hän näytti vahvalta. Ajattelin, että hän voisi puolustaa minua vanhempiani vastaan. Vilkuilin häntä koko ajan. Pelkäsin samalla, että äiti huomaa sen.

Temppelissä naiset ja miehet eivät saa keskustella keskenään. Sara kuitenkin lähti aina innoissaan ja iloisena temppeliin.

– Olin yleensä alakuloinen, mutta temppelissä aina hymyilin. Se oli paha moka, koska äiti huomasi sen. Ja sen jälkeen minua kiellettiin tulemasta temppeliin. Se tuntui karsealta.

Temppelin poika löytyi kuntosalilla

Sara yritti etsiä poikaa Facebookista ja kaikkialta, mutta ei löytänyt tätä mistään.

Lukion liikuntatunnilla Sara sai tehtäväksi pitää liikuntapäiväkirjaa. Tuolloin hän kävi tutustumassa myös kuntosaliin.

– Sain jotenkin vanhempani suostumaan siihen, että sain alkaa käydä kuntosalilla. Olin ihan fiiliksissä, kun sain kuntosalikortin. Minun piti pitää aina puhelin auki, että vanhemmat pystyivät soittamaan Face-Time –puheluita minulle.

Erään kerran kun Sara meni kuntosalille, hän näki siellä temppelin pojan.

– Olin ihan paniikissa, mitä teen. Pyörin ympyrää ja tarkistin joka paikan, ettei siellä olisi ketään meidän yhteisöstämme. Sitten äiti soitti ja kysyi, mitä olin tekemässä. Sanoin, että olin juoksumatolla ja tulin juuri hakemaan vettä pukuhuoneesta.

Äiti sanoi, että he tulevat hakemaan Saraa tunnin päästä.

– Menin nopeasti pojan luokse ja kysyin, onko hän meidän maastamme. Hän vastasi, että joo ja antoi minulle numeronsa. Tallensin sen omaan puhelimeeni parhaan ystäväni nimellä.

Sara ja poika sopivat tapaamisen kuntosalin läheiselle kirjastolle.

– Me aloimme nähdä ja soittaa joka päivä salaa. Poika ihmetteli, miksi muutuin aina pelokkaaksi, kun äiti soitti. Aloin pikkuhiljaa kertoa hänelle, millaista minun elämäni on.

"Äiti otti niskasta ja kysyi, seurusteletko"

Sara ja temppelin poika ehtivät seurustella kaksi vuotta, ennen kuin Saran vanhemmat saivat tietää suhteesta.

Sara oli tuolloin 19-vuotias.

– Jäimme kiinni, kun pikkuveljeni parhaan kaverin äiti näki meidät kahvilassa. Hän kertoi pojalleen, ja tämä kertoi veljelleni.

Sara oli omassa huoneessaan koulupöydän äärellä, kun äiti tuli huoneeseen.

– Äiti otti niskasta kiinni ja kysyi, seurusteletko sinä. Olin saanut suhteesta voimaa. Tiesin, että minulla on ihminen, joka tukee minua. Uskalsin sanoa, että seurustelen.

– Äiti jatkoi, että älä vaan sano, että se on se jätkä, jonka näit temppelissä. Vastasin, että joo, se on just se. Sitten vanhemmat alkoivat kritisoida tätä poikaa. Sanoivat, että hän likainen ja köyhä. Hän vain käyttää sinua hyväkseen, koska sinä olet rikkaasta perheestä.

Sara kertoo, että tämän jälkeen vanhemmat alkoivat salaa valmistella Saralle pakkoavioliittoa.

– Suunnitelma oli, että minut viedään pois Suomesta kotimaahamme. Minulle oli etsitty yli 30 vuotta minua vanhempi puoliso. Vanhemmat olivat pyytäneet Suomeen käymään sukulaistytön. Tarkoitus oli, että matkustaisin tämän sukulaistytön kanssa kotimaahamme. Mutta minulle vain kerrottiin, että lähtisin sukulaistytön kanssa käymään Euroopassa.

Sara kertoi, että hänen vanhempansa muuttuivat, kun sukulaistyttö tuli Suomeen.

– Äiti muuttui tosi mukavaksi ja kiltiksi minua kohtaan. Yhtäkkiä äiti ja isä löysensivät otettaan minusta. Minulle sanottiin, että voit tulla kotiin milloin haluat. Vanhemmat eivät enää soittaneet niin paljon perääni. En ollut koskaan saanut niin paljon vapauksia kuin tuolloin. Poikaystäväni sanoi, että tässä mättää nyt joku.

Poikaystävä sanoi Saralle, että tämän ei kannattaisi lähteä reissuun sukulaistytön kanssa.

Sara soitti äidilleen ja sanoi, ettei voisi lähteä Euroopan reissulle pääsykokeidensa vuoksi.

Puhelin oli kaiuttimella, poikaystävä kuunteli puhelua.

– Äiti raivosi ja huusi. Huusi täyttä kurkkua, että sinä lähdet käymään sukulaistytön kanssa sillä reissulla. Kysyin, miksi sinä pakotat minut sinne. Äiti vaan huusi, että sinä et voi olla lähtemättä. Sillä hetkellä tuli takaisin se äiti, joka minulla oli ollut koko lapsuuteni. Äiti raivosi niin paljon, että minun kädet alkoivat täristä.

"Jos olet mennyt naimisiin, olet pilannut meidän maineemme"

Sara sanoi vanhemmilleen, ettei tapaisi poikaystäväänsä.

Todellisuudessa he tapasivat tiiviisti.

Poikaystävä oli huolissaan Saran tilanteesta.

– Poikaystävän pelko kasvoi päivä päivältä, kun minun ja sukulaistytön Euroopan matka lähestyi. Poikaystävä sanoi, että minun oli pidettävä meidän välillämme puhelinlinja jatkuvasti auki, kun olin kotona. Hän pystyi kuuntelemaan puhelimesta, mitä tapahtuu. Poikaystävä myös kielsi minua syömästä vanhempieni antamaa ruokaa.

Eräänä päivänä vähän ennen Euroopan reissua poikaystävä saattoi Saran tämän kodin lähettyville.

– Kotona minua odottivat äiti ja sukulaisnainen. Menimme minun huoneeseeni. Istuin sängylle, äiti ja sukulaisnainen istuivat viereeni. Äiti sanoi, että sinä olet huijannut meitä. Hän tuli ihan kasvojeni eteen ja sanoi, että jos olet mennyt sen likaisen miehen kanssa naimisiin, olet pilannut meidän maineemme.

Sara oli hiljaa.

– Äiti jatkoi, että jos olet mennyt naimisiin, me kutsumme sukulaismiehen, joka hakkaa sen pojan. Tai me lähetämme poikaystäväsi meidän kotimaahamme, ja hänet tapetaan siellä. Kun äiti puhui näitä asioita, poikaystäväni kuuli kaiken, koska puhelin oli minun taskussani ja puhelinlinja oli auki.

Äiti jatkoi puhumista.

– Äiti sanoi, että jos olet mennyt naimisiin, me teemme sisäisesti avioeron. En tiedä, mitä hän tarkoitti. Ehkä sitä, että meidän yhteisömme tulee ja pakottaa minut eroamaan. Sitten äiti kysyi, oletko sinä raskaana. Hän huusi, että jos olet, me teemme välittömästi abortin.

"Äiti ja sukulaisnainen hakkasivat minua mahaan, että lapseni kuolisi"

Sara ei ollut naimisissa, eikä raskaana.

– Äiti haukkui minua meidän omalla kielellämme. Hän vertasi minua prostituoituun. Äiti ja sukulaisnainen huusivat, eivätkä antaneet minulle puheenvuoroa. Tuli mieleen lapsuus, kun minut lukittiin omaan huoneeseen. Tajusin, että niin kävisi nytkin. He lähtivät hakemaan jotain, jolla voisivat lukita oven.

Sillä hetkellä Sara päätti, että hän lähtee.

Hän otti laukkunsa ja takkinsa. Hän oli jo ulko-ovella, kun hän näki äitinsä ja sukulaisnaisen eteisessä.

– He alkoivat repiä minua hiuksista ja paidasta. Sain jotenkin ulko-oven auki, ja kaaduin rappukäytävän lattialle.

– Nämä naiset luulivat, että olin raskaana. He tönäisivät minut portaisiin, koska he yrittivät saada minulle keskenmenon. Oma äiti ja sukulaisnainen hakkasivat minua mahaan, että minun lapseni kuolisi.

Sara kiljui ja huusi apua.

– Naapuri kuuli minun huutoni. Hän avasi oven ja huusi, että minä soitan poliisille. Silloin isä tuli rappukäytävään. Hän sanoi äidille ja sukulaisnaiselle, että päästäkää se irti. Poliisit voivat tulla.

Sara juoksi talosta ulos.

Vettä satoi kaatamalla. Saralla on huono näkö, eikä hänellä ollut silmälaseja.

– Kotimme läheisyydessä ollut poikaystävä tuli luokseni ja halasi. Olin paniikissa ja luulin, että se oli sukulaismies. Kiljuin hysteerisesti, että älä koske minuun. Minä en ole tehnyt mitään pahaa. Poikaystävä sanoi, että se oli hän.

Poikaystävä ja Sara soittivat hätäkeskukseen. Poliisit tulivat paikalle.

Poliisi aloitti rikostutkinnan tapahtumista.

Sara kertoi kuulusteluissa poliisille samat asiat kuin tässä jutussa.

Saran äiti ja sukulaisnainen saivat syytteet pahoinpitelystä. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Oikeus käsittelee pahoinpitelysyytteitä elokuussa.

Poliisit kertoivat Sopu-työstä

Pahoinpitelyä tutkineet poliisit neuvoivat Saraa ottamaan yhteyttä Loisto Setlementti -yhdistykseen.

Yhdistyksen Sopu-työ auttaa Suomessa asuvia maahanmuuttajaperheitä ja maahanmuuttajalapsia, joiden elämää rajoitetaan ja jotka joutuvat kohtaamaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa.

Sara sai Sopu-työstä oman työntekijän.

– Jos minulle tulee joku ongelma, soitan hänelle. Hän ja aviomieheni ovat henkilöt, jotka tukevat ja auttavat minua.

Yhteisö on nyt vähän rauhoittunut, koska meillä on lapsi. Ja he pelkäävät tätä oikeusjuttua.

Kun Sara pakeni kotoaan, hän ei palannut enää sinne takaisin.

Sara ja temppelin poika menivät maistraatissa naimisiin.

Saran perhe ei tiedä, missä he asuvat. Pariskunta kertoi Ylelle, että Saran perhe ja yhteisö ovat uhkailleet heitä ja yrittäneet saada selville heidän asuinpaikkansa.

Yle tapasi Saran, tämän puolison ja heidän pienen lapsensa Helsingissä.

– Yhteisö on nyt vähän rauhoittunut, koska meillä on lapsi. He myös pelkäävät tätä oikeusjuttua, Sara sanoo.

"Me maahanmuuttajaperheiden tytöt olemme kuin höyheniä"

Sara sanoo, että hänellä on nyt hyvä elämä ja ihana perhe.

Lapsuus on jättänyt kuitenkin varjonsa.

– Minun on vaikea hyväksyä onnellisuutta. Pelkään, että olen liian onnellinen. Pelkään, että äiti tulee ja pilaa kaiken.

Sara uskoo, että vanhempien käyttäytyminen johtuu siitä, että he haluavat pitää yllä samaa kulttuuria kuin mitä heidän omissa lapsuudenkodeissaan on noudatettu.

Saran mukaan perheen uskonnossa naista ei lähtökohtaisesti alisteta.

– Nyt kun olen itsekin äiti, olen paljon pohtinut elämääni. En voi koskaan unohtaa ja antaa anteeksi sitä, että oma äiti hakkasi minut sukulaisnaisen kanssa, kun pakenin pakkoavioliittoa. Mietin usein, miksi vanhempani eivät voineet hyväksyä minua tyttönä ja naisena. He kuitenkin ovat asuneet Suomessa jo yli 30 vuotta.

Sara kertoi Ylelle tarinansa, jotta hän voisi mahdollisesti auttaa muita maahanmuuttajaperheen lapsia, jotka joutuvat kohtaamaan samanlaisia asioita.

