Museojuna Ukko-Pekka aiheutti perjantaina kolme maastopaloa ja parin tunnin viivytyksen kaukojunaliikenteeseen Ylä-Savossa liikkuessaan. Sonkajärven palomestari Antero Oikarinen kertoo STT:lle, että alustavan tiedon mukaan palot sytyttäneet kipinät olivat peräisin jossakin vaunussa olleesta laakeriviasta.
Maastopalot syttyivät puolenpäivän aikaan Sukevan ja Iisalmen välisen rataosuuden varrella sen jälkeen, kun Ukko-Pekka oli ajanut alueen läpi. Oikarisen mukaan paloista kaksi oli pieniä, yksi vähän isompi. Sammutustöihin kului kaikkiaan parisen tuntia, ja apuun hälytettiin Sukevan ja Vieremän sammutusyksiköt. Palot sijaitsivat noin 15 kilometrin matkalla.
Pohjois-Savossa oli perjantaina voimassa metsäpalovaroitus.
Turun lentonäytöksen suosio yllätti järjestäjät melkoisesti. Ruuhkaa oli maanteillä, mutta jonoja nähtiin myös Turun lentokentällä. Osa jonotti ruokaa, joku jäätelöä ja joku sisälle koneeseen.
Tuhannet ihmiset saapuivat lauantaina seuraamaan Suomen Ilmailuliiton 100-vuotisjuhlanäytöstä.
Hollolasta Turkuun saapuneet Merja Elo ja Raimo Vuorinen istuvat retkituoleissaan Turun lentokentällä ja katselevat taivaalle, kun Phil Lawton tekee esityslentoaan Viima-koneella.
– Näin ei niska väsy. Sitten pitää olla hattu päässä, aurinkolasit ja juotavaa. Näillä kentillä on kuuma ja tuulee, auringonpistoksen saa helposti, sanoo Merja Elo.
Phil Lawtonin esityslento Viima-koneella oli yksi lentonäytöksen mielenkiintoisista numeroista.Petra Ristola / Yle
Elo ja Vuorinen kiertävät jokaisessa lentonäytöksessä. Raimo Vuorisella on ultralentolupakirja ja hävittäjähankinta kiinnostaa häntä.
– Onhan se tärkeä hankinta, että ilmapuolustus on kunnossa. Mutta onko se 64 kappaletta liikaa? pohtii Vuorinen.
Hänellä ei ole vielä selvää hävittäjäsuosikkia. Hänen mukaansa ne ovat melko samalla viivalla.
– F-35 on ehkä liian ylimitoitettu. Gripen on mielenkiintoinen, mutta sitä vasta testilennetään. Valmistuuko se siihen mennessä, kun päätös tehdään?
Turku Air Show kiinnostaa kaikenikäisiä.Petra Ristola / Yle
Harvinainen mahdollisuus tutustua hävittäjiin
Kaikki Hornet-hävittäjien seuraajaehdokkaat ovat esillä Suomen Ilmailuliiton lentonäytöksessä.
Viikonvaihteen Turku Airshow'ssa yleisö pääsee tutustumaan viiden tarjokkaan ominaisuuksiin.
– On aivan loistava juttu, että olemme saaneet kaikki viisi kandidaattiyritystä paikalle. Kyse on isosta kaupasta, ja on hienoa, että kuka tahansa voi kysyä vaikka jokaiselta viideltä valmistajalta, miksi juuri tämä olisi hyvä kone, sanoo lentonäytöksen johtaja Perttu Karivalo.
Hävittäjähankkeen kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa. Suomi tekee päätöksen uusista hävittäjistä vuonna 2021. Ilmavoimien nykyiset Hornetit korvataan uusilla hävittäjillä vuoteen 2030 mennessä.
Kaksi yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää Turussa.Jouni Koutonen / Yle
Yhdysvaltalainen Lockheed Martin F-35 nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen ohella hävittäjäkaupasta kisaavat ranskalainen Dassault Rafale, monikansallinen Eurofighter Typhoon, ruotsalainen Saab Gripen sekä yhdysvaltalainen Boeing F/A-18 Super Hornet.
Modernien hävittäjien vastapainoksi esillä on myös historiallista kalustoa. Ilmailuliiton merkkivuoden ohella näytöksessä kunnioitetaan sotiemme veteraaneja.
– Historia on tärkeä asia, nyt on 75 vuotta jatkosodan päättymisestä. Vielä on veteraaneja elossa, ja haluamme kunnioittaa sitä, mitä he tekivät jatkosodan ja kaikkien sotien aikana.
Pitkälti talkoilla järjestettävä tapahtuma on Turun Lentokerhon voimanponnistus.
Airboss1 Perttu Karivalo ei viikonloppuna juuri poistu lennonjohtotornista.Jouni Koutonen / Yle
Airboss 1 -titteliä rintapielissään kantava Perttu Karivalo ilmoitti linnoittautuneensa Turun lentokentän lennonjohtotorniin perjantaiaamuna, ja tulevansa seuraavan kerran sunnuntai-iltana ihmisten ilmoille.
– Edellisessä Turun näytöksessä menin perjantaina aamuyhdeksältä lennonjohtotorniin ja vaimo lähetti kello viideltä ruokaa, kun tiesi etten ole kuitenkaan syönyt mitään. Varmaan nytkin käy ihan samalla lailla!
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kertoi tänään Facebook-sivuillaan, että häneltä poistettiin eilen toinen munuainen.
Munuainen poistettiin, kun Vanhaselta oli löydetty sydänleikkauksen valmisteluun liittyvissä kuvauksissa toisesta munuaisesta kaksi kasvainta noin kuukausi aiemmin. Hän kertoi jo huhtikuussa, että hänelle tehdään sydänoperaatio elokuussa.
Vanhanen kertoo munuaisleikkauksen sujuneen hyvin.
Hän kertoo palaavansa julkisuuteen todennäköisesti kuukauden päästä, jolloin hänen on määrä olla puhumassa hallitusmuodosta Anjalankoskella Paasikivi-seuran seminaarissa sekä SuomiAreenalla PEN-järjestön paneelissa.
Vanhasen ollessa sairauslomalla puhemiehen tehtävä jakautuu eduskunnan varapuhemiehistön kesken.
Norminpurku lukeutui edellisen hallituksen kärkihankkeisiin. Maata kangistavasta "Sääntö-Suomesta" piti päästä eroon keventämällä sääntelyä ja sujuvoittamalla säädöksiä. Nyt uusi Rinteen hallitusohjelma ei mainitse sanallakaan norminpurkua. Koko sana on kuopattu.
Sen sijaan ohjelmaan on kirjattu yksi lause: "Laaditaan paremman sääntelyn kokonaisvaltainen toimintaohjelma." Uusi iskuhokema on siis "parempi sääntely". Ohjelma laaditaan oikeusministeriön johdolla.
– Tästä asiasta ei ole vielä mitään sanottavaa. Hallitusohjelman kirjaus on avoin ja yleinen ja hallitusohjelmatyötä vasta käynnistetään, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen vastaa Ylen haastattelupyyntöön.
Hallitusohjelmaan listatuista sadoista tavoitteista voi kuitenkin jo alustavasti päätellä, minkälaista "parempaa sääntelyä" on luvassa seuraavan nelivuotiskauden aikana. Karkeasti voi sanoa, että Sipilän hallitusta norminpurusta kiittäneet tahot haukkuvat nyt uutta hallitusohjelmaa ja päinvastoin.
"Halutaan lisätä sääntelyä"
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kehui talvella vuolaasti Sipilän hallituksen normitalkoita, muun muassa kaupan aukiolovapautusta. Nyt hän sanoo, että hallitusohjelman kirjauksissa näkyy tendenssi eli pyrkimys lisätä sääntelyä.
– Sellainen vaara on olemassa. Hallitusohjelmassa on kirjauksia, joissa selkeästi näkyy halu säännellä enemmän, esimerkiksi ympäristölainsäädännössä, Kiviniemi toteaa.
Mari Kiviniemi on huolisaaan Rinteen hallituksen sääntelyaikeista.Sasha Silvala / Yle
– Olemme vähän huolissamme, ettei Suomeen kohdistu enemmän sääntelyä kuin Euroopan muihin maihin. Yritysten kilpailukykyhän tässä on taustalla ja yritystoiminnan sujuvoittaminen, että lupaprosesseihin saadaan sujuvuutta.
Kiviniemen mukaan ohjelmasta löytyy myös oivia merkintöjä, kuten yhden luukun periaate lupapalveluissa. Päällimmäinen tunne hallitusohjelmasta on Kiviniemen mukaan kuitenkin huolestunut.
– Toivon, ettei monen kirjauksen osalta kuitenkaan lopulta käy niiden mukaisesti, kun päätöksiä ruvetaan tekemään.
"Vaikeutetaan työllistämistä"
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa on tyytyväinen oman alansa kokemaan norminpurkuun edellisellä hallituskaudella, etenkin alkoholiuudistukseen, joka astui voimaan 1,5 vuotta sitten.
Kiitettävää löytyy myös nyt. MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kehuu hallituksen aietta kartoittaa veronumeron käyttöönottoa myös matkailu- ja ravintola-alalle. Veronumero on kitkenyt harmaata taloutta mm. rakennusalalta ja käytäntöä halutaan nyt laajentaa.
