SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee kohtasi torstaina sairauslomansa jälkeen ensimmäistä kertaa julkisessa tilaisuudessa puolueensa johtoa ja kansanedustajia.

Kun al-Taee saapui kokouspaikalle Eduskuntatalon auditorioon, hän sai useita halauksia.

– Kollegat ovat olleet hyvin empaattisia. Se tietenkin ilahduttaa, mutta samalla laittaa asiat perspektiiviin. On käytävä (eduskuntaryhmässä) avoin ja rehellinen keskustelu. On tyhjennettävä pöytä täysin, jotta syksy voi alkaa niin, että pääsen todella ilmastokriisin kimppuun, al-Taee sanoi Ylelle.

Helsingin poliisi kertoi tällä viikolla epäilevänsä al-Taeeta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Al-Taee ei halua kommentoida tutkintaa, vaan haluaa antaa tutkintarauhan poliisille.

Helsingin poliisi käynnisti eilen selvityksen tutkintaa johtavasta rikoskomisariosta Pekka Hätösestä ja hänen taustastaan.

Hätönen oli vihreiden ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa. Poliisilaitos linjasi eilen, että tutkinnanjohtaja saa hoitaa tutkinnan loppuun.

Al-Taee luottaa siihen, ettei tutkinnanjohtajan tausta vaikuta tutkintaan.

– Luotan suomalaisiin viranomaisiin näissä kysymyksissä, al-Taee sanoi.

"Se oli hyvä turvaverkko"

A-Taee kertoi torstaina Ylen haastattelussa sairauslomastaan ja ajasta, jolloin hän oli sairaalahoidossa.

– Sairaalassa oli hetkiä, jolloin katsoin, miten hoitajat säntäilivät paikasta toiseen. Heitä oli aina liian vähän. Mutta sitten kun hoitaja tuli huoneeseeni, niin hänellä oli yhtäkkiä minulle aikaa 45 minuuttia.

A-Taee sanoo, että jokaisen apua tarvitsevan tulisi sitä saada.

– Minulle tuli tunne, että se turvaverkko oli niin hyvä, että se mahdollisuus pitäisi antaa kaikille suomalaisille, jotka sellaista turvaverkkoa kaipaavat.

"Minua ei nujerreta"

Al-Taee valittiin keväällä SDP:n kansanedustajaksi.

Hän ehti tuskin aloittaa eduskuntatyötä, kun julkisuudessa alettiin puida hänen aikaisempia kirjoituksiaan, jotka olivat olleet sosiaalisessa mediassa.

Kirjoituksia on pidetty vihamielisinä, ja ne ovat kohdistuneet esimerksi juutalaisiin, tiettyihin muslimiryhmiin ja vähemmistöihin.

Al-Taee on katunut kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi.

Kesällä julkisuudessa puitiin myös al-Taeen opiskeluhistoriaan liittyviä epäselvyyksiä.

Kansanedustaja vakuutti torstaina, ettei mitään ole enää kertomatta.

– Kaikki on kerrottu. Ellei nyt joku halua laittaa elämääni vielä pienemmiksi atomeiksi ja järjesteillä sitä sitten uudelleen. Jos näin haluaa, niin silloin voi löytää melkein kenen tahansa elämästä mitä vain. Minä koen, ettei ole mitään luurankoja kaapissa, al-Taee sanoi.

Millaista oli pudota turvaverkkoihin ja nousta sieltä ylös takaisin eduskuntatyöhön?

– Olen ollut lapsena sodissa ja pakolaisleirillä useita vuosia 50 asteen helteessä. Sen jälkeen olen tullut Suomeen, oppinut kielen ja kasvattanut lapseni tänne. Ja sitten tällaisesta ihmisestä on tullut kansanedustaja. Ei tällaista ihmistä kovin helposti nujerreta.

SDP:n eduskuntaryhmä käsittelee perjantaina al-Taeen tilannetta

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi torstaina Ylelle, että Al-Taeen asemaa käsitellään huomenna perjantaina. Ryhmän on määrä kuulla al-Taeeta.

Lindtman ei suostunut ennakoimaan, millaiseen ratkaisuun ryhmä asiassa päätyy.

Korjattu 15.8. kello 19.59. Antti Lindtman on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, ei varapuheenjohtaja, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue lisää:

Pääministeri Antti Rinne: Aktiivimallin leikkuri poistuu, työllisyyttä ei kasvateta rangaistuksilla – Yle seuraa SDP:n kesäkokousta

Rinne budjetista: Huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa

Poliisi epäilee kolmea kansanedustajaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – "Voi olla, että Räsäsen ja al-Taeen tutkinta rajataan"

Helsingin poliisi linjasi: Ex-vihreä poliisi saa johtaa kansanedustajien tutkintaa, mutta joutuu puhutteluun – "Hän itse ei tee päätöksiä"

– Sosiaalisesta mediasta on tullut itsensä edistämisen paikka, jossa pyrimme tietoisesti näyttämään itsestämme kiinnostavia puolia. Hienon kuvan saamiseksi olemme valmiita jopa venyttämään sääntöjä.

Näin pohtii tohtori ja sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Hän viittaa viime viikonloppuna Pyhtään kukkapellolle suuntautuneeseen kansanvaellukseen, jonka jäljiltä maalauksellinen pelto joutui pahoin tallatuksi.

Somehitiksi nousseella kukkakeitaalla oli jo valmis kuvauspaikka. Siitä oli kuitenkin lähtenyt leviämään laaja sokkelo – omistajan esittämästä tallaamiskiellosta huolimatta.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että täällä otetaan kuvia – on ihanaa, että pelto jää monien muistoihin! Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi lähteä tallaamaan korkeaa, tiheää kasvustoa siksi, että haluaa tietystä paikasta kuvan, sanoo pellon omistaja Miina Tuominen-Brinkas.

Tutkija Salla-Maaria Laaksonen tunnistaa ilmiön.

– Helposti ajatellaan, että jos minä yhtenä ihmisenä teen jotakin, niin siitä ei ole paljoa haittaa. Kun tällä tavalla ajattelevia on monia, syntyy ongelma.

Kisa parhaasta kuvasta

Pyhtään kukkapellon kohtalo on herättänyt kysymyksen siitä, mitä ihmiset ovat valmiita tekemään täydellisen kuvan tai selfien eteen. Ja ennen kaikkea: miksi?

Sosiaalista mediaa tutkineen Salla-Maaria Laaksosen mukaan syitä on monia, eivätkä ne ole yksiselitteisiä. Hän vertaa kieltokyltin yli astumista siihen, kun museossa otetaan salaa kuva teoksesta.

– Sosiaalinen media on väylä jakaa kokemuksia ja uniikkeja kuvia, joita kellään muulla ei ole. Itse otetulla kuvalla näytetään, että olen todella ollut täällä, Laaksonen sanoo.

Kauniit kuvat myös kiehtovat.

– Elämme hyvin visuaalisessa kulttuurissa ja elämystaloudessa. Jos joku laittaa kuvan kiinnostavasta paikasta, sinne lähdetään sankoin joukoin kokemaan sama itse, pohtii toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Sosiaalisen median kautta onnistuneen otoksen voi jakaa koko maailmalle. Täydellisen kuvan tai videoklipin tavoittelussa on kuitenkin varjopuolensa.

Useissa maissa on raportoitu tapauksista, joissa henkilö on tapaturmaisesti kuollut ottaessaan itsestään valokuvaa. Esimerkiksi viime vuonna pariskunta menehtyi pudottuaan Portugalissa 40 metriä korkean seinämän päältä. Viranomaiset uskoivat pariskunnan menettäneen tasapainonsa selfien ottamisen seurauksena.

Kuvien ottamisesta Suomen merimuseon harjalla puolestaan tuli lasten ja nuorten vaarallinen harrastus Kotkassa muutama vuosi sitten.

Sosiaalisessa mediassa on jo valmiiksi niin paljon sisältöä, että seuraajien ja tykkäysten kerryttämiseksi pyritään tekemään koko ajan näyttävämpiä asioita.

– Kisa jännittävästä ja toinen toistaan paremmasta kuvasta saattaa aiheuttaa vauhtisokeutta, jonka seurauksena ei näe metsää puilta, toteaa luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Etenkin moni ammattisomettaja pyrkii luomaan viraalia sisältöä sekä uniikkia brändiä.

– Se toimii todennäköisimmin, kun sisältö on näyttävää tai extremeä, tutkija Salla-Maaria Laaksonen sanoo.

Luonnon kustannuksella

Toimittaja Kimmo Ohtonen on päättänyt soveltaa luontokuvaukseen ammatissaan oppimiaan kultaisia sääntöjä. Vaikka työ on vienyt hänet muun muassa jääkarhujen pariin, turvallisuus – niin hänen kuin eläinten – on tärkeintä.

