Kun Turkin valtamedia on viime vuosina asteittain alistettu presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnolle myötämieliseksi, riippumattomat nettisivustot ovat pyrkineet vastaamaan turkkilaisten tiedonjanoon.

Kriittiset toimittajat ovat saaneet potkut. Mutta kymmenet ovat jatkaneet työtään riippumattomissa nettikanavissa tai perustaneet omia podcast-ohjelmiaan ja YouTube-lähetyksiään.

Kun viranomaiset puuttuivat televisiosarjoihin ja määräsivät, että niissä näytettyjä viinilaseja oli sumennettava ja kirosanojen päälle piipattava, turkkilaiset suuntasivat Netflixiin ja turkkilaisille nettikanaville katsoakseen sensuroimattomia sarjoja.

Mutta nyt internetin tarjoama henkireikä ollaan Turkissa tukkimassa, asiantuntijat varoittavat.

Syyskuun alussa voimaan astuva lainmuutos antaa radiota ja televisiota valvovalle valtiolliselle RTÜK-virastolle laajat valtuudet valvoa internetin uutisantia. Se voi muun muassa estää pääsyn tietyille uutissivustoille sekä mahdollisesti sensuroida myös Netflixiä ja muita Turkissa suosittuja viihdesivustoja.

Tällä kertaa VPN:stä ei ole apua

Nettisensuuri ei ole Turkissa uusi ilmiö, mutta se on kasvanut vuosikymmenessä laajoihin mittasuhteisiin.

Viime vuosina sensuroitaviksi ovat joutuneet netissä poliittisesti arkaluontoinen ja erityisesti kurdimielinen sisältö. Sensuuri on kohdistunut myös ateismiin ja homoseksuaalisuuteen liittyvään sisältöön, julkisen moraalin nimissä.

Istanbulilaisen IFÖD-sananvapausyhdistyksen tuoreimpien laskelmien mukaan pääsy on estetty jo yli 270 000 verkkosivustolle ja 150 000 yksittäiselle sivulle.

Joukossa on jopa nettisanakirja Wikipedia, jonka käyttö estettiin Turkissa vuonna 2017. Wikipedia oli kieltäytynyt poistamasta sisältöä, joka koski Turkin roolia Syyrian sodassa.

Etenkin nuoret osaavat Turkissa kiertää kieltoja VPN-palveluilla. VPN eli Virtual Private Network -palvelut mahdollistavat maakohtaisten rajoitusten kiertämisen sekä yksityisen selaamisen netissä.

Mutta lainmuutoksen myötä uutis- tai suoratoistosivusto voi joutua luupin alle jo sisältöä tuotettaessa.

Vaarana on myös itsesensuuri. Kanavat voivat pyrkiä tekemään viranomasille kelpaavia sisältöjä, jotta saisivat lähetysluvan eikä niille pääsyä estettäisi.

Lisäksi maksullista jäsenyyttä vaativilla sivustoilla, kuten suoratoistopalvelu Netflixissä, sensuurin kiertäminen ei ole yksinkertaista.

– Emme voi laillisesti kirjautua Netflixin käyttäjiksi vaikkapa Yhdysvalloissa käyttämällä turkkilaista luottokorttia ja osoitetta Turkissa. Sama pätee musiikin suoratoistopalveluun Spotifyhin tai elokuvien suoratoistopalveluun Amazon Primeen, huomautti Yaman Akdeniz, IFÖD:n perustaja ja internetoikeuksiin perehtynyt lakiasiantuntija Ylelle.

RTÜK-virastosta on tulossa jo viidestoista viranomaistaho, jolle on myönnetty oikeudet estää pääsy internetsivustoille, hän lisää.

BBC ja Deutsche Wellekin saattavat joutua syyniin

Syyskuusta alkaen viranomaiset voivat estää pääsyn sellaisille sivustoille, joilla ei ole virallista lupaa toimintaan netissä. Viime kädessä luvattomat toimijat voidaan haastaa oikeuteen.

Virallista lupaa vaadittaneen sellaisiltakin ulkomaisilta uutiskanavilta, jotka ovat avanneet turkinkielisiä uutissivustoja netissä.

Muiden muassa brittiläinen BBC, saksalainen Deutsche Welle sekä amerikkalainen Voice of America ovat viime vuosina alkaneet tuottaa uutissisältöjä turkiksi. Näin ne ovat paikanneet uutisaukkoa, jonka hallinnolle alistettu Turkin valtamedia on jättänyt.

Nämä ja muut kanavat listattiin äskettäin raportissa, jota pidetään "mustana listana".

Kallis lupamaksu voi olla kuolinisku

Syyskuun alussa RTÜK-viraston on määrä ilmoittaa, mitkä tahot joutuvat hakemaan lähetyslupaa netissä. Luvat maksavat yli 16 000 euroa ja lupamaksu on maksettava vuosittain.

Luvan eväämisen perusteita ei ole tarkemmin määritelty.

Joillekin pienille, riippumattomille kanaville säädös voi olla kuolinisku.

Erään riippumattoman nettiuutismedian perustaja ja entinen tunnettu TV-kasvo sanoi Ylelle pärjäilevänsä vaivoin erilaisten lahjoitusten avulla. Hän ei halunnut turvallisuussyistä esiintyä jutussa omalla nimellään.

Hän ei aio vapaaehtoisesti hakea kallista lupaa. Toistaiseksi hän ei edes tiedä, kuuluuko hänen sitä sivustolleen hakea.

– Nyt odotamme vain ja katsomme mitä tapahtuu, hän sanoi.

"Uudistus takaa ilmaisunvapauden"

Valvovan viraston mukaan kritiikki uudistusta kohtaan on perusteetonta.

Tarkoitus on huolehtia, ettei internetissä levitetä lasten ja nuorten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä haittaavaa sisältöä, RTÜK ilmoitti tiedotteessaan.

Se mitä "haitallisella sisällöllä" tarkoitetaan, jää kuitenkin viraston oman tulkinnan varaan.

RTÜK:in mukaan asetus "takaa ilmaisun- ja tiedonsaantivapauden". Samalla kuitenkin uutiset ja viihdesarjat kuuluvat asetuksen piiriin.

– Julkaisualustat, yksittäiset henkilöt sekä juridiset henkilöt, jotka ovat keskittyneet yksilöllisiin julkaisu ja -viestintäpalveluihin internetissä – lukuun ottamatta uutisia, elokuvia ja sarjoja – on pidetty asetuksen ulkopuolella, RTÜK ilmoitti.

Säädöstä vaaditaan peruttavaksi

Kun Erdoğanin AK-puolueen hallitsema Turkin parlamentti valmisteli säädöstä viime vuonna, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj varoitti sen rajoittavan median moniäänisyyttä. Sen arvioitiin myös rikkovan kansainvälisiä sopimuksia.

Ankaran asianajajaliitto vaati äskettäin asetuksen perumista perustuslain vastaisena ja haastoi sen korkeimpaan oikeuteen.

Myös muita oikeudenkäyntejä on odotettavissa.

– Nostamme syytteen säädöksen perumiseksi. Säädös on sekä Turkin perustuslain että Turkin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastainen, sanoi Veysel Ok, asianajaja ja mediavapautta puolustavan MLSA-yhdistyksen puheenjohtaja Ylelle.

– Jos sitä ei peruta, viemme sen korkeimpaan oikeuteen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, Ok sanoi.

Netflix taipui saudien vaatimuksiin

Wikipediaan pääsy estettiin, kun se ei suostunut poistamaan Turkkia hermostuttanutta sisältöä.

Netflixin suhtautumista Turkin mahdollisiin sensuurivaatimuksiin ei vielä tiedetä. Ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, jos se taipuisi sensuroimaan sisältöjään.

Vuoden alussa Netflix sensuroi Saudi-Arabian vaatimuksesta jakson amerikkalaisen Hasan Minhajin talk show'sta. Kyseisessä jaksossa Minhaj arvosteli saudikuninkaallisia ja syytti saudiprinssiä toimittaja Jamal Khashoggin murhasta. Saudien mukaan jakso oli maan lakien vastainen.

Netflix totesi uutistoimisto Reutersille haluavansa jatkaa palvelujen tarjoamista Turkissa, mutta odottavansa, miten tilanne kehittyy.

Iso navetta on palanut maan tasalle Iisalmessa Lappetelänkyläntiellä. Palomestari Antero Oikarisen mukaan omistaja on kertonut, että navetassa oli noin sata eläintä, 70 lypsylehmää ja loput nuorta karjaa. Omistaja on kertonut, että palaneesta navetasta pelastui arviolta 10–20 eläintä.

– Omistaja soitti hätäkeskukseen, kun huomasi aamulla navetan sisällä palon. Kun pelastuslaitos saapui paikalle, navetan katto oli romahtanut eikä eläinten pelastamiseksi ollut enää mitään tehtävissä, Oikarinen kertoo.

Palo ei levinnyt muihin rakennuksiin. Palaneen navetan vieressä on Oikarisen mukaan toinen navetta, joka saatiin varjeltua palolta.

Paikalla on käynnissä jälkisammutus- ja raivaustyöt, jotka kestävät Oikarisen mukaan pitkälle päivään. Ilmoitus palosta tuli hätäkeskukseen noin puoli kuuden aikaan aamulla.

Laki vaatii uusimaan sähköverkkoja, mutta sähköyhtiöt jarruttelevat

Maaseudun autioituminen on tekemässä turhaksi säävaihteluita kestävän sähköverkon rakentamisen kaikkialle Suomeen. Sähköyhtiöt eivät haluaisi turhaan purkaa ilmassa olevia sähkökaapeleita ja siirtää niitä maan alle. Lain mukaan sähköverkon pitäisi jo muutamien vuosien kuluttua kestää myrskyjä ja lumikuormia kaikkialla Suomessa.

Rinne herättelee demareita politiikan syksyyn

SDP:n eduskuntaryhmä aloittaa kaksipäiväisen kesäkokouksensa Helsingissä. Puheenjohtaja, pääministeri Antti Rinteen odotetaan linjaavan puheessaan puolueen ja hallituspolitiikan keskeisiä tavoitteita politiikan syyskauden alkaessa. Demariedustajat ottavat kantaa myös eilen julkistettuun valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen. Yle näyttää Rinteen puheen suorana Yle Areenassa klo 10.25 alkaen.

Kuusi poliisia haavoittunut ampumisessa Philadelphiassa

Philadelphiassa Yhdysvalloissa kuusi poliisia on haavoittunut ampumavälikohtauksessa, joka johti yhä käynnissä olevaan piiritystilanteeseen. Kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia. Poliisi oli suorittamassa huumausaineisiin liittyvää tehtävää keskiviikkona iltapäivästä, kun asemies avasi tulen poliiseja kohti. Poliisi tiedottaa Twitterissä, että ampumistilanne on edelleen kesken.

Turkissa tukitaan netin kriittistä tietovirtaa

Turkissa on valtamedia jo pitkälti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin talutusnuorassa, ja nyt pyritään suitsimaan myös internetin riippumattomia kanavia ja podcasteja. Syyskuun alussa astuu voimaan uusi laki, joka antaa radiota ja televisiota valvovalle virastolle laajat valtuudet valvoa internetiä. Se voi muun muassa estää pääsyn tietyille uutissivustoille ja sensuroida viihdesivustoja.