Timo Lapin mielestä uusi hallitus palaa työlainsäädännössä sääntelyn suuntaan. Sasha Silvala / Yle
Mutta pääosin Lappi ei hallitusohjelmaa silittele.
– Meidän näkökulmastamme edellisen hallituksen ohjelma oli parempi kuin Rinteellä nyt. Sipilän jäljiltä yritysten oli helpompi työllistää, Lappi vertaa.
Lapin mukaan esimerkiksi työlainsäädännössä mennään huonompaan suuntaan.
– Sääntö-Suomi tekee paluutaan ainakin työlainsäädännön osalta. Siinä tulee selvä suunnan käännös Sipilän hallitukseen verrattuna ilman muuta. Työlainsäädännössä palataan sääntelyn suuntaan.
– Tulee lisää byrokratiaa ja vaikeutetaan työllistämistä, esimerkiksi perhevapaauudistus on yksi iso asia. Sen näkee jo nyt, että hallitusohjelman työmarkkinaosuus on selvästi huonompi kuin edellisellä hallituksella.
Lapin mukaan uuden hallitusohjelman "parempi sääntely" voidaan ymmärtää monella tavalla.
– Parempi sääntely tarkoittaa ay-liikkeelle eri asiaa kuin meille työnantajille, Lappi sanoo.
"Hyviä emmeitä"
Vakuudeksi tästä Palvelualojen ammattiliiton tuore puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kiittelee hallitusohjelmaa.
– Siinä on paljon mahdollisuuksia, hyviä emmeitä. Vaikuttaa lupaavalta. Se, että puhutaan paremmasta sääntelystä antaa paremman lähtökohdan uudistuksille kuin norminpurku. En koskaan ymmärtänyt, miksi normeja piti purkaa vain purkamisen vuoksi. Se on jo lähtökohtaisesti kummallinen ajatus. Rinteen hallitusohjelma on parempi.
Annika Rönni-Sällinen kehuu uutta hallitusohjelmaa.Markku Ulander / Lehtikuva
Rönni-Sällinen kehuu uudesta hallitusohjelmasta mm. työlainsäädäntöpaketin, esimerkiksi työsopimuksen käsitettä on määrä täsmentää työsopimuslaissa.
– Myös alipalkkaukseen on tarkoitus puuttua, se on hyvä.
Rönni-Sällinen ei kuitenkaan näe, että maa olisi Rinteen ohjelman myötä taas palaamassa "Sääntö-Suomen" suuntaan.
Huonoja puolia hän ei osaa lähteä erittelemään Rinteen ohjelmasta. Sipilän norminpurkutalkoista Rönni-Sällinen ei viime talvena löytänyt juuri muuta kuin moitittavaa ja sama oli tuolloin sävel myös Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristilla Pasi Kalliolla. Silloin hän moitti, nyt ylistää.
– Paremmaltahan se näyttää, sääntelyssä mennään eteenpäin ja parempaan suuntaan. Ohjelmassa on hyviä avauksia: vesilaki, ilmansuojelulaki, kaivoslaki.
Yrittäjät kiittelevät
Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä on ollut tyytyväinen Sipilän hallituksen norminpurkuvauhtiin ja kiitokset ansaitsevat myös Rinteen hallituksen sääntelysuunnitelmat.
– En lähtisi vertailemaan kumman ohjelma oli parempi. Sipilän hallitus teki hyvän startin norminpurullaan ja käynnisti samalla lumipalloefektin, jonka voimalla mennään nyt eteenpäin. Sääntelyssä päästään systemaattisuuteen, tämä on hyvä tapa edetä. Olen positiivinen hallistusohjelman kirjausten suhteen, Toivonen sanoo.
Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta suhtautui rakentavasti Sipilän hallituksen normitalkoisiin ja ymmärrystä heruu myös Rinteen hallitusohjelmalle.
– Kääntäisin tämän toisinpäin: Nyt ei ole normien purkamista vaan normien hyväksikäyttämistä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivoisin, että se on järkevän sääntelyn Suomi, jota nyt tavoitellaan. Olen positiivisella kannalla hallitusohjelmasta, siellä on paljon hyviä tavoitteita.
Yliopistot eivät ole ehtineet mukautua todistusvalintaan siirtymiseen. Alakohtaisen pääsykoekirjan poistaminen on aiheuttanut sen, ettei osalla kauppatieteiden opiskelijoista ole perusopinnoissa vaadittavia taustatietoja.
Tästä huolimatta STT:n haastattelemissa yliopistoissa ei ole tehty eikä olla tekemässä muutoksia peruskurssien sisältöön siirtymisen takia. Osa opettajista joutuu kuitenkin käytännössä aloittamaan opettamisen nollasta.
Ensi vuodesta alkaen iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna.
Sen jälkeen kuluneena lukuvuotena Turun yliopistossa on jouduttu höllentämään arvostelukriteerejä. Vaasan yliopistossa on reputettu kauppatieteen peruskursseja enemmän kuin koskaan. Helsingin yliopistossa on suunniteltu verkkokursseja, joiden avulla opiskelija voisi opiskella pääsykoekirjan sisällön ennen yliopiston alkua.
Todistusvalintaan siirtyminen vaikuttaa opiskelijoiden lähtötasoon. Aiemmin he opettelivat perusasiat pääsykoekirjoista ja yliopistossa jatkettiin siitä.
– Nyt opiskelijoilla ei välttämättä ole tietoa tieteenalan peruskirjallisuudesta, jolloin yliopistossa lähtöpiste siirtyy perustavanlaatuisiin asioihin, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Sanni Lehtinen.
Näin on jo tapahtunut osassa yliopistoja.
"En ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan"
Yliopisto-opettaja Maija Vähämäki opettaa kauppatieteiden peruskurssia Turun yliopistossa.
Kurssin sisältö on ollut samanlainen jo vuosia. Mutta kahden viime vuoden aikana sisällöstä on tullut liian haastava opiskelijoille. Joskus Vähämäki huomaa olettavansa opettaessaan, että opiskelijat tietävät kauppatieteiden perusteet.
– Sitten opiskelijoiden palautteista saan tietää, että osalla on mennyt aivan yli hilseen, Vähämäki sanoo.
Muutos näkyy myös kurssituloksissa.
Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai Vähämäen kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneista vastaavan arvosanan sai noin 40 prosenttia. 1-arvosanojen tarkastelu on oleellista, sillä opettajat joustavat arvostelussa alarajan kohdalla yleisen tason mukaan.
– Ykköset ovat sellaisia rimaa hipoen läpi päässeitä, että en ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan, Vähämäki sanoo.
Hän uskoo, että muutos johtuu osittain todistusvalinnasta ja osittain pääsykoekirjojen vaihtumisesta lukion kirjoiksi. Arvosanojen laskun taustalla voi olla muitakin asioita, kuten sosiaalinen paine keskittyä juhlimiseen ensimmäisenä opiskeluvuotena. Vähämäki on huomannut senkin, että kaveriporukan arvot saattavat näkyä tenttituloksissa.
Yksi neljästä reputti peruskurssin kokeen
Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla ei ole ollut helppo lukuvuosi Vaasassakaan. Heistä noin neljäsosa ei päässyt jostain peruskurssin kokeesta läpi ensimmäisellä kerralla. Edeltävinä vuosina vastaava luku on ollut noin kymmenesosa.
Yliopisto on selvittänyt, onko kyse jostain tietystä aihepiiristä, joka olisi opiskelijoille erityisen vaikea. Näin ei kuitenkaan ollut.
Vaasan yliopiston akateemisten palveluiden johtaja Heli Häyrynen painottaa, että syy-seuraussuhdetta todistusvalinnan ja reputtamisen välille ei voi sanoa varmaksi. Asiaa selvitetään vielä.
On kuitenkin selvää, että muutoksesta on aiheutunut haittaa. Reputtamisten takia tänä vuonna on järjestetty uusintatenttejä, ja opettajat ovat korjanneet enemmän kokeita. Opiskelijoille muutos on aiheuttanut yhden taakan lisää.
Itsenäinen opiskelu, kotoa pois muuttaminen ja uudet sosiaaliset ympyrät ovat aina tehneet ensimmäisen opiskelijan vuodesta erityisen raskaan. Jos opiskelijalla ei ole hajuakaan alan terminologiasta, ensimmäisestä opiskeluvuodesta voi muodostua entistä raskaampi.
Häyrysen mukaan asiasta ei ole tullut palautetta opiskelijoilta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ongelmaa olisi. Uudet opiskelijat eivät vain tiedä, mitä opiskelulta odottaa.
Aalto-yliopiston opetusta mukautettu
Aalto-yliopistossa on mukautettu opetusta opiskelijoiden huonontuneiden lähtötaitojen takia. Kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaava varadekaani Timo Saarinen kertoo, että peruskurssien opetuksessa on nykyään huomioitava se, että osa opiskelijoista lähtee liikkeelle nollasta.
– Ero on luultavasti selvin taloustieteessä tai laskentatoimessa, joissa oli erilliset pääsykoekirjat vuoteen 2016 asti. Olen kuullut taloustieteen opettajilta, että kyllä sen eron huomaa, Saarinen sanoo.
Hänen mukaansa asiasta ei ole muodostunut ongelmaa. Saarisen mukaan Aalto-yliopistoon tulee todistusvalinnan kautta erinomaisia opiskelijoita, jotka ottavat nopeasti kiinni sen, mitä muut ovat oppineet pääsykoekirjoista. Asian vahvistaa oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting. Hänen mukaansa peruskurssien uusintamäärissä ei ole kasvua.
