Opetusministeri Li Andersson (vas.) puolusti Ylen aamu-tv:ssä hallituksen kasvanutta erityisavustajien ja valtiosihteerien määrää.

Esimerkiksi Anderssonilla itsellään on työapunaan viisi erityisavustajaa ja yksi valtiosihteeri. Edellistä opetusministeriä, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosta, avusti kaksi erityisavustajaa.

– Ero on oikeastaan siinä, että minä toimin puolueen puheenjohtajana. Näissä hallitusneuvotteluissa sovittiin, että kaikille hallituspuolueiden puheenjohtajille tulee viisi erityisavustajaa, joista kolme työskentelee koko puolueen ministeriryhmälle, Andersson kertoo.

– Se on syy tälle jaolle. Asia ei liity minun avustajamäärääni, vaan siihen, mitä on sovittu kaikkien hallituspuolueiden osalta.

Andersson kertoo päätöksen juontavan juurensa edellisellä hallituskaudella käytyyn keskusteluun siitä, että lain valmistelun taso on heikentynyt merkittävästi.

– Tuli myös paljon huolestuttavaa uutisointia siitä, että ministeriöiden virkamiehet ovat uupuneita siksi, ettei poliittista työtä johdettu kunnolla, Andersson sanoo.

Helsingin Sanomat esimerkiksi uutisoi joulukuussa 2018 Sosiaali- ja terveysministeriön ongelmista.

Avustajien määrän kasvattamisella on Anderssonin käsityksen mukaan tarkoitus varmistaa poliittisen valmistelutyön onnistuminen demokraattiselle oikeusvaltiolle ominaisella tavalla.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen avustajien määrä lähes tuplaantui verrattuna Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen.

Ennen erityisavustajia oli 42 ja valtiosihteereitä neljä, nyt erityisavustajia tulee enimmillään 70 ja valtiosihteereitä 15.

Avustajien määrä herättänyt keskustelua

Pääministeri Rinteellä on valtiosihteeri, EU-asioiden alivaltiosihteeri sekä kuusi erityisavustajaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kritisoi aiemmin Anderssonin erityisavustajien määrää.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi Ilta-Sanomille maanantaina, että avustajamäärän kasvu oli looginen seuraus ministerimäärän kasvulle.

– Nähtiin, että erityisesti EU-puheenjohtajuuskausi tekee valtiosihteereiden määrän lisäämiseen paineita. Eiköhän tässä huiput ole. Tärkeintä on, että saadaan tämä orkesteri soittamaan, soittajia on stagella riittävästi, Lintilä linjasi haastattelussa.

Sipilän johtamassa hallituksessa oli alunperin 14 ja lopulta 17 ministeriä.

Rinteen hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa esitettiin 2,9 miljoonan euron lisäystä ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkamenoihin. Tätä vuotta koskevat palkkamenot nousevat 6,5 miljoonasta eurosta 9,4 miljoonaan euroon.

Lue lisää:

Rinteen hallituksen valtiosihteerien määrä lähes nelinkertaistuu edelliseen hallitukseen verrattuna

Mitä tekee ministerin avustaja? Yhdessä Suomen vähiten arvostetussa ammatissa turvataan ministerin poliittinen selusta

STM:n virkamiehet HS:lle: Ministeriön johto hukassa lainvalmistelun kanssa

Pakkoruotsin paluu yo-kirjoituksiin on hallituksen tavoite – Opetusministeri Andersson: "Ensin selvitetään, mihin se käytännössä johtaisi"

Teknologiajätti Facebook on kuunnellut käyttäjiensä äänipuheluita ja kirjoittanut ylös niiden sisältöä, kertoo yhdysvaltalaismedia Bloomberg. Facebook kertoi Bloombergille tehneensä näin sellaisten käyttäjien kohdalla, jotka olivat antaneet siihen luvan.

Facebook oli värvännyt satoja alihankkijoita kuuntelemaan ja litteroimaan Facebook Messengerin käyttäjien äänipuheluita.

Yhtiön mukaan se toimi näin testatakseen ja kehittääkseen keinoälynsä kykyä tulkita puhetta. Facebook kertoo, että puheluiden kuuntelu lopetettiin yli viikko sitten.

Myös Apple ja Google kertoivat hiljattain lopettaneensa käyttäjien keskustelujen ja äänikomentojen kuuntelun. Amazon puolestaan on antanut käyttäjille mahdollisuuden estää heidän äänensä tallentamisen.

Bloombergin mukaan Facebook-käyttäjien keskusteluja kuunnelleille alihankkijoille ei kerrottu syytä siihen, miksi keskusteluja piti litteroida.

Miljardisakot yksityisyyden loukkaamisesta

Heinäkuussa sosiaalisen median jätti sopi maksavansa noin viiden miljardin dollarin eli noin 4,5 miljardin euron sakon käyttäjien yksityisyyden loukkaamisesta.

Kyse oli siitä, että Facebook hyödynsi kasvojentunnistusteknologiaa käyttäneiden ihmisten henkilökohtaisia tietoja ja käytti puhelinnumeroita mainostarkoituksiin.

Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on Bloombergin mukaan kiistänyt kongressin edessä sen, että yhtiö keräisi käyttäjien äänitietoja.

– Puhutte salaliittoteorioista, joiden mukaan kuuntelemme mikrofonejanne ja käytämme sitä mainoksiin, Zuckerberg sanoi Bloombergin mukaan senaattori Gary Petersille kuulemisessa vuonna 2018.

Nurmoon suunnitteilla oleva jättimäinen biokaasulaitos on saanut ympäristöluvan. Hallinto-oikeus ei saanut valitusaikana luvasta yhtään kirjelmää.

Biokaasulaitokselle on kaavoitettu kahdeksan hehtaarin kokoinen alue. Alue sijaitsee noin kaksi kilometriä Nurmon Atrian tehtaalta Lapuan suuntaan. Myös kaava on saanut lainvoiman.

Toistaiseksi maan suurimman biokaasulaitoksen toteutuminen ei ole kuitenkaan vielä varmaa. Yrityksen on varmistettava, että nesteytetylle biokaasulle löytyy tarpeeksi asiakkaita, jotta liiketoiminta saadaan kannattavaksi.

– Lopullinen investointipäätös on vielä tekemättä. Neuvottelemme parhaillaan energianmyynnistä, mutta sopimuksia ei vielä ole tehty, kertoo Nurmon Bioenergia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Tapani Heilä.

Heilä arvioi investointipäätöksen tulevan vastaan syksyn kuluessa.

– En usko, että hanke olisi vaarassa. Energian hinta on kuitenkin saatava tietylle tasolle, jotta toiminta olisi taloudellisesti järkevää.

Asiakkaita haettava teollisuudesta

Nurmon biokaasulaitoksen tuottama bioenergia on tarkoitus tulla raskaan liikenteen käyttöön. Sille on myönnetty yhdeksän miljoonan euron valtiontuki.

– Raskas liikenne ei kuluta vielä tarpeeksi nesteytettyä kaasua. Siihen päästään arviomme mukaan vuonna 2025. Ennen sitä meidän on löydettävä biokaasulle asiakkaita teollisuudesta, Heilä sanoo.

Kaikkiaan hanke maksaa arviolta yli 33 miljoonaa euroa. Jos neuvottelut onnistuvat, on rakentaminen tarkoitus aloittaa vielä tämän vuoden puolella tai viimeistään ensi keväänä. Prosessitoimittajien tarjoukset laitoksen eri osista ovat jo pöydällä.

