Yksi henkilö hyppäsi mereen Baltic Queen -matkustajalautalta Maarianhaminan satamassa kello viiden aikaan aamuyöllä, kertoo Länsi-Suomen merivartiosto. Merivartiosto luokitteli tapahtuman hätätilanteeksi.
Laivan oma pelastusvene sai hypänneen nostettua merestä. Laiva oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan.
Henkilö onnistuttiin elyvyttämään ja hän on nyt Maarianhaminan sairaalassa.
Meillä on nykyään tämä ilmastonmuutos. Jos olen ymmärtänyt oikein, sille pitäisi tehdä jotakin.
Paljon kyllä on tehty, ja tehdään koko ajan, mutta siinä se ongelma taitaa ollakin. Ilmastonmuutos johtuu liiasta tekemisestä, joten tekeminen ei ole ratkaisu. Tekemättömyys on.
Jos haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen, tai haluaa edes jarruttaa sitä, pitää muuttaa arvot ja arvostukset täysin päinvastaisiksi.
Tähän asti ihmisen suuruus on mitattu sillä, mitä kaikkea hän on saanut aikaan. Jos ilmastonmuutos otettaisiin tosissaan, ihmistä mitattaisiin sillä, kuinka vähän vahinkoa hän on saanut aikaan.
Kaikenlainen media esittelee joka päivä myönteisessä sävyssä ihmisiä, jotka ovat niitä kaikkein pahimpia ilmaston muuttajia. Yritysjohtajia, joiden firma on suuri ja kasvaa vielä suuremmaksi. Viihteentekijöitä, jotka saavat miljoonat ihmiset kuluttamaan sähköä älyttömillä laitteillaan. Kilpa-autoilijoita, maailmanmatkaajia, painosten kuningattaria, kaikenlaisia maailmantuhon vauhdittajia.
Sankariksi pitäisi julistaa se, joka makaa aamupäivät sohvalla, kävelee sitten lähikauppaan ostamaan päiväoluensa ja palaa takaisin sohvalle intoutumatta mihinkään ylimääräiseen.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viime viikolla julkistama raportti antaa synkän kuvan ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun saavutuksista.
Jotkut niistä, jotka jaksoivat kiinnittää raporttiin huomiota, osoittivat sormellaan poliitikkoja. Poliitikkoja on kuitenkin turha syyttää, sillä he antavat äänestäjille mitä äänestäjät haluavat, ja äänestäjäthän haluavat auton, pihvin ja somepäivityksiä kaukomailta.
Pelkäämme valtion velkaantumista, koska emme halua jättää tulevien sukupolvien selvitettäväksi mitään numerosarjoja. Sen sijaan meitä ei ollenkaan haittaa jättää tuleville sukupolville elinkelvotonta asuinsijaa.
Ihmiskunnan liikakasvu ja luonnon tuhoutuminen ovat olleet kaikkien lukutaitoisten tiedossa ainakin siitä lähtien, kun olin kansakoulussa, ja siitä on todella kauan. Kaikesta päätellen tieto lisää tuskaa, mutta ei järjen käyttöä.
Edellinen ilmastohuolen pyrskähdys tapahtui suunnilleen vuonna 2007. Se oli aivan samanlainen pyrskähdys kuin tämä nykyinenkin. Mediassa kauhisteltiin, sopimuksia tehtiin ja vinkkilistoja laadittiin. Väiteltiin hienoin argumentein siitä, onko vastuu yksilöllä vai yhteiskunnalla. Se ero sentään oli, että Greta Thunberg esiintyi silloin nimellä Al Gore.
Ympäristöhuoli katosi kerralla, kun tuli suurempi huoli, eli finanssikriisi. Ihmisen anatomia näyttää olevan sellainen, että lompakko on lähempänä sydäntä kuin aivot.
Yritysjohtajat puhkuvat taas uudelleen ilmastonmuutoksesta, koska muutos on hyvä bisnes. Itse asiassa muutos on ainoa hyvä bisnes. Polttomoottoriautojen vaihtaminen sähköautoiksi on hyvä bisnes. Turhan roinakokoelman täydentäminen ympäristöystävällisemmällä turhalla roinalla on hyvä bisnes. Bisnes elää sillä, että tekniikka muuttuu ja että muoti muuttuu.
Kaikki muutos tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että jotakin tehdään, ja kuten tuli jo sanottua, tekeminen on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto kun tekemättä jättäminen.
Jos olisimme oikeasti huolestuneita maailman elämästä, jokainen Helsingissä vireillä olevasta paristakymmenestä hotellihankkeesta keskeytettäisiin välittömästi. Mutta me emme ole huolestuneita maailman elämästä, vaan siitä, että Helsinkiin ei saada lentämään yhtä monta ympäristöntuhoajaa kuin Tukholmaan.
Jos olisimme huolissamme ympäristöstä, määrittelisimme maanpetoksen uudelleen. Maanpetoksesta rangaistaisiin niitä, jotka uhkaavat maata rakentamalla ja kehittämällä, eli tappamalla elämää asvaltilla ja betonilla.
Jos olisimme huolissamme lentoliikenteestä ja joutavasta matkailusta, vähentäisimme sitä. Määräisimme lentoveron, jolla olisi vaikutusta. Vaikkapa 10 000 euroa lentoa kohti. Vain upporikkailla olisi rahaa lentää, ja heistäkin lentäisivät vain ne harvat, jotka eivät ole pihejä.
1990-luvun alussa Suomessa oli lentovero, ensin vuoden verran matkustajavero ja sitten kahden vuoden ajan tilauslentovero. Sen suuruus oli nykyrahassa noin 50 euroa.
Silloin vero saatiin säädettyä käden käänteessä, koska Talous vaati sitä. Nyt kun eloonjääminen vaatii jotakin vastavaa, kansa ei halua käyttää valtiovaltaansa.
Talous on meille tärkeämpi kuin ympäristö, mikä kertoo siitä, että emme ymmärrä mitään sen enempää taloudesta kuin ympäristöstäkään.
Pelkäämme valtion velkaantumista, koska emme halua jättää tulevien sukupolvien selvitettäväksi mitään numerosarjoja. Sen sijaan meitä ei ollenkaan haittaa jättää tuleville sukupolville elinkelvotonta asuinsijaa.
Ei kai tämä mikään yllätys ole. Ihminen ei välitä edes omasta elämästään, vaan lappaa kehoonsa tonnikaupalla sokeria, rasvaa ja suolaa. Kuka hullu edes kuvitteli, että ihminen välittäisi muiden elämästä.
Pekka Seppänen
Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.
Aiheesta voi keskustella torstaina 15.08. klo 16.00 asti.
Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia?
Pekka Seppäsen kolumni: Lapsilla on Suomessa vain välinearvo
Pekka Seppäsen kolumni: Suomen äänekkäin populistinen ryhmittymä on perushelsinkiläiset
Kymmenen vuotta sitten media-alan ammattilaisen Tuomas Rajalan elämä iskeytyi pohjamutiin. Hän oli jo pari vuotta voinut huonosti avioliitossaan, mutta ongelmista puhumisen sijaan hän oli paennut niitä harrastuksiinsa ja työhönsä.
Kotona oleminen ahdisti häntä jatkuvasti enemmän ja enemmän, kunnes eräänä päivänä hän ilmoitti silloiselle, raskaana olleelle vaimolleen ettei enää pysty jatkamaan. Ennen lähtöään yhteisestä kodista Rajala katsoi 2-vuotiasta lastaan, joka nukkui sängyssään autuaan tietämättömänä parhaillaan tapahtuvasta lapsuudenperheensä hajoamisesta.
Mies lähti ja hyväksyi väärintekijän roolinsa.
– Otin pahiksen ja saatanan roolin. Hyväksyin sen, että minua ruoskitaan, koska olin tehnyt niin sikamaisesti.
Vaikka ero tuntui pahalta, Rajala puri hammasta yhteen ja päätti pärjätä apua pyytämättä. Hän myös pelkäsi, että vaikeiden tunteiden käsittely rikkoisi hänet henkisesti.
– Ajattelin ettei minulla ole oikeutta surra, koska minä aiheutin muille mielipahaa. Syyllisyys oli siinä vaiheessa ylitsepääsemätön tunne.
Eron jälkeen Tuomas Rajala koki jäävänsä yksin. Hänen ystävänsä olivat suurelta osin peräisin helluntaiseurakuntanuoruudesta, eikä heiltä herunut ymmärrystä perheensä jättäneelle.
– Suurin osa vanhasta kaveripiiristä hylkäsi minut. Minua nuhdeltiin ja sain paljon soittoja ja viestejä, joissa minua kehotettiin palaamaan vaimoni kanssa yhteen.
Miesten yksinäisyys korostuu myös siksi, että tyypillisesti naiset ovat hoitaneet yhteydenpidon sukulaisiin ja parin yhteisiin ystäviin. Eron hetkellä nämä kontaktit helposti katkeavat. Eron jälkeinen maailma näyttää monen miehen mielestä pyörivän naisten ehdoilla ja olevan epätasa-arvoinen varsinkin lasten asioista sovittaessa.
Rajala ei anna tätä haastattelua valittaakseen, vaan antaakseen tukea muille eronneille miehille. Yksin jäänyt ja omien sanojensa mukaan elämänsä kanssa muutenkin sekaisin ollut mies olisi itse eronsa hetkellä tarvinnut opaskirjaa, jossa eroa käsitellään miehen näkökulmasta. Nyt hän on itse kirjoittanut sellaisen.
Isävuoro – Miehekäs selviytymisopas eroon -kirja alkoi Tuomas Rajalan omasta terapiaprosessista, jolloin hän kirjoitti ajatuksiaan ja tunteitaan muistiin. Lopullinen sysäys kirjalle tapahtui, kun Rajala törmäsi tutkimukseen, jonka mukaan ero on miehille jopa hengenvaarallinen.
Kyseessä oli Niina Metsä-Simolan väitöskirjatutkimus, jonka mukaan eronneiden miesten kuolleisuusriski on kaksinkertainen verrattuna naimisissa oleviin miehiin. Riski pysyy kohonneena peräti 10 vuotta.