– Selvitän aina etukäteen kenen mailla olen, miten siellä tulee toimia ja mitä olen kuvaamassa. Se tekee valokuvaamisesta myös paljon antoisampaa. Luonnossa on liikuttava sitä kunnioittaen.

Yhtenä esimerkkinä tämän kunnioituksen unohtamisesta Ohtonen mainitsee The Beach -elokuvan aiheuttaman turistiryntäyksen Thaimaan Maya Bayn rannalle. Se on tällä hetkellä suljettuna, jotta luonto voi toipua ihmisten aiheuttamasta tuhosta.

Kimmo Ohtonen muistaa myös Suomesta tapauksia, joissa sana on lähtenyt kiirimään rakennuksen alla majailevasta kettuperheestä. Pian sitä on piirittänyt kymmenien kuvaajien joukko.

– Luontokuvauspiireissä keskustellaan paljon siitä, missä raja menee. Osa menee niin lähelle eläintä, ettei se pääse edes saalistamaan. Kun tästä huomautetaan, otetaan puolustuskanta, Ohtonen sanoo.

Sama ilmiö oli nähtävillä myös Pyhtäällä. Kun kukkapelto tallottiin, Miina Tuominen-Brinkas kielsi muodostuneille poluille astumisen kyltein ja opastein. Silti hän joutui erikseen pyytämään kymmeniä ihmisiä poistumaan kasvuston seasta.

– Osa on ollut pahoillaan ja vedonnut siihen, että pellolla oli jo tallaumia. Osa kuitenkin selvästi toimi tietoisesti. Eniten minua on hämmästyttänyt reaktio pyyntööni poistua pellolta. Jotkut ovat olleet töykeitä ja lähteneet tuohtuneena pois, Tuominen-Brinkas kertoo.

Kuvat hyvän mielen levittäjinä

Vaikka Brinkaksen tilan kukkapelto on ensisijaisesti tarkoitettu luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi, se on myös tietoisesti haluttu tarjota silmäniloksi.

– Yksi pellon arvoista on, että sen voi nähdä ja kokea. Täällä on käynyt tuhansia ihmisiä ja valtaosa heistä on käyttäytynyt todella hyvin. Sanoinkin leikilläni miehelleni että tämä on paikka, jossa keski-ikäiset miehet ottavat ensimmäistä kertaa selfien, Miina Tuominen-Brinkas nauraa.

Kukkapelto nousee loistoonsa jälleen ensi kesänä. Tuominen-Brinkas aikoo aidata pellon ja pystyttää viralliset kieltokyltit hyvissä ajoin. Pelto perustetaan jälleen näkyvälle paikalle.

– Tarkoitus ei ole viedä elämystä muilta pois, hän hymyilee.

Tästä on hyvillään myös toimittaja ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen.

– Pyhtään tapaus on antanut hyvän muistutuksen sekä luonnon että toisen omaisuuden kunnioittamisesta, mutta myös siitä, miten kaunista luontoa meillä Suomessa on. Tämä on lähimatkailua parhaimmillaan ja siksi ilmiössä on mielestäni myös paljon hyvää.

Moni Pyhtäällä vieraillut halusi nimenomaan jakaa tätä hyvää eteenpäin.

– Vaikka sosiaalinen media on kanava viestiä ja todistaa muille tekemisiään, se on myös väylä jakaa tunnelmia siitä, että on jossakin paikassa ja siellä on todella kivaa, toteaa tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

Tästä pääset tutustumaan Miina Tuominen-Brinkasin upeaan kukkapeltoon.

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Uudet ohjeet luomukeruualueiden sertifioinnissa ovat aiheuttaneet sen, että pohjoisen Suomen maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue on pirstoutunut. Moni marjayritys on nyt huolissaan siitä, että ne eivät onnistu hankkimaan tarpeeksi luomusertifioitua raaka-ainetta.

Vielä viime kesänä Suomessa oli noin 12 miljoonaa hehtaaria maata luomukeruualueita. Keruukartat olivat muutamaa punaista lannoitusaluetta lukuunottamatta vihreää, luomusertifioitua keräysaluetta.

Nyt tilanne on toinen, sillä Ruokaviraston keväällä antaman uuden ohjeistuksen perusteella vanhat luomusitoumukset eivät ole voimassa, sanoo luomusertifioinnnin asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä. Uuden ohjeen mukaisesti jokaiselta metsänomistajalta on nyt kerättävä erillinen sitoumus luomuun.

– Uusi ohje oli niin iso muutos entiseen, että me olemme velvoitettuja keräämään uudet sitoumukset maanomistajilta, Vuorela sanoo.

Puolet luomualueesta hävisi kartalta

Youngfour Oy tuottaa Lapista, Koillismaalta ja kolmesta Ylä-Kainuun kunnasta marjayrityksille kartat, joissa luomukeruualueet ovat nähtävillä. Luomumarjoja ei testata, joten keruun kohdistaminen luotettavasti sertifioiduille alueille on tärkeää.

Käytännössä esimerkiksi Lapissa metsäalasta 99 prosenttia on luomukelpoista. Koska suurin osa yksityismetsistä on vielä sertifioimattomia alueita, ei näiltä alueilta kerättyä marjaa voi myydä luomuna.

– Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta. Puolet luomualueesta on poispyyhkäisty kartoilta, sanoo pohjoismaiden suurimman marjantuottajan Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen.

Kainuulaisen Kiantama Oy:n laatu- ja vastuullisuuspäällikkö Riitta Ryytin mukaan uudistuksesta voi seurata se, että luomun uskottavuus kärsii.

– Karttojen ulkoasu on ihan tilkkutäkkiä. Poimijalle on todella vaikea erottaa, että onko hän luomu-, vai ei-luomualueella, Ryyti moittii.

Tällä hetkellä luomukeruualueena ovat pääasiassa pohjoisen valtionmetsät ja osa yhteismetsistä.

Virasto vetoaa EU-asetukseen

Aiempi luomukeruualuejärjestelmä perustui siihen, että kymmenet tuhannet yksityiset metsänomistajat sitoutuivat siihen kollektiivisesti, metsänhoitoyhdistysten kautta. Jos omaa metsää ei halunnut sertifioida, järjestelmästä saattoi jäädä pois erillisellä ilmoituksella.

Keväällä voimaan tulleissa Ruokaviraston (ent. Evira) ohjeissa alettiin EU-asetukseen vedoten edellyttää jokaiselta maanomistajalta sitoutumista luomukeruualueeseen.

– Ydinongelma on se, että EU-asetuksen mukaan metsänomistajan pitäisi aktiivisesti olla tietoinen siitä, että hän on sitoutunut luomuun, sanoo Ruokaviraston luomujaoston päällikkö Beata Meinander.

– Meidän asia viranomaisena on varmistaa, että suomalaisen marjan puhdas ja hyvä maine säilyy. Haluamme varmasti kirkkain silmin sanoa, että suomalainen luomu on luomua, Meinander perustelee.

Raaka-aineen saatavuus huolettaa yrityksiä

Yrityksissä ihmetellään Ruokaviraston intoa ohjeiden tiukentamiseen. Esimerkiksi Kiantama Oy:lle uudistus aiheuttaa hankaluuksia raaka-ainehankintaan, mutta myös kuluja, kun poimijoita on koulutettava uuteen järjestelmään, sanoo toimitusjohtaja Vernu Vasunta.

– Kai se viranomainen on miettinyt tämän kunnolla tehdessään tällaisen päätöksen. Tuntuu, että Ruokavirastossa ei-viljelty luomu on nyt vastatuulessa, suomii Vasunta.

Myös Valio suurena luomumustikan ostajana on huolissaan kotimaisen luomumarjan riittävyydestä. Valio käyttää tällä hetkellä useita satoja tonneja luomumustikkaa ja määrä nousee koko ajan.

– Ihmisten kiinnostus luomua ja kotimaisia luomumarjoja kohtaan kasvaa koko ajan ja tuotteiden kysyntä on lisääntynyt. Meille kotimaisten luomumarjojen saatavuus on tärkeää ja on huolestuttavaa, jos keruualue pirstaloituu ja saatavuus heikkenee, sanoo Valion kategoriapäällikkö Mirva Tollet.

Polarica Marjahankinnan poiminnan koordinaattori Ismo Pasanen muistuttaa, että kyse on myös marjayritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

– Luomulla on painoarvoa silloin, kun myydään tuotteita maailmalle. Jos poimittu marja ei ole luomua, se on mustikkaa ja sitten ollaan samalla tasolla kuin kaikki ei-luomualueet ympäri Eurooppaa, toteaa Pasanen.

Viranomainen ei jaa teollisuuden huolta marjojen riittävyydestä.

– Lapissa on laajat alueet valtion metsää, joka on edelleen luomusertifioitua. Kyllä siellä marjoja riittää poimittavaksi, sanoo Beata Meinander Ruokavirastosta.