Nurmon Bioenergian laitos tuottaisi vuositasolla arviolta 90 000 megawattituntia, mikä vastaa noin yhdeksää miljoonaa litraa dieseliä. Raaka-aineena käytettäisiin muun muassa teurastamosta tulevaa biojätettä, ruokajätettä ja maataloudesta syntyvää lantaa.

Biokaasulaitoksen rakennuslupa on vielä Seinäjoen kaupungin käsittelyssä. Päätös siitä annetaan julkipanon jälkeen 23.8.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto hyväksyi biokaasulaitoksen suunnitelmat keväällä.

Poliisille on toimitettu Tampereella vajaat kymmenen kappaletta 20 euron leikkirahaseteleitä, joilla on maksettu tai yritetty maksaa tuotteita kaupoissa ja kioskeissa. Seteleissä lukee "movie money", ja "This is not legal, it is to be used for motion props". Poliisi tutkii tapauksia nimikkeellä väärän rahan käyttö.

Lisäksi kesän aikana poliisille on toimitettu neljä sadan euron seteliä, joissa on kyrillisin kirjaimin venäjänkielinen teksti. Tekstissä sanotaan, ettei kyseinen raha ole laillinen maksuväline. Poliisille on toimitettu myös muutama 50 euron seteli, jossa on kiinankielinen teksti.

Paperi ei tunnu seteliltä

Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jussi Pilviö sanoo, että tapauksia on tullut useita viime aikoina. Suurin osa rahoista on mennyt läpi kaupoissa.

– 20 euro menee helposti läpi, kun sitä ei tarkisteta.

Poliisi toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota seteleihin. Leikkirahat ovat olleet värikopioita rahoista, mutta niissä on lukenut, etteivät ne sovellu maksamiseen. Myös paperilaatu on erilainen.

– Leikkiraha on ollut normipaperia ja se pitäisi huomata siitä leikkirahaksi.

Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa laiturissa seisoo ylväänä valkoinen Ariel 2 -purjevene 28-metrisine mastoineen.

Alus on samanlainen IMOCA 60 -luokan purjevene kuin se, johon 16-vuotiaan ilmastoaktivistin Greta Thunbergin on määrä astua tänään keskiviikkona iltapäivällä Britannian Plymouthissa.

Suunnitelmien mukaan Malizia II -purjevene kuljettaa ruotsalaisteinin noin kahdessa viikossa New Yorkiin, jossa hän puhuu syyskuussa ilmastohuippukokouksessa.

Mukana Malizia II -veneessä ovat Greta Thunbergin isä Svante, aluksen kapteenit Boris Herrmann ja Pierre Casiraghi sekä dokumentaristi Nathan Grossman.

Polvisuojat ja kypärät varusteina

Kun kilpapurjehduksen harrastaja Ari Huusela esittelee omaa alustaan, käy selväksi, että Thunbergin purjehduksesta tulee rankka niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Huusela kuvailee veneluokkaa purjeveneiden Formula 1:ksi. IMOCA 60 -luokan purjeveneistä on riisuttu kaikki turha, jotta alus olisi mahdollisimman kevyt purjehtimaan nopeasti.

18-metrisen veneen sisätilat ovat ahtaat, ja niissä pitää liikkua kontaten. Polvisuojat ja kypärä suojaavat iskuilta, kun vene heilahtelee merenkäynnissä.

– Vene ei ole suorassa hetkeäkään. Meteli ja rytinä on valtava, kun purjehditaan lujaa, Huusela toteaa.

Kuulosuojaimet käytössä

Nukkumiseen matkustajat käyttävät IMOCA 60 -luokan purjeveneissä sisäseinällä roikkuvia meripunkkia, joihin he kiilaavat itsensä seinää vasten köyden avulla.

Huuselan mukaan punkassa voi nukkua enintään kolme varttia tai tunnin kerrallaan, kunnes olkapäät puutuvat. Nukkuminen vaatii kovassa melussa kuulosuojaimia tai vähintään hyviä korvatulppia.

Thunbergin aluksen kapteenin Boris Herrmannin tiimi kertoo sivuillaan, että nukkumista on hieman helpotettu normaalia paremmilla patjoilla ja verholla, joka erottaa punkan kajuutasta.

Olot veneessä ovat silti karut.

– Henkisellä puolella jännitys siitä, kestääkö vene, on koko ajan läsnä. Kyseessä on haastava tila, josta ei pääse karkuun, Huusela kuvailee.

Huuselan mukaan jokaisen yksinkertaisenkin asian toimittaminen on parhaimmillaan 30 solmua eli 56 kilometriä tunnissa kulkevassa veneessä hankalaa.

Purjeveneessä ei ole vessaa vaan tarpeet tehdään ämpäriin.

Ruuanlaitto onnistuu pienellä retkikeittimellä, jolla keitettävä vesi yritetään kaataa pussiruokien sekaan läikyttämättä.

Vesiturbiinit tuottavat energiaa

Thunberg käyttää New Yorkin -matkaan purjevenettä, koska hän ei halua matkustaa runsaita hiilidioksidipäästöjä tuottavilla lentokoneilla tai risteilyaluksilla.

Purjeveneellä matkustamalla hiilijalanjälki jääkin pieneksi. Boris Herrmannin Malizia II -alus saa sähkölaitteiden vaatiman virran aurinkopaneeleista ja vesiturbiineista, jotka tuottavat energiaa meriveden virtauksesta.

Veneessä on hätätilanteita varten moottori, mutta siihen ei ole merimatkan aikana tarkoitus turvautua.

Ympäristöasioiden lisäksi purjehduksella panostetaan turvallisuuteen, onhan mukana kokemattomia matkustajia. Veneellä ei ajeta huippunopeutta, ja Huuselan mukaan sääolosuhteet eivät ole pohjoisella Atlantilla elokuussa vielä pahimmillaan.

IMOCA 60 -purjevene kulkee niin nopeasti, että se pystyy kiertämään pahimmat matalapaineet ja myrskyt. Satelliittidata on kytketty aluksen tietokoneeseen, ja kapteenit käyttävät Huuselan mukaan sääennusteiden tutkimiseen useita tunteja päivässä.

– Matka on Gretalle hieno kokemus, joka jää loppuiäksi mieleen, purjehduskonkari Ari Huusela arvelee.

Lisää aiheesta:

Lentämistä välttelevä ilmastoaktivisti Greta Thunberg matkaa New Yorkiin purjeveneellä – kapteenina on Monacon prinsessa Carolinen poika

Radio Yle Puheen aamu: Yksinpurjehtija Ari Huusela: Greta Thunbergin matka Atlantilla on kuin ajaisi kitarakopassa moottoritiellä

Tautia löytyi Porvoossa sijaitsevan Näsin hammashoitolan työntekijältä.

Kaupunki kertoo, että se on yhteydessä altistuneisiin asiakkaisiin puhelimitse kuukauden kuluessa, ja heitä ohjeistetaan tutkimusten järjestämisestä.

Hammashoitolan altistunut henkilökunta on jo kartoitettu ja heille on tiedotettu asiasta erillisessä informaatiotilaisuudessa.

Suomessa todetaan vuosittain noin 300 uutta tuberkuloositapausta, ja näistä suurin osa aikuisilla.

Noin kolmasosa tuberkuloosille altistuneista terveistä aikuisista saa tartunnan, ja heistä noin yksi kymmenestä sairastuu.

Sairastumisriski on erityisesti pienillä, rokottamattomilla lapsilla. Myös iäkkäillä ja niillä, joiden elimistön puolustuskyky on sairauksien tai lääkitysten takia heikentynyt on suurempi riski sairastua tuberkuloosiin.

Tavallisin tautimuoto on keuhkotuberkuloosi, jonka oireita ovat muun muassa pitkittynyt yskä, ruokahaluttomuus, laihtuminen väsymys ja kuumeilu.