Ukkos- ja sadekuurot jatkuvat

Sateista ja salamoinnista ei päästä vielä eroon. Torstaina kuurot painottuvat maan itä-, keski- ja pohjoisosiin. Lännessä ja iltaa kohti myös etelässä alkaa poutaantua. Keski- ja Pohjois-Lapissa päästään myös nauttimaan enimmäkseen poutasäästä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

RIIHIMÄKI Suomen lasimuseo yrittää ajaa lasinpuhallusta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Se on tehnyt kaikessa hiljaisuudessa asian eteen töitä yhdessä saksalaisten kollegojen kanssa, ja vielä tänä vuonna voi selvitä, lähteekö Saksa viemään asiaa eteenpäin.

Maat voivat esittää Unescon listalle vain yhtä asiaa per vuosi ja toiveet ovat Suomessa korkealla sen suhteen, että Saksa alkaa hankkeen veturiksi.

Suomella ja Saksalla on lasinpuhalluksessa pitkä yhteinen historia, sillä ensimmäiset lasinpuhaltajat tulivat juuri Saksasta aikoinaan Suomeen.

Lasimuseon amanuenssin Uta Laurénin mukaan monet eurooppalaiset lasitehtaat ja merkittävät taidelasin tekijät ovat olleet jo nyt erittäin kiinnostuneita Suomen ja Saksan yhteisestä hankkeesta.

– He ymmärtävät, miten tärkeää on saada lasinpuhallus aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Se on ihmiskunnan perintö, jota täytyy suojella, Laurén sanoo.

“Taitoja hävinnyt jo kokonaan”

Lasinpuhalluksesta on tullut uhanalainen taito, sillä puhaltajien määrä vähenee kaiken aikaa Euroopassa. Ilmiö on näkynyt jo pitkään Suomessa.

Esimerkiksi Iittalan lasitehdas työllistää tänä päivänä noin 60 lasinpuhaltajaa, kun vielä kaksikymmentä vuotta sitten heitä oli tuplasti enemmän.

Muuttunut tilanne johtuu pääasiassa siitä, että lasiteollisuus on siirtynyt paljolti Euroopan ulkopuolelle ja lasin puhaltaminen on kallista. Lisäksi automaatio on vienyt puhaltajilta töitä.

– Tiettyjä taitoja on häviämässä tai jo hävinnyt kokonaan, Laurén sanoo.

Jopa Venetsian kuuluisalla Muranon lasisaarella on hänen mukaansa tyhjiä lasihyttejä, eli lasinpuhaltajien ja muotoilijoiden yhteisiä työtiloja, koska niille ei ole löytynyt jatkajaa.

Lasinpuhallus voidaan Laurénin mukaan vielä pelastaa, sillä alan vanhoja mestareita on yhä elossa.

Uhanalainen käsityötaito kaipaa tunnustusta, ja siksi alalla toivotaan, että lasinpuhallus pääsisi Unescon listalle.

Sen parempaa kansainvälistä mainosta on vaikea saada.

– Ensimmäinen hyöty on nimenomaan mainosarvo. Toivottavasti se näkyisi jatkossa siinä, että yhteiskunta satsaisi lasinpuhallukseen myös rahallisesti, Laurén toteaa.

Nuutajärvi lopetti, kylä jäi

Nuutajärvi tunnettiin vielä 2010-luvun alussa perinteikkäästä lasitehtaastaan, mutta Fiskars lopetti sen viitisen vuotta sitten.

Nyt Suomen vanhinta lasikylää pyörittää säätiö, jonka johdossa on lakkautetun lasitehtaan takavuosien johtaja Göran Andersson.

Lasinpuhallus pitää hänen mukaansa saada Unescon listalle, jotta sekä Suomessa että Euroopassa syntyisi myös jatkossa “kiinnostavaa ja jännittävää lasitaidetta”.

Andersson palaa puheessaan suomalaisen lasitaiteen tähtimuotoilijoihin, jotka tunnetaan maailmalla. Jokainen heistä teki töitä lasinpuhaltajien kanssa.

– Ja juuri lasinpuhalluksen nostaminen esille tarkoittaa sitä, että taiteilija-puhaltaja-yhteistyö ymmärretään paremmin myös tulevaisuudessa, Andersson toteaa.

Hän muistuttaa, että lasinpuhallus on löytänyt uuden paikkansa nimenomaan taidelasin teossa, ja juuri sitä Nuutajärven lasikylä markkinoi.

Tänä kesänä siellä on esillä laaja Why Not -nimeä kantava näyttely, joka levittäytyy lasikylän eri rakennuksiin. Entisessä teollisuushallissa on esillä esimerkiksi Kirsti Taiviolan mittava installaatio 180 Days in Random Order, joka on verstakon eli lasihytissä työskentelevän työryhmän taidonnäyte.

Yhä vähemmän opiskelijoita

Vaikka Nuutajärven lasikylän freelancer-taiteilijat ja muotoilijat työllistävät lasinpuhaltajia, käsityötaidon uhanalaisuus tunnustetaan myös siellä.

Nuutajärvellä on toiminut 1990-luvun alusta lähtien lasikoulu, mutta sen oppilasmäärät ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuosina.

– Jos ryhmässä oli aiemmin esimerkiksi 14 opiskelijaa, viime vuosina heitä on saattanut olla siitä vain puolet, lasialan opettaja Marika Kinnunen sanoo.

Lasinpuhaltajien vähenemiseen on Kinnusen mukaan monta syytä. Lasinpuhalluksen opettaminen on kallista, ja opiskelu ottaa aikaa. Lisäksi “valtakunnallinen viesti siitä, ettei kulttuurialalla ole töitä, on mennyt perille”.

– Käsillä tekeminen on myös ehkä ihmisille vieraampaa kuin aiemmin, Kinnunen toteaa.

Suomessa on kaksi lasikoulua, joista valmistuu vuosittain noin kymmenen lasinpuhaltajaa. Toinen sijaitsee Ikaalisissa.

Lasinpuhallus on päässyt Suomen ja Saksan lisäksi myös Espanjan, Ranskan ja Turkin kansallisille aineettoman kulttuuriperinnön listoille. Näiden maiden lisäksi sekä Ruotsi, Tanska, Tšekki, Belgia että Portugali harkitsevat asiaa.

Unescon luetteloon voi esittää kohteita vain kansallisilta listoilta.

Korjattu klo 21.20 Toinen lasikoulu sijaitsee Ikaalisissa, ei Sastamalassa, kuten jutussa ensin luki.

Nuori irakilaismies Ali (nimi muutettu) pakeni asejoukon tappouhkauksia Irakista ja tuli Suomeen vuonna 2015. Hän sai täältä turvapaikan.

Keväällä 2019 Ali alkoi saada uhkauksia Suomeen irakilaiselta taholta. Uhkaajan irakilaisuuden Ali tunnisti hänen puheestaan.

– Luulet, että Suomessa on turvallista, mutta kätemme ulottuvat sinne ja sisaruksiisi asti, uhkaaja sanoi.

– Meillä on ollut pitkään aikomus likvidoida sinut.

Ali: Uhkaukset irakilaisen poliittisen tahon organisoimia

Ylen A-studio tutustui Alin saamiin arabiankielisiin viesteihin. Niissä uhataan tappamisella. Myös Alin perheenjäseniä uhkaillaan. Uhkaaja vaatii Alia lopettamaan kriittisen kirjoittelun Irakista.

Poliisi tutkii uhkauksia. A-studion tiedossa ei ole, kuka tai ketkä Alia ovat uhanneet.

Ali itse uskoo, että uhkaukset ovat irakilaisen poliittisen tahon organisoimia.

– Ne haluavat vaientaa kaikki, jotka arvostelevat hallitusta, puolueita, uskonoppineita – ja Irakin islamistipuolueita. Ne ovat siis yhteydessä hallitukseen, hän sanoo.

Toimittajana työskennellyt Ali sai Irakissa ollessaan tappouhkauksia shiialaisilta asejoukoilta. Hän on itse sunnimuslimi, mutta sanoo arvostelleensa niin shiioja kuin sunnejakin.

Sunnitaustainen diktaattori Saddam Hussein kaatui vuonna 2003. Sen jälkeen Irakia ovat hallinneet väestön enemmistöä edustavat shiialaiset puolueet. Niillä on omia asejoukkoja.

Samankaltaisia uhkauksia kuin Ali ovat saaneet monet muutkin Eurooppaan tulleet irakilaiset.

– Jos puhuu kriittisesti sosiaalisessa mediassa, saa niskaansa solvauksia ja henkeä uhataan. Arvostelijan lisäksi ne terrorisoivat myös tämän perhettä, irakilainen turvapaikanhakija Yusuf (nimi muutettu) kertoo A-studiolle toisesta Euroopan maasta.

Ali: Joku välittää minusta tietoa Suomesta

Uhkaaja esitteli Alille kuvakaappauksia tämän kirjoituksista sosiaalisessa mediassa.

–Olet oppositiossa. Meillä on kaikki tiedot sinusta, uhkaaja sanoi.

Alin mukaan hänet halutaan vaientaa, koska hänellä on paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa ja kansainvälinen media on jakanut hänen kirjoituksiaan.

–Olen jo vuosia ollut aktiivinen Twitterissä. Minulla on kymmeniätuhansia seuraajia.

Aliin kohdistunut uhkailu vaikuttaa organisoidulta. Äänensä muuntanut uhkaaja kertoi edustavansa verkostoa. Hänellä oli tarkkoja tietoja Alin elämästä ja tämän lähipiiristä.

– Tiedän kuinka monta sisarusta sinulla on, ja minulla on heistä kaikki tiedot, uhkaaja sanoi.

Uhkaaja pelotteli, että myös Alin suomalaiset ystävät välittävät hänestä tietoa.

– Uhkaaja on irakilainen ja toiminee Irakissa, mutta ilmeisesti hänellä on Suomessa yhteyshenkilö, joka välittää tietoja minusta, Ali sanoo.

Ali sanoo, ettei hän pelkää Suomessa. Hän on silti huolissaan, koska uhkaajat ovat olleet yhteydessä myös hänen perheenjäseniinsä. Nämä eivät asu Suomessa.

Kirjailija Blasim: Varon sanojani Irakissa olevan perheeni vuoksi

Myös kirjailija Hassan Blasim on paennut Irakista Suomeen mielipidevainoa 2000-luvun alussa.

Blasim on shiialaistaustainen, mutta nykyisin uskonnoton. Hän on Suomen kansalainen.

Pitääkö irakilaisen varoa puheitaan Suomessa?

– Omasta puolestani voin sanoa, että on syytä varoa. Vaikka olen kirjailija, olen myös tavallinen pakolainen. Kirjoitan näistä asioista kirjoissani julkisesti, mutta silti pitää olla varovainen.

– Siitä lähtien kun aloin julkaista tekstejäni internetissä vuonna 2003, minulle on tullut monia uhkauksia ja solvauksia, koska kritisoin uskontoa ja uskonnollisia puolueita.

Kirjailija sanoo varovansa sanojaan Irakissa olevan perheensä vuoksi.