– On surullista, että kaikki tämä tapahtuu Suomessa, jossa on ollut jopa naispresidentti. Me maahanmuuttajaperheiden tytöt olemme sellaisia pehmeitä. Kuin höyheniä, joita pystyy muotoilemaan miten tahansa.

Lue myös:

"Noin 30 Suomessa asuvaa maahanmuuttajanuorta on paennut kotoaan kunniaväkivaltaa" – Poliisi on alkanut tavata nuoria salaisessa paikassa

Yle käsittelee tänään verkkojutuissa ja uutislähetyksissä Suomessa tapahtuvaa kunniaan liittyvää väkivaltaa ja sen uhkaa.

Paavo Väyrynen on ilmoittautunut presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin, kertoo Seitsemän tähden liike tiedotteessaan.

Samaisesta tiedotteesta käy ilmi, että Väyrynen on pyytänyt eroa Tähtiliikkeen puheenjohtajuudesta ja myös puolueen jäsenyydestä.

Väyrysen on silti määrä johtaa puoluetta eurovaaleihin saakka. Erot astuvat voimaan 27.5.2019, jolloin puoluehallitus järjestäytyy uudelleen.

Tällöin myös päätetään Tähtiliikkeen tulevasta toiminnasta.

Jos Paavo Väyrynen valitaan Euroopan parlamenttiin, hän aikoo liittyä ryhmään, jota Italian Viiden tähden liike on perustamassa.

Lue lisää:

Väyrynen hyvissä ajoin liikkeellä: Tähtää vuoden 2024 presidentinvaaleihin

Legendaarinen Pahkasika ennusti Väyrysen ehdokkuuden jo 25 vuotta sitten: "Paavo on kehissä riemunamme kenties jopa vuoteen 2024"

Yksityishenkilö on lahjoittanut puoli miljoonaa euroa Husin neurokirurgialle kiitoksena hyvästä hoidosta, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tiedotteessa.

Sairaanhoitopiirin mukaan lahjoitus mahdollistaa modernin mikroneurokirurgian huippuvalmennuskeskuksen perustamisen.

Koulutuslaboratoriossa neurokirugit voivat esimerkiksi kehittää ja hioa taitojaan erilaisissa simulaatioympäristöissä. Husin neurokirurgiasta on toistaiseksi puuttunut tällainen laboratorio.

Husin tiedotteen mukaan lahjoituksen tehnyt yksityishenkilö alkoi kahdeksan vuotta sitten oireilla vakavasti ulkomaanmatkalla. Hän palasi kiireellisesti takaisin Suomeen, missä hänellä todettiin harvinainen moyamoya-aivoverisuonisairaus.

Se voi pahimmillaan aiheuttaa aivoinfarkteja tai aivoverenvuotoja. Potilaan leikkasi neurokirurgi Martin Lehecka.

– Toivon antamani lahjoituksen mahdollistavan sen, että muutkin vastaavassa tilanteessa olevat potilaat voivat saada yhtä hyvän hoidon, lahjoituksen tehnyt henkilö kertoo Husin tiedotteessa.

Lahjoituksen kohdistustarkkuus ja kokoluokka poikkeuksellisia

Hus-kuntayhtymän toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan on erittäin harvinaista, että yksityishenkilön lahjoitus kohdistuu tarkkaan lääketieteen tiettyyn osa-alueeseen.

– Testamenttilahjoitukset Husia lähellä oleville säätiöille voivat olla esimerkiksi oma asunto tai kesähuvila, eli kyllä sielläkin mittavia rahasummia esiintyy. Mutta se, että näin suuri lahjoitus, mikä nyt neurokirurgiaan saatiin, tulee yksityishenkilöltä suoraan kliiniseen toimintaan, on perin harvinaista.

Lahjoittaja oli määritellyt rahan käyttötarkoituksen erittäin tarkkaan, joten Husilla ei ollut Tuomisen mukaan niiden käytössä kovinkaan suurta harkinnan varaa. Rahoilla hankitaan mikroneurokirurgian huippuvalmennuskeskukseen pääasiassa laitteita ja tarvikkeita.

Saksan poliisi tutkii kolmen ihmisen mystistä kuolemaa hotellissa Baijerissa sekä tapaukseen mahdollisesti liittyvää kahden muun henkilön kuolintapausta maan pohjoisosissa.

Huonesiivooja löysi lauantai-iltapäivällä 53-vuotiaan miehen ja 33- ja 30-vuotiaat naiset kuolleina hotellihuoneesta Passaussa Ilzin rannalla sijaitsevasta pensionaatista.

Bild-lehden mukaan mies ja 33-vuotias nainen löydettiin makaamasta käsi kädessä vuoteellaan varsijousen nuolet ruumissaan. 30-vuotias nainen makasi lattialla verilammikossa niin ikään nuolen lävistämänä. Huoneesta löytyi kolme varsijousta. Kaikki kuolleet olivat saksalaisia. Toistaiseksi on epäselvää, mikä on heidän välinen suhteensa.

Maanantaina poliisi teki kotietsinnän toisen naisvainajan kotiin Wittingenissä Ala-Saksissa, 645 kilometriä Passausta pohjoiseen. Asunnosta löytyi kuolleena kaksi naista. Heidän kuolinsyynsä ei ole tiedossa.

Muut hotellivieraat pitivät kolmikkoa erikoisena

Hotellihuoneesta kuolleena löytynyt kolmikko oli kirjoittautunut pensionaattiin perjantai-iltana. Saksalaislehtien mukaan kenellekään heistä ei ollut mukanaan matkatavaroita.

Muut hotellivieraat kuvailivat kolmikkoa erikoisiksi. Pukuun sonnustautuneella miehellä oli pitkä parta ja naiset olivat pukeutuneet mustiin.

He olivat käyneet myöhään perjantai-iltana autoltaan hakemassa laukut, joiden sisällä varsijouset olivat ja menneet tämän jälkeen huoneeseensa.

Poliisi arvelee kolmikon saapuneen hotellille avolava-autolla, jonka taka-ikkunaan oli liimattu metsästysseuraan viittavia tarroja.

Poliisi on aloittanut vainajien kuolinsyytutkinnnan. BBC:n mukaan alustavia tuloksia on odotettavissa tiistaina.

Aiheesta lisää:

Germany: Three Bavaria hotel guests found dead from crossbow bolts

Sally Järvelä päätti jo ennen kuin aloitti koulun, että hänestä tulee lääkäri. Teininä kirkastui, että kirurgia on oleva se oma juttu. Opintopolku jatkui lääketieteelliseen tiedekuntaan ja erikoistumisvaihe vei ortopediaan. Nuori nainen oli matkalla kohti unelmaansa.

Kun opinnot olivat pitkällä, Sally Järvelä meni töihin suomalaiseen keskussairaalaan. Hän päivysti, kun moka tapahtui.

Tuntui että suuri unelma karahti kiville. Että tämä oli nyt tässä. Sally Järvelä

– Ensiapuun tuli 16-vuotias, liikenneonnettomuudessa pahasti loukkaantunut poika. Rintakehässä oli vaikeita vammoja ja keuhkoissa vakava verenvuoto, Järvelä kertoo.

Monien vammojen, lääkärikielellä traumojen, lisäksi poika kärsi hapenpuutteesta, koska keuhkot olivat täynnä verta. Päivystäjän piti varmistaa hengitys, antaa lisää verta, saada paineet nousuun ja kiirehtiä potilas leikkaussaliin.

– Minun piti laittaa potilaan keuhkoihin putki, jotta veri tulee pois. En ollut tehnyt sitä aiemmin enkä saanut siinä tilanteessa kunnon ohjeita. Potilas oli tajuton ja menehtymäisillään. Paniikki iski.

– Lopulta onnistuin ja hapetus lähti toimimaan, mutta putkea laittaessani olin tehnyt ihan tarpeettoman ison viillon ja se kesti liian kauan. Poika sai verituotteita ja lähetettiin leikattavaksi yliopistosairaalaan Tampereelle.

Sally Järvelä kertoo, että kun tilanne oli ohi, hän jäi yksin veriseen päivystyshuoneeseen miettimään: minä mokasin, en osannut.

Järvelästä tuntui siinä, että hänen suuri unelmansa karahti kiville. Että tämä oli nyt tässä.

Miten tässä näin kävi? Ja mitä sen jälkeen?

Sally Järvelä on nyt, 10 vuotta myöhemmin, yksi Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) toimialajohtajista. Hänen tonttiinsa kuuluvat ensihoito, tehohoito ja päivystys eli muun muassa Acuta, anestesia ja kivunhoito, tehohoito sekä myös vainajatoiminta.

Kukaan ei ole virheetön. Mokasta vaan pitää auttaa nopeasti eteenpäin, jotta ihminen säilyttää ammattinsa ja itsetuntonsa. Sally Järvelä

Järvelä on tuonut omalle toimialueelleen niin sanotun second victim -mallin, jotta kenenkään ura ei katkeaisi vahingossa tehtyyn virheeseen.

Malli on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Englannissa, mutta ei yleisesti Suomessa. Edes hyvää suomenkielistä vastinetta sanaparille ei vielä ole. Voidaan puhua toisesta uhrista.

Yksinkertaisesti kyse on virheen tehneen hoitajan tai lääkärin auttamisesta.

– Ei terveydenhuollossa tehdä virheitä – ja kuitenkin tehdään, sillä kukaan ei ole virheetön. Mokasta vain pitää auttaa ihmistä nopeasti eteenpäin, jotta hän voi säilyttää ammattinsa ja itsetuntonsa, Sally Järvelä tiivistää.

Jos asiaan ei heti tartuta ja ihminen jää yksin raskaitten ajatusten kanssa, seuraukset voivat olla vakavat. Työkyky ei palaudu, stressi näkyy fyysisinä oireina, yöt kuluvat unettomaan pyörimiseen ja miettimiseen. Ihmiset kituvat sen sijaan, että kukoistaisivat työssään.

Sally Järvelä muistuttaa, että hän puhuu vahingossa sattuneesta virheestä eikä tahallisesta huolimattomuudesta.

– Tosin en ole urani aikana ollut käsittelemässä yhtään välinpitämättömyydestä tai tahallisesta huolimattomuudesta aiheutunutta mokaa. Ne ovat olleet inhimillisiä vahinkoja.

Virhettä ei hyväksytä, ei myöskään tuomita

Second victim -mallin lähtökohtana on ajatus, että toiminta suunnitellaan ennakolta niin, että virheitä ei tule. Kun vakava vahinko kaikesta huolimatta sattuu, edetään järjestelmällisesti.

Ensimmäiseksi autetaan uhria ja rajataan vahingon laajentuminen. Sen jälkeen on virheen tekijän vuoro saada apua.

• 1. vuorokausi: Viedään tekijä sivuun, annetaan hänen puhua. Ei vähätellä, ei verrata eikä kysytä muuta kuin, että miten hän jaksaa.
• 2. vuorokausi: Virheen tehnyt ei jää sairaslomalle. Hän pyrkii tulemaan seuraavaan työvuoroonsa, mutta tehtäviä kevennetään. Näin hän saa takaisin tunteen, että osaa työnsä ja kuuluu omaan työyhteisöönsä. Jos jää kotiin, paluu töihin tulee päivä päivältä vaikeammaksi.
• 1–2 päivän sisällä: Kaikki virheen aikana paikalla olleet kirjoittavat ylös oman näkemyksensä tapahtuneesta. Työterveys, esimerkiksi psykologi tai lääkäri, otetaan mukaan. Tekijä saa käydä läpi virhettään ja sen tuottamia tunteita kuten häpeää. Virhettä ei kielletä. Esimiehen tehtävä on muistuttaa, että kaikki olemme ihmisiä ja että ihmisille tapahtuu virheitä. Esimies huolehtii, että koko yhteisö ottaa virheestä opiksi.
• Ensimmäisen viikon, parin aikana: Esimies raportoi tapahtuneesta ja neuvoo potilasta tai omaisia esimerkiksi potilasvakuutuskorvausten hakemisesta. Esimies ei saa vetäytyä organisaation suojiin ja virheitä sattuu -passiiviin, vaan myöntää reilusti ja aktiivisesti, että me teimme virheen.
• Julkisuuden hallinta: Sairaalan viestintä täytyy pitää ajan tasalla. Tapahtunutta ei pimitetä eikä vähätellä eikä medialle valehdella. Sosiaalinen media kasvattaa paineita, sillä somessa on usein tapana jaella tuomioita vajain tiedoin ja faktoista välittämättä. Terveydenhuollosta taas on vaikea puolustautua tai oikaista virheitä, koska ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus.
• Tuetaan virheen tekijää prosessin loppuun asti: Jos tapahtumasta käynnistyy oikeusprosessi, lopullisen päätöksen saaminen voi kestää jopa vuosia.