Naisilla kuolinriski kohoaa myös, mutta hieman vähemmän ja riski on koholla kaksi vuotta eron jälkeen. Naiset siis näyttävät toipuvan erosta nopeammin.
– Tämä oli herättävä fakta: että avioero voi tappaa, ja se tappaa useammin miehen kuin naisen. Aloin miettiä, ovatko miehet todella näin paljon heikommilla, mistä se johtuu ja mitä sille voisi tehdä.
Miesten kuolinriskiä eron jälkeen nostaa varsinkin runsas alkoholin käyttäminen. Viina ja muut päihteet ovat huono ratkaisu erotuskaan. Vaikeita tunteita voi hetkellisesti yrittää paeta pulloon, työhön tai maaniseen lenkkeilyyn, mutta erosta toipuminen vaatii tunteiden kohtaamista ennemmin tai myöhemmin.
Rajala varoittaa vasta eronnutta myös heti hyppäämästä uuteen suhteeseen.
– Kun lähdet kotoa putkikassin kanssa, jonne olet laittanut pari cd-levyä ja kalsarit, ja istut autossa parkkipaikalla, niin ensimmäinen juttu ei ole Tinderin avaaminen. Se ei toimi, se on ihan varmaa.
Tunteisiin vaikuttaa se, onko itse ollut erossa jättäjä vai jätettävä. Siinä missä jättäjä voi Rajalan tavoin kokea suurta syyllisyyttä, saattaa jätetty painiskella kelpaamattomuuden tunteiden kanssa. Hän pohtii, kelpaako hän enää koskaan kenellekään, voiko kukaan häntä rakastaa ja uskaltaako hän itse enää rakastaa.
Eroon liittyy hyvin usein sen eriaikaisuus puolisoiden välilllä. Tyypillisesti eroa ehdottava on pohtinut asiaa mielessään jo pari vuotta, eli hänellä on ollut aikaa valmistautua siihen. Kumppanille eroilmoitus voi sen sijaan tulla kuin suoraan puskista.
– Tilannetta voi kuvata junavertauksella: kun toinen on vielä Helsingin rautatieasemalla odottamassa junaa, niin toinen saapuu jo Turkuun.
Eron eritahtisuus osuu varsinkin miehiin, sillä eroista 70 prosenttia on naisen alkuunpanemia. Valmistautumattomuus eroon voi vaikeuttaa omista oikeuksista kiinnipitämistä esimerkiksi lasten asioista sovittaessa.
– Melko todennäköisesti esimerkiksi lastenvalvojan luokse menevällä miehellä ei ole mitään käsitystä mihin on menossa ja mitä siellä tapahtuu. Kirjassani nämä asiat selitetään.
Rajala painottaa, että juuri suhde lapsiin on erossa erittäin tärkeä asia. Jotta vanhemmuus toimisi, on omat tunteet hyvä käsitellä. Omassa erossaan hän koki ex-puolison tukevan isän ja lasten suhteen kehittymistä.
Tuomas Rajalan mukaan ainoa keino selvitä erosta järjissään on tunteiden käsittely ja niistä puhuminen. Vaikeista tunteista puhuminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska se paljastaa heikkoutemme ja haavoittuvaisuutemme.
Rajala arvioi, että tunteista puhuminen yleisesti ottaen yhä miehille vaikeampaa kuin naisille. Ja mitä vanhemmista miehistä on kyse, sitä vieraammalta tunteista puhuminen voi tuntua.
Kirjailija etsii puhumisen vaikeudelle selitystä kasvatuksesta. Hänen mukaan ainakin vanhemmat ja keski-ikäiset miehet on kasvatettu tietynlaiseen miehen malliin, jonka mukaan mies ei puhu eikä pussaa, itse on pärjättävä eikä apua saa pyytää.
Muutosta on kuitenkin jo havaittavissa varsinkin nuoremmissa sukupolvissa. Rajala haluaakin myös haastaa puhumattomuusmyyttiä.
– Kyllä miehet puhuvat, jos heille annetaan mahdollisuus ja tilaa puhua.
Rajala kannustaa varsinkin toisia miehiä pysähtymään ja kuuntelemaan silloin kun kaveri alkaa puhua eroahdistuksestaan. Toisen miehen heikkouden näkeminen voi olla vaikeaa, koska se herättää kuulijassa muun muassa avuttomuuden tunteita.
Kuulijassa herää helposti halu korjata tilanne jotenkin. Tunteita ei kuitenkaan voi pikafiksata, vaan niiden käsittely vie aikaa.
– Se ei mene niin, että ”mä nyt Dremelillä [monitoimityökalu] sorvaan sun sydämen taas oikean muotoiseksi,” Rajala maalailee hymyillen.
Kuulijan ei tarvitse olla ammattiauttaja. Riittää, että on vähän aikaa läsnä ja kuuntelevana korvana toiselle ihmiselle.
– On mahtavaa todistaa, kun joku kaveri ensimmäistä kertaa puhuu erostaan. Kuulija suorastaan näkee, miten paino lähtee puhujan harteilta pois. Se on uskomaton fiilis.
Eron käytännön asioihin ja siihen liittyviin tunteisiin on saatavilla apua useilta nettisivuilta. Täältä löydät kattavan koosteen apua tarjoavista ryhmistä ja järjestöistä.
Jutun keskustelu on auki klo 22:00 saakka.
Uutistoimisto Tass kertoi viime viikolla, että Venäjän armeija on rakentanut pysyvän helikopterikentän Suursaareen.
Venäjän läntisen sotilaspiirin tiedotteen mukaan helikopterikenttä sisältää muun muassa viisi laskeutumisalustaa, komentotornin, sääaseman ja tankkausaseman.
Uudet laskeutumispaikat sopivat kuljetus- ja taisteluhelikoptereille, joita läntinen sotilaspiiri käyttää. Kenttä rakennettiin osana ilmavoimien harjoitusta.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Simo Pesu arvioi helikopterien tukeutumispaikan rakentamisen kertovan siitä, että sotilaallisen kyvyn parantaminen ja Suursaaren sotilaallinen merkitys Suomenlahdella ovat tärkeitä Venäjälle.
Rakentaminen lähinnä täydentää nykyistä infrastruktuuria, mutta paikan strategista merkitystä se ei muuta.
– Tukeutumispaikka on merkitykseltään ja kustannuksiltaan kohtuullinen verrattuna esimerkiksi raskaan ohjusasejärjestelmän ryhmittämiseen tai muuhun täysin uuden sotilaallisen suorituskyvyn tekemiseen. Sotilaallisesti tukeutumispaikka laajentaa ja nopeuttaa harjoitusten järjestämistä, ja parantaa joukkojen toimintavalmiutta jos tukeutumispaikka on jatkuvasti toiminnassa, eikä sitä tarvitse erikseen valmistella, sanoo Pesu.
Sotilaallisesti merkittävämpää oli Pesun mukaan ilmavalvontatutkan ja lennonjohtopaikan rakentaminen vuosikymmenen taitteessa.
Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta ja noin sadan kilometrin päässä Helsingistä.
Saaren merkitys Venäjälle alkoi kasvaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun maa alkoi järjestää puolustustaan uudestaan. Baltian maiden liittyminen Natoon kasvatti saaren merkitystä entisestään.
Simo Pesu kehottaakin tarkastelemaan Suursaarta osana laajempaa kokonaisuutta. Strateginen merkitys lähtee Pietarin kaupungin puolustuksesta ja sinne johtavien meri- ja lentoreittien hallinnasta.
Venäjä haluaa myös suojata Itämeren kaasuputkien ja maan omia sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.
– Sellaisenaan Suursaari ei ole arvokas tai korvaamaton Venäjälle. Sen sotilaallinen merkitys ja toimintamahdollisuudet kumpuavat lähinnä sijainnista Pietarin edustalla, Pesu toteaa.
Venäjä on käyttänyt Suursaarta myös informaatiovaikuttamisen välineenä. Viimeksi näin kävi heinäkuussa, kun presidentti Vladimir Putin teki Suursaaren edustalla näyttävän sukelluksen kunnioittaakseen toisessa maailmansodassa uponneen sukellusveneen miehistön muistoa.
Simo Pesun mukaan tempauksella halutaan presidentin julkisuuskuvan lisäksi kertoa paikan strategisesta merkityksestä osana Venäjää. Sekä venäläisille että naapurimaille.
Toinen tapaus sattui reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Putin tapasivat Helsingissä. Venäjän armeija järjesti ennen huippukokousta Suursaaressa erikoisjoukkojen harjoituksen.
– Uutisoinnissa se kytkettiin presidenttien tapaamiseen Helsingissä. Kytkentä jäi enemmän tai vähemmän keinotekoiseksi, eli sekin kertoo halusta viestimällä kasvattaa pienimuotoistenkin harjoituksien merkitystä, sanoo Pesu.
Suomi menetti Suursaaren Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa vuonna 1947 ja saari on ollut siitä saakka sotilasalue. Myös Lavansaari, Seiskari ja Someri ovat Suomenlahden ulkosaaria, jotka on sotien jälkeen luovutettu Neuvostoliitolle.
Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta. Mantereelta katsoen se erottuu horisontissa kolmehuippuisena silhuettina – jos on hyvä sää. Sään kirkkautta onkin tapana luonnehtia Kotkassa sen mukaan, näkyykö Suursaari vai ei.
Siviilien pääsy saarelle on erittäin rajoitettua. Viime vuosina esimerkiksi joukko kotkalaisia purjehtijoita on useita kertoja suunnitellut rantautumista Suursaareen, mutta toistaiseksi ilman tulosta.
Simo Pesu ei usko uuden helikopterikentän aiheuttavan suuria muutoksia saaren järjestelyihin. Sotilasinfrastruktuuriin panostaminen kuitenkin viestii hänen mielestään siitä, että siviilien pääsy ei tule ainakaan helpottumaan.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa on paljastunut isoja ongelmia rakennusten kunnossa. Entinen pääsisäänkäyntiosa eli A-rakennus on purkukunnossa kosteusvaurioiden takia.