Hengitysteitse, keuhkotuberkuloosia sairastavan potilaan yskiessä tarttuva sairaus paranee lääkityksellä.

Tartunnan vaara on sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvilla henkilöillä ja myös muilla, jotka ovat oleskelleet pidempään sairastuneen kanssa samassa sisätilassa.

Helsingin poliisi epäilee Päivi Räsästä (kd.), Hussein al-Taeeta (sd.) ja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansaryhmää vastaan.

Ihmetystä ja arvostelua on herättänyt se, että tutkintaa johtaa vihreätaustainen rikoskomisario Pekka Hätönen. Hätönen oli viime kunnallisvaaleissa vihreiden ehdokkaana Espoossa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kritisoi voimakkaasti Uuden Suomen jutussa sitä, että muiden puolueiden kansanedustajien toimia tutkii vihreätaustainen poliisi.

Halla-aho ei ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota tilanteeseen.

Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio on saanut kielteistä palautetta asiasta.

Aapio käynnisti selvityksen tilanteesta tänään aamulla.

– Kielteistä palautetta on tullut sähköpostiini ihan tavallisilta kansalaisista. Olen käynnistänyt selvityksen tästä tilanteesta, poliisipäällikkö Lasse Aapio sanoi Ylelle.

Nyt selvitetään, kuuluuko tutkinnanjohtaja edelleen puolueeseen

Rikoskomisario Pekka Hätönen on kommentoinut aiemmin julkisuudessa, ettei hän kuulu enää vihreisiin.

Nyt Helsingin poliisilaitos selvittää tätäkin.

– Minulle on tullut viestejä, joiden mukaan hän olisi edelleen puolueen jäsen. Tätä nyt selvitellään, Aapio sanoi.

Hätönen johtaa Helsingin poliisilaitokselle perustettua niin sanottua viharyhmää, jossa viharikoksia tutkitaan.

Helsingin poliisissa pohditaan nyt jopa sitäkin, joudutaanko poliitikkoja koskevassa tutkinnassa vaihtamaan tutkinnanjohtajaa.

– Siihen en osaa vielä tässä vaiheessa vastata, Aapio sanoi.

Lue myös:

Poliisi epäilee kolmea kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – "Voi olla, että Räsäsen ja al-Taeen tutkinta rajataan"

Banaanien olemassaoloa uhkaavan panamantaudin uusin muoto on vuosien estotoimenpiteistä huolimatta onnistunut löytämään tiensä Amerikkaan, National Geographic kertoo. Tähän asti se on tehnyt tuhojaan lähinnä Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa.

Kolumbian maataloudesta vastaava viranomainen ICA vahvisti niin kutsutun panamantaudin saapuneen Karibian alueen rannikkoseuduille. Samalla valtio julisti kansallisen hätätilan.

Panamantaudin uusimman muunnoksen, nimeltään Tropical Race 4, aiheuttaa Fusarium oxysporum f. sp. cubense -sieni, joka on immuuni sienimyrkyille. Kasveja on siis voitu vain suojella siltä.

Banaani on maailman suosituin hedelmä. Mitä tapahtuu, jos se katoaa?

Banaanin kahdestatoista suurimmasta viejämaasta yhdeksän sijaitsee Amerikan mantereella. Ecuador tuottaa lähes neljänneksen maailmalle vietävistä banaaneista ja tekee kaupalla noin 3,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

Banaania eniten ulkomaille vievät valtiot, joista Amerikan mantereella ja Karibialla sijaitsevat tummennettu

Panamantaudin leviäminen Amerikan mantereelle uhkaa banaanin roolia sekä ravintona että vientituotteena.

Vaikka tautiin sairastuneet banaanit ovat ihmiselle syömäkelpoisia, aiheuttaa tauti lopulta sen, etteivät banaanikasvit enää tuota hedelmiä. Se voi tuhota kokonaisia banaaniviljelmiä kuukausissa.

Nopea leviäjä

Panamantaudin Tropical Race 4 -muunnos havaittiin ensimmäistä kertaa Taiwanin maaperässä Itä-Aasiassa vasta 1990-luvun alussa. Tuhoava sienitauti pysytteli pitkään Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa, kunnes se levisi 2010-luvun taitteessa Lähi-itään ja Afrikkaan.

Tutkijat osasivat pelätä, että sieni pääsisi väistämättä myös Latinalaiseen Amerikkaan, joka on koko maailmanlaajuisen banaaninviennin keskus.

– Kun taudin havaitsee, on jo liian myöhäistä. Se on jo todennäköisesti levinnyt tutkitun maaperän ulkopuolelle, kertoo Gert Kema, Wageningenin yliopiston kasvipatologian professori Alankomaista. Keman tutkimus löysi panamantaudin Kolumbiasta.

Osasyyllinen taudin nopealle leviämiselle on itse banaaninviljely. Kaupallisilla plantaaseilla kasvatetaan lähes poikkeuksetta vain Cavendish-banaanilajiketta. Koska lajikkeen banaaneilla on identtinen perimä, on niillä myös identtinen alttius sairastua.

Yhden lajikkeen kasvattaminen on halpaa ja tehokasta kaupallisesti, mutta se jättää kasvit vaarallisen alttiiksi epidemioille.

Ei ole banaania, joka voisi meidät pelastaa

Vahvasti banaaninvientiin nojaavissa Latinalaisen Amerikan valtioissa tauti voisi synnyttää valtavaa taloudellista huolta.

Ecuadorissa laitettiin banaanikasvien tuonti karanteeniin jo heinäkuussa, kun maa halusi estää panamantaudin leviämisen hinnalla millä hyvänsä. Maatalous- ja karjaministeri Xavier Lazo Guerrero kertoi Science-lehdelle, että tautia vastaan on taistelemassa niin poliisi, rajavartiosto, tullit, maahanmuuttoviranomaiset kuin armeijakin.

Maailmaa on kohdannut banaanikriisi ennenkin. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla panamantaudin aiempi muunnos, Tropical Race 1, tuhosi Gros Michel -banaanilajikkeen lähes täysin. Tuolloin Cavendish-banaaneja ei vielä syöty länsimaissa – Gros Michel -banaani oli se, mitä tuotiin.

Banaania, jolla olisi tällaisen kestävyyden ja tautisuojan lisäksi samanlainen maku ja ulkonäkö kuin pidetyllä Cavendishilla, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Banaanintuottajat vaihtoivat katastrofin jälkeen lajikkeeksi hieman mauttoman Cavendishin, sillä sen tiedettiin olevan vastustuskykyinen panamantaudille. Tauti on kuitenkin kehittynyt sellaiseksi, että Cavendishkaan ei pysty suojautumaan siltä.

Entäs nyt, 2000-luvulla? Kuinka Cavendishin katoamisesta selvittäisiin?

Maailmassa kasvaa tuhansia erilaisia banaaneja, mutta vain muutamalla lajikkeella on ankaraan kaupalliseen tuotantoon soveltuvia ominaisuuksia.

Banaania, jolla olisi tautisuojan lisäksi samanlainen kestävyys, maku ja ulkonäkö kuin pidetyllä Cavendishilla, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Mitä käy ruokakauppojen hedelmälaareille?

Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Afrikassa ja Aasiassa banaanit ovat merkittävä ravinnon lähde.

Tuottajamaissa paikalliset käyttävät päivittäisenä ravintona monia Cavendish-lajikkeesta poikkeavia banaaneja, kuten keittobanaaneja. Panamantauti on kuitenkin ankara. Se pystyy tarttumaan lähes mihin tahansa lajikkeeseen.