Nykyisin käytetään aika yleisesti niin sanottua debriefingiä eli psykologista jälkipuintia. Järvelän mukaan sen on kuitenkin lyhytaikaisempaa kuin mitä second victim -malli on.

Järvelä kertoo, että Taysin kaikki toimialueet ovat vähintäänkin päällikkötasolla kiinnostuneet second victim -mallista.

Menetelmä on herättänyt kiinnostusta myös maan muissa sairaaloissa. Järvelä mainitsee erityisesti Kanta-Hämeen keskussairaalan ja lupautuu muuallekin "matkasaarnaajaksi". Aiheesta puhuessaan hän kertoo usein esimerkkinä oman karun päivystyskokemuksensa nuorena lääkärinä.

Järvelän mukaan jonkinlaista second victim -mallia tarvitaan kaikilla aloilla, joissa virheet pitää pystyä nollaamaan nopeasti, jotta työkyky säilyy.

Hänen tietojensa mukaan esimerkiksi lennostossa käytetään samankaltaista nollausprotokollaa.

Kaikki päättyi hyvin, mutta uran suunta muuttui

Yksin veriseen päivystyshuoneeseen jäänyt nuori Sally Järvelä sai itse helpotusta vasta monta kuukautta päivystyksessä sattuneiden tapahtumien jälkeen.

Kolarista selvinnyt poika ja hänen äitinsä tulivat eräänä päivänä yhdessä tuomaan hänelle kukkia.

– Mietin silloin ja mietin joskus vieläkin, että en osannut ja ihmettelin: eivätkö he tiedä sitä. Mutta sen kohtaamisen jälkeen ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen en juoksulenkillä metsässä huutanut suureen ääneen perkeleen perkelettä.

Ehkä minusta ei koskaan tullut ihan niin hyvää ortopedia kuin olisi voinut, mutta tuli varmasti paljon parempi kollega ja esimies. Sally Järvelä

Järvelä sai unelmansa takaisin: "kai must nyt sit kirurgi tulee".

– Anteeksianto, jonka poika ja äiti tietämättään toivat, auttoivat minua selviytymäään.

Tapahtuma teki Järvelästä kuitenkin varovaisen ortopedin.

– Ehkä minusta ei koskaan tullut ihan niin hyvää ortopedia kuin olisin voinut olla, mutta minusta tuli varmasti paljon parempi kollega ja esimies.

– Aivan varmasti tapahtunut muutti uraani: ilman sitä olisin lähtenyt muunlaisiin hommiin. Koen, että olen lopulta päässyt kukkimaan työssäni, Sally Järvelä sanoo.

Aiheesta voi keskustella 13.5. kello 22 saakka.

Lue myös:

Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa – Näin kalliiksi virheet tulevat

Leikkauspotilas menehtyi hengitysvaikeuksiin kotiuttamisen jälkeen – lääkäriä ja hoitajaa syytetään kuolemantuottamuksesta

Sairaala luovutti väärän vainajan Tampereella – Vainaja ehdittiin tuhkata ennen kuin virhe paljastui

"Yllätyitkö?"kysyy eräässä Facebook-ryhmässä toukokuussa julkaistu teksti.

"Täysin yleiseurooppalainen kuvio. Tätä on ”otan rahat ja juoksen” -politiikka. Rivikansalainen: Federalistisen EU:n satraapit lakeijoineen vievät sinua kuin litran mittaa. #SinäMaksat"

Julkaisun linkki johtaa verkossa ilmestyvän Nykysuomi-julkaisun artikkeliin, jossa väitetään Ruotsin veronmaksajien maksavan moninkertaisia vuokria siirtolaisille. Julkaisu tarjoaa lukijoilleen valtamediasta poikkeavia näkökulmia.

Artikkeli löytyy Facebook-ryhmästä, jossa jaetaan päivittäin propagandaksi ja valheelliseksi tiedoksi laskettavia uutisia. Ryhmä on saksankielinen, mutta samanlaisia ryhmiä on kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa.

EU on varoittanut toistuvasti valeuutisten ja niin kutsuttujen disinformaatiokampanjoiden, eli ohjatun valheellisen tiedon levittämisen, mahdollisuudesta toukokuun lopun EU-vaalien alla. Joulukuussa 2018 julkaisemassaan toimintasuunnitelmassa EU nimesi Venäjän valtiolliseksi toimijaksi, jolta on odotettavissa vaikutusyrityksiä EU-vaaleissa.

Yle Uutiset on selvittänyt osana kansainvälistä toimittajaryhmää, ketkä henkilöt ja mitkä ryhmät ovat erityisen aktiivisia levittämään valeuutisia.

Pyrimme selvittämään, onko EU:n varoituksille Venäjän hallituksen ja hallitusta myötäilevien medioiden ohjailemasta disinformaatiosta katetta. Selvityksessä halutaan katsoa, kuinka järjestäytynyttä venäläismielisten ryhmien viestintä on.

Toimittajaryhmä on tähän mennessä tarkastellut valeuutisia levittäviä henkilöitä Suomessa, Saksassa, Tanskassa ja Liettuassa. Monet näissä maissa näkyvistä valeuutisverkostoihin liittyvistä ilmiöistä pätevät kuitenkin myös muihin EU-maihin.

Ylen ja muiden eurooppalaismedioiden selvityksen mukaan niin vaaleihin liittyvät vaikutusyritykset kuin myös Venäjään kytkeytyvien henkilöiden verkostot näyttäytyvät kuitenkin toistaiseksi hyvin rajallisina.

Sosiaalisen median alustoilta kuten Facebookista löytyvät ryhmät toimivat eri maissa lähinnä pienen piirin keskustelupalstoina, joissa on kevään aikana ylistetty Lontoossa pidätettyä Julian Assangea ja levitetty salaliittoteorioita Pariisin Notre Dame -katedraalin palon syistä.

Ryhmien ja niitä ylläpitävien henkilöiden tarkastelu auttaa kuitenkin ymmärtämään, mistä niiden jäsenten motivaatio valheellisen tiedon levittämiseen kumpuaa. Disinformaatiota ei levitetä pelkästään vaalien alla, vaan siitä on tullut pysyvä osa yhteiskuntia ympäri maailmaa.

Valeuutisten levittäjiin mahtuu niin kansalaisaktivisteja, Venäjä-ystävyysseurojen aktiiveja kuin tutkijoita ja poliitikkoja. Jotkut heistä ovat vakuuttuneita siitä, että heidän maidensa suuret mediatalot valehtelevat ja että valtavirtauutisointia on täydennettävä vaihtoehtoisella tiedolla.

Toiset taas tavoittelevat väärän tiedon levittämisellä itselleen lisää valtaa ja esimerkiksi ääniä vaaleissa. Jotkut harvat saavat siitä jopa palkkaa.

Tässä jutussa on julkaistu vain sellaisten henkilöiden nimiä, jotka todistettavasti ja usein levittävät valheelliseksi määriteltäviä uutisia sekä julkaisuja netissä tai jotka esiintyvät venäläismedioissa kertomassa tai vahvistamassa valheellista tietoa.

Tutkimusta varten listattiin yli sadan henkilön tilit sosiaalisessa mediassa, joita toimittajat tarkkailivat neljän kuukauden ajan.

Tutkimuksen edetessä hahmottui pieni verkosto, jossa tärkeimmät toimijat tuntevat toisensa henkilökohtaisesti. Selvityksessä käytettiin hyväksi myös ohjelmia, joilla on mahdollista tutkia, missä uutisjuttuja on jaettu.

Suomen “trolliarmeijaan” mahtuu myös ammattilaisia

"PUTIN-SETÄ ON TOSI VIHAINEN! Trolliarmeija on vaikuttanut vain 241 miljoonaan eurooppalaiseen."

"Ainakin 200 miljoona eurooppalaista on jäänyt vaikuttamatta! Jos trolliarmeija ei täytä vaikuttamis- ja disinformoimistavoitteitaan, jäävät vuoden 2019 bonukset saamatta!"

Julkaisu on peräisin yhdestä Ylen tarkastelemista ryhmistä. Suomessa toimii useita pienempiä Facebook-ryhmiä, joissa jaetaan melkein päivittäin valheellisia uutisia. Ryhmien jäsenet tyypillisesti seuraavat keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ja ilmastonmuutoksesta.

Ryhmissä julkaistaan vastuullisia periaatteita noudattavien medioiden artikkeleita, mutta tarvittaessa lähteeksi kelpaavat sellaisetkin jutut, joissa ei ole minkäänlaista totuudellista perustaa. Niiden väittämät ovat siis vääristeltyjä ja tekaistuja, minkä takia niitä kutsutaan disinformaatioksi.

Disinformaation piiriin voidaan lukea meemejä eli tekstin ja kuvan avulla toteutettuja satiirisia julkaisuja, totuudesta vain osittain kiinni pitäviä blogikirjoituksia tai niin kutsuttuja “deep fake” eli monikerroksisesti valheellisia videoita, siis useista kuvista ja ääninauhoista aidon näköisiksi leikattuja puheita ja esiintymisiä.

Yhteistä kaikelle disinformaatiolle on, että se on vääristeltyä tietoa, jonka levittäjä pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen.

Misinformaatiota puolestaan on puutteellisen tai väärän tieton antamista epähuomiossa, ilman tietoista harhaan johtamista.

Valeuutis- ja propagandasivustoilla on muutamien satojen tai tuhansien jäsenten vahvuisissa ryhmäkeskusteluissa tärkeä rooli. Journalismia tutkivan Reuters-instituutin mukaan vastamedioiden julkaisemat jutut yltävät samoihin jakolukuihin sosiaalisessa mediassa kuin laatumedian uutisjutut. Se johtuu siitä, että pieneltäkin sivulta uutinen voi seuraavaksi levitä kymmenien tuhansien ihmisten suljettuihin Facebook-ryhmiin.

Näissä suomalaisryhmissä keskustellaan myös erittäin paljon ulkopolitiikasta. Viime viikkoina ryhmissä ovat puhuttaneet etenkin Ranskan keltaliivien mielenosoitukset ja Venezuelan poliittinen kriisi.

Valeuutisia ja totuutta vääristäviä artikkeleita jaetaan suomeksi esimerkiksi Avoin tilannehuone - kadonneen totuuden metsästäjät -ryhmässä, johon kuuluu hieman yli 4 200 ihmistä. Suomi ensin! -foorumiin kuuluu reilut 3 000 jäsentä, Emme halua sotaa Venäjän kanssa, vaan rauhaa! yli 900, Venäjän trolliarmeija (sensuroimaton) -ryhmään puolestaan 362 henkilöä. Monet ryhmien jäsenistä ovat jäseniä useammassa yllä mainituista ryhmistä.

Yksi esimerkki melkein kaikkiin yllä mainittuihin ryhmiin jaetusta valeuutisesta on tämä Vastavalkea-nettilehden juttu, joka käsitteli Yhdysvaltain “vuodettua suunnitelmaa Venezuelan kaatamiseksi”. Vastavalkea mainitsee lähteikseen libanonilaisen vastamedian Voltairenetin sekä englanninkielisen Off-Guardianin, joka on StopFake-faktantarkistussivuston mukaan yksi Venäjän hallituksen englanninkielisistä propagandasivustoista.

Venäjän trolliarmeija on Venäjän presidentin Vladimir Putinin linjaa myötäilevän suomalaisryhmän itseironinen nimitys. Osa trolliarmeijan Facebook-ryhmän kuvauksesta kuuluu:

“Venäjän trolliarmeija syntyi vastareaktiona älyllisesti hyvin heppoiselle uutisoinnille ja rehellisesti sanottuna, naurettavilla väitteillä. On varmasti totta, että Venäjä käy informaatiosotaa ihan samoin kuin kaiketi käy jokainen maa maailmassa nykypäivänä. Mutta yksittäisten ihmisten leimaaminen media taholta vieraan valtion maksamiksi trolleiksi on yksinkertaisesti hirmuinen ylilyönti ja loukkaa kansalaisten sananvapautta. “

Keskusteluita pyörittää vielä pienempi ydinjoukko. Venäjän trolliarmeija (sensuroimaton) -ryhmän ylläpitäjä Daria Skippari-Smirnov on yksi heistä.