– Me irakilaiset tiedämme, että shiialaispuolueet ovat hyvin järjestäytyneitä jopa Suomessa. Täältä voidaan välittää viestejä Irakiin, Blasim sanoo.

Shiialaisjoukot tappavat uskonnon arvostelijoita ja rikosten penkojia

Viime keväänä Hassan Blasim oli varannut matkan Bagdadin kirjallisuusmessuille. Hän kuitenkin perui sen, kun irakilainen kirjailija murhattiin Najafissa, shiialaisten pyhässä kaupungissa.

– Kirjailija ammuttiin, kun hän oli arvostellut Facebookissa Iranin vallankumouksen uskonnollista johtajaa Khomeinia, Blasim kertoo.

Shiialaiset asejoukot ovat vaientaneet Irakin hallitusta arvostelevia sunneja. Ne ovat murhanneet myös uskontoon katsomatta muun muassa homoja sekä kansalaisaktivisteja ja toimittajia, jotka penkovat korruptiota ja salamurhia tai arvostelevat uskonnollisia johtajia ja tabuja.

–Suurin osa irakilaisista tietää, että salamurhien takana on shiialaisten puolueiden aseryhmiä. Todisteita niitä vastaan on vaikea hankkia, koska aseryhmät ovat niskan päällä oikeuslaitoksessa, poliisissa ja armeijassa, Hassan Blasim sanoo.

Iran tukee shiialaisia asejoukkoja Irakissa

Shiialaisilla asejoukoilla on paljon valtaa nykyisessä Irakissa. Kaikilla maata hallitsevilla puolueilla on asejoukkonsa.

Asejoukkojen toiminta juontaa vuosikymmenien taakse, jolloin Saddam Husseinin kaatamista suunnitellut vastarintaliike toimi Iranista käsin. Monilla Irakin vahvimmilla asejoukoilla on tiiviit suhteet shiialaiseen uskonnolliseen valtioon Iraniin.

– Iran rahoittaa ja kouluttaa niitä, valitsee niiden johtajat ja vaikuttaa niihin. Ne edustavat Irania, shiialaisiin asejoukkoihin perehtynyt amerikkalaistutkija Michael Pregent sanoo.

Shiialaisista asejoukoista tuli monien irakilaisten silmissä Irakin pelastajia, kun ne taistelivat sunnilaista äärijärjestöä Isisiä vastaan yhdessä Irakin armeijan ja Yhdysvaltain liittouman kanssa vuodesta 2014.

Isis oli vallannut nopeasti suuren osan Irakin alueesta ja julistanut oman islamilaisen valtion, kalifaatin. Järjestö teki samaan aikaan terrori-iskuja myös Euroopassa.

Vuoden 2017 lopussa Irakin hallinto julisti Isisin voitetuksi Irakissa.

Irak-asiantuntija: Irakin hallitus ei uskalla rangaista asejoukkoja

Isisin vastaisen taistelun ansiosta shiialaiset asejoukot saivat virallisen aseman ja oman budjetin. Niistä tuli osa Irakin valtion turvallisuusjärjestelmää.

Käytännössä asejoukot toimivat kuitenkin lain ulkopuolella, sillä niiden tekemät rikokset ovat jääneet rankaisematta.

– Hallitus ei uskalla rangaista niitä. Asiaa luvataan tutkia, mutta mitään ei tapahdu, yhdysvaltalaisen Hudson-instituutin tutkija Michael Pregent sanoo.

Pregent on kommentoinut kansainvälisessä mediassa usein shiialaisten asejoukkojen toimintaa Irakissa.

Hän on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain tiedustelutehtävissä muun muassa Irakissa. Hän on toiminut myös Irakin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten neuvonantajana.

Hallitusta arvostelevat sunnit leimataan herkästi Isisin kätyreiksi

Isis kärjisti shiiojen ja sunnien välejä. Äärijärjestö sai sympatiaa ja jäseniä Irakin sunnialueilla.

Noin 65 prosenttia irakilaisista on shiia- ja noin 30 prosenttia sunnimuslimeja.

Kirjailija Hassan Blasim sanoo, että Isis oli sunneille yksi mahdollisuus puolustaa itseään valtion korruptiolta ja syrjinnältä.

Kun Irakin armeija puhdistettiin Saddamin kaatamisen jälkeen Baath-puolueeseen kuuluneista upseereista, monet työtä vaille jääneet sotilaat liittyivät Isisiin.

Michael Pregent sanoo, että shiialaiset asejoukot käyttivät Isisin vastaisia taisteluja sunneja vastaan. Isis on yhä hengissä, ja sunnien ahdistelu jatkuu.

– Shiialaiset epäilevät sunneja ja pitävät heitä Isisin kätyreinä.

Se ilmenee Pregentin mukaan esimerkiksi terrorismia koskevissa pikaoikeudenkäynneissä.

Terrorismilait ovat Irakissa löyhiä. Hallitusta arvostellut sunnimies voidaan tuomita nopeasti Isisin kätyriksi, terroristiksi.

– Tarvitaan vain kaksi nimetöntä valaehtoista lausuntoa, jotka syyttävät henkilöä terroristiksi, niin asejoukot teloittavat pikaoikeudenkäynnin jälkeen, Pregent sanoo

– Tämän jälkeen pidätetään myös asianajaja, koska hänen katsotaan puolustaneen Isisin kätyriä.

Kirjailija Blasim: Isisin ja shiialaisten asejoukkojen toiminnassa ei suurta eroa

Isisin ja shiialaisten asejoukkojen tavassa toimia Irakissa ei ole suurta eroa, kirjailija Hassan Blasim sanoo.

Tutkija Michael Pregent on samaa mieltä.

– Shiialaiset asejoukot ovat tehneet samoja asioita kuin Isis. Ne ovat mestanneet ihmisiä, ne ovat tappaneet siviilejä ja suunnanneet hyökkäyksiä siviileistä välittämättä, Pregent sanoo.

Blasimin mukaan shiialaisten asejoukkojen ero Isisiin on lähinnä se, että Isis julistaa jihadia, pyhää sotaa, koko maailmaan.

– Shiialaisilla joukoilla ei toistaiseksi ole mielenkiintoa iskeä lännen etuja vastaan. Shiialaisyhteisön ja sen hallituksen arvosteleminen on vaarallista irakilaisille.

Michael Pregent sanoo, että shiialaiset asejoukot ovat osa Iranin strategiaa saavuttaa hegemonia-asema Lähi-idässä.

– Heidän tarkoituksenaan on luoda shiialaisarmeija, joka voi liikkua ympäri Lähi-itää.

Pregentin mukaan Iran haluaa levittää islamilaista vallankumousta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta pyrkii vaikuttamaan mielipiteisiin myös muualla.

– Iran haluaa käyttää hyväkseen eri maista tullutta shiialaisväestöä myös Euroopan maissa.

Asejoukkojen jäseniä tullut Eurooppaan turvapaikanhakijoina

Vuonna 2015 Eurooppaan tuli paljon turvapaikanhakijoita muun muassa Irakista. Joukossa oli myös shiialaisiin asejoukkoihin kuuluneita miehiä.

Irakilainen turvapaikanhakija Yusuf sanoo nähneensä suomalaisessa vastaanottokeskuksessa samojen asejoukkojen jäseniä, joita hän oli paennut Irakista.

Yusuf sai Suomessa ollessaan uhkausviestejä sosiaalisessa mediassa kirjoitettuaan kriittisesti islamistipuolueista ja shiialaisista asejoukoista.

– Huoranpenikka! Puhut pahaa profeetasta ja jihad-taistelijoista. Hautaamme sinut, ja saat syödä multaa. Teikäläiset ovat Isisin koiria. Vastaa, pelkuri! Vannon, että raiskaan äitisi silmiesi edessä, Yusufia uhattiin.

Yusuf sanoo, että uhkaajat pelkäävät tiedon leviämistä.

–Ne pelkäävät, että kerromme täällä, mitä Irakissa on tapahtunut ja mitä saattaa tulevaisuudessa tapahtua. Ne haluavat kaikin keinoin estää sen tiedon leviämisen.

Monet asejoukkojen jäsenet ovat varmasti halunneet aloittaa uuden elämän Euroopassa, mutta osa voi jatkaa entisenkaltaista toimintaa, arvioivat A-studion haastattelemat, turvapaikanhakijoina Suomeen tulleet irakilaismiehet.

.

Irakilaisjengi uhkailee Saksassa

Saksasta on tuoreita viitteitä siitä, että irakilaistaustaisilla aseryhmillä on toimintaa myös Euroopassa.

Saksan poliisi teki toukokuussa 2019 ratsian moottoripyöräjengi Al-Salam-313:n tiloihin Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.

Jengin jäseniä epäillään monista rikoksista, kuten laittomasta asekaupasta, ihmissalakuljetuksesta, passiväärennöksistä ja huumekaupasta, tv-yhtiö Deutsche Welle (DW) kertoi.

Kymmenet rikoksista epäillyt ovat enimmäkseen Irakin ja Syyrian kansalaisia.

Saksalaismedian mukaan jengillä epäillään olevan läheiset suhteet tunnettuun shiialaiseen asejoukkoon Irakissa.

Saksalaiset viranomaiset kertoivat DW:lle, että jengiä epäillään myös osallisuudesta poliittisesti ja uskonnollisesti motivoituihin rikoksiin.

Saksassa asuva irakilaisnainen kertoi, että hän oli saanut kyseiseltä jengiltä tappouhkauksen “länsimaiseen elämäntyyliin johdattelusta”.

Al-Salam-313 -jengin Youtube-videolla kerrotaan, että se toimii muun muassa Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Jengin toiminnasta Suomessa ei ole tietoa.

– Eurooppaan tulleiden on käyttäydyttävä kunnolla, ryhmän jäsen julistaa videolla.

Kadulla “v-n pakolainen”, Facebookissa “Saddamin kätyri”

Irakilaisryhmien välejä Suomessa on kiristänyt se, että maahan tuli poikkeuksellisen paljon irakilaisia turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Tulijoita oli noin 32 000, joista yli 20 000 oli irakilaisia.

Monet irakilaiset turvapaikanhakijat eivät kokeneet olleensa tervetulleita, ei suomalaisten eikä Suomen irakilaistenkaan taholta.

– Kun menet kadulle, sinulle sanotaan “v-n pakolainen”. Kun menet Facebookiin, sinulle sanotaan “Saddamin kätyri”, Suomesta turvapaikan saanut sunnitaustainen Ali sanoo.

“Saddamin kätyrillä” shiiat yleisesti tarkoittavat shiialaishallintoa arvostelevia sunneja.

– Arabiankielisessä sosiaalisessa mediassa on herjaamista ja uhkailua, kirjailija Hassan Blasim sanoo Suomen irakilaisten konfliktista.

Pääasiassa kiistoja on sunnien ja shiiojen mutta myös arabien ja kurdien välillä. Konflikti on pysynyt kuitenkin sosiaalisessa mediassa, Blasim arvioi.

Saddamin hirmuhallinto vaikuttaa yhä

Irakilaisella turvapaikanhakijalla Yusufilla on vanhempiensa kautta sekä shiialais- että sunnitaustaa. Hän pohtii skype-puhelussa Euroopan toiselta laidalta, mistä vihapuhe irakilaisryhmien välillä johtuu.