Sitoumusten keruu on jättiurakka

Uuden sertifiointijärjestelmän kannalta merkittävä käytännön ongelma on vielä sekin, että yksityinen metsänomistus on Suomessa varsin pirstaloitunutta. Uusien luomusitoumusten kerääminen jokaiselta on valtava urakka, sanoo Eija Vuorela.

– Meillä on Suomessa reilu 600 000 yksityismetsänomistajaa ja täällä Lapissakin varmaan yli 20 000. Kova savotta on tiedossa, Vuorela huokaa.

Maanomistajalle luomuun sitoutuminen on pyritty tekemään entistä helpommaksi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston kanssa.

– Metsään.fi -palvelun kautta on mahdollisuus nyt sitoutua luomutoimintaan. Siinä testataan, että helpottaako tämä sitoutumista, kertoo Eija Vuorela.

Vuorelan mukaan luomua on tarjolla myös muualla maailmassa, tosin ulkomaisen marjan arvoainepitoisuudet ovat eri luokkaa pohjoisen marjan kanssa.

– Kyllähän niitä luomuraaka-aineentuottajia löytyy niin Euroopasta kuin Amerikasta ja Kanadastakin. Yrittäjät joutuvat miettimään, että jos ei suomalaista luomumetsämarjaa löydy, niin mistä saan sitä asiakkaille.

Lue myös:

Luomua vai ei? Mustikasta kiehahtamassa alan yrittäjille soppa

Suomen kaikki metsät halutaan luomuksi - "Marja on ihan sama oli se luomusertifioitu tai ei"

Luomutuotantoon siirtyy ennätysmäärä uusia maatiloja – Viljelijä: Asiakkaat toivovat luomua

Vuosina 2014-2015 Eurooppa oli pakolaiskriisin kourissa.

Satoja tuhansia Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevia pakolaisia ja siirtolaisia pyrki Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa.

Yksi heistä oli Aljoarin Adnan, joka tuli turvapaikanhakijana Etelä-Irakista Basrasta Suomeen lokakuun alussa vuonna 2015.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Maahanmuuttovirasto antoi Adnanille kielteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2016.

Tästä alkoi Adnanin paperittomuus.

– Tilanteeni on tosi vaikea. Joudun päivittäin siirtymään paikasta toiseen. Yöt nukun kirkossa, kavereiden luona tai sitten täällä Diakonissalaitoksen päiväkeskuksessa, sanoo Adnan.

Paperittomien määrä kasvussa

Turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut Suomessa alle kolmasosaan huippuvuosista 2015-2016.

Maahanmuuttoviraston tuoreimpien lukujen mukaan kirjoilla on hieman yli 9000 turvapaikanhakijaa.

Vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä näkyy myös vastaanottokeskuksissa vähentyneenä kysyntänä.

Vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata asuu tällä hetkellä noin 5700 turvapaikanhakijaa, ja määrä on vähenee loppuvuodesta vielä 500-600, arvelee Maahanmuuttoviraston tulosalueenjohtaja Kimmo Lehto.

Muun muassa tästä syystä Maahanmuuttovirasto on vähentänyt paikkoja vastaanottokeskuksissa.

Tänä vuonna on jo lakkautettu viisi vastaanottokeskusta ja loppuvuodesta lakkautetaan kolme lisää. Lisäksi esimerkiksi Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa paikkaluku pienenee noin viidellä kymmenellä (noin 10%) tänä syksynä.

Paperittomien määrä ei kuitenkaan ole laskussa, päin vastoin.

Paperittomien määrää Suomessa ei tarkalleen tiedä kukaan. Arviot liikkuvat 2000-4000 välillä.

Maahanmuuttoviraston Lehto arvelee, että paperittomia on Suomessa parituhatta.

Helsingin Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Mika Paasolainen taas uskoo paperittomien määrän olevan tällä hetkellä nelisentuhatta.

Hänen mukaansa kyse on kasvavasta ongelmasta niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassakin.

– Meillä Suojattomat -hankkeeseen tulee viikoittain kymmenkunta uutta asiakasta, Paasolainen sanoo.

Suojattomat on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kolmevuotinen yhteisöhanke, jonka tarkoituksena on tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Suomessa.

Paasolaisen mukaan tilanne johtuu yksinkertaisesti siitä, että nämä ihmiset kieltäytyvät palaamasta kotimaahansa, ja yrittävät sitten selvitä paperittomana Suomessa.

"En jaksa enää"

Adnan on omien sanojensa mukaan kertonut rehellisesti oman tarinansa Maahanmuuttovirastolle, mutta ei ole saanut muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

Hän on tehnyt yli kolme vuotta satunnaisia töitä, kuten esimerkiksi jakanut postia, ja yrittänyt elättää itsensä.

– Vastaanottopalvelut ovat päättyneet, eikä ole oikein muutakaan tukea tai paikkaa mihin mennä. Tuntuu, että en jaksa enää.

Haaveita Adnanilla on edelleen.

– Toivoisin, että saisin oleskeluluvan, ja että saisin perheeni Irakista tänne Suomeen. Sen jälkeen voisin opiskella, tehdä työtä ja rakentaa elämää kuten muutkin ihmiset.

"Selkeästi poliittinen kysymys"

Miten ja kenen paperittomien ongelma sitten pitäisi ratkaista?

– Pitää muistaa, että paperittomat oleskelevat maassa ilman laillista oleskelulupaa. Tältä kannalta katsottuna tämä on ennen kaikkea poliisiasia, toteaa Lehto Maahanmuuttovirastosta.

Toisaalta Lehto peräänkuuluttaa poliisin toiminnalle laajempaa yleistä hyväksyntää.

– Mielestäni tämä on selkeä poliittinen kysymys. Poliittisten päättäjien pitäisi ilmaista selkeästi kantansa siihen, mitä teemme sellaisille ihmisille, jotka ovat täällä ilman laillista lupaa.

Myös Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta peräänkuuluttaa valtiovallan vastuuta.

Hänen mielestään yksi oleellinen asia olisi helpottaa paperittomien työnhakua.

Tällä hetkellä työluvansaanti on vaikeaa, ja päätös voi tulla vuoden päästä hakemisesta.

– Eivät työnantajat pysty odottamaan näin kauan aikaa. Jos pystyisimme lyhentämään työluvan käsittelyaikoja, niin voisimme saada ihmisiä nopeammin pois paperittomuuden kierteestä, Paasolainen sanoo.

Järjestelmän kankeutta lisää muun muassa se, että työntekijän oleskelulupaan liittyy saatavuusharkinta.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA -alueelta.

"Säästetään kustannuksista piittaamatta?"

Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Paasolainen toivoo, että turvapaikanhakijoiden tilanne noussee esille myös meneillään olevissa ensi vuoden budjettineuvotteluissa.

Ongelmien ratkaisussa on kyse paitsi asenteista myös rahasta.

– Jos esimerkiksi halutaan nopeuttaa turvapaikanhakijoiden työluvan saamista, vaatii se todennäköisesti lisäresursseja virkamiesten palkkaamiseen, ja se on siten myös rahakysymys, Paasolainen sanoo.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että työlupaprosessit saadaan nykyistä nopeammiksi.

Hänen mukaansa tilannetta pitäisi parantaa erityisesti viranomaisten vastuita ja työjakoa täsmentämällä.

Ohisalo huomauttaa, että hallitus on sitoutunut paperittomien tilanteen parantamiseen jo hallitusohjelmassa.

– Käytännössä pyrimme kohtuullistamaan näyttökynnystä turvapaikanhakuprosessissa sekä parantamaan turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus myös siitä, että työllistyneet kielteisen turvapaikanhakijat voisivat saada jatkossa helpommin oleskeluluvan työn perusteella.

Sisäministeri Ohisalo väläytteli alkuviikosta, että lisärahaa voisi olla tulossa myös muun muassa maahanmuuttoviraston käsittelyruuhkien purkamiseen ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin.

Tulosalueenjohtaja Lehto Maahanmuuttovirastosta taas sanoo saaneensä vihiä siitä, että Maahanmuuttovirasto turvapaikkayksikössä oltaisiin vähentämässä henkilöstöä.

Lehdon tekemien laskelmien mukaan virkamiesten vähentäminen turvapaikkayksikössä saattaa kuitenkin käydä kalliiksi.

Jos turvapaikkayksiköstä otetaan yksi virkamies pois, niin sen ansiosta jää vuositasolla 28 turvapaikkapäätöstä tekemättä. 28 turvapaikanhakijaa merkitsee vuositasolla vähän yli puolen miljoonan euron kustannusta.

– Jos siis säästetään yhden virkamiehen palkkauksessa 60-65000 euroa ja saadaan tilalle yli puolen miljoonan kustannukset, niin silloin kyllä säästetään kustannuksista piittaamatta, Lehto sanoo.

Kaksi aikuista on kuollut liikenneonnettomuudessa Saarijärvellä Keski-Suomessa, kertoo Sisä-Suomen poliisi.