Suomalaisillakin, kuten kenellä tahansa, on oikeus valita itse mitä lukee. Venäjän trolliarmeija (sensuroimaton) -ryhmän ylläpitäjä Daria Skippari-Smirnov

Skippari-Smirnov tuntee esimerkiksi Venäjällä vaikuttavan suomalaisen Johan Bäckmanin. Kaksikko matkusti yhdessä seitsemän muun suomalaisen kanssa Itä-Ukrainaan maaliskuussa 2018.

– Mielestäni suomalaisillakin, kuten kenellä tahansa, on oikeus valita itse mitä lukee ja mitä uutisia seuraa, Skippari-Smirnov kommentoi Ylelle.

Suomessa ja muualla Euroopassa on myös koko joukko aivan tavallisia ihmisiä, jotka jakavat usein ja useissa ryhmissä valeuutisia, joko tietämättömyyttään tai tarkoitushakuisesti.

Aktivistit vaihtoehtoisen maailmankuvan asialla

Yksi valheellisia uutisia levittävä yksityishenkilö on tamperelainen Risto Koivula. Hän oli myös ehdolla vuoden 2015 eurovaaleissa Suomen Työväenpuolueen (STP) ehdokkaana.

Koivula on eläkkeelle jäänyt rakennusstatiikan tutkija, joka viettää omien sanojensa mukaan “paljon aikaa päivittäin” lukemalla ryhmien juttuja ja jakamalla omia julkaisuja. Koivulan Facebook-profiilikuvassa näkyy parraton mies Pikku Kakkonen -paita päällä.

– Ryhmistä saan usein ensin tietää jostakin asiasta. Siellä jaetaan kiinnostavaa tietoa, Koivula kertoo Ylelle.

– Kyllähän siellä on kaikenlaisia asenteita, mutta perättömiä juttuja en ole juuri nähnyt. Tai jos olen nähnyt, niin olen siitä huomauttanut.

Samalla Koivula sanoo, että kommentoi mieluiten tiedeaiheita, joista hänellä on asiantuntemusta. Ulkopolitiikkaa hän tuntee henkilökohtaisesti huonommin, vaikka hän jakaa paljon maailmanpolitiikkaa käsitteleviä juttuja.

Perättömiä juttuja en ole juuri nähnyt. Tamperelainen eläkeläinen Risto Koivula

Kun Koivula jakaa liki 20 uutista omalla Facebook-sivullaan ja eri Facebook-ryhmiin, niistä valtaosa käsittelee kuitenkin juuri ulkopolitiikkaa. Hän kertoo luottavansa ryhmien sisältöön myös siksi, että hän tuntee niissä vaikuttavia ihmisiä henkilökohtaisesti.

– Siellä on sellaisia, jotka ovat muodostuneet kavereiksi. Heidän kauttaan tiedän lähteiden luotettavuuden aika tarkkaan, Koivula sanoo.

“Kavereilla” Koivula viittaa Bäckmaniin ja Skippari-Smirnoviin. Bäckmanin Koivula on tavannut kuluvana vuonna henkilökohtaisesti kahdesti.

Tamperelainen Koivula itse käyttää lähteinään suomalaisten vastamedioiden lisäksi paljon kansainvälisiä vastamedioita, sellaisia kuin Rambler.ru, Southfront, ja mediajätti Russia Today.

EU:n ulkosuhdehallinnon EUvsDisinfo-tutkimusryhmä paljasti huhtikuussa, että Southfront toimii Venäjältä, vaikka sivusto haluaa antaa itsestään yhdysvaltalaisen vaikutelman.

Russia Today, Sputnik ja Ruptly ovat suuria eri kielillä toimivia Venäjän valtion rahoittamia mediataloja. Suurimman osan niiden aineistosta voi tulkita sellaiseksi, että niissä pyritään journalistiseen totuuteen. Venäläismediat pyrkivät kuitenkin uutisoimaan ennen kaikkea tunteita herättävistä, polarisoivista aiheista.

Venäläisten mediatalojen toiminta jäljittelee länsimaista propagandaa kylmän sodan ajalta. Tuolloin Itäblokin maiden asukkaille kerrottiin ennen kaikkea siitä, mikä oli pielessä heidän yhteiskunnissaan. Tunnetuimpia länsipropagandaa lähettäneitä radioita olivat esimerkiksi Voice of America ja Radio Liberty.

Vanhaa propagandaa jäljittelevät myös pienemmät sivustot, joiden sisältö ja rahoitus ovat peräisin Venäjältä.

Esimerkiksi 1 800 hengen Venäjän trolliarmeija -ryhmään jaettiin vappuna video amerikkalaiselta Soapbox-sivulta. Jakoteksti kuului: “Nuo Oikeamieliset Hyvyyden Soturit asialla taas, tällä kertaa Venezuelassa, siellä on öljyä, yllätys!”

“Guaidón ovat tunnustaneet presidentiksi Trump, Kanada ja ryhmä oikeistolaisia Latinalaisen Amerikan maita”, ohjelman juontaja sanoo videolla. “Mitä Venezuelassa tapahtuu, on vallankaappaus demokraattisesti valittua johtajaa Nicolas Maduroa vastaan.”

Venezuelan oppositiojohtajaa Juan Guaidóta tukee kuitenkin myös EU ja sen mukana Suomi. Maduron voittoa vuoden 2018 presidentinvaaleissa taas useat maat pitävät peukaloituna.

Yhdysvaltalaisen Alliance for Securing Democracy -projektin mukaan Soapboxia rahoittaa suoraan Venäjän valtiollinen media.

Suomalaisryhmillä vastineet muualla Euroopassa

Tamperelaisen Koivulan kanssa samoja lähteitä käyttää myös stuttgartilainen Elena Schulz.

3. toukokuuta hän jakaa seinällään toisen käyttäjän karttakuvan, jonka alla lukee:

"Puolan Masuurien asukkaat kertovat suurista armeijaosastoista, jotka ovat matkalla kohti venäläistä Kaliningradia ja Suwalki-aukkoa."

"Siviileiltä on liikkuminen alueella kielletty."

"Aikooko Nato nyt Krimin miehityksen vastaiskuna miehittää Kaliningradin enklaavin? Pohjois-Puolan asukkaat odottavat Naton hyökkäystä Venäjälle."

Schulz on yksi aktiivisimpia saksalaisia valeuutisaktivisteja. Hän ylläpitää muun muassa yhtä suurimmista suljetuista ryhmistä nimeltä Putinistit - Vladimir Vladimirovits Putinin ystävät, johon kuuluu liki 25 000 jäsentä. Tässäkin ryhmässä jaetaan vastuullisten medioiden uutisten rinnalla juttuja, jotka on julkaistu pienissä valeuutismedioissa ja vastamedioissa.

Schulz kertoo omilla nettisivuillaan opiskelleensa sekä Venäjällä ja Saksassa. Hän on erikoistunut perheterapiaan sekä masennuksen, stressin ja traumojen hoitoon. Hänen Facebook-profiilikuviensa alle on jätetty kommentteja, joissa häntä kehutaan “Saksan kauneimmaksi venäläisnaiseksi”.

Venäjä on suuri ja hieno maa, joka edistää rauhaa ja ystävyyttä. saksalainen valeuutisaktivisti Elena Schulz

Myös Schulz julkaisee useita kirjoituksia päivässä, niin omalla Facebook-seinällään kuin kymmenien tuhansien ihmisten vahvuisissa Facebook-ryhmissä. Schulzilla on yli 2 400 seuraajaa, joille hän tarjoilee päivittäin synkkää maailmankuvaa: sisältä mädästä läntisestä yhteiskunnasta, Venäjää vastaan varustautuvasta Itä-Euroopasta, kansalaisille lankeavista hiilidioksidiveroista.

–Aktivoiduin vuoden 2014 tapahtumien jälkeen. Venäjä on suuri ja hieno maa, joka edistää rauhaa ja ystävyyttä, mutta Yhdysvallat kertoo meistä valheita, Schulz kertoo puhelimessa.

Schulz jakoi vähän aikaa sitten myös toisen valheellista tietoa levittävän käyttäjän julkaisun. Saksalainen kilpauimari Marco Henrichs asuu ja harjoittelee Penzassa Venäjällä. Vapaa-ajallaan Henrichs viettää aikaa sosiaalisessa mediassa ja jakaa säännöllisesti valeuutisia.

Saksalaiset ja venäläiset Henrichsiä haastatelleet viestimet kuvailevat häntä maiden välisen ystävyyden ja rauhan lähettilääksi. Viimeksi helmikuussa Henrichs piti puheen Bautznerin paikallisen rauhanpalkinnon jakotilaisuudessa, jossa hän nimitti Saksan mediakenttää “sensuroiduksi ja Nato-mieliseksi”.

Venäläismediat ovat myös haastatelleet Henrichsiä doping-kysymyksissä muun muassa talvella 2018, kun Kansainvälinen olympiakomitea päätti sulkea Venäjän Etelä-Korean talviolympialaisista. Sputnikille hän kommentoi, että läntisten medioiden mukaan “joko venäläiset käyttävät dopingia tai sitten Putin on peukaloinut vaaleja jossakin päin maailmaa”, viitaten lännen “vallitsevaan” venäjävastaiseen asenteeseen.

Russia Todayn haastattelussa Marco Henrichs sanoi, että dopingia on olemassa kaikkialla, myös Saksassa – ja että doping-syytöksiä käytetään “huonon kuvan luomiseksi venäläisistä.”

Yle tavoitteli Henrichsiä kommenttia varten sähköpostitse, mutta ei saanut häneltä vastausta.

Koivulan, Schulzin ja Henrichsin kaltaisia henkilöitä nimitetään disinformaatiota käsittelevässä tutkimuksessa joskus “hyödyllisiksi hölmöiksi” (eng. useful idiots) siksi, että heidän toimintansa hyödyttää suurempia toimijoita ilman, että ne joutuvat kantamaan vastuuta yksittäisten aktivistien toiminnasta tai maksamaan siitä.

Valheellista tietoa levittävillä henkilöillä on hyvin erilaiset taustat. Tavalliset kansalaisaktivistit pyrkivät korjaamaan omasta mielestään vääristynyttä uutisointia tai yksinkertaisesti edistämään jonkin poliittisen mielipiteen leviämistä.

Samaan aikaan esimerkiksi paikallis- ja kansallisen tason poliitikot jakavat valeuutisia uusien kannattajien ja äänestäjien toivossa. Heille valeuutisten jakaminen liittyy myös vallantavoitteluun.

Disinformaatiota tuotetaan Donetskissa ja Moskovassa

"Nyt jyrähtää!"

"Saimme siis neuvottelut päätökseen ja totta se on, MV-Lehden päätoimittajan vastuu on siirtynyt harteilleni."

Huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen rasistisesta, maahanmuuttovastaisesta ja islamofobisesta kirjoittelusta tunnetun MV-julkaisun johto vaihtui. Lehden perustanut ja sitä johtanut Ilja Janitskin siirtyi sivuun, ja lehden päätoimittajaksi ilmoittautui Itä-Ukrainassa asuva Janus Putkonen.

MV-lehti julkaisee myös totuudenmukaisia juttuja, ja se luokitellaan usein vastamediaksi. Lehti toimii kuitenkin yhtenä suomalaisten valeuutisia levittävien ryhmien tärkeimpänä lähteenä. Janitskin sai yhdessä Johan Bäckmanin ja MV-lehdessä toimineen naisen kanssa tuomiot Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2018 lehden levittämästä vihapuheesta.

Kirjoittajat syyllistyivät oikeuden mukaan muun muassa kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja Ylen toimittajan vainoamiseen. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Putkosen päätoimittajuus MV-lehdessä on merkittävää siksi, että hän jakaa omissa Facebook-profiileissaan ja alias-nimellään Ivan Putkov toistuvasti valheellisia uutisia – sekä suomalaisista että venäläisistä lähteistä. Putkonen on asetettu Ukrainan pakotelistalle.

Itä-Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa on toiminut omat separatistiliikkeet vuodesta 2014, jotka väittävät hallitustensa olevan demokraattisesti valittuja. EU ei ole tunnustanut alueiden itsenäisyyttä.