Saattaa lisätä alanvaihtoja
Helsingin yliopistossa on spekuloitu, että todistusvalinta saattaa lisätä motivaatiopulaa ja alanvaihtojen määrää.
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Sanni Lehtinen arvelee samoin. Hänen mukaansa pääsykoekirja oli opiskelijalle tapa tutustua alaan ja pohtia, sopiiko se itselle vai ei. Nyt alan vaihtaminen yleistyy ja sen seurauksena yliopistojen on joustettava enemmän.
Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa varaudutaan todistusvalinnan mukanaan tuomiin muutoksiin. Peruskurssit alkavat siitä ajatuksesta, että taustalla on pääsykokeisiin päntätyt kirjat ja niistä syntyvä pohjaosaaminen. Todistusvalinnan myötä tämä pohja häviää osalta, ja opiskelijajoukosta tulee yhä epäyhtenäisempi.
Ratkaisuksi on suunniteltu muun muassa verkkokursseja, kertoo opetus- ja opiskelijapalveluiden kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta. Verkkokursseja tarjottaisiin todistusväylää pitkin tuleville opiskelijoille, ja ne sisältäisivät samoja asioita kuin pääsykoekirjat. Näin opiskelija voisi opiskella tarvittavat asiat kesällä ennen opintojen alkua.
Myös Aalto-yliopistossa on keskusteltu verkkokursseista. Näillä kursseilla kerrattaisiin lukion oppimäärää. Siitä olisi apua etenkin teknillisen alan opiskelijoille.
Kursseja ei ole vielä tarjolla kummassakaan yliopistossa.
Jyväskylässä ja Tampereella seurataan muutosta
Sekä Jyväskylän että Tampereen yliopistoista kerrotaan, että todistusvalintaan siirtyminen on muutos, jota seurataan tarkasti. Todistusvalintaan siirtyneiden kauppatieteellisten opintopäälliköt kertovat, ettei tänä lukuvuonna ole ilmennyt sen suurempaa määrää uusintakertoja kuin aiempina vuosina.
Heli-Maija Tontti Tampereen yliopistosta kertoo, että yliopistossa on käyty keskusteltu siitä, etteivät todistusvalinnan kautta valitut ole välttämättä tutustuneet alaan. Niina Simanainen Jyväskylän yliopistosta kertoo sähköpostitse, että yliopisto on huomioinut peruskurssien suunnittelussa sen, ettei opiskelijoilla ole pääsykoekirjojen tarjoamaa pohjatietoa.
Markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopistosta kertoo, että peruskurssit on lähtökohtaisesti suunniteltu niin, että sivuaineopiskelijatkin, joilla ei ole asiasta perustietoa, pysyvät kärryillä.
– Toki opiskelija-aines on muuttunut tässä parin vuoden sisällä. Nyt meille tulee enemmän sellaisia opiskelijoita, jotka ovat pärjänneet hyvin yo-kirjoituksissa.
Voit keskustella artikkelista 15.6 kello 22.00 saakka.
Tulipalon huhtikuussa pahasti tuhoaman Pariisin Notre Damen katedraalin kunnostukseen luvatuista lahjoituksista on toistaiseksi nähty vain murto-osa. Upporikkaat yritysjohtajat suorastaan kilpailivat rahalupauksillaan ja tavalliset ihmisetkin avasivat lompakkonsa.
Nopeassa tahdissa lahjoituslupaukset kohosivat 850 miljoonaan euroon. Suurin osa näistä lupauksista on kuitenkin jäänyt ainakin toistaiseksi täyttämättä.
Ranskan kulttuuriministeriön mukaan lahjoituksia on maksettu luvatusta summasta vasta yhdeksän prosenttia eli 80 miljoonaa euroa. Suurin osa maksetusta summasta koostuu tavallisten ihmisten tekemistä lahjoituksista.
Kulttuuriministeri Franck Riesterin mukaan syitä luvattujen lahjoitusten maksamisen hitauteen on kaksi. Toisaalta osa lahjoittajista on antanut katteettomia lupauksia ja toisaalta osa lahjoittajista odottaa rakennustöiden etenemistä.
Kulttuuriministeriön mukaan etenkin suurlahjoittajat haluavat saada tarkat suunnitelmat rahojen käytöstä ennen kuin antavat lupaamansa varat.
Kulttuuriministeri Riester sanoo katedraalin rakenteiden olevan edelleen vaarassa. Erityisesti holvikaaret voivat romahtaa.
Espanjan pääkaupunki Madrid on palannut konservatiivijohtoon neljän vuoden tauon jälkeen. Madridin uuden hallinnon odotetaan ryhtyvän vaalilupauksensa mukaisesti purkamaan kaupungin keskustassa yksityisautoilulle asetettuja rajoituksia.
Sosialistihallinto kielsi marraskuussa 2018 autoilun laajalla alueella Madridin keskustassa muilta kuin päästöttömiltä ajoneuvoilta, alueen asukkailta ja julkiselta liikenteeltä.
Mittausten mukaan typen oksidit vähenivät kiellon jälkeen 38 prosenttia, hiilidioksidipäästöt laskivat yli 14 prosenttia ja autojen määrä keskustassa väheni 24 prosenttia, kertoo El País -lehti.
Konservatiivisen PP:n ja sen tukijapuolueiden mielestä kielto on kuitenkin liian tiukka ja sitä pitäisi lieventää. Uudeksi Madridin pormestariksi nousseen PP:n José Luis Martínez-Almeidan mukaan parempi keino päästöjen vähentämiseksi olisi tukea vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa.
Madridin uusi pormestari Jose Luis Martinez-Almeida vastaanotti virkansa tunnukset lauantaina kaupungintalossa.Emili Naranjo / EPA
Toukokuun aluevaaleissa konservatiivipuolue PP sai vähemmän ääniä kuin sosialistipuolue, mutta sai tuekseen pienemmät puolueet. Keskustaoikeistolaisen Ciudadanosin ja äärioikeistolaisen Voxin tuella PP varmisti enemmistön kaupunginvaltuustossa.
Valta Espanjan pääkaupungissa ehti olla sosialistien hallussa vain neljä vuotta. Sitä ennen PP oli johtanut Madridia yli kaksi vuosikymmentä.
Pariisin Notre Damen katedraalissa on pidetty ensimmäinen messu huhtikuisen tulipalon jälkeen. Pariisin arkkipiispan johtamaan messuun oli turvallisuussyistä päästetty vain noin 30 ihmistä.
Sekä arkkipiispa Michel Aupetit että muut messuun osallistuneet olivat panneet turvallisuussyistä kypärät päähänsä.
Pariisin tunnetuimpiin maamerkkeihin lukeutuva 850-vuotias Notre Damen -katedraali vaurioitui pahoin huhtikuun puolivälissä syttyneessä tulipalossa. Rakennuksen restauroinnin on arvioitu maksavan 600–700 miljoonaa euroa.
Turun lentokentän laidalla lentonäytösyleisö katselee taivaalle, ja harvinaisen monella on sininen lippis päässään. Amerikkalaiset F-35 -kauppiaat ovat tyytyväisiä.
Amerikkalainen Lockheed Martin huomasi viime kesänä, että se hävisi näkyvyydessä ranskalaiselle Dassaultille, jonka oranssit lippalakit loistivat suomalaisyleisön päässä. Nyt yhtiö onnistui kaappaamaan näkyvyyden. Dassault'n Rafale-lakit ovat tänä vuonna mustia. Yleisöstä erottuu myös muutamia punaisia Gripen-lippiksiä.
Kilpailu näkyvyydestä on kuitenkin vähemmän totista kuin varsinainen kisa: kaikki viisi valmistajaa ovat vakavissaan mukana ja vakuuttavat sitoutumistaan Suomen hävittäjähankintaan. Lopullinen päätös hankinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2021.
Kisassa on mukana yhteiseurooppalainen Eurofighter, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Rafale sekä yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35.
Kesän ohjelma: viisi neuvotteluviikkoa
Uusien hävittäjien tarjouspyyntöjen perkaaminen on edennyt ensimmäiseen tiukkaan neuvotteluvaiheeseen. Juuri nyt hävittäjähankinnasta vastaava puolustusvoimien ja -ministeriön tiimi käy lähes uuvuttavaa neuvottelukierrosta: jokaisen hävittäjävalmistajan kanssa istutaan viikko ja käydään läpi tuhansien sivujen tarjousta.
Ja kun neuvottelukierros on käyty, sama tehdään jokaisen valmistajan kanssa vielä toisen ja mahdollisesti kolmannen kerran, kun varsinainen tarjouspyyntö ja vielä tarkentava pyyntö lähtevät ja niihin saadaan vastaukset.
Valinta on yhdistelmä eri tekijöitä: huoltovarmuutta, elinkaarikustannuksia, mahdollisuuksia teolliseen yhteistyöhön sekä suorituskykyä. Myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka painaa. Samoin se, millä hinnalla kokonaisuus Suomelle myytäisiin.