Onnettomuus tapahtui Kuoppalantiellä myöhään iltapäivällä kello viiden aikaan.

Sisä-Suomen poliisi kertoo selvittävänsä tapahtumien kulkua ja tiedottavansa asiasta lisää huomenna.

Ulkomaisten, usein Maltalla toimivien uhkapelisivustojen markkinointi on Suomen arpajaislain vastaista. Silti niiden mainoksiin törmää usein, etenkin sosiaalisessa mediassa. Varsinkaan nuorten suosimassa suoratoistopalvelussa Twitchissä mainonnalta ei voi välttyä.

Twitchissä useat suomalaiset striimaajat pelaavat kanavallaan nettikasinopelejä ja mainostavat katsojilleen kasinosivustoja.

Tällaiset pelistriimit ovat myös suosittuja. Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessakin kaikki kolme katsotuinta suomalaista Twitch-striimaajaa lähettävät nettikasinopelaamista.

Poliisihallituksen rahapelitoiminnan valvonnan ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Laitakari kertoo, että Twitchissä tapahtuva mainonta on Poliisihallituksen tiedossa. Hän myös vahvistaa, että pelien mainostaminen suomalaisille kuluttajille on kiellettyä.

Nettikasinoilta on mahdotonta välttyä

Oululainen 23-vuotias opiskelija Ville Pakkala viettää runsaasti vapaa-aikaansa katsellen lähetyksiä Twitchistä. Hän on myös törmännyt nettikasino-striimeihin useita kertoja, vaikka ei olekaan niistä itse kiinnostunut.

– Ei niiltä oikein voi välttyä. Todella moni suomalaisista striimaajista pyörittää lähetyksissään kasinopelejä, Pakkala sanoo.

Hänen mielestään ulkomaiset nettikasinot voivat olla joillekin kielletty hedelmä, koska Suomessa on uhkapelimonipoli.

– Nettikasino-striimejä näkyy myös ulkomaisilla kanavilla, mutta erityisesti ne tuntuvat kiinnostavan Suomessa.

Esimerkiksi juttua kirjoitettaessa maailman kolmenkymmenen katsotuimman Twitch-striimin joukossa ei ole lainkaan nettikasinostriimejä.

Uhkapelejä pelaavat striimaajat ovat esikuvia

Pakkala toivoo Twitchiin parempia mahdollisuuksia estää alaikäisiä näkemästä uhkapelimarkkinointia.

– Tällä hetkellä käytössä oleva yhden klikkauksen todistus täysi-ikäisyydestä ei nuorempia katsojia hidasta.

Myös Poliisihallituksen Laitakari pitää Twitchissä tapahtuvaa markkinointia erityisen ongelmallisena, sillä sivuston käyttäjistä suuri osa on nuoria ja nuoria aikuisia.

Uhkapeliogelmista kärsiville apua tarjoavan Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen on samaa mieltä.

– Striimaajia katsotaan ylöspäin ja heistä otetaan mallia, Silvennoinen sanoo.

Pelitili on pohjaton

Osa striimaajista pelaa uhkapelejä vain silloin tällöin, osalla kyse on pääasiallisesta kanavan sisällöstä. Striimaajat lupaavat usein ensimmäistä kertaa uhkapelisivustolle rekisteröityvälle katsojalle talletuksen yhteydessä bonusrahaa sekä ilmaiskierroksia.

Suomessa laitonta on nimenomaan ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden markkinointi. Itse pelaaminen ei riko lakia.

Peluurin Silvennoisen mukaan nettikasinopelien striimaajat eivät välttämättä useinkaan tee kasinolähetyksiä huvin vuoksi. Tapauksiin saattaa liittyä sopimuksia, joissa he saavat tietyn määrän pelirahaa kuukaudessa ja pelaavat sillä.

– Hehän eivät silloin käytännössä pelaa omalla rahallaan. Tämä antaa helposti katsojalle väärän kuvan kohtuullisesta pelikulutuksesta.

Hän huomauttaa, että kaikkien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa, mutta on tiedossa, että tämän tyyppisiä sopimuksia hyödynnetään alalla.

Tarkkaa tietoa siitä, millaisia sopimuksia striimaajilla ja pelikasinoilla on, ei ole muuta kuin striimaajilla ja pelifirmoilla itsellään. Oletettavasti striimaajat saavat esimerkiksi pitää osan voitoista.

Tavoittelimme juttuun haastateltaviksi nettikasinopelaamista lähettäviä striimaajia, mutta kukaan ei suostunut haastatteluun.

Moni myös pelaa ulkomaisilla sivustoilla

Suomalaiset pelasivat viime vuonna noin 300 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2023 mennessä ulkomaisille peliyhtiöille pelatun rahan odotetaan kasvavan vielä sadalla miljoonalla.

Veikkauksen brändi- ja markkinointijohtaja Suvituuli Tuukkanen arvelee, että yksi tekijä pelaamisen kasvussa ovat ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden aggressiiviset asiakashankintakampanjat.

– Kyseiset yhtiöt tekevät paljon vaikuttajayhteistyötä sekä suoramarkkinointia.

Tuukkasen mukaan on myös mahdollista, että esimerkiksi mediassa ja somessa toimivat vaikuttajat, jotka tekevät ulkomaisten yhtiöiden kanssa yhteistyötä, eivät tiedä, että ovat tekemisissä toimijoiden kanssa, joiden markkinointitoiminta on laitonta.

Ne, joilla on peliongelmia, pelaavat yleensä sekä ulkomaisia nettipelejä että Veikkauksen pelejä.

Peluuri oli alkuvuonna mukana tekemässä kyselyä, jonka tulosten mukaan peliongelmaan apua hakeneista lähes kahdeksankymmentä prosenttia ilmoitti ulkomaisten nettirahapelien aiheuttavan ongelmia.

Veikkauksen kivijalkapelit olivat aiheuttaneet ongelmia seitsemällekymmenelle prosentille ja Veikkauksen nettipelit vähän yli kuudellekymmenelle prosentille.

Kyselyyn vastanneet nostivat aggressiivisen mainonnan yhdeksi syyksi siirtyä pelaamaan ulkomaisille sivustoille.

Laittomiin mainoksiin on jo puututtu

Poliisihallitus on ollut yhteydessä joihinkin Twitch-striimaajiin selvityspyynnöillä, kertoo Poliisihallituksen Sari Laitakari.

– Osa on lopettanut toiminnan siihen, ja joidenkin kanssa prosessi jatkuu tälläkin hetkellä.

Poliisihallitus saa laitonta rahapelimarkkinointia tietoonsa oman havainnointinsa lisäksi kansalaispalautteen kautta.

Poliisihallituksen väliintulo alkaa pehmeistä keinoista, eli informoimalla toimijoita Suomen rahapelejä koskevasta lainsäädännöstä. Toinen vaihe on selvityspyyntö.

Mikäli sekään ei tehoa, seuraa toiminnan kieltopäätös ja uhkasakko.

Oletko kohdannut ulkomaisten nettikasinoiden mainontaa Twitchissä tai muualla? Osallistu keskusteluun kello 22 saakka!

Lue myös:

Sadat tuhannet ihmiset seuraavat Twitchissä, kun Anssi Huovinen kärsii krapulasta, saunoo ja reissaa – sillä hän myös elättää itsensä

Työmarkkinasyksy liittokohtaisine neuvotteluineen ei vielä ole edes kunnolla käynnistynyt, mutta pöydän molemmin puolin on jo kovat piipussa.

Vientialojen liitot aloittavat kierroksen loppukuusta. Työnantajan leiristä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on viestinyt, että synkkenevä taloussuhdanne ei salli suuria palkankorotuksia.

– Maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä, ja yritykset ovat huolissaan siitä, miten jatkossa pystytään voittamaan lisää markkinaosuuksia, Helle sanoo Ylelle.

Hän vaatii kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä "vientivetoista" kierrosta, jossa myöhemmin sopimuksistaan neuvottelevat toimialat käytännössä mukautuvat ensimmäisinä neuvottelevien vientiliittojen sopimaan palkankorotustasoon.

Tämä ajatus toteutui kaksi vuotta sitten. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.

– Suomen Pankki on laskenut, että muilla aloilla tehtävät ratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kilpailukykyyn yhtä paljon, kuin vientialojen omat ratkaisut. Vientialojen kilpailukyvystä huolehtiminen on koko työmarkkinoiden ja suomalaisten kilpailukyvystä huolehtimisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, Minna Helle sanoo.

Hänen mukaansa myös kilpailukykysopimukseen sisältyneiden palkattomien lisätyötuntien on syytä jäädä pysyviksi.

Naisvaltaiset suurliitot: On reippaiden korotusten aika

Teknologiateollisuuden vetoomukset eivät saa lainkaan vastakaikua julkisen sektorin naisvaltaisista suurliitoista.