Putkonen ei ole kuka tahansa aktivisti, vaan ammattiviestijä ja pitkän linjan vastamedia-aktiivi. Hän on muun muassa johtanut Donetskissa sijaitsevaa DONi-nimistä propagandatoimistoa, jonka kautta hän julkaisi Itä-Ukrainan tilanteesta kertovaa disinformaatiota. Sitä ennen hän perusti Suomeen itseään laatumedian haastajaksi kuvanneen verkkomedia.org-sivuston.

Putkonen vetää myös “uuden” MV-julkaisun ympärille keskittyvää keskusteluryhmää Facebookissa. Ryhmässä on 730 jäsentä, ja siinäkin jaetaan tuon tuosta disinformaatiota.

Putkonen, Bäckman sekä Jon Hellevig ja Jarmo Ekman asetettiin Ukrainan pakotelistalle sen jälkeen, kun nelikko oli esiintynyt Venäjän valtiollisissa medioissa Suomen Itä-Ukrainan Donetskiin ja Luhanskiin lähettäminä kansainvälisinä vaalitarkkailijoina marraskuussa 2018, vaikka EU ja Suomi eivät tunnustaneet vaalien laillisuutta.

“Kohudosenttina” tunnettu Bäckman on venäläismedioissa yksi näkyvimpiä ja vaikutusvaltaisimpia suomalaisia. Bäckmanilla on oikeussosiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa sekä kriminologian dosentuurit Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Jarmo Ekman on muita mainittuja vaikuttajia nuorempi, 36-vuotias. Hän on 2 800 jäsenen vahvuisen ME KANSA - Kansanliike Facebook-ryhmän ylläpitäjä. Ekman on myös toiminut DONi News Agency -propagandatoimistossa ja ollut eduskuntavaaliehdokkaana vähän tunnetussa Kristallipuolueessa.

Yle tavoitteli Johan Bäckmania, Janus Putkosta ja Jarmo Ekmania kommentteja varten, mutta he eivät vastanneet tämän jutun julkaisuun mennessä Ylen sähköpostitse esittämiin kysymyksiin.

Kyberhyökkäys ja valeuutiset peräisin samasta osoitteesta

Joskus harvoin disinformaatio ei jää pelkäksi suljetuissa ryhmissä tapahtuvaksi ajatuksenvaihdoksi.

Torstaina 13. huhtikuuta 2019 Liettuassa alkoi huolellisesti valmisteltu disinformaatiokampanja, jossa liettuaksi ja englanniksi valmisteltu video ladattiin videotoistopalvelu YouTubeen. Video käsitteli Liettuan puolustusministeriä Raminudas Karoblista ja väitti, että tämä on syyllistynyt lahjontaan ja korruptioon.

Samana päivänä useat Liettuan parlamentin jäsenet saivat sähköpostin, jossa väitettiin Karobliksen ottaneen vastaan 586 000 dollarin lahjuksen. Valeuutinen lähetettiin myös useille medioille, ja muun muassa paikallisen uutissivun "Kas vyksta Kaune" ja englanninkielisen "Baltic Timesin" sivut hakkeroitiin ja uutinen julkaistiin niillä osana disinformaatiokampanjaa.

Uudemmat hyökkäykset vaikuttavat olevan yhden ja saman ryhmän käsialaa. Liettuan varapuolustusministeri Edvinas Kerza

Liettuassa poliitikkoihin liittyvät valeuutiset ovat olleet keväällä 2019 erityisen näkyviä. Maaliskuun alussa maassa järjestettiin paikallisvaalit ja 12. toukokuuta presidentinvaalit. Toukokuun lopussa ovat luvassa vielä EU-vaalit.

Liettualaisviranomaisten selvityksen mukaan huhtikuun disinformaatiokampanja sai alkunsa Venäjältä.

– Sen kaltaisia hyökkäyksiä on tehty ennenkin siinä mielessä, että informaatiovaikuttamiseen pyrkiviä viestejä levitettiin samalla, kun jokin instituutio joutui kyberhyökkäyksen kohteeksi, Liettuan varapuolustusministeri Edvinas Kerza kertoo.

Ennen hyökkäykset vaikuttivat Kerzan mukaan vähemmän suunnitelluilta. Niissä levitetyt liettuankieliset käännökset olivat tökeröitä ja kuvat selvästi muokattuja.

Nyt on toisin.

– Uudemmat hyökkäykset vaikuttavat olevan yhden ja saman ryhmän käsialaa. Taustalla on selkeästi erikoistuneita ammattilaisia, kuten hakkereita, ammattikääntäjiä ja media-asiantuntijoita, Kerza kuvailee.

Liettuan väestöstä arviolta 5,8 prosenttia on etnisiä venäläisiä, joille venäjämieliset johtajat ja venäjänkieliset viestimet kohdistavat omia disinformaatiokampanjoita.

– Olemme valmiudessa kellon ympäri. Ainoa asia, johon voimme varautua on se, että nämä hyökkäykset muuttavat koko ajan muotoaan, Edvinas Kerza sanoo.

Samalla tavalla kuin Suomessa ja Saksassa, valeuutisia levitetään Liettuassa pienissä ryhmissä, jotka ammentavat nationalismista ja maahanmuutto- ja EU-vastaisuudesta.

Ryhmissä nimeltä Meidän Liettuamme puolesta ja Parhaat propagandavirheet keskustellaan rokotusvastaisuudesta, maastamuutosta, turvallisuudesta ja korruptiosta. Niissä leviävät samat valheet kuin muuallakin koskien Notre Damen paloa, keltaliivien mielenosoituksia ja Venezuelaa.

Notren Damen palon aikana Facebook-ryhmissä levisi esimerkiksi video, jossa näkyi katedraalin toisessa tornissa kävelevä henkilö. Videon jakoteksteissä annettiin ymmärtää, että videon henkilö kuuluisi Ranskan keltaliivimielenosoittajiin. Todellisuudessa videolla näkynyt henkilö oli palokunnan jäsen.

Mitä tapahtuu, kun faktat ja totuus häivytetään?

Disinformaatio ei ole Euroopassa suuren mittaluokan ongelma – vielä.

Disinformaatiokampanjat ovat kuitenkin muuttuneet yhä näkyvämmiksi ja hienostuneemmiksi. Valeuutiset ja kohdennetut disinformaatiokampanjat ovat olleet esillä esimerkiksi Brexit-äänestyksessä ja Ruotsin vuoden 2018 vaalien aikana.

Venäjä ei ole enää pitkään aikaan ollut ainoa valtio, joka osaa hyödyntää disinformaatiota. Muun muassa Iran, Kiina, Venezuela ja Intia ovat onnistuneet valjastamaan netin vaikutuskanavat käyttöönsä.

Valeuutiset puhuttavat ennen kaikkea siksi, että ne ravisuttavat länsimaisten demokratioiden peruspilareita, siis fakta- ja argumenttipohjaisia yhteiskuntia. Disinformaatio ei ole sen tuottajiin rajoittuva ongelma, vaan se vaikuttaa sitä levittäviin alustoihin, siitä raportoiviin toimittajiin ja sitä kuluttaviin yleisöihin.

Kun faktojen merkitys häviää, tulee demokratiakin tiensä päähän, uskoo saksalaisella Correctiv-faktantarkistussivustolla työskentelevä Tania Röttger.

– Ihmisten pitää voida saada oikeaksi todettua tietoa, jonka pohjalta he voivat sitten muodostaa poliittisen mielipiteensä. Faktantarkistustyö tähtää siihen, että tähän on aito mahdollisuus, Röttger kuvailee.

Sosiaalisen median avoimien ja suljettujen ryhmien rinnalla esimerkiksi bottitilien levittämät valeuutiset ovat osa disinformaatiokampanjoiden toteutusta.

Uusimpina mukaan ovat tulleet niin kutsutut deep fake -videot.

Facebookin saksalainen tiedottaja Anne Laumen kertoo Ylelle, että Facebook poistaa päivittäin jo miljoona valetiliä eri puolilla maailmaa.

– Valeuutiset ovat huono asia ihmisille ja huono asia Facebookille. Meillä kaikilla on vastuumme kannettavana, kun halutaan estää valheellisen tiedon leviämistä, Laumen kommentoi.

Facebook joutui erityisen paineen alle niin kutsutussa Cambridge Analytica -skandaalissa, jonka takia yhtiö on alkanut vuodesta 2018 alkaen seurata aiempaa tarkemmin valheellisen tiedon leviämistä Facebookissa.

Valeuutiset ovat huono asia ihmisille ja huono asia Facebookille. Facebookin tiedottaja Anne Laumen

Röttgerin mukaan parasta mitä jokainen voi tehdä on miettiä kahdesti, mitä netissä jakaa.

– Kaikista jakamistaan jutuista pitää lukea enemmän kuin pelkän otsikon verran. Jos jokin uutinen tuntuu liian uskomattomalta ollakseen totta, se on hyvin todennäköisesti tekaistu, Röttger muistuttaa.

"Korjattu klo 21:44: Jutusta poistettu virheellinen tieto, jonka mukaan Crowdtangle olisi avoimen lähdekoodin työkalu."

"Tutkimusryhmän löydökset julkaistaan tällä viikolla yhteistyössä Politico-lehden, Correctiv.org-sivuston, The Insider -verkkosivun sekä proCausa-portaalin kanssa."

Kirjoittajat:

Roman Dobrokhotov on Venäjällä toimivan faktantarkistussivuston The Insiderin perustaja ja päätoimittaja. Vuonna 2018 hän sai Eurooppa-neuvoston Democracy Innovation Award -palkinnon sivun julkaisemista tutkivista reportaaseista.

Anne Sofie Hoffmann Schrøder on tanskalainen vapaa toimittaja, joka työskentelee Tanskan yleisradioyhtiölle ja Deutsche Wellelle. Hän raportoi disinformaatiosta, eurooppalaisista aiheista ja Latinalaisesta Amerikasta.

Anna Saraste on Ylen Berliinin-toimittaja. Disinformaation lisäksi hän on erikoistunut seuraamaan Saksaa ja tiedustelulakeihin liittyviä aiheita.

Tämä artikkeli on toteutettu Robert Bosch -säätiön ja n-ost-verkoston Reporters in the field -apurahalla sekä Journalismfund.eu-tutkimusapurahalla.

Maanantaina Tel Avivissa käytiin Euroviisujen ensimmäisen semifinaalin kenraaliharjoitukset. Tiistain semifinaalissa esiintyvät 17 maan edustajat, joista kymmenen pääsee jatkoon.

Daruden ja Sebastian Rejmanin Look away -kappaleen esitystä on muutettu siitä, minkälaisena se nähtiin Uuden Musiikin Kilpailussa. Suuri laatikkomainen rakenne, jonka sisällä Darude oli ja jonka päällä tanssija tanssi, on poissa.

Darude esiintyy lavan sivulla omassa kopissaan ja tanssija on keskellä lavaa pienellä korokkeella. Sebastian Rejman liikkuu etuosassa catwalkilla ja eri puolilla lavaa. Taustalla nähdään biisin ilmastonmuutosteemaan liittyen muun muassa hajoavia jäälauttoja. Tanssija tavallaan tipahtaa veteen ja hänet nähdään veden alla taustascreenillä.

Maanantain harjoitukset sujuivat hyvin Rejmanin laulua myöten. Visuaalisesti esitys näyttää isolla viisulavalla toimivalta.

Suomi saa tiistaina kamppailla kunnolla pääsystä lauantain finaaliin. Maa on pudonnut vedonlyöntitilastoissa koko ajan ja on nyt aivan häntäpäässä kolmanneksi viimeisenä eli sijalla 39. Tel Avivissa on sanottu, että Daruden ja Sebastian Rejmanin kappale on jopa aliarvostettu.

Suomen menestymismahdollisuuksia parantaa se, ettei ensimmäinen semifinaali ole niin kovatasoinen kuin toinen. Torstaina esiintyy suurin osa kisan ennakkosuosikeista.

Sunnuntaina pidettiin Euroviisujen avajaiset, joka on suuri mediatapahtuma. Darude ja Sebastian Rejman antoivat oranssilla matolla haastatteluja kahden tunnin ajan, mikä kertoo kiinnostuksesta suomalaisesiintyjiä kohtaan. Kaksikkoa on haastateltu erityisesti brittiläisiin ja australialaisiin lehtiin. Darude on keikkaillut paljon juuri Australiassa, mikä selittää suurta kiinnostusta.