Myös korkean vuodeosasto-osan eli B-rakennuksen kuntoa selvitellään. Purkusuunnitelmasta kertoi ensin Aamulehti.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen arvioi Ylelle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan A-rakennuksen purkaminen alkaa vaikuttaa todennäköiseltä.
A-siipi on valmistunut vuonna 1962, kuten myös viereinen korkea torni eli B-osa. Sisääntuloaula on suojeltu, mikä vaikuttaa remonttiin.
Ihalainen kertoo Yle Tampereelle, että A- ja B-osan kuntoa on jo pitkään selvitetty. A-osan korvaaminen uusilla tiloilla tulisi ilmeisesti halvemmaksi kuin peruskorjaus.
Myös B-osa on ison remontin tarpeessa, mutta se voi olla korjattavissa esimerkiksi toimistotiloiksi.
– Jos B-rakennusta käytetään toimistotiloina, on vaateet toisenlaiset kuin jos sitä käytetään poliklinikka- tai toimenpidetiloina.
Taysin A- ja B-rakennuksesta on löytynyt sädesientä, joka aiheuttaa sisäilmaoireita. Asiasta kertoi ensin Lännen Media.
Sairaanhoitopiiri kertoi jo viime vuoden alussa, että sairaalan A-osassa oli todetttu viemäriongelmien aiheuttama kosteusvahinko. Tuolloin esimerkiksi teho-osasto joutui evakkoon.
Taysissa on korjattu aiemminkin kosteusvaurioita. Kosteusvauriot edistävät esimerkiksi sädesienen ja homeiden kasvua.
Sairaanhoitopiiriä rasittaa jo ennestään laaja Taysin alueen uudisrakennusohjelma. Tähänastisen remontin hinta on 250 miljoonaa euroa.
Taysin koko etupiha on ollut pitkään remontissa. Uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön syyskuun lopussa, jolloin sairaala järjestää avoimet ovet.
Uusi lasten ja nuorten sairaala otetaan käyttöön tänä syksynä. Tämän vuoden puolella on jo otettu käyttöön sydänsairaala sekä osa uudesta pysäköintihallista.
Synnytyksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin keskittyvä D-rakennus valmistuu vuodenvaihteessa.
Uuden remontin ja uudisrakennuksen summista ei ole vielä tietoa.
– Laskelmia tehdään, kun on määritelty, millaisia tiloja tarvitaan. Merkittävistä summista on kyse, Ihalainen kertoo.
Ihalaisen mukaan A-rakennuksen purusta ja toimintojen siirtämisestä tehdään päätös tänä syksynä. Vuodeosastosiiven remontista päätetään ensi vuonna.
Ensimmäinen Suomessa: Tampereen yliopistosairaalaan avataan kaikille avoin apteekki
Venäjällä Ural Airlinesin matkustajakone joutui tekemään pakkolaskeutumisen maissipellolle, sen jälkeen kun se törmäsi pian nousun jälkeen lintuparveen.
Moskovan Zukovskista Krimin niemimaalle matkalla ollut Airbus A321 -kone joutui laskeutumaan, koska sen moottorit lakkasivat toimimasta, Venäjän lentoviranomainen Rosaviatsia kertoo.
Vika johtuu todennäköisesti siitä, että lintuja oli joutunut moottoreiden sisään.
Uutistoimistojen mukaan ainakin 23 ihmistä loukkaantui pakkolaskeutumisessa ja joutui sairaalaan. Koneessa oli 226 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä.
Reilu parikymmentä ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijaa 15 eri maasta syventää opintojaan autenttisessa ympäristössä Tampereen yliopistossa ja Tampereella.
Suomen kielen opiskelijat tutustuvat elokuussa Tampereella opiskelun ohella suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin. Pysäytimme neljä opiskelijaa ja kysyimme, mikä suomen kielessä ja Suomessa kiehtoo?
Isoin syy on, että täällä voi oikeasti puhua enemmän Suomea kuin kotikaupungissani Poznańissa. Lisäksi pidän siitä, että suomalaisten asenne opiskeluun on todella erilaista omaan yliopistooni verrattuna: he ovat positiivisempia ja opiskelu ei ole niin haastavaa.
Suomalainen musiikki, erityisesti HIM, on hyvää ja olen innostunut myös suomalaisesta kirjallisuudesta. Lempiteokseni on Katja Ketun Kätilö. Tämä kaikki sai aikaan sen, että aloin opiskella suomen kieltä kolmisen vuotta sitten. Minun ryhmässäni suomen kieltä yliopistossamme opiskelee kaksitoista ihmistä ja oppilaitoksessa on kaikkiaan kolme eri suomen kielen opiskelijoiden ryhmää.
Olen kiinnostunut taiteesta ja iloinen siitä, että juuri Tampereella on paljon gallerioita ja museoita. Olemme käyneet myös vierailulla Viikinsaaressa ja saunalautalla. Se oli mahtavaa, koska suomalainen sauna on maailman paras.
– Olen kotoisin Italiasta, mutta opiskelen Lontoossa. Lontoolaisille tahtoisin näyttää Tampereelta sen lukuisia pubeja, näyttelyitä ja kiinnostavia museoita kuten muumimuseota.
– Esittelisin myös paikallista hyvää ruokatarjontaa. Mustamakkara maistuisi varmaan briteille, onhan heillä jo black pudding. Itse en ole mustaa makkaraa syönyt, sillä olen kasvissyöjä.
– Innostuin suomen kielen opiskelusta suomalaisen musiikin, erityisesti HIM:n kautta Lisäksi luin jonkin verran Kalevalaa. On innostavaa opiskella jotain niitä erilaista kieltä kuin italia. Olen opiskellut suomen kieltä nyt neljä vuotta ja täytyy sanoa, että suomen kieli Suomessa on erilaista kuin opiskelemamme kirjakieli. Suomessa on paljon murteita ja joskus käy niin, etten ymmärrä, mitä ihmiset puhuvat.
– Tampere on todella kaunis kaupunki. Rakastan Tampereen tuomiokirkkoa! Pidän erityisen paljon sen symboliikasta, Simbergin taide on minusta hyvin mielenkiintoista. Olen kirjoittanut siitä yliopistossani kotitehtäviä, mutta on todella ihana nähdä niitä aidossa ympäristössä.
– Kävin Suomessa ensimmäisen kerran seitsemän vuotta sitten. Tuolloin minä rakastuin tähän maahan ja kieleen. Vaikka suomen ja unkarin kielet ovat sukulaisia, ovat ne lähinnä pikkuserkkuja. Jotkut sanat voivat lähellä toisiaan, mutta en ymmärtäisi suomen kieltä vain unkarin kielen kautta.
– Toivon, että opin täällä Tampereella kääntämään kieltä paremmin kuin aiemmin, koska tahtoisin kääntäjäksi tai vähintään työskennellä suomen kielen parissa.
– Kotiseudullani Karjalassa puhutaan jonkun verran suomen kieltä, mutta se ei ole siellä valtakieli. Lahdenpohja oli aiemmin osa Suomea, joten siellä on paljon suomenkielisiä kylien nimiä. Halusin aina tietää, mitä nimet tarkoittavat ja se oli yksi syy, miksi halusin oppia ja opiskella suomen kieltä. Nyt olen opiskellut suomen kieltä neljä vuotta Petroskoin valtion yliopistossa.
– Suomen kielen innostukseeni vaikutti myös se, että suomen kieli on niin erilainen muihin eurooppalaisiin kieliin verrattuna. Kieli kiinnosti minusta hyvältä ja halusin lisäksi tietää enemmän suomalaisesta kulttuurista.
– Olen käynyt Suomessa monta kertaa, ja mielestäni Tampere on Suomen paras paikka. Tämä on tarpeeksi iso kaupunki ja täällä on järviä, luontoa ja paljon viehättäviä asioita. Kaupungissa on myös Muumimuseo ja paljon nykytaiteen gallerioita. Olen nähnyt Tampereella ollessani esimerkiksi suomalaista kesäteatteria ja se oli mielestäni hyvin mielenkiintoista
SDP:n eduskuntaryhmä vakuuttaa, että aktiivimallin leikkuri puretaan tänä syksynä.
SDP:n eduskuntaryhmä on koolla Helsingissä. Kokouksen aluksi kuultiin pääministeri Antti Rinteen puhe, jonka ensimmäiset väliaplodit tulivat juuri aktiivimallista.
– Emme halua hakea työllisyyden kasvua rangaistuksin ja sanktioin, jotka kohtelevat ihmisiä epäreilulla ja epäoikeudenmukaisella tavalla. Siksi poistamme aktiivimallin leikkurin, Rinne lupaa.
Rinne lupasi Ylen haastattelussa elokuun alussa, että ainakin työttömyysturvan kiistellyn aktiivimallin leikkuri puretaan ensi vuoden alussa.
Pääministeri Rinne kiitteli puheessaan hallituskumppaneita hallitusneuvotteluista.
Rinne kertoi eduskuntaryhmälleen, miksi perussuomalaiset ja kokoomus jäivät hallituksen ulkopuolelle.
– Kokoomus pelasi itsensä ulos hyvin oikeistolaisella ja isolti osin epäselvällä talouspolitiikan linjalla. Perussuomalaisten haluttomuus tehdä uudistavaa talouspolitiikkaan ja kielteinen suhtauminen hyvinvointivaltion kehittämiseen söi mahdollisuudet hallitusyhteistyölle, Rinne sanoi.
Rinne kehui myös puolueensa ministereitä.
– Meillä on loistava joukkue, joka tekee joka päivä työtä tulevaisuuslinjan ja paremmman Suomen puolesta.
Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman lupasi puheessaan, että Sipilän hallituksen aktiivimalli on pian historiaa.
– Aktiivimallissa punnitaan sosiaalidemokraattien oikeudenmukaisuuslinja. Se puretaan tänä syksynä, Lindtman lupaa.