Jos banaanisadot pienenevät merkittävästi, syntyy monissa maissa lisäpulaa ruuasta.

Keskon hedelmistä ja marjoista vastaava osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttusen mukaan Suomi on aiemmin joutunut seuraamaan lähinnä sivusta, kuinka panamantauti on vaikeuttanut tuotantoa Aasiassa. Sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta Euroopan hintoihin ja tuontiin.

Nyt hän on kuitenkin huolestuneempi. Latinalainen Amerikka on Euroopan merkittävin tuotantoalue banaanintuonnissa.

– Karanteenimenetelmät ovat hitaita ja kalliita, eikä niillä saada nopeaa parannusta aikaan, mikäli tauti leviää rajua vauhtia.

Karttusen mukaan tuotanto- ja tavarantoimitusprotokollat banaanifarmeilla toimimiselle ovat nyt tiukkoja.

– Työvälineet ja autot tulee desinfioida ja tuotantoalue tulee jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, jotta taudin leviäminen pystytään estämään, Karttunen sanoo.

Panamantauti tarttuu maaperän, veden ja taimien kautta.

National Geographic arvioi, että panamantauti tulee näkymään tuontimaissa enimmäkseen korkeampina hintoina ja tyhjempinä hedelmähyllyinä.

Karttunen näkee banaanin hinnan nousevan pitkällä aikavälillä Suomessakin, mikäli taudin leviämistä ei saada nyt pysäytettyä.

Hän kuitenkin uskoo, että Gros Michel -lajikkeen kaltainen tilanne, jossa vientibanaani kuolee lähes sukupuuttoon, onnistutaan välttämään.

– Tuotannossa noudatetaan nykyään erilaisten laatusertifikaattien vaatimia toimintatapoja. Varotoimenpiteiden liittäminen osaksi päivittäistä toimintaa on huomattavasti aiempaa helpompaa.

Geenimanipulaatio ja oudot banaanit apuun

Koska banaani ei siemenettömyytensä vuoksi lisäänny hedelmiensä avulla, ovat kaikki kaupan yksilöt toistensa kopioita. Tämän vuoksi uusien lajikkeiden kasvattaminen on todella vaikeaa ja aikaa vievää.

Hondurasilaiset tieteilijät ovat kehitelleet panamantaudille resistantteja banaaneja, mutta niiden epäillään olevan liian outoja kuluttajien makuun. Kanadan markkinoilla kokeiltiin 90-luvulla Hondurasissa kehitettyjä Goldfinger- ja Mona Lisa -lajikkeita, mutta ne eivät menestyneet.

Australiassa selvitetään Cavendish-banaanin geenimanipulaatiolla, josko siitä voitaisiin muovata panamantaudista selviävä lajike. Ratkaisuja ei vielä ole, eikä geenimanipuloitu ravinto ole monien mielestä houkuttelevaa.

Kysymys on siitä, ovatko ihmiset valmiita muuttamaan makuaan. Rony Swennen, banaanitutkija

Keskon Karttunen pitää mahdollisena, että lajikekehittely tuottaa jossain vaiheessa hedelmää.

Yleinen käsitys asiantuntijoiden piirissä on, että banaanimarkkinoita ei kyetä pelastamaan yhdellä lajikkeella, vaan pitkäaikainen kestävyys vaatisi monia erilaisia panamantaudille vastustuskykyisiä hedelmiä.

– On banaanilajikkeita, jotka ovat eri värisiä, muotoisia ja makuisia, jotka pystyvät selviämään panamantaudista. Kysymys on siitä, ovatko ihmiset valmiita muuttamaan makuaan, Leuvenin yliopiston professori, banaanitutkija Rony Swennen sanoo.

Pärjäisitkö sinä ilman banaaneja? Keskustele aiheesta kello 22 saakka!

Korjaus klo 13.16: Jutun alussa olleessa taulukossa luki, että kyseessä ovat banaanin 12 suurinta tuottajamaata. Todellisuudessa ne ovat 12 suurinta viejämaata. Tämä selittää Alankomaiden ja Belgian löytymisen listalta.

Lue lisää:

Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon – taas

Kolumbialaiset haluavat tutkia Chiquita-banaanien pomojen toimet sisällissodan ajoilta

Noin kolmekymppisen Espoossa asuvan miehen epäillään hyväksikäyttäneen kymmeniä lapsia. Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi poikkeuksellisen laajassa rikossarjassa.

Poliisin epäilee, että miehellä on ollut jopa 52 eri uhria. Häntä epäillään yhteensä 12 törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, 39 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä kahdesta lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.

Miehen epäillään lähestyneen uhrejaan sosiaalisessa mediassa. Poliisin mukaan keskustelut ovat lähteneet liikkeelle jutusteluna, mutta kääntyneet nopeasti seksuaalissävytteiseksi. Mies on pyytänyt uhreilta video- ja kuvamateriaalia ja lähettänyt sellaista myös itse. Epäillyt rikokset tapahtuivat Instagramissa ja Snapchatissä. Poliisin tietojen mukaan uhrit ja epäilty eivät tavanneet kasvokkain.

Uhrien suuren lukumäärän lisäksi seksuaalirikoksista tekee poikkeuksellisen tekotapa.

– Tämä on uudenlaista rikollisuutta, sillä kyseessä on puhtaasti sosiaalisen median sovelluksissa tapahtunut tekosarja. Tällaista ei ole vielä aiemmin paljastettu, rikoskomisario Max Bock kertoo.

Poliisin käsityksen mukaan epäilty on toiminut yksin.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2018–2019. Eri puolelta Suomea kotoisin olevat uhrit ovat iältään 9–15-vuotiaita. Vyyhti alkoi paljastua, kun yksi uhreista kertoi epäillyn kanssa käydyistä keskusteluista vanhemmilleen, ja vanhemmat tekivät asiasta rikosilmoituksen alkuvuodesta 2019. Poliisia huolestuttaa, että kukaan muu lapsista ei kertonut aikuiselle epäillyn viestittelystä.

– Lapsia tulee kannustaa kertomaan välittömästi tapahtumista luotettavalle aikuiselle, joka voi auttaa käsittelemään asiaa ja ottaa tarvittaessa yhteyttä poliisiin, Bockkertoo Länsi-Uudenmaan poliisin tiedotteessa.

Epäilty on ollut vangittuna maaliskuun 2019 alusta alkaen. Seuraavaksi juttu siirtyy syyteharkintaan.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan epäilty on aiemmin ollut osallisena kahdessa pahoinpitelytapauksessa helmikuussa 2018. Ensimmäisessä tapauksessa epäilty oli itse uhrina ja häntä yritettiin lyödä päähän. Toisessa tapauksessa espoolaismies on kirjattu pahoinpitelystä epäillyksi. Molemmat tapaukset ovat tapahtuneet samana päivänä, ja niiden istuntopäivä on lokakuun puolivälissä 2019.

Lue myös:

Mitä sanoisit, jos lapsesi tulisi kertomaan seksuaalisesta ahdistelusta? Tässä jutussa voit kokeilla – saat myös palautetta sanavalinnoistasi

Tuore tuomio valottaa, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa: Olet kaunis ja ihana tyttö, rakastan sinua tavalla, jolla kukaan muu ei ole ennen rakastanut

Juttua korjattu 14.8.2019: Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2018–2019 ja tapahtumat paljastuivat poliisille 2019, ei toisin päin, kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa virheellisesti luki.

Luksushotellikonserni Kämp Collection Hotels on myyty norjalaisen sijoittajan Petter Stordalenin omistamalle Nordic Choice Hospitality Groupille.