Mikäli Suomi ei pääse lauantain finaaliin, voi ainakin sanoa, että suomalaiset ovat edustaneet viisuissa erittäin ammattimaisesti ja positiivisella energialla. Siitä voi olla ylpeä.

Suomalaiset ovat huolissaan asuntolainoista, joustoluotoista ja valtion velasta, mutta on eräs laina, jonka määrä kasvaa huomattavasti nopeammin.

Suomalaisten opintolainat ovat vuosikymmenen kuluessa reilusti yli kaksinkertaistuneet.

Punainen viiva alla olevassa kaaviossa nousee yhä jyrkemmässä kulmassa – kaikki merkit viittaavat siihen, ettei velkaantuminen ole taittumassa.

Kelan mukaan viime vuoden lopulla opintovelallisia oli yli neljäsataa tuhatta, ja heillä oli lainaa keskimäärin 7 800 euroa – summa kasvoi viidenneksen edellisvuodesta.

Yli 20 000 euron opintolainat olivat viidessä vuodessa yli nelinkertaistuneet.

Opintolainan suhteen kaikki käyrät osoittavat ylöspäin. Tulisiko tilanteesta olla huolissaan?

Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Sanni Lehtinen päivystää maanantaiaamuna opiskelijajärjestöjen kojulla Säätytalon ulkopuolella Helsingissä. Talon sisällä pääministerikandidaatti Antti Rinne (sd.) johtaa hallitusneuvotteluja, joissa päätetään seuraavien vuosien suunta.

Juha Sipilän hallitus leikkasi korkeakouluopiskelijoiden opintotukia ja panosti opintovelkaan. Lehtinen toivoo suunnan kääntyvän.

– On huolestuttava suunta, että opiskelijat joutuvat velkaantumaan elääkseen. Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin, mutta opintoraha on vain 250 euroa, eikä se riitä elämiseen missään päin Suomea.

Se, että opiskelu on juhlapuheissa "investointi tulevaisuuteen", ei Lehtisen mukaan ole riittävä syy velkaannuttaa opiskelijoita.

– Yhteiskunnankin pitäisi investoida tulevaisuuteen ja taata opiskelijoille elintaso, jolla täyspäiväinen opiskelu olisi mahdollista.

Neljä vuotta sitten opiskelijat saivat hallitukselta kylmää kyytiä, tällä kertaa Lehtinen on kuunnellut vaalilupauksia tarkasti. Hän sanoo olevansa optimisti.

Lyhyellä aikavälillä opiskelijat tavoittelevat sadan euron korotusta opintorahaan – pidemmällä tähtäimellä paikkaa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

– Se tarkoittaisi, että opiskelijoiden minimitoimeentulo nousisi samalle tasolle kuin muillakin. Tällä hetkellä se on noin puolet muista minimietuuksista.

Mainettaan parempi

– Opintotukijärjestelmä on tänään hyvin lainapainotteinen. Sanoisin kuitenkin, että se on mainettaan huomattavasti parempi, Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo.

Vuosikymmenten ajan opintotukea pohtinut Lahtinen ynnää korkeakouluopiskelijan tukia. Opintoraha on noin 250 euroa. Sen päälle yksinasuva vuokralainen saa yleistä asumistukea noin 300 euroa kuukaudessa.

Näiden lisäksi opintolainaa voi nostaa 650 euroa kuukaudessa.

Lahtinen muistuttaa, että tuon lainan korko lasketaan prosentin kymmenyksissä.

– Lisäksi, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintonsa määräajassa, lainasta voi saada jopa kolmasosan valmistumispalkkiona.

Periaatteessa tämä laina kannattaa siis ottaa, vaikka jättäisi ne patjan alle tai tilille makaamaan. Uutiset kertovat opiskelijoista, jotka nostavat lainarahaa sijoittamista varten.

Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo uhkasi taannoin reputtaa kaupan alan opiskelijat, jotka jättävät tämän mahdollisuuden hyödyntämättä.

Opintolainan sijoittaminen ei liene täysin marginaalinen ilmiö – törmäsimmehän mekin opiskelijaan, joka on sijoittanut osan opintolainastaan.

Joskus nousu kääntyy

Kelan Lahtinen ymmärtää opintorahan tasoon pettyneitä opiskelijoita.

– Oma näkemykseni ja Kelan näkemys on, että hyvään sosiaalipolitiikkaan kuuluu etuuksien määrien ja tulorajojen vuosittaiset indeksitarkistukset.

Lahtinen toteaa myös, että velkavetoiseen järjestelmään on kätketty kriisin siemenet.

– Tällaiset velkamäärät tulevat tuottamaan tuskaa, kun korkotaso lähtee kasvuun ja työllisyystilanne alkaa jonain vuonna heikkenemään.

Opintotukijärjestelmän kokonaisuus – velka tueksi lukien – on kuitenkin Lahtisen mukaan tänään varsin hyvä.

– Koskaan opintotukijärjestelmän historiassa opintotuen ostovoima ei ole ollut tällä tasolla, hän sanoo.

Se on paljon sanottu, sillä Suomen opintotukijärjestelmä täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Viime vuodet käynnissä on ollut paluu juurille.

Hyvää syntymäpäivää, opintotuki!

Jos opiskelit 1970- tai 1980-luvulla, opiskelijoiden lainanpelko saattoi tuntua oudolta. Historiallisesti tarkasteltuna velkavetoisessa opiskelussa ei nimittäin ole mitään erikoista.

Kuten alla oleva kaavio kertoo, puoli vuosisataa sitten opintotuki ei ollut mitään muuta kuin velkaa.

Opintotukijärjestelmän ensimmäiset vuosikymmenet opiskeltiin velaksi. Asumistuesta oli jo paljon iloa, mutta opintorahan osuus oli nykyrahassa vain muutamia kymppejä.

Sitten tuli 1990-luku ja lama.

Esko Ahon perintö

Ankara lama leikkasi opiskelijoiden velanottohalut. Toisaalta keskustalainen pääministeri Esko Aho päätti hallituksineen yli kaksinkertaistaa opintotuet.

Tämä näkyy selvänä hyppäyksenä yllä olevassa kaaviossa.

Päätöksen ansiosta moni 90-luvun opiskelija onnistui sinnittelemään opintotuilla ja kesätyösäästöillä. Noiden aikojen jälkeen opintorahaan ei kuitenkaan ole tehty merkittäviä korotuksia ja sen ostovoima rapautui.

Velkaa opiskelijat eivät kuitenkaan halunneet vaikka vuosituhat vaihtui. Vuonna 2010 opintuen saajista vain alle kolmannes nosti opintolainaa.

Siitä alkoi tämän artikkelin alussa kuvattu opintolainan suosion kasvu. Tänään kaksi kolmasosaa opintotuen saajista nostaa lainaa.

Vauhtia kehitykselle antoi alhainen korkotaso sekä opintorahan leikkaukset.

Hiustenlähtö eli kaljuuntuminen voi olla miehille vaikea paikka. Hiljalleen pakeneva hiusraja tai päälaelle muodostuva kalju voi tuntua ikävältä ja nakertaa miehistä itsetuntoa.

Onneksi kaljuuntuminen on kuitenkin vain kosmeettinen vaiva, eikä se ole terveydelle vaarallista.

– On olemassa joitakin sairauksia tai esimerkiksi kilpirauhasen häiriöitä, jotka aiheuttavat kaljuuntumista. Ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Yleisin syy kaljuuntumiseen on hormonaalinen ja siihen taas vaikuttaa geeniperimä, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo.

Ihmisellä on päässään keskimäärin 100 000–200 000 hiusta. Joka päivä päästä irtoaa noin 100–150 hiusta. Jos hiuksia lähtee kerralla runsaasti tätä enemmän, voidaan Majasuon mukaan puhua hiustenlähdöstä tai kaljuuntumisesta. Tällöin hiuksia saattaa lähteä isoina tuppoina.

Toisilla hiukset taas eivät lähde tuppoina, vaan hiuksenkasvu yksinkertaisesta vain pikku hiljaa tyrehtyy. Silloin hiuksia irtoaa tavalliseen tahtiin, mutta uutta ei kuitenkaan kasva tilalle.

Ensin nousee hiusraja

Erikoislääkäri Susanna Majasuo kertoo, että tavallisimmin miehillä kaljuuntuminen alkaa hiusrajan nousemisella.

– Hormonaalinen hiustenlähtö alkaa tyypillisesti hiusrajasta ja ohimoilta. Toinen paikka, mistä hiukset saattavat alkaa harventua on aivan päälaella, hiuspyörteen seudulla, Majasuo sanoo.

Majasuon mukaan miehet ovat erilaisia ja suhtautuvat siksi myös kaljuuntumiseen eri tavalla. Jos oman suvun muutkin miehet ovat kaljuja tai alkaneet kaljuuntua, on mies yleensä jo tottunut ja valmistautunutkin siihen, että hiukset jossain vaiheessa harvenevat.

Erityisen ikävää kaljuuntuminen voi olla nuorille miehille.

– Monet nuoret miehet kokevat hiusrajan nousemisen hyvinkin kiusallisena tai häiritsevänä siinä vaiheessa, kun alkavat etsiä elämänkumppania, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo.

Jos kaljuuntuminen häiritsee, se kannattaa ottaa lääkärin kanssa puheeksi.

– Ensin pitää selvittää, onko kyseessä hormonaalinen hiustenlähtö vai onko taustalla sairaus.

Lääkkeiden vaikutuksissa on suuria eroja

Jos syy on tavanomainen hormonaalinen hiustenlähtö, on hoitona apteekeista ilman reseptiä saatava minoksidiililiuos.

– Liuos toimii tavallaan lannoitteena karvatupille. Se saa hiuksen kasvamaan paksumpana ja pidempään. Jos se ei auta, lääkehoito saattaa auttaa paremmin, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo.

Varmaa lopputulosta lääkkeillä ei voi luvata, sillä niiden vaikutus kaljuuntumiseen vaihtelee suuresti. Parhaimmillaan paikallishoito tai tabletti voi saada hiuksia kasvamaan niin sanotuissa uinuvissa karvatupissa, joissa karvoitusta ei ole vähään aikaan ollut.

– Usein lääkkeet kuitenkin vain pysäyttävät kaljuuntumisen eli hiustenlähtö ja oheneminen pysähtyy. Osalle ihmisistä lääkkeetkään eivät auta. Pitää vain kokeilla, mikä auttaa ja mikä ei, kertoo Majasuo.

Äärimmäisenä keinona voidaan tehdä hiussiirto. Silloin takaraivosta otetaan tervettä ja kasvavaa hiustuppea ja siirretään alueille, joilla hius ei kasva.

Kalju kaipaa hoitoa, kuten tavallinen iho

Monet miehet ajavat päänsä kaljuksi omaksi huvikseen. Silloin ei tarvitse huolehtia tukan pesusta eikä kampaamisesta. Jos orastava kalju alkaa häiritä, osa miehistä ratkaisee asian ajamalla kaikki hiukset pois.

Kalju on tavallista ihoa paksumpaa ja sitä voi hoitaa samalla tavalla kuin tavallista ihoa.

– Jos kalju kuivuu, sitä kannattaa rasvata kosteusvoiteella. Jos se ei kuivu, ei se myöskään mitään erityistä rasvausta vaadi.

Lopuksi ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Susanna Majasuo muistuttaa alkavasta aurinkoisesta vuodenajastamme.

– Kesällä kannattaa muistaa, että kalju on suoraan kohti aurinkoa. Siksi kalju tulee suojata auringon uv-säteilyltä joko hatulla tai aurinkorasvalla, opastaa Susanna Majasuo.

Kaljun suojaaminen kesällä todellakin kannattaa, sillä auringonpaiste voi nostaa riskiä sairastua ihosyöpään.

Todennäköisempää kuitenkin on, että suojaamaton kalju palaa. Kalju käyttäytyy Majasuon mukaan palaessaan ihan samalla lailla kuin muukin iho, eli se alkaa punoittaa, aristaa ja voi tulla kipeäksi.

– Palaneelle iholle voi laittaa hoidoksi kylmää käärettä ja hydrokortisonivoidetta, neuvoo Majasuo.