– En sanoisi, että kyse on uskonnosta tai uskonnollisten suuntausten hengellisestä erosta, vaan uskonryhmittymien politisoituneista eroista.

Yusuf sanoo, että poliittiset ryhmät samastuvat uskonnollisiin ryhmittymiin. Nyt vallassa olevat kalastelevat joukkoa taakseen ja pönkittävät ryhmähenkeä uskonnolla.

–Shiiat takertuvat nyt valtaan, koska he kokivat Saddamin hirmuhallinnon olevan sunnien hallinto, Yusuf sanoo.

Suomalaiset maksavat pankkikortti- ja lähimaksulla liki kaikki ostoksensa. Lähimaksun suosio kasvaa, ja Suomen Pankin mukaan viime vuonna 35 prosenttia korttimaksutapahtumista hoidettiin lähimaksulla.

Maksuliikenneyhtiö Netsin tuoreimman tilaston mukaan jopa 55 prosenttia kaikista korttimaksuista on tällä hetkellä lähimaksuja. Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mukaan lisääntyvän innon taustalla on lähimaksun ylärajan nosto 50 euroon.

Mutta onko nopeasti yleistyvä maksutapa turvallinen keino hoitaa ostokset?

Jos pankkikortti joutuu vääriin käsiin, sen lähimaksuominaisuutta voi käyttää väärin jonkun aikaa. Kortin käyttäjän ja kortin tietoja harvoin tarkastetaan lähimaksun yhteydessä. Siksi kortin käyttöön asetetut turvarajat on hyvä pitää käytön mukaisina.

– Jos tietää, että ei nosta päivittäin kahtasataa euroa enempää, ei kannata pitää nostorajaa tuhannessa eurossa, sanoo palvelupäällikkö Sirpa Rantapelkonen OP Etelä-Hämeestä.

Maksuliikenneyhtiö Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mukaan lähimaksamisen yleistyminen on vähentänyt korttien väärinkäytöksiä. Ruuhkassa, väenpaljouden ympäröimänä voi olla turvallisempaa vain vilauttaa pankkikorttia pin-koodin näpyttelyn sijaan.

Tietoturvajohtaja ei ole vakuuttunut turvallisuudesta

Nets vastaa maksuliikenteen turvallisuudesta kuluttajan ja veloittajan välillä. Yhtiö on Suomessa merkittävä toimija, ja se on osa tanskalaista Nets A/S -konsernia.

Voivatko rikolliset kopioida maksupäätelaitteen ja imeä ihmisten kortit tyhjiksi esimerkiksi ruuhkaisessa kaupassa? Sirpa Nordlundin mielestä uhka on epäuskottava.

– Riski sille, että tällainen lukulaite päätyisi vääriin käsiin on hyvin marginaalinen, Nordlund vakuuttaa.

Tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen F-Securelta ei kuitenkaan tuudittautuisi kokonaan järjestelman haltijan ja kauppiaan varaan. Hän pitää mahdollisena esimerkiksi tekaistun yrityksen luomista, jonka nimissä hankitaan maksulaite rikosten tekemistä varten.

Lähtökohtaisesti F-Securen Erka Koivunen pitää pankkikorttia melko turvallisena maksutapana. Pankkikortin maksuominaisuudet voi mitätöidä, jos varas iskee.

Maksetaanko tulevaisuudessa verisuonistolla?

Suomen Pankin keräämien tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa maksukorttia, joilla tehdään vuosittain noin 1,8 miljardia maksutapahtumaa. Arvossa mitattuna korttimaksuja tehtiin viime vuonna noin 51 miljardin euron edestä.

Missä menee maksamisen tulevaisuus? Tällä hetkellä Nets pilotoi Kööpenhaminan kauppakorkeakoulussa verisuonitunnistamista. Käyttäjäkokemukset ovat olleet innostuneita, Nordlund kertoo.

– Henkilön on oltava elossa, että veri kiertää ja verisuonisto on jokaisella yksilöllinen, sanoo Nets Finlandin maajohtaja Sirpa Nordlund.

F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen laittaisi jäitä hattuun. Kasvo- iiris- tai verisuonitunnistamisessa ei hänen mielestään ole mitään vikaa, jos niillä tunnistaudutaan laitteelle, jolle maksuvälineen tiedot on tallennettu. Kuten puhelimeen.

– En kuitenkaan soisi, että kauppiaat alkavat kerätä tietoja biometrisista piirteistäni. Niitä ei voi mitätöidä, mutta niiden kopiointi on helppoa, Koivunen sanoo.

Kevään hallitusneuvotteluiden aikaan tunteet kävivät kuumina varsinkin kokoomuksessa. Pitkän linjan kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) kirjoitti Twitterissä, että velkaantuminen uhkaa suistaa Suomen raiteiltaan.

– Ei säästöjä, ei priorisointia. Merkittäviä lisämenoja velkaantuvassa maassa. Onko meillä sama talouspolitiikan suunta Venezuelan kanssa?

Sasin sanomisia selittää suurelta osin kokoomuksen putoaminen neuvotteluiden ulkopuolelle.

Venezuela-vertaus ei olisi voinut olla kauempana Valtioneuvoston linnasta, jossa tuore valtiovarainministerin Mika Lintilän (kesk.) esitteli ministeriönsä budjettiehdotusta.

Tuore ministeri käytti hyvän tovin tilaisuudesta todistaakseen, ettei suunta ole juurikaan muuttunut sitten edellisen hallituksen, jossa kokoomus ja keskusta olivat vielä mukana.

Kuten yleensäkin poliittisessa keskustelussa totuus löytyy jostakin puolesta välistä.

Budjettiehdotus lisäisi menoja

Budjettiehdotus lisäisi ensi vuoden menoja 1,5 miljardia euroa, jos tilannetta vertaa kuluvaan vuoteen.

Ministeriön luvuista näkyy, että julkisen talouden rahoitusasema heikkenee hallituskauden alussa. Sen jälkeen velanotto hallituksen suunnitelmien mukaan loppuu, koska työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin.

Työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin on kuitenkin vaikeaa. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan työllisyyden nostaminen tälle tasolle vaatisi uusia lisätoimia.

Jos työllisyysaste ei nouse merkittävästi, julkisen sektorin velkaantuminen kiihtyy.

Työntekijäkeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kertoi pian tiedotustilaisuuden jälkeen pitävänsä finanssipolitiikan viritystä lievästi ”elvyttävänä”.

– Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdanne osoittaa hiipumisen merkkejä, Lainà kirjoitti tiedotteessaan.

Tässä onkin ero, jos budjetointia vertaa edelliseen hallituskauteen, jolloin Sipilän hallitus pyrki ruuvaamaan menoruuveja entistä tiukemmalle.

Lintilän puheet talouslinjan jatkumisesta eivät kuitenkaan olleet täysin vailla pohjaa.

Työllisyys määrittää menot

Ministeri Lintilä alleviivasi tiedotustilaisuudessa, ettei menoja lisätä, jos työllisyystavoite jää saavuttamatta.

– Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, Lintilä sanoi.

Lisämenojen ja työllisyystavoitteen synkronoinnissa on muutama ongelma. Työllisyystavoitteen saavuttaminen selviää vasta aivan hallituskauden lopussa, eikä hallitusohjelmassa sovittuja lisäpanostuksia voida pantata kauden lopulle.

Toiseksi, hallitusohjelma ei ole täysin yksiselitteinen. Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden pitää olla tasapainoinen ”normaalissa kansainvälisen talouden tilanteessa”.

Se, mikä on normaali kansainvälinen taloudellinen tilanne, on poliittista tulkintaa. Esimerkiksi kauppasodan kiihtyminen Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä voi tarkoittaa epänormaalia kansainvälistä talouskehitystä.

Jäävätkö investoinnit kertaluonteiseksi?

Hallituskauteen lisääntyy myös muita riskejä, jos asiaa tarkastelee valtion ja kuntien velkaantumisen näkökulmasta. Hallituksen ohjelmaan sisältyy kolmen miljardin euron kertaluonteinen investointipaketti.

Iso osa investoinneista vaikuttaa kertaluonteisilta, mutta osaa niistä voi olla vaikeaa lopettaa hallituskauden lopussa, varsinkin kun seuraavat eduskuntavaalit ovat ovella.

Yksi tällaisista investoinneista on ammattikoulutuksen opettajien palkkaaminen työhön. Siihen käytetään hallitusohjelman mukaan 235 miljoonaa euroa.

Osa ekonomisteista on myös arvostellut panostusten nimittämistä investoinneiksi. Esimerkiksi OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen kutsui Ylen haastattelussa hallituksen investointeja väliaikaisiksi menolisäyksiksi, sillä ne eivät ole kansantaloudellisen tilinpidon mukaisia investointeja.

Esimerkiksi yli 200 miljoonan euron panostusta luonnonsuojeluun on vaikea nähdä perinteisenä investointina, joka synnyttää talouskasvua tulevaisuudessa.

Syksyn palkkaneuvottelut ratkaisevat paljon

Yksi keskeisimmistä tekijöistä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamisessa on syksyllä käynnistyvä liittokohtainen palkkaneuvottelukierros.

Palkkataso vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi suomalaisyritysten kustannuskilpailukyky muodostuu.

Hallitus pyrkii kuitenkin pysymään kaukana työmarkkinaneuvottelupöydistä. Sen sijaan se pyrkii nostamaan työllisyyttä erilaisilla porkkanoilla.

Budjettiehdotuksessa laitetaan rahaa muun muassa palkkatukeen, te-toimistojen palveluihin ja nuorisotakuun toteuttamiseen.

Keinot ovat muuttuneet sitten Sipilän hallituksen aikoihin. Viime hallituskauden aikana työllisyyskeinoista otsikoihin nousivat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset ja aktiivimalli.

Toisin kuin Lintilä sanoi, budjetissa näkyy eroja verrattuna Sipilän hallituksen linjaan. Talouspolitiikka on edelliskautta elvyttävämpi ja työllistämisessä käytetään aiempaa pehmeämpiä keinoja.

Suomi ei kuitenkaan ole vielä Venezuelan tiellä, vaikka se on ottanut askeleen vasemmalle.

Lue lisää:

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump sanoi keskiviikkona viestipalvelu Twitterissä, että Kiinan presidentti Xi Jinping voi halutessaan ratkaista väkivaltaiseksi kärjistyneen tilanteen Hongkongissa inhimillisellä tavalla.

– En epäile yhtään, että jos presidentti Xi haluaa ratkaista Hongkongin tilanteen nopeasti ja inhimillisesti, hän myös tekee niin, Trump twiittasi.

Lisäksi Trump ilmeisesti ehdotti Xille henkilökohtaista tapaamista, jotta Trump voisi auttaa tilanteen ratkaisemisessa.

Mielenosoittajat ovat liikkeellä Hongkongissa jo kymmenettä perättäistä viikkoa. Tilanne on kiristynyt jo siihen pisteeseen, että Kiinan hallinto puhuu mielenosoituksista terroristisena toimintana.

Esimerkiksi Hongkongin lentoasema oli alkuviikosta poissa käytöstä, kun tuhannet mielenosoittajat tukkivat lentoaseman. Keskiviikkona lentoasema pääsi jälleen jatkamaan toimintaansa mielenosoittajien poistuttua paikalta.