Kämp Collection Hotelsin tunnetuin hotelli on vuonna 1887 perustettu Hotelli Kämp Helsingin ydinkeskustassa. Konsernin hotelleihin kuuluvat Kämpin lisäksi muun muassa Bulevardilla sijaitseva design-hotelli Klaus K sekä neljä GLO-hotellia. Kaikkiaan konsernilla on kymmenen hotellia ja 17 ravintolaa. Yhdestoista hotelli valmistuu Espoon Keilaniemenrantaan vuonna 2023.

Kämp Collection Hotelsin kaikki yli 600 työntekijää jatkavat vanhoina työntekijöinä yrityskaupan jälkeen.

– Kämp Collection Hotelsin osto on merkkipaalu sekä yhtiölle että itselleni, ja yksi tärkeimmistä kaupoista, jonka olen tehnyt hotellialalla, Stordalen sanoo Nordic Choicen tiedotteessa.

Stordalen kuvailee Suomea ja Helsinkiä erittäin potentiaalisiksi matkakohteiksi ja sanoo markkinan kasvavan tasaisesti.

– Haluamme varmistaa, että hotellien laadukkaan toiminnan kehitystyö jatkuu ja asiakaskokemuksen korkea taso jatkaa nousemistaan yhä korkeammalle, Stordalen sanoi Kämp Collection Hotelsin tiedotteessa.

Norjalaislehti Dagens Näringslivin mukaan kauppahinta on yli miljardi Norjan kruunua eli yli sata miljoonaa euroa. Kämp Collection Hotelsin enemmistön ovat aiemmin omistaneet sijoitusyhtiö CapManin hallinnoimat rahastot.

Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Dagens Näringslivin mukaan Suomen kilpailuviranomaisen päätöstä odotetaan syksyn aikana.

Stordalenin omistama ja perustama Nordic Choice on pohjoismainen hotelliketju, joka tunnetaan Suomessa muun muassa Clarion-hotelleista. Kaikkiaan Nordic Choicella on 195 hotellia Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Työntekijöitä on noin 16 500.

Tausta: Iso osa rikoksista jää ilmoittamatta

Netissä tapahtuvat tai alkunsa saavat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat nousseet tänä vuonna puheenaiheeksi Suomessa. Suurin syy siihen on Oulussa paljastunut grooming-vyyhti, jonka oikeuskäsittely alkoi juuri.

Grooming tarkoittaa internetissä alkavaa nuoren seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen valmistelua. Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalisen median sovellusten lisääntyessä myös mahdollisuudet lasten ja nuorten houkutteluun ovat lisääntyneet. Lasten houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin lisättiin Suomen rikoslakiin kesällä 2011.

Tämä Ylen juttu avaa käräjätuomion kautta, miten lapsen metsästäjä toimii verkossa. Sosiaalisen median sovellusten lisäksi pedofiilit hyödyntävät lasten suosimia pelejä, kuten Fortnitea ja Minecraftia.

Iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Syynä on usein uhrin häpeä. Aikuisen kannattaa puhua etukäteen nuoren kanssa internetissä olevista vaaroista. Hyviä vihjeitä siihen saat lisää muun muassa Pelastakaa Lasten Ota puheeksi -verkkomateriaalista tai Rikosuhripäivystyksen verkkomateriaalista.

Tämän jutun käsikirjoittamiseen osallistuivat tamperelaisen Sammon keskuslukion viestintälinjan uutisluokkalaiset Julia Silva, Liisa Matveychuk, Paul Pellas, Siiri Piirainen ja Mark Lyukhatan. Jutun taustamateriaalina on käytetty myös nuorten todellisia kertomuksia ahdistelusta, mutta "chattibotin tarina" on kuvitteellinen.

Asiantuntijoina jutussa toimivat psykologi Hanna-Mari Lahtinen Itä-Suomen yliopistosta ja asiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen Pelastakaa lapsista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa keskiviikkona 21. elokuuta 2019. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö kertoo Twitterissä odottavansa mielenkiintoisia ja hyödyllisiä keskusteluja.

Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan presidentit neuvottelevat ensin Presidentinlinnassa Helsingissä. Presidenttien on tarkoitus keskustella Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden lisäksi alueellisista ja kansainvälisistä kysymyksistä.

Presidentit pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden keskustelujen jälkeen.

Vierailun lopuksi presidentit nauttivat päivällistä Suomenlinnassa.

Putin ja Niinistö tapasivat viimeksi Pietarissa huhtikuussa järjestetyn Arktisen foorumin yhteydessä.

Suomessa Putin vieraili viimeksi heinäkuussa 2018.

Lue myös:

Niinistö Putin-tapaamisesta: Mikään aihe ei ole tabu

Iso pala suomalaisen hotellibisneksen kermaa siirtyy norjalaisen Nordic Choice Hotels -ketjun omistukseen.

Kotimainen sijoitusyhtiö Capman myy tänään keskiviikkona julkistetussa kaupassa norjalaisille koko Kämp Collection Hotelsin. Siihen kuuluu kymmenen luksushotellia.

Niistä tunnetuin on Helsingin ydinkeskustassa Pohjoisesplanadilla sijaitseva Hotel Kämp. Hotelli on avattu vuonna 1887, eli palvellut yli koko itsenäisen Suomen historian.

Myös muut kaupassa siirtyvät hotellit kuuluvat Suomen tasokkaimpiin: Hotel St. George, Klaus K Hotel, Hotel Haven, Hotel Lilla Roberts, Hotel Fabian ja neljä Glo-hotellia. Niistä kahdeksan sijaitsee Helsingin keskustassa.

Glo-hotelleista yksi sijaitsee Espoon Leppävaarassa ja toinen Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Ostaja on sijoittaja–miljardööri Petter Stordalenin Nordic Choice Hospitality Group. Hotellit siirtyvät osaksi Nordic Choice Hotels -ketjua, jossa on yhteensä 195 hotellia Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Miksi hotellit kaupattiin?

Pääkaupunkiseudun hotellimarkkina on ollut kasvussa, ja myös luksushotelleille on riittänyt kysyntää.

Kämp Collection Hotelsin omistaja Capman ei kommentoi päivän tiedotteessaan kaupan syitä. Hotellialan konsultti arvelee, että sijoittaja on saanut omistuksistaan haluamansa.

– Pääomasijoittaja hakee tuottoa investoinnille. He ovat ilmeisesti saaneet sen, mitä ovat omistuksestaan hakeneet, sanoo Nordic Hotel Consultingin Suomen-toimiston johtaja Jan-Erik Lagerström.

– Yöpymisen keskihinta pääkaupunkiseudulla on ollut vahvassa kasvussa. Yksilöllistä palvelua tarjoavien hotellien tarjonta on lisääntynyt, ja taloudellisesti lihavat vuodet ovat palvelleet tätä segmenttiä, Lagerström jatkaa.

Lagerström pitää kauppaa merkittävimpänä hotellialalla sitten kesän 2017, jolloin ruotsalaisketju Scandic osti Restelin koko hotellitoiminnan eli muun muassa Cumulukset ja Holiday Innit. Nyt norjalaiskaupan jälkeen Suomen hotellimarkkinoiden kärkikolmikossa on enää yksi suomalainen nimi, Sokos Hotels.

Kauppahintaa ei ole kerrottu julkisesti. Lagerström arvioi varovaisesti, että hinta asettuu "kolminumeroiseksi" eli yli sadan miljoonan euron.

Kauppa on yli viiden vuoden työn päätepiste, sanoo Kämp Collection Hotelsin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ari Tolppanen.

– Pääomasijoittajan liikeidea on, että se ostaa, kehittää ja myy. Nyt oli viiden ja puolen vuoden jälkeen aika myydä omistus ja siirtyä elinkaaren seuraavaan vaiheeseen, Tolppanen sanoo.