– Vientipöydässä ei neuvotella sote-alan sopimuksista. Se, mitä syksyllä tehdään, ei vaikuta meidän pöytään, koska siellä ei pystytä ratkaisemaan esimerkiksi palkkatasa-arvokysymystä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Samoilla linjoilla on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Tämä vientialojen viesti on epäreilu, sillä meillä ei ole mitään keskitettyä palkkamallia Suomessa, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy ja Super vaativat yhdessä tuntuvia kuoppakorotuksia jäsentensä palkkoihin. Liittojen mielestä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo tasoittuu vain palkankorotuksilla, jotka olisivat 1,8 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vientialoilla.

Myös JHL kertoo hakevansa korkeampia korotuksia.

– Palkankorotuksia me olemme lähdössä hakemaan ja samapalkkaisuutta. Se tarkoittaa, että korotus on korkeampi kuin vientialojen palkankorotus, Päivi Niemi-Laine sanoo.

"Pyyntö lähtee pääministerin suuntaan"

Palkansaajaleirissä ymmärretään hyvin, ettei kuntatyönantajilla ole ylimääräisiin korotuksiin varaa. Siksi vaatimukset kohdistetaan sekä Tehystä että JHL:stä myös Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ja budjettiriiheen.

– Minulta lähtee nyt pyyntö pääministerin suuntaan, Tehyn Rytkönen sanoo.

Liittojen mielestä budjetissa pitäisi korvamerkitä varoja kuntasektorin palkankorotuksiin. Tehyn mukaan tämä tarkoittaisi 100–150 miljoonan euron budjettirahoitusta vuosittain, kymmenen vuoden ajan.

– Meidän jäsenemme pitävät huolen kaikista suomalaisista. Jos alalla ei ole tekijöitä eikä pitovoimaa, niin ei se vientikään vedä.

Pääministeri Antti Rinne ei halunnut tänään kommentoida työmarkkina-asioita Ylelle lainkaan.

Kuntatyönantaja: Vaikeuskerroin poikkeuksellisen korkea

Julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun vientialojen sopimukset on todennäköisesti jo tehty.

JHL:n, Tehyn ja opettajajärjestö OAJ:n kaltaisten suurliitojen kanssa palkankorotuksista vääntää Markku Jalosen johtama Kuntatyönantajat KT.

– Voi kyllä sanoa, että kohta alkavalla neuvottelukierroksella vaikeuskerroin on poikkeuksellisen korkea, Jalonen sanoo.

Hän ei ole innoissaan siitä, että hallitus vaikuttaisi työmarkkinaneuvotteluihin.

– Jos valtiolta tulee lisää rahaa kunta-alalle, niin tietenkin se otetaan vastaan, se on ihan päivänselvä asia. Mutta palkkaratkaisut on työmarkkinaosapuolten asia. Siihen valtion ei pidä millään tavalla sekaantua.

Jalosen mielestä Suomessa olisi parasta jatkaa hyvin maltillisia palkkaratkaisuja. Hän säilyttäisi sopimuksissa myös kiky-sopimukseen sisältyneet työajan pidennykset.

JHL:n Päivi Niemi-Laine toteaa, että "ilmaiseksi ja pyytämättä" tulleet lisätunnit työaikoihin on joko poistettava tai kompensoitava palkankorotuksilla.

Juttuun on korjattu klo 18.59 Tehyn ja Superin palkankorotustoiveen taso.

Lue lisää:

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?

Kiky kiristää tunnelmaa syksyn työmarkkinaneuvotteluissa – ”Meillä on täysin eri lähtökohdat”, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle

Yhdysvalloissa uutiskanava CNN esittelee artikkelissaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmää.

Suomalainen ja pohjoismaalainen terveydenhuolto ovat nousseet maassa keskustelunaiheeksi sen jälkeen kun demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Bernie Sanders kehui niitä.

CNN on haastatellut artikkelissaan suomalaistoimittajaa ja tietokirjailijaa Anu Partasta, HUS:n toimitusjohtajaa Juha Tuomista sekä sosiaalipolitiikan professoria Heikki Hiilamoa.

Artikkelissa ylistetään Suomen terveydenhuoltomallia mutta myös nostetaan esiin sen varjopuolia. Juttu on otsikoitu: "Suomen kuuluisan maksuttoman terveydenhuollon pimeä puoli".

CNN:n mukaan 88 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä terveydenhuoltoonsa. Maksuton terveydenhuolto tarkoittaa Suomessa CNN:n mukaan sitä, ettei kukaan suomalainen ole ylivelkaantunut terveydenhuoltomaksujen johdosta.

CNN myös muistuttaa, että suomalaisten eliniänodote on korkeampi kuin amerikkalaisten, synnytyskuolleisuus on matalaa ja pääsy terveydenhuoltoon on maailman huippuluokkaa.

Mikä sitten on CNN:n mainitsema pimeä puoli?

Kaikki ei kuitenkaan ole Suomessa ruusuisesti. CNN kertoo, että Suomen edellinen hallitus joutui eroamaan sen epäonnistuttua terveydenhuollon uudistamisessa.

Lisäksi jutussa kerrotaan, että Suomen hajautettu terveydenhuolto tekee järjestelmästä kalliin ylläpitää ja on johtanut epätasaiseen laatuun. Haja-asutusalueet eivät CNN:n mukaan ole aina pystyneet tarjoamaan tarvittavia terveydenhuoltopalveluita asukkailleen.

CNN muistuttaa, että Suomen ikääntyvä väestö merkitsee sitä, että järjestelmän ylläpidosta maksavien veronmaksajien määrä pienenee suhteessa resursseihin.

Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.

Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.

Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.

Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.

– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.

Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.

– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.

Häyhä-innostus syttyi jo nuorena

Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.

– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.

Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.

Rautjärvellä syntynyt Simo Häyhä (1905–2002 ) on yksi maailman tunnetuimmista tarkka-ampujista. Häyhä puolusti Suomea talvisodassa ja ampui lyhyessä ajassa yli 500 vihollista.

Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.

"Kunnoitan Simo Häyhää"

Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.

– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.

Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.

– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.

Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.

– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.

1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.

– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.

Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.

Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.

"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"

Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.

– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.

Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.

– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.

Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.

– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.

Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.

Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.

Suomi kiehtoo japanilaisia

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.

– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.

Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.

– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.

Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.

Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.

– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.

Mailla paljon yhteistä

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.

– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.

Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.

– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.

Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.

Lue seuraavaksi: Tutkijan kädet alkoivat vapista – maailmankuulun sotalegendan Simo Häyhän muistelmat löytyivät sattumalta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi olevansa huolissaan siitä, että Kiina saattaisi ratkaista Hongkongin tilanteen väkivalloin. Trump kommentoi asiaa toimitajille New Jerseyssä ennen vaalitapahtuman alkua torstaina.

Samalla Trump myös kehottaa Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä istumaan neuvottelupöytään Hongkongin mielenosoittajien kanssa. Trump kuitenkin arveli, että Xi tuskin suostuu neuvottelemaan.

Trumpia on arvosteltu kovin sanoin siitä, ettei hän ole ilmaissut suoraa tukeaan Hongkongin mielenosoittajille. Yleensä Yhdysvallat on antanut tukensa demokratiaa ajaville liikkeille.

Trumpin Kiinan-politiikka näyttääkin keskittyvän kauppasuhteiden hoitamiseeen – ei amerikkalaisten arvojen edistämiseen. Jopa Trumpin omassa puolueessa eli republikaaneissa on tehty voimakkaampia kannanottoja demokratiaa tavoittelevien mielenosoittajien puolesta.

Henkilökohtaisen tapaamisen sijasta luvassa puhelinkeskustelu

Keskiviikkona Trump kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että hän uskoo presidentti Xin pystyvän nopeaan ja inhimilliseen ratkaisuun mielenosoittajien kanssa. Hän myös ehdotti Xille henkilökohtaista tapaamista, mutta ei tarkentanut ehdotustaan.

Torstaina Trump osasi jo kertoa, että presidenttien on tarkoitus keskustella puhelimitse pian.

Lisää aiheesta:

Aseistetut kiinalaispoliisit harjoittelevat Hongkongin rajalla – Kiinan Britannian suurlähettiläs: "Meillä on tarpeeksi voimaa tukahduttaa levottomuudet"

Trump twiittasi Hongkongin tilanteesta: “Presidentti Xi voi halutessaan selvittää ongelman nopeasti ja inhimillisesti”

Kiinan johto tekee tietä tylylle väliintulolle Hongkongissa – puolisotilaalliset joukot liikkeellä rajalla, valtionmedia puhuu terrorismista

Sadat Kiinan puolisotilaallisen poliisin jäsenet harjoittelivat väkijoukon hallintaa Shenzhenin kaupungissa lähellä Hongkongin rajaa.

Alueella nähtiin lisäksi yli sata sotilasajoneuvoa, joukossa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja sekä vesitykeillä varustettuja panssariajoneuvoja.