Kirjailija ja toimittaja Minna Lindgren tunnetaan erityisesti vanhusten palvelutalon elämästä kertovasta Ehtoolehto-kirjasarjasta.

Sarja on käännetty useille kielille: Etelä-Euroopassa kirjoja markkinoidaan huumorilla, Briteissä kevytdekkareina ja Ruotsissa hyvänmielen kirjallisuutena.

Kansainvälisestä menestyksestä huolimatta Lindgren ei odota Pro Finlandia -mitalia tai muutakaan tunnustusta suomalaisuuden mainostamisesta maailmalla.

Päinvastoin, hän joutuu aika usein pudottamaan innokkaimmat Suomi-fanit maan pinnalle.

– Suomella on valtavan hyvä maine. Meistä tiedetään Perussa ja Intiassa asti Pisa-tulokset, pohjoismainen hyvinvointi ja se, että olemme maailman onnellisin kansa.

Sitten tulee Lindgren, joka kirjoittaa suomalaisista vanhusten palvelutaloista realistisia kuvauksia.

– He kysyvät kauhuissaan, että onhan tämä fiktiota, ettehän te voi kohdella vanhuksia näin? On pakko sanoa, että minulla ei ole mielikuvitusta, tunnusti Lindgren Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Kirjat ovat fiktiota, mutta pahimmat jutut ovat aina totta

Minna Lindgrenin kirjailijanura sai alkusysäyksen kymmenen vuotta sitten, kun hän kirjoitti isänsä hoivakotikokemuksista ja kuolemasta Bonnier-palkitun lehtijutun.

Sitä seurasi useita muita juttuja vanhustenhoidosta ja sen puutteista – siis kauan ennen viime talven kohua hoivakodeista.

Työ kävi kuitenkin raskaaksi ja Lindgren vaihtoi journalismin fiktioon.

– Romaani on vapauttava muoto, koska siinä ei tarvitse vaatia oikeita ihmisiä juttuihin kertomaan omista asioistaan. Silti kirjoissani rankimmat jutut ovat aina totta.

Lindgrenin uusimmassa kirjassa Kaukorakkaus tällainen tosiasia on se, että päähenkilö saa porttikiellon hoivakotiin, jossa hänen dementoitunut vaimonsa asuu. Syynä on se, että hän käy siellä liian usein ja “häiritsee henkilökuntaa”.

Tällaisia tapauksia Lindgren tietää oikeasta elämästä useita.

Ehkä siksi kirjailija kokee, että vanhustenhoidon tilaa ei voi Suomessa enää vakavissaan katsoa. Aika on otollista satiirille.

– Jos mietimme miltä tämä kaikki näyttää sellaisen ihmisen silmissä, joka on elänyt vaikka 95 vuotta, niin jo rupeaa olemaan vähän koomista. Minulle on hirveän tärkeää, että ne jotka tietävät millaista hoivakodeissa on, tulevat sanomaan, että kirjoissani on ihan sellaista kuin meillä.

"Kuoleman jälkeistä aikaa ei ole"

Minna Lindgren on on aina ollut viehtynyt vanhuksista. Hänen mielestään huoneeseen tulee aina väistämättä karismaa, kun sinne astuu yli 90-vuotias ihminen.

– En ole koskaan tavannut aidosti vanhaa ihmistä, jolla ei olisi huumorintajua. Uteliaisuus ja huumorintaju ovat tutkimusten mukaan paras keino pitkään elämään.

Lindgren ei ole koskaan tykännyt nuoruuden ihannoinnista ja nostalgiasta. Hänen mielestään on mielenkiintoisempaa katsoa eteenpäin: mitähän elämässä on edessä?

Ja se on vanhuus – ja kuolema.

Kumpikaan ei Lindgreniä pelota.

– Miksi pitäisi pelätä kuolemaa? Usein ihmiset pelkäävät sairautta tai kipua, kuolintapaa, kun sanovat pelkäävänsä kuolemaa. On käsittämätöntä miten väistelemme sitä hirveän helpottavaa totuutta, että elämä on määrätyn pituinen. Olisi hirveän ahdistavaa elää ikuista elämää.

Lindgren on varma, että kuoleman jälkeistä aikaa ei ole ja se on hänelle lohdullinen ajatus.

– En tiedä onko korrektia sanoa, mutta kyllähän se on uskontojen tapa pitää ihmiset herran pelossa ja nuhteessa. Varo vaan, kaikki tulee eteen kun kuolet, sieltä se tuomiopäivä tulee.

Suomessa nekrologi on kuin CV

Kuolemaa Lindgren ajattelee muun muassa lukemalla lehdistä kuolinilmoituksia ja nekrologeja eli muistokirjoituksia. Suomessa nekrologit kertovat hänen mielestään karua kieltä arvomaailmastamme.

– Vaikka ihminen olisi elänyt 97-vuotiaaksi ja ehtinyt olla eläkkeellä yli 30 vuotta, nekrologissa kerrotaan vain hänen työurastaan. Loppuajasta sanotaan vain, että “eläkkeellä hän vietti aikaansa vaimonsa Pirkon kanssa kesämökillä puuhastellen”.

Lindgren on havainnut, että Ruotsissa on toisin. Muistokirjoituksissa kerrotaan ensin, ketkä kaikki rakasta vainajaa jäävät kaipaamaan ja millainen ihminen hän oli.

Vasta lopuksi ehkä mainitaan, että “ai niin, hän oli ammatiltaan opettaja”.

Katso Minna Lindgrenin koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Ylen TV1:n pääuutislähetyksessä kello 20.30 oli suuria teknisiä ongelmia maanantai-iltana.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan studio- ja kuvatuotannon päällikkö Mika Lavonen kertoo syyn olleen automaatiojärjestelmässä, joka meni rikki heti uutislähetyksen alussa.

Uutistuottaja Jussi-Pekka Rantanen kertoo, että tällaiset ongelmat ovat erittäin harvinaisia.

– Tilanne tuli tekijöille täysin yllättäen niin ohjaamossa kuin studion puolella. Varajärjestelmätkään eivät toimineet, joten paljoa ei ollut tehtävissä.

Vaikka kyse oli puhtaasti teknisestä ongelmasta, Rantanen pahoittelee tilannetta katsojille.

– Onneksi kuvayhteys Lontooseen toimi, ja meteorologin kartatkin saatiin lopussa kuviin.

"Ensimmäinen kerta 30-vuotisen urani aikana"

Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta uutisankkurina toiminut Marjukka Havumäki selvisi tiukasta tilanteesta kylmän viileästi.

– Kyseessä oli klassinen juontajan painajainen ja ensimmäinen kerta 30-vuotisen urani aikana, kun vastaavaa tapahtuu.

Havumäki myöntää kokemuksen ja maltin olevan tärkeitä asioita vaikeissa tilanteissa.

Hän myös kertoi liikuttuneensa siitä, kuinka paljon tsemppiviestejä hän lähetyksen jälkeen sai sosiaalisessa mediassa.

– En ole koskaan saanut näin paljon kannustavaa palautetta ja se tekee minut kovin kiitolliseksi.

Loppuun hän vielä sanoo, että tärkeintä on positiivisuus.

– Huomenna on uusi päivä ja uudet uutiset.

Maapallon kiertolainen Kuu on hiljalleen kutistumassa, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

Nasa on tutkinut tuhansia valokuvia, jotka on otettu Kuun pohjoisnavan lähellä, Kylmyyden meressä sijaitsevalla tutkimusasemalla.

Tutkijat olivat luulleet, että alue on geologisesti täysin kuollut ja muuttumaton. Kuvien tutkiminen paljasti, että Kuun pintaan oli ilmestynyt halkeamia.

Kuussa ei ole mannerlaattoja, joten kuussa tapahtuva tektoninen toiminta liittyy siihen, että kuun ydin hiljalleen menettää lämpöään. Tuolloin Kuun ohut ja hauras pinta rypistyy samaan tapaan kuin kuivuva viinirypäle muuttuu rusinaksi. Tuolloin Kuun ydin supistuu ja sen pintaan voi syntyä siirroslinjoja, kun jokin kuoren osa työntyy toisen päälle.

Jo 1960-luvulla Kuun pinnalle päässeet Apollo-ohjelman astronautit tutkivat "kuunjäristyksiä". Niistä valtaosan todettiin tapahtuvan syvällä Kuun sisällä ja vain pieni osa lähellä pintaa.

Uusin tutkimus kohdistuu juuri näiden "kuunjäristysten" ja Kuun pinnan muutosten väliseen yhteyteen.

Kuun ytimen vähittäinen jäähtyminen ja sitä seuraavat muutokset pinnassa ovat saaneet Kuun menettämään kokoaan. Viimeisten muutaman sadan miljoonan vuoden aikana kuun läpimitta on pienentynyt noin 50 metriä. Kuun läpimitta on leveimmillään vajaat 3 500 kilometriä.

Tutkimus on julkaistu Nature Geoscience -tiedelehdessä.

Kajaanilainen Tapani Hyvönen teki viikonloppuna arvokkaan työn pelastaessaan hyönteisen. Hyvönen elvytti kimalaiskuningattaren, joka taisteli elämästään ravinnon puutteen tai kylmyyden seurauksena.

– Se makasi voipuneena olohuoneen lattialla. Siirsin sen ulos portaille, ja laitoin sille evääksi hienoa sokeria ja sylkeä lusikkaan. Se aterioi hetken ja lähti lentämään kohti uusia seikkailuja.

– Kotoa ei löytynyt hunajaa ja arvelin, että se ei syö sokeria murusina, joten tein sille tahnaa. Lähikuvasta oikein näkee, miten se ahmii sitä, Hyvönen jatkaa.

"Nyt heräävät on tärkeä pelastaa"

Kainuun Ely-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen on pidemmän aikaa pelännyt, miten kimalaisille on käynyt Kainuussa koetun takatalven jäljiltä. Hyvöselle hän antaisi jopa pesänpelastusmitalin, sillä vain kuningatarkimalaiset talvehtivat ja muodostavat uuden yhdyskunnan.

– Tällä elvytyksellä on pelastettu kymmenien kimalaisten yhdyskunta. Toki kimalainen on pohjoinen laji, joten se selviää, mutta jos on liian kauan kylmää ja se joutuu elämään ilman ravintoa, ei se kestä, sanoo Leinonen.

Hyvönen kuvaa hyönteisiä ajoittain. Pelastaessaan kimalaista hän ennätti kiinnittää puhelimeensa lähilinssin, jonka avulla kohmeinen hyönteinen oli helppo kuvata.

– Sattumoisin tämä sattui kohdalle, olen aikasemminkin koittanut kuvata niitä. Tiedän, että nyt heräävät on tärkeä pelastaa, koska ne tekevät uuden pesueen. Meillä on pihalla omenapuita, joita nämä pölyttävät. Niitä pitää koittaa suojella, Hyvönen kertoo.

Vaaleihin valmistautuvassa Tanskassa osa poliitikoista on valmis turvautumaan epätavallisiin keinoihin kannatusta kerätäkseen. Liberaalipuolueen kansanedustaja Joachim B. Olsen on Politiken-sanomalehden mukaan ostanut mainostilaa maailman suurimmaksi pornosivustoksi itseään mainostavasta Pornhubista.

Mainoksessa lukee ”Når du er færdig med at gokke, så stem på Jokke”. Kaunisteltu suomennos mainoslauseesta on "Kun olet tyydyttänyt itsesi, äänestä Jokkea".

Vaalimainosta ei ole sulautettu sivuston muuhun sisältöön, sillä kuvassa Olsen poseeraa puvuntakkiin ja kravattiin pukeutuneena.

Kansanedustaja Olsen perustelee erikoista vaalimainospaikkaa sillä, että poliitikkojen pitää olla siellä missä tanskalaiset ovat.

– Mietimme missä kansalaiset ovat. Tilastot osoittavat monien tanskalaisten katsovan pornoa. Puolet internetistä on pornoa, Olsen perustelee.

Olsenin mukaan sivuston mainosasetuksilla on varmistettu, että hänen mainoksensa näkyy käyttäjille, jotka hakevat sivustolta "pehmeitä pornokategorioita".

Olsen sanoo Tanskan yleisradioyhtiön DR:n haastattelussa, ettei pelkää uskottavuutensa kärsivän erikoisen vaalimainonnan vuoksi.

– Kyllä kansa tietää, että olen vakavasti otettava poliitikko.