Viidellä ja puolella vuodella Tolppanen viittaa investointijaksoon, jona aikana hotellit on muutettu palveluiltaan ja myös asiakashinnoiltaan pohjoismaiselle tasolle.

Toisin sanoen: asiakkaat maksavat huoneistaan enemmän, ja saavat vastineeksi enemmän palveluita. Näin Capman synnytti Helsinkiin ryppään kalliita luksushotelleita, jotka kiinnostivat nyt kansainvälistä sijoittajaa.

Mikä on hotellien ja erityisesti Hotel Kämpin kohtalo norjalaiskäsissä?

– Olen täysin vakuuttunut, että uusi omistaja jatkaa samaa mitä Capman on tehnyt, eli investoi edelleen voimakkaasti laadun parantamiseen ja todennäköisesti aika moneen uuteen hotelliin, Tolppanen sanoo.

– Siksi on erittäin miellyttävä luovuttaa avaimet hotelli Kämppiin, joka kuitenkin on suomalainen instituutio ja todistanut yli 130 vuoden aikana monta käännettä tässä maassa, hän jatkaa.

Asiantuntijat: Kauppa tuo hotelleille näkyvyyttä

Uusi omistaja Nordic Choice on iso laatuhotelleihin keskittynyt ketju.

Sekä Lagerström että Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi uskovat, että leveämmistä hartioista on kaupassa siirtyville hotelleille hyötyä.

– Kauppa vahvistaa hotellien näkyvyyttä ulkomaisten asiakkaiden silmissä. On sinänsä hieno asia, että suomalainen hotelliketju on kiinnostanut isoa kansainvälistä ketjua, Lappi sanoo.

Lapin mukaan pelkät ulkomaiset turistit ja liikematkailijat eivät kuitenkaan riitä kannattelemaan koko kasvanutta luksushotellien markkinaa.

– Luksuhotellit ovat aika vaikea markkina. Harvassa ovat ne hotellit, jotka elävät pelkällä ulkomaisella kysynnällä, Lappi sanoo.

Hän toivoo piristysruisketta luksushotellien kotimaiselle käytölle muun muassa lähimatkailun kasvusta.

Stordalen tunnetaan Jätkäsaaren Clarionista

Miljardööri Petter Stordalen tuli suomalaiseen hotellibisnekseen ryminällä vuonna 2016.

Tällöin Stordalen avasi Helsingin Jätkäsaareen Suomen ensimmäisen Clarion-hotellin. Nordic Choice Hotels -ketjulla on nyt lisäksi Clarion-hotelli Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja F6-hotelli Helsingin keskustassa.

Vuonna 2017 Ylen haastattelussa Stordalen kertoi laajennushaluistaan ja sanoi haluavansa saada erityisesti Venäjältä ja Aasiasta Suomeen tulevat matkailijat ketjunsa hotelleihin.

Stordalen perheineen on maailman muutaman tuhannen rikkaimman joukossa. Talousjulkaisu Forbes arvioi, että Stordalenin keräämä omaisuus on arvoltaan runsaat 1,2 miljardia euroa.

Lisäys 14.8. klo 15.00: Juttuun täydennetty Kämp Collection Hotelsin puheenjohtaja Ari Tolppasen kommentit.

Yhdysvaltalaisräppäri Asap Rocky eli Rakim Mayers ja kaksi hänen seurueeseensa kuulunutta on tuomittu ehdolliseen vankeuteen pahoinpitelystä, joka tapahtui Tukholmassa kesäkuun lopulla. Tukholman käräjäoikeus antoi tuomionsa kello 15 Suomen aikaa.

• Oikeuden mukaan kyse ei ollut hätävarjelusta.
• Mayers ja kaksi kaveria maksavat uhrille lähes 1 200 euroa vahingonkorvauksia. Uhri sai pahoinpitelyssä haavoja ja mustelmia.

Tuomion julkistamisen jälkeen oikeustalolla on lehdistötilaisuus, jossa tuomari Per Lennerbrant avaa toimittajille tuomion taustoja ja vastaa kysymyksiin. Voit seurata tiedotustilaisuutta suorana kello 15.10 Areenasta.

Syyttäjän mukaan he kaatoivat uhrin, 19-vuotiaan miehen maahan ja pahoinpitelivät tätä. Kaikki kolme kiistävät syyllistyneensä pahoinpitelyyn. Heidän mukaansa kyse oli hätävarjelusta.

Seuraamme tapahtumia myös hetki hetkeltä tässä artikkelissa.

New Yorkin osavaltiossa aletaan käsitellä oikeudessa lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia, jotka ovat olleet tähän asti vanhentuneita. Keskiviikkona osavaltiossa alkoi vuoden aikaikkuna, jonka aikana ihmiset voivat nostaa siviilikanteita hyväksikäytöistä riippumatta siitä, milloin rikos on tehty.

Taustalla on uusi laki, joka hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna.

Ensimmäisen päivän aikana odotetaan satoja, ellei jopa tuhansia uusia oikeusjuttuja.

Oikeuteen on haastettu jo ainakin katolinen kirkko, Rockefeller-yliopisto ja partiopoikajärjestö Boy Scouts of America.

Osa tapauksista on niin vanhoja, että itse tekijät ovat jo kuolleet.

Oikeusjuttuja on todennäköisesti tulossa myös sairaaloita sekä yksityisiä ja julkisia kouluja vastaan. Myös Jeffrey Epsteinin uhrit aikovat haastaa miljonäärin kuolinpesän oikeuteen.

Yksi lakifirmoista kertoo edustavansa osavaltiossa yhteensä 1 200 ihmistä, jotka aikovat viedä hyväksikäyttönsä oikeuteen. Lakifirman mukaan asianomistajia on teini-ikäisistä 90-vuotiaisiin.

Lasten kanssa toimivia uhkaavat valtavat taloudelliset tappiot

Useat lasten kanssa tekemisissä olevat tahot ovat jo ryhtyneet valmistautumaan taloudellisiin tappioihin, joita oikeusjutuista seuraa.

Isot instituutiot kuten katolinen kirkko vastustivat lakialoitetta vedoten "katastrofisiin taloudellisiin vahinkoihin".

Viimeksi samantyyppinen lakialoite meni läpi vuonna 2002 Kaliforniassa. Tuolloin katoliset hiippakunnat joutuivat maksamaan uhreille yhteensä 1,07 miljardia euroa.

Hyväksikäyttöjä voi viedä oikeuteen yhä vanhempana

Demokraattien tukema lakialoite hyväksyttiin sen jälkeen, kun puolue vei osavaltion senaatin enemmistön republikaaneilta vaaleissa.

Lakialoitteesta oli väännetty jo vuosikymmenen ajan. Republikaanit vastustivat vuoden aikaikkunaa.

Uusi laki muuttaa myös vanhentumisaikoja. Jatkossa tekijöitä vastaan voidaan nostaa rikossyyte siihen asti, kunnes uhri on 28-vuotias. Uudet uhrit voivat nostaa siviilikanteen 55-vuotiaaksi asti.

New Yorkin osavaltion lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vanhentumisajat ovat olleet tähän asti maan lyhimpiä.

Asiantuntijoiden mukaan hyväksikäytön uhreilla voi mennä vuosia ennen kuin he uskaltavat kertoa tapahtuneesta edes luotetulle läheiselle. Lisäksi uhrit saattavat pelätä, ettei heitä uskottaisi, jos he syyttäisivät korkeassa asemassa olevaa aikuista kuten pappia tai opettajaa hyväksikäytöstä.