Hallitus voi lisätä painotuksiaan tarjouspyyntöön
Varsinainen tarjouspyyntö lähtee syksyllä. Valintaa valmistelevat puolustushallinnon ja puolustusministeriön ammattilaiset. Rahat ovat kuitenkin poliitikoilla. Ylen tietojen mukaan hallituksella on sanansa sanottavana jo syksyllä. Hallitus saattaa haluta esimerkiksi painottaa jotain asiaa tai kiinnittää huomiota tiettyihin kohtiin tarjouspyynnössä.
Rinteen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen täysimääräisesti. Rahaa on varattu 7–10 miljardia. Hävittäjähankintaa valmistelevat asiantuntijat tekevät työtään riippumattomina ja itsenäisesti, mutta lopullisessa valinnassa painaa sekä hävittäjäehdokkaita arvioivan tiimin näkemys että hallituksen poliittinen näkemys.
Se, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti sisältää myös tulkinnanvaraa, sillä eri valmistajien tarjoamat kokonaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Lentotunnin hinnasta puhuminen on liian yksinkertaista
Viime päivinä konevalmistajat ovat kiertäneet lobbaamassa Suomessa. Jokaisen tehtävä on vakuuttaa suomalaiset ja esimerkiksi suomalainen media siitä, että juuri kyseinen valinta olisi Suomelle paras.
Myös valmistajat itse myöntävät, että konevaihtoehtojen vertaaminen on monitahoinen ja erittäin vaikea prosessi. Kaikki ammatikseen lentokoneita myyvät eri valmistajien neuvottelijat kuitenkin kehuvat suomalaisten järjestelmällistä tapaa käydä tarjouspyynnöt läpi ja erittäin korkeaa ammattitaitoisuutta.
Julkisuudessa paljon huomiota on saanut koneiden lukumäärä ja hinta. Se ei ole koko kuva.
Puhuminen pelkästään koneen tai esimerkiksi lentotunnin hinnasta on raju yksinkertaistus. Kokonaisuuden hintaan vaikuttaa esimerkiksi se, minkälaisella henkilöstöllä konetta ja sen vaatimia tukijärjestelmiä pyöritetään, miten se istuu Suomen valmiiseen infrastuktuuriin ja kuinka paljon suomalaiset pystyvät kehittämään omaa osaamistaan koneeseen liittyen.
Taloudelliseen kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, voivatko suomalaiset esimerkiksi päästä osallisiksi koneen kehittämisestä tai osien ja järjestelmien tuotannosta, jolloin se toisi Suomelle työtä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Viisi vaihtoehtoja, kaikki parhaita?
Valmistajilla on myös omia painotuksia, joita ne mielellään korostavat.
F-35 lensi Suomeen ensi kerran juuri Turku Air Showhun, mutta ei esiintynyt itse näytöksessä. Kone edustaa niin sanottua viidettä konesukupolvea, mikä tarkoittaa esimekiksi häiveominaisuuksia – kone on hankalampi saada näkymään tutkassa kuin kilpailijansa.
Kone on ehdokkaista uusin, valmistajan mukaan edistyksellisin ja tehokkain, mutta kallein. F-35:ttä on tehty useita satoja kappaleita, mikä tuottaa mittakaavaetuja. Valmistaja korostaa, että koneen hinta tulee alenemaan tulevina vuosina. Silti pelkkä koneen hinta ei vielä kerro juuri mitään siitä, kuinka kalliiksi koko koneen ympärille hankittava "ekosysteemi" tulee.
Yhdysvaltalainen F-35 -hävittäjä Turun lentokentällä.Markku Rantala / Yle
Ranskalainen Dassault taas ei kerro hintaa julkisuuteen. Valmistajan mukaan se mahtuu Suomen budjettiin, mutta tämän tarkempaa arviota ei haluta antaa. Ranskalaiset painottavat ratkaisun eurooppalaisuutta ja tarjoavat Suomelle myös läheistä kumppanuutta Ranskan kanssa.
Kuka on luotettavin kumppani?
Yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon vetoaa siihen, että eurooppalaisessa ratkaisussa esimerkiksi kaikki data olisi myös Suomen käytössä. Eurooppalaisten yhtiöiden mukaan yhdysvaltalaiset ehdokkaat – F-35 ja Super Hornet – myyvät konetta, mutta todennäköisesti pitävät osan tiedosta ja kilpailuedusta itsellään.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka painaa myös ruotsalaisen Saabin perusteluissa, miksi Suomen kannattaisi valita Gripen. Se syventäisi puolustusyhteistyötä entisestään. Ruotsalaiset lupaavat Suomelle myös suurta roolia koneen jatkokehittämisessä.
Saabilla on myös iso tarve löytää Gripen E:lle ostajia. Yksi vireillä olevista kaupoista näyttää juuri kaatuneen, kun Sveitsille tarjotut Gripenit eivät olleet vielä testeihin vaaditussa kehitysvaiheessa.
Luoteis-Turkin İbricessa on upotettu mereen Airbus A330 -matkustajalentokone. 30 metrin syvyyteen Egeanmereen upotetun lentokoneen toivotaan houkuttelevan alueelle sukellusturisteja.
Yhtä suurta lentokonetta ei tiettävästi aiemmin ole upotettu sukelluskohteeksi. Koneen runko on noin 65 metriä pitkä ja sen siipien kärkiväli on noin 60 metriä.
Sisäministeriä on tapana sanoa poliisiministeriksi, kun halutaan yksinkertaisesti kuvailla, mistä turvallisuussalkussa on kyse: rosvojen panemisesta vankilaan, pelastuslaitoksesta, maahanmuutosta ja rajatarkastuksista.
Tällä vuosituhannella salkku on ollut enimmäkseen kokoomuksella, pari kertaa kristillisdemokraateilla ja kerran SDP:llä.
Puhe poliisisalkusta sai saman tien uusia sävyjä, kun se päätyi nyt historian ensimmäisen kerran vihreille.
Valintansa jälkeen puheenjohtaja Maria Ohisalo ilmoitti Porin puoluekokouksessa haluavansa sisäministerinä laajentaa turvallisuuden käsitettä. Pikemminkin kuin rosvoista ja poliiseista, tai rikoksesta ja rangaistuksesta, Ohisalo puuttuisi siihen, mikä turvallisuutta ja toisaalta turvattomuuden tunnetta tuottaa. Yksi tekijä on kieli.
– Se, että olen vihreiden puheenjohtajana juuri sisäministeri, antaa mahdollisuuden edistää ihmisoikeuksia ja laajaan turvallisuuskäsitykseen pohjaavaa politiikkaa. Ilmastonmuutoskin on turvallisuusuhka. Se näkyy metsäpaloina, se näkyy kuumuutena, joka aiheuttaa pahimmillaan kuolemia, Ohisalo sanoi lauantaina Porin puoluekokouksessa.
Sisäisen turvallisuuden ministeri puhuu nyt sosiaalipolitiikkaa
Toiseksi turvallisuusuhkaksi Ohisalo nosti syrjäytymisen.
Sisäministeriön raporteissa syrjäytyminen on jo pitkään luokiteltu vakavaksi maan rajojen sisäiseksi turvallisuusuhkaksi, mutta nyt köyhyystutkijataustainen Ohisalo otti sen myös poliisiministerin kielenkäyttöön.
– Sosiaalipolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa, kuului Ohisalon johtopäätös.
Ohisalo puhuu siis kielestä turvallisuuskysymyksenä. Ennakkoluulotonta, kun sitä vertaa perinteiseen tyylilajiin.
Etenkin hän haluaa muuttaa tapaa, jolla sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa puhutaan muun muassa turvapaikanhakijoista ja turvapaikkapolitiikasta. Vihapuhetta hän aikoo torjua ministerin arvovallalla.
– Me voimme kääntää paitsi turvapaikkapolitiikan, myös siihen liittyvän julkisen keskustelun suuntaa. Me voimme torjua vihapuhetta, Ohisalo sanoi.
Nähtäväksi jää, miten retoriikan muutos voi vaikuttaa koettuun turvallisuudentunteeseen ja ilmapiiriin. Mahdotonta se ei ole.
Kielen vallasta kertoo se, että sisäministerikin joutui erikseen painottamaan, ettei pelkää puheistaan mahdollisesti raivostuvia "trolleja eikä natseja".
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös perinteisempiä turvallisuustekoja: poliisien määrän lisääminen, raiskauslainsäädännön kiristäminen sekä se, että kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille on väläytetty teknistä valvontaa, joka voisi olla vaikkapa jalkapanta.
Linjapuhe ottaa esille sanojen mahdin, mutta ei tarkoita etteikö hallitus saisi vielä eteensä miljardien eurojen hävittäjähankintoja, joista sen pitää päättää kahden vuoden kuluttua.
Maanantaina 3.6. viimeisen kerran havaittu vöyriläinen Bengt Pada löytyi kuolleena perjantaina 14.6. Vaalan kunnasta.
Poliisi ei epäile asiaan liittyvän rikosta, ja tutkinta jatkuu kuolemansyyn tutkintana.
Pada joutui maanantaina 3.6. peltikolariin Vaasan keskustassa ja oli autoineen kadoksissa yli viikon. Miehen viimeisen havaintopaikan ja Vaalan välillä on etäisyyttä yli 350 kilometriä.
Kolumnisti on kuvittaja, taidekuraattori, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, kahden lapsen äiti sekä kahvinjuoja. Hän pitää podcastien kuuntelemisesta, inkivääristä, liian myöhään valvomisesta ja lounasravintoloista joissa on buffet.