SDP:n eduskuntaryhmästä lähti tuoreeltaan terveiset oppositioon. Lindtmanin mukaan kokoomus olisi hyvin voinut muuttaa arvostelemansa turpeen verokohtelun ollessaan hallituksessa. Lindtmanin mielestä verokohtelussa tärkeää on ennakoitavuus. Hallitusohjelman mukaan turpeen verotus kovenee vähitellen.
Perussuomalaisia Lindtman arvostelee siitä, ettei EU-kriittinen puolue puhu ääneen kovan Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta.
Pääministeri Antti Rinne lupasi Ylen haastattelussa eduskuntaryhmän kokouksen aamuna torstaina, että Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksen häntä ei pudota ihmisten ostovoimaa ensi vuonna. Jos hallitus ei tekisi asialle jotain, keskituloisten käteenjäävä tulo putoaisi parikymppiä kuussa.
Torstaina ja perjantain kokouksessa koko SDP:n eduskuntaryhmä pääsee ottamaan kantaa tuoreeltaan eilen julkistettuun valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen, kun se aloittaa kaksipäiväisen kesäkokouksensa Helsingissä torstaina.
Pääministeri Antti Rinne kävi puheessaan eduskuntaryhmälle laajasti läpi politiikan isoa kuvaa.
Rinne korosti EU-politiikassa erityisesti oikeusvaltiokehitystä. Hän puolusti maakuntien elinvoimaa ja puhui pitkään esimerkiksi digisyrjäytymisestä, joka vaivaa monia iäkkäämpiä ihmisiä ja lupasi tähän parannusta. Hallitukselta on tulossa keinoja myös kuntien tietopalveluihin, jotta ne selviäisivät palvelunestohyökkäyksistä.
Demarien historia on pääministerin mielestä ollut menestystarina. Puolueen tarina kertoo siitä, miten köyhästä ja turvattomasta tehtiin dmokraattinen ja vauras, Rinne maalaili.
Puolue on puheenjohtajan mielestä eteenpäin katsova ja aloitteellinen ja on pitänyt linjastaan kiinni, vaikka oikeistopuolueet ovat roimineet politiikkaa.
– Kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan, Rinne sanoi eduskuntaryhmälle ja sai taas aplodit.
Sairauslomalle keväällä jääneen SDP:n kansanedustajan Hussein al-Taeen odotetaan myös osallistuvan kokoukseen.
Eduskuntaryhmän on määrä käsitellä al-Taeen kohua herättäneitä kirjoituksia ensi kuussa, kun eduskunta palaa kesän istuntotauoltaan.
Yle näyttää Rinteen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin puheet suorana lähetyksenä Yle Areenassa kello 10.25 alkaen.
Lue myös:
Rinne budjetista: Huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa
Kuudesluokkalaisen Aino Piirosen viime vuoden joulutodistus oli shokki. Arvosanoissa oli monta seiskaa, kuutonen ja viitonen. Takana oli puolentoista vuoden taival upouudessa koulussa, joka oli rakennettu täydellisesti uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.
– Siinä koulussa kukaan ei opettanut minua, Aino Piironen sanoo.
Perhe kuvailee arvosanoja järkytykseksi, ja lapsen oli itsekin vaikea uskoa huonoja numerojaan todeksi.
– Joululoman ensimmäiset päivät menivät tytöllä niitä numeroita itkiessä, äiti Katja Piironen kertoo.
Aino Piironen ja hänen vanhempansa ovat sitä mieltä, että koulu oli epäonnistunut ydintehtävässään, Ainon opettamisessa. Heidän mukaansa koulun uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi opinhaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia.
Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään. Aino Piironen
Piirosten kritiikki kohdistuu lappeenrantalaiseen Pontuksen kouluun, jonka uusista opetusmetodeista on kertonut Suomen Kuvalehti. Koulu on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa.
Aino-tyttären kohdalla tilanne meni niin pahaksi, että hän vaihtoi lopulta koulua.
Pontuksen upouusi koulurakennus valmistui koulusyksyn 2017 alkuun. Uudisrakennuksen arkkitehtuuri on suunniteltu tukemaan samana syksynä käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tavoitteissa korostuvat ilmiöoppimiseksi kutsuttu pedagogiikka ja koululaisten itseohjautuvuus.
Juuri itseohjautuvuus osoittautui Aino Piiroselle ylipääsemättömäksi vaatimukseksi, sillä hänellä on aiemmin lapsuudessa puhjenneen epilepsian vuoksi lieviä muistamisen vaikeuksia. Hän olisi kaivannut opettajan apua muistinsa tueksi.
Koulurakennus on jaettu neljäksi kokonaisuudeksi niin, että jokaisessa soluksi kutsutussa yksikössä opiskelee noin 80 alakouluikäistä lasta. Solun oppilaat jaetaan välillä pienempiin, ikäryhmien mukaisiin ryhmiin, välillä kaikki työskentelevät yhdessä ryhmässä.
Aino Piirosen mukaan hänelle oli hankalaa, kun kaikki samaan soluun kuuluvat kokoontuivat toriksi kutsuttuun avoimeen tilaan. Lapset etsivät itselleen istumapaikan pehmopenkeiltä ja opettajat asettuivat yleensä pöydän ääreen tilan keskelle.
– Koulupäivän alku oli kaoottinen.
Tytön mielestä pahinta oli opetuksen puute. Koululaiset aloittivat oman viikkosuunnitelmansa mukaisten töiden tekemisen ja kävivät kysymässä neuvoa opettajilta torin keskellä.
– Minulle oli vaikeaa, ettei opettaja ensin opettanut uutta asiaa vaan se olisi pitänyt pystyä oppimaan itse.
Pontuksen koulun rehtori Katri Kurronen ei jaa Aino Piirosen kokemusta rauhattomuudesta eikä opetuksen puutteesta.
– Kun oppilaat tulevat oppimistorille, he ottavat istuimilta vapaan paikan. Vanhan ajan koulusta tämä eroaa siinä, että oppilas saa yleensä valita paikkansa, Kurronen kuvaa.
Hänen mukaansa oppilaat tulevat tilaan samaan tapaan kuin perinteisiin pulpettiluokkiin tullaan, sisääntullessa lapsiryhmästä syntyy ääntä. Kurrosen mukaan oppilaat myös saavat koulussa tukea ja opetusta sekä myös yksilöllistä ohjausta tehtävien tekemiseen.
– Oppilailla voi olla myös tehostetun ja erityisen tuen kautta yksilöllisiä tukitoimia ja menetelmiä, Kurronen kertoo koulun lakisääteisistä käytännöistä.
Piirosten perheelle Ainon joulutodistus oli viimeinen niitti. Kuudennen luokkansa puolivälissä tammikuussa 2019 tyttö vaihtoi koulua. Perhe koki, ettei Pontuksen koulussa pystytty puolentoista vuoden aikana tekemään riittävästi parannuksia opetuksen laatuun eikä järjestämään tyttärelle hänen tarvitsemaansa oppimisen tukea.
Piiroset eivät nähneet tilanteeseen muuta ratkaisua kuin koulunvaihdon.
– Pontuksen koulussa Ainolle ei annettu mahdollisuutta kokea onnistumisia oppimisessa. Se vaikutti hänen itsetuntoonsa, Katja Piironen kertoo.
– Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään, Aino Piironen jatkaa.
Uudessa koulussa opetus oli opettajavetoisempaa ja lapsilla oli perinteisempi luokkatila.
Kun joulutodistuksen keskiarvo oli 7,1, uudessa koulussa se oli keväällä 8,5. Suurin harppaus tapahtui ympäristöopin arvosanassa. Se nousi viitosesta yhdeksään.
Uudessa koulussa Aino Piironen ei tarvinnut muistivaikeuksiensa avuksi erityisiä järjestelyjä vaan hän pärjäsi äidin mukaan samalla tuella, jota koulussa oli tarjolla kaikille oppilaille.
– Ainossakin tapahtui koulun vaihtamisen jälkeen suuri muutos. Ilo ja levollisuus palasivat hänen olemukseensa. Samoin palasi usko siihen, että hän saa opettajalta apua ja neuvoja, Katja Piironen kertoo.
Piirosten lisäksi myös useampi muu perhe on ollut tyytymätön uudenlaisen opetukseen.
Pontuksen koulusta on tehty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon yhteensä neljä kantelua. Kaikki kantelut koskevat opetuksen järjestämistä koulussa. Avin mukaan kanteluiden käsittely on kesken.
Yksi kanteluista on Piirosten tekemä. Lisäksi Aino-tytär kirjoitti äitinsä avustamana eduskunnan oikeusasiamiehelle sähköpostiviestin, jossa hän kuvailee, missä kaikissa kohdissa laki perusopetuksesta jäi hänen kohdallaan toteutumatta.
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström on pahoillaan, että perheet ovat päätyneet kantelemaan opetuksesta. Hän arvelee vanhempien tyytymättömyyden kielivän siitä, ettei ole riittävän selkeästi selitetty, miten ja miksi opetustapa on muuttunut.
Muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström
– Ehkä olemme epäonnistuneet tärkeässä tehtävässämme kertoa huoltajille, miksi asiat nyt tehdään eri lailla kuin ennen, hän sanoo.
Liljeströmin mukaan Pontuksen koulussa korostetaan lasten itseohjautuvuutta paljon enemmän kuin koulumaailmassa aiemmin on totuttu. Hän myöntää, että muutos on todella suuri aiempaan verrattuna.
– Minun kokemukseni mukaan muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen, Liljeström pohtii.
Hän muistuttaa, että Pontuksen koulu on saanut lasten vanhemmilta runsaasti myös kiittävää palautetta ja esimerkiksi koulun hyvää yhteishenkeä on kehuttu.
Kaikkien Lappeenrannan koulujen vanhemmille tehdyssä huoltajakyselyssä on kaksi kohtaa, joissa Pontuksen vanhempien vastaukset eroavat muiden vanhempien vastauksista.
He ovat muita enemmän huolissaan isoista opetusryhmistä ja he toivovat opettajajohtoisen opetuksen lisäämistä.