Kesän 2018 helteet ja kuluvan kesän kuivuus ja kylmyys ovat tehneet rumaa jälkeä monen suomalaisen perinteisillä mustikka-apajille. Marjoja on tutuissa paikoissa vähän tai ei laisinkaan.

Luonnonvarakeskus ja 4H -järjestö seuraavat satoa eri puolilla Suomea sijaitsevien havaintoruudukoiden avulla. Niiden mukaan sato on jäämässä alle puoleen keskimääräisestä mustikkavuodesta.

Marjamäärä neliötä kohti on keskimääräin 34 kappaletta, kun normaalivuonna marjoja onnoin 80. Parhaina mustikkavuosina määrä on nelinkertainen nykyhetkeen nähden eli yli 140 marjaa neliöllä.

– Tuo 34 marjaakin kuulostaa minusta aika paljolta. On suuria perinteisiä alueita, jotka ovat aivan tyhjiä. Ja vähätkin marjat ovat pieniä, juvalainen Olavi Malmberg kuvailee.

Malmberg on kokenut, hiljattain eläkkeelle jäänyt poimija, joka kulkee paljon metsässä koirien kanssa ja metsästysharrastuksen kautta.

– Paljon pitää liikkua ja paikat tuntea, mutta siten marjoja löytyy. Sankko tulee täyteen vajaassa kolmessa tunnissa, kun siihen normaalisti menee tunnin verran.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola arvioi, että huonon mustikkasadon syy on helteisessä kesässä 2018. Tämän kesän kuivuus ja viileys ovat hankaloittaneet tilannetta edelleen.

– Viime vuoden ankara helle ja kuivuus rankaisi pahasti kuivempien kasvupaikkojen kasvustoja. Tämän vuoden heikko sato alkoi näkymään jo kukintavaiheessa kun huomattiin että mustikan kukkia oli tavanomaista vähemmän. Olisiko käynyt niin että viime kesä oli niin ankara mustikalle, että viime syksynä muodostui kukka-aihioita niukasti, Rainer Peltola kertoo.

Kuivuus verottaa marjojen määrä ja kokoa. Metsämarjasta yli 90 prosenttia on vettä, joten mustikoita kannattaa haarukoida tänä vuonna kosteikoista.

– Mustikkaa kannattaa etsiä itärinteiltä jos kovan maan rinteiltä etsii. Suoalueet ovat parhaita, Olavi Malmberg vahvistaa.

Juolukka ja variksenmarja myös terveellisiä

Kotitaloudet voivat helpottaa mustikan tuskaansa keräämällä metsästä juolukkaa ja variksenmarjaa. Jälkimmäinen tunnetaan myös kaarnikan nimellä.

– Ne ovat vähän samannäköisiä kuin mustikka ja niissä on sitä samaa antosyaani eli flavonoidia, mikä vaikuttaa meidän terveyteen oikein positiivisesti, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen muistuttaa.

Mustikan ylivoimainen suosio poimijoiden keskuudessa perustuu sen verrattomaan makuun. Maun suhteen juolukka ja kaarnikka eivät kilpailijalleen pärjää.

– Maku on hieman miedompi, ehkä vähän happamampi. Mustikan makuun ei päästä muilla marjoilla, mutta jos siihen lisää jotain aromikkaampaa marjaa mukaan niin makukin on tosi hyvä, Kukkonen sanoo.

Juolukkaa ja kaarnikkaa voi käyttää mustikan tapaan leivonnassa, hilloina, puuron päällä tai sellaisenaan.

– Esimerkiksi omenaa sopii näiden marjojen kanssa erinomaisesti.

"Järkevintä syödä paljon ja monipuolisesti"

Myös erikoistutkija Rainer Peltola liputtaa vähemmän tunnettujen metsämarjojen puolesta. Yli 90 prosenttia Suomen marjasaalista on mustikoita, puolukoita ja lakkoja.

– Juolukka ja variksenmarja ovat molemmat oivia marjoja sekä maun että terveellisyyden puolesta. Variksenmarja on hieman työläämpi poimia pienen kokonsa takia, mutta tuulipölytteisenä se on jonkun verran satovarmempi kuin muut metsämarjat, jotka ovat hyönteispölytteisiä, Rainer Peltola kertoo.

Peltolan mukaan mitään metsämarjaa ei ole syytä terveellisyyden perusteella nostaa muiden yläpuolelle.

– Järkevintä on syödä marjoja monipuolisesti ja paljon, vähintään se kaksi desilitraa päivässä.

Olavi Malmberg myöntää, että juolukat ja variksenmarjat jäävät helposti metsään ja mustikoiden varjoon.

–Välillä niitä joutuu oikein väistelemään, ettei niitä mene vahingossa mustikoiden sekaan. Mutta saisihan noita sitten mennäkin. Juolukkaa on tänä vuonna oikein hyvin.

Heikosta mustikkasadosta huolimatta Olavi Malmberg on poiminut 150 litraa herkullista marjaa. Lisäksi koppaan on kertynyt 50 litraa lakkoja ja 15 kiloa vadelmia.

– Olemme koko suku, sisarukset ja serkut kovia keräämään, mutta seuraavalla polvella ei näyttäisi samaa intoa enää olevan, Malmberg harmittelee.

Tampereen ja Helsingin piti luopua koululaisten aikaisista kahdeksan aamuista tänä syksynä. Syksyn lukujärjestykset osoittavat kuitenkin toista monessa peruskoulussa ja lukiossa.

Asiasta käytiin vilkasta keskustelua viime vuonna. Myöhentämistä toivoivat sekä tutkijat että oppilaat. Tutkimusten mukaan murrosikäisten koulupäivän olisi hyvä alkaa myöhemmin kuin kahdeksalta.

Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta suositteli viime joulukuussa yksimielisesti kahdeksan kouluaamuista luopumista. Aloitteen myöhentämisestä teki vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Kari.

Tampereen kaupunki suositteli puolestaan, että yläkoululaisen koulu alkaa aikaisintaan puoli yhdeksältä. Tästä syksystä alkaen Tampereen perusopetuksessa kaikkien koulujen piti alkaa aikaisintaan kello 8.15–8.45.

Suosituksia ei ole täysin noudatettu kaupungeissa.

Vain yhdessä suomenkielisessä lukiossa

Koulut saavat päättää itse lukujärjestyksestä. Helsingin suomenkielisissä lukioissa aloitusta on myöhennetty vain yhdessä.

Ruotsinkielisissä lukioissa kahdessa alkaa koulu kello 8.15 ja yhdessä kello 8.00. Helsingin kaupungilla on 14 lukiota ja 1 aikuislukiota. Lukioista kolme on ruotsinkielistä.

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Hanna-Kaisa Talvensaari Helsingin kaupungilta sanoo, että koulut saavat itse päättää asiasta.

– Lukiot kyselivät asiaa opiskelijoilta ja useimmat eivät halunneet myöhästyttää, koska koulupäivä olisi silloin pidentynyt. Meillä on paljon erityistehtävälukioita, joiden opiskelijat harrastavat paljon ja toivovat koulun loppuvan hyvissä ajoin, Talvensaari sanoo.

Peruskoulujen osalta Helsingillä ei ole vielä tietoa asiasta. Asiasta tehdään parhaillaan kyselyä.

Käytännön vaikeuksia toteuttaa

Tampereella koulut ovat muuttaneet lukujärjestyksiä Helsinkiä enemmän. Tampereen kaupungin opetus- ja kasvatusjohtajan Kristiina Järvelän tiedossa on vain yksi peruskoulu, jossa koulu alkaa kello 8.00.

Koulut alkavat Järvelän mukaan muissa aikaisintaan 15 minuuttia myöhemmin.