Kolumneja tekee laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.
Iranin ulkoministeriö on puhutellut Britannian Iranin-suurlähettilästä Omaninlahden epäiltyjen tankkerihyökkäysten takia. Britannia on syyttänyt Irania epäillyistä hyökkäyksistä, joiden kohteena oli kaksi öljytankkeria Omaninlahdella.
Iranin ulkoministeriön tiedotteen julkaissut Iranin valtionmedia IRNA kertoo, että suurlähettiläs kutsuttiin keskusteluun Britannian ulkoministerin esittämien syytösten takia. Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt on sanonut, että Iran on lähes varmasti tankkialuksiin tehtyjen hyökkäysten takana.
Myös Yhdysvallat on aiemmin ilmoittanut syyttävänsä hyökkäyksistä Irania. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon mukaan tämä selviää muun muassa tiedustelutiedoista ja käytetyistä aseista.
Tankkialukset lähtivät Omaninlahdelta
Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet tankkialukset lähtivat lauantaina kohti Arabiemiraatteja.
Metanolia kuljettaneen Kokuka Courageous -japanilaistankkerin kerrottiin suuntaavan joko Khor Fakkanin tai Fujairahin satamaan. Viranomaislähde kertoi japanilaismedialle, että helposti syttyvää lastia pyrittäisiin satamassa siirtämään maihin.
Hyökkäyksen seurauksena tankkerilla syttyi tulipalo, joka saatiin kuitenkin nopeasti sammumaan. Yksi miehistön jäsenistä sai lieviä vammoja tulipalossa.
Useiden lähteiden mukaan myös toinen hyökkäyksen kohteeksi Omaninlahdella joutunut tankkialus, norjalaisomisteinen Front Altair lähti lauantaina Iranin aluevesiltä.
Iranilaisen uutistoimisto Isnan mukaan tankkeria hinattiin ja sitä suihkutettiin vedellä rungon jäähdyttämiseksi.
Tankkerin omistava norjalaisyhtiö on vahvistanut, että alus lähti Iranin aluevesiltä. Yhtiön mukaan miehistön 23 jäsentä ovat turvassa ja voivat hyvin.
Yhdysvaltain laivasto julkaisi hyökkäysten jälkeen rakeista kuvamateriaalia, joka sen mukaan esittää iranilaista partiovenettä poistamassa suutariksi jäänyttä magneettimiinaa toisen tankkerin kyljestä.
– Iran on tämän takana. Te näitte veneen. Ehkä yksi miinoista ei räjähtänyt, ja se olisi paljastanut Iranin syyllisyyden vuorenvarmasti, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Fox-kanavan haastattelussa.
Myös Saudi-Arabia syyttää Irania
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman syyttää myös Irania Omaninlahden öljytankkerihyökkäyksistä. Kruununprinssi sanoo paikallisen median Asharq al-Awsatin haastattelussa, että Iranin hallinto ei kunnioittanut Japanin pääministerin vierailua Teheranissa.
Prinssin mukaan Iran vastasi Japanin pääministerin diplomaattisiin pyrkimyksiin iskemällä kahteen tankkeriin, joista toinen oli japanilainen.
– Mitä olisi musiikki ilman välissä olevaa hiljaisuutta? Kuka sanoo, ettei tauoilla olisi merkitystä? kysyy radiomainos, joka kaupittelee taukojen tilkkeeksi naistenlehteä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ainakin ottanut tauosta kaiken irti.
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti ...(TAUKO) yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
– Minä pidän siinä kohdassa aina pienen tauon, Niinistö määritteli ulkopolitiikan marssijärjestystä Ylen Ykkösaamussa keväällä 2016.
Eli Niinistön mukaan presidentti on tärkeämpi ja tauon aikana valtioneuvoston asema ikään kuin kutistuu.
Ulkopolitiikan johtoon on astellut Suomessa uusi ketju, joka oletettavasti kunnioittaa presidentin tulkintaa. Niinistön kanssa ulkopolitiikkaa johtavat jatkossa pääministeri Antti Rinne (sd.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).
Ulkopolitiikan ykkösketju kohtaa sunnuntaina presidentin Kultaranta-keskusteluissa. Vuotuiset puutarhakutsut järjestetään seitsemännen kerran.
Presidentin puutarhassa ei toki ryhdytä puimaan valta-asemia vaan keskustellaan turvallisuuspolitiikasta sivistyneesti.
– Taukoa ei ole lakiin kirjoitettu. Jokainen sen voi pitää tai olla pitämättä.
Sopuisana rauhanneuvottelijana Haavisto tuskin ryhtyy selvästi haastamaan Niinistöä.
Uuden hallituksen ulkopolitiikan johtokaksikko Antti Rinne ja Pekka Haavisto.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Eikä liene näkemyksissäkään suurta eroa. Ne olisivat tulleet esille presidenvaaliväittelyissä, joissa Niinistö ja Haavisto ovat kamppailleet kahdesti.
Haavisto haki viimeksi pisteitä lähinnä hävittäjäsotkusta, jossa presidentti Donald Trump kiitteli Niinistön Amerikan-vierailulla Suomea hävittäjähankinnasta eikä Niinistö korjannut asiaa välittömästi. Kinaa tuli myös aktiivimalliin puuttumisesta.
Pääministeriä Niinistö on puhutellut "Rinteen Antiksi". Ilmaus kätkee sisälleen tuttavallista lämpöä, joten soitteluvälit ovat varmaankin hyvässä kunnossa.
Eduskunta ratkaisisi riidan
Vuoden 2000 perustuslain uudistuksella haluttiin vähentää presidentin valtaa. Muotoilu jättää tulkinnanvaraa, mutta sekä uutta perustuslakia ensimmäisenä soveltanut presidentti Tarja Halonen että Niinistö ovat pitäneet kiinni johtoroolistaan.
Ulkopoliittisia kysymyksiä käsittelee presidentin johdolla kokoontuva hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta, johon kuuluu pää- ja ulkoministerin lisäksi muutama muu ministeri.
Valiokunnan kokoushuoneeseen raahattiin pyöreä pöytä, jotta kukaan ei olisi pöydän päässä.
Myöhemmin täsmennettiin, että jos presidentti ja hallitus ovat eri mieltä, kiistan ratkaisee eduskunta. Tällaista tilannetta ei ole tullut. Ulkopolitiikassa on totuttu korostamaan yksituumaisuutta.
Niinistö voisi haluta EU-lautasen takaisin
Niinistö on saanut ja ottanut paljon tilaa ulkopolitiikan johtamisessa. Turvallisuuspoliittista väittelyä vaimentaa presidentin suuri suosio. Harva uskaltaa olla eri mieltä.
Venäjän-politiikassa Niinistö on profiloitunut näkyvästi EU-tasollakin kun muu EU on laittanut Putinin tapaamiset pannaan Krimin valtauksen takia. Niinistö on tavannut Putinia säännöllisesti.
Ulkopolitiikassa kokematon pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti kiitollisena koko tontin Niinistölle. Myöskään Rinne ei ole tiettävästi tähän mennessä harrastanut ulkopolitiikkaa. EU-kokouksissa hän liikkui Stubbin hallituksen valtiovarainministerinä.
Ulkoministeri Timo Soinista (ps.) muistetaan lähinnä sooloilu aborttikannassa.
Haavistolla on kansainvälistä kokemusta varsinkin Afrikan konfliktinratkaisuista. Jos hän haluaa ulkopoliittista valtaa lisää, se pitää tasapainotellen ottaa.
Haavisto halunnee nostaa uuteen kunniaan rauhanvälitystä ja YK:n profiilia Suomessa. Hallitusohjelmaan on kirjattu tiekartan laatiminen, jotta Suomi saisi kehitysapunsa YK:ssa sovittuun 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Lisärahaa ei tosin näy.
Pohjustus on hyvä aloittaa, jos Suomi mielii YK:n turvaneuvoston jäseneksi seuraavassa rakosessa ensi vuosikymmenen lopulla. Viime haussa 2012 Suomi epäonnistui niin sanotulla hiljaisella diplomatialla. Viro livahti juuri jäseneksi.
Pääministeri Rinteen aika menee alussa EU-asioihin. EU-puheenjohtajuus imaisee ministerit kokousrumbaan heinäkuussa.
EU-asiat on nykyään rajattu perustuslaissa pääministerille. Niinistö haluaisi varmasti EU-pöytiin lautasen takaisin sikäli kun esillä on ulkopolitiikkaa. Esimerkiksi kehotus olla tapaamatta Putinia tuli aikoinaan esille EU-illallisella.
Niinistö on tavannut ahkerasti myös eduskunnan valiokuntia. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana aloittaa perussuomalaisten Mika Niikko, jolle ulkopolitiikka lienee uusi aluevaltaus. Puolusvaliokunta ryhtyy vetämään konkari Ilkka Kanerva (kok.).
EU:ssa on sotilaallisia alisuorittajia
Kultarannan pääteema on Euroopan turvallisuus ja Suomen rooli siinä. Päävieraana on Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier.
Saksa on Ranskan ohella EU:n veturi. Suomi on tottunut nojaamaan päätöksenteossa samanhenkisen Saksan leveisiin hartioihin, esimerkiksi torppaamaan velkojen yhteisvastuuta.