Koulun opetukseen pettyneissä perheissä on päädytty erityyppisiin ratkaisuihin lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Yksi perheistä päätyi vielä koulun vaihtamistakin radikaalimpaan ratkaisuun. Lapsi käy nyt uudessa koulussaan koko kuudennen luokan uudelleen.
Vanhemman mielestä hänen lapsensa oli Pontuksen koulussa jäänyt niin pahasti vaille opetusta, ettei hänellä ollut minkäänlaisia edellytyksiä siirtyä yläkouluun.
– Vaadimme, että hän saa kerrata 6. vuosiluokan paremmassa koulussa, kertoo kaksi vuotta Pontuksen koulua käyneen oppilaan vanhempi.
Harmillisinta vanhemman mielestä oli se, että koulun ja huoltajien välisissä tapaamisissa oli viime talvena vakuutettu opettajan seuraavan lapsen työskentelyä ja edistymistä.
– Kotona uskoimme tämän ja karu totuus valkeni vasta kevätlukukauden lopulla. Esimerkiksi äidinkielestä lapsemme sai numeron 5. Matematiikassa hän ei ollut saanut tehtyä puoliakaan aihealueista.
Opetuksesta kannelleiden perustelut ovat kaikilla samansuuntaisia. Vanhempien mukaan henkilökohtaisen viikkosuunnitelman tekeminen ja sen itsenäinen noudattaminen on liian kova vaatimus alakouluikäiselle.
Toinen tyytymättömyyden aihe liittyy kaikilla siihen, että lasten oletettiin itse pystyvän huolehtimaan kokeiden ja testien tekemisestä ajallaan, samoin laajojen tutkielmien palautuspäivästä.
Vanhempien ja koululaisten mukaan tilannetta olisi helpottanut, jos tehtävät ja palautuspäivät olisi kirjattu wilma-viestijärjestelmään, jossa ne ovat yhtäaikaisesti koululaisten ja vanhempien nähtävänä. Tapa on yleisesti käytössä monissa alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa.
Aino Piironen ja hänen äitinsä kertovat pyytäneensä tietojen kirjaamista wilmaan puolentoista vuoden aikana monta kertaa. He arvioivat, että se olisi helpottanut Ainon muistivaikeuksia ratkaisevasti.
– Tehtävien unohtelusta tuli epäonnistunut olo, tyttö sanoo.
Pontuksen koulun rehtorin Katri Kurrosen mukaan viikkosuunnitelman käyttöön siirrytään koulussa vähitellen samalla, kun oppilas opettelee itseohjautuvuutta.
– Tämä on uuden opetussuunnitelman keskeinen taitotavoite, jota tuleva työelämä vaatii., Kurronen kertoo.
Hänen mukaansa oppilaat vievät viikkosuunnitelmansa kotiin nähtäväksi, jolloin huoltajilla on mahdollisuus seurata lapsen etenemistä.
Yksi esimerkki pahan mielen koulutehtävästä oli ympäristöopin tutkielma. Aino Piironen teki työn yhdessä toisen kuudennen luokan oppilaan kanssa. Kaksikolla oli aiheena eliöiden luokittelu, ja he saivat puristettua tutkielman valmiiksi erään viikonlopun aikana.
He palauttivat tutkielmansa maanantaiaamuna. Vasta silloin heille valkeni, että viimeinen palautusajankohta olikin mennyt umpeen jo perjantaina. Koulussa pidettiin tiukka linja tutkielmien palautusajankohdan suhteen ja myöhässä palautettua työtä ei voitu hyväksyä. Piirosen todistusarvosanaksi ympäristöopista tuli 5.
Juuri tämä oli arvosana, joka nousi koulunvaihdon jälkeen eniten, viidestä yhdeksään.
Tutkielmien myöhästyminen vaikutti Piirosten mukaan monen muunkin aineen arvosanoihin Ainon kuudennen luokan joulutodistuksessa. Osassa aineista koululaisille ei pidetty perinteisen tyylin kokeita vaan todistusarvosana perustui suurelta osin tutkielmista saatuihin arvosanoihin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo muistuttaa, ettei kahden koulun todistusarvosanojen eroista voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kouluissa annettavan opetuksen tasosta. Salon mukaan oppilasarviointi eri koulujen välillä ei ole vertailukelpoista.
– Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen selvityksestä tiedetään, että esimerkiksi matematiikassa eri koulujen oppilaat ovat saaneet samalla osaamisella neljää eri numeroa, Salo selventää.
Hän on itsekin käynyt tutustumassa Pontuksen koulun upouusiin tiloihin ja tuntee itseohjautuvan opetuksen tavoitteet. Hän muistuttaa, että uusi opetussuunnitelma on Suomen kouluissa vasta käyttöönottovaiheessa ja siihen on mahdollista tehdä paikallisia viilauksia sitä mukaa, kun opettajat huomaavat muutokset tarpeellisiksi.
– Suomessa kouluilla on paljon paikallista autonomiaa. Viime kädessä opettaja päättää, mitä pedagogiikkaa ryhmässä harjoitetaan, Salo sanoo.
Useita luokkia yhdistävän opetuksen onnistumisessa ratkaisevin tekijä on Salon mukaan opettajien lukumäärä. OAJ ajaa kouluihin samantapaisia opettajamitoitusvaatimuksia kuin varhaiskasvatuksessa on käytössä.
Niiden mukaan 1. ja 2. luokalla ryhmässä pitäisi olla yksi opettaja 18 lasta kohden. Isommilla koululaisilla suhdeluku on yksi opettaja 20 lasta kohden.
Tehostetun tuen piiriin kuuluva oppilas vie OAJ:n vaatimuksessa puolentoista lapsen paikan ja vaativampaa, erityistä tukea tarvitseva oppilas kahden lapsen paikan. Nykyinen hallitus ei ole suunnitellut opettajamitoituksen käsittelyä lähivuosina.
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, kuinka moni huoltaja on toivonut lapsensa pääsevän pois Pontuksen koulusta heikkojen oppimistulosten vuoksi. Hänen mukaansa tällaista tietoa ei kerätä.
– Oppilaiden siirtoja koulujen välillä tapahtuu monista syistä eikä Pontus poikkea tässä suhteessa kaupungin muista kouluista.
Yhden vastoin tahtoaan Pontuksessa edelleen jatkavan koululaisen äiti kertoo, että lapsi siirrettäisiin pois heti, jos vain uusi koulupaikka järjestyy. Äiti arvioi, että kahden vuoden aikana lapsen suoritukset ovat heikentyneet, motivaatio on kadonnut ja itsetunto opiskelun suhteen huonontunut.
Äidin mukaan lapsi haluaa kouluun, jossa on oma luokka ja opettaja, jolta voisi kysyä neuvoa. Lapsi toivoo koulunvaihtoa siitä huolimatta, että uudessa koulussa ei olisi yhtään tuttua.
Isoimmaksi ongelmaksi äiti kuvailee työhön ryhtymisen vaikeutta. Yleisen hälyn ja työskentelypaikan etsiskelyn vuoksi lapsi ei saa aloitettua hommiaan. Hälinässä selviämisen avuksi lapsi on saanut koulusta käyttöönsä henkilökohtaiset kuulosuojaimet, mutta lapsella on edelleen vaikeuksia huolehtia tehtävien suorittamisesta.
– Koulusta on viestitetty, että kyllä yhdeksänvuotiaan pitää pystyä itse huolehtimaan. Entä jos ei pysty? Oppilaalle jätetään sellaisia vastuita, joista hän ei selviä, äiti kritisoi.
Opetuksen laadusta aviin valittaneet vanhemmat kertovat olevansa huolissaan muistakin Pontuksen koulun lapsista, ei ainoastaan omistaan. Heidän mukaansa useat koululaisten vanhemmista ovat jakaneet samansuuntaisia kokemuksia lapsen koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksista.
Koulujen oppilashuoltopalvelujen vastuuhenkilöt Lappeenrannassa eivät halua kommentoida, eroaako Pontuksen koulu oppilashuollon näkökulmasta kaupungin muista kouluista. Pontuksen koululaisten käytössä on yhtä suuri kuraattorin, koulupsykologin ja muun oppilashuollon ammattiväen henkilömäärä kuin muissakin kouluissa. Mitään erityistä lisäresurssia Pontukseen ei ole suunnattu.
Katja Piirosta ahdistaa, että Ainosta ja hänen ikätovereistaan on tehty koulu-uudistuksen koekaniineja Suomessa. Aino on Piirosen kolmelapsisen perheen kuopus.
– Toiset kaksi lastamme ehtivät käydä koulunsa ihan normaalisti. Harmi, että nuorimmainen joutui osaksi tätä koetta, Piironen suree.
Millaisia kokemuksia sinulla on kouluista, jossa uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan jo hyvin kokonaisvaltaisesti? Kerro kokemuksistasi artikkelin keskusteluosiossa. Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.
Viime lauantaina kuolleen Jeffrey Epsteinin ruumiinavaus osoittaa hänen saaneen "lukuisia murtumia niskaluihin" , Washington Post raportoi.
Lehti perustaa tietonsa ruumiinavausraportin nähneisiin nimettömiin lähteisiin. Heidän mukaansa Epsteiniltä oli kuollessaan murtunut muun muassa kieliluu.
U-kirjaimen muotoinen kieliluu sijaitsee miehillä muutamaa senttiä aataminomenan yläpuolella. Kieliluu voi murtua hirttäytymisen tai kuristamisen yhteydessä, Washington Postin haastattelemat asiantuntijat kertovat. Heidän mukaansa tällaiset murtumat ovat kuitenkin yleisempiä kuristamalla tehtyjen henkirikosten uhreilla.
Lukuisista seksuaalirikoksista epäilty Epstein, 66, kuoli lauantaina New Yorkissa sijaitsevasta vankilassa. Monimiljonääri oli sellinsä ainoa asukas.
Vankeinhoitovirasto on antanut kuolemasta tähän mennessä vain yhden virallisen lausunnon. Sen mukaan Epstein löydettiin tiedottomana sellistään vankilan erityisosastolla lauantaiaamuna kello 6.30. Pian tämän jälkeen hänet julistettiin kuolleeksi. Viraston mukaan kyseessä oli ”ilmeinen itsemurha”.