Lisää aiheesta:

Hongkongin lentokenttä on jälleen avattu protestien aiheuttaman jumin jälkeen

Kiinan johto tekee tietä tylylle väliintulolle Hongkongissa – puolisotilaalliset joukot liikkeellä rajalla, valtionmedia puhuu terrorismista

Kiina kovisteli Hongkongin mielenosoittajia: "Tulella leikkivät tuhoutuvat"

Keskiviikkona ukkossää toi pelastuslaitoksille useita hätäilmoituksia, kun salamaniskut sytyttivät tulipaloja monin paikoin Suomea.

Luumäellä Etelä-Karjalassa salamanisku sytytti navetan palamaan. Kauhavalla Etelä-Pohjanmaalla salama osui sähkömuuntajaan, ja syttynyt tulipalo aiheutti sähkökatkoksen.

Etelä-Savossa Heinävedellä salamanisku sytytti pienen maastopalon. Kytemällä hitaasti levinnyt palo ehti polttaa noin kahdeksan neliömetriä aluskasvillisuutta.

Keski-Pohjanmaalla Kauhajoella salama iski rakennuksen vieressä olevaan koivuun, josta palo levisi rakennukseen polttaen sen toisen päädyn pahoin.

Aamulla salama oli sytyttänyt omakotitalon palamaan Vantaalla.

Rajuista ukonilmoista annettiin keskiviikoksi varoitus Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon sekä merialueelle Suomenlahden itäosaan.

Rajuja ukonilmoja saadaan torstainakin

Suomen kaakkoisosissa on syytä varautua rajuihin ukonilmoihin vielä torstainakin. Kosolti salamoita voi nähdä Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Ukkosista annettiin varoitus myös merialueille Suomenlahden itä- ja länsiosaan sekä Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaan. Selkämerellä puolestaan tuulee torstaina navakasti.

Suomessa ei keskiviikkona ollut annettu säävaroituksia perjantaiksi tai lauantaiksi. Sunnuntaina Länsi-Suomessa ja läntisillä merialueilla tuulee kovaa.

Ruokaviraston elokuussa valmistuneiden tutkimusten mukaan Tornionjoen lohikuolemat eivät johdu tunnetuista virus- tai bakteeritaudeista. Ruokaviraston tiedotteen mukaan kalastajien tämän vuoden havainnot vastaavat aikaisempien vuosien havaintoja.

Vuonna 2016 lähes puolet haavaisten tai punoittavaihoisten nousulohien ihovaurioista tulkittiin johtuviksi mekaanisista tekijöistä eli kalanpyydyksistä irtipääsyistä ja -päästämisistä

Lohien iholla havaittiin myös syiltään tuntematonta etenkin mahan alueen punoitusta ja verenvuotoja sekä ihon pintakerroksen kuolioitumista. Sisäelimissä ei muutoksia ollut.

Ruokaviraston mukaan ihomuutoksiin iskevät makeassa vedessä Saprolegnia -suvun leväsienet, jotka aiheuttavat niin sanotun vesihomeinfektion. Haavaumien ensisijainen syy on kuitenkin muualla.

"Emolohi voi kärsiä puutostilasta"

Seuraavaksi Ruokavirasto tutkii, johtuvatko kuolemat B1-vitamiinin puutoksesta, josta Itämeren lohi kärsii ajoittain. Vitamiinitutkimuksia varten kalastetaan poikkeusluvalla korkeintaan 15–30 lohta.

Vitamiinin puutokseen viittaa se, että yllättävän iso osa nousulle pyrkivistä lohista on jäänyt Tornionjoen alaosiin.

– Emolohi voi kärsiä puutostilasta, jos sen ravinnossa ei ole riittävästi vitamiineja. Äärimmillään se voi johtaa tasapaino- ja orientaatiohäiriöihin kalojen nousuvaiheessa, Ruokavirastosta kerrotaan.

Tuntematonta kalatautia ei voida sulkea pois

Ruokavirasto suunnittelee myös yhteistyötä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Sen avulla on tarkoitus selvittää esimerkiksi mahdolliset uudet tuntemattomat kalataudit.

– On mahdollista, että vielä tuntematon kalatauti voi olla osatekijänä. Iso osa vaurioista johtuu kuitenkin mekaanisesta tekijästä. Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome, joka on päässyt iskemään kalaan haavauman kautta, sanoo tutkimusprofessori Perttu Koski.

Kuolleita kaloja on havaittu myös Kemijokisuulla.

Ruokaviraston kalastajilta saamien tietojen mukaan Oulu- ja Iijokien edustalla tai Simojoella ei ole havaittu sairaita tai kuolleita kaloja.

Kemijokisuuhun tulevissa merilohissa oireellisia kaloja on kuitenkin todettu, kuten joissakin Ruotsin puolen lohijoissa.

Kuolleita kaloja suhteessa saman verran kuin aikaisempina vuosina

Ruokavirasto arvioi, että nousulohia ei ole kuollut Tornionjoella tänä kesänä suhteessa enempää kuin muutamina edellisinä vuosina.

Tornionjoen nousulohia on ilmoitettu sairaiksi tai kuolleiksi hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, mutta Luonnonvarakeskuksen nousulohiseurannan tulokseen suhteutettuna ilmoitettujen, kuolleiden kalojen määrä on jokseenkin vastaava, eli alle promille tähän asti nousseista.

Vaikka ilmoitusportaaliin tulee tieto vain osasta kuolleita lohia, ilmoitusaktiivisuus eri vuosina on todennäköisesti vertailukelpoinen.

Ruokavirasto kaipaa edelleen näytteitä poikkeavista saaliskaloista. Näytteiden tulee olla tuoreita ja kuljetus Ruokavirastoon tulee onnistua arkipäivien aikana. Jo kuolleita kaloja ei voida tutkia pilaantumisen takia.

Lue myös:

Luonnonvarakeskus: Lohikuolemat ovat vakava uhka Tornionjoen lohelle

Ruokavirastolle poikkeuslupa lohien pyytämiseen kulkuverkolla Tornionjoella – lupa tarvitaan lohikuolemien syiden selvittämiseen

Kaivinkone tekee ojaa Etelä-Savossa Ristiinan ja Anttolan välisen tien pientareelle. Ojan pohjalle tulee paksu sähkökaapeli.

Aiemmin kaapeli kulki ilmassa sähkötolppien varassa. Ne puretaan ja kaikki sähkökaapelit kaivetaan maahan. Sähkökatkot ovat täällä pian lähes kokonaan historiaa.

Paksun sähkökaapelin lisäksi ojaan upotetaan valokaapeli, jolla sähköyhtiö voi ohjata runkoverkon muuntamoita.

– Muuntamolla on erottimia, joilla pystytään vaihtamaan sähkön syöttösuuntaa. Sähköä voidaan syöttää tänne niin Ristiinasta kuin Anttolastakin, sanoo verkostopäällikkö Mika Matikainen Lumme Energia Oy:stä

Verkkoyhtiöt miettivät nyt tarkkaan, mille alueille ne rakentavat kalliin maakaapelin. Kukaan ei tiedä, asuuko täällä vuosikymmenen kuluttua enää ketään.

– Kun rakennamme uutta verkkoa, sen käyttöikä on vähintään 50 vuotta. On haaste, kun emme tiedä mikä täällä on tilanne viiden, kymmenen tai 25 vuoden kuluttua, sanoo Matikainen.

Maaseutu autioituu paljon ennakoitua nopeammin

Maaseutukylien autioituminen vaikuttaa nopeasti energiayhtiöiden toimintaan ja tulokseen. Kun karjatila lopettaa toimintansa tai vakituiset asukkaat muuttavat kaupunkiin, sähkönkulutus laskee merkittävästi.

– Kyllä tämä muutos on ollut ennakoitua nopeampaa, myöntää Mika Matikainen.

Samalla liittymiä irtisanotaan kiihtyvällä vauhdilla. Itä- ja Kaakkois-Suomessa sähköt katkaistaan joka vuosi yli 300 kiinteistöstä.

Sähkömarkkinalaki määrää sähköyhtiöt rakentamaan vuoteen 2028 mennessä sähköverkon, jossa haja-asutusalueella sähkökatkot kestävät enintään puolitoista vuorokautta. Maaseudun rakennemuutoksen takia Lumme Energia ja puolenkymmentä muuta verkkoyhtiötä ovat saaneet jatkoaikaa rakentamiseen vuoteen 2036 asti.

– Nyt ei tarvitse tehdä yli-investointeja sähköverkon loppupäähän, jossa mahdollisesti kyliä tai yksittäisiä tupia autioituu. Näemme tulevaisuudessa mikä tarve tulee olemaan, ja pystymme silloin tekemään järkeviä investointeja, sanoo verkostopäällikkö Mika Matikainen.

Kulutus voi myös kasvaa, jos sähköautot tai ladatavat hybridiautot yleistyvät.

Aggregaatit ja aurinkovoima varmistamaan sähkönjakelua

Kouvolan Valkealan Puutteenkylälle johtava tie on hiljentynyt vuosikymmenessä. Kylällä asutaan vakituisesti enää muutamassa taloudessa.

– Kyllä täällä on opittu omatoimisuuteen. Sähkön katketessa ovat puuhella ja kynttilät valmiina, sanovat Vilma ja Taito Huuskonen.

Puutteenkylä on yksi viime vuosina Suomessa tyhjentyneistä maaseutukylistä. Säävarmaa sähköverkkoa ei sinne ole vielä rakennettu.

– Ennen kuin saavat maakaapelit maahan, saattaa olla, että aggregaattihan se ois hyvä turvaamaan sähköt, sanoo Taito Huuskonen.

Tämän vuoden loppuun mennessä noin puolet verkkoyhtiöiden asiakkaista on jo säävarman sähköverkon piirissä. Haja-asutusalueella työ on vasta alkamassa kohteissa, joissa verkon päässä on vain yksittäisiä talouksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö rohkaisee energiayhtiöitä etsimään edullisempia vaihtoehtoja syrjäisten seutujen kalliille maakaapeloinnille. Ministeriö esimerkiksi selvittää aggregaattien käyttöä turvaamaan sähkön toimitusvarmuutta.

– Jouston lisääminen jakeluverkoissa, hajautettu tuotanto, niihin liittyvät akkujärjestelmät ja varavoimakoneet voisivat olla sellaisia, sanoo teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Osa verkkoyhtiöistä rakentaa säävarmaa verkkoa siirtämällä avojohdot isompien teiden varsille tai leventämällä johtouraa, jolloin myrskyssä kaatuvat puut eivät yllä sähköverkolle. Sen heikkous on, että samalla katoaa osa metsien hiilinieluista.

Sähkön toimitusvarmuus voitaisiin turvata myös varavoimakoneilla.

Työ- ja elinkeinoministeriössä mietitään, että verkkoyhtiö voisi tulevaisuudessa alentaa siirtomaksua tai muutoin korvata, jos asiakkaalla on oma varavoimakone. Sellaisia löytyy esimerkiksi useilta karjatiloilta, joissa sähköt eivät voi olla pois tuntikausia.