Asiantuntijoiden mukaan Kiina haluaa näillä toimilla antaa varoituksen Hongkongissa kymmenettä viikkoa mieltään osoittaville aktivisteille.

– Kiinan kasvavan uhittelun taustalla on halu lähettää viesti sekä Hongkongille että omille kansalaisille. Kyse on kuitenkin vain propagandasta, nimettömänä pysyttelevä korkea-arvoinen länsimainen diplomaatti kertoi uutistoimisto Reutersille.

Monet asiantuntijat uskovat, ettei Kiina aio lähettää sotilaitaan Hongkongiin. Tästä olisi Kiinalle runsaasti haittaa, sillä Hongkong on merkittävä kaupan ja finanssialan keskus.

Levottomuudet Hongkongissa ovat pahimmat sitten alueen siirtymisen Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Kiina takasi silloin Hongkongille vapauksia, joista he olivat nauttineet Britannian alaisuudessa.

Monet hongkongilaiset kokevat, että heidän vapauksiaan on kuitenkin järjestelmällisesti kavennettu.

Kiinan Britannian-lähettiläs varoittaa mielenosoittajia

Kiina ei kuitenkaan aio odottaa loputtomiin, mikäli turvallisuustilanne Hongkongissa heikkenee entisestään. Tämä oli maan Britannian-suurlähettilään Liu Xiaomingin viesti tänään Lontoossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Mikäli tilanne ei pysy enää (Hongkongin) joukkojen hallinnassa, emme aio odottaa toimettomina, hän sanoi.

Xiaoming myös varoitti, että Kiinalla on tarpeeksi voimaa tukahduttaa Hongkongin levottomuudet, mikäli se niin haluaa.

Lisäksi hän varoitti ulkovaltoja puuttumasta Hong Kongin tilanteeseen, jota hän piti Kiinan sisäisenä asiana.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan on ryhtynyt neuvomaan Kiinaa tilanteen hoitamisessa. Hän tviittasi, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin kannattaisi tavata Hongkongin mielenosoittajat henkilökohtaisesti.

Lue myös:

Hongkongin lentoasema osin suljettu – Finnair peruu yhden lennon, toinen myöhästyy tunteja

Poliisi hajottaa suurlakkoa kyynelkaasulla ja kumiluodeilla – Hongkongissa yli 80 on pidätetty tänään protestien takia

Suomalaistenkin hyvin tuntemia Leviksen, Wranglerin ja Leen farkkuja on valmistettu Etelä-Afrikassa Lesothossa tehtaissa, joissa naistyöntekijöiden seksuaalinen häirintä ja ahdistelu ovat arkipäivää.

Naistyöntekijöiden systemaattinen hyväksikäyttö paljastui työntekijöiden oikeuksia valvovan Worker Rights Consortiumin (WRC) selvityksessä.

– Kaikki naiset osastollani ovat maanneet johtajan kanssa. Kyse on selviytymisestä. Jos sanot ei, et saa töitä tai sopimustasi ei jatketa, eräs työntekijöistä on kertonut WRC:n mukaan.

Nyt paikallinen tehdas ja yhdysvaltalaiset farkkubrändit ovat yhteisymmärryksessä ryhtyneet kitkemään seksuaalista hyväksikäyttöä viidestä lesotholaisesta tehtaasta.

Päätös on merkittävä lesotholaisille, sillä kyseisissä tehtaissa työskentelee jopa 10 000 naista. Tehtaat omistaa taiwanilainen globaali farkkujen valmistaja Nien Hsing Textile.

Osapuolet pitävät sopimusta merkittävänä edistysaskeleena

Hyväksikäytön paljastuttua tehtaiden omistaja, viisi paikallista ammattiyhdistystä ja kaksi naisten oikeuksia puolustavaa ryhmää kirjoittivat sopimuksen, jonka avulla hyväksikäyttö kitketään pois tehtaista.

Käytännössä kansalaisjärjestöjen edustajat haastattelevat työntekijöitä heidän työoloistaan. Itsenäisesti toimiva toimikunta käsittelee työntekijöiden valitukset ja ryhtyy toimenpiteisiin Lesothon lakien puitteissa.

Amerikkalaiset farkkubrändit Levi Strauss & Co, The Children's Place sekä Leen ja Wranglerin omistava Kontoor Brands ovat puolestaan sitoutuneet vähentämään tilauksiaan, kunnes paikalliset tehtaat ovat korjanneet työntekijöidensä työolosuhteet.

Sekä paikallinen tehtaanjohto että amerikkalaiset farkkubrändit ovat vakuuttaneet olevansa sitoutuneita ohjelmaan ja pitävät monitahoista sopimusta merkittävänä edistysaskeleena alalla.

– Nämä sopimukset ovat läpimurto, joka osoittaa esimerkin muullekin vaatetusteollisuudelle siitä, miten seksuaaliseen häirintään ja hyväksikäyttöön pitää puuttua, WRC:n ohjelmajohtaja Rola Abimourched sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.

Vaateteollisuus on merkittävä työllistäjä reilun kahden miljoonan asukkaan valtiossa, sillä yhteensä ala työllistää jopa 40 000 lesotholaista.

Norjan moskeija-ammuskelu ja Tanskassa tehty räjähdeisku ovat saaneet pohjoismaiset naapurit kohdistamaan syyttävän katseensa Ruotsiin.

Ensimmäisenä asialla oli Norjan pääministeri Erna Solberg, joka sanoi viikonlopun moskeijaiskun jälkeen, että Ruotsin äärioikeisto toimii Norjassa.

Solberg vaati toimia ääriaatteiden kuriin saamiseksi ja totesi Norjan tarvitsevan siihen Ruotsin apua.

– Kun uusnatsit marssivat Norjan kaduilla, sekä Fredrikstadissa että Kristiansandissa, kuuluu paljon ruotsin kieltä. Heidän uusnatsinsa pyrkivät organisoitumaan myös naapurimaissa, Solberg sanoi Aftenposten-lehdessä.

– Pohjoismaista Ruotsissa on suurimmat ja järjestäytyneimmät ryhmät. Olemme huomanneet, että mielenosoituksiin tulee joidenkin paikallisten lisäksi osallistujia Ruotsista. On tärkeää ryhtyä vastatoimiin Norjassa, Solberg jatkoi.

Kansainvälinen yhteistyö ääriajattelun vastustamisessa on tärkeää, sillä radikalisoituminen tapahtuu suureksi osaksi internetissä.

– Mutta juuri Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja uusnatsismin painopiste ja parhaat organisoijat ovat Ruotsissa, Solberg painotti.

Ruotsalaisministeri: Kannattaisi katsoa peiliin

Norjan pääministerin kommentit saivat Ruotsin entisen sisäministerin, nykyisen energiasta ja digitalisaatiosta vastaavan ministerin Anders Ygemanin pillastumaan.

– Mielellään norjalais-ruotsalaista yhteistyötä, mutta jos tekee hallitusyhteistyötä Edistyspuolueen kanssa ja nimittää Sylvi Listahaugin ministeriksi kaksi kertaa, kannattaisi ehkä katsoa peiliin ennen kuin katsoo naapurimaata alta kulmain, Ygeman vastasi Twitterissä.

Edistyspuolueeseen kuuluva Listhaug on tullut tunnetuksi maahanmuuttokriittisistä mielipiteistään. Hän on herättänyt Ruotsissa pahaa verta maan maahanmuuttopolitiikkaa koskevilla kommenteillaan ja taannoisella vierailullaan Tukholman maahanmuuttajalähiössä Rinkebyssä.

– Me emme ota vastaan neuvoja Ruotsista, jossa on todistetusti enemmän uusnatseja kuin Norjassa. Suosittelen, että Ygeman siivoaa oman maansa ennen kuin tulee opettamaan Norjaa, kuittasi vanhus- ja kansanterveysministerinä toimiva Listhaug Ygemanin kommentit Aftonbladetissa.

Asiantuntijat: Pohjoismaiden uusnatsit tekevät yhteistyötä

Äärioikeistoon perehtyneet tutkijat katsovat Norjan pääministerin olevan oikeassa puhuessaan ruotsalaisten uusnatsien toiminnasta Norjassa. He kuitenkin muistuttavat, että myös norjalaiset äärioikeistolaiset toimivat Ruotsissa.

– Kun Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä on toimintaa Norjassa, ovat monet ruotsalaiset mukana. Siitä ei ole epäilystäkään, kommentoi Norjan poliisikorkeakoulun professori Tore Bjørgo Dagens Nyheter -lehdessä.

Bjørgon mukaan Norjassa on arviolta vain 30 järjestäytynyttä uusnatsia, kun Ruotsissa vastaava lukema on hänen mukaansa vähintään 200.

– Siten he [norjalaiset] eivät voi tehdä suuria asioista yksinään, vaan he tarvitsevat aina tukea ruotsalaisilta, Bjørgo arvioi ja sanoo yhteistyön olevan tiivistä.