Saksalla on huolia sekä sisä- ja ulkopolitiikassa. Voimanainen, liittokansleri Angela Merkel hakee kunniallista tietä pois näyttämöltä eikä seuraajasta ole selvyyttä. Steinmeierin puolue sosiaalidemokraatit kärsi EU-vaaleissa murskatappion ja pohtii lähtöä hallituksesta.
Trumpin kaudella Saksa on havahtunut siihen, ettei Yhdysvaltain sotilaalliseen tai muuhunkaan tukeen voi välttämättä luottaa. Tämä on lisännyt Saksan kiinnostusta EU:n puolustusyhteistyöhön.
Trumpin silmissä varakas Saksa on sotilaallinen alisuorittaja. Trump vaatii Nato-mailta lisää rahaa puolustukseen.
Euroopan puolustus alkoi riutua kylmän sodan jälkeen, kun maat arvelivat, ettei perinteisiin sotiin enää jouduta. Useimmilla EU-mailla on pienet ammattiarmeijat, joihin kuluu suurin osa puolustusbudjeteista. Materiaalihankintoihin jää niukasti rahaa.
Suomen puolustuskyvyssä ei ole moitittavaa, mutta pienenä maana Suomi kannattaa EU:n puolustusyhteistyötä lämpimästi.
Uudellamaalla on vaikeuksia saada palkattua sairaanhoitajia jopa vakituisiin virkoihin.
Asia käy ilmi Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn teettämästä kyselystä. Kysely tehtiin Tehyn ammattiosaston puheenjohtajille ja luottamusmiehille koko maassa.
Tilanne on pahentunut parin vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Erityisen paha tilanne on Uudellamaalla.
Pulaa sairaanhoitajista ja lähihoitajista on varsinkin nyt kesällä, mutta Uudellamaalla korostuu myös vaikeus saada vakituisia työntekijöitä.
Kesäajan sijaisiksi on jouduttu palkkaamaan jopa eläkeläisiä.
Tehyn työympäristöasiantuntijan Kaija Ojanperä kertoo olevansa tilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa sijaisten saannissa on ongelmia myös muina aikoina kuin pelkästään kesällä.
Ojanperän mielestä nyt kaivattaisiin ripeitä korjausliikkeitä, jotta sijaispulaan saataisiin helpotusta.
– Palkkaus on ensimmäinen asia, eli sillä saadaan kyllä houkuteltua. Lisäksi meidän pitää saada työolot sellaisiksi, että saamme sijaisia. Nyt työntekijöitä valuu meidän alalta muille aloille, Ojanperä toteaa.
Lahden kyberhyökkäyksen kaltaista tapahtumaa oli osattu odottaa, toteaa Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin johtava asiantuntija Kauto Huopio. Rikolliset etsivät jatkuvasti verkon haavoittuvuuksia ja iskevät heikkoon kohtaan heti sellaisen havaittuaan. Kyse voi olla tunneista.
– On todennäköistä, että osa kunnista on varautunut tietoverkkohyökkäykseen paremmin ja osa huonommin kuin Lahti. Joissain kunnissa on vakava peiliin katsomisen paikka, mutta aivan kaikilla kunnilla on tässä tehtävää, Huopio sanoo.
Merkittävyydessään Lahden tapaus oli silti erityinen, sillä vastaavan laajuinen verkkohyökkäys toteutuu harvemmin.
Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi keskiviikkona, että se on aloittanut esitutkinnan Lahden kaupungin tietojärjestelmiin tiistaina kohdistetusta hyökkäyksestä. KRP:n mukaan tietojärjestelmän saastuttanut haittaohjelma on niin kutsuttu troijalainen.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sami Siurola on kertonut, että ainakin tuhat tietokonetta saastui. Tekijätaho ei ole tiedossa.
Tietojenkalastelu arkipäivää
Kyberkeskukselle tulee päivittäin ilmoituksia organisaatioilta niin kutsutuista tietojenkalasteluyrityksistä vähintäänkin jonkun käyttäjän osalta. Hieman harvinaisempia ovat ilmoitukset organisaatioiden tietojärjestelmiin pääsystä – silti useita sellaisia tulee kuukausittain, joskus jopa viikoittain.
– Hyökkääjän tarvitsee onnistua vain kerran. Vastapuolen haasteena on onnistua torjumaan hyökkäys joka kerta, Huopio vertaa.
Huopio muistuttaa, että yhteiskunnassa ollaan riippuvaisia sähköisistä toiminnoista, ja digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii valveilla oloa.
Tapaus Lahti
Tietoturvaongelma näkyi Lahden kohdalla reaalimaailmassa, koska se aiheutti häiriötä terveyskeskusten toiminnassa ja pysäytti esimerkiksi verinäytteiden ottamisen laboratoriossa. Tässä yhteydessä oli kuitenkin kyse suojaustoimenpiteestä. Tietoliikenneyhteydet kaupungin ja hyvinvointiyhtymän välillä katkaistiin hyökkäyksen laajenemisen estämiseksi.
– Lahden tapauksessa oli mukana myös myönteistä huomattavaa: palveluntarjoajapuoli pystyi reagoimaan havaittuun hyökkäykseen hyvin nopeasti, Huopio kiittää.
Lahden kaupunki myös informoi tilanteesta terveyskeskuksen asiakkaita. Huopio ei näe tapahtuneen jälkeen tarvetta liialliseen huoleen.
– Sanoisin, että sosiaali- ja terveysalalla tehdään hyvää yhteistyötä tietoturva-asioiden osalta. Minä ainakin nukun kohtalaisen levollisin mielin tältä osin.
Tietoturvaongelmia tulee esille yhteiskunnassa eri tasoilla. Periaatteessa kenelle tahansa sähköpostiosoitetta käyttävälle ihmiselle voi aueta eteen viesti, jossa kerrotaan arpajaisvoitosta tai pyydetään rahaa jollekulle kaukaiselle ystävälle, jolla on terveysongelmia. Näissä tapauksissa verkkorikollinen voi pyrkiä identiteettivarkauteen ja taloudellisen hyödyn saavuttamiseen.
Tavallinen netin käyttäjä voi ylläpitää omaa valppauttaan ja tehdä päivityksiä aina kun niitä on saatavilla.
Kuntien tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää, koska ne tarjoavat suuremmalle joukolle ihmisiä muun muassa terveys- ja sosiaalipalveluita, vesi- ja viemäripalveluita sekä liikenteenohjausta. Tietojenkäsittelyn tulisi voida sujua luotettavasti.
Hyökkääjät etsivät helppoja kohteita
Huopio ei erottelisi lähtökohtaisesti yksityisiä ja julkisia organisaatioita toisistaan kiinnostavuudessa verkkohyökkääjälle. Maalitauluna kyberrikolliselle on internet sekä siihen liitettyjen järjestelmien heikkoudet.
– Yleisesti ottaen keskivertohyökkääjät eivät erityisesti valitse kohteitaan. Etsitään vain verkosta haavoittuvia järjestelmiä tai käyttäjiä, joiden hyväuskoisuutta voidaan hyödyntää erityyppisiin rikollisiin tarkoituksiin.
Kunnat ovat Huopion mukaan ehkä jossain määrin "pehmeä" kohde, sillä kuntien tietotekniset järjestelmät on toteutettu tyypillisesti pitkän ajan kuluessa. Palvelimissa voi olla tällöin hyvinkin perustavanlaatuisia ongelmia esimerkiksi puutteellisen tietoturvatason noston osalta. Kuntien tietotekniikkaa on voitu päivittää rakentamalla uusi kerros vanhan järjestelmän päälle. Lisäksi palveluita on voitu hankkia eri toimijoilta.
– Usein voi olla, ettei hyökkääjä tarkkaan tiedä tai ymmärrä mihin on päässyt sisään – onneksi. Tiedostava hyökkääjä voisi saada aikaan merkittävääkin tuhoa jakamalla arkaluonteisia tietoja eteenpäin tai tuhoamalla avainjärjestelmiä, Huopio sanoo.
Hän korostaa, että kuntien tulisi ensinnäkin kiinnittää huomiota tietoturvan perusteista huolehtimiseen ja toisaalta loppukäyttäjien kouluttamiseen.
– Kun talon sokkeli on kunnossa, voidaan miettiä monimutkaisempia valvontajärjestelmiä. Lopulta pitkän ketjun heikoin lenkki ratkaisee kokonaisuuden turvatason.
Suomalaiset lihatalot voivat hyötyä Kiinassa riehuvasta afrikkalaisesta sikarutosta. Atria ja HKScan uskovat sianlihan Kiinan-viennin kasvavan ja hintojen nousevan Kiinassa. Kiinan sianlihan markkinat ovat valtavat, sillä maa on suurin sianlihan tuottaja ja kuluttaja.
Kaksi kuoli kolarissa Seinäjoella
Onnettomuus tapahtui taajamassa Hyllykallion alueella.Yle
Kaksi ihmistä on kuollut liikenneonnettomuudessa Seinäjoella. Henkilöauto törmäsi puuhun kovassa vauhdissa Kivisaarentiellä hieman puolenyön jälkeen, poliisi kertoo.
Surmansa saivat kuljettaja ja etupenkillä istunut mies. Molemmat miehet olivat seinäjokelaisia ja syntyneet 1990-luvulla. Takapenkillä ollut matkustaja loukkaantui lievästi.