Epsteinin kuoleman jälkeen erilaiset salaliittoteoriat tapahtuneesta ovat levinneet verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Tiedossa ei ole, julkaisevatko Epsteinin omaiset myöhemmin ruumiinavausraportin.
Lue lisää:
Oikeusministeriö hyllytti kaksi vartijaa sijoittaja Epsteinin vankilakuoleman tutkinnan ajaksi
Vankilalähteet: Itsemurhan tehneen Epsteinin vankilassa ei ollut riittävästi henkilökuntaa
Moni vuonna 2015 turvapaikanhakijana Suomeen tulleista odottaa yhä turvapaikkapäätöstä. Perheiden tilanne on vaikea, sillä samaan aikaan kun aikuiset joutuvat odottamaan ilman suunnitelmia tulevaisuudesta, ovat koulua käyvät lapset saattaneet jo suomalaistua.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi yllätti paitsi tavalliset suomalaiset, myös viranomaiset. Rajan yli Ruotsista Tornioon ja Lappiin saapui enimmillään jopa satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Tornioon perustettiin järjestelykeskus ja uusia vastaanottokeskuksia avattiin pitkin Suomea.
Osa neljä vuotta sitten tulleista odottaa yhä päätöstä turvapaikasta. Näin on esimerkiksi irakilaisten Shereen Alwasitin ja Ali Alabbodin kohdalla. He odottavat päätöstä oleskeluluvastaan Rovaniemen vastaanottokeskuksessa.
– Olemme odottaneet kauan ilman mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. Ainoat suunnitelmat koskevat tyttäriämme ja heidän koulunkäyntiään, sanoo perheen äiti Shereen Alwasiti.
Perheessä on kymmenen- ja seitsemänvuotiaat tytöt. Pitkän odotuksen aikana lapset ovat ehtineet kotiutua Suomeen.
– Nuorempi tytöistä pitää itseään suomalaisena. Maahanmuuttovirastossa kysyttiin, että mikä on hänen äidinkielensä. Hän sanoi, että se on suomi. Hän ajattelee niin, koska hän käy koulua Suomessa, Alwasiti sanoo.
Tällä hetkellä Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa on vajaat 400 asiakasta, joista kaikki ovat saaneet Alwasitin ja Alabbodin tapaan kielteiset turvapaikkapäätökset. Valitusprosessi on vireillä.
Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi pitää pitkäksi venähtänyttä odotusaikaa raskaana.
– On selvä, että neljä vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä. Varsinkin, jos ei ole tarkkaa tietoa tulevaisuudesta eikä edes siitä, milloin asia ratkeaa, siinä tulee turhautumisia ja väsymisiä, Metsälampi myöntää.
Migrin mukaan koko vastaanottojärjestelmässä on nyt reilu 9 000 asiakasta, joista noin 7 000 on saanut ainakin yhden kielteisen päätöksen. Sitä, kuinka moni heistä on tullut maahan vuosien 2015 ja 2016 aikana tai kuinka kauan vastaanottokeskuksissa yleensä asutaan, ei sellaisenaan tilastoida, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
– Heistä suurin osa on tullut vuonna 2015 ja heidän uusintahakemuksensa on Migrissä käsittelyssä, hakemus on valitusvaiheessa hallinto-oikeudessa tai heidän hakemuksensa on palautunut Migrille hallinto-oikeudesta, Lehtinen arvioi.
Ulkomaalaislakia muutettiin kesäkuun alusta niin, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että siinä on esitetty uusia perusteita. Niiden on lisättävä merkittävästi turvapaikan myöntämisen todennäköisyyttä.
– Vielä tämä ei ole näkynyt, mutta on varmastikin vielä varsin aikaista arvioida lakimuutoksen vaikutuksia, Lehtinen sanoo.
Lapin vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden valitusprosessin päässä on joko oleskelulupa tai lopullinen kielteinen päätös. Kielteinen päätös merkitsee myös palveluiden päättymistä vastaanottokeskuksessa.
Irakilaiselle Shereen Alwasitille kysymys ei ole niinkään perheen vanhemmista itsestään, vaan tyttäristä. Hän ei halua ajatella sitä, että perheen varttuvien tyttärien pitäisi sopeutua vanhempien entiseen kotimaahan tai johonkin muuhun maahan.
– En ole huolissani omasta tulevaisuudestani, vaan tyttöjen tulevaisuudesta. He ovat pieniä ja ovat aloittaneet elämänsä täällä ja heidän on välttämätöntä jäädä tänne. En pysty lähtemään minnekään muualle. Tulen hakemaan turvapaikkaa yhä uudelleen ja uudelleen, Alwasiti sanoo.
Lue myös:
Syyrialaisen Fatiman, 9, uusi koti on pienessä Rautjärven kunnassa – isä haluaisi muuttaa Helsinkiin
Henkilöonnettomuus keskeytti junaliikenteen kehäradalla noin tunnin ajaksi.
Nyt Rataliikennekeskus kertoo, että häiriö on ohi ja junaliikenne jatkuu.
Keskus kertoo, että I- ja P-junille on odotettavissa myöhästymisiä loppuillan ajan.
Liikenne keskeytettiin kehäradalla torstai-iltana hieman ennen kello kuutta.
Syynä liikenteen pysähtymiseen oli se, että onnettomuuden takia jännitteet katkaistiin koko radan ajolangoista.
Junalla ei päässyt myöskään Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Aluksi lentoasemalle pääsi Tikkurilan kautta, mutta sitten virrat katkaistiin koko rataosuudelta.
Poliisi on takavarikoinut toukokuussa yhteensä 307 600 Rivotril-pilleriä, tiedottaa Helsingin poliisilaitos.
Jutun esitutkinta on nyt valmistumassa. Pillereiden salakuljetuksesta epäillään neljää romanialaismiestä. Poliisi on vanginnut miehet törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä.
Poliisin mukaan salakuljettajat hakivat pillerit Unkarista ja toivat ne Ruotsin kautta Suomeen. Poliisi pitää toimintaa organisoituneena.
Salakuljettajat ovat ylittäneet Suomen rajan Haaparannan ja Tornion välillä, mutta määränpää on ollut Helsinki.
Salakuljetusmatkoja on tehty helmi-toukokuun aikana yhteensä neljä. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo poliisin tiedotteessa, että pilleripurkkeja salakuljetettiin kätkettynä pakettiauton rakenteisiin.
– Autoon oli rakennettu väliseinä, jonka takaa lääkkeet löytyivät, Nikonen sanoo.
Lisäksi salakuljettajat olivat liikkeellä kahdella autolla hämätäkseen poliisia. Etummaisena rajalle ajoi ulkomaille rekisteröity auto, jonka salakuljettajat toivoivat joutuvan viranomaisten tarkastukseen.
– Silloin perässä ajanut, Suomeen rekisteröity auto, jossa pillerit olivat, on voinut jatkaa matkaa huomaamattomasti, Nikonen kuvailee salakuljetusta.
Poliisi arvioi, että kevään aikana salakuljetettuja pillereitä on myyty katukaupassa ja verkossa.
Poliisi tekee nyt kansainvälistä yhteistyötä selvittääkseen, ketkä toimintaan liittyvät ja missä Unkarista tuodut pillerit on valmistettu.
Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että yksi Rivotril-pilleri maksaa katukaupassa noin euron. Lääkärin määräämänä vastaavaa lääkettä käytetään muun muassa epilepsian ja paniikkihäiriön hoidossa. Suomessa vastaavaa lääkettä myydään apteekeissa Rivatril-nimellä.
Viime aikoina poliisi on tehostanut katukaupan valvontaa. Poliisi teki ensimmäisen ison Rivotril-takavarikon vuonna 2015, jonka jälkeen on tehty useita takavarioita.
Lue myös:
Puolustusvoimien pääesikunta on aloittanut esitutkinnan Taipalsaaren ampuma-alueen tapahtumista.
Utin jääkärirykmentin varusmies ampui itseään jalkaan rynnäkkökiväärillä ampumaharjoituksen yhteydessä keskiviikkona.
Esitutkinta alkoi Utin jääkärirykmentin komentajan pyynnöstä. Hän teki tutkintapyynnön keskiviikkona.
Tutkintapyyntö pääesikunnalle tehdään, kun asiassa on syytä epäillä rikosta.
Puolustusvoimien pääesikunnan sotilaslakimies Jouni Pulkkinen sanoo, että rikosnimikettä ei voi vielä vahvistaa Taipalsaaren tapauksessa.
– Tutkimme epäiltyä aseen virheellistä käsittelyä. Tutkinnan edetessä tarkentuu, mitä siellä on tarkkaan ottaen tapahtunut, kertoo Pulkkinen.
Pääesikunnassa on alustava käsitys tapahtuneesta.
Puolustusvoimat ja poliisi sopivat torstaina, että tapauksen tutkintavastuu on Puolustusvoimilla. Esitutkinnan tekee pääesikunnan rikostutkintayksikkö.
Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen arvioi, että tutkinnassa menee viikkoja. Tutkinnan edetessä selviää asian jatkokäsittely.
Vaihtoehtoina on esitutkinnan lopettaminen tai saattaminen sen loppuun, jolloin asia siirtyy Utin jääkärirykmentin komentajan ratkaistavaksi.
– Hänellä on vaihtoehtoina joko ratkaista se puolustusvoimien sisäisessä kurinpitomenettelyssä tai sitten lähettää syyteharkintaan.
Viimeistään nyt pitäisi kiireesti selvittää, mitä terveydellistä haittaa mikromuoveista on.
Sitä ei nimittäin tiedetä, vaikka mikromuovien yleisyydestä on tehty viime vuosina useita tutkimuksia.
Tuorein tutkimus julkaistiin keskiviikkona. Saksalais-sveitsiläisen tutkijaryhmän Science Advances -lehdessä julkaisema tutkimus toteaa, että mikromuoveja löytyy runsaasti myös Arktiksen lumesta. Sinne sitä on kulkeutunut tuulen mukana.