Bjørgo muistuttaa samalla, että norjalaiset ovat osallistuneet uusnatsien marsseille Ruotsissa, esimerkiksi Göteborgissa, ja norjalainen uusnatsijohtaja asuu Ruotsin Ludvikassa. Ludvikasta on kehittynyt viime vuosina jonkinlainen äärioikeistovaikuttajien keskus, uutisoi Dagens Nyheter keväällä 2018.

"Syyt löytyvät toisen maailmansodan saksalaismiehityksestä"

Professori Bjørgon mukaan merkittävä selitys Ruotsin Norjaa ja Tanskaa suuremmalle uusnatsien määrälle löytyy historiasta. Saksa miehitti Norjan ja Tanskan, muttei Ruotsia toisen maailmansodan aikana.

– Ruotsissa natsiaatteella on jatkuvuutta aina 1930-luvulta lähtien. Se jatkuvuus katkesi Norjassa. Norjalaisia patriootteja on vaikea koota natsismin ympärille, sillä aatteiden välillä on ristiriita, hän toteaa.

Ruotsalaistutkija Heléne Lööw on samaa mieltä historian vaikutuksesta. Myös hänen mukaansa pääministeri Solbergin lausunto ruotsalaisista uusnatseista pitää paikkansa.

– Toisaalta ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja suomalaiset ryhmät tekevät yhteistyötä ja ovat aina tehneet. Voi puhua kansallissosialismin pohjoismaisesta versiosta, Lööw arvioi Dagens Nyheterissä.

Lööw on Bjørgoa varovaisempi esittämään arviota eri Pohjoismaiden uusnatsien määrästä.

"Varmistamme etteivät ruotsalaisrikolliset pääse Tanskaan"

Tanskassa katseet kohdistettiin Ruotsiin Kööpenhaminassa tehdyn räjähdeiskun jälkeen. Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus selvittää nyt keinoja maiden välisen rajan nykyistä tarkemmaksi valvomiseksi.

Pääministeri Mette Frederiksen nosti rajavalvonnan esiin sen jälkeen, kun Kööpenhaminan verovirastoa vaurioittaneen räjähdeiskun epäillyt tekijät paljastuivat ruotsalaisiksi. Tanskan poliisi on pidättänyt yhden ruotsalaisen ja antanut etsintäkuulutuksen toisesta.

Frederiksenin mukaan Tanska aikoo varmistaa, etteivät ruotsalaisrikolliset pääse maiden välisen rajan yli, uutisoi muun muassa Tanskan yleisradioyhtiö DR.

– Räjähdyksistä keskellä Kööpenhaminaa ei voi tulla arkipäivää, Frederiksen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Vuodesta 2015 alkaen henkilöllisyyspapereita on tarkastettu Tanskasta Ruotsiin matkustettaessa, mutta Frederiksen haluaa tiukentaa rajatarkastuksia myös Ruotsista Tanskaan tultaessa. Hän sanoo olleensa asiasta jo yhteydessä Ruotsin demaripääministeriin Stefan Löfveniin.

– Maalina ovat rikolliset, eivätkä lukuisat pendelöijät ja edestakaisin matkustavat ihmiset, Frederiksen painottaa.

"Ei vapaa-aluetta rikollisille"

– Ei voi olla niin, että Ruotsista voi matkustaa Tanskaan ja asettaa dynamiittia Kööpenhaminan keskustaan, Frederiksen painotti keskiviikkona myöntäen samalla, että myös Tanskassa on omat ongelmansa.

Hän lupaa poliisille lisää työkaluja rikollisten pysäyttämiseksi.

Toisena esimerkkinä Ruotsista levittäytyneestä rikollisuudesta Frederiksen mainitsi ammuskelun, joka tapahtui kesäkuun lopulla Kööpenhaminan ulkopuolella sijaitsevassa Herlevissä. Kaksi ruotsalaista ammattirikollista ammuttiin hengiltä teloitustyyliin.

Verityöstä epäillään useita ruotsalaisia. Sekä uhreilla että epäillyillä on Dagens Nyheterin mukaan yhteys Tukholman Rinkebyssä toimivaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg suhtautuu ymmärtäväisesti tanskalaisten aikeisiin tiukentaa rajavalvontaa, vaikka huomauttaakin samalla rikollisten liikkuvan myös toiseen suuntaan.

– Rikollisille ei saa löytyä vapaa-aluetta, jolla he voivat ylittää rajan ja välttää lain kouran, Damberg sanoo Ruotsin televisiolle SVT:lle.

Damberg kuitenkin muistuttaa asuntomurtojen Etelä-Ruotsissa vähentyneen sen jälkeen, kun Tanskasta Ruotsiin matkustaville ryhdyttiin jälleen tekemään henkilöllisyystarkastuksia.

Lisää aiheesta:

Norjan poliisi tutkii ampumista moskeijassa terroriteon yrityksenä – "Epäillyllä äärioikeistosympatioita", "Ihannoi Christchurchin ampujaa"

22-vuotias ruotsalaismies pidätetty Kööpenhaminan veroviraston viimeviikkoisen räjähdyksen takia

Herajoen koulussa Riihimäellä sammutettiin varhain perjantaiaamuna tulipalo, jonka aiheuttamat vahingot keskeyttänevät koulutyön rakennuksessa toistaiseksi.

Päivystävä palomestari Tuomo Virkkala kertoi Ylelle, että pelastuslaitoksen yksiköt ehtivät päästä tulipaloon käsiksi ajoissa ja palo on saatu sammutettua.

– Palo ei ole sisälle pahemmin levinnyt, Virkkala kertoo.

Virkkala vahvistaa palon saaneen alkunsa rakennuksen ulkopuolelta.

– On suuri epäilys, että palo on tahallaan sytytetty, Virkkala toteaa.

Vaikka palo saatiin sammutettua hyvissä ajoin, estänevät palon aiheuttamat vauriot koulutyön jatkumisen rakennuksessa toistaiseksi.

– Kaupungin edustaja joutuu tekemään arvion koulurakennuksen korjaamisen yksityiskohdista ja aikataulusta, Virkkala kertoo.

Hätäkeskus sai ilmoituksen tulipalosta hieman ennen kello kahta yöllä. Herajoen koulussa opiskelevat alakoululaiset viidenteen luokkaan asti sekä esikoululaiset.

Sudanin oppositioryhmittymän johto nimitti torstaina pääministeriehdokkaaksi entisen YK-virkamiehen ja ekonomistin Abdalla Hamdokin. Sudanissa julkistetaan lauantaina maata jatkossa hallitsevan siiviilihallinnon kokoonpano ja pääministeriehdokkaan nimeäminen on ensimäinen askel siirtymisessä siviilihallintoon.

Lauantaina virallistetaan myös perustuslaillinen julistus, jonka Sudanin siirtymäajan sotilasjohto ja oppositio olivat sopineet elokuun alussa. Sopimuksessa on määriteltynä vallanjako väliaikaishallinnon osien välillä sekä maan turvallisuuteen ja oikeuslaitoksen itsenäisyyteen liittyviä seikkoja.

Afrikan unioni ja Etiopia toimivat välittäjinä nyt voimaan astuvalle sopimukselle.

Sudan siirtyy siviilihallintoon reilun kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Siirtymäkaudella Sudania hallitsevassa itsenäisessä neuvostossa on kuusi siviiliä ja viisi sotilasta.

Sopimus tuo lopun lähes kahdeksan kuukautta kestäneelle myllerrykselle, joka sai kansanjoukot liikkeelle presidentti Omar al-Bashiria vastaan. Presidentti syöstiin huhtikuussa vallasta oltuaan 30 vuotta vallankahvassa.

Lisää aiheesta:

Sudanin osapuolet pääsivät sopuun siirtymähallituksen valtasuhteista

Sudanin sotilasneuvosto ja oppositio allekirjoittivat vallanjakosopimuksen – siviilit tekivät sotilaille myönnytyksiä

Joukko sotilaita yritti vallankaappausta Sudanissa

Pohjois-Korea on laukaissut jälleen kaksi tunnistamatonta ammusta Japaninmereen, kertoo Etelä-Korean puolustusvoimien esikunta.

Perjantaina tehty testilaukaisu tapahtui lähellä Tongchon kaupunkia Pohjois-Korean itärannikolla.

Etelä-Korean puolususvoimien esikunta ei pysty vielä vahvistamaan minkä tyyppisistä ammuksista on kyse tai kuinka pitkän matkan ne lensivät.

Pohjois-Korea on tehnyt viime viikkoina lukuisia koelaukaisuja, joilla maa mahdollisesti pyrkii vauhdittamaan hidastunutta diplomatiaa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kanssa.