Lumme Energia on saanut hyviä kokemuksia tasasähköjärjestelmästä, jossa runkoverkon häiriötilanteessa kiinteistöihin syötetään sähköä akuista ja aurinkopaneeleilta. Kesällä virtaa riittää vuorokausiksi, ja talvella useiksi tunneiksi. Käytännössä lyhyistä sähköhäiriöistä on päästy koeverkon alueella kokonaan.

– Älyä viedään yhä syvemmälle verkkoon ja samalla saadaan asiakkaalle hyötyä sitä kautta, sanoo Matikainen.

Vaihtoehtoiset ratkaisut voivat hillitä sähkön siirtohintojen nousua.

Venäjä ilmoitti keskiviikkona siirtäneensä kaksi TU-160 -pommikonetta itäisimpään osaan Venäjää osana armeijan harjoitusta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Venäjän puolustusministeriö sanoi lausunnossaan, että pommikoneet lensivät läntiseltä Venäjältä yli 6000 kilometrin matkan Anadyriin, Tšukotkaan reilussa kahdeksassa tunnissa.

Ministeriö kertoi myös, että lento oli osa loppuviikon kestävää taktista harjoitusta. Harjoituksen on tarkoitus harjoitella Venäjän ilmavoimien kykyä siirtyä lentotukikohtiin sekä ilmatankkausta.

Venäjä kykenee sijoittamaan ydinaseita Yhdysvaltojen "takapihalle"

Venäjän valtion sanomalehden Rossijskaja gazetan mukaan harjoitus osoittaa, että Venäjä pystyy sijoittamaan ydinaseiden laukaisuun kykeneviä pommikoneita lähelle Alaskaa. Lehden mukaan pommikoneet kykenevät lentämään 20 minuutissa noin 600 kilometrin matkan Yhdysvaltojen puolelle.

TU-160 -kone on yliäänikone, joka voi kuljettaa jopa 12 lyhyen matkan ydinohjusta ja lentää 12 000 kilometrin matkan yhdellä tankkauksella. TU-160 -koneilla on lennetty tukikohdista Venäjältä esimerkiksi pommituslentoja Syyriaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti heinäkuun alussa lain, jonka myötä maa vetäytyy keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta jo viime vuoden lokakuussa.

Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton kylmän sodan lopulla solmima INF-ohjussopimus on kieltänyt muut kuin mereltä laukaistavat lyhyen ja keskipitkän matkan ohjukset.

Lisää aiheesta:

Putin irrotti Venäjän keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta

Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee

Philadelphiassa Yhdysvalloissa useita poliiseja on haavoittunut yhä käynnissä olevassa asemiehen piiritystilanteessa, kertoo uutistoimisto AP.

Philadelphian poliisin mukaan kuusi poliisia on haavoittunut ammuskelussa, mutta kenenkään vammat eivät ole hengenvaarallisia. Lisäksi kaksi poliisia on haavoittunut auto-onnettomuudessa matkalla piiritystilanteeseen.

Philadelphian poliisipäällikön Richard Rossin mukaan tilanne sai alkunsa, kun poliisi oli suorittamassa huumausaineisiin liittyvää tehtävää keskiviikkona iltapäivästä. Asemies tuli paikalle noin kello 16:30 paikallista aikaa ja avasi tulen poliiseja kohti.

– Monet poliiseista joutuivat pakenemaan ikkunoiden ja ovien kautta väistäessään ampujan luoteja, Ross kertoi lehdistötilaisuudessa.

Paikallinen poliisi tiedottaa Twitterissä, että ampumistilanne on edelleen kesken ja kehottaa ihmisiä pysymään poissa Nicetown–Tiogan alueelta.

Poliisi on yrittänyt neuvotella ampujan kanssa ja kehoittanut häntä antautumaan, jotta uusilta haavoittumisilta vältyttäisiin.

Poliisipäällikkö Ross pelkäsi tilanteen muuttuvan panttivankitilanteeksi, sillä kaksi poliisia jäi useaksi tunniksi mottiin sisälle asuntoon, jossa piiritys oli käynnissä. Poliisit pääsivät kuitenkin myöhemmin vapaaksi, kun erikoisjoukot pelastivat heidät talosta.

Uutista päivitetään.

Suosittuja Reino- ja Aino-tossuja valmistanut kenkätehdas Lieksassa saa uuden yrittäjän. Suomi Kenkä -niminen yritys aikoo aloittaa Lieksassa tohveleiden valmistuksen.

Suomi-kengiksi nimetystä tuotteesta haetaan kilpailijaa Reino- ja Aino-tossuille, joiden tuotannon lopettamisesta Suomessa nousi kohu viime keväänä.

Reino- ja Aino-tossuja Lieksassa valmistanut yritys ajautui konkurssiin maaliskuussa. Kodintekstiilivalmistaja Finlayson osti tossujen tuotemerkin ja ilmoitti siirtävänsä tuotannon pois Suomesta. Tossujen teko Lieksan tehtaalla päättyi ja työntekijät irtisanottiin.

Uutinen herätti paljon keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, sillä Reino- ja Aino-tossuja on pidetty kotimaisuuden symboleina. Finlayson tiedotti tuolloin, ettei kenkien valmistus Suomessa ole kannattavaa. Yritys on kertonut tuovansa uudet ulkomailla valmistetut Reino- ja Aino-tuotteet markkinoille tänä syksynä.

Uusi yrittäjä siirtää tuotannon Aasiasta Lieksaan

Lieksan tehtaan uusi yrittäjä uskoo kenkäteollisuuden mahdollisuuksiin Suomessa. Hän aikoo siirtää myös toisen tuotemerkkinsä, Feelmax-kenkien tuotannon, Aasiasta Lieksaan. Feelmax on tunnettu erityisesti paljasjalkakengistään.

– Syynä ovat laatukysymykset. Aasiassa tuotetuissa kengissä laatu on vaihdellut, ja uskon, että voimme tehdä Suomessa korkalaatuisempia tuotteita, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Kare Tikka.

Uuden kenkätehtaan paikaksi valikoitui Lieksa, koska saatavilla on osaavaa henkilökuntaa ja valmiit koneet kenkien valmistusta varten. Alussa tehdas työllistää vajaat 10 työntekijää.

– Osaava ja motivoitunut henkilökunta on tärkein syy tulla juuri Lieksaan, Tikka sanoo.

"Kolmenkympin kenkä ei ole kannattava"

Aluksi tehtaassa aletaan valmistaa tossuja markettimyyntiin. Suomi-kenkä on yrittäjän mukaan “kehitelty versio” Reino- ja Aino-tossuista. Kengän päällinen on villahuopaa ja pohja pitävää täyskumia. Pohjassa aiotaan käyttää autonrenkaista saatavaa kierrätysmateriaalia.

Tuotteen kauppahinta tulee olemaan korkeampi kuin Reinoilla ja Ainoilla, joita myytiin halvimmillaan noin 30 eurolla. Todennäköisesti lopullinen hinta on 60 euron tietämillä.

– Suomessa ei voi tehdä kannattavasti kolmenkympin kenkiä. Sen vuoksi satsaamme laadukkaisiin materiaaleihin ja tuotteeseen, joka kestää kulutusta, Kare Tikka sanoo.

Hänen mukaansa tuotantokuluja saadaan alemmaksi myös suunnittelulla: ompelu on kenkien tekemisessä kallis työvaihe, joten protoyyppivaiheessa oleviin tossuihin tulee mahdollisimman vähän ommeltavia saumoja.

Suomi-tossut on tarkoitus saada markkinoille ennen joulua.

Keväällä irtisanotut työntekijät iloitsevat

Suomalaisen tekstiili- ja kenkäteollisuuden ahdingosta on puhuttu pitkään, mutta Kare Tikka uskoo, että yhä useammat valmistajat harkitsevat vetäytymistä halvemman tuotannon maista Aasiasta.

– Työntekijäkustannukset nousevat Aasiassa 7–10 prosentin vuosivauhtia. Esimerkiksi italialaiset nahkakenkäbrändit ovat palaamassa takaisin Eurooppaan, Tikka sanoo.

Yrittäjä on vakuuttunut, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan hieman korkeamman hinnan kotimaisesta tuotteesta. Samaan uskoo myös Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen.

– Kyllä laadukkaalle suomalaiselle tuotteelle on kysyntää. Lieksassa on kenkäteollisuuden osaamista, joten uskon, että yrityksellä on hyvä mahdollisuus menestyä ja jopa laajentua, Jarkko Määttänensanoo.

Lieksan kenkätehtaan entisille työntekijöille kulunut vuosi on ollut värikäs. Tehtaan sulkeminen ja irtisanomiset tulivat työntekijöille keväällä yllätyksenä. Nyt ilmapiiri on toiveikas.

– Aivan uskomaton juttu. Toivotaan, että töitä löytyy mahdollisimman monelle, sanoo pitkän uran kenkätehtaalla tehnyt Satu Turunen.

Lue lisää:

Entinen kenkäteollisuuden suurmaa Suomi on enää alan lilliputti – bootsikonkarin mukaan "Viro, Kaukoitä ja verkkokauppa" veivät tuotannon

Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in kehotti itsenäisyyspäivän puheessaan Japania katsomaan taaksepäin imperialistiseen historiaansa. Samalla Moon kuitenkin korosti, että Etelä-Korea on valmis maiden väliseen keskusteluun, jos Japani niin haluaa.

Moon varoitti torstaina pitämässä puheessaan, että valtioiden pitäisi pidättäytyä käyttämästä kaupankäyntiä turvallisuuspolitiikan välineenä. Kauppapolitiikan "militarisoiminen" voi presidentin mukaan vahingoittaa maailmankauppaa.

Kauppakiistat ovat viime aikoina kiristäneet Etelä-Korean ja Japanin välejä. Alkuviikosta Etelä-Korea ilmoitti pudottavansa Japanin luotettujen kauppakumppaneiden listalta. Päätös oli vastine Japanin aikaisemmin tekemälle samankaltaiselle linjaukselle.

Kiistojen taustalla ovat erimielisyydet sotavuosien pakkotyöstä ja sen hyvittämisestä. Toisessa maailmansodassa Japanin militaristinen hallinto käytti korealaisia pakkotyöhön. Japanin mukaan asia on jo sovittu. Tätä näkemystä monet eteläkorealaiset eivät hyväksy.

Etelä-Korean itsenäisyyspäivänä kymmenien tuhansien ihmisten odotetaan osallistuvan Japanin vastaisiin mielenosoituksiin, uutistoimisto AP kirjoittaa.

Lue lisää:

Etelä-Korea pudottaa Japanin luotettujen kauppakumppaneiden listalta – taustalla vanha kiista sotavuosien pakkotyöstä

Puoli vuosisataa sitten 400 000 musiikin ystävää suunnisti kuin pyhiinvaeltajat kohti maatilaa Bethelin pikkukaupungissa New Yorkin osavaltiossa.

Seuraavat kolme päivää olisivat omistettuja musiikille, rauhalle ja rakkaudelle.

Paikalle taivalsi myös tuolloin 15-vuotias Robin Maylor yhdessä sisarustensa kanssa. Ankaraa isäänsä tyttäret juksasivat sanomalla, että tapaavat viikonloppuna ystäviä New Yorkissa.