Se tarkoittaa, että me hengitämme koko ajan mikromuoveja keuhkoihimme.
Merivedestä ja jäästä on jo aiemminkin löytynyt runsaasti mikromuovia, ja sitä kulkeutuu merivirtojen mukana myös Arktiselle alueelle. Nyt on selvää, ettei ongelma rajoitu valtameriin.
Tutkimusryhmä keräsi luminäytteitä Framinsalmessa, Huippuvuorten ja Grönlannin välissä vuosina 2015–2017. Vertailun vuoksi näytteitä kerättiin myös Sveitsin Alpeilta sekä Pohjanmeressä sijaitsevalta Helgolandin saarelta ja Bremenin kaupungista Saksasta.
Vaikka Keski-Euroopasta löytyikin selvästi enemmän mikromuovia, sitä oli runsaasti myös Framinsalmen lumessa: keskimäärin 1 760 hiukkasta litrassa. Suurin näytteistä löytynyt määrä oli 14 400 hiukkasta litrassa.
Tutkimusryhmän laitteisto ei havainnut alle 11 mikrometrin (millin tuhannesosan) kokoisia hiukkasia.
– Olen varma, että pienempiä hiukkasia on vielä paljon lisää. Sitä kulkeutuu kaikkialle tuulen mukana, sanoi tutkimusta johtanut tohtori Melanie Bergmann Alfred Wegener -instituutista The Guardian -lehden jutussa.
Bergmann pitää pienimpiä hiukkasia pahimpina, koska ne läpäisevät solukalvon helpommin.
– Nyt me todellakin tarvitsemme tutkimusta ihmisen terveyden näkökulmasta. Mikromuovista julkaistaan paljon tutkimuksia, mutta ei mitään terveysnäkökulmasta. Se on mielestäni todella outoa, sanoi Bergmann.
Vuonna 1998 tehty tutkimus kertoi, että keuhkon syöpäkasvaimista löytyi mikromuovia. Mutta sitä löytyi lähes yhtä runsaasti myös normaaleista näytteistä, joten syy-seuraussuhteesta ei ole varmuutta.
Lumeen mikromuovia tulee ilmasta kun lumihiutale putoaa maahan tai jäälle.
Jo aiemmin mikromuoveja on havaittu ilmassa muun muassa Pyreneiden vuoristossa, Pariisissa ja Dongguanin kaupungissa, Kiinassa.
Jopa suomalaistutkijoille ilmiö on tuttu: Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkijat keräsivät viime vuonna runsaasti mikromuovia Seilin saarella sijaitsevalla suurtehoimurilla.
Ilmassa on toki myös paljon luonnon hiukkasia. Esimerkiksi hiekkaa, siitepölyä ja nokea kulkeutuu ilmavirtauksien mukana tuhansien kilometrien päähän, Arktiksellekin saakka.
Mutta muovit eivät hajoa, eikä niiden vaikutuksista soluissa ole siis tietoa. Vaikutus vaihtelee ainakin hiukkasten koon, muodon ja raaka-aineen mukaan. Saksalais-sveitsiläinen ryhmä löysi lumesta muoveja, joita käytetään muun muassa rakennusten ja veneiden pinnoitteina sekä köysien ja vaatteiden raaka-aineina: polyeteeniä, polypropeenia, PVC:tä, nailonia.
Eniten on tutkittu kuitenkin vettä ja jäätä. Mikromuovia löydettiin jo 1970-luvun alussa merestä.
Keskiviikkona uutistoimisto Reuters kertoi amerikkalaisesta tutkimusryhmästä, joka on löytänyt mikromuovia jääkairauksissa Luoteisväylältä. Tutkimusryhmä kuvitteli löytäneensä melko puhtaan ja syrjäisen paikan Lancasterin salmesta, mutta silti jäänäytteissä oli muovijakeita. Tarkempi analyysi on vielä tekemättä.
– Se oli kuin isku vyön alle, kuvasi näytteitä alustavasti analysoinut Jacob Strock uutistoimisto Reutersille.
Mikromuovin pitoisuudet vaihtelevat vedessä suuresti riippuen sijainnista ja merivirroista. YK arvioi, että mereen on työnnetty kaikkiaan 100 miljoonaa tonnia muovijätettä.
Maailman luonnonsäätiö WWF arvioi kesäkuussa, että ihmisen elimistöön päätyy viikossa viisi grammaa mikromuovia, etenkin juomaveden kautta. Tämäkin luku saattaa muuttua, kun tieto ilman mikromuovihiukkasista täsmentyy.
Lue lisää:
Huojentava tutkimustulos: Juomavedessä näyttää olevan mikromuoveja vain vähän
Indonesiaa uhkaavat jälleen tuhoisat maastopalot, jotka ovat syttyneet sellupuun ja palmuöljyn tuotannon alueilla.
Hallinto on jo ryhtynyt toimiin ja eristänyt joitakin tuotantoalueita. Toimenpiteet koskevat kymmenen yhtiön toimintaa Borneon saarella.
Indonesia taistelee lopettaakseen maiden kaskeamisen, jota tehdään myös sellupuun ja palmuöljyn tuotantoalueilla.
– Metsän polttamiseen sekaantuneita yhtiöitä rangaistaan ankarasti, ympäristöministeriön pääjohtaja Ridho Sani painottaa uutistoimisto Reutersin mukaan.
Kuivassa maastossa palot karkaavat helposti hallinnasta. Niin kävi viimeksi vuonna 2015, jolloin tuhoisat palot riehuivat saarivaltiossa kuukausitolkulla.
Metsää ja turvesoita hävittäneet palot olivat yksi pahimmista ihmisten aiheuttamista ympäristökatastrofeista vuosiin. Tuolloin savukaasut levisivät laajasti ympäri Etelä-Aasiaa.
Palot paitsi lämmittivät ilmastoa myös aiheuttivat hengityssairauksia ja ajoivat orangit pakosalle.
Torstaina Indonesiassa havaittiin 1 092 palavaa pesäkettä, joka on isoin luku vuoden 2015 tuhoisten palojen jälkeen. Kuudessa provinssissa Borneon ja Sumatran saarilla on julistettu palojen vuoksi hätätila.
Maan ympäristöministeriön mukaan Borneon saarella on tällä hetkellä eristettynä noin 200 hehtaarin laajuinen alue. Lisäksi noin 60 yritykselle on lähetetty varoituskirje tuotantoalueita koskevasta palouhasta.
Myös Sumatran saarella sijaitsevassa Tesso Nilon kansallispuistossa palaa. Puisto on uhanalaisten tiikereiden ja elefanttien elinpaikka.
Viranomaiset ovat värvänneet 36 helikopteria ja yli 9 000 työntekijää valvomaan ja sammuttamaan paloja.
Lisää aiheesta:
Indonesian maastopalot kuumensivat maapalloa enemmän kuin Japani – lapset ja orangit kärsivät
Viime vuonna avattu Oodi on muuttanut ehdokasraadin mukaan käsitystämme kirjastosta. Rakennus jakautuu kolmeen kerrokseen, jotka ovat arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan erilaisia. Oodin muoto nivoo sen ympäristöönsä ja viimeistelee pääkaupungin keskeisen julkisen tilan, raati toteaa tiedotteessa.
Vuonna 1955 valmistunutta Jyväskylän yliopiston päärakennusta pidetään yhtenä Alvar Aallon punatiilikauden merkittävimmistä töistä. Kohteessa toteutettiin vuosina 2013–2017 perinpohjainen restaurointi, jonka Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy suunnitteli tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa.
Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistui toissa vuonna koonta-asema, johon uuden asuinalueen jätteet kootaan maanalaisia imuputkia pitkin. Ehdokasraadin mukaan rakennuksen suurpiirteinen, lohkaremainen massoittelu ja vihreät kattopinnat liittävät sen luontevasti ympäröivään kalliomaisemaan ja luovat samalla kiinnostavan lisän katunäkymään.
Helsingin Käpylään vuonna 1951 valmistunut Käärmetalo on Yrjö Lindegrenin suunnittelema. Mäkelänkadulla mutkittelevissa kerrostaloissa on lähes 200 kaupungin vuokra-asuntoa, ja jokaisella niistä on yksilöllinen asemansa ja näkymänsä. Ehdokasraadin mukaan oli mullistavaa, että rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena. Mona Schalin edustaa Kati Salonen ja Mona Schalin -arkkitehteja.
Toisssa vuonna valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on ‘”pieni suuri” rakennus, joka muodostaa ehdokasraadin mukaan suojaisan maiseman päiväkodin lapsille. Puistomaisen tontin isot pihapuut on suojeltu rakentamisen aikana. Rakennus sopeutuu massoiltaan ja materiaaleiltaan ympäröivän rakennetun ympäristön mittakaavaan, ja se jakautuu kahteen erilliseen piha-alueeseen, tiedotteessa kerrotaan.
Millaista on pyörittää start up -yritystä Bagdadissa tai joutua maksamaan siitä, että saa työskennellä poliisina? Irak-uutisoinnissa korostuvat Suomessakin usein ISIS, sota ja epävakaus, mutta kuulemme vähemmän siitä, miten tavalliset irakilaiset arjessaan elävät. Toimittaja-tietokirjailija Nina Järvenkylä matkusti keväällä Irakissa kuullakseen, miten irakilaiset eri puolilla maata arkensa kokevat.
Kuukauden kestäneen matkansa alussa Järvenkylästä vaikutti, että Irak oli muuttunut verrattuna edellisiin vierailuihin vuosina 2016 ja 2017.
– Bagdadissa ensin ajattelin että vau, täällähän on vapaata, ihmiset voivat kävellä ympäriinsä. Mutta muutaman päivän jälkeen huomasin, että samat vanhat ongelmat siellä ovat, vain pinnan alla, Järvenkylä kertoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Ongelmia Irakissa on turvallisuudesta ja epävakaudesta infrastruktuuriin ja korruptioon, vaikka kehitystä on tapahtunut.