Israelissa ortodoksijuutalaisten erityisoikeudet ärsyttävät monia
Lipmanin perheessä valmistaudutaan sapattiin kovalla kiireellä.Mika Mäkeläinen / Yle
Tiukan uskovaiset ortodoksijuutalaiset noudattavat kirjaimellisesti uskonnon säädöksiä, jotka rajoittavat monta elämisen alaa. Sapattisäädökset kieltävät muun muassa työnteon ja sähkölaitteiden käytön.
Ortodoksijuutalaiset on muun muassa vapautettu asepalveluksesta, mikä herättää närää. Israelin puolueet olivat niin riitaisia erivapauden poistosta, että maahan piti määrätä uudet parlamenttivaalit.
Hellerajaa hätyytellään
Ilmatieteen laitos
Onnen päivä: lähes koko maassa on aurinkoista. Etelässä ja paikoin maan keskivaiheillakin rikkoutuu helleraja. Näillä näkymin helteiden pitäisi jatkua juhannukseen saakka. Maan eteläosissa metsäpalo- ja ultraviolettisäteilyvaroitukset. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Australiassa on noussut kiivas keskustelu rakennussäädöksistä ja kuluttajan oikeuksista, kun Sydneyssä sijaitseva kerrostalo jouduttiin perjantaina evakuoimaan.
Sadat asukkaat määrättiin siirtymään väliaikaismajoitukseen, kun 10-kerroksisen Mascot Towers -asuintalon rakenteista löydettiin halkeamia ja talo katsottiin vaaralliseksi. Vaurioiden tai tarvittavien korjaustöiden laatu ei ole vielä selvillä.
– Tässä vaiheessa insinöörien pitää tutkia palkkien halkeamat. Asukkaat eivät voi olla tällöin paikalla, pelastuslaitoksen apulaispäällikkö Roger Mentha kertoi Australian yleisradioyhtiölle.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun uudehko asuintalo joudutaan Australiassa tyhjentämään epäillyn rakennusvirheen vuoksi.
Viime joulukuussa 3 000 asukasta evakuoitiin Sydneyssä sijaitsevasta Opal Tower -pilvenpiirtäjästä sen jälkeen, kun asukkaat olivat kuulleet alakerroksista "kovia pamauksia". Tarkemmissa tutkimuksissa vastavalmistuneen talon rakenteista löydettiin murtumia ja pilvenpiirtäjän huomattiin liikkuneen muutaman millimetrin.
Takuu kestää kuusi vuotta
Uuden Etelä-Walesin osavaltion lainsäädännön mukaan rakennuttaja on vastuussa työnsä laadusta kuusi vuotta. Perjantaina evakuoitu Mascot Towers on kuitenkin valmistunut kymmenen vuotta sitten, joten lasku korjaustöistä kaatuu asukkaiden niskaan.
– Kuluttajilla ei ole mitään tahoa, jonka puoleen kääntyä näissä tapauksissa. Ei ole ketään, jota haastaa oikeuteen, kommentoi talonomistajien etujärjestön tiedottaja Stephen GoddardABC:lle.
Myös Australian insinöörien ammattiyhdistys EA vaatii parempaa kuluttajansuojaa.
– Mascot Towersin tilanne on lisätodiste siitä, että me tarvitsemme muutoksia rakennusalalle, EA:n tiedottaja Jonathan Russel sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
– Ei saisi olla niin, että vasta kriisi saa hallinnon toimimaan yhteisen turvallisuuden ja kuluttajansuojan eteen, Russel jatkoi.
Ikkunan takana mäntymetsä vaihtuu peltotilkkujen muodostelmaksi. Horisontissa siintää punainen tupa, jonka laidalla lienee perunamaa. Sitten on taas metsän vuoro.
Parasta junamatkailussa ovat maisemat, ja niistä puhutaan nytkin.
– Synnyin maissipeltojen keskellä Iowassa, mutta kasvoin Päijät-Hämeessä. Harjua, järvimaisemaa, metsää. Olen Lahden tyttöjä, Elina Vähälä sanoo.
Vähälä, 43, on kysytyimpiä suomalaisia viulusolisteja maailmalla. Hänen soittonsa hurmaa yleisön ja inspiroi säveltäjiä. Vähälä on niitä solisteja, joille säveltäjät kirjoittavat musiikkia.
Kuhmon kamarimusiikki on Naantalin musiikkijuhlien tapaan festivaali, jossa Elina Vähälä nähdään käytännössä joka vuosi. Kuva vuodelta 2016.Stefan Bremer / Kuhmon kamarimusiikki
Vähälän elämä on musiikin lisäksi pitkälti juuri tätä, siis matkustamista. Tylsistymisen hän väistää tekemällä töitä.
– Duunia riittää loputtomiin. Junassa tai lentokoneessa voi pyörittää toimistoa tai opiskella biisejä esimerkiksi kuuntelemalla.
Parasta olisi, jos voisi myös rentoutua.
– Pistää kamat pois ja katsella maisemia.
Maailmanloppu vai uuden aikakauden alku?
Vähälän viulun on rakentanut Giovanni Battista Guadagnini vuonna 1780. Saman rakentajan viuluja huutokaupataan usein sadoillatuhansilla euroilla. Viime vuonna eräästä yksilöstä maksettiin lähes kaksi miljoonaa euroa.
Junassa Vähälä asettaa arvoviulun kotelossaan jalkoihinsa niin, että sen voi tuntea. Tapa juontaa juurensa joulukuuhun 2012.
Tarkka päivämäärä on 21.12.2012. Sen Vähälä muistaa, sillä monet uskoivat, että mayat olisivat muinoin ennustaneet maailmanlopun osuvan juuri kyseiselle päivälle.
Vähälä oli aloittanut matkan Saksasta kohti Suomea ja joulunviettoa. Edessä oli kaksi lyhyttä junamatkaa Karlsruhesta Mannheimiin ja sieltä Frankfurtiin, josta lento lähti kohti kotia.
Virkailija kehotti rauhoittumaan. Elina Vähälä
Vähälä syventyi ensimmäisellä junaetapilla sähköposteihin ja perillä oltiin hujauksessa.
– Saavuimme asemalle ja ajattelin, että ai, ollaan täällä jo. Astuin junasta ja huomasin, että seuraavan junan lähtöön on parikymmentä minuuttia aikaa.
Vähälä lähti kuluttamaan aikaa asemalla. Ahtaassa puodissa joku ohitti Vähälän niin, että huilukotelo sipaisi viulistia.
Sitten iski paniikki.
– Tajusin, ettei selässäni ole sitä tuttua painoa, Vähälä päivittelee ja näyttää käsillään, kuinka hän hapuili turhaan viulukotelon olkaimia hartioiltaan.
– Tein varmaan jonkun pikamatkan maailmanennätyksen juostessani takaisin laitureille. Juna oli jo lähtenyt, sen olin nähnyt omin silmin. Menin lippuluukulle selostamaan tilanteen virkailijalle.
Vähälä muisti oikean vaunun ravintolavaunusta laskien. Virkailija soitti junaan ja viulua alettiin etsiä. Alkoi ikuisuudelta tuntuva odotus.
– Se on hirveintä. Olin itkun ja naurun rajamailla. Virkailija kehotti rauhoittumaan, Vähälä nauraa.
Lopulta puhelin soi. Viulu oli löytynyt. Vähälä sai soittimensa takaisin Frankfurtin asemalta ja ehti vielä lennollekin. Tax-free:sta mukaan tarttui juhlashampanja.
– Olin yhteensä 45 minuuttia ilman viuluani. Se tunne oli aivan hirvittävä. Ensimmäinen ajatukseni oli, että nytkö se kävi minulle. Niin monille kollegoille se on tapahtunut.
Asiantuntijoiden mukaan kyseinen päivämäärä ei tarkoittanut mayoille maailmanloppua, vaan yhden aikakauden loppua ja toisen alkua. Vähälän kohdalla ennustus pitää paikkansa.
– Nykyään lasken tavarani reissuilla: yksi, kaksi, kolme. Viulukoteloa en enää koskaan pistä ylähyllylle.
Pieni piiri pyörii
Muusikot suhaavat kesäisin ympäri Suomea esiintymässä klassisen musiikin festivaaleilla, joita järjestetään hämmentävän paljon. Lauantaina päättyneitä Naantalin musiikkijuhlia pidetään klasarifestarikauden alkuna.
Ympäristö on osa klassisen musiikin kesäfestivaalien viehätysvoimaa. Eilen päättyneillä Naantalin musiikkijuhlilla esiintyi vakiotaiteilijoiden lisäksi muun muassa Apocalyptica.Naantalin Musiikkijuhlat
Vähälä on esiintynyt Naantalissa joka vuosi jo parin vuosikymmenen ajan. Hän on taiteellisen johtajan, sellisti Arto Noraksen luottomuusikkoja ja kuuluu kalustoon. Samaan tapaan Vähälä on vakioesiintyjiä muun muassa Kuhmon kamarimusiikkipäivillä.
Vastaavia vakioesiintyjiä ovat festivaalit täynnä. Kriittisesti tarkasteltuna festivaalit ovat siis pienten piirien temmellyskenttiä, joihin uusia muusikoita otetaan mukaan vähän ja harvoin.
– Perusrinki pyörii eri mausteilla, Vähälä myöntää.