– En tiennyt, että ystäviä tulee olemaan useita satojatuhansia, mutta niin se lopulta oli, Maylor muistelee vuoden 1969 tapahtumia uutistoimisto Reutersille.

Kukaan festareille suunnistanut ei myöskään todennäköisesti tiennyt, että edessä olisi kaikkien aikojen rockfestivaali, jota muisteltaisiin vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Viikonloppu huipentaisi myös koko 60-luvun hippiliikkeen.

– Ilmassa oli taikaa. Oli musiikkia, oli rauhaa ja rakkautta. Täydellinen kokonaisuus. Voisimmepa nyt pullottaa tunnelman ja laittaa jokaisen juomaveteen, Maylor muistelee.

Homma paisui kuin pullataikina

Festivaali oli alkujaan neljän nuoren miehen voimanponnistus, joka venyi ja paukkui mittasuhteissaan jokaiseen mahdolliseen suuntaan.

Myös tapahtumapaikka muuttui useampaan otteeseen ennen kuin lopullinen paikka varmistui noin sadan kilometrin päähän Woodstockin kaupungista lounaaseen.

Vain muutamia viikkoja ennen festivaalin alkua paikallinen maitofarmari Max Yasgur vuokrasi Bethelin pikkukaupungissa sijaitsevan tilansa maita rockfestivaalin tapahtumapaikaksi.

Alun alkujaan järjestäjät kaavailivat festareita noin 50 000 henkilölle.

Lopulta ennakkolippuja myytiin kaikkiaan noin 180 000. Väkeä oli tulossa paikalle kuitenkin huomattavasti enemmän, eikä järjestäjillä ollut enää aikaa ja mahdollisuuksia järjestää festivaalialueelle lipunmyyntiä.

Niimpä Woodstockista tuli ilmaistapahtuma, jossa esiintyi lukuisia silloisia ja tulevia rockin kärkinimiä. Viisitoistakesäinen Robin Maylor todisti eturivissä sellaisia esiintyjiä kuin Janis Joplin, Stills ja Santana.

Festivaaliväen pyhiinvaellus aiheutti ympäröiville seuduille hillittömät ruuhkat, joiden vuoksi myös esiintyjillä oli vaikeuksia päästä paikalle. Festivaaliohjelma muuttui useampaan otteeseen ja alun perin kolmepäiväiseksi suunniteltu tapahtuma venyi nelipäiväiseksi.

Woodstockin viimeisen keikan soitti Jimi Hendrix yhdessä tuoreen bändinsä Gypsy Sun and Rainbowsin kanssa. Keikka alkoi maanantaiaamuna ja kesti pari tuntia.

Isot yleisöt olivat jo poistuneet Bethelistä, mutta keikkaa seurasi silti joitakin kymmeniä tuhansia festivaalivieraita.

Mahdoton tehtävä, sanoo paikalla ollut ratsupoliisi

Katastrofin ainekset olivat kasassa, kun sade piiskasi festivaalialuetta ja miltei puoli miljoonaa rauhan ja rakkauden ystävää pyöri ympäri maitotilan maita enemmän tai vähemmän pilvipäissään.

Lisäksi ruoka-, vesi- ja sanitaatiohuolto olivat retuperällä.

Ihmisjoukon hallitseminen oli mahdoton tehtävä, toteaa festivaaleilla töissä ollut ratsupoliisi William Ellsworth uutistoimisto Reutersille. Ellsworthin partion tehtävänä oli ratsujensa avulla raivata tietä ambulansseille ja paloautoille.

– Paljon ei ollut tehtävissä. Näin kyllä joidenkin ihmisten polttavan pilveä, marihuanaa ja muuta, Ellsworth sanoo.

Vuonna 1969 Ellsworth oli kollegoineen varannut hotellihuoneen lähistöltä viikonlopuksi, mutta liikennesumpun vuoksi poliisit päätyivät nukkumaan talleissa yhdessä hevosten kanssa.

Kaksi kuoli ja kaksi syntyi

Liekö syy rauhaa rakastavassa puolen miljoonan yleisössä vai puhtaassa onnenkantamoisessa, mutta ihmispaljoudesta ja lukuisista yllätyskäänteistä huolimatta festivaali sujui hämmästyttävän hyvin.

– Mitään todella vakavaa ei tapahtunut, ratsupoliisi Ellsworth arvioi.

Viikonloppu vaati kuitenkin kahden nuoren hengen. 17-vuotias nuorukainen kuoli jäätyään traktorin renkaan alle. Traktorin omistaja ei huomannut nuorukaista, joka nukkui makuupussissaan traktorin takana. Toisella kuolemantapauksella puolestaan oli yhteyksiä huumeidenkäyttöön.

Joidenkin tietojen mukaan Woodstockissa syntyi myös kaksi vauvaa: yksi äiti synnytti autoon liikenneruuhkassa, toinen synnyttäjä puolestaan evakuoitiin festarialueelta helikopterilla lähimpään sairaalaan.

Kuolintapauksista ja syntyneistä vauvoista kertoo muun muassa sanomalehti Time.

Juhlavuodeksi kaavailtu festivaali peruttiin

Woodstockin piti tapahtua uudelleen tänään, viisikymmentä vuotta alkuperäisen festivaalin jälkeen. Puuhamiehenä toimi Michael Lang, joka oli yksi järjestäjänelikosta myös 60-luvulla.

Festivaali jouduttiin kuitenkin perumaan, kun pääsponsori vetäytyi hankkeesta ja artisti toisensa jälkeen perui esiintymisensä.

Vuoden 1969 festivaaleilla ratsupoliisina ollut Ellsworth arvioi, että nykyään vastaavan tapahtuman järjestäminen olisi vaikeampaa kuin 50 vuotta sitten. Woodstockin myötä myös turvallisuussääntöjä on kiristetty.

– Luulen, että se oli aika ainutkertaista. Nykyään järjestäminen ei olisi yhtä spontaania. Tiedäthän, elämme erilaisia aikoja, Ellsworth toteaa.

Lue myös:

Woodstockin legendaarisen lavan paikka löytyi arkeologisissa kaivauksissa

Elävä Arkisto - Jimi Hendrix

Rakkauden kesä 1967 toi kukkaishipit myös suomalaisten ällisteltäviksi

Tavarat lentelevät ja ovet paukkuvat. Pikkusisarukset ärsyttävät ja vanhemmille puhutaan rumasti tai huudetaan lujasti.

Kotona näkyy ja kuuluu, että kuusivuotiaan on aika mennä esikouluun. Puhutaan eskarikiukusta tai eskaristressistä.

Eskaristressi on lapselle oikeastaan elämänsä toinen itsenäistymiskriisi, ensimmäinen oli niin sanottu uhmaikä parivuotiaana. Kolmanneksi irtioton ajaksi voi sanoa murrosikää, jolloin jo aikuisuus alkaa kolkutella.

Väestöliiton asiantuntija, lääkäri ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kertoo, mistä eskaristressissä on kyse ja antaa vinkit, miten luovia siitä eteenpäin.

1. Mieti, miksi lapsi kiukuttelee

Raisa Cacciatore muistuttaa, että lapsen kiukuttelun tai huonon käytöksen takana on aina hätää, huolta, pelkoa ja ahdistusta.

– Lapsi on silloin avun tarpeessa. Sano lapselle, että huomaat että hänellä on varmaan tosi paha mieli. Kysy mikä ärsyttää. Kun lapsi huomaa, että aikuisella on voimia kuunnella häntä, hän yrittää kertoa syyn kiukutteluun tai huonoon käytökseen.

Cacciatore kehottaa asettumaan lapsen tasalle.

– Kannattaisi unohtaa ojennus-komennus-menetelmä ja sen sijaan kyykistyä kuuntelemaan lasta. Mistä syystä eskarilainen tai lapsi yleensäkin kiukuttelee, kiroilee tai käyttäytyy muuten huonosti? Miksi hän kiusaa pikkusisarustaan? Tunteen takana on aina joku tarve.

Lasta rauhoittaa, kun aikuinen menee hänen tasolleen eikä lähesty yläviistosta. Pienen eskarilaisen huolia ja pelkoja ei saa vähätellä, vaikka ne aikuisen maailmasta katsottuna tuntuisivatkin pieniltä.

2. Pysy rauhallisena

Aikuisen tehtävä on olla aikuinen eikä hänen pidä lähteä lapsen kiukkuun mukaan.

– Olen usein sanonut, että lapsuus on keksitty siksi, että lapsi oppii miten tunteiden kanssa pärjätään tässä yhteiskunnassa. Eskarilainen on tässä vielä keskeneräinen, koska hänen keinonsa ovat kehittymättömät, sanoo Cacciatore.

– Vauva karjuu, kun on nälkä tai vaippa on märkä. Siitä kasvaessaan lapsi oppii vähitellen, miten reagoida hätään, pelkoon, ahdistukseen ja niin edelleen.

Tietyissä ikävaiheissa kiukku on tapa reagoida tunteisiin, ja siksi tuhmaksi tai ilkeäksi moittiminen on epäreilua ja kuulostaa lapsesta kielteiseltä.

Cacciatorelta on juuri ilmestynyt yhdessä Erja Korteniemi-Poikelan kanssa kirja, jossa esitellään lasten ja nuorten aggressioportaita aikuisuuteen asti.

3. Kuuntele itseäsi

Raisa Cacciatore kehottaa aikuista tarkkailemaan myös itseään ja omaa tapaansa reagoida lapsen kiukutteluun.

– Ole empaattinen itsellesi. Rauhoita ensin oma stressisi, niin silloin lapsen kiukun vastaanottaminen on tuhat kertaa helpompaa. Havainnoi, miten itse käyttäydyt lapsen kiukutellessa ja vaikka nauhoita omaa käytöstäsi, Cacciatore neuvoo vanhempia.

Lastenpsykiatri muistuttaa myös, että stressiä ei ole valmiina missään kodissa eikä eskarin tai koulun tiloissa. Aikuiset kuljettavat sen sinne – yleensä ajattelemattomuuttaan.

4. Älä lisää lapsen suorituspaineita

Raisa Cacciatore sanoo, että suomalaisilla on usein tapana miettiä, mitähän muut meistä ajattelevat. Niin ollen myös, mitähän muut meidän lapsista ajattelevat.

– Eskarissa kuusivuotias kohtaa paljon uusia lapsia, vieläkin enemmän jos eskari on koulun yhteydessä. Siellä tulee väistämättä kilpailua esimerkiksi siitä, kuka osaa lukea ja kirjoittaa. Tai kuka osaa jonkun uuden leikin tai tuntee trendin, sanoo Cacciatore.

Lapselle tulee helposti tunne, että muut osaavat ja tietävät jo kaiken ja minä itse en vielä mitään.

– Eskarista sanotaan usein, että siellä opitaan koulua varten, että pitää oppia sitä ja tätä. Se ei pidä paikkaansa. Lapsen ei tarvitse oppia lukemaan vielä eskarissa eikä osata, kun siirtyy ekaluokalle.

Cacciatoren mukaan kotona kannattaa puhua myös, mitä on olla ystävä ja mikä helpottaa saamaan niitä. Uusien kaverien saaminen voi askarruttaa eskarilaista.