Myös Tampere on tekemässä tarkempaa kyselyä aiheesta.

Tampereen lukioissa ja ammattikouluissa tuskin luovutaan kahdeksan aamuista. Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen (sd.) esitti aloitteessa, että koulu alkaisi nykyistä myöhemmin, eli noin yhdeksältä. Peruskoulujen osalta aloite eteni, mutta toisen asteen osalta se on vastatuulessa.

Tampereen kaupungin ammatillisen koulutuksen johtaja Outi Kallioinen ja lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio esittävät kaupunginhallitukselle, ettei koulujen työaikoihin tulisi muutoksia lähivuosina.

Asiaa perustellaan sillä, että ammatillinen koulutus on siirtynyt yhä enemmän työpaikoille. Työelämässä työaikojen alkamiset vaihtelevat suuresti eri aloilla. Lukioissa taas oppituntien myöhentäminen pidentäisi koulupäiviä.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo, että kunnat voivat hakea omia ratkaisuja. Tiedossa ei ole, että moni kunta olisi päättänyt myöhentää koulupäiviä.

Tämä johtuu Sjöströmin mukaan käytännön hankaluuksista. Esimerkiksi koulukuljetukset tuovat jo haasteita.

Murrosiässä biologinen rytmi myöhästyy

Suomessa on käyty keskustelua koulujen alkamisesta, koska kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on tuotu esiin teinien ja nuorten aikuisten kroonistunut univaje.

WHO:n koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista yli 15-vuotiaista yli 70 prosenttia menee nukkumaan kello 23 tai myöhemmin.

Suomen lukiolaisten liiton kyselyyn vastasi yli tuhat lukiolaista. Vastaajista hieman yli puolet toivoi koulun alkavan aikaisintaan kello 9. Helsingin kyselyn mukaan 69 prosenttia opiskelijoista kannatti luopumista kahdeksan aamuista.

Unitutkija Markku Partinen on tuonut esille, että kahdeksalta alkava koulupäivä on erityisen hankala yläkouluikäiselle, koska murrosiässä biologinen rytmi myöhästyy.

Uni ei välttämättä tule vaikka kuinka yrittäisi.

Partinen on ehdottanut koulupäivän myöhentämistä edes puolella tunnilla. Tätä on kokeiltu esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Lue lisää:

Joutuvatko teini-ikäiset heräämään kouluun liian aikaisin? Tarkista univelkalaskurilla, nukutko tarpeeksi

Tampere myöhentää koulupäiviä: Näin se muuttaa yläkoululaisten ja opettajien arkea – "Kahdeksalta kaikki suunnilleen nukkuu"

Työryhmä ehdottaa: Koulujen kahdeksan aamut historiaan

Kouluun vasta yhdeksäksi? Unitutkija: "Parantaisi kaikkien elämänlaatua ja koulusuorituksia"

Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on aloittanut purjehduksen yli Atlantin. 16-vuotias Thunberg lähti iltapäivällä Plymouthin satamasta Englannista.

Thunberg purjehtii Malizia II -kilpapurjeveneellä YK:n ilmastokokoukseen New Yorkiin. Atlantin ylityksen on arvioitu kestävän kaksi viikkoa.

Thunbergin matka on herättänyt etukäteen suurta huomiota. Hän purjehtii yli meren Svante-isänsä, kahden ammattipurjehtijan ja dokumentaristin kanssa.

Ilmastoaktivismistaan maailmanmaineeseen noussut Thunberg lähti purjematkalle, koska hän vastustaa lentämistä.

Lisää aiheesta:

Tällaisissa oloissa Greta Thunberg purjehtii Atlantin yli ilmastokokoukseen – Veneessä liikutaan konttaamalla, vessana ämpäri

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tänään keskiviikkona budjettiehdotuksensa, joka antaa suuntaa siitä, miltä suomalaisten talous ja arki näyttävät tulevana vuonna.

Oppositiopuolue kokoomuksen johtaja Petteri Orpo on arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa jo ennen budjetin julkaisemista muun muassa väittämällä että Suomi on Kreikan tiellä.

Keskiviikkoillan A-studion lähetyksessä Orpo piti tuoretta budjettiehdotusta dramaattisena linjanmuutoksena edellisen hallituksen taloudenpitoon, koska se lisäisi valtion pysyviä menoja miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna.

Lintilä perusteli menolisäyksiä sillä, että ne parantavat merkittävästi monen ihmisen sosiaaliturvaaa.

Hänen mukaansa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen vuosi on alijäämäisempi kuin muut tulevista neljästä.

– Pysymme silti neljän vuoden kehysraamissa. Vuonna 2023 valtiontalouden täytyy olla tasapainossa, sanoi Lintilä.

Orpon mukaan mitään tietoa pysyvistä tulolisäyksistä valtion kassaan ei ole. Hänen mukaansa 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi ei ole esitetty uskottavia keinoja. Samalla talouden kasvu on hiipumassa.

Lintilä vastasi sanomalla, etteivät talouden ja työllisyyden keinot olleet täysin selvillä viime hallituskaudenkaan alussa.

– Kun me lähdimme rakentamaan työllisyyden nousua 67 prosentista 72 prosenttiin, teimme kärkihankkeet, ei meillä ollut hyvät näkymät, luotimme vain siihen mitä teimme.

Linjanmuutos vai ei?

Toisin kuin oppositiojohtaja, Lintilä piti budjettiesitystään samankaltaisena viime hallituskauden budjettien kanssa.

Hän sanoi valtiovarainministeriön keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa esityksensä eroavan viime vuosien budjeteista pääasiallisesti sosiaaliturvan lisärahoituksessa.

Lintilän piti hyvänä, ettei vallanvaihto näy dramaattisesti valtion taloudenpidossa ja muistutti, että keskusta oli laatimassa myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjetteja.

Erimielisyys kikyn tuomista maksuista

Orpon mukaan edellisen hallituksen luotsaaman kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ansiomenetykset keskituloisille pitäisi korvata veronkevennyksillä.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Lintilä totesi, ettei hallitus kompensoi kiky-sopimuksen tuomia sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia tuloveron alennuksilla. Hänen mukaansa työn sivukulut ovat asia, joka kuuluu työmarkkinaosapuolille.

– En tykkää tavasta, että työmarkkinaosapuolet kävisivät keskustelun, tekisivät päätöksen, ja valtio maksaisi, Lintilä sanoi.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusta käsitellään seuraavaksi koko hallituksen yhteisessä budjettiriihessä syyskuun puolivälissä. Tällöin tehdään tärkeimmät poliittiset päätökset esimerkiksi ensi vuoden mahdollisista uusista veroista.

Lisää aiheesta:

Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää

Budjetin loppusumma 57 miljardia euroa - valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Kokoomuksen Orpo: Hallituksella ei oikeutta lisätä pysyviä menoja ennen uskottavia työllisyystoimia

Veronmaksajat: Palkkaverotus uhkaa kiristyä puolella miljardilla ensi vuonna – keskituloisen lompakosta lähtisi jopa 250 euroa

Asevelvollisten kutsunnat alkavat tänään. Kutsuntoihin osallistuu noin 35 000 asevelvollista.

Kutsunnat koskevat pääosin vuonna 2001 syntyneitä miehiä. Lisäksi kutsuntoihin osallistuvat myös ne, jotka eivät jostain syystä ole osallistuneet aiemmin.

Kutsunnoissa määritetään asevelvollisen palvelukelpoisuus sekä päätetään palveluksen aloittamisajankohta ja -paikka.

Suurin osa syksyllä kutsuntoihin osallistuvista aloittaa palveluksensa tammikuussa 2021.