Käytäntö on siinä mielessä ymmärrettävä, että tuttu konsepti tuntuu toimivan eri puolilla maata. On etu, kun yleisö tietää, mitä on luvassa. Festivaaleilla voi kätevästi seurata, mitä tutuille maailmaa kiertäville muusikoille kuuluu, ja mihin suuntaan he ovat taiteellisesti menossa.
Pääsääntöisesti klassisen musiikin festivaaleille riittääkin kiitettävästi yleisöä.
Muusikoita kesäfestivaalit vetävät puoleensa siksi, että takaraivossa on aina kaipaus kamarimusiikin pariin. Kysymys ei siis Vähälän mukaan ole siitä, että muusikot pelkäisivät jäävänsä paitsi keikkatarjouksista ja kontakteista. On eri asia soittaa orkesterin solistina tai osana sitä kuin tehdä musiikkia muutaman kollegan kanssa.
– Siinä on oma viehätyksensä. Miljööt ovat hienoja ja ihmiset ovat liikkeellä. Yleisöllehän tätä tehdään. Kieltämättä toisinaan haaveilen, että joskus tulisi se kerta, että olisi putiikki kiinni vaikkapa koko heinäkuun, kun suurin osa ihmisistä on lomalla.
Muusikoille kesäfestivaalit ovat paljon muutakin kuin työtä. Tomas Djupsjöbacka Kuhmon rantaraitilla vuonna 2016.Stefan Bremer / Kuhmon Kamarimusiikki
Käytännössä festivaalit tarjoavat myös muusikoille unohtumattomia taidekokemuksia. Anekdootteja jää kerrottavaksi jälkipolville, sillä festivaaliaika on – jos ei nyt leirielämää – niin yhteisöllistä aikaa. Vähälän koskettavin muisto Naantalista on kuluneella viikolla Helsingissä esiintyneen huippupianistin Grigori Sokolovin konsertti ja BeethoveninHammerklavier eli Sonaatti nro 29.
– Muistan kyynelehtineeni sen aikana tyyliin sokissa, että miten tämä voi olla näin upeaa.
Kerran Vähälä ja kumppanit odottivat esiintymisvuoroaan Naantalin kirkon pihalla. Aikaa oli noin kymmenen minuuttia, kun lätsähti. Lintu paskoi oksan kautta fagotisti Jussi Särkän valkoisen takin molemmille olkapäille.
– Siinä pohdittiin, että mikä olisi oikea taktiikka. Ehdotin, että kaapaistaan kuivalla pahimmat pois, ja sitten viimeistellään kostealla.
Jälki oli karmivaa, mutta se ei esiintymistä estänyt.
– Sinne vain lauteille, Vähälä muistelee.
Sibelius-viulukilpailusta epämieluisat muistot
Musiikki on Vähälän geeneissä.
– Isän puolelta Vähälän suvussa Ullavassa, Kaustisen naapuripitäjässä, on ollut seppiä, joista moni on ollut myös viulisti ja viulunrakentaja, Vähälä kertoo.
Sukutila on laitettu kuntoon ja se on kuin museo pajoineen, työkaluineen ja tarvikkeineen. Innostus viulunsoittamiseen heräsi kuitenkin arkisesti television ääressä Viuluviikarit-ohjelmaa katsellessa.
Vähälä aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana Päijät-Hämeen konservatoriossa, myöhemmin oli vuorossa Kuhmon Viulukoulu. Sen myötä myös Vähälä nähtiin soittopuuhissa televisiossa jo lapsena.
Vuonna 1995 oli aika osallistua kansainväliseen Sibelius-viulukilpailuun. Pekka Kuusiston voittoon päätynyt kisa oli Vähälälle epämieluisa kokemus. Tie tyssäsi välieriin.
Pekka Kuusisto on Sibelius-viulukilpailun ainut suomalaisvoittaja.Nella Nuora / Yle
– En ollut vielä valmis tuollaiseen kilpailuun. Soitostani puuttui jotain.
Helsingin Sanomien kriitikko Seppo Heikinheimo luonnehti Vähälän soittoa tuolloin suomalaiseksi hyvässä ja pahassa.
– Se oli tunnollista ja kunnollista, joskus hieman kitisevää eikä koskaan sensuellia tai pikkuisen keimailevaa edes silloin, kun olisi pitänyt, nimittäin Wieniawskin muunnelmissa, Heikinheimo kirjoitti.
Vähälä muistaa kritiikin edelleen ulkoa.
– Siellä luki, että Vähälä puristi liikaa sillä seurauksella, että viulun ääni meni tukkoon. Se ei tosin estänyt salissa olleita suomalaisnuorukaisia karjumasta kurkkuaan pilalle, Vähälä toistaa.
Aivan oikein. Juuri niin Heikinheimo kirjoitti, ja lisäsi nuorille vinkiksi, ettei äänenmurroksessa niin pitäisi tehdä.
Pian nuoren viulistin taidot huomattiin Heikinheimon kriittisistä sanoista huolimatta ammattipiireissä. Vähälää kosiskeltiin parikymppisenä merkittäviin pesteihin merkittävissä orkestereissa.
– Silloin koin, ettei ollut sellaisen aika ollenkaan. Oli vielä paljon opiskeltavaa ja tehtävää. Nyt kun ajattelee, niin vau, mikä luottamus heillä oli siihen, että olisin oppinut siihen hommaan. Varmasti olisinkin oppinut, sillä tekemällä oppii, Vähälä pohtii.
Vähälä ja kapellimestari Kirill Karabits konsertoivat Helsingin kaupunginorkesterin kanssa maaliskuussa 2017.Tiina-Maija Lehtonen / Yle
Äärimmäisen harvan muusikon tie vie solistiksi. Vähälä päätyi asemaansa jousi- ja kamariorkestereiden kautta. Se on luonteva jatkumo, sillä solistinen soitto on Vähälän mukaan aina kamarimusiikillista.
– Tarvittaessa nostat soittosi orkesterista ulos, tarvittaessa olet osa koneistoa. Se on presenssiä ja fraseerausta. Solistisessa soitossa kysymys on siitä, miten otat liidin itsellesi ja soitat niin, että kaikki ymmärtävät, mitä olet tekemässä.
Ajatuskin vallan väärinkäytöstä yököttää
Ollaan kymmenen minuutin päässä Tikkurilasta. Junamatka on kulunut hujauksessa ja lähenee loppuaan. Vähälä tosin jatkaa vielä matkaansa Helsingistä Naantaliin.
Toukokuun lopulla Vähälä nimitettiin Wienin musiikin ja esittävän taiteen yliopistoon viulunsoiton professoriksi. Opetuspiste löytyy siis jatkossa Suomen Viuluakatemian lisäksi Itävallasta, jonka tieltä Saksa ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulu jää historiaan.
Opettaminen on Vähälälle kutsumus.
– Siitä, mitä olen aikoinaan opettajiltani saanut, on ikään kuin kertynyt velkaa, jota on jaettava seuraaville sukupolville.
Viulistilegenda Tuomas Haapanen Jean Sibelius -viulukilpailussa 2015.Sandra Saulo / Yle
Klassisen musiikin opetus nojaa mestari–kisälli-perinteeseen, joka on altis vallan väärinkäytölle. Vähälän tapauksessa velka on kuitenkin luonteeltaan pelkästään positiivista. Hänelle tärkeimpiä opettajia ovat olleet muun muassa Pertti Sutinen, Zinaida Gilels, Ilja Grubert ja Tuomas Haapanen.
– Suurin osa opettajistani on ollut miehiä, ja kaikki ovat tehneet työnsä vastuullisesti. On yököttävä ajatus, että tilanne voisi olla toisin.
– Toki teini-iässä saatoin jonkun mestarikurssin opettajasta olla sitä mieltä, että siinä on täysi idiootti, mutta se on aivan eri asia.
Omille oppilaileen Vähälä pyrkii tarjoamaan ratkaisuja. Soittamisessa kaikki lähtee perustekniikasta ja hyvästä soittoasennosta. Ohjelmisto kasvaa kokemuksen ja harjoitustuntien mukana, ja taitotason säännölliseen tarkasteluun Vähälällä on selkeä mielipide.
Tutkinnot peruskursseista ja kevättutkinnoista lähtien ovat soitonopetuksessa hänen mielestään pelkästään hyvä asia.
– Ne nostavat motivaatiota tietyn ohjelmistokokonaisuuden opettelemiseen.
Entä miten Vähälä itse pitää soittokuntoaan yllä? Käytännössä on kuulemma saanut huomata, että konsertit itsessään pitävät vetreänä.
– Lisäksi olen taas innostunut todella perustason harjoituksista, joita tehdään myös ilman jousta, Vähälä sanoo ja koputtelee vasemman käden sormillaan ilmaviulun otelautaa.
Vähälä ja hänen kolme kantamustaan Helsingin rautatieasemalla.Karoliina Simoinen / Yle
Kännykkä kateissa
Yksi, kaksi, kolme. Matkalaukku, käsilaukku ja viulukotelo. Ne ovat Vähälän mukana, kun on aika nousta junasta Helsingin rautatieasemalle.
Ovella viulisti säikähtää ja jämähtää paikoilleen kopeloiden taskujaan.
– Missä mun kännykkä on?
Vähälä päästää ihmiset ohitseen ja käy etsimässä penkkinsä päältä ja alta. Sitten on käsilaukun vuoro.