– Ystävyyden pelisäännöt ovat ihan yksinkertaisia. Tervehdi aina, hymyile usein, katso silmiin, puhu ystävällisesti. Tarjoa vaikka ensimmäinen keinuvuoro. Kutsu ystäväksi, kuuntele, kysy mitä kuuluu, Raisa Cacciatore luettelee esimerkkejä.

5. Anna lapselle tukea ja tilaa

Lapsi saattaa päiväkodissa tai eskarissa käyttäytyä mallikkaasti, mutta kiukku pääsee valloilleen kotona.

– Vanhempien ei olisi hyvä ottaa sitä henkilökohtaisesti. Se kertoo vain siitä, että lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja stressinsä kotona, Cacciatore sanoo.

Hänen mukaansa riippuu lapsen temperamentista, miten aikuisen heti kiukunpuuskan jälkeen kannattaa reagoida.

– Jotkut lapset haluavat purkauksen jälkeen paeta ja rauhoittua itsekseen, jotkut tulla lähelle. Kun lapsi on rauhoittunut, hänen kanssaan voi taas keskustella, miksei ole hyvä puhua rumia, paiskoa ovia tai kiusata pienempiä sisaruksia.

Kun valkohäntäpeura tuotiin Suomeen runsaat 80 vuotta sitten, täällä unelmoitiin vahvasta ja hyvinvoivasta peurakannasta. Kannan kasvua voi hyvällä syyllä sanoa riistanhoidon menestystarinaksi, sillä Suomeen tuotu valkohäntäpeura polveutuu vain muutamasta yksilöstä.

Kaikella on kuitenkin rajansa. Unelmasta on monin paikoin tulossa painajainen, sillä peurojen määrä alkaa ylittää ihmisten sietokyvyn.

Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut vuosia, ja eläimiä on nyt maassamme ennätyspaljon. Niiden määrä on kahdessakymmenessä vuodessa lähes nelinkertaistunut runsaaseen 111 000 eläimeen, arvioi Luonnonvarakeskus.

Kolareiden määrä kasvanut selvästi

Riesaa peurat aiheuttavat esimerkiksi puutarhoille ja erikoisviljelmille. Esimerkiksi omena on peuran herkkua. Aiheesta on uutisoinut muun muassa Turun Sanomat.

– Kyllä niistä jonkin verran on riesaa, mutta kun aitaa puutarhansa, niin peurat eivät enää häiritse, tietää Hämeen Puutarhaseuran puheenjohtaja Eero Simola.

Peurojen suuri määrä aiheuttaa tuohtumusta myös tielläliikkujissa. Peurojen yleistyessä peurakolareiden määrä on kasvanut. Valkohäntäpeurakolareita tapahtui Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yli 6 200, mikä on yli tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ihmisten harmistuneisuus peurapaljoutta kohtaan purkautuu kirjoitteluna sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoilla. Esimerkiksi Facebookissa ilmoitus peurahavainnoista poikii nopeasti keskustelua siitä, millaista vahinkoa peurat aiheuttavat puutarhoille ja viljelmille. Keskustelua käydään muun muassa Puutarha ja piha -ryhmässä, jossa osa jäsenistä kertoo jopa luopuneensa istutuksista peuratuhojen vuoksi.

– Jos tällaista kirjoittelua alkaa ilmetä, se kertoo siitä että ihmisten sietokyky alkaa ylittyä. Peurakanta alkaa olla paikoin ylitiheä. Se näkyy esimerkiksi mustikanvarvukoissa, kun niissä laidunnetaan rajusti, kertoo erikoistutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.

Peurakanta kovaan leikkuriin

Tiheimmillään peuroja on jopa yli 50 eläintä tuhannella hehtaarilla. Vertailun vuoksi hirvien määrälle on asetettu tavoitteeksi enintään kolme eläintä tuhannella hehtaarilla.

Valkohäntien määrää koetetaan vähentää rajusti, ja peuranpyyntilupia lisättiin alkavalle kaudelle kolmanneksella viime vuodesta. Koko maahan pyyntilupiä myönnettiin yli 58 000. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Lupamäärä on myös ennätyssuuri.

Metsästyksen tueksi kaivataan kuitenkin nykyistä tarkempaa tietoa eläinten määrästä. Luonnonvarakeskus pitää antamiaan kanta-arvioita luotettavina, mutta niissäkin on viiden prosentin virhemarginaali.

Luke ja Suomen riistakeskus ovat jo muutaman vuoden ajan etsineet keinoja, miten kanta-arviot saataisiin tarkemmiksi. Lääkkeeksi on ehdotettu riistakameroita ja näköhavaintojen kirjaamista. Tutkijoiden haaveissa on myös saada käyttöön tietokoneälyyn perustuvaa kuvantunnistustekniikkaa, joka osaisi erotella eläimet lajin ja iän mukaan.

Tiedon pohjalta voitaisiin peuroille tehdä samanlainen kannanhoitosuunnitelma, joka on jo suurpedoilla ja hirvellä.

– Hirvellä on ollut jos vuosia hyvin toimiva kannanhoitojärjestelmä, joka asettaa tavoitteen kannan tiheydelle, sukupuoli- ja ikäjakaumalle. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, sanoo erikoissuunnittelija Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta.

Lupajärjestelmä puhuttaa

Metsästys on käytännössä ainoa keino rajoittaa peurakannan jatkuvaa kasvua. Syyskuun alussa alkavalla pyyntikaudella metsästäjien toivotaan keskittävän pyyntiään naaraisiin ja vasoihin, sillä niiden poistaminen on tehokkain tapa pienentää kantaa. Peura on tehokas lisääntymään, ja naaras synnyttää usein kahdesta kolmeen vasaa.

Valkohäntäpeurojen metsästystä säädellään kaatolupien avulla. Yhden kaatoluvan saamisen edellytyksenä on vähintään 500 hehtaarin yhtenäinen metsästysalue. Alueella on luonnollisesta myös oltava peuroja.

Peurojen määrä kasvaessa myös lupamääriä on kasvatettu. Kasvavasta metsästyspaineesta huolimatta peurakanta kasvaa, ja se on synnyttänyt keskustelua lupasääntelyn tarpeellisuudesta.

Osa metsästäjistä on vaatinut lupajärjestelmän lopettamista samaan tapaan, kuten metsäkauriin kohdalla tehtiin vuonna 2005. Metsäkauriin saa kaataa ilman erillistä kaatolupaa, mutta saaliista on tehtävä ilmoitus riistakeskukselle.

Riistakeskuksessa lupajärjestelmässä nähdään kuitenkin omat vahvuutensa.

– Lupajärjestelmän ansiosta saamme metsästysseuroilta tietoa kaadetuista eläimistä ja jatkossa toivottavasti myös havainnoista. Jos tätä tietoa ei saataisi, olisi suuri riski, että kanta vain kasvaisi, painottaa erikoissuunnittelija Wikström.

Peurakanta vaatii suunnitelmallista hoitoa

Länsi-Orimattilan metsästysseura alkaa jo virittäytyä syyskuun alussa alkavaan peuranmetsästyskauteen. Ruokintapaikoille viedään ensimmäisiä eriä viljaa, jotta eläimet oppisivat käymään ruokinnoilla jo kauden alussa. Jahdin alussa peuroja saa metsästää vain ruokintapaikkojen läheisyydessä väijymällä.

Länsi-Orimattilassa peurat on otettu sydämen asiaksi. Eläimille tarjotaan tonneittain ruokaa, ja niiden määrää seurataan riistakameroin. Seura ylläpitää seitsemää ruokintapaikkaa, joissa on myös vahtimismetsästykseen tarvittavat piilokopit.

Seuran puheenjohtaja korostaa sitä, että metsästys pitää suunnitella tarkkaan, jotta peurakanta pysyy aisoissa, mutta eläimet terveinä.

– Meidän on metsästäjinä huolehdittava siitä, että kanta pysyy metsästettävänä ja elinvoimaisena, mutta ei aiheuta liikaa ongelmia tiellä liikkujille tai muille ihmisille. Meille myönnettiin tulevalle kaudelle 35 kaatolupaa ja peuroja on varmasti niin paljon, että saamme kaikki kaadettua, kertoo seuran puheenjohtaja Jaakko Mattila.

Sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoava konserni Pihlajalinna Oyj on saanut yt-neuvottelunsa päätökseen. Niiden tuloksena päättyy noin 180 työtehtävää, joista valtaosa toteutetaan irtisanomisilla.

Osa henkilöstönvähennyksistä toteutetaan eläkkeelle siirtymisinä ja muuna henkilöstön vähentymisenä, joita ei tulla korvaamaan.

Työtehtäviä vähenee lopulta vähemmän kuin alun perin odotettiin. Kesäkuussa uutisoitiin, että pahimmillaan työtehtävät vähenisivät lähes 400:lla.

Yhtiö tulee keskittämään toimintojaan pääkonttoriinsa Tampereelle. Lisäksi muun muassa toimipisteitä yhdistetään. Tehostamisohjelmalla arvioidaan saavutettavan noin 17 miljoonan euron säästöt.

– Olen tyytyväinen yhteistoimintaneuvotteluiden aikana henkilöstön edustajien kanssa saavutettuun hyvään vuorovaikutukseen ja neuvotteluiden lopputulokseen, jossa mahdollisimman moni työpaikka kyettiin säilyttämään, toteaa Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen tiedotteessa.

Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Pihlajalinna Oyj:tä ja pääosaa sen tytäryhtiöiden henkilöstöstä.

Neuvottelut eivät koskeneet Pihlajalinnan ja sen yhdessä kuntien kanssa omistamien kuntayhtiöiden eikä liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstöä. Myös kliinisessä hoitotyössä työskentelevät lääkärit jäivät neuvottelujen ulkopuolelle.

Liikevaihtoon odotetaan parannusta

Pihlajalinna julkaisi myös osavuosikatsauksensa. Konsernin oikaistu liiketulos kohosi huhti-kesäkuussa 2,1 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 2,0 miljoonasta eurosta. Liikevaihto nousi 130 miljoonaan euroon 125 miljoonasta eurosta.

Kulut ovat kuitenkin kasvaneet eikä konserni saavuttanut tulostavoitettaan.

– Konsernin hallinto- ja henkilöstökustannukset olivat suunniteltua korkeammat ja osassa yksiköitä käyttökate jäi negatiiviseksi. Koko konsernin liiketulos painui tappiolle huhti- ja toukokuussa, kesäkuun kannattavuus oli jo parempi. On välttämätöntä ryhtyä tehostamistoimenpiteisiin, toimitusjohtaja Aaltonen kertoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Pihlajalinna ei ole kaikissa yksiköissä päässyt hyödyntämään yhteisvaikutuksia, joten palveluverkon eri yksiköiden kannattavuus vaihtelee merkittävästi. Tuloksen odotetaan kasvavan uusien sopimusten myötä.

Juttua päivitetty klo 8.32: Lisätty osavuosikatsauksen tulos ja Aaltosen sitaatti kustannusten kasvusta.

Lue lisää:

Pihlajalinna aloittaa 2 400 ihmisen yt-neuvottelut: 380 voi menettää työnsä

Pihlajalinna teki yli kymmenen miljoonan voiton: Työntekijämäärä kasvoi vuodessa yli tuhannella