– Infrastruktuuria ei ole korjattu, sähkökatkoksia on edelleen niin sanotuilla hyvilläkin alueilla päivittäin, monet tiet ovat huonossa kunnossa; niitä ei ole korjattu ja internet-yhteys pätkii, Järvenkylä kuvailee.
Oma lukunsa on turvallisuus.
– Puolisotilaalliset joukot, militiat, aiheuttavat osalle ihmisryhmistä ongelmia. Osa joukoista on organisoituja ja toimivat hallitusti, mutta osa on käytännössä rosvojoukkoja, mafiajoukkoja, jotka hallitsevat tiettyjä alueita kyseenalaisin keinoin, Nina Järvenkylä kertoo.
Shiia-militioiden toiminnasta kertoi viimeksi keskiviikkona A-studio. Shiialaisilla asejoukoilla on paljon valtaa nykyisessä Irakissa.
Aiemminkin Irakissa matkustanut ja Lähi-idästä toimittajana kirjoittanut Järvenkylä vieraili tällä kertaa Bagdadissa ja Basrassa sekä lyhyesti Mesopotamien suistoalueella, missä yritetään elvyttää turismia. Matkaillessaan Irakissa täytyy olla valppaana, mutta moni asia arjessa sujuu nyt selvästi paremmin kuin vuonna 2016, Järvenkylä vertaa edelliseen vierailuunsa Bagdadissa.
– 2016 loppuvuonna käydessäni Bagdadissa kaupungissa oli hyvin vaikea liikkua. Jopa kaupunginosien sisällä ja välillä oli tarkastuspisteitä, joissa tarkastettiin asiakirjoja. Näitä ei nyt ollut ja liikkuminen on helpottunut.
Kuukauden aikana Järvenkylä tapasi muun muassa paikallisia start-up -yrittäjiä ja perheitä, poliisin ja vähemmistöuskontojen edustajia.
Korruptio on Irakissa suuri ongelma, joka nousi esiin myös Järvenkylän tapaamien irakilaisten arjessa. Korruptio ulottaa lonkeronsa esimerkiksi työnsaantiin.
– Tapasin esimerkiksi poliisin, joka kertoi, että hänen piti maksaa päästäkseen poliisiksi.
Irakissa on myös nähty hyviä kehityksenmerkkejä, ISIS on lyöty ja maassa on pidetty parlamenttivaalit.
– Bagdadissa ja Basrassa ihmiset iloitsivat siitä, että ISIS on lyöty - vaikka kaikki tiedostivat sen, että maaseudulla ja syrjäseudulla on niin sanottuja nukkuvia soluja, Järvenkylä sanoo. ISIS-leireillä olevat naiset ja lapset sekä radikalisoitumisen uhka nousivat myös esiin ihmisten kanssa keskustellessa.
Toisaalta ihmisten yritteliäisyys luo toivoa; Järvenkylä tapasi paikallisia nuoria yrittäjiä, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta kokevat, että toivoa on.
– Osa sanoi, hammasta purrenkin, että toivoa on. He haluavat asua Irakissa ja kehittää maataan.
Millainen on Järvenkylän näkemys Irakin kehityksen suunnasta matkan jälkeen?
– Alun innostuksen jälkeen hieman pessimistinen; pinnan alla on ratkomattomia ongelmia, hallinto pitäisi saada rullaamaan. Jos vanhoja ongelmia ei poisteta, se ei vain toimi, Järvenkylä pohtii.
Kuuntele koko haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50209472
Lue myös:
Isis nousee uudelleen Syyriassa – Yhdysvallat vetää samalla joukkojaan maasta
.
Kesämökkiläiset löysivät kaksi saimaannorpan kuuttia heinä-elokuun taitteessa heikkokuntoisina. Toinen niistä vietiin Korkeasaareen, toiselle löytyi hoitopaikka eläinlääkäri Pekka Sarkasen mökkirannasta.
Sarkasen pikavauhdilla pystytetyssä norppahoitolassa kitukasvuista naaraskuuttia on ruokittu ja lääkitty viikon päivät. Sanelmaksi ristitty poikanen on virkistynyt ja pulskistunut suorastaan hämmästyttävää vauhtia.
Löydettäessä kuutti painoi vaivaiset 8,5 kiloa. Torstaiaamun virallisessa mittauksessa kuutin painoksi todettiin 11 kiloa.
– Sanelma on saanut muikkuja ja sitä on hoidettu kuin koiraa konsanaan. On lääkitty ja ruokittu aamuin illoin, Pekka Sarkanen kertoo.
Sarkaset ovat saaneet hankittua seudun kalastajilta tuoretta muikkua, jota potilas on saanut syödäkseen runsaasti.
Sanelma on edelleen alipainoinen, sillä keväisen kuutin pitäisi painaa tähän aikaan vuodesta jo lähemmäs 20 kiloa. Loisista se on päässyt eroon täysin.
– Onhan tämä uskomaton juttu, että kuutti on nyt tuossa kunnossa. Vaikuttaa erittäin virkeältä ja elinkelpoiselta. Energisyys on tärkeämpää kuin paino, sanoo pitkän päivätyön norpansuojelussa tehnyt metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.
Kuutti jää todennäköisesti myös aikuisena pienikokoiseksi.
Sanelma on viikon aikana kiintynyt hoitajaansa, ja palasi torstainakin useaan otteeseen Pekka Sarkasen luo hiekkarannalle ja jopa avoimesta luukusta takaisin aitaukseen.
– Uskon, että se oppii saalistamaan ja selviytyy talven yli. Eihän naaraskaan opeta kuuttia kalastamaan vaan ne oppivat sen luonnostaan, Tero Sipilä sanoo.
Kuutit syövät mielellään pientä kalaa. Sitä on Sarkasten lähivesillä tarjolla runsaasti.
– Pieni eläin tarvitsee pientä kalaa, jonka se pystyy kerralla nielemään. Jotain salakkaa tästä löytyy varmasti, Sipilä arvelee.
Vapaaehtoisten eläinlääkäreiden perustama kuuttihoitola on saimaannorpan 1970-luvulla käynnistyneen suojelun uusin avaus. Ajatus hoivakodista syntyi heikkokuntoisina löytyneiden kuuttien myötä elokuun alussa.
Alueen aitaaminen tapahtui spontaanisti yhden iltapäivän kuluessa. Jo illalla ensimmäinen potilas tuotiin Sarkasille.
Metsähallitus aikoo kirjata tarkasti kaikki kuutin hoidossa tehtyjen toimenpiteiden yksityiskohdat ylös, että myös tuleville norppapotilaille voidaan antaa yhtä hyvä hoito.
– Toivottavasti tällaista apua on saatavilla tulevinakin kesinä, sanoo Sipilä.
Sipilä ja suojelubiologi Jouni Koskela kiinnittivät kuutin takaräpylään merkin, jonka avulla yksilö voidaan tunnistaa myöhemmin.
– Viikko sitten kuutti oli kuoleman kielissä, ja nyt se jo potki mitatessa vahvasti vastaan, hämmästelee Jouni Koskela.
Israel estää kahden yhdysvaltalaisen kongressiedustajan saapumisen maahan. Israelin hallituksen päätös tuli sen jälkeen kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli neuvonut Israelia estämään yhdysvaltalaisdemokraattien, Rashida Tlaibin ja Ilhan Omarin saapumisen.
Trump tviittasi tänään, että Israel osoittaa "suurta heikkoutta", jos se sallii demokraattien kongressiedustajien saapumisen maahan. Trumpin mukaan kyseiset kongressiedustajat "vihaavat Israelia ja juutalaisia" ja he ovat "häpeäpilkku".
Maahantulokiellon saaneet kongressiedustajat kuuluvat naisdemokraattien ryhmään, jota presidentti Trump on aiemminkin parjannut.
Rashida Tlaib on Michiganin kongressiedustaja ja Ilhan Omar on valittu puolestaan Minnesotasta. Molemmat ovat muslimeja.
Trumpin aiemmissa kommenteissa on kiinnitetty huomiota myös muun muassa siihen, että naiset eivät ole valkoihoisia. Trump on kehottanut heitä "palaamaan sinne, mistä ovat tulleetkin".
Trumpin kriitikot ovat pitäneet hänen kommenttejaan rasistisina ja mauttomina.
Tlaibin suku on lähtöisin Beit Ur Al-Fauqan kylästä Länsirannalta ja hänen vanhempansa ovat tulleet siirtolaisina Yhdysvaltoihin. Tlaibin oli tarkoitus vierailla sukulaistensa luona. Omarin sukujuuret ovat Somaliassa.
Yhdysvaltalaiskaksikon oli tiettävästi aikomus saapua Israeliin viikonlopun aikana.
Rashida Tlaib ja Ilhan Omar ovat arvostelleet sitä, kuinka Israel kohtelee palestiinalaisia. Kaksikko kannattaa Israelin vastaista BDS-boikottia, jonka päämäärä on olla tekemättä yhteistyötä muun muassa israelilaisten yritysten ja yliopistojen kanssa.
Israelin hallitus on aiemmin säätänyt lain, jonka mukaan Israelia boikotoivia ja boikotteja tukevia henkilöitä ei päästetä maahan.
Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun mukaan maahantulokielto asetettiin siksi, koska Israel katsoi kongressiedustajien aikovan vahingoittaa Israelia. Netanjahun mukaan Tlaibin käyntiä sukulaisissa harkitaan humanitaarisista lähtökohdista, jos Tlaib esittää anomuksen.
Palestiinalaiset ovat tyrmistyneet yhdysvaltalaisten kongressiedustajien saamasta maahantulokiellosta.
Palestiinalaisviranomaisten mukaan Israelin päätös on törkeä. Palestiinalaishallinnon edustaja Hanan Ashrawi luonnehti Israelin päätöstä "vihamieliseksi teoksi Yhdysvaltain kansaa ja sen edustajia kohtaan".
Ashrawin mielestä "Israelin teko halveksii diplomatian sääntöjä ja palestiinalaisten oikeutta olla yhteydessä muun maailman kanssa".