Lisää aiheesta:

Pohjois-Korea on jatkanut jälleen asetestejään

Trump kertoo saaneensa Pohjois-Korean Kimiltä torstaina hyvin kauniin kirjeen – "Minäkään en ole koskaan pitänyt sotaharjoituksista"

Pohjois-Korea teki kolmannen ohjuskokeen viikon sisään – moitti samalla naapurimaataan poliittisen tahdon puutteesta

Kirjailija Kaari Utrio lopettaa pitkän uransa, kertoo Salon Seudun Sanomat. 77-vuotias Utrio kertoo lehdelle, että kaksi vuotta sitten julkaistu Hupsu rakkaus jää hänen viimeiseksi romaanikseen.

Utrion ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin julkaistiin vuonna 1968.

Utrio on kirjoittanut yhteensä 34 romaania. Jo vuonna 1981 hänen kirjojaan oli myyty yli miljoona kappaletta.

– Kirjoittaminen on antanut minulle valtavasti iloa ja tuonut järjestystä elämään. Takana on kuitenkin yli 50 vuoden ura, joten se riittää. Olin 75-vuotias, kun viimeinen romaanini ilmestyi, joten siltäkin kannalta olen jo tehnyt työni, Utrio sanoo Salon Seudun Sanomille.

Utrio kertoo haastattelussa, että hän aikoo jatkaa historiallista kirjoittamista, mutta selvästi pienemmässä muodossa.

Utrio on saanut urallaan lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Vuonna 1973 hänelle myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto ja vuonna 2002 tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Taiteilijaprofessorina hän toimi vuosina 1995-2000.

Koulut alkavat tällä viikolla suurimmassa osassa maata. Sen lisäksi, että koulujen alku saattaa jännittää pieniä oppilaita, myös kesälomaltaan palaavat opettajat saattavat odottaa uuden lukuvuoden alkua ristiriitaisin odotuksin. Opettajat kertoivat Ylelle peloistaan uuden lukuvuoden alussa.

Eräs heistä on Erja, jonka työssä väkivalta ja sen uhka ovat läsnä jokaisena työpäivänä.

Erja on saanut nyrkistä esimerkiksi välituntiselkkauksia selvittäessään. Väkivallan uhka kuormittaa opettajaa.

– Kun mennään sanomaan, että älä kiipeä sinne, sieltä tullaan nyrkin kanssa, että sinähän et minua määrää.

Erja ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään oppilaiden yksityisyyden suojaamiseksi.

Erja on opettanut peruskouluikäisiä lapsia reilut kaksi vuotta. Hänellä on luokan- ja aineenopettajan pätevyys ja apunaan myös erityispedagogiikan opintoja. Silti hän kokee, että opettajan koulutus ei ole antanut hänelle tarvittavia taitoja jollakin tavalla näkyvästi oireilevien lasten opettamiseen.

Sitä ei opeteta, miten toimia, kun oppilas käyttäytyy aggressiivisesti ja hänen riehumistaan täytyisi rajoittaa kaikkien turvallisuuden vuoksi. Erja

– Opettajan koulutus ei anna riittäviä eväitä tähän hommaan. Opetettavat asiat ovat hanskassa, mutta sitä ei opeteta, miten toimia, kun oppilas käyttäytyy aggressiivisesti ja hänen riehumistaan täytyisi rajoittaa kaikkien turvallisuuden vuoksi.

Kahdessa vuodessa hän on kuitenkin ehtinyt totuttautua siihen ajatukseen, että vaikeista tilanteista on tullut osa hänen työtään.

– Koulun tempo on hektinen ja kynnys ilmoittaa useinkin toistuvasta väkivallasta nousee. Mitä enemmän on väkivaltaisia tilanteita, sitä enemmän pienempiä juttuja päästetään ohi. Ei kukaan jaksa jokaisesta tapauksesta tehdä vaaratilanneilmoitusta, että taas kävi näin.

– Opettajan pärjäämättömyys oppilaiden kanssa on myös jonkinlainen tabu, josta ei mielellään kaikissa työyhteisöissä puhuta, vaikka syyt olisivat jossakin aivan muualla kuin opettajan opetustaidoissa.

Ani harva kokee pystyvänsä tukemaan oppilaita tarpeeksi

Viime vuosina erityisoppilaiden tuesta on säästetty. Erityisluokkia on purettu, ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat yhä useammin tavallisissa luokissa. Aivan kuten Erjankin koulussa.

Häiriökäyttäytymisen lisäksi tämä on lisännyt opettajien riittämättömyyden tunnetta. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan vain kolme prosenttia opettajista kokee pystyvänsä tarjoamaan oppilailleen tarvittavan tuen.

– Tuo luku on aika karmaiseva. Yksi ratkaisu olisi se, että luokkakoon tulisi olla riittävän pieni. Toinen on, että erityisopettajia pitäisi olla enemmän, sanoo työsuojeluvaltuutettu Katri Juvonen Hämeelinnan kaupungilta.

Erityisopettajien puutteesta on kärsinyt myös 3. luokan opettaja Birgitta Lyytikkä Salpakankaan koulusta. Sisäilmaongelmat, henkilöstön jatkuva vaihtuvuus ja erityisopettajien puute väsyttivät hollolalaisopettajan.

– Viime vuosi oli sellainen, ettei aina jaksanut. Viikonlopuista puolet meni siihen, että yritti palautua. Kesäloman ensimmäiset päivät menivät itkiessä, kun ei jaksa.

– Erityisluokkia ei ole koskaan tarpeeksi. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on sitten tavallisessa luokissa mukana. Siinä lahjakkaatkin oppilaat ovat omalla tavallaan erityislapsia, ja heille ei pysty sitten antamaan riittävästi. Tai sitten on hiljaisia, arkoja, jotka jäävät. En pysty tasapuolisesti auttamaan kaikkia, Lyytikkä huokaa.

Kesäloman ensimmäiset päivät meni itkiessä, kun ei jaksa. Birgitta Lyytikkä

Opettajien työolobarometri on karua luettavaa. Opettajien työmäärä on lisääntynyt, stressi siinä samalla.

Samasta tutkimuksesta selvisi, että opettajien kohtaama väkivalta sekä kiusaamistilanteet ovat lisääntyneet. Peruskoulun opettajista lähes joka kuudes on kohdannut väkivaltaa työssään.

Yli 60 prosenttia on kohdannut kiusaamista työssään. Suurimpia kiusan tekijöitä ovat oppilaat ja heidän vanhempansa. Reilut 40 prosenttia peruskoulun opettajista kokee kiusaamista oppilaan taholta.

– Ihan ekaluokkalaisesta lapsesta alkaen voi olla fyysistä väkivaltaa, uhkailua, haistattelua ja fyysistä kontaktia. Ne ovat henkisesti kuormittavia tilanteita, joita siedetään aivan liian pitkään, kertoo työsuojeluvaltuutettu Juvonen.

Melkein joka kolmas opettajista kertoo kiusaajan olleen huoltaja. Näissä tapauksissa kiusaaminen on esimerkiksi ylimitoitettuja odotuksia, uhkailua, lahjontaa, vuosia kestäneitä oikeusprosesseja, perättömiä huhuja ja mustamaalaamista.

Luokanopettaja Lyytikkä ei itse ole joutunut vanhempien kiusaamaksi, mutta tunnistaa ilmiön.

– Sellainen työrauha puuttuu. Yleisintä on, että vanhemmat puuttuvat asioihin, joista he eivät tiedä. Vanhemmat ovat sanavalmiita, kertoo hollolalaisopettaja Lyytikkä.

"Jotkut lapset voivat hyvin, toiset huonosti"

Opettajien työoloja ja jaksamista tutkitaan OAJ:n tutkimuksessa taas tänä syksynä. OAJ:n työelämäasiantuntija Riina Länsikallio pelkää, ettei tulevissa tuloksissa tulla juuri näkemään positiivisempia uutisia.

– Epäilen, että parempia tuloksia ei ole vielä nähtävissä. Isoja muutoksia on ollut: kunnissa on siirrytty lähikouluperiaatteisiin, mikä on hyvä juttu, kunhan pienryhmiä ja opettaja- ja erityisopettajaresursseja on riittävästi. Mutta kun me tiedämme, ettei niitä ole.

Erja toivoo, että tilanne huomioitaisiin paremmin resursseissa siellä, missä tilanteita on toistuvasti. Hän toivoo myös, että kouluissa ryhdyttäisiin tekemään suorempaa yhteistyötä esimerkiksi nuorisopsykiatrian kanssa ja apua saataisiin sitä tarvitseville oppilaille nykyistä ketterämmin.

– Tuntuu, että jotkut lapset voivat hyvin, ja toiset hyvin huonosti. Se ero siinä välissä on kasvanut. Opettajana toivoisin voivani opettaa kaikkia. Nykytilanteessa tarvittaisiin enemmän työkaluja ja tiimityötä kaikkien lasten oppimisen mahdollistamiseen ja turvallisiin koulupäiviin.