Tanskassa järjestetään kansankäräjävaalit kesäkuun 5. päivä.

Lisää aiheesta:

Pääministeri julkisti pitkään odotetun tiedon: Tanskassa järjestetään parlamenttivaalit 5. kesäkuuta

Eurovaaliehdokkaan mainoskampanja aiheutti kymmenen maastopaloa Tanskassa

Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis tapaamaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, mikäli Yhdysvallat esittävät muodollisen ehdotuksen tapaamisesta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Putinin avustaja Juri Ushakov kertoi asiasta tiedotusvälineille myöhään tiistai-iltana. Venäjän virallisen uutistoimiston Tassin mukaan tapaaminen voisi tapahtua G20-kokouksessa Japanin Osakassa kesä'kuun lopussa. Putin ei lähettänyt Tassin mukaan mitään henkilökohtaista viestiä Trumpille.

Putin tapasi Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon tiistaina presidentin kesäasunnolla Venänjän Shotsissa. Aiemmin päivällä Pompeo tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin.

Trump sanoi maanantaina suunnittelevansa tapaavansa Putinin G20-kokouksessa kahden kesken, mutta Kremlin mukaan virallista pyyntöä tapaamisesta ei ole tullut.

Ennen tapaamista Putin kertoi haluavansa parantaa Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä suhteita.

Lisäksi presidentti kommentoi Muellerin raporttia, jossa Venäjän kerrottiin sekaantuneen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016. Putin kuvaili Muellerin tutkintaa ”objektiiviseksi” ja hänen mukaansa se osoitti, ettei Venäjä sotkeutunut Yhdysvaltain vaaleihin.

Presidentti muistutti, että Moskova on alusta lähtien pitänyt väitteitä Venäjän vaalihäirinnästä "pötypuheena".

Syyria ja Pohjois-Korea keskusteluissa

Putin ja Pompeo keskustelivat lähes kaksi tuntia myöhään tiistai-iltana. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa Syyrian ja Pohjois-Korean tilanteita.

Pompeon mukaan Yhdysvallat ja Venäjä sopivat keskusteluissa keinoista, joilla Syyrian tilanteeseen pyritään hakemaan poliittista ratkaisua. Ulkoministeri luonnehti keskustelua tuotteliaaksi ja sanoi, että maat löysivät alueita, joilla voidaan tehdä yhteistyötä.

– Puhuimme asioista, joita voimme tehdä yhdessä ja joissa meillä on yhteisiä intressejä siitä, kuinka poliittista prosessia saadaan eteenpäin, Pompeo sanoi toimittajille lentokentällä hieman ennen lähtöään.

Yhdysvallat on tukenut Syyrian sodassa oppositiota ja Venäjä presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Pompeon mukaan keskusteluissa Yhdysvallat ja Venäjä kannattivat ajatusta komiteasta, joka luonnostelisi perustuslakia sodanjälkeiseen Syyriaan. Komitean muodostamista on luonnehdittu hyvin tärkeäksi askeleeksi Syyrian tilanteen ratkaisemisessa, mutta toistaiseksi sen muodostaminen on tyssännyt kiistoihin kokoonpanosta.

"Pohjois-Korean osalta samat tavoitteet"

Pompeo ja Putin keskustelivat pitkään myös Pohjois-Koreasta. Ulkoministerin mukaan Yhdysvalloilla ja Venäjällä on maan osalta samat tavoitteet.

– Hän (Putin) ymmärtää, että Yhdysvallat aikoo olla vetovastuussa, mutta uskon että on asioita, joissa voimme tehdä yhteistyötä, Pompeo sanoi.

Putin tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin pari viikkoa sitten Vladivostokissa. Kim syytti tuolloin Yhdysvaltoja siitä, että hänen ja Trumpin väliset keskustelut epäonnistuivat Vietnamissa helmikuussa. Kimin mukaan yhdysvaltalaiset tulivat tapaamiseen vilpillisin aikein.

Yhdysvaltalaispoliitikoista eritoten ulkoministeri Pompeo on ottanut johtavan roolin, kun Yhdysvallat yrittää neuvotella Pohjois-Korean kanssa ehdoista, joilla maa suostuisi luopumaan ydinasearsenaalistaan.

Pompeo: Yhdysvallat ei halua sotaa Iranin kanssa

Pompeo vakuuttaa, ettei Yhdysvallat halua sotaan Iranin kanssa.

Venäläisen virkaveljensä Lavrovin Sotshissa tavannut Pompeo kuitenkin korosti, että Yhdysvallat vastaa ”asiaankuuluvalla tavalla”, mikäli Iran uhkaa Yhdysvaltain intressejä.

Lavrovin mukaan Venäjällä ja Yhdysvalloilla on hyvin eriävät kannat Iranin ydinohjelmasta. Venäjä on mukana Iranin ydinsopimuksessa, josta Yhdysvallat irtautui keväällä 2018.

Lavrov kertoi, että Venäjä tekee kaikkensa estääkseen tilanteen eskaloitumisen alueella. Hän toivoi Iran-kysymykseen poliittista ratkaisua sotilaallisen ratkaisun sijaan.

Lisäksi hän kertoi kertoi toivovansa, että huhut Yhdysvaltain suunnitelmista lähettää 120 000 sotilasta Lähi-itään eivät pidä paikkaansa.

Samaan aikaan lehdistölle Valkoisessa talossa puhunut presidentti Donald kiisti New York Timesin tiedot, joiden mukaan Yhdysvalloilla olisi tämänkaltaisia suunnitelmia. Presidentti kuvaili New York Timesin juttua valeuutiseksi. Hänen mukaansa joukkojen lähettämistä ei ole suunniteltu.

"USA ei suvaitse Venäjän sekaantumista vaaleihin"

Pompeo varoitti Venäjää sekaantumasta vuoden 2020 presidentinvaaleihin. Pompeo kertoi tehneensä Lavroville selväksi, ettei Yhdysvallat suvaitse sitä, että Venäjä pyrkisi uudelleen häiritsemään vaaleja. Venäjä on kiistänyt sotkeutuneensa vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Ulkoministerien näkemys Venezuelan tilanteesta poikkeaa kovasti toisistaan. Pompeo kertoi ilmoittaneensa Lavroville, että Venäjän tukeman Venezuelan presidentin Nicolás Maduron on siirryttävä syrjään.

Lavrov puolestaan totesi, että Venezuelan tulevaisuus on maan kansan käsissä ja luonnehti Yhdysvaltojen painostusta Maduroa kohtaan epädemokraattiseksi.

Molemmat ulkoministerit vakuuttivat haluavansa parantaa maiden välisiä suhteita, vaikka osapuolilla on runsaasti näkemyseroja.

Aiheesta lisää:

NYT: Valkoisessa talossa esiteltiin suunnitelma lähettää 120 000 sotilasta Lähi-itään

Ajattele jännittävintä, dramaattisinta, kiinnostavinta asiaa, minkä keksit.

En tiedä, mitä sinä ajattelet. Mutta minä ajattelen Euroopan parlamenttia.

Ja heti vaalien jälkeen on kaikkein mielenkiintoisin aika. Silloin koko parlamenttipeli alkaa ikään kuin alusta.

Ketkä saavat puheenjohtajan nuijat? Kuka ei pääse edes pikkuvaltuuskunnan varapuheenjohtajaksi? Ketkä liittoutuvat keskenään, ja kuka jätetään kaiken ulkopuolelle? Kuka ei löydä työhuonettaan?

Ensimmäiset ystävyydet ja vihollisuudet syntyvät jo ennen Suomen kevätjuhlia. Juhannukseen mennessä tiedetään jo paljon siitä, mihin suuntaan parlamentti seuraavien vuosien aikana kulkee.

Kerron videolla, mitä EU-parlamentissa tapahtuu heti vaalien jälkeen.

Lue lisää:

Ohjat yksissä käsissä, linjaukset auki ja rahoitus epäselvä – Tällainen on Nigel Faragen rakettimaisesti nouseva Brexit-puolue

Läntiset yhteiskunnat ovat mätiä ja Notre Damen polttivat keltaliivit – nämä ja muut valheet leviävät valeuutisista elävissä ryhmissä

Eurovaaliehdokkaan mainoskampanja aiheutti kymmenen maastopaloa Tanskassa

Bolivian Andien kuivaa ilmastoa on kiittäminen erikoisesta löydöstä, jolla on ikää tuhat vuotta. Kolmen ketun kuononahoista tuhat vuotta sitten ommellusta pussista paljastui merkkejä viidestä psykoaktiivisesta aineesta.

Villalangalla tiukkaan sidottu käärö ketunnahkapusseineen ja muine esineineen löytyi kymmenen vuotta sitten Cueva del Chilanon luolasta, tiwanakuheimon mailta. Nahasta raavitut näytteet analysoitiin tuoreessa kansanvälisessä tutkimuksessa.

Tiwanakut olivat inkoja edeltänyt valtakulttuuri Andien eteläpään ylängöillä. Ketunnahan radiohiilitutkimus osoitti käärön olevan peräisin vuosiväliltä 905–1170. Ne olivat tiwanakujen valtakunnan lopun aikoja.

Analyysit paljastivat jälkiä kokaiinista, bentsoyyliekgoniinista, bufoteniinista, harmiinista ja dimetyylitryptamiinista, DMT:stä. Niistä syntyy voimakkaan hallusinogeenisiä yhdistelmiä. Tutkijat arvelevat ne keinoksi, joilla päästiin riiteissä yhteyteen esivanhempien ja jumalien kanssa.

Ajahuaskaliaanista saatavaa harmiinia ja kahvikista saatavaa DMT:tä käytetään edelleen eteläamerikkalaisessa seremoniajuomassa ayahuascassa, "kuoleman köynnöksessä". Nykymuotia se on muun muassa Kalifornian piilaaksossa ja Hollywoodissa.

DMT aiheuttaa vahvoja hallusinaatioita. Yhdistettynä harmiiniin ihminen voi joutua pitkäksi aikaa tilaan, jossa hänen käsityksestä ajasta ja itsestään on muuttunut, tutkimusartikkelin kirjoittanut uusiseelantilaisen Otagon yliopiston bioarkelogi Melanie Miller kuvailee.

Jonkun on täytynyt tuoda kasvit kaukaa. Andeilla niitä ei kasva.

Löytö on ensimmäinen todiste siitä, että muinaiset eteläamerikkalaiset yhdistelivät erilaisia lääkekasveja ayahuascan kaltaiseksi aineeksi, kertovat Miller ja hänen tutkijatoverinsa apulaisprofessori José Capriles yhdysvaltalaisesta Pennsylvanian osavaltioyliopistosta. Miller teki oman työnsä väitöskirjatutkimuksena yhdysvaltalaisessa Berkelyn yliopistossa.

Tutkijat arvelevat, että tiwanakut nuuskasivat aineet juomisen sijasta. Siitä todistavat käärössä olleet kaksi taidokkaasti kaiverrettua puulaattaa ja -putki ja kaksi laamanluista lusikkaa.

Ne, kuten myös värikäs kudottu päänauha, olivat säilyneet erittäin hyvässä kunnossa luolassa, jota tutkijat pitävät hautapaikkana. Vainajien jäänteitä kaivauksissa ei kuitenkaan löytynyt.

Cueva del Chilanon luola sijaitsee Lipez Altiplanossa Lounais-Boliviassa, miltei neljän kilometrin korkeudessa. Alue on aivan liian korkealla kasveille, joista löydetyt aineet ovat peräisin.

Jonkun on täytynyt käydä noutamassa kasvit kaukaa, tai ehkä ne toi paikasta paikkaan liikkunut šhamaani tai lääkekasvien kauppias, tutkijat tuumivat.

– Monet näistä kasveista ovat väärin annosteltuina erittäin myrkyllisiä. Niiden kokoajalla on täytynyt olla paljon tietoa ja kokemusta niiden käytöstä, Miller sanoo.

Ketunkuonopussukasta Miller on aivan erityisen innostunut. Hänen mukaansa se on hämmästyttävin esine, jota hänellä on ollut kunnia tutkia.

– Joissakin kulttuureissa uskotaan, että tietyt psykoaktiiviset aineet auttavat muuttumaan juuri tietyksi eläimeksi ja pääsemään yliluonnolliseen maailmaan. Ehkä kettu oli sellainen eläin, Miller puntaroi.

Tutkimus on julkaistu PNAS-lehdessä.